Polaris Sportsman 570 alkaen
9.690 €
+toimituskustannukset
.
Lumiaura kaupan päälle!
Västanbynkuja 4, TAMMISAARI ma-pe 7.30-16.30 019 241 6999
Arkadiantie 13, KEMIÖNSAARI ma-pe 8.00-16.30 040 176 1461
Solis 16 traktori
10.990 €
www.hydroforest.fi
+toimituskustannukset
2 - Nro 3b Sunnuntaina tammikuun 21. pnä 2024
Hangossa ja Inkoossa alueen ahkerimmat ennakkoäänestäjät
Valtatielle 25 johtava teollisuuslaitoksen liittymä siirretään turvallisempaan paikkaan rakentamalla uusi rinnakkaistie tästä lännen suuntaan Vanhalle Rannikkotielle saakka.
Valtiolta 500 000 euroa, loput kaupungin kassasta
Valtatien parannushanke etenemässä sopimusvaiheeseen (Raasepori) Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallituksen päättävän valtatie 25:n liikenneturvallisuuden parannushankkeen käynnistämisestä. Esitys koskee toteutussopimusta Uudenmaan Ely-keskuksen kanssa liittymäjärjestelyistä Vanhan Rannikkotien ja Tammisaarentien välillä. Kaupunginhallituksen ehdotetaan osoittavan määrärahan hankkeen toteutukseen vuosina 2024-2025. Kyseiselle momentille on varattu 200 000 euroa kuluvalle vuodelle. Hankkeen jatkorahoitus huomioitaisiin vuoden 2025 investointisuunnitelmassa. Ely-keskus aloitti viime vuonna tiesuunnitelman laadinnan valtatien 25 parantamisesta Langansbölen ja Västerbackan välille. Kaupunki on varannut osuudekseen tiesuunnitelman laadinnasta 100 000 euroa kuluvalle vuodelle. Hallituspuolueet päättivät joulukuussa eduskunnan nk.
joululahjarahojen jakamisesta. Valtatien liikenneturvallisuuden parantamiseen kyseisellä osuudella myönnettiin 500 000 euroa valtion rahaa, joka on käytettävä vuosien 2024-2026 aikana. Kaupunki vastaa hankkeen kustannuksista siltä osin, kun ne ylittävät kyseisen summan.
Esitettiin kiireellisenä Raaseporin kaupunki esitti lokakuussa vaihtoehtoisia liikenneverkoston kehityshankkeita mahdollisen erillisen lisämäärärahan saamiseksi. Kiireellisenä erillistoimenpiteenä esitettiin nyt käynnistymässä olevaa hanketta. Sen päätavoite on parantaa metalliteollisuusyritys SBA Interiorin liittymän turvallisuutta. Nykyisellään vaarallinen liittymä esitetään siirrettäväksi muualle niin, että se ei liity enää suoraan valtatiehen. Alueelle suunnitellun rinnakkaistien kustannusarvio on 650 000 euroa. Se ei sisällä mahdollisia maanhankinta-
kustannuksia, tievalaistusta ja kevyen liikenteen väylää. Vastuu yksityistieosuuden toteutuksesta on kaupungilla. Raasepori vastaa tieosuuden suunnittelusta, maapohjan käyttöoikeuden hankkimisesta ja rakennuttamisesta. Tiesuunnitelman perusteella haetaan yksityistietoimitusta ja liittymälupa maantielle 1050 (Vanha Rannikkotie). Tiesuunnitelmassa esitetään valtatieliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden edellyttämät toimenpiteet seuraavalle 20 vuodelle. Siihen tehdään myös liittymä- ja rinnakkaistiejärjestelyt, joilla paikallinen alemman tieverkoston liikenne kytkeytyy valtatiehen. Länsi-Uudellemaalle tuli joulukuussa rahaa useampiinkin tiehankkeisiin. Bollstantien ja kantatie 51:n risteyksen parantamiseen Inkoossa myönnettiin niin ikään 500 000 euroa. Muut hankkeet ovat Siuntiossa ja Kirkkonummella.
Sosiaali- ja terveyspalvelututkimukselle miljoonarahoitus Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 994 000 euron tutkimusrahoituksen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtamalle Sotepala-tutkimushankkeelle, jossa tutkitaan kouluikäisten lasten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kohdentumista. Tutkimushanke toteutetaan Etelä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueiden kanssa. Tutkimusrahoitus on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella koululaisten hyvinvointia kokonaisuutena. Tietoja lasten tuen tarpeesta koulussa verrataan tietoihin sosiaali- ja terveydenhuollon
palveluiden käytöstä. Tällainen tarkastelu tehdään ensimmäistä kertaa maailmassa. -Tutkimus on valtava harppaus sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistävässä vaikuttavuustutkimuksessa. Aihetta on tärkeää tutkia, jotta voimme tasata jo nuoruusiässä näkyviä väestön terveys- ja hyvinvointieroja, tutkimushanketta johtava nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola sanoo. Kaksivuotinen tutkimushanke käynnistyy alkuvuonna 2024. Ensimmäisiä tuloksia odotetaan vuoden 2025 alkupuoliskolla. -Tutkimushanke auttaa tiivistämään yhteistyötä koulun,
opiskeluhuollon ja muiden sote-palveluiden ammattilaisten kesken. Pyrimme siihen, että koululaiset ja heidän perheensä saisivat tarvitsemansa tuen oikeaan aikaan ja mahdollisimman sujuvasti, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella työskentelevä Kosola sanoo. Sosiaali- ja terveydenhuollon Etelä-Suomen yhteistyöalueeseen kuuluvat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lisäksi Etelä-Karjala, Itä-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Vantaa ja Kerava, Kymenlaakso, Päijät-Häme sekä Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä. Tutkimukseen osallistuvat myös sosiaalialan osaamiskeskukset Socca ja Verso.
Presidentinvaalin ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä keskiviikkona Uudellamaalla äänesti 6,1 prosenttia äänioikeutetuista. Torstaina lumimyräkkäpäivänä ennakkoäänestäjien määrä putosi 4,6 prosenttiin. Raaseporissa oli äänestänyt ennakkoon perjantaihin iltapäivään mennessä 12,1 prosenttia äänioikeutetuista. Ääniä oli annettu 2 600. Hangossa äänestysaktiivisuus oli 14,8 prosenttia ja ääniä oli annettu perjantaina iltapäivällä lähes tuhat. Inkoossa, joka on tavallisesti alueella kärjessä, äänestysprosentti oli 14,6.
Ääniä oli annettu yli 620. Uudellamaalla äänestysaktiivisuus oli perjantaina iltapäivällä 13,9 prosenttia ja koko maassa 14,7. Uudellamaalla oli äänestetty loppuviikolla ahkerimmin Porvoossa (19), Kauniaisissa (18,3) sekä Keravalla ja Vihdissä (16,3). Äänioikeutettuja on Uudenmaan vaalipiirissä 766 000 ja koko maassa noin 4,3 miljoonaa.
Useita äänestyspaikkoja Raaseporissa on useita ennakkoäänestyspaikkoja. Pääpaikat ovat Tammisaaren kirjasto, Karjaan Fokus ja
Pohjan kirjasto. Tenholassa ja Bromarvissa saattoi äänestää yhtenä päivänä kuluneella viikolla. Lisäksi Raaseporin pienemmissä taajamissa kiertää taas äänestysauto. Hangossa ennakkoäänestyspaikka on kaupungintalolla ja Inkoossa kunnantalolla kirjastossa. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 28. tammikuuta ja mahdollisen toisen vaalin vaalipäivä sunnuntai 11. helmikuuta. Ennakkoon voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa, vaalipäivänä vain äänioikeusilmoitukseen merkityssä äänestyspaikassa.
Presidentinvaalin ennakkoäänestys jatkuu tiistaihin. Äänestysaktiivisuus laski Uudellamaalla selvästi torstain lumimyräkässä äänestyksen ensimmäiseen päivään verrattuna.
Halukkuutta on, mutta uskallusta puuttuu
Nuoret aikuiset epäröivät yhteiskunnallista osallistumista Nuoret 20-30-vuotiaat aikuiset kokevat vanhempia ikäluokkia useammin, että heidän osaamisensa ei riitä yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Samaan aikaan he olisivat kuitenkin muita kansalaisia halukkaampia lisäämään yhteiskunnallista aktiivisuuttaan, esimerkiksi kansalaisjärjestöissä, harrastusseuroissa tai äänestämällä vaaleissa, kertoo Sitran selvitys. Nuoret aikuiset kokevat myös kaksi kertaa useammin iäkkäämpiin verrattuna, että yhteiskunnallinen osallistuminen on monimutkaista ja vaatii liikaa vastuunkantoa. Sitran selvityksessä kartoitettiin nuorten aikuisten kokemuksia yhteiskunnallisen osallistumisen esteistä. Yhteiskunnalliseen osallistumiseen luettiin selvityksessä sekä vaaleissa äänestäminen että arkinen toiminta. Selvityksen mukaan monet nuoret aikuiset kokevat, etteivät heidän omat taitonsa
johtaa tai verkostoitua riitä osallistumiseen. Myöskään rohkeutta tai sosiaalisia taitoja ei koeta olevan tarpeeksi. -Monet näyttävät vertaavan itseään jonkinlaiseen politiikasta tuttuun ihannevaikuttajaan. Jos haluamme, että nuoret aikuiset osallistuvat aktiivisemmin yhteiskunnassa, on meidän vahvistettava heidän uskoaan, että he riittävät omana itsenään, Sitran johtava asiantuntija Kirsi Hantula sanoo. Hantula perää yhteiskunnalta pitkäjänteisiä toimia, jotka vahvistaisivat 20–30-vuotiaiden ja heitä nuorempien luottamusta siihen, että yhteiskunnallinen osallistuminen ei ole liian vaikeaa eikä kuormittavaa. Selvitys vahvistaa Sitran näkemystä siitä, että esimerkiksi äänestysikärajan laskeminen kunta- ja aluevaaleissa voisi tukea nuorten aikuisten aktivisuutta. Nuorten aikuisten äänestysaktiivisuus on ollut Suo-
messa pitkään vanhempia ikäluokkia alemmalla tasolla. Sitran selvitystä varten teettämässä kyselytutkimuksessa vain hieman yli puolet nuorista aikuisista kertoo käyttäneensä viime vuosien aikana äänioikeuttaan aina, kun siihen on ollut mahdollisuus. Yli 30-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa vastaava osuus on 75 prosenttia. Äänestämisen esteiksi nuoret aikuiset mainitsevat esimerkiksi kyynistymisen tai riittävien tietojen puutteen. Hantulan mukaan on myös tärkeää kehittää lasten ja nuorten demokratiakasvatusta. Koulujen lisäksi avaintoimijoita tässä voivat olla esimerkiksi kirjastot, järjestöt tai urheiluseurat. -Digitaaliset sovellukset nähdään usein ratkaisuna nuorten aikuisten osallistumisen haasteisiin. Ne eivät kuitenkaan ole mikään taikakeino, jos nuoret eivät luota kykyihinsä tai vaikutusmahdollisuuksiinsa, Hantula summaa.