Nro 19 Torstaina toukokuun 12. pnä 2022 - 9 .
Pikkukaupungin tunnelma viehättää
Maailmaa nähnyt Helena Ranta viihtyy Raaseporissa (Raasepori) Kansainvälisestä ihmisoikeustyöstään tunnettu oikeushammaslääkäri Helena Ranta on kotiutunut Raaseporiin. -Ystäväni olivat ostaneet useamman asunnon kiinteistön ja ehdottivat, että ostaisin siitä vielä vapaana olevan kaksion. Olin juuri palannut Kosovosta pari päivää ennen pommitusten alkua vuonna 1999 ja ostin asunnon sitä edes näkemättä. Kaipasin lepoa ja rauhaa, hän kertoo. Niin elämä asettui osittain Raaseporiin. -Tajusin viihtyväni hyvin. Aloin viettää yhä enemmän aikaa täällä ja luovuin asunnostani Helsingissä. Nyt minulla on kesäasunto Karjaalla ja talviasunto Tammisaaressa. Syksyt vietän Lapissa, innokkaana sienestäjänä tunnettu Ranta kertoo. -Lähden aina heinäkuussa Volter Kilpi-viikkojen ja Kuhmon Kamarimusiikkiviikkojen kautta pohjoiseen.
Historian havinaa Vaikka Imatralla kasvaneesta Rannasta tuli raaseporilainen hieman sattumalta, hän kertoo sukunsa tarinoiden kietoutuneen myös läntiselle Uudellemaalle. -Äitini isän äiti oli kotoisin Karjalohjalta. Teutarin kartano on yhä sen sukuhaaran hallussa. Ihmeellisiä tarinoita ja yhteensattumiakin on ollut, Ranta sanoo. Hän kertoo saaneensa aikanaan haltuunsa sukulaisilla olleen Herman Avellanin maalaaman pienen taulun ”Palanut nainen”, jossa oli kuvattu tulipalossa kuollut
sin ajelen Brödtorpiin hakemaan omenoita. Se on pientä ylellisyyttä. Samalla matkalla käyn sienestämässä, hän kertoo. Ruokaa Ranta kasvattaa myös itse omalla pihallaan. Rannalla on kasvihuonekin. -Valkohäntäpeurat syövät kyllä ihan kaiken. Vain narsissit ne ovat jättäneet rauhaan, hän tuskailee.
minulla on jotain annettavaa. Olen kuitenkin luopunut monista työryhmistä, enkä ota uusia väitöskirjaohjattavia. Olenhan 76-vuotias, eiköhän tässä ole jo häärätty, hän sanoo. Laajan kansainvälisen kontaktiverkoston omaava Ranta on hänkin luonnollisesti huolissaan Ukrainan tilanteesta. -Aseet vaikenevat aikanaan, mutta mikä on täysin järjenvastaisen sodan hinta. Inhimillinen kärsimys ja materiaalinen tuho. Kuinka tämän jälkeen kukaan uskaltaa luottaa Venäjään, Ranta pohdiskelee. -Seuraan tilannetta, mutta en reaaliajassa. Aamuisin teen tilannepäivityksen, katson mitä on tapahtunut ja kuinka mahdolliset rauhanneuvottelut edistyvät, Ranta kertoo. Muun ajan hän elää aktiivista eläkeläisen elämää. Raaseporissa hän nauttii luonnosta, kulttuurista ja ystävistä. Pienessä kaupungissa kaikki on lähellä. -Natalia Teikola
Aktiivista elämää
Maailman kriisialueilla kiertänyt Helena Ranta tunnetaan tinkimättömänä ihmisoikeuksien puolustajana. Ranta asuu osan vuotta Raaseporissa. Sofia Grotenfelt. -Kaikki vuodet kuljetin taulua mukanani muutoissa. Kälyni tiesi, että Sofia haudattiin Tammisaaren hautausmaalle. Kun viime joulun aikaan lähdin hautausmaalle tarkoituksenani etsiä hauta, olin varautunut pitkään etsintään. Astuin hautausmaalle kulman pyöröportista ja silmäilin ympärilleni. Näin tuonnempana rautaristejä, mutta tiesin etsiä hautakiveä. Katsoin ensimmäistä ja toden totta. Siinä lepäsivät tulipalossa kuolleet äiti, tytär ja vielä syntymätön vauva. Vuosiluku hautakivessä on 1856, Ranta kertoo. Raaseporissa historia nivoutuu nykypäivään ja luo jatkumon, johon ihmisen on
helppo asettautua. -Löysin kirpputorilta Frank Nybergin tekemän vanhan kuparipiirroksen, jossa oli kuvattuna Liinakankurinkatu. Kun kävelen tuota katua nyt, se on aivan saman näköinen, Ranta sanoo.
Kielet ovat rikkaus Täysin suomenkielisen lapsuuden elänyt Helena Ranta tulee sujuvasti toimeen usealla kielellä. -Opintojen ja työn myötä englannista tuli toinen kieleni. Sisaruksilleni vanhempani puhuivat ruotsia, mutta minä kasvoin aivan suomeksi. Lapsuudessani kesäisin kirkonmenojen aikaan vanha tätini piti minulle ruotsin tunteja, Ranta muistelee.
-Kielten osaaminen on suuri kulttuurinen rikkaus. Luen lempirunoilijoitani ruotsiksi, hän sanoo. Mainittakoon, että Ranta on lukenut Alastalon salissa sekä suomeksi että I salen på Alastalo ruotsiksi. -Tammisaaressa on luontevaa asioida ruotsin kielellä, se on kuitenkin enemmistön kieli, Ranta kannustaa elävään kaksikielisyyteen. Helena Rannalla on tapana suosia lähiruokaa ja käydä ostoksilla torilla. -Kauppiaat ovat tutut sekä Tammisaaressa että Karjaalla. Tykkään myös tehdä käydä ostoksilla tilalla. Kun vielä asuin Helsingissä, järjestin ryhmien ja yhdistysten matkoja Mörbyn tilalle. Syksyi-
Ranta tunnetaan etenkin työstään uhrien tunnistamisessa konfliktialueilla ja onnettomuuspaikoilla. Professori emerita Helena Ranta on nähnyt maailman kriisipesäkkeissä pahuutta, julmuutta, kuolemaa ja kärsimystä. Varsinaisen palkkatyön jo taakseen jättänyt Ranta on yhä kysytty esitelmöitsijä erilaisissa naisten, rauhan ja turvallisuuden viitekehykseen sijoittuvissa tapahtumissa. -Kyllä minä yhä lähden puhumaan, jos pyydetään. Niin kauan kuin koetaan, että
Tervetuloa Kemiönsaarelle tutustumaan veneilyalan yritysten tuotteisiin ja palveluihin!
Kemiönsaarella 2 14.5.202 14.5.2022 klo 10-15 Lisää infoa: www.annonsbladet.fi
Kylä kierrättää toisen roska on toisen aarre!
Mitä, missä ja milloin: La 14.5. kello 11-15 Fiskarsin torilla
järjestetään kierrätystapahtuma, jossa tavara kiertää, raha ei.
Raaseporissa jatketaan avohakkuita (Raasepori) Kaupunginhallitus on päättänyt, että Raaseporin kaupungin omistamiin metsiin ei aseteta avohakkuukieltoa. Asia oli esillä kuntalaisaloitteen pohjalta. Siinä esitettiin, että kaupunki lopettaa avohakkuut kokonaan ja siirtyisi jatkuvan kasvatuksen menetelmään. Päätös asiassa syntyi maanantaina äänin 7-4. Kaupunginhallitus päätti teknisen lautakunnan ehdotuksen mukaisesti, että eri-ikäisrakenteisten metsikköjen hoitoon voidaan siirtyä jatkuvan kasvatuksen mallin mukaisesti siellä, missä edellytykset ovat olemassa, ja erityisesti ojitetuilla turvemailla. Tekninen lautakunta totesi vastauksessaan muun muassa, että avohakkuutonta metsänhoitoa ei tulisi kuitenkaan tuomita kokonaan. Kaupungin hoidettuja puistometsiä ja taajamien lähellä sijaitsevia metsiä, joiden pinta-ala on noin 800 hehtaaria, on vuosikymmenten ajan pääosin hoidettu avohakkuuttomasti. Sekametsien muuttuminen usein kuusimetsiksi on näissä kuitenkin huomattava suuntaus. Lähimetsien hakkuut on myös pääosin hoidettu käsin koneellisesta hakkuusta aiheutuvien vahinkojen välttä-
miseksi. Kaupungilla on myös ammattikorkeakoulu Novian kanssa jatkuvan kasvatuksen kokeilu Trollbölessä. Tulokset ovat nähtävissä aikaisintaan 15-20 vuoden kuluttua. Talousmetsissä tullaan tänä vuonna kokeilemaan myös 12 hehtaarin ojitetun turvemaan metsänhoidon muuttamista eri-ikäisrakenteiseksi jatkuvaksi kasvatukseksi. Kaupungin metsätalousinsinööri Carl-Johan Jansson totesi asian valmistelussa, että väite, jonka mukaan jatkuva kasvatus lisää kasvua, ei yleisesti pidä paikkaansa. Luonnonvarakeskuksen vertailevista mittauksista, joissa on tutkittu noin 700 koealaa, käy ilmi että näissä kasvu on keskimäärin noin 20 prosenttia huonompaa kuin tasaikäisrakenteisissa metsiköissä, vastauksessa mainittiin. Metsähallituksen metsien käytännön kokeilujen tuloksia voidaan odottaa vasta 30-50 vuoden päästä. ”Näin ollen avohakkuiden kieltäminen tässä vaiheessa ei ole empiirisen tutkimuksen perusteella perusteltua, joten tällainen olisi iso askel tuntemattomaan, eikä tätä voida siksi missään tapauksessa puoltaa”, tekninen lautakunta linjasi.
Uusia tontteja Inkooseen (Inkoo) Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Westerberg I A -alueen asemakaavan muutoksen ja sen myötä kunnan johdolle annettiin tehtäväksi käynnistää uuden asuinalueen markkinointi. Korttelialueen pinta-ala on vajaa hehtaari ja rakennusoikeutta on runsaat 2 700 kerrosneliömetriä. Uudet tontit soveltuvat yhtiömuotoiseen rakentamiseen, kuten esimerkiksi rivitaloille, pientaloille ja luhtitaloille. Lisäksi kaavaselostuksessa on vaihtoehto, jossa tonteille
voidaan rakentaa pieniä kaksikerroksisia omakotitaloja, eli nk. minitaloja. Kunnallistekniikan rakentamiseen on varaus vuoden 2022 talousarviossa. Se tulee palvelemaan myös alueen vieressä sijaitsevan AP-korttelin myyntiä ja tulevia uusia kaava-alueilta. Yleisen kustannusten nousun vuoksi kunnallistekniikan rakentamiskustannukset tulevat todennäköisesti ylittämään hankkeeseen varatun 270 000 euron määrärahan.
i Pojo
90 år
Alla medlemmar välkomna med och fira
Folkhälsan i Pojo rf:s 90 års jubileum
lördagen den 28.5.2022
genom en vandring från Pojo kyrkoby till Brödtorp gård med start kl. 14.00 från torget. På Brödtorp får vi beundra alla rhododendron som hoppeligen blommar. Efteråt avnjuts en lätt kvällsbit och dryck som föreningen står för. Meddela Janina Knape (044 345 5658) senast 20.5 om du deltar samt eventuella matallergier.
Tapahtumaan voit tuoda itselle turhaksi jäänyttä tavaraa ja tehdä tarpeellisia löytöjä! Mitä voi tuoda kierrätettäväksi: Käyttökelpoista kodin- ja puutarhan irtaimistoa, urheilu- ja rakennustarvikkeita. Mitä ei voi tuoda: Vaatteita ja tekstiilejä. Lisäohjelmaa: Livemusiikkia, kahvila, kierrätysneuvontaa sekä lasten taide- ja käsityöpaja.
Tervetuloa! Tapahtuman järjestävät Fiskarin Martat ja Fiskarsin kyläseura.
Otto ja Romulus kiertävät jälleen keräämässä vaarallista jätettä ja metalliromua! Inkoo: 12.5. Raasepori: 16.–19.5. Hanko: 23.5.
Katso keräysautojen tarkat aikataulut sekä ohjeet osoitteesta www.rosknroll.fi.
Ethän jätä jätteitä keräyspaikalle etukäteen, kiitos!
Hjärtligt välkomna,
styrelsen
www.rosknroll.fi