PÖYTÄSAHA FXA 1800 W 250 mm Tehokas rakentajan 1800 W:n peruspöytäsirkkeli, jossa on jalusta vakiovarusteena ja letku puruimuria varten. Tukevan pöydän koko on 563 x 583 mm ja sivupöytien (2 kpl) 563 mm x 165 mm.
18116
EPÄKESKOHIOMAKONE
FXA 430 W 125 mm
Remontoijan 125 mm:n epäkeskohiomakone. Ottoteho 430 W, kierrosnopeus 5000–13000 rpm. Vakiona pölykotelo kangaspussilla ja pölynpoistoadapteri. Soft grip -ote miellyttävään työskentelyyn.
4549
Naapurin Maalaiskana
KANAN OHUET
FILEEPIHVIT
TUNNA FILÉBIFFAR AV KYCKLING
570-610 g (10,51-9,82/kg)
TARJOUKSET
Ilman Plussa-korttia/utan Plussa-kort 8,25 rs/ask (14,47-13,52/kg)
Kariniemen
KANANPOJAN
FILEESUIKALEET FILÉSTRIMLOR
AV KYCKLING
400-450 g (9,98-8,87/kg)
Fazer REMIX & TUTTIFRUTTI MAKEISPUSSIT GODISPÅSAR
300-350 g (7,50-6,43/kg)
Valio AURA SINIHOMEJUUSTO BLÅMÖGELOST
pala/i bit 170 g (11,71/kg)
1 99 1 99 rs/ask rs/ask kg kpl/st. ERÄ
Ilman Plussa-korttia/ utan Plussa-kort 4,95 rs/ask (12,38-11,00/kg)
KAR IS -KAR JAA
Ratakatu/Bangatan 59 10300 KARJAA/KARIS puh./tel. 0207 870 150 ark./vard. 7-22, la/lö 8-21, su/sö 9-21
Verkkokauppa: Tilaa ja Nouda -palvelu
-
Rautatienkatu/Järnvägsgatan 19 10600 TAMMISAARI/EKENÄS puh./tel. 019 212 6500 ark./vard. 7-21, la/lö 8-20, su/sö 10-20
VESIMELONI VATTENMELON kokonainen/hel Espanja/Spanien
Ilman Plussa-korttia/utan Plussa-kort 3,15 kpl/st. (18,53/kg)
Ilman Plussa-korttia/utan Plussa-kort 3,29 ps (10,97-9,40/kg)
Pepsi Max, Hartwall Jaffa sokeriton/sockerfri, 7UP Zero Sugar tai/eller Novelle Fresh VIRVOITUSJUOMAT
LÄSKEDRYCKER 0,33 l/tlk/brk 6-pack (1,23/l)
hinta sis. pantit 2,70 pant ingår i priset
Hartwall Jaffa mansikka-sitruuna sokeriton vain K-kaupoista
Hartwall Jaffa jordgubb-citron sockerfri endast i K-affärerna Rajoitus 2 erää/talous / Begr. 2 partier/hushåll
etu/förmån
%
Ilman Plussa-korttia/utan Plussa-kort 4,69-5,35 6-pack hinta sis. pantit 0,90 pant ingår i priset (1,91-2,25/l)
Raaseporintie/Raseborgsvägen 14 10650 TAMMISAARI/EKENÄS puh./tel. 0207 630 810 ark./vard. 7-21, la/lö 8-18, su/sö 11-18
Verkkokauppa: Tilaa ja Nouda -palvelu
Revellinkatu/Revellsgatan 2 10900 HANKO/HANGÖ puh./tel. 0207 871 680 ark./vard. 7-21, la/lö 8-21, su/sö 10-20
Verkkokauppa: Tilaa ja Nouda -palvelu
Meiltä 3/4G -osat ja -tarvikkeet
Antenni-TV ilman kuukausimaksuja (vapaat kanavat) 3/4G-delar och -tillbehör från oss
Nro 17b Sunnuntaina huhtikuun 27. pnä 2025
Katarinaskolanissa vietettiin harjannostajaisia
”Korjausrakentaminen on se kaikkein vaativin laji”
(Raasepori) Karjaan Katarinaskolanin peruskorjaushanke alkaa edetä loppusuoralle. Työmaalla päästiin viettämään kuluneella viikolla perinteisiä harjannostajaisia kiitospuheiden, ruokailun, tutustumiskierroksen sekä Uffe Enbergin ja Sixten Lundbergin tarjoileman musiikkiviihteen merkeissä.
Raaseporin tekninen johtaja Jan Gröndahl iloitsi tärkeästä virstanpylväästä ja katsoo luottavaisena kohti koulun uutta lukua, joka päästään aloittamaan syyslukukauden alkaessa. Tuolloin noin 300 oppilasta pääsee ns. takaisin kotiin ja saa uuden opinahjon, ja opettajat uuden työpaikan. Alakoulun väistötilat ovat Klinkbackassa ja vuokratiloissa Karjaan keskustassa.
-Rakentajan näkökulmasta voidaan todeta, että korjausrakentaminen on aivan selvästi se kaikkein vaativin laji, kun verrataan maanrakennukseen ja uudisrakentamiseen. Koskaan ei tiedä, mitä vanhassa rakennuksessa tulee esiin pintojen alta ja mitä kaikkea voi
”Päättäjät
Harjannostajaisia vietettiin Katarinaskolanin uudessa ruokasalissa, joka palveli aiemmin liikuntasalina. Työmaa valmistuu kesäkuussa ja uusi lukuvuosi päästään aloittamaan korjatussa koulussa syksyllä. Tekninen johtaja Jan Gröndahl totesi, että suunnitteluaika oli tällaiselle hankkeelle aivan liian lyhyt ja se on kostautunut rakennusaikana.
tulla eteen kun töihin ryhdytään, ja siksi suunnittelunkin pitää olla jatkuvasti ajan hermolla, Gröndahl sanoi. -Käyttöönottokokeet on tehty ja koulu alkaa olla pikkuhiljaa aika valmis. Tämä on ollut hyvin itsenäinen työmaa, kun vertaa moneen muuhun ja nähdäkseni täällä on nou-
datettu hyvää rakennustapaa, Gröndahl kertoi. Hankkeen pääurakoitsija on vantaalainen Uudenmaan Rakentaja-Talo Oy, neljä aliurakkaa on jaettu yrityksille Saloon, Lohjalle ja Raisioon. Gröndahl kiitti myös suunnittelijoita ja kaupungin omaa ”priimaa pukkaavaa is-
kunyrkkiä”, jonka muodostavat Holmqvistin lisäksi Tony Lindqvist ja Anna Friberg. Liian vähän aikaa suunnitteluun
Nyt vireillä oleva korjaushanke on jatkumoa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Hilding Ekelundin suunnit-
ovat kuunnelleet kuntalaisia, huolenaiheisiin löydetty ratkaisuja”
teleman koulurakennuksen säilyttämisessä. Korjaukselle tulee hintaa noin 11,5 miljoonaa euroa.
Katarinaskolanin hankkeen suunnitteluaika oli Gröndhalin mukaan aivan liian lyhyt ja urakassa on ollut valtavasti lisätöitä. Projektipäällikkö Kjell Holmqvist totesi projektin olevan yksi haastavimmista hänen aikanaan Raaseporissa.
-Monestakin syystä johtuen suunnitteluaika oli tällaiselle hankkeelle liian lyhyt ja se on kostautunut rakennusaikana. Se aika mikä käytetään suunnittelupöydällä, säästyy rakennusaikana ja vastaavasti jos suunnittelussa fuskataan, se maksaa rakennusaikana, Gröndahl puhui harjannostajaisissa.
Korjaushankkeeseen on vaikuttanut myös koulun lisärakennus, joka on ollut projektissa liikkuva osa, ja joka on jouduttu huomioimaan koko projektin aikana. Lisärakennusta liikuntasaleineen suunniteltiin ensin koulun takapuolelle tontin ulkopuolelle, nyt se on suunnitteilla
koulun tontille. Lisärakennuksen valmistumisen tavoitteeksi on asetettu kesä 2027. Uudisrakennukseen on budjetoitu erikseen 10,2 miljoonaa, josta kuluvalle vuodelle 300 000 euroa. Katarinaskolanin peruskorjaus ja uudisrakennus on tähän mennessä suurin investointihanke Raaseporin kaupungin historiassa.
EHS-suunnitelma valmistumassa Tekninen johtaja Gröndahl kertoi, että Tammisaaren ruotsinkielisen yläkoulun EHS:n hankesuunnitelma on 70-prosenttisesti valmis. Koulussa on neliöitä hieman enemmän kuin Katarinaskolanissa, ja Tammisaaren koulun korjaushankkeeseen on budjetoitu niin ikään 11,4 miljoonaa euroa. -Pöydällä on erilaisia vaihtoehtoja ja korjauksen laajuutta selvitetään, Gröndahl sanoi. Hanke toteutetaan vuosina 2026-2027. Kuluvalle vuodelle hankkeeseen on budjetoitu 500 000 euroa.
Kaavaehdotukseen useita kiristyksiä ympäristöä suojeleviin määräyksiin
(Inkoo) Joddböle V -kaavaehdotus on valmistunut.
Kaavahankkeen tarkoituksena on mahdollistaa Blastr Green Steelin suunnitteleman terästehtaan sijoittuminen Joddbölen teollisuusalueelle. Kaavaehdotukseen jätettiin 114 muistutusta. Rakennusja ympäristölautakunta käsittelee kaavaehdotusta kokouksessaan maanantaina. -Olemme työstäneet kaavaa määrätietoisesti kuntalaisia kuunnellen. On ymmärrettävää, että näin mittava hanke herättää myös huolta. Kaavan avulla pyrimme minimoimaan niitä huolia ja riskejä, joita inkoolaiset ja kesäasukkaat ovat nostaneet esiin. Tavoitteena on toki mahdollistaa Länsi-Uudellemaalle ja Suomelle tärkeä investointi, kaavoituspäällikkö Aija Aunio totesi kunnan tiedotteessa.
Kaavan jälkeen Blastr Green Steel tarvitsee vielä useita lupia ennen mahdollista investointipäätöstä. Aunion mukaan kunta pääsee vaikuttamaan myös näihin. Kunta lausuu muiden viranomaisten myöntämistä luvista, joista tärkeimpiä ovat ympäristölupa, vesiluvat ja kemikaaliturvallisuuslupa.
Tarkempi määräys toiminnalle
Joddbölen uusi kaava sallii alueella nykyisen toiminnan ja muutakin teollisuutta kuin
terästehtaan. Satama ja sähköasema säilyvät. Kaavaehdotukseen on tehty valmistelun aikana useita muutoksia. Keskeisimpiin kuuluu T/kem - kaavamääräyksen muuttaminen siten, että se sallii ainoastaan modernin ja sähköenergian käyttöön perustuvan matalan hiilijalanjäljen terästehtaan ja vedyn tuotantolaitoksia sekä niihin liittyviä oheistoimintoja. Alueen eteläosaan sallitaan satamatoimintaa palvelevaa varastointia ja aurinkovoimapuistolle aiemmin varattu alue on muutettu maaja metsätalousalueeksi.
-Mikäli kaavaehdotuksessa olisi sallittu laajemmin teollinen toiminta alueella, siitä olisi seurannut valtava ja aivan liian suuri vaikutusten arviointimenettely. Aurinkovoimapuistolle aiemmin varattu alue muutettiin, koska ekologinen käytävä olisi jäänyt liian kapeaksi, Aunio selvittää.
T-merkinnällä varustetuilla alueilla on sallittu myös perinteinen teollisuus. Tavoitteena on, että se palvelisi terästehtaan sivuvirtoja ja kokonaisuutta.
Merialueen tila ei saa heikentyä
Kaavaan on lisätty myös yleismääräyksiä ympäristövaikutusten lieventämiseksi. Ne koskevat esirakentamista, kuten suunnitteluvelvollisuutta
Joddbölen kaavaehdotus on valmis. Kaavaan on tehty tiukempia määräyksiä ympäristövaikutusten lieventämiseksi, ja merialueen tila ei saa heikentyä. (Kuva: Inkoon kunta)
ja valvontaa. Hulevesien käsittelyä koskevia määräyksiä on tarkennettu ja sulfaattimaiden läjitykselle on laadittu erilliset määräykset. Lisäksi toiminnan lämpökuorma tai muu kuormitus mereen ei saa heikentää läheisen merialueen tilaa.
Vesistöön aiheutuvat vaikutukset todennetaan erikseen laadittavan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Kaavassa määrätään, että alueen toimintojen synnyttämien mahdollisten jäähdytysvesien vaikutusta meren ekologiseen tilaan tulee tarkkailla ja tarvittaessa vähentää vesien- ja merenhoidon ympäristötavoitteiden mukaisesti.
-Mikäli kuormitus olisi
liian suurta, siihen voitaisiin puuttua esimerkiksi rajoittamalla tuotantomääriä, Aunio sanoo ja kertoo, että Marsjö-järveä ei ole aikomus käyttää terästehtaan vedenottoon.
Kaikki rakennukset on suunniteltava siten, että siinä huomioidaan mahdollisuudet hukkalämmön hyödyntämiseen. Valaistussuunnitelmassa tulee huomioida rakennusaikaiset valaistusjärjestelyt ja alueen rakentamisessa tulee pyrkiä edistämään kiertotaloutta. Kaavaehdotuksessa määrätään myös, että Stor-Olarsin päärakennuksen hirsirunko tulee siirtää uuteen paikkaan. Yksi muutoksista on alueen ympäri kulkeva Sata-
matien ajoyhteys, jonka rakentaminen on alueen toimijoiden vastuulla. Tien varrelle on merkitty myös raidevaraus.
-Mikäli tämä Blastrin hanke tai vastaava jonkin muun toimijan hanke ei toteudu tietyssä ja sovitussa ajassa, kaavaa muutetaan tarvittavilta osin, Aunio sanoo.
Rakennusoikeutta miljoona neliötä
Kaava-alueen kokonaispinta-ala on hieman yli 440 hehtaaria. Kokonaisrakennusoikeutta on 1,1 miljoonaa kerrosneliömetriä, josta suunnitellulle terästehtaalle on osoitettu 531 000 neliömetriä eli noin 53 hehtaaria.
Aunio kertoo, että tehtaan toiminnot on sijoitettu kaavassa katon alle, eli tuotantoa ei olisi ulkosalla. Tämä edellyttäisi kaikkiaan lähes 200 rakennusta. Kunnan mukaan rakennusoikeudessa on kyse enimmäismitoituksesta, joka todennäköisesti ei toteudu kokonaisuudessaan.
Kaavahanke on ollut käynnissä reilut kaksi vuotta. Kunta toimii kaavaviranomaisena ja se on työstänyt kaavaa kolmen maanomistajan eli Fortumin, Inkoo Shippingin ja Ruduksen, sekä Blastr Green Steelin kanssa. Kaavatyön kustantavat maanomistajat ja Blastr. -Blastrin projektikehitys ei ole vielä valmis ja nyt he voivat huomioida nämä kaavan määräykset jatkotyössään. Kaavaan on haluttu tiukka muotoilu esimerkiksi vesiensuojeluun ohjaamaan suunnittelua ja myös tulevaa luvitusta, kunnanhallituksen puheenjohtaja Henrik Wickström (r) sanoo. Hän mainitsee, että toisin kuin aiemmassa kaavassa, uudessa kaavassa on tarkempia määräyksiä myös kiviaineksen murskaukselle, jota Rudus harjoittaa alueella. -Kaikki nämä muutokset perustuvat asukaspalautteeseen. Haasteisiin ja huolenaiheisiin on löydetty kaavaehdotuksessa ratkaisuja ja päättäjät ovat kuunnelleet kuntalaisia, Wickström sanoo.
Hallituksen kehysriihestä lähes 23 miljoonaa
euroa tierahaa läntiselle Uudellemaalle
(Raasepori) Kuluneella viikolla puoliväliriihensä valmiiksi saanut Petteri Orpon hallitus on päättänyt laajentaa hallitusohjelman mukaista noin neljän miljardin euron investointiohjelmaa 300 miljoonalla eurolla. Infrainvestointien joukossa on viimein myös valtatie 25:n perusparannus Meltolan ja Mustion välillä, johon osoitetaan 16,7 miljoonaa euroa hankkeen viime vuonna päivitetyn kustannusarvion mukaisesti. Nykyisellään erittäin mutkaisen osuuden oikaisuhankkeen tavoitteeksi on asetettu liikennöitävyyden, liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen. Inkooseen Joddbölen alueelle suunniteltujen investointien edellytyksiä vahvistetaan kuudella miljoonalla eurolla. Satamatien liittymää parannetaan 2,8 miljoonalla ja Tähtelän liittymän parannukseen osoitetaan 3,2 miljoonaa euroa. Kantatielle 51 tulee myös kolme miljoonaa Ke-
”Liikennejättipotti” ja ”kylmä suihku”
Hallituspuolue RKP:n inkoolainen kansanedustaja Henrik Wickström ilmoittaa olevansa tyytyväinen Länsi-Uudenmaan hallituksen puoliväliriihestä saamiin suuriin liikenneinvestointeihin. Oppositiopuolue SDP:n raaseporilainen kansanedustaja Johan Kvarnström (sd) sen sijaan arvostelee hallituksen päätöksiä rankasti. -Tämä on loistava uutinen. Nyt parannetaan kolme vaarallista liittymää kantatie 51:n varrella. Samoin parannetaan valtatie 25:n vaarallista osuutta Meltolassa. Tämä on tulos kovasta työstä, jota hallituksessa on tehty Länsi-Uudenmaan hyväksi. Valtatie 25 on
jäänyt suurten investointien varjoon ja on hyvä, että saamme vihdoin korjattua Meltolan osuuden, Wickström sanoo. Wickström toteaa, että investoinnit Inkoossa sijaitseviin risteyksiin mahdollistuvat Joddbölen kehittämisen myötä. -Kunta on neuvotellut hyvin ja nyt valtio antaa ensimmäisen tuen Inkoolle. Kunta on työskennellyt pitkään saadakseen rahoitusta Satamatien ja Tähteläntien risteysten parantamiseen ja tämä on kiitos tehdystä työstä, Wickström sanoo. Kunta on viestittänyt valtiolle siitä, että Inkoo ei yksinään voi kantaa vastuuta Jod-
dbölen kehittämisestä.
-Tämä rahoitus auttaa merkittävästi ja tulee johtamaan siihen, että Inkoo voi hyödyntää maankäyttösopimuksesta tulevaa korvausta paremmin kunnan kehittämiseen, Wickström viestittää.
Ilonaiheet vähissä
Myös Kvarnström pitää positiivisena sitä, että valtatien parannus Mustion ja Meltolan välillä sisältyy hallituksen investointiohjelmaan.
-Tein tästä talousarvioaloitteen eduskunnassa jo joulukuussa. Silloin esitys äänestettiin nurin, mutta on hienoa että se nyt toteutuu. Hanke parantaa liikennetur-
Asukaskyselyn tulokset kahtia jakautuneessa Inkoossa:
Terästehdashankkeen
(Inkoo) Kevään kiihkeimpään kuntavaalikampanja-aikaan sijoitetun asukaskyselyn tuloksetkin kertovat omaa kieltään inkoolaisten mielipiteiden kahtiajakautumisesta Joddbölen terästehdashankkeesta. Verianin kahden viikon aikana tekemään ja huhtikuun puolivälissä päättyneeseen puhelinkyselyyn vastanneista 52 prosenttia on täysin samaa mieltä (31 %) tai jokseenkin samaa mieltä (21 %) väittämän kanssa siitä, että suunnitellusta terästehtaasta on Inkoolle enemmän hyötyä kuin haittaa. Täysin eri mieltä väittämän kanssa oli 32 prosenttia ja jokseenkin eri mieltä 16 prosenttia vastaajista. Terästehtaassa nähtävät hyödyt korostuvat miesten vastauksissa, joista kaksi kolmasosaa on samanmielisiä. Naisilla vastaava osuus on vain 37 prosenttia. Eri ikäluo-
lan risteyksen parannukseen ja 10 miljoonaa euroa uuteen eritasoliittymään Kirkkonummella, eli kaiken kaikkiaan Länsi-Uudellemaalle irtosi riihestä tierahaa 35,7 miljoonaa euroa.
Suunnitelmissa keskikaide
Jo 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä valtatielle laadittua tiesuunnitelmaa tarkistettiin vuonna 2013 ja se on lainvoimainen. Väyläviraston ja Uudenmaan Ely-keskuksen viime vuoden marraskuussa päivittämässä hankekortissa suunnittelukohde on valtatien rakentaminen keskikaidetieksi välillä Meltola-Mustio. Suunnitteilla on uusi liittymä Mangårdintielle ja risteyssilta. Keskikaiteellista ohituskaistaa (2+2) on tiesuunnitelmassa 3,4 kilometriä. Ohituskaistaosuuden kohdalta poistetaan suunnitelman mukaan kaikki liittymät ja ne korvataan uusilla yksityis-
tie- ja liittymäjärjestelyillä. Lisäksi suunnitelmassa on kevyen liikenteen alikulkukäytävä Meltolan entisen sairaalan kohdalle. Tievalaistus on suunnitteilla 7,3 kilometrin matkalle.
Valtatie 25 on Länsi-Uudenmaan pääväylä ja merkittävin poikittainen tieyhteys Länsi- ja Keski-Uudellamaalla. Tie kuuluu Euroopan laajuiseen TEN-T -liikenneverkkoon. Valtatien merkitys on erityisen suuri Länsi-Uudeltamaalta pääkaupunkiseudun ulkopuolelle suuntautuvalle tavaraliikenteelle ja tiellä on paljon raskasta liikennettä.
”Suunnittelualueen pahin ongelma on tien erittäin mutkainen geometria, joka johtaa vähäisiin ohitusnäkemiin ja huonoihin ohitusmahdollisuuksiin. Myös tieosuuden poikkileikkaus on ongelmallinen. Tie on pohjavesialueella, jossa ei ole tarvittavaa suojausta”, hankekortissa mainitaan.
vallisuutta ja on taloudellisesti järkevä. Samaa ei voi sanoa hallituksen linjasta kokonaisuutena, sillä kehysriihen päätökset kasvattavat valtion velkaa entisestään, Kvarnström sanoo.
Hänen mukaansa kuntien ja koulutuksen tilanne heikkenee hallituksen leikkauspäätösten takia.
-Kehysriihi oli kylmä suihku koulutukselle. Hallitus leikkaa korkeakoulujen perusrahoituksesta ja kuntien valtionosuuksista. Ensimmäinen heikentää kasvua ja jälkimmäinen pahentaa kuntien taloustilannetta entisestään. Tämä voi vaikuttaa suoraan koulutukseen, joka on kuntien suurin menoerä,
Kvarnström sanoo. Orpon hallitus on useaan otteeseen korostanut 200 miljoonan euron panostusta perusopetukseen. Kvarnströmin mukaan vähemmän on puhuttu siitä, että valtionosuuksien indeksikorotuksia on jäädytetty lähes saman verran, ja kuntien taloudellista taakkaa on kasvatettu uusilla lakimuutoksilla. Koska rahat eivät ole korvamerkittyjä, kunnat saavat vähemmän rahaa suhteessa tehtäviin. -Sen sijaan että hallitus helpottaisi kuntien tilannetta, se leikkaa valtionosuuksia 75 miljoonalla eurolla vain 10 päivää kunnallisvaalien jälkeen. Vaalikampanjassa
sanottiin yhtä, vaalien jälkeen teot kertovat toista, Kvarnström toteaa. Hänen mielestään osa veronalennuksista on perusteltuja, mutta eivät kaikki. -Jos hallitus olisi pitäytynyt sellaisissa veronkevennyksissä, joita tutkimukset tukevat, ei olisi tarvinnut leikata kunnilta tai koulutuksesta. Samalla olisi ollut mahdollista panostaa enemmän myös hoivaan, Kvarnström sanoo. Hän arvostelee myös päätöstä poistaa ammattiyhdistysjäsenmaksujen verovähennysoikeus ja on pettynyt siihen, ettei hallitus panosta ilmastotavoitteisiin tai biodiversiteetin vahvistamiseen.
kannalla hieman yli puolet, miehet myönteisempiä
kissa nähdään terästehtaassa eri tavoin hyötyä tai haittaa. Vastaajien ikä ei kuitenkaan Verianin mukaan korreloi suoraan vastausten kanssa, vaan esimerkiksi alle 30-vuotiaiden mielipiteet muistuttavat pitkälti 60-69-vuotiaiden vastauksia.
Suurin huoli liittyy ympäristövaikutuksiin Kunnanvaltuusto ei ollut viime vuonna myöntyväinen aloitteessa esitetylle neuvoa antavalle kansanäänestykselle tehdashankkeesta, vaan sen sijaan päätettiin teettää kuntalaiskysely aikuisväestölle. Mielipiteitä kyseltiin 400 inkoolaiselta.
Suurin otos oli yli 70-vuotiaat (92 vastaajaa) ja toiseksi suurin 50-59-vuotiaat (80). Kolmanneksi eniten vastauksia (72) tuli 60-69-vuotiaiden ikäryhmältä. Vastaajista oli eläkeläisiä 120 ja työelämässä reilut 250 henkilöä.
Inkoossa enintään 36 vuotta asuneiden (255 vastaajaa) mielipiteistä tehdashanketta kohtaan 54 prosenttia on myönteisiä. 37 vuotta tai sitä pidempään Inkoossa asuneiden (135 vastaajaa) keskuudessa vastaava prosentti on 50. Asunut Inkoossa -jako perustuu vastaajien ilmoittamien asumisvuosien keskiarvoon.
50-59-vuotiaista vastaajista 57 prosenttia katsoo, että terästehtaasta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. 60-69-vuotiaiden vastaajien keskuudessa vastaava luku on 52 prosenttia ja yli 70-vuotiaiden keskuudessa 42 prosenttia.
Kaikista vastaajista suurin huoli terästehdashankkeeseen liittyy ympäristövaikutuksiin (68 %). Neljällä prosentilla suurin huoli on mahdollinen lisääntyvä maahanmuutto ja kahdella prosentilla mahdolliset muutokset suomen- ja
ruotsinkielisen väestön suhteessa. Kunnan asukasmäärän mahdollinen kasvu huolestuttaa muutamia ja hanke herättää yleisesti huolta noin 40 vastaajassa.
Vastaajista 16 prosenttia ei näe hankkeessa haittapuolia. Tämä korostui miesten vastauksissa 22 prosentin osuudella, naisilla osuus oli 10 prosenttia. Ympäristöhuolen ensisijaisuus oli vähäisempää iäkkäämmissä väestöryhmissä.
Verotus, kouluverkko ja joukkoliikenne
Asukkailta kysyttiin myös, ovatko nämä valmiita merkittävään veronkorotuksiin nykyisen palvelutason säilyttämiseksi. 53 prosenttia vastanneista oli väitteen kanssa eri mieltä. Miehet suhtautuivat korotuksiin kriittisemmin, kun taas enemmistö naisista oli valmiita hyväksymään veronkorotuksia, mikäli ne
turvaisivat palvelutason säilymisen.
Lisäksi kysyttiin, riittääkö Inkoossa lapsimäärän vähentyessä yksi ruotsinkielinen ja yksi suomenkielinen koulu. 55 prosenttia vastaajista oli tästä samaa mieltä, eli kuntalaisten mielestä Inkoossa voi tulevaisuudessa olla vain kaksi koulua, mikäli oppilasmäärä laskee nykyisen trendin mukaisesti.
Tässä ikäryhmät eroavat mielipiteiltään. Alle 30-vuotiaissa kahden koulun kannalla on vain runsas neljännes vastaajista, kun koko väestössä osuus on yli puolet. Myös 30–39-vuotiaista vain joka yhdeksäs on kahdesta koulusta täysin samaa mieltä, kun kaikista vastaajista osuus on neljännes.
Lisäksi kysyttiin inkoolaisten tyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen. 82 prosenttia vastaajista koki palvelutason todella tai melko hyväksi.
Kyselyn tulokset esiteltiin Inkoon poliittiselle neuvottelutoimikunnalle kuluneella viikolla. Niitä hyödynnetään kunnan mukaan tausta-aineistona Joddbölen kaavan ja kunnan kokonaistaloudellisen ohjelman käsittelyssä. -Asukaskysely osoittaa sen, että enemmistö inkoolaisista on Joddbölen kehityssuunnitelmien takana. On kuitenkin tärkeää huomata, että suunnitelmat herättävät huolta ja tämä meidän on otettava jatkotyössä vakavasti. Inkoon tuleva valtuusto heijastaa hyvin inkoolaisten näkemyksiä hankkeeseen liittyen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Robert Lemström (r) kommentoi kunnan tiedotteessa.
-On hienoa nähdä myös, miten tyytyväisiä inkoolaiset ovat joukkoliikenteeseen. Kysely antaa niin ikään arvokasta tukea kunnan talouden tasapainottamistyöhön, hän mainitsee.
Meltolan vaaralliset ja valtatie 25:n liikenteen sujuvuutta huonontavat mutkat saadaan viimein suoriksi, kun hallitus päätti puoliväliriihessä laajentaa investointiohjelmaa.
LEIPOMO / BAGERI
KATTOTYÖT / TAKARBETEN
Marko Paavola 050 441 2713, marko@ph-pelti.com
Patrik Alén
Ab
TAKSIPALVELUT / TAXITJÄNSTER
Since 2004
Hanko 0400 613 400 R aasepori 0400 17 01 17 Ajamme kela,- vpl ja kuluttajakyytejä
Teknikerv. 10, Ekenäs Teknikontie 10, T:saari 050 505 7731 info@vnplat.fi www.vnplat.fi
Plåttak/Peltikatot | Taksäkerhet/Kattoturvatuotteet
Regnavvattningssystem/ Sadevesijärjestelmät |Plåtlister/Peltilistat
Sähkö-, teollisuusautomaatio-, tele, ATK- ja antenniasennukset El-, industriautomation-, tele-, ADB- och antenninstallationer
El- och VVS-materialförsäljning
Siivouspalv elut kotiin, loma-asumiseen ja yrityksille, luotetta vasti ja joustavasti. Städtjänster för hemmet, fritidsboendet och
företaget, pålitligt och
LAKIASIAINTOIMISTO / JURISTBYRÅ
Köpmansgatan 24, Karis Kauppiaankatu 24, Karjaa Strandvägen 3, Ingå Rantatie 3, Inkoo Tel./Puh. 040 589 6365 info@fredenberg. www.fredenberg.
LAKIPALVELUT / JURIDISKA TJÄNSTER
JURIDISKA TJÄNSTER - LAKIPALVELUT
Sara Neovius
Carola Nordlund
JM/OTM 010 257 3437 förnamn.efternamn@op.fi • www.op.fi/raseborg etunimi.sukunimi@op.fi www.op.fi/raasepori
Skattesakkunnig/Veroasiantuntija 010 257 3434
Keskuskatu 82 Centralgatan, Karjaa/Karis Auki/Öppet: ma-pe 7.00-17.00 må-fre la 8.30-15.00 lö
TURVAKOTI / SKYDDSHEM
Nykyaikainen tilitoimisto
Nykyaikainen tilitoimisto
www.azets.fi/raasepori
www.azets.fi/raasepori
ELÄINLÄÄKÄRI / VETERINÄR
KEHONHUOLTOPALVELUT / KROPPSVÅRDSTJÄNSTER
Vyöhyketerapeutti
Terhi Kaakinen
Ekeröntie 317, Tammisaari 040 527 0008
OSTEOPATIA FISKARS
Santeri Kaatra
Osteopaatti AMK
Puh. 044 336 3036
Peltorivi 9, Fiskari
HAMPAIDEN HOITO / TANDVÅRD
karjaanhammas.fi 019 231 033
Viherlehdonkatu 8, T:saari Grönalundsgatan 8, Ekenäs Puh. 040 703 2393 Tel.
SILMÄLÄÄKÄRI / ÖGONLÄKARE
Karjaa 019
Tammisaari 019 246 2949
LÄÄKÄRIPALVELUT / LÄKARTJÄNSTER
Ajanvaraus 06 558 1111 www.wellmedic.fi
LUKOT ja HÄLYTYSLAITTEET / LÅS och LARMSYSTEM
Leif Nordström • 0400 485 826 • Arvid Stålarms väg 25 Renoverings och saneringsarbeten. Målningsarbeten inom och utomhus. Sprutmålningar, tak, fasader, hallar. Skylifttjänster, fasadtvätt även höghus. Kakel, klinker, tapet och mattarbeten. Golvslipningar, lackeringsarbeten. Mindre metallarbeten, svetsarbeten.
Lääkärin vastaanotto ja työterveyshuolto Korttimaksu tai lasku Palvelemme sinua Tammisaaressa Centro-talossa Oikotie 8 ja Karjaalla Korkeavuorenkatu 5-7.
HAUTAKIVET / GRAVSTENAR
Uusi näyttely Ny utställning New exhibition
Missä maa & meri kohtaavat Där land & hav möts
Where Land & Sea Meet
Välähdys Glimt Glimpse
Part of the clothing collection will be displayed with the main exhibition 15.5.2025
13.6.2024 – 31.8.2025
Vieraile 1870-luvun Hangossa
Besök 1870-talets Hangö
Visit Hanko in the 1870s
15.5.2025-18.4.2027
Osa asukokoelmasta esillä päänäyttelyssä
En del av dräktsamlingen visas i samband med huvudutställningen
