6 - Nro 6 Torstaina helmikuun 10. pnä 2022 .
Vuoden raaseporilaisen äänestys sunnuntaihin
Ennakkoraati valitsi kolme lähes paristakymmenestä (Raasepori) Kuntalaisten toivotaan osallistuvan taas vuoden raaseporilaisen valintaan. Äänestys jatkuu sunnuntaihin 13. helmikuuta puolille öin. Ennakkoraati, johon kuuluvat kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anders Walls (r), kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anita Westerholm (r), kehityspäällikkö Jennifer Gammals ja tiedottaja Petra Louhimies, valitsivat äänestykseen kolme ehdokasta. Ehdotuksia saatiin 17. Ehdokkaat vuoden raaseporilaiseksi ovat Bromarvin kylätoimikunta, Jan Holm-
berg ja Christopher Senn. Kylätoimikunta on ehdolla aktiivisesta työstään kylän hyväksi. Ennakkoraadin mukaan Bromarv on kehittynyt paljon viime vuosina ja siellä on aktiivista ja monipuolista järjestötoimintaa. Holmberg on ehdolla aktiivisuudestaan Facebookin kyläryhmissä. Ehdottajan mukaan monet arvostavat hänen toimintaansa, joka on ollut erityisen arvokasta pandemian aikana. Holmberg on myös monen kyläryhmän ylläpitäjä ja niissä aktiivinen kommentoija. Senn on ehdolla kiinnos-
tuksestaan elämään Raaseporissa. Ehdotuksessa häntä kuvataan avuliaaksi ilopilleriksi, jolla on oikeanlainen elämänasenne. Senn valokuvaa koulujen päättäjäisissä ja ylioppilasjuhlissa, tanssiesityksissä, kouluissa ja teattereissa luoden yhteyksiä sekä vanhoihin että nuoriin. Vuoden raaseporilainen sekä kulttuuri-, urheilu-, nuoriso- ja ympäristöpalkinnon voittajat julkistetaan palkintoseremoniassa perjantaina 18. helmikuuta kello 15 alkaen. Palkintoseremonia lähetetään tänäkin vuonna suorana Facebookissa.
Makasiinien myynnistä valitus (Hanko) Hangon kaupunginvaltuuston päätöksestä myydä Itäsatamassa sijaitsevat kaksi makasiinia on valitettu. Kaupunginhallitus päätti sen vuoksi, että myymisen sijasta makasiinit 12 ja
13 vuokrataan Rukbat Oy:lle siihen asti, kunnes valtuuston myyntipäätös on saavuttanut lainvoiman. Vuokra-aika on enintään viisi vuotta ja vuosivuokra 9 700 euroa. Kaupungilla ei ole
Lue tuoreimmat uutiset osoitteessa
www.etela.com
korvausvelvollisuutta, mikäli valtuuston myyntipäätös ei saavuta lainvoimaa. Vuokralaisella on vuokrakauden aikana oikeus ostaa kyseiset tontit rakennuksineen kaupunginvaltuuston päättämällä tavalla, mikäli valitus kumotaan ja valtuuston päätös saavuttaa lainvoiman. Maksetut vuokrat katsotaan siinä tapauksessa kauppahinnan ennakkosuorituksiksi. Tontit rakennuksineen myytiin yhtiölle syyskuussa sen tarjoamalla 194 000 euron kauppahinnalla. Valtuuston päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen, joka ei ole vielä ratkaissut asiaa.
KOULUJA JA KURSSEJA SKOLOR OCH KURSER
MEDBORGARINSTITUTET - KANSALAISOPISTO
OBS! Vi har återgått till närundervisning. HUOM! Olemme palanneet lähiopetukseen. Kansliet tf. / Kanslia puh. 019 289 2765 ONLINEKURSER - VERKKOKURSSIT Excel - Fortsättningskurs sö 10.00-13.15, 6-20.2. EKENÄS - TAMMISAARI Individuell datastöd - Tietotekniikan yksilöohjaus Återvinningsmaterial i mosaik - Kierrätysmateriaalit mosaiikissa to 17.30-20.45, 3.3.-7.4. Nahkatöiden korukurssi su 10.00-16.30, 27.2. KARIS - KARJAA Taikurikurssi lapsille ke-to 10.00-14.00, 23.-24.2. Kalannahan parkinta la-su 10.00-16.00, 12.-13.3. Korgmålning 2 - Korimaalaus 2 lö-sö 10.00-15.30, 5.-6.3. Opetellaan suomea - Learn Finnish ke & pe 9.30-12.00, 9.2.-11.5. Sukella someen - perusvalmiudet sosiaalisen median käyttöön ke 14.00-15.30, 2.3.-6.4. Kemikaaliton kodinhoito ti 18.00-19.30, la 10.00-14.15, 15.3. & 26.3. Mera kurser och nätanmälan hittar du på våra hemsidor: www.raseborg.fi/kulturinstitutet Lisää kursseja ja linkin netti-ilmoittautumiseen löydät kotisivuiltamme: www.raasepori.fi/kulttuuriopisto
Suomi vahvemmin kiinni liikenneverkkoihin Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen uudeksi eurooppalaisia liikenneverkkoja (TEN-T) koskevaksi sääntelyksi viime vuoden lopussa. Suomen saavutettavuuden, liikenteen hiilipäästöjen vähentämisen ja logististen kuljetusketjujen toimivuuden kannalta ehdotus on Suomelle hyvin merkityksellinen. Lainsäädäntöehdotuksella ei pelkästään nivota EU:n jäsenmaita liikenneinfran avulla yhteen, vaan siihen liittyy myös se, kuinka hyvin Suomi pystyy hyödyntämään EU-rahoitusta kansallisille liikennehankkeille. Viimeistään koronapandemia osoitti Suomen kaltaiselle reuna-alueen jäsenvaltiolle, että eurooppalainen liikenneverkko on hyvin merkityksellinen myös Suomen saavutettavuudelle. Suomen on tavoiteltava olemassa olevien velvoitteiden täyttämistä TEN-T -ydinverkolla vuoteen 2030 mennessä. Suomen intressissä on ollut olla osana eurooppalaisia liikenneverkkoja, joille on yhteisesti EU-tasolla määritelty vaatimukset ja laajuus. Nyt tarvitaan selkeät suunnitelmat siitä, kuinka asetetut vaatimukset tullaan täyttämään ja kuinka hyödynnetään EU-rahoituksesta saatavaa apua kotimaan infrahankkeisiin. Selvää on, että harvaan asuttu pitkien etäisyyksien pohjoinen maa tarvitsee meille soveltuvia ratkaisuja, mutta se ei saa tarkoittaa, että Suomi käpertyy sisäänpäin. TEN-T -verkoilla on EU-rahoitusaspektin lisäksi merkittävä rooli sisämarkkinoiden toimivuuden edistäjänä ja Suomen ei tule jäädä sivuun tästä kehityksestä. Mikäli kansallisesti Suomessa todetaan, ettemme halua olla muiden jäsenmaiden mukana kehittämässä eurooppalaisia liikenneverkkoja, meillä on se mahdollisuus. Onko se järkevää, on eri kysymys.
EU-rahoituksen suuremman hyödyntämisen osalta on tärkeää, että olemme ajoissa liikkeellä. Euroopassa on useita onnistuneita esimerkkejä siitä, miten EU-rahaa on hyödynnetty onnistuneesti. Tanskan ja Ruotsin yhdistävä silta on hieno esimerkki siitä, kuinka Euroopan valtioita on nivottu yhteen ja sisämarkkinoiden toimintaa helpotettu infran avulla. Junayhteyden nopeuttaminen viidestä tunnista alle kolmeen tuntiin Madridin ja Barcelonan välillä toteutettiin myös TEN-T rahoituksen avulla. Länsi-Uudenmaan kauppakamarin mukaan Hangon rata ja Hangon satama kuuluvat nyt TEN-T -kantaverkkoon, johon myös Inkoon satama ollaan liittämässä. Hangon sataman status pitää samassa yhteydessä kohottaa TEN-T -ydinverkkoon. Tämän suunnitelman osana Hangon satama tukeutuu Helsinki-Vantaan lentokenttään, Helsinki-Turku E18 TEN-T -ydinverkon valtaväylään sekä Hangon ja Porvoon väliseen Kehä V -kehitysvyöhykkeeseen. Viime vuosina Hangon sataman liikenne on kasvanut valtavasti noin kuuteen miljoonaan tonniin. Tavarakuljetusten rekkamäärä on jo 250 000 autoa vuodessa ja kasvu näyttää jatkuvan. Liikenteen arvolla mitaten merkitys kasvaa vielä suuremmaksi, koska kumipyörillä liikkuvat kiireellisimmät, arvokkaimmat ja vaarallisimmat kuljetukset. Hanko palvelee erittäin laajasti Suomen vientiteollisuutta ja kaupan logistiikkaa. Syyt ovat ilmeiset ja niiden vaikutus ei taatusti häviä vaan lisääntyy. Ensiksi hyvä sijainti on perusta, Hankoniemi on laituri Itämerelle ja eteläinen, jäätön meri kohottaa myös toimitusvarmuutta. Toiseksi Suomen nopein merikul-
jetusten reitti on Hangosta muualle Eurooppaan. Kolmas positiivisesti vaikuttava tekijä on laivaliikenteen tiheys kohdesatamiin. Se luo verrattoman mahdollisuuden käyttää seuraavaa laivaa, mikäli kotimaan logistiikassa on ollut häiriötekijöitä. Neljänneksi Hangon radan sähköistyksen myötä paranevat mahdollisuudet ilmaston kannalta entistäkin edullisempiin rautatiekuljetuksiin. Viime aikoina on havaittu myös Suomen ja koko EU:n turvallisuustekijöiden muutoksia. Pandemian aikana huoltovarmuuden varmistamisessa ja turvaamisessa on Hangon satamasta tullut elintärkeä solmupiste. Turvallisuuspoliittinen tilanne Itämerellä on kiristynyt ja Hangon sataman toimintojen kehittämiseen on siten nykyisin lisäksi myös puolustuspoliittinen aspekti. Vientiteollisuutemme keskieurooppalaisten kilpailijoiden logistiikka on lyhyiden kuljetusetäisyyksien vuoksi helpommin toteutettavissa. Selvää on, että harvaan asuttu pitkien etäisyyksien pohjoinen maa tarvitsee Hangon sataman kautta kulkevaa reittiä tasoittaaksemme tilannetta muun Euroopan kanssa. Siihen kannattaa investoida sekä Suomen että EU:n rahoituksella. Ilmastovaikutusten, logistiikkakustannusten ja saavutettavuuden edut kohtaavat erittäin hyvin, kilpailukykymme paranee, nivoutuminen EU:n liikenneinfraan tehostuu ja tiivistyy. Suomi tulee olemaan entistä kiinteämmin, vakaammin ja vankemmin osa EU:n verkostoa, kun Hangon satama liitetään EU:n TEN-T -ydinverkkoon. Eero Hettula, toimitusjohtaja, Länsi-Uudenmaan kauppakamari Päivi Wood, johtava asiantuntija, Keskuskauppakamari
Hyvinvointialueella paljon asioita ratkottavana Maaliskuun alussa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontuu ensimmäiseen kokoukseensa. Vaikka vaaleista on jo reilut pari viikkoa aikaa, ei päättäjillä ole ollut aikaa rentoutua. Tämän viikon keskiviikkona uudet aluevaltuutetut kokoontuvat ensimmäiseen perehdytystilaisuuteen, joita tullaan järjestämään kolme kertaa ennen varsinaista valtuustokauden alkua. Samalla poliittiset ryhmät keskustelevat käytännön asioista väliaikaisen hallinnon kanssa. Tällä erää työkuorma alueella liittyy pitkälti hallinnollisiin asioihin. Samalla valmistellaan kovaa vauhtia Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta siihen, että alue on valmis järjestämään kaikille alueen asukkaille sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut 1.1.2023 alkaen, kun vastuu kunnilta siirtyy alueille. Vaikka olemme ihan alkuvaiheessa, on mielestäni tärkeää, että ryhdymme jo miettimään tulevaa. Aluevaltuusto tulee keväällä päättämään ns. palvelustrategian laadinnasta. Se tulee olemaan sote- ja pelastuspalveluiden ”punainen lanka” hyvinvointialueella sisältäen tavoitteet siitä, miten halu-
taan, että palvelut järjestetään. Mielestäni on tärkeää, että me pureudumme oman hyvinvointialueemme haasteisiin, mitä tulee sote- ja pelastuspalveluihin. Henkilöstön työhyvinvointi ja rekrytointi ovat asioita, joita emme voi sivuuttaa. Koronasta syntynyt hoitovelka ja ongelmat mielenterveyspalveluiden saatavuuden kanssa ovat myös asioita, joihin täytyy löytää ratkaisuja. Lähipalvelut ovat tärkeitä alueen asukkaille ja on tärkeää turvata nopea hoitoon pääsy koko alueella aina Espoosta Hankoon. Samalla pidän tärkeänä, että saamme vahvistettua ihmisten luottamusta tähän uuteen tapaan järjestää sote-palvelut. Äänestysinnokkuus jäi alhaiseksi aluevaaleissa, joten päättäjien ja viranhaltijoiden on aktiivisesti edistettävä ymmärrystä uudelle hallintojärjestelmälle. Tästä syystä olenkin jo esittänyt toiveeni muille aluepäättäjille ja alueen viranhaltijoille, että uusien luottamushenkilöiden tulee vierailla alueen eri kunnissa tutustuakseen palveluihin, joita eri paikkakunnilla järjestetään. Samalla kaikille vahvistuu käsitys alueen monimuotoisuudesta. Meille alueen asukkail-
le omat terveyskeskukset, palvelutalot, lähellä olevat sosiaali- ja pelastuspalvelut sekä palvelun saanti omalla äidinkielellä ovat tärkeitä. Sama koskee lähisairaaloitamme Raaseporissa ja Lohjalla. Käyn aktiivista vuoropuhelua lähisairaaloidemme johdon kanssa jatkuvasti uutta sote-järjestelmää silmällä pitäen. Hyvinvointialueemme tulee tekemään HUS:in kanssa ns. järjestämissopimuksen, jossa määritellään, mitä erikoissairaanhoidon palveluita HUS järjestää hyvinvointialueemme asukkaille. Muutokset nykytilasta eivät ensivaiheessa näillä näkymin tule olemaan suuria. Tavoitteen tulee kuitenkin mielestäni olla sujuvampi yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Vaikka paljon tapahtuukin nyt alueella sote-asioiden suhteen, ei kaikessa myllerryksessä saa unohtaa sitä tärkeintä eli ihmistä. On tärkeää muistaa, että tämä uudistus tehdään sitä varten, että kaikille ihmisille voidaan tarjota arjen hoiva ja turva. Henrik Wickström aluevaltuutettu, kunnanhallituksen pj. RKP:n varapj. Inkoo