Mitsubishi Electric ja Gree ilmalämpöpumput
HYR BADTUNNA VUOKRAA PALJU
Alkaen
1650 €
på trailer, fr. för 8-10 personer alk. trailerilla, 8-10 henkilölle
Asennettuna!
www.ek-automatic.com
60
€
i hela västnyland! koko läntisellä uudellamaalla! www.
.fi
044 788 7609
Nro 46b Sunnuntaina marraskuun 21. pnä 2021
.
Valtioneuvosto päivitti tiedot ajan tasalle
Puolet Uudenmaan arvokkaista maisemista Raaseporin seutukunnassa (Raasepori) Skärlandetin saaristomaisema Tammisaaren eteläpuolella, Fiskarin ja Pohjanpitäjänlahden kulttuurimaisemat, Fagervikin ja Snappertunan kulttuurimaisemat, Mustionjokilaakson viljelymaisema sekä Inkoon Degerbyn ja Siuntion viljelymaisemat ovat mukana valtioneuvoston tuoreessa päätöksessä valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Melkein puolet Uudenmaan arvokkaista maisema-alueista sijaitsee läntisellä Uudellamaalla. Muut arvokkaat alueet ovat Nummenjoen ja Pusulanjoen viljelylaakso, Porkkalan saaristo- ja viljelymaisema, Helsingin edustan merimaisema, Vantaanjokilaakson ja Porvoonjokilaakson viljelymaisemat, Pernajanlahden ja Koskenkylänjoen kulttuurimaisema sekä osittain Uudellemaalle ulottuva Kymijokilaakson kulttuurimaisema.
Alueita 30 enemmän Valtakunnallisesti arvokkaita maisemia on nyt 186, mikä on 30 enemmän kuin edellisessä luettelossa. Vuoden 1995 luettelossa alueita oli 156. Päivitetyssä luettelossa on 50 kokonaan uutta aluetta ja siitä on poistettu 20 aluetta. Ympäristöministeriön mukaan arvokkaat maisema-alueet ovat edustavia esimerkkejä suomalaisesta kult-
Uudenmaan arvokkaiden maisemien luettelon kantta koristaa kuva Fiskarista. Läntisellä Uudellamaalla sijaitsee liki puolet maakunnan arvokkaista maisemista. Mukana on myös Fagervikin ja Snappertunan kulttuurimaisema, joka kuuluu Suomen kansallismaisemiin. (Kuvat: Tapio Heikkilä) tuuri- ja luonnonperinnöstä. Ne ovat syntyneet luonnon ja perinteisen maankäytön yhteisvaikutuksen tuloksena. -Hienoimpia suomalaisia kulttuurimaisemia koskevat tiedot on saatettu ajan tasalle pitkän työrupeaman tuloksena. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat ylpeyttä herättävä, monipuolinen kokoelma maaseutumaisemia. Jotta alueet säilyttävät arvonsa pitkälle tulevaisuuteen tulee näitä maisemia hoitaa ja vaalia. Siihen tarvitaan yhteistyötä, joka perustuu elinkeinojen harjoittamisen jatkuvuuteen, alueille ominaisten kulttuuri- ja luonnonarvojen kunnioittamiseen sekä maankäytön taitavaan suunnitteluun”, ympäristöministeri Krista Mikkonen tiedottaa.
Myös kansallismaisemia Skärlandetin saaristokult-
tuurimaisemassa yhdistyvät maankohoamisen muokkaamat monipuoliset ekosysteemit sekä pitkäaikaisen viljelyn, laidunnuksen ja saaristoelinkeinojen muodostamat kulttuuripiirteet. ”Alueen rakennettu kulttuuriympäristö on vanhaa, edustavaa ja tasapainoista. Alueen kulttuurimaiseman arvoja ylläpidetään aktiivisen maisemanhoidon avulla. Saarelle on perustettu luonnonsuojelulain mukainen maisemanhoitoalue vuonna 2007”, päätöksessä perustellaan. Fiskarin ja Pohjanpitäjänlahden kulttuurimaisemien maisema-alueella on monipuolisesti useiden aikakausien kulttuurikerrostumia. Alue on Suomen teollisuushistorian ydinalueita, ja siellä sijaitsevat esimerkiksi Fiskarsin ja Antskogin rakennusperinnöltään arvokkaat ruukkiyhdyskunnat. ”Ruukkiyhdyskunnat ku-
vastavat yhdessä Pohjankurun sataman kanssa vesistöreittien roolia varhaisen teollisuuden kehittymisessä. Alueen maatalousmaisema on pitkäikäistä ja maisemallisesti edustavaa. Pohjan ruukit on valittu yhdeksi Suomen 27 kansallismaisemasta”, kuuluu valintaperustelu. Fagervikin ja Snappertunan kulttuurimaisemat ovat vastaavasti hyvin hoidettuja ja historiallisesti monitasoisia viljelymaisemia, jotka kertovat alueen kehittymisestä entisestä merenpohjasta vauraaksi maatalousmaisemaksi. Alueen tärkeimpiä maisemallisia arvotekijöitä ovat laajat yhtenäiset viljelyalueet, Fagervikin ruukkihistoria, Suuren Rantatien varren viljelymaisema sekä Raaseporin linnan rauniot ympäristöineen. Myös Snappertunanjoki ja Fagervik kuuluvat Suomen
kansallismaisemiin.
Vaurasta viljelyaluetta Rautakaudelta asti viljellyn Mustionjokilaakson viljelymaisema on ympäristöministeriön mukaan yhtenäinen, hyvin hoidettu ja kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas kokonaisuus, jonka maisemakuva on hyvin jäsentynyt ja avoin. Rakennetun kulttuuriympäristön kohteista merkittävimpiä ovat Junkarsborgin muinaislinna, Mustion ruukkialue rakennuksineen ja Karjaan kirkko ympäristöineen. Alueella on runsaasti muinaisjäännöksiä sekä vanhoille laidunalueille syntyneitä perinnebiotooppeja. Siuntion ja Degerbyn viljelymaisemat taas muodostavat laajan ja edustavan esimerkin läntisen Uudenmaan vauraista ja yhtenäisistä viljelyalueista. Alueen maisemallisia arvoja
korostavat pitkä asutushistoria, Siuntion ja Degerbyn kirkonkylät, useat kartanoympäristöt ja muut kulttuuriympäristön arvokohteet, laajat yhtenäiset viljelyalueet, vanhat tielinjaukset sekä lähes luonnontilainen jokiluonto. Myös monet kallioalueet ja rehevät rinnelehdot ovat maiseman kokonaiskuvan kannalta olennaisia ja luontoarvoiltaan huomattavia kohteita.
Huomioon suunnittelussa Maisema-alueiden päivityksestä on vastannut ympäristöministeriö. Inventoinnit on tehty maakunnittain pääosin ely-keskusten työnä. Inventointien ensisijaisena kohteena ovat olleet maatalouteen perustuvat viljelymaisemat sekä siihen liittyvät luonnonpiirteet ja rakennusperintö. Aluevalikoimaan sisältyy kohteita myös muiden kuin maatalouteen perustuvien elinkeinojen muovaamista kulttuurimaisemista saaristoista metsäseuduille. Mukana on myös joukko historiallisia maisemanähtävyyksiä. Uusi alueluettelo muodostaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevassa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitetun valtakunnallisen inventoinnin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin ja ne otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelussa ja valtion viranomaisten toiminnassa.
Hangolle ja Inkoolle ennakoidaan korkeintaan yhtä edustajaa
Espoo saamassa 65 prosenttia hyvinvointialueen valtuustopaikoista Vireillä olevassa sote-uudistuksessa päätöksenteko sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy kunnilta uusille hyvinvointialueille, joista yksi on Länsi-Uusimaa. Ajatuspaja Toivo on laskenut vuoden 2021 kuntavaalien annettujen äänien perusteella, miten monta edustajaa kustakin kunnista todennäköisesti valitaan tulevaan Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoon. Ennusteen mukaan Espoo ottaisi yksinään 51 paikkaa 79:stä eli peräti 65 prosenttia. Alueen muille kunnille jäisi näin vain hieman alle 30 paikkaa. -Vaikka osa espoolaisista äänestäisi pienempien kuntien ehdokkaita, on käytännössä varmaa, että Espoosta valituilla valtuutetuilla tulee olemaan selvällä marginaalilla ehdoton enemmistö ja
päätösvalta tulevassa aluevaltuustossa, ajatuspajan toiminnanjohtajana työskennellyt Antti Vesala arvioi. Lohja ja Kirkkonummi saavat ennusteen mukaan kumpikin seitsemän paikkaa, Raasepori ja Vihti neljä kumpikin ja Kauniainen kaksi paikkaa. Alueen neljä pienintä kuntaa on omalla äänestysvoimallaan yltämässä enintään yhteen paikkaan. Hangosta, Inkoosta, Siuntiosta ja Karkkilasta on ajatuspajan mukaan erittäin vaikeaa saada läpi useampaa ehdokasta. -Näiden kuntien asukkaiden mahdollisuudet vaikuttaa alueensa palveluihin kapenevat jatkossa hyvin vähäisiksi, Vesala toteaa. Espoossa annettiin kuntavaaleissa enemmän ääniä kuin
Ennuste paikkojen jakautumisesta Länsi-Uudenmaan aluevaltuustossa vuoden 2021 kuntavaaleissa annettujen äänien mukaan laskettuna. Länsi-Uudenmaan muissa kunnissa yhteensä. Espoosta ääniä kertyi runsaat 130.000, alueen muista kunnista noin 80.800. Ajatuspajan selvityksessä ei ole tehty oletuksia mahdollisista ääniharavista
eikä muista ehdokasasetteluun liittyvistä kysymyksistä. -Selvää tietenkin on, että jos pienestä kunnasta ehdolle asettuu erittäin tunnettu henkilö, hänellä on mahdollisuus kerätä ääniä myös oman
kuntansa ulkopuolelta. Mutta sellaisessa tapauksessa osa äänistä tulee toisista pienistä kunnista, joten keskuskaupungista valittavien henkilöiden ylivoimaiseen määrään asia ei olennaisesti vaikuta,
Vesala selvittää. Isossa kuvassa kuitenkin todennäköisintä on, että siinä missä esimerkiksi Inkoossa äänestetään mieluiten inkoolaisia ehdokkaita, Espoossa äänestetään mieluiten espoolaisia ehdokkaita. -Tätä asetelmaa korostaa etenkin aluevaalien luonne, kun kysymys on palveluista ja usein hyvinkin konkreettisesti juuri oman kunnan tietyistä palvelupisteistä. Puolueiden ehdokasasettelulla voidaan vain hyvin rajallisesti vesittää tätä ”kotiinpäin äänestämisen” vaikutusta. Suuren kaupungin vähemmänkin tunnettu kuntapoliitikko on aluevaltuustovaaleissa väistämättä valtavasti paremmassa asemassa kuin pienen kunnan eturivinkään kuntapoliitikko, Vesala kiteyttää.