Verkkokauppa: Tilaa ja Nouda -palvelu 2.- 4.- 5.1 79 995 10.1 99 2 99 kg 2 99 ps 489
Verkkokauppa: Tilaa ja Nouda -palvelu
SUOMI FINLAND
Törkeän pahoinpitelyn tutkinta jatkuu
(Raasepori) Väkivallanteot jatkuvat Raaseporissa. Kahden helmi-maaliskuussa tehdyn henkirikoksen lisäksi poliisin tutkittavana on edelliseltä viikonlopulta tapaus, jota tutkitaan törkeänä pahoinpitelynä.
Poliisi sai lauantaiyönä kello kahden jälkeen ilmoituksen väkivaltatilanteesta Tammisaaressa sijaitsevassa yksityisessä kerhotilassa, jossa yksi henkilö oli saanut jonkinlaisen esineen aiheuttamia vammoja.
Tutkinnanjohtaja, rikosko-
misario Mats Sjöholm kertoo, että tapauksen johdosta on tehty useita kiinniottoja. Kaikkia epäiltyjä ei ole vielä tavoitettu eikä kaikkia kuulusteluja ole ehditty tekemään. -Uhri sai vakavia vammoja. Hänet toimitettiin hoidettavaksi Meilahden sairaalaan, josta on jo kotiutunut, Sjöholm kertoi tiistaina. Koska tapauksen tutkinta on kesken, hän ei kerro tässä vaiheessa tekovälinettä. Poliisi varautui tehtävään suuremmilla resursseilla tehtäväpaikan luonteen vuoksi.
Vankeutta viidestä rikoksesta, ajoneuvo valtiolle
(Raasepori) Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on tuominnut vuonna 1953 syntyneen miehen 70 päivän vankeusrangaistukseen useista Raaseporissa vuoden 2023 keväällä tehdyistä rikoksista. Syyksi luettiin kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta, ajoneuvorikkomus, kaksi laitonta uhkausta ja virkamiehen vastustaminen. Lisäksi ajoneuvo tuomittiin valtiolle menetetyksi kortitta ajamisen
välttämiseksi jatkossa. Vastaaja oli nostanut aseen kahta poliisia vastaan, osoitellut heitä veitsellä ja uhannut näitä vankilassa istuvilla tutuillaan. Tuomion koventamisperusteena oikeus otti huomioon vastaajan aiemman rikollisuuden. Tämä oli näitä tekoja edeltävän noin kahden vuoden aikana syyllistynyt lukuisiin kulkuneuvon kuljettamisiin oikeudetta ja ajoneuvorikkomuksiin.
Sakkoja loukkaavan tiedon levittämisestä
Puolustusvoimien NH90- ja MD500-helikopterit (kuvassa) lentävät matalalla ja myös yöaikaan Hangon ja Porvoon välillä kuluvalla viikolla.
Helikoptereita
Etelä-Suomen taivaalla
seudulla.
Osallistu ja vaikuta - ideahaku 3.–23.4.2025
raasepori.fi/osallistuvabudjetointi
(Raasepori) Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on tuominnut vuonna 1960 syntyneen miehen yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä sakkorangaistukseen. Tuomio on 10 päiväsakkoa, joista tulee maksettavaa 660 euroa. Lisäksi vastaaja tuomittiin korvaamaan asianomistajalle kärsimyksestä
1 000 euroa ja noin 1 700 euroa oikeudenkäyntikuluja. Rikos tapahtui Karjaalla
pari vuotta sitten, kun vastaaja oli julkaissut sosiaalisessa mediassa eräässä ravintolassa kuvatun videon tilanteesta, jossa asianomistaja oli joutunut rikoksen uhriksi. Tämä ei ollut antanut lupaa tallenteen julkaisemiseen.
Utin jääkärirykmentin helikoptereilla on harjoitustoimintaa Etelä-Suomessa torstaihin maaliskuun 13. päivään saakka. Harjoitus alkoi tiistaina.
Puolustusvoimien NH90ja MD500-helikopterit lentävät maa- ja merialueilla. Toiminta painottuu Porvoon ja Hangon välille, ja lentotoimintaa on myös pääkaupunki-
100 000 €
Osallistuva budjetointi 2025–2026
Kuitukaista, kaapeli-tv ja maksukanavat
karjaanpuhelin.fi
Vastaaja kiisti syytteen ja vaati sen hylkäämistä, koska tarkoituksena ei ollut loukata tai vahingoittaa asianomistajaa, vaan pikemminkin auttaa tunnistamaan videolla olleet tuntemattomat henkilöt. Käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
Polttonesteiden keskihinnan nousu pysähtyi helmikuussa edeltävään kuukauteen verrattuna. Dieselin verollinen keskihinta oli 1,8 euroa ja bensiini 95:n 1,8 euroa litralta, Tilastokeskus tiedottaa.
Helikopterit lentävät matalalla ja tekevät laskeutumisia maastoon. Osin ilta- ja yöaikaan tapahtuvasta lentotoiminnasta voi aiheutua meluhaittaa. Utin jääkärirykmentin harjoitustoimintaan liittyvät yhteydenotot pyydetään tekemään ensisijaisesti sähköpostilla tai rykmentin nettisivuilla olevan palautelomakkeen kautta.
16-vuotiaalle tuomio oikeudesta
(Raasepori) Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on tuominnut 16-vuotiaan pojan sakkorangaistukseen kunnianloukkauksesta ja kahdesta näpistyksestä nuorena henkilönä. 20 päiväsakosta tulee maksettavaa 120 euroa. Oikeus hylkäsi syytteen laittomasta uhkauksesta. Rikokset tapahtuivat viime vuonna
Karjaalla, jolloin vastaaja oli vielä 15-vuotias. Samassa jutussa tuomion näpistyksestä nuorena henkilönä sai samanikäinen tyttö. Rangaistus oli kahdeksan päiväsakkoa, joista tuli maksettavaa 64 euroa. Vastaajien maksettavaksi tuomittiin myös yhdessä ja erikseen noin 600 euroa erilaisia korvauksia.
TORSTAINA PAPERI & DIGI SUNNUNTAINA
Hangossa siivoukset loppusuoralla, uusi urakka alkaa
Valkoista rasvajätettä löytyi nyt myös Tammisaaren saaristosta
Tammikuun lopulla Hangon rannoilla havaittujen valkoisten rasvarakeiden keräys on jatkunut useita viikkoja ja työ on edennyt loppusuoralle. Rasvaa kerätään kuluvalla viikolla vielä muutamissa kohteissa mantereen puolella ja muutamissa Hangon edustan saarissa, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos tiedottaa.
Siivousurakka kuitenkin jatkuu, eikä ympäristöhaitasta päästy vieläkään eroon, sillä uusia havaintoja rasvarakeista on tehty viime aikoina mm. Raaseporissa ja Hangon itäpuolella Tvärminnen alueen saarissa.
Koska rasvaa on löytynyt myös Tammisaaren kansallispuistosta, Metsähallituksen luontopalvelut alkaa kartoittaa rasvaesiintymiä laajemmin kansallispuiston alueella. Metsähallitus toivoo havaintoja ympäristöön kuulumattomasta aineesta kansallispuiston alueella liikkuvilta.
Iso operaatio rannoilla Rasvan kerääminen uusista kohteista on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian ja säiden mukaan. Metsähallituksesta muistutetaan, että rasva on tärkeä siivota pois ennen kuin vesilinnut palaavat alueille runsaslukuisemmin.
Neste Oyj tiedotti helmi-
Valkoisesta rasvasta ei päästy eroon vieläkään, sillä ainetta on löytynyt nyt myös Tammisaaren kansallispuistosta ja Tvärminnen alueen saarista. Uusien kohteiden siivoaminen aloitetaan mahdollisimman pian. Hangossa rantoja siivotaan enää muutamissa kohteissa ja siellä suuritöinen urakka on saatu loppusuoralle. Kuva WWF:n helmikuun talkoista.
kuun alkupuolella, että valkoiset rakeet ovat peräisin yhtiölle merikuljetuksia tekevästä aluksesta. Länsi-Suomen merivartiosto ei saanut tästä kuitenkaan varmaa näyttöä omissa selvityksissään, eikä esitutkintaa aloitettu.
Yhtiö hankki Hangon ran-
tojen puhdistustöihin koneellista kalustoa ja tilasi siivoushenkilöstöä kohteisiin, joihin koneet eivät päässeet. Rasvan keräämiseen noin 20 kilometrin matkalla osallistui myös Metsähallitus ja satoja vapaaehtoisia, joiden työtä WWF koordinoi Hangon kaupungin pyynnöstä.
Uusista rasvahavainnoista eri alueilla voi ilmoittaa sähköpostitse osoitteisiin ymparisto@raasepori.fi ja maankaytto@hanko.fi ja Metsähallitukselle nettiosoitteessa luontoon.fi/palaute. Viranomaiset julkaisivat tilanteesta uuden yhteistiedotteen tiistaina. Hangon operaatiosta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella vastannut palopäällikkö Clas Tallberg ei ollut tietoinen uusista Raaseporissa tehdyistä rasvahavainnoista vielä maanantaina aamu-
päivällä.
Valitettava takaisku
Etelä-Uusimaan toimitukseen uusista löydöksistä ilmoittanut Inkeri Pekkanen kertoi, että tieto oli mennyt heti viikonloppuna ympäristöjärjestö WWF:lle, kun merellä melomassa ollut Rita Keskitalo oli havainnut rasvaa Tammisaaressa Modermaganin ja Fladalandetin läheisyydessä. Pekkanen kiteytti asian toteamalla, että rasvajätteen levinneisyysalue rannoilla laajeni täten 30 kilometriin. Rannoille ajautunut valkoinen jäte on ollut käytettyä paistin- ja eläinrasvaa sekä kasviöljyjä.
-Tämä on todella valitettavaa ja aikamoinen takaisku. Toisaalta tällainen tilanne saattoi olla odotettavissakin. On mahdollista, että vapaaehtoisten siivoustalkoot joudutaan aloittamaan uudelleen, Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Maiju Lanki sanoo. Tammisaaren saariston pirstaleisemmassa kansallispuistossa siivousurakan arvioidaan olevan myös paljon hankalampi kuin Hangon rannoilla. -Nyt selvitämme, missä kaikkialla ainetta on ja kuinka paljon, ja teemme sen jälkeen suunnitelmat jatkotoimenpiteiksi, Lanki kertoo.
Arviolta kahdeksan kuukauden urakka
(Inkoo) Uudenmaan Ely-keskus ja Inkoon kunta aloittavat huhtikuussa yhteishankkeena parannustyöt kantatiellä 51 Bollstantien liittymässä, joka johtaa Inkoon kirkonkylään. Risteykseen rakennetaan kääntymiskaista Hangon suunnasta Inkooseen tuleville.
-Hankkeen tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta lisäämällä havaittavuutta.
Samalla liikenteen sujuvuus paranee, Ely-keskuksen projektipäällikkö Antti Pönni viestittää.
Ajoneuvoliikenteen näkemien ja sujuvuuden parantamisen lisäksi hankkeessa suljetaan kantatien pohjoispuolen liittymä, joka johtaa liikunta- ja ulkoilualueille. Yhteys korvataan uudella väylällä, joka rakennetaan nykyisen liittymän itäpuolelle.
Tämän osuuden toteutus kuuluu kunnalle.
Rakennustöiden arvioi-
daan valmistuvan marraskuussa. Hankkeen urakoi Ralf Ajalin Oy. Urakkasumma on noin 430 000 euroa. Kunnan kustannusosuus hankkeessa on vain 44 000 euroa. Kunta on budjetoinut kantatien risteysten parantamiseen kuluvalle vuodelle 50 000 euroa. Taloussuunnitelmassa tarkoitukseen on varattu saman verran vuodelle 2026. Inkoon kunta ja Ely-keskus laativat yhteistyössä esiselvityksiä myös kantatien muihin keskeisiin risteyksiin Satamatielle, Tähteläntielle ja Degerbyhyn. Suunnittelu Satamatien ja Tähteläntien risteysten parantamiseksi jatkuu tänä vuonna. Degerbyntien risteysratkaisujen suunnittelu on vielä alkuvaiheessa. Tähteläntien risteyksessä tavoitteena on ollut ylikulkusillan rakentaminen kevyelle liikenteelle.
Uudenmaan Ely-keskus suunnittelee lisäksi kanta-
tie 51:n parantamista välillä Sunnanvik-Munkinmäki Kirkkonummella ja Siuntiossa. Ympäristövaikutusten arviointiselostusta ja hanketta esitellään yleisötilaisuuksissa kevään aikana. Yva-menettelyssä tarkastellaan rakenteeltaan ja osin myös linjauksiltaan erilaisia vaihtoehtoja, joissa tasoliittymät korvataan eritasoliittymillä ja myös kantatien rinnakkaistiestöä täydennetään. Lausunnot ja mielipiteet tulee toimittaa Ely-keskukselle toukokuun 8. päivään mennessä.
Huhtikuussa alkavassa hankkeessa kantatien risteykseen rakennetaan kääntymiskaista lännen suunnasta tulevalle liikenteelle. Samalla suljetaan pohjoispuolen liittymä ja tilalle rakennetaan uusi väylä kappaleen matkaa idän suuntaan.
MISSIONSKYRKAN I EKENÄS
Björknäsgatan 11
Vi för vår del kan inte hålla tyst med vad vi sett och hört
Apg 4:20
To 13.3 kl 17 Bön
Sö 16.3 kl 16 Gudstjänst Missionskollekt. Marcelo & Anna Lopes Korkman, Apg 4
Musik: Anne-May Granqvist Kyrkkaffe
Ti 18.3 kl 14-16 Brödkyrka Kaffe med dopp & hopp!
Kl 14.30 Brödutdelning.
���� 041 313 0887 Pastor Maria Nikander
www.ekenasmissionskyrka.net
Hangö svenska församling
Sö 16.3 Högmässa kl. 10 i Lappvik kyrka med prästen Maria Lindberg och kantor Alex Jormanainen. Efteråt kyrkkaffe. Ons 19.3 Församlingskväll kl. 18 i Kryptan på Bangatan 27. Den kända hangöprofilen Stefan Randström berättar om sitt konstnärsskap och en del om sitt liv. Lätt servering, ingen avgift, ingen anmälan behövs.
Fre 21.3 Gotisk musikmässa kl. 19 i Hangö kyrka. Medv. Monica Cleve, Matti Kari, Alex Jormanainen och Päivi Viitanen.
Mera info om all verksamhet hittar du på vår webbsida www.hangoforsamling.fi eller genom att ringa vardagar kl. 9-15 tel. 040 645 6588
Hangon suomalainen seurakunta
To 13.3. klo 12 Seurakuntalounas, Puistokatu 7. Suositushinta 3 €.
To 13.3. klo 17-19 Kirkkokuoro Soivat sävyt, Puistokatu 7.
To 13.3. klo 19 Pääsiäisaamu liikkuen ja tanssien, Puistokatu 7. Tule tekemään pääsiäisen tekstejä kehollisesti ilmaisten. Aikaisempaa kokemusta ei tarvita. Kokoontumiset torstaisin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Päivi Viitanen puh. 0400 946 571 tai paivi. viitanen@evl.fi.
Pe 14.3. klo 18-22 Nuorten Café27, Ratakatu 27 (krypta).
Su 16.3. klo 12 Messu Lappohjan kirkossa. Matti Kari ja Alex Jormanainen. Kirkkokahvit.
Ma 17.3. klo 15-16.30 Kokkikerho ala-astelaisille, Ratakatu 27 (Krypta).
Ti 18.3. klo 15-16.30 Bilistä ja puuhaa ala-astelaisille, Ratakatu 27 (Krypta).
Ke 19.3. klo 14-15.30 Kultaisen iän kerho, Puistokatu 7. Kerhossa pidetään hartaus, kahvitellaan ja järjestetään monenlaista ohjelmaa. Mahdollisuus kuljetukseen, tied. puh. 040 180 6111.
Pe 21.3. klo 19 Goottimessu Hangon kirkossa. Kaksikielinen. Matti Kari, Monica Cleve, Päivi Viitanen ja Alex Jormanainen.
La 22.3. klo 16 Konsertti Hangon kirkossa. Pianotrioja esittää Varpu Heikinheimo, viulu, Markus Pelli, sello, Sari Blå, piano. Vapaa pääsy. Kolehti hyväntekeväisyyteen.
Rukouspiiri maanantaisin klo 18 Korkeavuorenkatu 4 as. 2, Marita Leivo. Diakoniapäivystys keskiviikkoisin klo 9-12, Puistokatu 7, puh. 040 180 6111.
Lisätietoja: www.hangonseurakunta.fi tai puh. 040 519 9664/virasto. Facebook: Hangon suomalainen seurakunta.
Gratis mat
Ilmainen ruokailu
Du är hjärtligt välkommen Olet sydämellisesti tervetullut
fredagar kl. 11.30 perjantaisin klo 11.30
Ibland även andra dagar, se vår facebook-sida. Joskus myös muina päivinä, katso facebook-sivuiltamme.
Vänstugan/Ystäväntupa
Torngatan 4, Ekenäs Tornikatu 4, Tammisaari
SOPPAKIRKKO
Su 16.3. klo 15.00
Gentoftenkatu 8, Hanko
Juha Saarinen,
Inge-Britt Söderström
Musiikki Heikki Silvola
Ruokatarjoilu. Tervetuloa!
Järj. Hangon katulähetys
Ekenäs
Metodistförsamling
Lö 15.3 kl. 9.30 Gemensam bön
Sö 16.3 kl. 16 Obs tiden!
Gudstjänst, Jan-Erik Wikström, musik Marjatta Hitonen, gideoniter Må 24.3.2025 kl. 10.30 Församlingskonferens. Välkommen!
Harjoituksen johtaja ja rastijohtaja kiistävät Uudenmaan prikaatin onnettomuudesta
nostettiin syytteet
(Raasepori) Syyttäjä on nostanut syytteet kahta henkilöä vastaan Uudenmaan prikaatissa Dragsvikissa vuoden 2023 lokakuussa sattuneesta onnettomuudesta, jossa useampi varusmies joutui liian syvään veteen ja hukkumisvaaraan rannikkojääkärien tasokokeen viimeisellä harjoitusrastilla. Yksi varusmies loukkaantui tilanteessa vakavasti.
Syytteet on nostettu harjoituksen johtajana toimi-
Noin 60-neliöinen saunarakennus on tuhoutunut tulipalossa Hangon Stuvikintiellä. Hätäkeskus sai ilmoituksen rakennuspalosta
INKOO
To 13.3. klo 10-14 Avoimet ovet & minikirppis auki Rantatie 11 (diakonian olohuone). Kakko.
GUDSTJÄNSTER I VÅRA KYRKOR
Sön 16.3 kl. 10 i Ekenäs, högmässa, Yliportimo, Aittola kl. 12 i Bromarv, högmässa, van der Heeg, Aittola kl. 18 i Tenala, kvällsmässa, Yliportimo, Lahti Eftermiddagskaffe och jubilarfest tors 20.3 kl. 13.30 i Snappertuna förs.hem. Skjuts vid behov, kontakta Carola senast 17.3, tfn 040 839 6733.
BARN, FAMILJ & UNGA Ung gudstjänst tors 13.3 kl. 15 i Tenala kyrka, Wikström. Samling efteråt i Down Stairs. Baby- & knattekonsert ons 19.3 kl. 10 i Ekenäs kyrka. En svängig konsert för familjens allra minsta i sällskap av en vuxen. Syskon under skolåldern är också välkomna! Vi bjuder på något smått att äta. Anmäl hur många som deltar från din familj senast 17.3 till Iselin 044 755 3611.
MUSIK
Vinterkonserten ”Polar Eufori” lör 15.3 kl. 18 i Ekenäs kyrka. Grankulla kammarkör, stråkkvartetten Meliora, Tarmo Rajamäki, piano, Håkan Wikman, dirigent. Fritt inträde, programblad 20 €. En tid är till ända - kyrkoherde Anders Lindströms avslutningshögmässa med fest sön 30.3 kl. 10 i Ekenäs kyrka. Efter mässan är det fest i Ekenäs förs.hem med god mat, glada samtal och en möjlighet att tacka Anders för alla hans år i församlingen. Det finns möjlighet att säga några ord under festen. Om du önskar hålla ett tal, meddela det i samband med din anmälan. Anmälningar: 019 2411060 vardagar kl. 10-12, senast 19.3, begränsat antal platser. Vi erbjuder buss till Ekenäs kyrka vid behov. Start från Bromarvs kyrka kl. 8.30 och från Tenala kyrka kl. 8.50. Bussen åker tillbaka efter festen. Skjuts från Snappertuna ordnas vid behov, meddela detta när du anmäler dig. Varmt välkommen att fylla Ekenäs kyrka och Ekenäs församlingshem med värme och gemenskap under Anders Lindströms sista dag i tjänst som kyrkoherde i Ekenäsnejden. Info: www.ekenasnejdensforsamling.fi
nutta kapteeniluutnanttia ja harjoituksen rastinjohtajana toiminutta kersanttia vastaan palvelusrikoksesta tai toissijaisesti tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta sekä törkeästä vammantuottamuksesta ja vaaran aiheuttamisesta. Vastaajat ovat esitutkinnassa kiistäneet syyllistyneensä rikokseen. Kolmannen rikoksesta epäillyn henkilön osalta tehtiin syyttämättä jättämispäätös. Kaikki kolme ovat Puolustusvoimien henki-
perjantai-iltana hieman ennen kello kymmentä. Rakennuksessa ei ollut ihmisiä palon syttyessä ja henkilövahingoilta vältyttiin. Pelastuslaitos
To 13.3. klo 13-15 Keskustelu- ja käsityöpiiri Pappilassa. Kakko.
To 13.3. klo 17.30 Rukouspiiri (kaksikielinen) Rantatie 11. Kakko.
Ma 17.3. klo 13 Koululaisten Einsteinkerho seurakuntatalon alakerrassa. Nylund, Sköld-Qvarnström.
To 13.3. klo 11.30-13 Ruokatarjoilu seurakuntatalossa (maksullinen). SköldQvarnström.
To 13.3. klo 13 Laulupiiri seurakuntatalossa. Nygård.
To 13.3 kl. 9.30-11.30 Familjecafé i Lilla prästgården i Karis. Mellanmål serveras för 1 €/ familj. To 13.3 kl. 18 Spelhålan för ungdomar i Karis församlingshem.
Sö 16.3
kl. 10 Högmässa i Karis kyrka Präst Johannes Westö och kantor Päivi Tiitu. · ca kl. 11.30 Kyrklunch i Stora prästgården efter högmässan i Karis. Frivillig avgift till förmån för Gemensamt Ansvarinsamlingen. kl. 12 Högmässa i Pojo kyrka Präst Johannes Westö och kantor Lena Leskinen.
Ti 18.3 kl. 9-12 Familjecafé i Pojo församlingshem. På träffarna finns det möjlighet att umgås och leka och kl. 10-11 är ett litet mellanmål framdukat, mot en frivillig avgift på 1 €/familj.
Ti 18.3 kl. 12-13 Tisdagslunch i Postilla i Pojo. Lunch à 1 €/person
Ti 18.3 kl. 14-15.30 Diakonioch missiongruppen i Karis församlingshem i församlingssalen. Vi samlas för samvaro i diakonins och missionens tecken. Vi dricker kaffe och har det trivsamt. Du får gärna delta även om du inte känner för att handarbeta.
Ti 18.3 kl. 16-17 Bibelgruppen i Karis församlingshem i mötesrummet. I bibelgruppen får du chansen att läsa, fundera över, samtala kring bibeltexter tillsammans med andra, bland annat vad texterna har att säga oss idag. Det kostar inget att delta. Vi bjuder på kaffe och te.
Ons 19.3 kl. 17.30 Öppet vardagsrum för familjer i Lilla prästgården. Vi umgås på ett kravlöst sätt med fri lek och samvaro. Vi avslutar med en kopp te och smörgås. Ingen avgift.
Närmare information: www.karis-pojoforsamling.fi
löstöä. Haastehakemus on toimitettu Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuteen, jossa asia tulee aikanaan pääkäsittelyyn. Päätöksen syytteiden nostamisesta tekivät aluesyyttäjät Matias Londen ja Mikael Nakolinna. Länsi-Uudenmaan poliisi sai nk. barettimarssin loppuvaiheessa sattuneen tapauksen esitutkinnan valmiiksi vuoden 2024 marraskuussa. Tutkinta lähetettiin Uudenmaan prikaatin komentajalle, joka päätti tapauksen siirtä-
avasi palavia kattorakenteita ja sammutti ne. -Omistajan suorittama alkusammutus rajoitti palon leviämistä ennen pelastuslai-
To 20.3. klo 19 Kelttiläinen messu Inkoon kirkossa. Sjöblom, Gustafsson Burgmann & Gaudete-kuoro. Lue lisää https://www. inkoonseurakunta.fi.
RAASEPORI
Ti 18.3. klo 10-12 Perhekahvila seurakuntatalon alakerrassa. Nylund, Sköld-Qvarnström.
Ti 18.3. klo 10-14 Avoimet ovet & minikirppis auki Rantatie 11 (diakonian olohuone). Kakko.
Ti 18.3. klo 14 Raamattutuokio Rantatie 11. Pastori Lauri Huhtinen esittelee eri aiheita Raamatusta jonka jälkeen keskustelua.
Ke 19.3. klo 13-16.30 After School seurakuntatalon alakerrassa. Kaksikieliset avoimet ovet lapsille 1.-6. luokilla. Nylund, Sköld-Qvarnström
Ke 19.3. klo 18 Raamattupiiri Pappilassa. Tötterman.
To 20.3. klo 10-14 Avoimet ovet & minikirppis auki Rantatie 11 (diakonian olohuone). Kakko.
To 20.3. klo 11.30-13 Ruokatarjoilu seurakuntatalossa (maksullinen). SköldQvarnström.
To 20.3. klo 13-15 Keskustelu- ja käsityöpiiri Pappilassa. Kakko.
To 20.3. klo 17.30 Rukouspiiri (kaksikielinen) Rantatie 11. Kakko.
Ekenäs
Långgatan 19 Gamla kyrkan
Morgonbön alla vardagar kl. 9-10
Öppet hus vard. kl. 10-15. Tiistaisin klo 18 Yhteyden ilta.
To 13.3 kl. 18.30 Den öppna bibelskolan. Talare: N-G Blom. Tema: Den Helige Ande.
Fre 14.3 kl. 18 Impact för unga vuxna.
Sö 16.3 kl. 10 Bön.
Sö 16.3 kl. 10.30 Gudstjänst med Fredrik Martin, Isak och Jessica Vilander, barnkyrkan i Arken, Youth Church, After Church Café. Translation into english/Tulkkaus suomeksi.
www.betesdachurch.fi
misestä syyttäjälle sotilasoikeudenkäyntilain mukaisesti. Poliisi kuuli rikoksesta epäiltynä kolmea henkilöä. Nimikkeet olivat palvelusrikos, törkeä vammantuottamus ja vaaran aiheuttaminen. Tutkinnassa kuultiin asianomistajana yhdeksää varusmiestä. Onnettomuustutkintakeskus tiedotti keväällä tutkintaraportissaan veden alle joutuneen varusmiehen toipuneen elvytyksen ja 16 päivän sairaalahoidon jälkeen.
toksen paikalle saapumista, pelastustoimintaa johtanut Nino Ahokas viestitti. Saunaa oli lämmitetty illan aikana.
To 13.3. klo 11-12 Ikivihreät -kuoroharjoitus Karjaan seurakuntasalissa. Lisät. Hanna Noro.
To 13.3. klo 14-15.30 IIosanomapiiri Karjaan palvelutalon ruokasalissa, Felix Fromin katu 6. Kahvitarjoilu. Lisät. Nina Fabritius-Ylitalo.
To 13.3. klo 17.15-18.15 Kaakaokerho 1.-3.-luokkalaisille Karjaan Pikku pappilassa. Kerhossa jutellaan Raamatun teksteistä kaakaokupin äärellä sekä leikitään ja puuhastellaan sisällä ja ulkona. Ohjaajina Jonny-isonen ja Minna. Lisät. Minna Malmgren.
Pe 14.3. klo 9.30-11.30 Perhekahvila Österbyn seurakuntakodissa, järj. Ekenäsnejdens svenska församling. Mathilda Löftjelm, p. 0400-291334.
Pe 14.3. klo 9.45-10.30 Perhemuskari Karjaan seurakuntakodin nuortentilassa. Lisät. ja ilm. Minna Berg 044-7553641. Pe 14.3. klo 12 Hartaus Postillassa. Hartauden jälkeen kahvit.
Pe 14.3. klo 13.15-15.15 Kokkikerho 3.-6.-luokkalaisille Tammisaaren seurakuntakodin nuortentilassa (Kulan) joka toinen perjantai. Kokkikerhossa tehdään pää- ja jälkiruokia sekä leivotaan suolaista ja makeaa yhdessä ohjaajan kanssa. Ennakkoilm. ja lisät. minna. malmgren@evl.fi tai p. 0407342588.
La 15.3. klo 18 Kauniaisten kamarikuoron konsertti, Polar Eurori, Tammisaaren kirkossa. Mukana Stråkkvartetten Meliniora, Tarmo Rajamäki, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 20 €. Järj. Ekenäsnejdens svenska församling. Su 16.3. klo 12 Messu Karjaan kirkossa, Antti Salmisto, Hanna Noro. Su 16.3. klo 13.30 Seurakunnan vapaaehtoinen Irja Bergman esittelee Karjaan kirkon historiallisia taideteoksia. Vapaaehtoinen kahvimaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.
Ti 18.3. klo 9-12 Kaksikielinen Drop-in perhekahvila Pohjan seurakuntakodin kerhotilassa. Yhteistyössä Karis-Pojo svenska församlingin kanssa. Lisät. Minna Malmgren.
Ti 18.3. klo 10.30-12.30 Muskari Karjaan seurakuntatalon alakerrassa. Järjestetään yhteistyössä Suomen ortodoksisen seurakunnan kanssa. Lisät. kanttori Joakim Pietarinen p. 044-3311995.
Ti 18.3. klo 12-13 Tiistainlounas Postillassa, keitttolounas ja kahvit 1 €. Diakoniatyöntekijät ovat myös paikalla. Lisät. Nina Fabritius-Ylitalo. Ti 18.3. klo 13-14.30 Leikkimielinen bingo Pohjan Postillan olohuoneessa. Kahvitarjoilu jonka yhteydessä vapaaehtoinen kolehti lähetystyön hyväksi. Lisät. Nina Fabritius-Ylitalo. Ti 18.3. klo 17.30-19 Aurinkokehä -käsityöpiiri Tammisaaren seurakuntakodin nuortentilassa. Lisät. Carola Lupander p. 040-8396733, Ekenäsnejdens svenska församling.
Ke 19.3. klo 9.30-11.30 Perhekahvila Karjaan Pikku pappilassa. Lisät. Minna Malmgren. Ke 19.3. klo 16-18 Isoskoulutus Karjaan seurakuntakodin nuortentilassa. Koulutuksessa oleville uusille ja kokeneille isosille. Välipalaa tarjolla klo 16-16.30. Lisät. Hanna Pitkänen. Ke 19.3. klo 18-19.30 Pyhän Katariina laulajat ja Sopusointu harjoitus Tammisaaren seurakuntakodissa. Lisät. Hanna Noro ja Minna Berg. Su 23.3. klo 10 Messu Pohjan kirkossa, mukana laulajat Tusse Sjöblom ja Katarina Kvarnström sekä Katri Grönroos, Hanna Noro. Etukäteen varattava taksi lähtee Tammisaaren linja-autoasemalta klo 9.15 ja Karjaan linja-autoasemalta klo 9.30 ja taksi tilataan itse numerosta 0400201945 (Taxi Öhman) viimeistään pe 21.3. klo 16 mennessä. Taksissa peritään kuljetuksesta omavastuuosuus 5 €. Postilla. Kirpputori ja olohuone avoinna ma, ti, ke ja pe klo 10-14 ja to klo 10-15. Olohuoneessa tarjolla kaurapuuroa arkiaamuisin klo 10-11 eurolla (1 €). Kirkkoherranvirasto Karjaalla: avoinna ma-to klo 9-13, p. 019-2793030. Tammisaaren palvelupiste: avoinna ma-pe klo 10-12, p. 019-2411060.
HANGON VAPAASEURAKUNTA, Koulukatu 2
To 13.3. klo 18 Avoimet ovet -rukousilta, Kauko Laaksamo. La 15.3. klo 18 Nuortenilta Su 16.3. klo 11 Jumalanpalvelus, Ilmo Mantere, Sami Laaksamo, musiikki: Heikki Järvenpää.
HANGON HELLUNTAISRK Paasitie 1
To 13.3. klo 18 Rukousilta Su 16.3. klo 11 Jumalanpalvelus
Karjaan nuorisotalo Uncan avoinna kuutena iltana viikossa Kaupunki siirtää Fokuksen tilojen vuokrarahoja nuorisotoimen
(Raasepori) Karjaan nuorisotalo Uncan on pitänyt ovensa kiinni tähän saakka maanantai- ja torstai-iltaisin, minkä vuoksi alueen nuoriso on joutunut etsimään itselleen vaihtoehtoisia ajanviettopaikkoja. Talviaikaan yhdeksi niistä on muodostunut uusi Fokus-talo, jossa välillä suuretkin nuorisojoukot ovat aiheuttaneet toisinaan häiriötä. Tilanteen kartoittamiseksi perustettu työryhmä on kuitenkin löytänyt keinon, jolla
nuoret voidaan ohjata mielekkään vapaa-ajan toiminnan pariin. Näiden muutosten myötä Uncan voidaan pitää avoinna kahtena lisäiltana viikossa yläkouluikäisille nuorille.
Turhaa hälinää suuressa tilassa Fokuksen tiloissa on monia toimijoita. Yleisissä tiloissa on kahvila ja kirjasto. Karjaan kirjaston vastaava kirjastovirkailija Roope Holmén kertoo tilanteen kehittymisestä.
Uuden Fokuksen tilat ovat pitkälti yhtä suurta tilaa, eivätkä sovi akustiikaltaan suurten väkijoukkojen kokoontumispaikaksi.
Inkoon iltatoritoimintaan puhtia
(Inkoo) Kunnanhallitus on hyväksynyt ehdotuksen kunnan ja T:mi TomTorin väliseksi sopimukseksi iltatoritoiminnasta vuosina 2025-2027. Uudella toiminnalla halutaan vahvistaa ja täydentää keskustan tapahtumatarjontaa. Keskustan elävöittäminen eri keinoin ja erilaisten toimijoiden yhteistyönä on ollut kunnan tavoitteena rannassa sijaitsevan torialueen
kehittämisessä. Rantatorin rakennustyöt valmistuvat kesäkuun puolivälissä. Inkoossa on todettu, että siellä on kesätoritoimintaa vähemmän kuin monilla muilla paikkakunnilla.
Iltatori järjestetään tänä vuonna heinäkuussa torstaisin ja toimintaa saatetaan jatkaa vielä elokuussa. Yhteistyökumppaniksi valittu Tom Rönnblad suunnittelee tori-
OSTAMME JA MYYMME: timanttisormukset, designkorut, kultakorut, hopeakorut, pöytähopea, kultaharkot, romukulta, romuhopea, kellot, kolikot ja setelit myös Moneta, militaria, arvoesineet ja muut keräilytuotteet.
Kiertuepaikat:
18.3. tiistai
09.30-10.30 Lehtisaari Alepa
10.45-12.15 Tapiolan tori
12.30-13.50 Mankkaa K-Supermarket
14.00-15.30 Lähderanta K-Supermarket
15.40-17.00 Espoon Keskus tori
17.10-18.00 Nöykkiö K-Market
18.20-19.00 Karakallio Lidl
19.15-20.00 Matinkylä Neste
-Täällä on ollut alkuvuoden todella rauhallista, mutta aiemmin isommat nuorisojoukot aiheuttivat ajoittain hieman turhaa hälinää tiloissa. Esimerkiksi kirjastossa meillä ei ole lainkaan lukusalia, jossa voi halutessaan keskittyä rauhassa ja tällöin yleinen hälinä on vaikuttanut kaikkien viihtyvyyteen. Näitä tiloja ei yleensäkään ole suunniteltu suuria kokoontumisia ajatellen, Holmén sanoo.
Raaseporin kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö Peter Roos muistuttaa, ettei kyseessä ole tarve kieltää nuorison ajanviettoa tiloissa.
-Fokuksen tilojen käyttäjistä suuri osa on lapsia ja nuoria, jotka käyttäytyvät hyvin mallikkaasti. Kenelläkään ei ole tavoitteena kieltää nuorten vapaa-ajan viettoa kaupungin tiloissa. Sen sijaan pyrimme löytämään ratkaisun siihen, kuinka tilat ovat viihtyisät kaikille käyttäjille, Roos sanoo.
Roosin lisäksi syksyllä perustettuun työryhmään kuuluu sekä Raaseporin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan että Fokuksesta vastaavan kiinteistöyhtiön edustaja.
-Olemme yhdessä löytäneet mallin, jossa voimme vähentää vartiointipalveluita ja kehittää yhteistyötä Fokuksen ja nuorisotoimen välillä, Roos kertoo.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaupunki siirtää Fokuksen tilojen vuokraamiseen tarkoitettuja määrärahoja nuorisotoimen käytettäväksi, kun vuokrakulut pienenevät merkittävästi kiinteistöyhtiön säästäessä vartiointikuluissa.
-Meillä on Raaseporissa erittäin hyvin toimiva nuorisotoiminta, mutta Karjaalla ongelma oli siinä, että nuorisotila oli suljettuna maanantaisin ja torstaisin. Tämän
paikat, huolehtii yhteyksistä myyjiin ja käytännön järjestelyistä.
Karjaalla
MEILTÄ SÄHKÖISET
PASSIKUVAT
Keskuskatu 83 | ma–pe 9–17 | 019 239 0789
19.3. keskiviikko
10.00-10.40 Kivenlahti K-Market 11.00-12.00 Masala K-Market
Raaseporin kultuuri- ja vapaa-aikapäällikkö Peter Roos on hyvin tyytyväinen kaupungin nuorisotoiminnan tilaan ja kehitykseen. -Olemme löytäneet mallin, jossa voimme vähentää vartiointipalveluita ja kehittää yhteistyötä, Roos kertoo. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaupunki siirtää Fokuksen tilojen vuokraamiseen tarkoitettuja määrärahoja nuorisotoimen käytettäväksi.
kokeilun on tarkoitus jatkua kesään saakka, Roos kertoo. Jokaista tulisi kohdella kunnioittaen
Uncanin talovastaavana toimiva nuoriso-ohjaaja Sebastian Berg kertoo ensimmäisten kokeilupäivien vetäneen mukavasti nuorisoa Uncanille.
-Meillä oli täällä ensimmäisenä maanantaina parikymmentä nuorta, mikä on hyvin tavanomainen määrä arki-iltaisin. Perjantaisin täällä voi olla jopa 60 nuorta illan aikana, mutta silloin huomaamme myös, että ulkopuolelle jää paljon nuoria, joita ei toiminnassa sinänsä näy, Berg kertoo.
Nuoria pyritään tavoitta-
maan myös edellisvuonna alkaneen koulunuorisotyön avulla.
-Työ on lähtenyt oikein hyvin käyntiin ja toimintaa on Raaseporin jokaisessa yläkoulussa kahtena päivänä viikossa. Toiminta mukautetaan joka koulun tarpeisiin vastaavaksi ja se on otettu hienosti vastaan, Berg sanoo.
Bergin näkemyksen mukaan suurin osa Raaseporin alueen nuorista voi hyvin,
mutta huono vointi näkyy mm. koulupudokkuutena. Berg muistuttaa, että nuoret täytyy ottaa osaksi yhteiskuntaa.
-Kaikkien olisi hyvä muistaa nuoruuden olevan sitä aikaa, jolloin oma identiteetti kehittyy. On todella harmi, jos nuoret häädetään eri paikoista, sillä joillekin vaihtoehto tähän on vain jäädä kotiin ja jumittua sinne. Myös nuorisovaltuusto on ottanut kantaa tähän. Nuorisotalothan eivät valitettavasti sovi kaikille, eikä meillä ole mahdollista tavoittaa kaikkia nuoria, Berg sanoo.
-Kaupungissa nuorten tukipalveluissa tilanne paranee koko ajan ja nyt tuoreimman Ohjaamo-palvelun lisäksi avaamme lähitulevaisuudessa nuorisotyöpajat, Roos lisää. Berg haluaa nostaa esiin asian, joka jokaisen tulisi ottaa huomioon.
-On kyseessä sitten nuori tai vanhempi ihminen, niin jokaisen tulisi miettiä kuinka toinen ihminen kohdataan. Esimerkiksi nuorille on suuri merkitys sillä, ettei heitä vaan heitetä pihalle tietyistä paikoista, vaan heidän kanssaan keskustellaan aiheesta ja pohditaan yhdessä muun muassa käyttäytymissääntöjä. Lisäksi toivon, että muistaisimme vanhan koko kylä kasvattaa -sanonnan. Tilanteisiin puuttuminen on välittämistä, vaikka se kuinka epämiellyttävältä sillä hetkellä tuntuisikin, Berg sanoo. -Marjo Pirilä
Kesän parhaat remonttiajat varataan nyt Sommarens bästa monteringstider bokas nu!
Kysy lisää / Fråga mer: Nils Fagerström 0400 513 234 Koko remontti alkaen
EIF
syyttää kaupunkia sopimusrikkomuksesta
(Raasepori) Tammisaarelainen EIF Ab on kääntynyt asianajotoimiston puoleen sopimusrikkomusta koskevassa asiassa. Asia on torstaina kokoontuvan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan esityslistalla. Lautakunnan ehdotetaan toteavan vastineessaan, ettei kaupunki ole rikkonut Tammisaaren keskuskenttää koskevaa rahoitussopimusta.
Lisäksi valmistelussa todetaan, että kaupunki ei ole sopimussuhteessa Veikkausliigan kanssa, joka ei ole kohdistanut vaatimuksia kaupunkia kohtaan. Sopimuksen tarkoituksena on ollut turvata Tammisaaren keskuskentän uusimisen rahoitus niin, että se täyttäisi jalkapallon pääsarjaotteluiden vaatimukset.
EIF putosi alkavalle kaudelle toiseksi korkeimmalle sarjatasolle Ykkösliigaan.
”EIF Ab:n ja Raaseporin kaupungin sopimuksessa erikseen mainittuna rahoitussopimuksen kohteena oli tekonurmikentän uusiminen
lämmityksellä. Huomioitavaa on, että nyt puheena olevan rahoitussopimuksen kohteena ei ollut katsomopaikkojen lisäys”, valmistelussa mainitaan.
Kaupunki sitoutui enintään 600 000 euron sijoitukseen vuonna 2024. Projektin talousarviossa varattiin 150 000 euroa valaistuksen suunnitteluun ja asennukseen sekä katsomon suunnitteluun, joka sisältyi kaupungin kokonaiskustannuksiin.
Kaupunki teki myös pelikentän valmiiksi viime keväänä niin, että se oli pelikunnossa toukokuussa. Valaistus päivitettiin syksyllä ja näin ollen kaupunki katsoo suorittaneensa sopimuksen mukaiset velvoitteet. Kaupungin mukaan EIF Ab ei ole kuitenkaan näin tehnyt, vaan sillä on suorittamatta edelleen 40 000 euron osuus kentälle tehdyistä parannuksista. EIF toimitti reklamaation Raaseporin kaupungille jo tammikuun lopulla.
Peuroja ja kauriita saaliiksi aiempaa vähemmän Yli
kolmannes valkohäntäpeuroista kaatui Länsi-Uudellamaalla
Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästys päättyi helmikuun puolivälissä. Koko maassa saaliiksi saatiin noin 48 000 valkohäntäpeuraa ja noin 14 300 metsäkaurista.
-Valkohäntäpeuran saalismäärä jatkoi laskuaan viime vuosien tapaan. Kokonaissaalis väheni noin 19 prosenttia edellistä kaudesta, riistapäällikkö Antti Impola Suomen riistakeskuksesta kertoo.
Valkohäntäpeuran metsästyksen huippuvuosi oli metsästyskaudella 2021–2022, jolloin saaliiksi saatiin noin 74 000 eläintä. Sen jälkeen saalismäärä on pudonnut noin kolmanneksen.
-Tiheimmän kannan alueella lounaisessa Suomessa peurakantaa on pyritty leikkaamaan alueellisten riistaneuvostojen asettamien kantatavoitteiden mukaisesti, Impola sanoo.
Valkohäntäpeurasaalis pieneni reilusti (-276) myös Länsi-Uudellamaalla. Riistanhoitoalueella kaadettiin
Valkohäntäpeurasaalis pieneni päättyneellä pyyntikaudella myös Länsi-Uudellamaalla. (Kuva: Yksityinen)
tuoreimmalla vuosien 20242025 metsästyskaudella 49 hirveä ja 3 345 valkohäntäpeuraa. Kuusipeuroja tuli saaliiksi vajaat 40 ja metsäkauriita noin 160. Länsi-Uudellamaalla lupia oli hirvelle 140, valkohäntäpeuralle noin 4 050 ja kuusipeuralle 140. Koko Uudellamaalla kaadettiin hieman yli 1 400 hirveä ja lähes 9 400 valkohäntäpeuraa (-13 %). Näin ollen hieman yli joka kolmas peura
maakunnassa kaadettiin Länsi-Uudenmaan alueella. Vuosien 2023-2024 metsästyskaudella Länsi-Uudenmaan hirvisaalis oli 20 ja valkohäntäpeuroja kaadettiin hieman yli 3 600. Koko Uudellamaalla kaadettiin edellisellä metsästyskaudella 2023-2024 yhteensä hieman yli 1 200 hirveä ja noin 10 800 valkohäntäpeuraa.
Uudellemaalle myönnet-
Kolmisenkymmentä kuulijaa Boden-tilaisuudessa ”Länsi-Uusimaa ja Inkoo hyötyvät Joddbölen kehittämisestä”
(Inkoo) Ruotsalaisen Bodenin kunnan kunnanhallituksen puheenjohtaja Claes Nordmarkin vierailun yhteydessä järjestetty keskustelutilaisuus kiinnosti noin 30 inkoolaista viime viikon lopulla. Bodeniin on rakenteilla vähäpäästöinen terästehdas. Blastr suunnittelee vastaavaa Inkoon Joddböleen. Tilaisuuden järjestänyt Inkoon kunnanhallituksen puheenjohtaja, Bodenissa talvella vieraillut Henrik Wickström kertoo keskuste-
RAASEPORI.FI
SEURAAVAT KAAVAT KUULUTETAAN VIREILLE 14.3.2025
Strömsnäs-Bergudd ranta-asemakaavamuutos Kaava-alue käsittää Bergudd 710-592-6-2 ja osan kiinteistöstä Strömsnäs 710-592-1-109 Trollshovdassa, Raaseporissa. Rantaasemakaavamuutoksen tavoitteena on ranta-asemakaavojen muuttaminen niin, että kiinteistöstä Bergudd siirretään yksi rakennusoikeus kiinteistölle Strömsnäs Trollshovdassa. (www. raasepori.fi/kaavat/kaava-7022)
Pohjan tehdas ranta-asemakaava Kaava-alue käsittää kiinteistön Pohjan Tehdas 710-669-5-3 Pohjanlahden vieressä, Pohjan keskustan etelä-puolella, Raaseporissa. Suunnittelun tarkoituksena on ranta-asemakaavan laatiminen niin, että voimassa olevan yleiskaavan loma-asutusalueen rakentaminen voidaan yksityiskohtaisemmin määrittää ja samalla suunnitella kiinteistön muun ranta-alueen käyttöä tarkoituksenmukaisella tavalla. (www.raasepori.fi/kaavat/kaava-7026)
Riberget ranta-asemakaava Suunnittelualue sijaitsee Tammisaaren itäisessä saaristossa, noin 2 km Boxin kylästä etelään. Tavoitteena on laatia ranta-asemakaava, jossa rakennuspaikka-alueet on osoitettu nykyisen kiinteistöjaon mukaisesti. (www.raasepori.fi/kaavat/kaava-7029)
Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelmista (OAS), jotka ovat nähtävillä kaavojen kotisivuilla koko kaavoituksen ajan.
Mielipiteet toimitetaan kaavoitusyksikölle osoitteeseen Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari tai kaavoitus@raasepori.fi.
Kaavoituslautakunta
tiin helmikuussa päättyneelle metsästyskaudelle 1 415 hirven ja 11 460 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Hirvenpyyntilupien määrä on hieman suurempi kuin kaudella 2023-2024, jolloin maakuntaan myönnettiin hieman alle 1 400 hirven pyyntilupaa. Valkohäntäpeuralupien määrä laski noin 12 prosenttia. Luonnonvarakeskuksen mukaan valkohäntäpeurakanta on viime vuosina pienentynyt, mutta kannan tiheydessä esiintyy suurta paikallista vaihtelua. Myönnetyistä pyyntiluvista käytettiin koko maan tasolla noin 61 prosenttia. Yhdellä pyyntiluvalla saa ampua yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa. -Valkohäntäpeura on lounaisen Suomen tärkein riistalaji, jonka metsästykseen osallistuu vuosittain kymmeniätuhansia metsästäjiä. Peuranmetsästys tuottaa vuosittain arviolta noin kaksi miljoonaa kiloa riistalihaa, riistapäällikkö Antti Impola kertoo.
lun olleen asiallista ja hyvää, ja mukana oli myös hankkeen vastustajia. Hän arvelee monen saaneen uutta tietoa asian tiimoilta.
-Bodenissa on ollut avoimia kysymyksiä aivan kuten Inkoossakin, ja niihin on löydetty ratkaisuja, Wickström sanoo. Tilaisuudessa lausuttiin julki myös pelko suomenkielisen väestön kasvusta Inkoossa, mikäli Blastrin hanke toteutuu.
-Inkoo on pieni kunta, jossa väestö ikääntyy. Myös taloudellinen tilanne on kunnalle haastava ja koko Länsi-Uudenmaan kannalta on tärkeää saada lisää työpaik-
koja. Inkooseen rakennettiin 1970-luvulla Pohjoismaiden suurin hiilivoimala. Siitäkin muutoksesta selvittiin, vaikka olimme silloinkin pieni kunta, Wickström toteaa.
Hän luottaa, että suurimpiin paikallisiin huolenaiheisiin löydetään ratkaisut kaavamuutoksen yhteydessä. Maankäyttösopimukset ovat hänen mukaansa jo hyvässä mallissa, mutta neuvottelut ovat kuitenkin kesken ja sen myötä myös kokonaisratkaisu on vielä avoin. Wickström arvelee, että hankkeen rahoituskuvioihin tulee uutta vauhtia, kun kaavamuutos on hyväksytty.
-On ymmärrettävää, että
mahdolliset muutokset herättävät keskustelua ja huolta. Nyt tarkastellaan kaavan ympäristövaatimuksia, jotta ne turvaavat mahdollisimman hyvin Inkoon lähiympäristön ja saariston, Wickström sanoo. Hän toteaa, että Länsi-Uusimaa ei saa muuttua nk. nimby-alueeksi. Englannin kielestä tuleva lyhenne tarkoittaa ei minun takapihalleni -ajattelua. -Joddbölen asemakaavan hyväksyminen ei automaattisesti tarkoita, että tehdashanke toteutuu. Nyt työskennellään sen eteen, että Inkoon talous voidaan turvata esimerkiksi siinä tapauksessa, jos hanke jäisi kesken. Lisäksi tarkastellaan, miten ympäristövaatimuksia voidaan entisestään tiukentaa. Myös hankkeen mahdollisia sosiaalisia vaikutuksia, kuten ulkomaalaisten työntekijöiden hallinnointia, selvitetään, Wickström vies-
tittää. Yhteysviranomaisena toimivan Uudenmaan Ely-keskuksen perusteltu päätelmä terästehdashankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta on määrä saada tulevalla viikolla. Inkoon kunnanhallituksella oli alkuviikolla iltakoulu Joddbölen kaavahankkeen tiimoilta. Aiheena olivat maankäyttösopimuksen valmistelutilanne, kuntalaiskyselys ja kaavahankkeen aikataulu. Kaava ei ole vielä valmis hyväksymiskäsittelyyn, koska perusteltua päätelmää ei ole saatu ja myös maankäyttösopimusneuvottelut ovat kesken, kunta tiedottaa. Tämän vuoksi on myös vaikea arvioida, milloin kaava on valmis hyväksymiskäsittelyä varten. Kunnan mukaan se ei kuitenkaan tapahdu ennen huhtikuun puolivälin paikkeilla järjestettäviä kuntavaaleja.
Kaavoitus
Asemakaavamuutoksen voimaantulo
Kaupunginvaltuusto on 21.1.2025 § 2 hyväksynyt Korttelin 544 asemakaavan muutoksen.
Asemakaavamuutoksesta ei ole jätetty valituksia, joten se tulee tällä kuulutuksella voimaan 17.3.2025.
Hangon suku- ja kotiseutututkimusseura (Sällskapet för Släktoch Hembyggdsforskning i Hangö) suunnittelee kahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaan haudan kunnostusta Hangon vanhalla hautausmaalla (Tulliniementie 26). Suunnitelma koskee Conrad Appelgrenin ja Carl Johan Korsmanin sukuhautoja. Omaisilla tai muilla asianosaisilla on mahdollisuus saada lisätietoja ja esittää mielipiteensä asiaan 30.4.2025 mennessä (Seurakuntapuutarhuri: 040 513 1999).
Kungörelse
Sällskapet för Släkt- och Hembyggdsforskning i Hangö planerar att restaurera två kulturhistoriskt värdefulla gravar på Hangö gamla gravgård (Tulluddsvägen 26). Planen gäller Conrad Appelgrens och Carl Johan Korsmans familjegravar. Anhöriga eller intresserad part har möjlighet att före den 30.4.2025 framföra sin åsikt i ärendet samt få tilläggsinformation (Församlingsträdgårdsmästare: 040 513 1999).
Edullista
arkiruokaa
Förmånlig
vardagsmat
Katso resepti/ Se recept (på finska) yhteishyvä.fi
Voim./Gäller 12.3.–16.3. Atria Hornet Siipiduo/Wingduo 700 g (4,27/kg) Suomi/Finland
Voim./Gäller 12.3.–16.3. Rainbow Caesarsalaatti/ Caesarsallad 200 g (9,95/kg) 1 99
1 99
3 KPL 3 ST.
2 99 1 99 10 00 2 99
Voim./Gäller 12.3.–16.3. Royal Gala Omenat/Äpplen Itävalta, Italia/ Österrike, Italien
Voim./Gäller 12.3.–16.3. Kotimaista Isot vapaan kanan munat/ Stora ägg från frigående höns L15 1,02 kg (2,93/kg)
Voim./Gäller 12.3.–16.3. Saarioinen Kasvispihvit/ Grönsaksbiffar 220 g (9,05/kg)
Kampanjatuotteita saatavilla rajoitettu määrä. / Ett begränsat antal annonserade produkter. Aukioloajat löydät S-mobiilista ja osoitteesta vbo.fi / Öppettider hittar du i S-mobil och på adressen vbo.fi
Tammisaari/Ekenäs
Inkoo kantelee HUS-yhtymän toiminnasta
(Inkoo) Inkoo on päättänyt kannella aluehallintovirastolle HUS-yhtymän toiminnasta. Kunnan mukaan HUS on laiminlyönyt ja laiminlyö potilasturvallisuutta. ”Oman yhtymähallituksensa päätöksen 17.6.2024 mukaan HUS-yhtymä on arvioinut oman tämänhetkisen toimintansa riskialttiiksi ja se ei ole noudattanut niitä toimia päätöksessään, joita se on määrittänyt koskien Lohjan sairaalan profiilimuutoksen edellyttä-
mää ensihoidon resursointia”, kantelussa mainitaan. Viime vuoden kesäkuussa tehdyssä palveluverkkopäätöksessä ilmaistaan Inkoon mukaan myös yksiselitteisesti, että Lohjan sairaalan profiilimuutoksen myötä ensihoidon resursointia tulee lisätä. Inkoon mukaan tätä HUS ei ole tehnyt, joten se on laiminlyönyt päätöstään ja vaarantaa potilasturvallisuutta. Viime vuonna todettiin myös, että Lohjan sairaalan
TALLBACKA ENSKILDA VÄGLAG
Stadgeenligt årsmöte onsdag 2.4.2025 kl. 18 hos Gustav Juslin, Andersberg, Svartå. Välkommen. Styrelsen
Scoutkåren
Karis Flickorna rf
Välkommen på stadgeenligt vårmöte 27.3 kl. 19.30 i Malmis, Malmgatan 10, Karis. Stadgeenliga ärenden behandlas. Styrelsen
SVENSKA PENSIONÄRSGILLET I HANGÖ
Stadgeenligt vårmöte ti 25.3 kl. 14 i stadshusets foajé. Välkommen. Styrelsen
Raseborgs Hjärtförening rf Vårmöte to 20.3 kl. 17, Obs nytt datum, i Auditoriet, Raseborgsvägen 5, Ekenäs Stadgeenliga ärenden. Efter mötet hör vi Wellmedic´s representanter. Styrelsen
Raaseporin Sydänyhdistys ry Kevätkokous to 20.3. klo 17, Huom uusi päivämäärä, Audioriossa, Raaseporintie 5, Tammisaari. Sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen Wellmedic ja heidän kardiologi. Hallitus
Föreningen Folkhälsan i Ekenäs rf håller vårmöte tisdag 25.3 kl. 18.00 på Seniora lunchcafé, Prästängsgatan 14. Stadgeenliga ärenden och servering. Efter mötet får vi besök av fysioterapeut, mentaltränare och coach Michaela Stenwall-Olander som talar om ”Ändra våra attityder för att må bättre”.
Anmälan till Eva Taube senast 21.3 tel. 044 526 6368. Alla medlemmar varmt välkomna! Styrelsen
Automobilförbundets
Raseborgs avdelning rf Kallelse till årsmöte tisdagen den 25.3 kl. 18.30 i restaurang KW, Högbergsgatan 12, Karis. På mötet behandlas stadgeenliga ärenden. Styrelsen
Autoliitto Raaseporin osasto ry Kutsu vuosikokoukseen joka pidetään tiistaina 25.3. klo 18.30 ravintola KW:ssä, Korkeavuorenkatu 12, Karjaa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Hallitus
profiilin muutos saattaa aiheuttaa haasteita ensihoidon kesäajan lisävalmiuteen, jolloin tarkoin kohdennettu lisäresurssi täytyy turvata, Inkoo huomauttaa.
Kunnanhallitus toteaa kantelussaan, että ensihoidon palvelutasosta ollaan huolissaan muuallakin kuin Länsi-Uudellamaalla. Inkoon mukaan HUS:in toimintatapa ensihoidon suhteen herättää suurta huolta alueellisesti ja sitä tulisi arvioida.
Teollisuuden uusien tilausten arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2025 tammikuussa 1,9 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Uudet tilaukset kasvoivat eniten kemianteollisuudessa.
Hangö Arbetarnas Idrottsklubb rf (HAIK) Sääntömääräinen kevätkokous 30.3. klo 12 Hangon urheilutalossa, Raatimiehenkatu 12. Tervetuloa! Hallitus
ARBETETS VÄNNER I EKENÄS RF
Årsmöte ons 26.3 kl. 18.30 på restaurang Socis, Nils Grabbegatan 6, Karis. Stadgeenliga ärenden. Välkomna! Styrelsen
Vuosikokous perjantaina 28.3. klo 14.00 Malmgårdin kokoustilassa, Pikkunummentie 4. Tervetuloa! Hallitus
Föreningens stadgeenliga vårmöte sö 30.3 kl. 12.
Mötet hålls på klubbkansliet, Berggatan 12-14 5, Hangö. Styrelsen Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous su 30.3. klo 12. Kokous pidetään klubitoimistolla, Vuorikatu 12-14 5, Hanko. Johtokunta
Västnyländska
Hundföreningen rf
Stadgeenligt vårmöte 19.3 kl. 19.30 i föreningens hall, Mästarvägen 6, Ekenäs och Microsoft Teams. Vill du delta på distans? Meddela deltagande senast 18.3 till vnh.luk@ gmail.com, så får du möteslänken.
Länsi-Uudenmaan
Koirayhdistys ry
Sääntömääräinen kevätkokous 19.3. klo 19.30 yhdistyksen hallissa, Mestarintie 6, Tammisaari ja Microsoft Teams. Haluatko osallistua etäyhteydellä? Ilmoittaudu osoitteeseen vnh.luk@gmail.com viimeistään 18.3 niin saat linkin kokoukseen.
Entinen puheenjohtaja vieraili Karjaalla Vasemmisto haluaisi murtaa
yksinvallan Raaseporissa
(Raasepori) Raaseporin Vasemmisto toivoo pystyvänsä murtamaan kevään kunnallisvaaleissa Ruotsalaisen Kansanpuolueen enemmistön valtuustossa. Yhdistyksen puheenjohtaja Jan Rundtin mukaan se, että yksi puolue voi käytännössä yksin tehdä päätöksiä, ei takaa toimivaa lähidemokratiaa.
-Kun Raaseporin kaupunki nyt lähtee toteuttamaan tehostamisohjelmaansa eli käytännössä leikkauksia, on erittäin tärkeää, että myös muut äänet tulevat kuulluiksi, ja että kaikki kieliryhmät ja kaikki kylät ja kaupunkikeskukset otetaan huomioon paikallispolitiikassa, Rundt viestittää. Vaalikampanja käynnistettiin ja paikallinen kunta- ja aluevaalien ohjelma julkistettiin Karjaalla sunnuntaina. Kantava teema on huoletonta arkea kaikille, ei harvoille. Tilaisuuteen osallistui myös puolueen entinen puheenjohtaja,
Europarlamentaarikko Li Andersson vieraili Karjaalla vauhdittamassa paikallisen vaalikampanjan avausta. Haastattelijana toimi paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Jan Rundt. (Kuva: Emilia Paarma Junttila)
europarlamentaarikko Li Andersson, jota Rundt haastatteli. Aiheena oli mm. Anderssonin nykyinen tehtävä Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan puheenjohtajana, sekä tietenkin kevään vaalit ja nykyisen hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluihin tekemät leikkaukset.
Karjaa-Pinjaisten Eläkkeensaajat ry
Sääntömääräinen kevätkokous ti 25.3. klo 13 Karjaan työväentalossa, Kauppiaankatu 22. Sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus
Hangon Ampujat ry
Sääntömääräinen vuosikokous pidetään Printalin ampumahallilla 30.3. finaaliammuntojen jälkeen klo 15.00. Käsitellään sääntöjen 10 § mukaiset asiat. Kokouksen jälkeen kevätkauden puulaakin palkintojen jako. Kahvitarjoilu. Tervetuloa.
Sääntömääräinen kevätkokous 29.3. klo 14 Billnäsin ruukissa, Ruukintie 8, Pinjainen. Sydämellisesti tervetuloa. Hallitus
Stöd för de äldre i Karis och Pojo rf - Karjaan ja Pohjan Ikäihmisten tuki ry Årsmöte 25.3 kl. 17.30 på Mariabackens servicecentral, Mariavägen 16, Pojo. Stadgeenliga ärenden. Som gäst Pia Anttila, dygnet runt boende. Servering. Välkommen! Vuosikokous 25.3. klo 17.30 Maarianmäen palvelukeskus, Maariantie 16, Pohja.
Sääntömääräiset asiat. Vieraana Pia Anttila, ympärivuorokautiset asumispalvelumuodot. Tarjoilu. Tervetuloa!
Styrelsen Hallitus
Uf. Hembygdens
Väl rf
håller vårmöte 26.3.25 kl. 18 på Hembygdens Väl. Stadgeenliga ärenden. Alla hjärtligt välkomna. Styrelsen
Föreningen
Folkhälsan i Ingå rf. håller årsmöte ti 25.3.25 kl. 19 i Malmgården, Lillmalmsvägen 4, Ingå. Stadgeenliga ärenden. Alla varmt välkomna! Styrelsen
-Olemme johdonmukaisesti puolustaneet Länsi-Uudenmaan sote-palveluita ja tulemme puolustamaan niitä jatkossakin. Aluevaltuustossa tarvitaan vahvaa vastapainoa hallituspuolueita vastaan, jotka tuntuvat haluavan leikata palveluita mahdollisimman nopeasti, Rundt sanoo.
KOKOUKSET
Föreningen Folkhälsan i Pojo rf håller stadgeenligt vårmöte onsdagen 26.3 kl. 18 på Stämbacken i Pojo kby. Hjärtligt välkomna. Styrelsen
Scouternas Understödsförening i Raseborg rf:s Välkommen på vårmöte 2025 söndagen 23 mars kl. 15 i Scoutstugan Davatorp, Prästkullavägen 95 i Trollböle, Ekenäs. Stadgeenliga ärenden och sedvanlig servering. ScUF styrelsen
Västra Nylands
Sääntömääräinen kevätkokous pidetään pe 28.3. klo 17.00 Karjaan Jumbopuistossa, Keskuskatu 62. Käsitellään yhdistyksen sääntöjen 15 §:n määräämät asiat. Ilmoittauduthan etukäteen mll.karjaa@gmail.com. Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Tervetuloa. MLL Karjaan yhdistyksen hallitus
Karjaan-Pohjan Eläkeläiset ry Sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 20.3. klo 14 Högåsassa, Vanha Turuntie 85, Pohja. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokouksen käsiteltäväksi määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Hallitus
Reumaförening rf
Stadgeenligt vårmöte to 27.3 kl. 18 på Seniora, Prästängsgatan 14, Ekenäs. Förutom stadgeenliga ärenden kommer ändring av föreningens stadgar att tas upp för beslut. Västra Nylands Reumaförening rf 30-årsjubileum 2026 Anordnas lotteri. Varmt välkommen! Styrelsen
Hangö Udds
Ryttare rfHankoniemen
Ratsastajat ry
Sääntömääräinen kevätkokous ti 25.3. klo 19.30 ratsastuskoulun tiloissa, Suursuontie 25, Hanko. Tervetuloa! Hallitus
Stadgeenligt vårmöte ti 25.3 kl. 19.30 i ridskolans utrymmen, Stormossvägen 25, Hangö. Välkommen! Styrelsen
Kirjakekkerit 15.3.
Kulttuuritalo Fokus, Karjaa
Klo 12
Johanna
Vuoksenmaa
SUURENMOINEN MATKA Kuva:
Kirjailijavieraat TryckeriTeaternissa Ohjelmaa lapsille ja nuorille
Klo 13
Joel Haahtela
SIELUNPIIRTÄJÄN
Klo 14 Sanna Nyqvist
RANNALLA –MITEN KIRJAILIJAT LÖYSIVÄT MEREN
Lue lisää & tutustu koko ohjelmaan: kirjakekkerit.fi
Kulttuuritalo Fokus, Laaksokatu 4, 10300 Karjaa
Klo 15 Antti Tuomainen
Klo 16 Maaret Kallio
Klo 10–12 Askartelupajoja
Nylands hantverk Maresi, 2. kerros
Klo 11
Sanataidehaasteen palkintojenjako
TryckeriTeatern
Klo 11 Nukketeatteri Satula Velhon oppipoika Fenix-sali
Klo 13
Klovni
Sebastianin taikashow Fenix-sali
Kirjakekkerit
Klo 12–12.45
Hetken Runoolohuone, työpaja
Taidekupla, Kauppiaank. 3
Ilmainen sisäänpääsy
Mörby
Gård tuottaa onnellisen naudan
lihaa Luomutilalla lehmät paistattelevat auringossa ja apila on pellolle toivottu vieras
(Raasepori) Jo vuodesta 1701 lähtien Almin suvulle kuulunut Mörby Gård on toiminut luomutilana kolmen vuosikymmenen ajan.
Tilan omistajana ja maanviljelijänä toimii jo kymmenennen sukupolven edustaja Anna Alm, jonka luotsauksessa tila tuottaa vuosittain erilaisia luomutuotteita, kuten viljoja ja naudanlihaa myyntiin ja omiinkin tarpeisiin.
Mahdollisesti maailman parasta lihaa
Kymmenisen emolehmää makoilee liki 200-vuotiaan navetan lattialla ja loput nauttivat aurinkoisesta talvipäivästä pihamaalla. Tunnelma on raukea, eikä edes tilan navettakissa hötkyile turhia. Mörby on toiminut virallisena luomutilana jo pitkään. Myös Almille itselleen luonnonmukainen viljely ja eläinten eettinen kohtelu on aina ollut tärkeää.
-Olin vielä lapsi, kun vanhempani ryhtyivät luomuviljelijöiksi. Tavoitteenamme on, että saisimme tuotettua omistamalleni Mustion myllylle tarvittavan viljan ja eläimille tarjottavan rehun itse. Kuivat ja kasvuolosuhteiltaan haastavat vuodet vaikuttavat kuitenkin viljelymahdollisuuksiin, joten joudumme ajoittain hankkimaan viljaa ja rehua muilta paikallisilta luomutiloilta, Alm kertoo.
Osa emolehmistä päättää siirtyä ulos ja jokunen siirtyy navettaan. Lehmät saavat ottaa koko tilan vapaasti käyttöönsä. Tilalla tuotetaan luomunaudan lihaa, jota jotkut asiakkaat ovat tituleeranneet maailman parhaaksi.
-Lihan makuun ja koostumukseen vaikuttaa monta
Mörby Gårdin omistaja, maanviljelijä Anna Alm edustaa vanhalla tilalla jo kymmenettä sukupolvea. Navetassa on raukea tunnelma. Tiineiden emolehmien poikimiset lähestyvät vauhdilla.
asiaa, mutta varsinkin se, mitä eläimet syövät. Meillä eläimet saavat sataprosenttisesti luomurehua, Alm sanoo. Emolehmät saavat yhden vasikan vuodessa ja tämän vuoden poikimisten on alkamassa lähiviikkoina. Kevään mittaan tilan eläinmäärä kasvaa siis parillakymmenellä vasikalla.
-Poikimisten jälkeen kaikki vasikat ja emot menevät kesäksi laitumelle. Syksyllä laumasta eritellään sonnivasikat, ettei lauman kesken tapahdu vahinkoja. Muutama vasikka lähtee teuraaksi jo puolivuoti-
(Raasepori) Kirkon jäsentilastojen mukaan kirkosta eroaminen laski viime vuonna Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.
-Myös Raaseporin suomalaisessa seurakunnasta eronneiden määrä laski viime vuonna edellisiin vuosiin verrattuna. Seurakunnan jäsenmäärä väheni 126 jäsenellä vuonna 2024, mikä oli vain seitsemän henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna, kirkkoherra Katri Grönroos kertoo.
KOHDEAPURAHAT
JA
AVUSTUKSET KEVÄT 2025
haettavina ajalla 10.3.-14.4.2025
Säätiön tarkoituksena on tukea yleishyödyllistä toimintaa ja paikallista kehittämistä Karjaalla, Pohjassa ja Mustiolla ja vaalia Karjaan-Pohjan Säästöpankin perinteitä. Tarkoitusta toteutetaan myöntämällä projekti- ja toiminta-avustuksia. Kenelle avustuksia myönnetään ja mihin käyttötarkoitukseen, katso www.saastopankkisaatio.fi Avustushakemus tulee täyttää ja lähettää sähköisesti hakemusportaalin kautta https://karispojo.rimbert.fi Kevään avustuksia koskevat päätökset tehdään siten, että päätökset annetaan tiedoksi toukokuun aikana. Syksyn 2025 kohdeapurahat ja avustukset on haettavissa syyskuussa 2025.
Karjaan-Pohjan Säästöpankkisäätiön hallitus
aina, mutta yleensä eläin teurastetaan noin 1,5-vuotiaana. Tuotamme myös härän lihaa, jolloin sonni kastroidaan, ja teurastetaan noin kaksivuotiaana. Kastrointi tehdään, jotta sonnit saavat viettää kesänsä laitumella lehmien kanssa, Alm kertoo.
Myllyn valikoimissa on kuutta eri viljaa, joista valmistettavat tuotteet ovat 80-prosenttisesti oman pellon satoa. Luomusertifikaatin saadakseen tilan tulee täyttää tiukkoja kriteereitä.
-Suurin ero on se, ettemme saa käyttää lainkaan ke-
Seurakunnan jäsenmäärä oli viime vuoden lopussa noin 4 680 henkeä, kun jäsenmäärä oli vuotta aiemmin hieman yli 4 800 henkeä. Vuoden 2022 lopussa jäseniä oli noin 4 930. Raaseporin suomalaisesta seurakunnasta erosi vuoden aikana hieman alle 70 henkeä, kun vuotta aiemmin eronneita oli liki 90 ja vuonna 2022 sata.
Kirkon jäsentilastoihin vaikuttavat muutot ja eroa-
miallisia torjunta-aineita tai lannoitteita. Luomulannoitteiden ostaminen on kuitenkin hankalaa, joten pelloilla kasvava apila on meille erittäin tärkeä kasvi. Se tuottaa maaperään typpeä, joka jää antamaan lannoitusta viljalle vielä puimisenkin jälkeen, Alm kertoo.
Edullisen ei tarvitse olla sika-nautaa Vaikka Alm uskoo vakaasti luomutuotantoon, ymmärtää hän myös sen, että kuluttajalla on oltava mahdollisuus ostaa halpaa ruokaa.
-Ihmisten on hyvä miettiä mitä syö ja miksi. Mutta jos kuluttaja haluaa tukea suomalaista maataloutta, niin olisi hyvä miettiä vaihtoehtoja ja syödä esimerkiksi vähemmän lihaa ja maksaa siitä hieman enemmän. Pitääkö halvan ruoan olla sika-nautaa, vai voisiko se olla vaikka viljaa ja papuja, Alm pohtii.
Tehotuotanto itsessään on haaste, jolla Alm näkee olevan vaikutuksensa maailmanlaajuisesti.
-Jos jätetään tällä kertaa eettisyyskysymys aiheesta pois ja ajatellaan ainoastaan
miset kirkosta tilastovuonna. Raaseporin suomalaisessa seurakunnassa muuttoliike kiihtyi viime vuonna ja nousi selvästi edelliseen vuoteen nähden ollen 37 henkeä miinuksella. Seurakuntaan muutti viime vuonna runsaat 220 henkeä ja seurakunnasta muualle noin 260 henkeä. Suurinta muuttoliike oli 10-19-vuotiaiden keskuudessa. Seurakunnasta eronneista suurimmat ikäryhmät olivat
Mitsubishi Electric ilmalämpöpumput uusi LN-mallisarja
sitä, kuinka paljon luonnonvaroja ja resursseja tehotuotanto kuluttaa. Tästä näkökulmasta koen suurimmaksi haasteeksi tehotuotannossa sen, kun eläimiä on valtavat määrät yhdessä paikassa, sillä silloin myös niiden ruokaa tarvitaan valtavia määriä, hän sanoo. Ruokaa ei tällöin pystytä tuottamaan lähellä, vaan sitä kuljetetaan pitkiä matkoja, ja tästä syntyy myös kuluja.
-Sitten kun tehotuotetun eläimen ruokinnan kustannuksista joudutaan säästämään, tullaan eläimille tarjoamaan ruokaa, mitä ne eivät oikeasti halua tai voi syödä. Tällöin eläimet sairastuvat ja niille syötetään antibiootteja, jotka puolestaan kulkeutuvat lihan mukana ihmiseen, Alm sanoo.
Suomessa tuotettu liha on pääsääntöisesti antibioottivapaata, mutta osa tehotuotetusta lihasta sisältää vielä rehun seassa annettuja antibioottijäämiä.
-Eläimille syötetään antibiootteja varmuuden vuoksi, mikä synnyttää ikävän kierteen. Vähitellen ihmisten bakteerit tulevat resistenteiksi antibiooteille, joita saamme lihan kautta elimistöömme, Alm sanoo.
Mörbystä lähetetään vuosittain teuraaksi noin 25 eläintä. Yhdestä eläimestä tulee keskimäärin 150-200 kiloa lihaa. -Tilalla ei voida teurastaa itse, joten eläimet lähetetään muualle. Äitini aloitti jo 1990-luvulla lihan myynnin ja tällä hetkellä myymme kaiken lihan asiakkaille. Pyrimme hyödyntämään eläimestä kaiken ja saamme talteen jopa rasvan, josta valmistetaan saippuaa, Alm kertoo. -Marjo Pirilä
30-39-vuotiaat ja 50-59-vuotiaat. Seurakuntaan liittyneistä suurimmat ikäryhmät olivat 0-9-vuotiaat ja 40-49-vuotiaat. Kasteiden määrä pysyi viime vuonna lähes ennallaan, niitä oli 27. Kuolleiden määrä sen sijaan väheni edellisvuoteen verrattuna. Kuolleita oli 71, kun vuonna 2023 kuolleita oli 84 henkeä. Rippikoululaisten määrä lisääntyi hieman viime vuonna. Rippikoululaisia oli 61 ja kolme enemmän kuin edellisvuonna.
Historiallisia taideteoksia
Kirkollisten vihkimisten osuus avioliittoon vihkimisistä lisääntyi hieman. Kirkon jäsentilastojen mukaan toimituksia oli Raaseporin suomalaisessa seurakunnassa viime vuonna 11 ja kolme enemmän kuin vuonna 2023. -Meillä vihittiin kuitenkin kirkollisesti huomattava määrä myös ulkopaikkakuntalaisia hääpareja. Vuonna 2024 avioliittoon vihkimisiä ja siunaamisia oli melkein 40, Grönroos kertoo.
Karjaan kirkossa sunnuntaina 16.3. klo 13
Seurakunnan vapaaehtoinen Irja Bergman esittelee Karjaan Pyhän Katariinan kirkon historiallisia taideteoksia. Vapaaehtoinen kahvimaksu Yhteisvastuun hyväksi. Tervetuloa!
www.raaseporinseurakunta.fi
Elokuvateatteriyrittäjä Sini Sipiläinen sai Zontalta vuoden 2025 Naisen teko -tunnustuksen rohkeudestaan, energisyydestään ja uudenlaisesta ajattelustaan.
Zonta palkitsi rohkeudesta ja energisyydestä
Naisen teko -huomionosoitus yrittäjä Sini Sipiläiselle
(Raasepori) Raaseporin Zonta-kerho on myöntänyt vuoden 2025 Naisen teko -tunnustuksen nuorelle elokuvateatteriyrittäjä Sini Sipiläiselle. Hän on työllään Bio Pallaksessa Karjaalla osoittanut rohkeutta, energisyyttä ja uudenlaista ajattelua, yhdistys kiittelee.
Sipiläinen aloitti yrittäjänä muutama vuosi sitten ryhtyessään pyörittämään elokuvateatteria, jonka hänen perheensä on omistanut jo vuodesta 1968 lähtien. Täysin kunnostettu elokuvateatteri avasi ovensa syksyllä 2023. Samassa yhteydessä se tehtiin myös esteettömäksi, lisättiin mukavuutta ja otettiin käyttöön viimeisin tekniikka.
”Sipiläinen kuuntelee ja huomioi asiakkaidensa tarpeet ja toiveet. Esimerkiksi itsenäisyyspäivänä teatteri avasi ovensa niille, jotka halusivat katsoa linnan juhlia yhdessä. Näin Sini on onnis-
tunut luomaan olohuoneen elokuvateatterin seinien sisälle”, Zonta-kerho perustelee.
Paikallinen Zonta-kerho on vuodesta 2019 juhlistanut naistenpäivää myöntämällä huomionosoituksen ansioituneelle naiselle. Palkinnon ovat saaneet aiemmin Anja Karjalainen, Satu Kaksonen, Anna Alm, Nina Björkman ja Nina Nyman. Viime vuonna tunnustuksen sai Raaseporin ensimmäinen naispuolinen kaupunginjohtaja Petra Theman.
Raaseporin Zonta-kerho huomioi tänä vuonna kansainvälisen naistenpäivän osallistumalla myös Helsingissä historialliseen naistenpäivän marssiin puolustaakseen naisia, vähemmistöjä, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia. Sunnuntaina kerho vietti naistenpäivää paikallisesti jo ennakkoon loppuunmyydyn konsertin merkeissä Bio Pallaksessa.
Mustionjoki-illassa tietoa vaelluskaloista ja raakuista
(Raasepori) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. ja Raaseporin kaupunki kutsuvat alueen maa- ja vesialueiden omistajat, maanviljelijät ja muut aiheesta kiinnostuneet Mustionjoki-iltaan torstaina 27. maaliskuuta Karjaalle.
Tietoa on tarjolla mm. kalatiesuunnitelmista, Junkarsborgin kunnostustoimista, Mustionjoen tulvasuojelutoimista, jokihelmisimpukkakannan pelastamistoimista, alasvaelluksen kehittämisestä Billnäsin voimalaitoksella ja vaelluskalakantojen palauttamisesta. Tilaisuus järjestetään VNF-opistolla ja se alkaa kello 18. Kahvitarjoilu alkaa puoli tuntia aiemmin. Tilaisuuteen tulee ilmoittautua etukäteen LUVY ry:n nettisivuilta.
Metro-tukku avaa uuden
toimipisteen
Wihuri Metro-tukku avaa Lohjalle uuden pikatukun huhtikuun alkupuolella. Lohja on yhtiön ainoa toimipaikka Länsi-Uudellamaalla. Kauppa siirtyy uuteen rakennukseen Tynninharjun yritysalueelle Maksjoentielle. Ketjupäällikkö Jarkko Lifländer kertoo neliömäärän kasvavan noin 30 prosenttia. Investointina hanke on hänen mukaansa merkittävä, mutta yhtiö ei halua julkistaa tar-
Suunnitteilla 22 uutta asuntoa
Osuuspankki sai myytyä Formis-kiinteistön
(Raasepori) Osuuspankki Raasepori on myynyt Tammisaaren Ajurinpuistossa sijaitsevan Formis-kiinteistön 24 yksityishenkilölle, jotka suunnittelevat rakennukseen uusia asuntoja. Rakennuksessa on tätä nykyä kymmenkunta vuokralaista ja uusien omistajien on tarkoitus jatkaa vuokrasopimuksia. Edessä on kuitenkin vuokratilojen siirtoja rakennuksessa, jonka sisääntuloaulaan rakennetaan uusi hissi.
OP Raasepori yritti myydä kiinteistöä jo useita vuosia, mutta sopivaa ostajaa ei löytynyt. Pyyntihinta noin 6 500 neliömetrin kohteesta oli puoli miljoonaa euroa. Pankin toimitusjohtaja Mats Enberg kertoo kauppasumman vastanneen omakotitalon hintaa.
Yksityisiä ostajia on 24, jotka aloitteentekijä Patrik Bredenberg keräsi kokoon runsaan vuoden aikana. Tulevista suunnitelmista hänen lisäkseen saapui uudesta omistajajoukosta kertomaan Eddi Holmberg. Suunnitelluista 22
Uuden omistajajoukon runsaan vuoden aikana koonnut Patrik Bredenberg (vas.) ja Eddi Holmberg (oik.) kävivät kertomassa julki kiinteistöä koskevat suunnitelmat. Osuuspankki Raaseporin toimitusjohtaja Mats Enberg on tyytyväinen, kun kohteelle löytyi viimein sopivat ostajat, joilla on suunnitteilla myös uskottava projekti.
uudesta asunnosta on vapaana enää puolenkymmentä. Asuntojen pinta-alat tulevat olemaan 55-110 neliömetriä. Holmberg kertoo tavoitteena olevan myös paremmat tilat nykyisille vuokralaisille ja pitää tärkeänä, että rakennus saadaan kuntoon sisältä ja ulkoa. -Teemme tänne mukavat senioriasunnot itsellemme, Bredenberg tiivistää. Hän kertoo halunneensa pelastaa varsin alakuloiseen ilmeeseen vaipuneen rakennuksen keskeisellä sijainnilla. Omistajilla on valmius
Varuboden-Oslan myynti kasvoi ja tulos parani
Osuuskauppa Varuboden-Oslan verollinen myynti oli viime vuonna 545 miljoonaa euroa ja 11 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aiemmin. Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja on 16,2 miljoonaa euroa, kun edellisvuonna voittoa tehtiin 15 miljoonaa euroa. Investointeja osuuskauppa teki viime vuonna 17,2 miljoonalla eurolla, kun vuotta aiemmin hankkeita toteutettiin 6,5 miljoonaa euroa suuremmalla summalla. Viime vuoden merkittävimpiä hankkeita ja tärkeimpiä tapahtumia oli Hangon uuden S-marketin avaaminen toukokuussa.
Uusi
verhoomo
(Raasepori) Billnäsin ruukki houkuttelee uusia yrittäjiä. Tuoreimmat tulokkaat ovat Emma Ahomaa ja Renate Jäätes. Emma on avannut uuden Verhoomo Billnäs -huonekaluverhoomon Lähettämö-rakennukseen. Renate johtaa puolestaan uutta eläinklinikkaa naapurirakennuksessa.
-Kun aikanaan aloitin alan opinnot, oli tavoitteena oma verhoomo sitten kun kokemusta ja osaamista on kehittynyt riittävästi. Nyt tuntui siltä, että oli oikea aika. On erittäin hienoa, että sopiva liiketila löytyi juuri ruukin alueelta, perinteisen käsityöammatin harjoittajaksi ryhtynyt Emma Ahomaa kertoo.
kempia kustannuksia. Metro-tukku on ravintola-alan tarpeisiin erikoistunut tukkukauppa. -Tukku on erityisen tärkeä vilkkaan kesäsesongin aikana. Kesällä ravintola-alan myynti on erittäin riippuvainen säästä ja ennakointi ei ole aina mahdollista. Toimiva noutotukku on sen vuoksi tärkeä liiketoiminnan sujuvuudelle, Lohjan pikatukkupäällikkö Pia Haasto sanoo.
Hän työskenteli tätä ennen pari vuotta Studio Kjellbergin alihankkijana. Stadin ammatti- ja aikuisopistossa taideteollisuusalan tutkintoa verhoilualan artesaaniksi opiskellut Emma sai harjoittelupaikan Kjellbergeiltä.
-Louise ja Fjalle tarjosivat minulle töitä alihankkijana ja sain tärkeää oppia verhoilusta ja sen monimuotoisuudesta. Teemme yhteistyötä jatkossakin, hän kertoo. Paljasjalkainen helsinkiläinen muutti Karjaalle nelisen
Asiakasomistajilleen osuuskauppa maksoi viime vuonna bonusta 11,9 miljoonaa euroa. Omistajajäseniä oli noin 72 300 ja noin 2 200 enemmän kuin vuonna 2023. Varuboden-Osla työllisti viime vuonna edellisvuoden tapaan hieman yli 990 henkilöä. -Sekä myynti että tulos kasvoivat edellisvuodesta. Panostuksemme verkkokaupan kehittämiseen näkyivät sekä myynnissä että toimitusmäärien kasvussa, ja vuonna 2024 verkkokaupan toimitusmäärät kasvoivat noin 30 prosenttia, toimitusjohtaja Mathias Kivikoski tiedottaa.
Verkkokaupan myynti
nousee muuta myyntiä nopeammin, mutta myös kivijalkamyymälöiden myynnin kasvu oli yhtiön mukaan vahvaa. Ennakkoarvion mukaan päivittäistavarakaupan myynti kasvoi markkinaa nopeammin.
Myymälöiden pikakassoja ja itsepalvelua käytetään yhä enemmän. Itsepalvelu lisää yhtiön mukaan myös hävikkiä, ja tämän ehkäisemiseen on tulossa uusia, mm. tekoälypohjaisia seurantamenetelmiä. Myös muuta teknologiaa hyödynnetään hävikin vähentämisessä.
-Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä ruokahävikin
panna hanke käyntiin heti, kun rakennuslupa on saatu. Bredenberg toivoo, että valmista tulisi jo 1,5-2 vuoden kuluessa. Enberg kertoo nykyisen kaavan sallivan 40 prosenttia pinta-alasta asumiseen ja uudella hankkeella sitä tulee olemaan Bredenbergin mukaan 25-28 prosenttia. Asumiskäyttöön suunnitellaan 1 500 neliömetriä toiseen ja kolmanteen kerrokseen. Liukuportaat jätetään paikalleen mukavuusasumisen nimissä, mutta asemakaavan sallimaa uutta neljättä kerrosta ei ole suunniteltu ainakaan vielä. Enberg kertoo kiinteistön olleen pankin omistuksessa 1990-luvun puolivälistä lähtien ja viimeiset viitisen vuotta rakennus oli puoliksi tyhjillään, mikä aiheutti ylimääräisiä kustannuksia ja vähensi tuottoja. Enberg iloitsee siitä, että ostajaksi löytyi viimein joukko, jonka suunnittelema projekti on uskottava, ja joka haluaa kehittää rakennusta ja lopettaa sen rapistumisen jatkumisen.
minimoimiseksi jo useamman vuoden ja työ jatkuu. Myymälöitä on valmennettu tilausjärjestelmien käyttöön ja entistä tarkempaan tilaamiseen, Kivikoski kertoo. Varuboden-Osla sai viime vuonna runsaat 500 kesätyöhakemusta täysi-ikäisiltä hakijoilta, tänä vuonna hakijoita oli yli 700. Meneillään on vielä alle 18-vuotiaiden kesätyöntekijöiden rekrytointi.
-Kesätyöntekijät ovat meille todella tärkeitä. Meiltä löytyy monta työntekijää, jotka ovat aloittaneet kesätöissä. Asiakaspalvelutyö antaa hyvän pohjan mihin tahansa ammattiin, Kivikoski mainitsee.
ja eläinklinikka aloittivat Billnäsin ruukissa
maa on avannut uuden verhoomon Billnäsin ruukissa.
vuotta sitten ja on vahvasti ihastunut alueeseen ja ihmisiin.
-Lenkkeilyreitikseni on vakiintunut Billnäsin kiertäminen ja aina on vahvistunut ajatus, että tänne jos jonnekin tulen aikanaan perustamaan oman yritykseni. Nyt siitä tuli sitten totta, Emma iloitsee.
Eläinlääkäri Renate Jäätes perusti uuden eläinklinikan Ruukintielle. (Kuva: Yksityinen)
Eläinlääkäri Renate Jäätes on avannut uuden yksityisen eläinklinikan Ruukintielle. Yritys kulkee nimellä Billnäsin Eläinlääkäri RenVet. -Tavoitteeni on tarjota empaattista, turvallista ja potilasystävällistä eläinlääkintää. Kiireetön palvelu on minulle kunnia-asia, Jäätes sanoo. Hän tekee myös kotikäyntejä. Jäätes valmistui eläinlääkäriksi vuonna 2013 Tarton maatalousyliopistosta ja asuu nykyään Karjaalla. Yrityksellä on toinen toimipiste Espoossa, jossa toiminta alkoi vuonna 2019.
Made By Emma Oy:n omistaja Emma Aho-
Uudellemaalle laaditaan kaava edistämään puhdasta siirtymää
Uudenmaan liitto on aloittanut puhdasta siirtymää edistävän Visio-kaavan laadinnan. Uusi maakuntakaava keskittyy maakuntaliiton mukaan innovatiiviseen vihreään siirtymään. Kaavan sisältöjä, tavoitteita ja etenemistä kuvaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kommentoitavana huhtikuun 29. päivään saakka.
Uuden kaavan keskeisiä sidosryhmiä ovat alueen kunnat, viranomaiset ja vihreän siirtymän toimijat.
-Osallisten rooli on tärkeä, sillä he tuovat kaavan laatijoiden tietoon asiat, jotka ovat tärkeitä alueen asukkaille ja toimijoille, kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka sanoo.
Palautteen pohjalta muotoillaan periaatteet, jotka tar-
kentavat kaavan tavoitteita ja suunnitteluasioita. Tämän jälkeen on vuorossa kaavaluonnos. Viime vuonna vireille pannun kaavan on määrä valmistua vuonna 2027.
Maakuntakaavan aikatähtäin on vuodessa 2050.
Visio-kaavan tavoitteena on edistää puhdasta ja vihreää siirtymää Uudellamaalla. Siirtymää pois fossiilisesta energiasta vauhdittavat kansalliset ja EU-tason tavoitteet sekä toimintaympäristön nopeat muutokset.
-Ilmastokriisi ja luontokato etenevät ennustettua nopeammin. Samoin muutoksilla geopoliittisessa tilanteessa ja turvallisuusympäristössä sekä EU-sääntelyssä on vaikutuksensa Uudellemaalle, Mansikka sanoo.
Siirtymän haasteiksi Uudellamaalla on tunnistettu esimerkiksi energian riittävyys ja uudenlaisten elinkeinojen tilantarve. Vahvuuksia ovat osaava työvoima, hyvät logistiset yhteydet sekä kytkeytymismahdollisuudet energiaverkkoihin.
Kaavan teemoja ovat energia, logistiikka ja pitkän matkan henkilöliikenne, luonto ja hiilensidonta, teollinen tuotanto, kiertotalous ja maa-aineshuolto sekä vesihuolto ja vesivarat.
Seututilaisuudet järjestetään eri puolilla maakuntaa maalis-huhtikuussa. Länsi-Uudenmaan tilaisuus on Lohjalla keskiviikkona 2. huhtikuuta. Uusimaa-foorumissa esitellään tuoreimmat päivitykset maakuntaohjelman ja maakuntakaavan valmistelusta.
Voidaanko terveydenhuoltoa priorisoida?
Terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet tasaisesti ja vuonna 2021 ne ylittivät 10 prosentin rajan bruttokansantuotteesta. Tähän mennessä Suomen talous on kestänyt tämän kustannusnousun, mutta nyt lähestytään rajaa, jolloin on tehtävä päätöksiä siitä, mihin rahat käytetään.
Suurimpia syitä kustannusten nousulle ovat väestön ikääntyminen ja pidentynyt elinajanodote. Ihmiset elävät pidempään, mikä on tietenkin positiivinen asia, mutta iän karttuessa ihminen ehtii myös sairastamaan enemmän
ja siten lisäämään terveydenhuollon kustannuksia. Teknologinen kehitys on kohentanut mahdollisuuksia parantaa sairauksia, mutta samalla monet uudet hoitokeinot ovat aiempaa menetelmiä kalliimpia. Kyky kestää terveydenhuollon kustannusten nousua liittyy vahvasti talouskasvuun. Kun talous kasvaa, varsinkin jos tuottavuus kohenee, paranee myös kyky vastata kasvaviin kustannuksiin. Ongelma muodostuu siitä, että terveydenhuollon tuottavuus ei nouse samalla tavalla kuin yhteiskunnan muut osa-
alueet, sillä terveydenhuolto on edelleen työvoimavaltainen ala, jossa ihmisen työpanos on rajallinen. Kirurgi tai hammaslääkäri ei pysty lisäämään työsuorituksia päivää tai vuotta kohti, vaikka teknologinen kehitys on parantanut myös terveydenhuollon tuottavuutta. Huomattavaa kuitenkin on, että tuottavuuden kasvun suhteen Suomi on kokonaisuudessaan ollut Euroopan alisuoriutuja. Se on yhteiskunnan kehityksen kannalta huolestuttava piirre, joka tulisi saada paremmalle tolalle.
Raskaasta kalustosta poistettiin kilpiä
Länsi-Uudenmaan poliisi valvoi viime viikolla raskaiden ajoneuvojen kuntoa. Seitsemästä tarkastetusta ajoneuvosta yli puolet ei läpäissyt tarkastusta puhtain paperein. Neljästä ajoneuvosta poistettiin rekisterikilvet vakavien kuntopuutteiden vuoksi. Kyseisistä ajoneuvoista kolme oli ollut hiljattain katsastuksessa. Liikennevirhemaksuja kirjattiin muutama ja kirjallisia huomautuksia annettiin viisi. Liikennelupiin liittyviä ilmoituksia Traficomille tehtiin kahdeksan. Yksi päästömanipulointiepäily siirtyi jakokäsittelyyn.
Postin viestintäjohtaja Bjarland:
Suunnitteilla
-Kyseisessä tapauksessa kuorma-auton AdBlue-järjestelmää epäillään manipuloidun siten, että se ei toiminut asianmukaisesti. Seuraamuksena päästömanipuloinnista voidaan määrätä 30 000 euron liikennevirhemaksu, komisario Hannu Kontola tiedottaa.
työssäkäyntialueiden yhdistäminen
-Artikkelinne viimeisestä lauseesta voi saada hiukan harhaanjohtavan kuvan, eli että suunnitelmissa olisi lopettaa Hangon toimipiste osana mahdollisia jakelutoimipaikkojen yhdistelemisiä. Tästä ei kuitenkaan ole kyse, vaan neuvotteluissa keskustellaan Tammisaaren ja Hangon työssäkäyntialueiden yhdistämisestä, Postin postipalvelujen
viestintäjohtaja Anna Bjarland viestittää. Etelä-Uusimaa uutisoi 6. maaliskuuta Postin muutosneuvotteluista läntisellä Uudellamaalla. Uutisessa kerrottiin, että suunnitteilla olisi Karjaan ja Hangon jakelukeskusten toimintojen keskittäminen Tammisaareen. Postin viestinnästä ei kommentoitu tätä.
Viestinnästä kerrottiin, että muutosneuvotteluja käydään päiväpostin jakelussa Raaseporin seutukunnassa, mutta päätöksiä ei vielä ole tehty. Suunniteltujen muutosten taustalla on vähenevä paperisen postin määrä. Yhtiö tulee tiedottamaan erikseen mahdollisista muutoksista päiväpostin jakeluun läntisellä Uudellamaalla.
Suomen perustuslaki edellyttää, että jokaiselle on turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Tämä on ollut este hoitojen priorisoinnille, josta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Niin kauan kun yhteiskunnan resurssit ja rahat riittävät, voidaan jatkaa entistä kalliimpien hoitojen toteutusta. Lääketiede ja terveydenhuolto käyttävät kaikki resurssit, jotka niille annetaan. Terveys ei tule koskaan valmiiksi. Tähän mennessä hyvinvointialueiden budjetteja on tasapainotettu palveluverkkoa supistamalla,
Inkoon talous ei saa olla riippuvainen terästehtaasta
Edessä on kuntavaalit, ja kuulun niihin, jotka asettuvat ehdolle usean vuoden tauon jälkeen kunnanvaltuustosta ja muista poliittisista tehtävistä.
Inkoo on kunta, joka tarjoaa yrittäjäystävällisen ympäristön sekä mahdollisuuden asua lähellä luontoa ja merta. Inkoossa asiat ovat hyvin, vaikka haasteitakin löytyy, kuten yleensä kaikissa kunnissa. Inkoo ei todellakaan kuulu niihin taloudellisiin kriisikuntiin, joilla on kiire
Väestömme ikääntyy ja se näkyy myös Länsi-Uudellamaalla. Meidän tulisikin kaikin keinoin panostaa ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistamiseen ja ottaa käyt-
tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä.
Joddböle V -kaavamuutos, joka mahdollistaa massiivisen terästehtaan tai muun vastaavan teollisuuden, on kuitenkin kohtalonkysymys pienelle kunnallemme. Tämä on historiallinen valinta: tuleeko Inkoosta selkeästi suurteollisuuskunta vai jatkaako se nykyistä polkuaan ja suunnitelmallista kehitystään. Joddbölen kehittyminen teollisuusalueena on tärkeää
töön hyvinvointialueellamme ikäneuvolatoiminta.
Tällainen palvelu on käytössä esimerkiksi Varsinais-Suomessa. Ikäneuvolassa tehdään terveys- ja
ja selkeäsuuntaista, mutta samalla alueen laajamittaiselta hyödyntämiseltä on suojauduttava, mihin alueen kaavamuutos saattaisi johtaa. Koska olen esittänyt kriittisiä näkemyksiä terästehtaasta, minulta kysytään usein, mitä sen sijaan pitäisi olla. Tämä on relevantti kysymys, mutta on tärkeää korostaa, että minulla tai kunnalla ei ole tähän tällä hetkellä suoraa vastausta. Kunnan rooli on kuitenkin laatia selkeä visio tulevaisuu-
toimintakykytarkastuksia 75-vuotiaille, jotka asuvat kotonaan ilman säännöllistä kotihoitoa tai omaishoitoa. Asiakkaat kutsutaan ikäneuvolaan kirjeitse ikäryhmä
LOPPIS
desta, ja siitä meidän poliitikkojen on pidettävä kiinni. Ajan myötä selviää, millainen kestävä teollisuus Joddböleen sopii parhaiten.
On levinnyt harhaluulo, että terästehdas ratkaisisi kaikki ongelmat, kuten työllisyyden, taloudelliset vaikeudet ja vähenevän muuttoliikkeen. Nyt on korkea aika laatia realistisia taloudellisia laskelmia ja selvittää, mitä hyötyjä, haasteita ja muutoksia terästehdas toisi kunnalle.
kerrallaan asuinpaikkakunnan mukaan.
esimerkiksi yöpäivystyssairaaloita vähentämällä. Olisiko poliitikkojen aika miettiä terveydenhuollon priorisointia muiden supistustoimien sijaan tai niiden lisäksi? Kalliiden hoitojen määrä tulee lisääntymään. Harvinaisen sairauden hoito voi maksaa satojatuhansia euroja vuodessa. On täysin inhimillistä, että yksilön näkökulmasta syöpäsairaan viimeisen mahdollisuuden epääminen tai sairaan lapsipotilaan hoidon keskeyttäminen hoidon kustannusten takia saattaa tuntua väärältä.
Tarvitaan myös perusteellinen selvitys siitä, mitä lisääntynyt sähkönkulutus vaikuttaa sähkön hintaan Suomessa ja miten tämä sähkö tuotetaan.
On välttämätöntä ymmärtää pitkäaikaiset ja peruuttamattomat seuraukset sekä asukkaille että ympäristölle. Meidän on myös kuunneltava riippumattomia asiantuntijoita, yhteiskuntatutkijoita, kansantaloustieteilijöitä ja ympäristöasiantuntijoita, voidaksemme tehdä perusteltuja
Kuitenkin näitä valintoja yksittäiset lääkärit joutuvat tekemään päivittäisessä työssään. Ei välttämättä aina näin dramaattisia, mutta valintoja joka tapauksessa. Suurten linjausten tekeminen on poliitikkojen tehtävä. Niukkojen resurssien kohdentaminen on entistä tärkeämpää. Priorisoinnista on käytävä laajaa yhteiskunnallista keskustelua, koska näin raskasta vastuuta ei voida jättää lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten kannettavaksi. Timo Kallio (kok) aluevaaliehdokas, Inkoo
päätöksiä. Blastrin mielipiteet ja näkemykset ovat meille hyvin selvillä. Kunnan tulevaisuus tulee asettaa etusijalle, ja on olennaista käydä avoin ja demokraattinen keskustelu raskaan teollistumisen vaikutuksista Inkooseen. Meidän tulee toimia vastuullisesti ja pitkän aikavälin tavoitteiden mukaisesti varmistaaksemme kunnan kestävän kehityksen. Mårten Viljanen (r) kuntavaaliehdokas
Mielestäni Länsi-Uudenmaan tulisi ottaa tämä palvelu käyttöön, koska se olisi tehokas keino varhaisessa vaiheessa puuttua mahdollisiin haasteisiin ikääntyneen terveydessä. Moni vanhusneuvoston edustaja alueemme kunnissa on kaivannut palvelua, koska se on ollut kunta-aikaan käytössä. Ikäneuvolatoiminta on ollut monessa kunnassa käytössä ennaltaehkäisevien kotikäyntien muodossa. Mielestäni kehitys hyvinvointialueellamme on ollut tässä väärä. Ikäneuvolan tai seniorineuvolan käyttöönotto olisi oikeasuuntainen ratkaisu. Henrik Wickström (r) kansanedustaja, aluehallituksen jäsen Inkoo
Terveyttä edistävä golf sopii kaikille
Golf luokitellaan turvalliseksi terveysliikunnan muodoksi lajin luoteenomaisen kävelyn ja alhaisen vammariskin vuoksi. Golfin pelaaminen onkin oiva keino edistää omaa terveyttä huomaamattaan, kun peli itsessään motivoi liikkumaan golfkauden aikana. Golfin pelaamisen on todettu olevan terveyttä edistävä liikuntamuoto, jonka terveysvaikutukset soveltuvat kaikille iästä ja sukupuolesta riippumatta. Golfiin liittyy useita fyysisiä terveyshyötyjä. Golfkierroksen aikana kertyvällä säännöllisellä kävelyllä on positiivisia vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan sekä metaboliseen aineenvaihduntaan. Fyysisen kuormittavuuden lisäksi golfin pelaaminen ja lyöntiharjoittelu edistävät tasapainoa etenkin ikääntyvillä henkilöillä. Liikuntamuotona golf täyttää loistavasti terveysliikunnan kriteerit, sillä reippaan kävelyn vuoksi se voidaan luokitella kohtuukuormitteiseksi liikuntamuodoksi, eli sen aikana hieman hengästyy, mutta pystyy edelleen puhumaan normaalisti. Ruukkigolf tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet kokeilla ohjatusti tai omatoimisesti pelin alkeita. Jos haluat tutustua alueeseen, niin tervetuloa katselemaan ja keskustelemaan henkilökunnan kanssa sinua kiinnostavista seikoista. Ravintolan palvelut ovat kaikkien käytettävissä. Ruukkigolfissa on aktiivinen senioriyhteisö, johon mielellämme toivotamme tervetulleeksi uusia jäseniä. Pekka Seppänen seniorikapteeni
Trollit Hankoniemen vartijoina Nylund julkaisi kiehtovat peikkotarinansa suomeksi
(Hanko) -Nykymaailman myllerryksessä tarvitaan hieman kevennystä joka piristää tunnelmaa, hankolainen kirjailija Tage Nylund sanoo. Näissä merkeissä hän julkaisi viime vuonna ruotsinkieliset kirjat Trolltider på Hangöudd ja Nya Trolltider på Hangöudd. Ne kertovat fiktiivisesti Hankoniemen vaiheista ja historiasta 1700-luvulta vuoteen 2024 saakka. Nylundilta ilmestyi vastikään näihin perustuva suomenkielinen teos Trollit ja me muut hankolaiset. Tarina kertoo pelätyistä Bromarvin peikoista, mutta Nylund esittää sen hieman
Hankolainen Tage Nylund on julkaissut kiehtovat peikkotarinansa nyt myös suomeksi. Uutuuskirja on nimeltään Trollit ja me muut hankolaiset.
Anna Ruth kuratoi kesänäyttelyn Utopiassa vastakkainasettelusta häilyviin unelmiin
(Raasepori) Fiskarissa toimivan käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta Onoman 31. ja Utopia-nimisen kesänäyttelyn kuraattoriksi on kutsuttu kanadalaissyntyinen, nykyään jyväskyläläinen kuvataiteilija Anna Ruth. Hän on työskennellyt taiteen kentällä Suomessa jo yli 20 vuoden ajan toteuttaen teoksia ja tapahtumia usein totutusta poikkeaviin tiloihin.
-Minulle utopia merkitsee saavuttamatonta unelmaa uudesta yhteiskuntajärjestyksestä. Järjestelmää, jolla on tietyt reunaehdot, ja jonka päämäärä häilyy etäisenä hehkuna kaukana horisontissa. Kun ajattelemme utopiaa, keskitymme yleensä tähän päämäärään, mutta harvoin sen saavuttamiseen vaadittaviin kustannuksiin, Ruth avaa. Fiskarsin ruukki voidaan nähdä hänen mukaansa intiiminä yhteisönä, joka pyrkii kohden omaa versiotaan paratiisista.
-Tähän utopiaan monet ovat rakentaneet omia hallittuja maailmojaan. Heidän elämäntyylinsä ja taideteoksensa ovat siksi näiden ideaalien luonnollinen jatke. Onoman näyttely esitteleekin paikallisesta utopiasta kumpuavia teoksia, Ruth sanoo. Näyttelyyn tulee osallistu-
Suomalaiset kotitaloudet nostivat tammikuussa uusia asuntolainoja miljardilla eurolla, mikä oli 24 prosenttia enemmän kuin tammikuussa 2024 ja 18 prosenttia enemmän kuin tammikuussa 2023, Suomen Pankki tiedottaa.
Nytta och nöje med blixtsnabb fiber!
maan osuuskunnan jäsenten lisäksi useita kansainvälisiä ja muualta Suomesta tulevia taiteilijoita.
-Valitsemani teokset ovat pääosin veistoksellisia ja keskittyvät erilaisiin teknisiin, fyysisisiin ja materiaalisiin tutkimusprosesseihin. Näyttely sisältää monumentaalisia kiinteitä rakenteita ja painottomia, monimutkaisia esineitä, Ruth valottaa tulevaa. -Utopian vastakohtaa kutsutaan dystopiaksi, eli kärsimyksestä ja epäoikeuden-
mukaisuudesta kumuloituvaa painajaista. Tässä näyttelyssä toivon saavani nämä toistensa vastakohdat lähemmäksi toisiaan, hän jatkaa. Näyttelyyn osallistuvat taiteilijat julkaistaan kevään aikana. Utopia avataan Kuparipajan näyttelytilassa ja sen ympäristössä kesäkuun puolivälissä. Työryhmään kuuluvat Ruthin lisäksi arkkitehti Antti Yli-Tepsa ja graafikko Lulu Halme sekä tuotannosta vastaavat Matleena Kalajoki, Risto Musta ja Kati Sointukangas.
KOULUJA JA KURSSEJA SKOLOR OCH KURSER
Orienteringsskolor och familjeäventyr
Karis URA ordnar orienteringsskolor våren 2025 enligt följande: - för vuxna: teoritimmar torsdagar 10.4 och 17.4 kl. 18.3020.30 samt skogsorientering i smågrupper måndagar 5.5 och 12.5 kl. 17-20. Deltagaravgift 30 €/person. Anmälan till Regina Kalenius, tfn. 044 989 3531 eller regina.kalenius@gmail.com - för barn & familjer: teoritimmar torsdagar 10.4 och 17.4 kl. 17-18 samt HIPPO-orientering 22.4, 24.4, 28.4, 5.5, 12.5, 13.5, 19.5, 26.5, 2.6 och 9.6. Ingen deltagaravgift. Anmälan till Virpi Ojanen, sms 040 969 1929 eller virpi_ojanen@hotmail.com
- HIPPO-familjeäventyr lördag 5.4 kl. 11-13 i Strandparken, Karis För närmare info se hemsidan www.karjaanura.net
Teoritimmarna hålls i föreningslokalen Agora, adress Centralgatan 59, Karis. Utbildningarna och familjeäventyret är tvåspråkiga.
Suunnistuskoulut ja perheseikkailu
Karjaan URA järjestää suunnistuskoulut kevään 2025 aikana seuraavasti: - aikuisille: teoriatunnit torstaina 10.4. ja 17.4. klo 18.30-20.30 sekä metsäsuunnistusta pienryhmissä maanantaina 5.5. ja 12.5. klo 17-20. Osanottomaksu 30 €/ henkilö. Ilmoittautuminen Regina Kalenius, puh. 044 989 3531 tai regina.kalenius@gmail.com
- lapsille ja perheille: teoriatunnit torstaina 10.4. ja 17.4. klo 17-18 sekä HIPPO-suunnistusta 22.4., 24.4., 28.4., 5.5., 12.5., 13.5., 19.5., 26.5., 2.6. ja 9.6. Ei osanottomaksua. Ilmoittautuminen Virpi Ojalalle, sms 040 969 1929 tai virpi_ojanen@hotmail.com
- HIPPO-perheseikkailu lauantaina 5.4. klo 11-13 Karjaan
Teoriatunnit pidetään Agora-järjestötilassa, osoite Keskuskatu 59, Karjaa. Koulutukset ja perheseikkailu ovat kaksikielisiä.
kiltimmässä muodossa. Kirjoissa Nille-niminen peikko päätyy Hankoon, jonne jää asumaan ja perustaa perheen, ja sittemmin kokonaisen peikkoyhteisön. Peikot innostuvat toisinaan myös keppostelemaan sekä hankolaisten että Hangossa vierailevien ihmisten harmiksi.
-Nämä ovat kuitenkin paljon kiltimpiä ja hyväntahtoisempia kuin Bromarvin peikot, ja ovat jopa sitoutuneet suojelemaan koko Hankoniemeä kaikenlaisilta vihamielisiltä ja pahoja aikeita omaavilta tunkeilijoilta. Heillä onkin ollut kiirettä Hangon tapahtumarikkaassa ja monivivahteisessa historiassa, Nylund kertoo.
Uutuuskirja hauskoine kuvituksineen sopii tekijän mukaan sekä nuorille että aikuisille. Kirja on myynnissä Hangossa Tian kirjakaupassa, Elli & Tytöt -puodissa ja kukkakauppa Anemonessa sekä nettikaupassa.
Kom och träffa våra kandidater på torget!
Vi är på plats kl. 10–12: 15.3, 22.3, 29.3, 5.4 & 12.4
OLEN EHDOLLA KUNNALLIS- JA ALUEVAALEISSA
Haluan olla mukana vaikuttamassa että palveluita kunnassa ja hyvinvointialueella ei ajeta huonompaan suuntaan
SEPPO LINTULUOTO
Raaseporin sosialidemokraatit ry
KOULUJA JA KURSSEJA SKOLOR OCH KURSER
MEDBORGARINSTITUTET KANSALAISOPISTO
Sommartermin - Kesäkausi
Anmälningen till sommarterminens kurser öppnas den 17.3 kl. 14.00. Ilmoittautuminen kesäkauden kursseille alkaa 17.3 klo 14.00. L änk till nätanmälan hittar du: www.raseborg.fi/MBI
Linkin netti-ilmoittautumiseen löydät: www.raasepori.fi/kansalaisopisto
EKENÄS – TAMMISAARI
Akvarellia luonnon innoittamana - Akvarell inspirerad av naturen 5.–6.4.
Akvarell "plein air" 22.4.–10.6.
Nahkatyöt 17.–18.5.
Kortkurs i italienska (0-A1) 22.4–27.5
Fortsättningskurs i indisk/punjabi matlagning 28–29.3
Bli en bättre löpare 27.4–8.6
Avslappnande yinyoga på stranden 18.5–1.6
KARIS-KARJAA
Solosång -HIIT 23.4–4.6
Lähelle kasveja ja öttiäisiä makrokuvauksella 24.4.–15.5.
Keramiikkaa aloittelijoille 22.4.–27.5.
Kevätretki merikaupunkeihin 24.5.
Arkivera din släktforskning 8–22.5
Vinkkejä veneilyyn! 28.4.–12.5.
Ulkotreeni 24.4.–5.6.
Asahia ja kehonhuoltoa puistossa 22.4.–3.6.
Lempeä jooga & hoitavat äänimaljat 30.4.–4.6.
POJO - POHJA
Street food 4.4.
Joogaa senioreille 24.4.–5.6.
Hermoston tasapainottaminen joogan avulla 28.4.–2.6.
(Raasepori) Vuosituhannen alussa ringettekaukaloon kylmiltään hypänneellä Marja Saleniuksella oli yhdessä hujauksessa rauta kuumana.
-Tyttäreni innostui Nurmijärvellä jääurheilusta ja halusi aloittaa ringeten. En tiennyt lajista mitään, enkä ollut ajatuksesta niin tohkeissani, mutta sinne mentiin. Äkkiä olin itsekin pelaamassa leidien ryhmässä, vaikka luisteluni ei ollut kummoista, eikä ole sitä vieläkään. Seuraavaksi olin joukkueenjohtaja ja istuin seuran hallituksessa, myöhemmin perustin uuden seuran ja olin hallituksen puheenjohtaja. Päädyin myös ringetteliiton hallitukseen. Jossain vaiheessa vain ihmettelin, että mitä tässä nyt oikein tapahtui, Salenius hymähtää.
Hän on jo Ringetteliiton kunniajäsen ja helmikuussa opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi raaseporilaiselle Saleniukselle liikunnan ja urheilun ansioristin. Lajiliitto anoi ensimmäistä kertaa ansiomerkkejä ringeten parissa ansioituneille henkilöille, jotka ovat jättäneet jälkensä suomalaiseen liikuntakulttuuriin.
Jokapaikanjäsen
Salenius on tosin ehtinyt jättämään jälkensä vähän joka paikkaan, sillä vapaaehtoistyö kulkee hänellä verissä. Hän on antanut panoksensa mm. WWF Suomelle, vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle ja Länsi-Uudenmaan rikos- ja riita-asioiden sovittelutyölle.
-Olen kovasti ajautunut eri
”Raskas kausi”
FBC Raseborg Knightsin naisten edustusjoukkueen kausi salibandyn 2-divisioonassa ei ollut mikään bara bada bastu, vaan enemmänkin risbastu. Sarjanousija ei voittanut yhtään ottelua, vaan plakkariin jäi kaksi tasapeliä ja 16 tappiota maalierolla 28100.
Viimeisessä turnauksessa Askolassa Knights taipui espoolaiselle FLOB:ille 2-7 ja Porvoon Salibandyseuran kakkosjoukkueelle 1-4. Raaseporilaisten maaleista vastasivat Nadine Mannström, Emilia Wessman ja Felicia Gröning. Maalivahti Niina Kovasiipi urakoi molemmissa mittelöissä yli 20 torjuntaa ja nappasi Gröningin osumaan
TARVITTAESSA
palkittiin vastikään opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä liikunnan ja urheilun ansioristillä.
hommiin. Minulle käy helposti niin, että kun kiinnostun jostain, niin jään koukkuun. Mieheni on antanut minulle lempinimen JPJ, eli jokapaikanjäsen, Salenius kertoo. Hän toimii myös Anskun kyläyhdistyksen puheenjohtajana nykyisessä kotipitäjässään. Saleniuksen isovanhemmat asuivat Anskussa ja hän muutti 10 vuotta sitten miehensä kanssa tuttuihin lapsuuden maisemiin.
-Viihdymme täällä luonnonrauhassa todella hyvin. Kyläyhteisökin on reipas ja aktiivinen. Monille tämä on paikka, jonka ohi vain ajetaan, ja meidän puolesta asia saa ollakin niin. Ei tarvitse pysähtyä, ajakaa vain ohi.
Emme halua, että Anskusta tulee Fiskarin kaltaista kohdetta. Täällä ja lähiympäristössä on kaikki, mitä tarvitsemme, Salenius toteaa. Sininen rinkula
Ringeten kohdalle Saleniuksen pysäyttivät tyttäret Nea ja Laura, jotka harrastivat lajia B-junioreihin asti. Laura oli maalivahti ja Nea puolustaja.
-Parhaat muistot ringetestä liittyvät tyttöjen peleihin. Lauralla ei ollut maalivahtina vielä paljon kokemusta, kun hänet laitettiin junnujen turnauksessa maaliin. Finaali päättyi tasan ja meni rankkareihin. Mikään ei ole stressaavampaa kuin nähdä lapsensa
sellaisessa tilanteessa, rankkarikisassa maalivahtina. He saivat hopeaa ja Laura palkittiin parhaana pelaajana, Marja muistelee.
-Nea ei halunnut olla pelaajana kovin näkyvässä roolissa, vaan hoiti vain tunnollisesti omat hommansa ilman suurta numeroa. Hän oli kuitenkin taitava ja tyrkyllä maajoukkueeseenkin. Eräässä pelissä Nea oli kuljetellut maalintekopaikkaan, mutta huusi sitten vain, että ”tulkaa nyt jumankauta joku ottamaan tämä rinkula”. Ei hän halunnut viedä tilannetta loppuun, Marja nauraa.
Salenius oli vuonna 2010 perustamassa Keski-Uudenmaan seurat yhdistänyttä
Blue Ringsiä, joka voitti viime kaudella Suomen mestaruuden. Kuluvalla kaudella sinirinkulat ovat taas vahvasti matkalla finaalipeleihin.
-Kun seura perustettiin, niin sille vähän naureskeltiin. Että mitä te nyt yritätte. Vaikka en enää olekaan seurassa missään roolissa, niin Blue Ringsin menestyminen tuntuu tietenkin hyvältä.
Juuson enkelit
Ringette ei urheilun uutisvirrassa juuri näy eikä kuulu.
-Liiton puolelta on kovasti oltu yhteydessä esimerkiksi isompiin medioihin, mutta aika vähän on tapahtunut. Tuntuu, että urheilua raportoidaan melko vakiintunein aihein. Jos voisin jonkun toiveen esittää, niin ringettekierroksen raportti vaikka joka toinen sunnuntai Urheiluruudussa olisi jo jotain, Salenius tuumii.
Suomen mahtiasema lajissa ei juuri ole asiaa auttanut.
Suomi ja Kanada dominoivat maailmanmarkkinoita, mutta laji ei ole saanut muualla jalansijaa. Suomessa lisenssipelaajia on noin 5 000.
-Juuso Wahlsten toi aikoinaan lajin Suomeen ja teki ison työn siinä, että ringette alkoi kukoistaa täällä. Muutkin maat tarvitsisivat oman Juusonsa, Salenius näkee. Ringette on alusta alkaen ollut tytöille ja naisille räätälöity laji. Pojat ja miehet voivat harrastaa lajia, mutta kilpatasolle ei ole asiaa. Voimistuneissa tasa-arvon tuulissa pelikentän avaamista mieti-
tään yhä lujemmin. -Kyllä se on herättänyt keskustelua, että pitäisikö poikienkin päästä kilpailemaan ringetessä. Sitä sietää pohtia, sillä kaikki pojat eivät syty jääkiekosta, eivätkä toisaalta taitoluistelusta. Minulla ei ole asiaan selkeää kantaa, Salenius aprikoi. Paradoksaalisesti liittohallituksen puheenjohtaja on aina ollut mies, ennen kuin viime syksynä tehtävään valitusta Sanja Hovilaisesta tuli ensimmäinen naispuheenjohtaja.
Sykähdyttävää menoa
Hovilainen tulee olemaan paikan päällä, kun Karjaan jäähallissa pelataan 5. huhtikuuta näytösottelu nurmijärveläisen Seven Ringettes -seuran joukkueiden kesken. Mainoslehtisessä kehotetaan saapumaan halliin katsomaan ”sykähdyttävän strategista jääurheilua”.
-Uskon, että täkäläisille avautuvat lajin hienoudet selkeämmin, kun he pääsevät näkemään peliä kotihallissaan, Salenius toteaa. Hän on tammikuusta lähtien avannut lajin hienouksia Karjaan jäähallissa Ice Team Raseborgin ringetteharjoituksissa.
-Olemme päässeet hyvin vauhtiin ja kiinnostusta on ollut aika paljon siihen nähden, että kyseessä on täällä ihan uusi laji. Kolmevuotias lapsenlapsenikin on käynyt harjoituksissa ja nähtäväksi jää saammeko hänestä sukuun seuraavan ringettepelaajan.
syöttöpisteen. Kolmosdivariin pudonneet naisritarit olivat liikenteessä tutun kapealla kokoonpanolla, johon kuului yhdeksän pelaajaa. Päävalmentaja Derek Werner oli puikoissa viimeistä kertaa, sillä hän siirtyy uusien haasteiden pariin. -Päätösturnauksessa päällimmäisenä mielessä olivat hyvät muistot ja haikeat fiilikset. Harmi vain, että tästä tuli niin raskas kausi. Yritimme pärjätä kahdella hyökkäysketjulla ja kolmella pakilla, joskus vähemmälläkin. Viimeisissä peleissä kasassa oli suunnilleen sama porukka kuin kauden alussakin. Hatunnosto pelaajille, jotka ovat jaksaneet taistella päät
Derek Werner ei jatka naisritareiden valmentajana, vaan siirtyy Espoon Oilersin organisaatioon. Eräviikinkien juniori Laura Karikallio oli yksi kaksoisedustuksella Knightsissa esiintyneistä lainapelaajista. (Arkistokuva)
pystyssä kauden läpi, Werner summasi.
Knights rynnisti kahden perättäisen sarjanousun siivittämänä pikavauhdilla 4-divisioonasta kakkosdivariin, jossa puhti loppui kesken.
-Loukkaantumiset ja iloiset perhetapahtumat veivät pelaajia sivuun, mutta myöskään harjoitteluaktiivisuus ja sitoutuminen eivät olleet enää riittävällä tasolla. Oliko vauhti sarjanousuineen sitten liiankin kova, kun ei enää ollut antaa sitä aikaa ja sitoutumista, mikä 2-divarin tasolla vaaditaan. Harmittaa ajatella, että jos meillä olisi ollut käytössä kolme täyttä kentällistä, niin olisimme takuulla olleet keskikastissa. Ei tuon sarjan taso ole kuitenkaan mikään mahdottoman kova, Werner totesi.
Hänellä on itselläänkin ollut salibandyn parissa mon-
Holmberg ampui tuplamestariksi
Raseborgs Skyttaren Krister Holmberg ampui kaksi mestaruutta liikkuvan maalin ikäkausisarjojen SM-kisoissa
Lappeenrannassa. Inkoolaiskiväristi oli M50-sarjassa omaa luokkaansa sekä normaalijuok-
suissa että sekajuoksuissa. Seuratovereista Jouko Mutka tähtäsi kaksi hopeaa M75-sarjassa.
ta rautaa tulessa ja tehtäviä muissakin joukkueissa. -Omakin elämä on hektistä, kun nykyinen majapaikkani on Helsingissä ja työpaikka Lahdessa. Jos meillä oli harjoituksissa seitsemän pelaajaa, niin turha minun oli Lahdesta ajaa paikalle, vaan apuvalmentaja Janne Ryönänkoski veti silloin treenit. Kyllä minulla silti edelleen riitti motivaatiota Knighstin valmentamiseen, Werner sanoi. Hän valmentaa vielä kahdessa turnauksessa Knightsin akatemiaa, joka on 4-divarissa nollakerhossa. Tulevalle kaudelle Werner siirtyy Espoon Oilersin organisaatioon, missä hän toimii naisten joukkueen päävalmentajana ja juniorijoukkueissa. -Sain tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä. Toivottavasti joku ottaa Knightsissa soihdun kantaakseen tyttöjen ja naisten toiminnassa. Siellä on kovalla työllä saatu paljon aikaan ja olisi sääli, jos se valuisi hukkaan. Mahdollisuuksia seurassa kyllä on vaikka mihin, Werner kannusti.
Anders Holmberg (M75) ja Bertel Holmström (M70) osuivat kertaalleen pronssille.
Marja Salenius levittää ringeten ilosanomaa nykyään Karjaan jäähallissa. Hänet
Kouluolympialaisissa härkäpäistä hiihtoa
(Raasepori) Samaan aikaan kun maailman murtomaahiihtovaliot mittelivät voimiaan MM-kisoissa, kerääntyivät läntisen Uudenmaan suksisankarit ottamaan toisistaan mittaa olympialadulle. Raaseporin Trondheimissa tempaistiin perinteiset kouluolympialaiset, jotka vetivät Mustion maisemiin noin 80 osallistujaa.
Härkävuoren hiihtokeskuksen röpelöinen latu ei paljon hävinnyt Granåsenin sohjorallille, mutta lenkkiä ei vain saatu kovin pitkäksi. Pienimmille alakoululaisille puunattiin 700 metrin pätkä ja muille noin 1,3 kilometrin kieppi. Sekin oli tosin aplodien arvoinen suoritus leudon talven harmaudessa.
29. kerran järjestettyyn tapahtumaan osallistui huippuvuosina yli 300 lasta. Kouluolympialaiset palasivat viime vuonna kalenteriin muutaman vuoden tauon jälkeen ja innostivat suunnilleen saman verran oppilaita kuin tälläkin kerralla.
Järjestävän seuran IK Trissanin varapuheenjohtaja Tomas Forsman piti kinkereiden toteutumista tärkeänä, vaikka sitten kehnommissakin oloissa.
-Jos tapahtuma olisi taas peruttu, niin pahoin pelkään, että seuraavalla kerralla osallistujamäärään olisi tullut lisää laskua. Peruminen ei lopulta ollut kovin lähellä,
Mikaelskolanin Elvin Gullmets sivakoi ykkös- ja kakkosluokan poikien sarjassa neljänneksi.
tykkilumi on sen verran kestävää tekoa. Lumitykkien kanssa pitäisi vain päästä lumettamaan enemmän latua Härkävuorella ja haemme sen järjestymiseen rahoitusta. Ei voi luottaa siihen, että talvet tuovat riittävästi luonnonlunta, Forsman tiesi. Oppilaat eivät Härkävuoressa turhista nurisseet.
-Ladulla oli pari heikompaa kohtaa, mutta ihan hyvin siinä pystyi hiihtämään, Svartå skolanin Linus Ekroos totesi.
Hän antoi kuluneelle talvelle pienen synninpäästön.
-Eihän tämä mikään huipputalvi ole ollut, mutta sellainen kohtalainen. Olen ainakin hiihtänyt melko paljon, kahden kilometrin lenkillä viidenneksi ripeimmin rypistänyt Linus sanoi. Osalla taas oli suksittelu jäänyt melko vähiin.
-Olin hiihtänyt ehkä viisi minuuttia ennen tätä päivää. Varmasti tulisi hiihdettyä enemmän, jos olisi parempi talvi, Billnäs skolanin Inga
Dahlqvist kaipasi kadonneita tehoja Grönholmin matka päättyi savonlinnalaiseen
Niclas Grönholmin kurvailu Savonlinnan SM-rallissa päättyi ulosajoon toisella erikoiskokeella. Inkoolaiskuljettajan Skodasta sammui jarrutuksessa moottori ja auto päätyi ojaan, mistä sitä ei saatu enää takaisin tielle.
-Jarrutukset mutkiin olivat loskassa hankalia ja olosuhteisiin nähden jarrutin tuohon mutkaan ehkä liian myöhään. Oja oli täynnä märkää lunta ja jämähdimme lujasti ojan pohjalle kiinni. Kyllä se tilanne yllätti. Auto lähti hankalissa olosuhteissa helposti loskan päälle ja siitä mihin sattuu, Grönholm tiedotti.
Samu Vaalerin kartturoima Grönholm ajoi avauserikoiskokeella toiseksi nopeimman
Niclas Grönholmin taival Savonlinnan SM-rallissa päättyi ojan pohjalle. Ennen sitä aikakirjoihin tallentui avauserikoiskokeen toiseksi nopein kellotus. (Kuva: Merita Mäkinen)
Sarjanousu varmistui hyvissä ajoin BK:n akatemia sai silmät auki
Miesten käsipallon 2-divisioonassa on ollut kuluvalla kaudella selvät punavalkoiset sävelet, sillä BK-46 Akademi on soittanut muille raaseporilaisten marssia. Kaikki 11 otteluaan voittanut karjaalaisseuran akatemiajoukkue varmisti ykkössijan ja sarjanousun kolme kierrosta ennen loppua.
-Seuran tavoite oli nostaa akatemia saman tien takaisin ykkösdivariin ja siinä onnistuimme. Pelillinen taso on sitä vastoin ailahdellut aika lailla, valmentaja Mathias Lindén totesi.
Pääosin A-junioreista koostuva akatemia jäi viime kaudella piinallisesti ykkösdi-
2-divisioonassa
varin jumboksi, mutta 2-divarissa peli on kulkenut vähemmälläkin vaivalla. -Kakkosdivariin putoaminen oli paha paikka ja kyllä sen on nähnyt, ettei motivaatiota ole kaikkiin peleihin ihan löytynyt. Voittojen eteen on pitänyt tehdä turhan paljon töitä sellaisissakin peleissä, jotka meidän tulisi voittaa ainakin 10 maalilla. Taannoin päihitimme GrIFK:n A-junioreiden kärkipään kamppailussa todella hyvällä pelillä, mutta muutama päivä myöhemmin pelasimme kakkosdivarissa ihan hurlumhei-ottelun Cocks akatemia/2:sta vastaan, Lindén kertoi. BK-46 kaatoi Cocksin
Mikaelskolanin Max Ruokonen-Backas runnoi Mustion maalisuoraa lumi pöllyten.
Koskinen raotti. Inkoon Merituulen koulusta ilmaannuttiin paikalle neljän hengen iskuryhmällä. Frida Moisio, Ronja Leinonen, Inga Rissanen ja Elmo Sundström säteilivät kilpaa tyytyväisyyttä päivän kuntoon. Nelikko oli seurannut myös MM-kisoja ja Elmo kiteytti osuvasti sen, mitä oli jäänyt lähetyksistä mieleen. -Kläbo voittaa. Tuloksia, 1.- 2. luokka, tytöt 1 km: 1) Edith Nyberg Sjundeå svenska skolan 2.02,
ojaan
ajan. Hän oli talvikauden päätösrallissa tyytyväinen suorituskykyyn.
-Tämä keskeytys harmittaa vähemmän kuin Tunturirallin vauhtini. Valmistautuminen oli ehkä kauden parasta ja saimme säädettyä autoa paremmaksi. Meillä on ihan hyvä suunta ja tästä on mukava lähteä kesäkauteen, Grönholm totesi.
Esapekka Lappi juhli Savonlinnassa voittoa ja pääluokan kokonaistilanteessa kärkeen kaasutti Teemu Asunmaa. Grönholm on kolmen osakilpailun jälkeen viidentenä.
Pohjankurulainen Raoul Dahlqvist ajoi SM3-luokassa neljänneksi jäätyään Jarkko
Opettajat/vanhemmat 2 km: 1) Johan Gullmets Mikaelskolan 4.30, 2) Henrik Himberg Västankvarns skola 5.26.
kakkosakatemian levottomin lukemin 39-43. -Puolustuspäässä on eniten näkynyt se, ettei olla aina sytytty pelaamaan. Tämä oli kuitenkin akatemialle hyvä välikausi tähän väliin. Pelaajat saivat kakkosdivarissa silmiä auki ja tietävät, että ensi kaudella ei riitä puolitehoilla pelaaminen, Lindén sanoi. Edustusmiehistön rinkiin kuuluvista junioreista akatemiassa ovat esiintyneet mm. Albert Löfgren, Linus Lundqvist ja Liam Pråhl.
-Heille kakkosdivarista ei ole ehkä ollut niin paljon hyötyä, mutta vähän nuoremmille pelaajille sarja on tehnyt hyvää, Lindén arveli.
Tiukimman vastuksen akatemialle tarjosi Porvoon Akilles, joka hävisi kotonaan yhdellä ja Karjaalla kahdella maalilla.
-Akilles janoaa myös sarjanousua. 1-divisioonassa taso on paljon parempi, varsinkin liigamiehistöjen akatemioiden myötä, mutta kakkosdivarissakin oli kovempi taso kuin odotin, Christer Lundqvistin kanssa joukkuetta valmentava Lindén sanoi.
BK Akademi pelaa maaliskuussa vielä kaksi kotiottelua. Esbo IF kohdataan 18. maaliskuuta ja HC HIK 30. maaliskuuta. Hangon Hikken majailee sarjassa viimeistä edellisenä.
Nikaran pohja-ajasta neljä minuuttia. Matias Peipon nuottia totellut Ford-kuljettaja ei päässyt kunnolla vauhtiin. Tekniikka temppuili jo ensimmäisellä erikoiskokeella ja tehot olivat toisella pätkällä hukassa. Viidennen pätkän huollon jälkeen Dahlqvist pääsi ajamaan yhden etapin melkein täysitehoisella menopelillä.
Korhola keskeytti kärkisijalta
Benjamin Korholan hyvin sujunut kilpailu Italian sorarallisarjan avauksessa päättyi
katkerasti keskeytykseen viimeisellä erikoiskokeella. Inkoolaiskuljettaja ajoi Rally citta di Foligno -kisan kärkipaikalla, kunnes törmäsi teknisiin ongelmiin. Autosta hajosi jo viimeistä edellisellä erikoiskokeella iskunvaimennin ja päätöspätkällä Hyundai sylki öljyt pihalle. Raaseporilaisen Pacco Motorsportin ajattama Korhola oli kartturinsa Kristian Temosen kanssa väkevässä vauhdissa Keski-Italian sorateillä ja ehti kuitata yhdeksän erikoiskokeen koitoksessa kaksi pohja-aikaa.
Hurja Piruetti tanssi taitavasti kotikisoissa
(Raasepori) Länsi-Uudenmaan tanssiopiston Hurja Piruetin oppilaille oli tarjolla harvinaista herkkua, kun Helsinki Dance Festival järjesti Karjaalla aluekilpailun eli karsinnan toukokuussa käytävään finaalitapahtumaan. Karjaa Prix -kilpailu Tryckeriteaternin näyttämöllä sisälsi sata esitystä.
-Vastaavaa kilpailua ei ole Raaseporissa aiemmin järjestetty. Helsinki Dance Festival järjesti uutena juttuna aluekarsinnat ja meillä ei ollut tässä näppejämme pelissä, ”Hurjiksen” rehtori Katja Köngäs kertoi.
-Varsinkin uusille ja kilpailudebyyttinsä tehneille osallistujille oli hyvä päästä kilpailemaan kotikentällä. Muilla paikkakunnilla päivät venyvät pitkiksi ja tapahtumat ovat usein massiivisia. Nyt päästiin tanssimaan tutulla lavalla, hän jatkoi.
8-10-vuotiaat Emeraldit ja 11-13-vuotiaat Magentat
Elvira Lindström ja Noel Knaapinen taivuttivat kärkisijalle junioriduojen taistossa.
tanssivat raaseporilaisista ensimmäistä kertaa kilpaa.
-Varsinkin Emeraldit kävivät kilpailun kynnyksellä ylikierroksilla ja siinä oli
Ice Team taipui
Ice Team Raseborgin yllätys kuivui kokoon miesten jääkiekon 5-divisioonan pudotuspeleissä. Ykköspaikalta puolivälieriin lähtenyt KJT Haukat vei Hyrylässä pelatun toisen ottelun nimiinsä lukemin 7-1 ja ottelusarjan voitot olivat näin 1-1. Seurasi 20 minuutin jatkoerä, jossa Haukat
H esburger-ketjun ravintolat kasvattivat myyntiään viime vuonna 6,3 prosenttia edellisvuodesta. Suomessa myynti kasvoi 3,6 ja ulkomailla 12 prosenttia.
opettaja helisemässä. Kisa meni hyvin, mutta jännitys oli vain niin kova, kuten asiaan kuuluu. Oli paljon hälinää ja pulinaa ja monet miettivät,
oli parempi maalein 3-0. Ice Teamin ainokaisen lauantaina viimeisteli Edwin Wikström. Maalivahti Thomas Parmanen torjui 44 kiekkoa ja jatkoerässä 16 päälle. Helpolla ei päässyt myöskään isäntien häkkäri Veikka Tiainen, joka huhki yhteensä 55 torjuntaa.
Ice Teamin edustusmie-
Emeraldit kilpailivat ensimmäistä kertaa ja kovan jännityksen purkauduttua esitys kotilavalla sujui hyvin.
että miten tästä selviää. Myös ujoimmat saivat sen itsensä ylittämisen kokemuksen, Köngäs kertoi. Kotijoukkue juhli kahta
histö palasi muutaman vuoden tauon jälkeen tositoimiin sarjapeleissä. Syyskausi 4-divisioonassa toi joukkueelle yhden voiton ja kevätkausi viitosdivarissa kaksi lisää.
KJT Haukkojen jallittaminen puolivälierien ensimmäisessä ottelussa oli pieni sulka nuoren joukkueen hattuun.
Inkoo taas onnettaren
(Inkoo) Inkoo oli taas onnettaren suosiossa perjantaisessa Eurojackpot-arvonnassa. Suomeen osui kaksi viisi oikein tulosta.
Nettipelaaja Inkoosta voitti sillä reilut 175 000 euroa. Toinen samansuuruinen
Pojo Pensionärer. Måndagar kl. 10 gång/stavgång med start
suosiossa
voitto meni Nurmijärvelle. Edellisen kerran onni potki Inkoota lottoarvonnassa viime vuoden marraskuussa.
Silloin inkoolainen nettipelaaja nappasi muhkean kolmen miljoonan euron potin.
från torget. Onsdagar vattengymnastik i Ekenäs simhall. Uudenmaan Muistiluotsi. Käsitöitä muistisi hyväksi to 13.3. klo 13-15, Keskuskatu 65, Karjaa. Vietämme Aivoviikkoa tehden käsitöitä yhdessä. Avoin kaikille. Lisät. p. 0400-410175. Nylands Minneslots. Handarbete för ditt minne to 13.3 kl. 13-15, Centralgatan 65, Karis. Vi firar Hjärnveckan och handarbetar tillsammans. Öppen för alla. Info t. 0400-321239. Raaseporin Luonto järjestää vaalipaneelin luonnosta ja ympäristöstä su 23.3. klo 15-16.30 ent. sairaanhoitooppilaitoksen auditoriossa, Raaseporintie 5, Tammisaari. Vaalipaneeli on vapaasti kaksikielinen. Lisät. raasepori@ sll.fi. Raseborgs Natur ordnar valdebatt med temat natur och
sarjavoittoa. Elvira Lindström ja Noel Knaapinen ylsivät ykköseksi junioriduojen koitoksessa esityksellä Never leave a friend behind. Koreo-
grafiasta vastasi Sathis Hettihantri.
Korkeimmalle korokkeelle nousi myös ryhmä Sweet Disaster numerollaan Can´t you see, jossa ajettiin Shanti Grönholmin nuoteilla. Reettaleena Rauhalan koreografian kuljettama Solace johdatti Smaragdi-ryhmän puolestaan kolmannelle sijalle.
Kaksikko Lindström ja Knaapinen, ryhmä Sweet Disaster sekä nykytanssin jatkotasolla jammaillut Groundin lunastivat lisäksi täysin sponsoroidun paikan Helsingin tanssifestivaalin finaaliin.
Köngäs liputtaa kilpailuissa kokonaisvaltaisen kokemuksen puolesta.
-Nuoret saattavat kisoissa olla erillään ja kyräillä kilpailuhenkisinä toisiaan. Kannustankin siihen, että mennään katsomaan muita esityksiä, hurrataan niille ja opitaan niistä. Kaikki eivät voi olla mestareita, mutta kaikki voivat saada kisoista arvokkaan kokemuksen. Opistomme oppilaihin on iskostunut hyvin sellainen tsemppihenki, hän kiitteli.
Rautatiemuseo juhlistaa Hangon rata -teemalla
Hangon ja Hyvinkään välinen rautatie avattiin liikenteelle vuonna 1873 kolmantena rautatienä Suomessa. Edelleen käytössä olevan radan sähköistys valmistui alkuvuodesta 2025. Sen kunniaksi Suomen Rautatiemuseo on valinnut 127-vuotismerkkipäivänsä teemaksi Hangon radan historian. Väyläviraston eläkkeelle siirtynyt rautatiejohtaja Markku
Kun suomalainen syö lounaaksi pizzan, sen päällä on todennäköisimmin kinkkua ja ananasta. Sinihomejuusto on maan suosituimpia
miljö sö 23.3 kl. 15-16.30 i fd. sjukvårdsskolans auditorium, Raseborgsvägen 5, Ekenäs. Valdebatten är fritt tvåspråkig. Info raasepori@sll.fi.
Raseborg släkt och bygdeforskare. Månadsmöte 20.3 kl. 18 till Lyan, Genvägen 8, Ekenäs. Thomas Lundin är vår gästföreläsare. Släktforskarna från Hangö är inbjudna. 25.3 släktforskarnas rådgivningskväll kl. 18 i Lyan, Genvägen 8.
Karjaan-Pohjan SPRn os. Neulotaan ja viihdytään yhdessä ke 19.3. klo 13-15 Postillassa. FRK-Karis-Pojo avd. Vi stickar och trivs ons 19.3 kl. 13-15 i Postilla.
Länsi- Uudenmaan omaishoitajat. Tule tapaamaan hankolaisia aluevaaliehdokkaita Hangon kirjastoon 2.4. klo 13-15.
Nummelin on kirjoittanut aiheesta Hangon rautatie -kirjan, joka julkaistaan Hyvinkäällä museon syntymäpäivänä sunnuntaina 16. maaliskuuta. Nummelin pitää aiheesta myös esitelmän museolla kello 11 alkaen. Museon merkkipäivänä alueen historiaan pääsee tutustumaan opastetuilla kierroksilla. Päivän kunniaksi Rautatiemuseoon on vapaa pääsy koko päivän kello 10-18.
pizzatäytteitä, mutta lounaalla suosituimmat ovat kinkku, ananas ja pepperonimakkara, selviää Kotipizzan tilastoista.
Toivotaan avointa keskustelua paikallisten terveydenhuoltopalveluiden säilymisestä sekä omaishoitajuudesta niin hoidettavan kuin hoitajan näkökulmasta.
Voimaa vanhuuteen -Ikiliikkujaviikko. Senioritanssia - tule kokeilemaan Villa Anemone juhlasali, Karjaa, 14.3. klo 14. Maksuton. Mukana myös Karjaan ja Pohjan Ikäihmisten tuki. Kraft i åren-vecka. Seniordans - kom och pröva festsal Villa Anemone, Karis, 14.3 kl. 14. Ej avgift. Med också Stöd för de äldre i Karis och Pojo. Västra Nylands Parkinsonklubb. Träff 18.3 kl. 14-16 på café Seniora, Prästängsgatan 14, Ekenäs.
Länsi-Uudenmaan Senioriopettajat. Lohjan kouluhistoriaa ma 7.4. klo 14. Torsti Salosen luento Laurentius-koululla. Ovimaksu. Luennon jälkeen omakustanteiset kahvit / teet Lahvila Liisassa. Ilmoittautumiset viim. 3.4. marjatta. luhtasela@dnainternet.net. Jäsenkirje toimitettu kaikille sähköpostitse tai kirjeenä. Jos et sitä saanut, tarkista jäsenyytesi OSJ:stä. Vestervik Marthor möts hos Anna-Stina 18.3 kl. 17. Vi diskuterar vårens verksamhet. Jatkuu sivulla 19.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella otetaan huhtikuussa 2025 käyttöön uusi digitaalisen asioinnin palvelu Lunna.
Lunnasta löytyy uusia, nykyisiä palveluja täydentäviä ominaisuuksia, kuten chat ja kiireettömät viestit, joiden kautta voi asioida terveysasemalla, hammashoidossa ja neuvolassa tai ottaa yhteyttä yleiseen asiakasneuvontaan.
Terveysasemien chatpalvelu tuo sujuvuutta ja monipuolisuutta omien terveysasioiden hoitoon. Sen sijaan, että soittaisit terveysasemalle puhelimella, voit halutessasi hoitaa terveydellisiä asioitasi digitaalisesti Lunnachatin avulla, ilman ajanvarausta.
Lunnassa asiointi on
nopeaa ja vaivatonta. Palvelua voi käyttää suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Chatin lisäksi Lunnassa voi lähettää kiireettömän viestin, johon vastataan kolmen arkipäivän kuluessa. Lunnassa viestiisi vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka arvioivat hoitosi kiireellisyyden. Asiastasi riippuen, voit saada Lunnan kautta sujuvasti hoito-ohjeet ja tarvittavat reseptit. Jos tilanteesi niin edellyttää, sinut ohjataan edelleen omahoitajalle tai lääkärille puhelinyhteyteen tai sinulle varataan aika terveysasemalle. Lunnassa käytyyn keskusteluun ja annettuihin ohjeisiin on helppo palata. Lunna-digipalvelua voi käyttää joko Lunna-
Seniori-info jatkossa myös chatissa
Kun digitaaliset palvelut kehittyvät, myös ikääntyneiden neuvontapalvelu Seniori-infolle avautuu uusi, puhelinsoittoa ja sähköpostiasiointia täydentävä chat-kanava.
Seniori-infon chatin kautta yli 65-vuotiaat ja heidän läheisensä saavat tietoa, neuvontaa ja ohjausta ikääntyneiden palveluista.
Seniori-infon chatissa käydään vuorovaikutteista keskustelua neuvonnan työntekijän kanssa, vahvasti tunnistautuneena. Tunnistautumisen ansiosta asiakkaalle tai puolesta asioivalle läheiselle jää käyty keskustelu muistiin myöhempää tarkastelua varten.
Kuten puhelinasioinnissa tai sähköpostiviesteissä, neuvonnan työntekijä voi chatissa käytävän keskustelun pohjalta varata tarvittaessa ajan Seniori-infon asiakasvastaavan kotikäynnille, jossa kartoitetaan ikääntyneen tarvetta palveluihin.
älypuhelinsovelluksena tai tietokoneen selaimen kautta. Palvelun käyttö edellyttää vahvan tunnistautumisen verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Asiakasneuvonnan chatissa voit asioida internetselaimella myös ilman tunnistautumista.
Terveysasemien puhelinnumerot toimivat jatkossakin
Kun puhutaan digiasioinnista, saattaa herätä huoli siitä, kuinka käy niiden asukkaiden, joilla ei ole mahdollisuutta tai halua käyttää terveysasioinnissa kännykkää tai tietokonetta.
Lunna on ennen kaikkea nykyisiä palvelukanavia täydentävä mahdollisuus. Terveysasemien puhelinnumerot toimivat jatkossakin normaalisti. Lunnan tarkoitus on lisätä valinnanvapautta ja tarjota digitaalisen asioinnin kanavan sellaista haluaville.
Digiosaaminen ei katso ikää
Hangossa asuvan Tarja Kvarnströmin mukaan ikääntyneet ovat hyvin ajan hermoilla. He haluavat oppia ja kyetä toimimaan halutessaan myös digitaalisesti.
– Nyky-yhteiskunnassa on kovin vaikeaa pärjätä ilman tietokonetta tai älypuhelinta, sillä niin monet tavalliset arjen asiat hoidetaan netin kautta. Usein ikääntyneiden läheiset ja omaiset auttavat alkuun laitteiden kanssa, Tarja sanoo. Tarja opastaa Enter ry:n vapaaehtoisena ikääntyneitä heidän digipulmissaan.
–Me Enter ry:n vapaaehtoiset annamme henkilökohtaista ja maksutonta opastusta tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden käytössä. Enterin kautta voi saada myös vinkkejä laitteiden hankintaa varten tai esimerkiksi opastusta digikuvien ottamiseen.
Digitaalisuus saattaa huolestuttaa ja tuntua vaikealta. Nämä tuntemukset eivät rajoitu ikääntyneisiin, nuoremmatkin tuskailevat välillä
sovellusten ja päivitysten kanssa.
– Tekniikan oppiminen vaatii vähän kärsivällisyyttä. Digimaailma myös kehittyy vauhdilla, minkä vuoksi itse kunkin pitää aika ajoin päivittää tietojaan ja osaamistaan. Enter ry järjestää ilmaisia tietoiskuja, joiden avulla voi oppia paljon. Koskaan ei ole myöhäistä, Tarja sanoo.
Hänen mielestään innokkuus tarttua digitaalisiin mahdollisuuksiin ei riipu niinkään iästä, vaan pikemminkin henkilöstä.
– On nuoria ja keskiikäisiä, jotka eivät käytä esimerkiksi sosiaalista
mediaa. Vastaavasti on hyvinkin iäkkäitä, jotka suvereenisti hoitelevat asioitaan ja viestivät älylaitteella, Tarja muistuttaa.
Digi tuo vaihtoehtoja Kirkkonummelainen Tiina Markkula kokee etuoikeutena sen, että on saanut kokea koko digiajan ensimmäisistä kännyköistä tähän päivään.
Olen ollut alusta asti kiinnostunut digitaalisuuden suomista mahdollisuuksista ja kokeillut uteliaana ja rohkeana uusia asioita. Nekin, jotka eivät ole vielä mukana digikehityksessä, voivat vielä
Vastaavasti digiasioinnin tavoitteena on helpottaa nykyisiä puhelinasioinnin ruuhkia, jolloin puhelinyhteydenkin saisi nopeammin. Omaisesi tai läheisesi voi hoitaa terveysasioitasi Lunnassa puolestasi, jos olet antanut siihen tarvittavan luvan.
päästä vauhtiin. Kokemukseni mukaan yhä useampi ikääntynyt osaakin jo käyttää hyvin tietokonetta ja älypuhelinta, Tiina sanoo.
Tiina odottaa jo innolla sitä, että hyvinvointialueen digiratkaisut helpottaisivat asiointia terveyspalveluissa.
– Onhan se hienoa, ettei jatkossa ole pakko soittaa ja odotella takaisinsoittoa, vaan voin hoitaa asiat kätevämmin Lunnamobiilisovelluksella. Koen, että tällöin asioiden hoito on enemmän minun ohjaksissani.
Tiinan mukaan uusi digiasiointi tarjoaa hyvinvointialueen asukkaille ennen kaikkea lisää vaihtoehtoja.
–Sekä terveysaseman että Seniori-infon chatit ovat hyviä yhteydenottokanavia muiden joukossa. Ihmiset ovat erilaisia. Toiselle sopii asiointi puhelimessa, toinen kirjoittaa asiansa mieluummin chattiin, joskus asiat hoituvat sujuvasti sähköpostilla. Tärkeintä on, että asukkailla on jatkossa enemmän, mistä valita.
Kuva: Tomi Parkkonen
Perhehoito - huolenpitoa ja yhdessä tekemistä arjessa
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen perhehoito tarjoaa huolenpitoa ja yhteistä tekemistä asiakkaan omassa kodissa tai perhekodissa. Tavoitteena on tukea ikäihmisten elämää omassa kodissa ja tuoda iloa yksinäisiin päiviin.
Lohjalla asuvat Tuula ja Heikki Meronen ovat olleen hyvinvointialueen perhehoidon asiakkaina toukokuusta 2023 lähtien, eli pian kahden vuoden ajan. Perhehoitoon pariskunta päätyi, koska Heikki ei viihtynyt kodin ulkopuolella järjestettävässä intervallihoidossa Tuulan omaishoitajan vapaiden aikana.
– Omatyöntekijämme
Heidi Rantanen ehdotti perhehoitoa. Mehän innostuimme ideasta, että saisimme Heikille kaverin kotiin, ja minä pääsisin välillä asioille. Näin Heikin on mukavampi olla kotona, eikä lähteä jonnekin tuntemattomaan paikkaan, Tuula kertoo. Merosten perhehoita-
jana on toiminut alusta alkaen Reijo Kortet, joka vierailee pariskunnan luona käytännössä viikoittain. Reijo on tehnyt perhehoitajan työtä kohta viiden vuoden ajan. – Jäin eläkkeelle vuonna 2019 ja heti seuraavana vuonna osallistuin perhehoitajan työn edellyttämään valmennukseen. Lähdin mukaan perhehoitajatoimintaan, sillä tyk-
kään olla ihmisten kanssa tekemisissä, Reijo kertoo. Jotta pääsisi perhehoidon piiriin, tarvitaan laaja-alaista arviota asiakkaan palvelutarpeesta. – Jos perhehoito kiinnostaa, kannattaa olla yhteydessä Seniori-infoon. Seniori-infossa kartoitetaan asiakkaan avuntarve ja toimintakyky sekä perhehoidon valmiudet vastata niihin. Perhehoi-
to alkaa aina tutustumiskäynnillä ja kokeilujaksolla, jonka aikana nähdään, miten kemiat kohtaavat. Molemmilla osapuolilla on kokeilujakson myötä vielä mahdollisuus luopua yhteistyöstä, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen projektiasiantuntija Jonna Savaloja kertoo. Perhehoitoa voidaan järjestää lyhyt- tai pitkäaikaisena ja osa- tai ym-
pärivuorokautisena palveluna. Reijo on yleensä Heikin seurana neljä tuntia kerrallaan.
– Reijon kanssa tapaamisten sopiminen on joustavaa. Jos minulla on joku iltameno, vaikkapa vertaisryhmä, tulee Reijo sitten vasta viiden aikaan ja viettää illan Heikin seurana. Silloin he saattavat lämmittää saunan, Tuula kertoo.
Reijo ja Heikki ulkoilevat paljon yhdessä. Lisäksi he katsovat televisiota ja laittavat yhdessä ruokaa.
– Kokeilemme paljon uusia reseptejä. Tänään laitamme esimerkiksi sitruskanaa. Tuula pääsee sitten valmiiseen pöytään, kun tulee asioilta, Reijo kertoo.
Heikin mielestä parasta ovat Reijon kanssa tehdyt kävelylenkit.
– Kävely ja juttelu on parasta, Heikki toteaa. Viime kesänä Tuula oli ensimmäistä kertaa moneen vuoteen yön pois kotoa, kun Reijo oli Heikin seurana. – Pääsin Floridasta vierailulle tulleen veljeni ja hänen vaimonsa kanssa Tukholman risteilylle, Tuula kertoo. Tavallisesti Tuula käy Reijon käynnin aikana hoitamassa asioita, kahvilla ystävän kanssa tai pitkällä kävelylenkillä. – Meille tämä perhehoidonkonsepti on paras mahdollinen, ja voin sitä suositella myös muille. Reijo on Heikille hyvää seuraa, ja minulle on parasta se, että pääsen omaisten ryhmään tapaaman parhaita ystäviäni ja saamaan vertaistukea, Tuula sanoo.
Ikääntynyt, kaipaisitko tukea perhehoitajalta?
• Jos olet jo asiakkaana omaishoidon tuessa tai kotihoidossa, ota yhteyttä omatyöntekijääsi.
• Jos et ole vielä asiakkaamme, saat lisätietoja Seniori-infosta p. 029 1512 270 Haluaisitko toimia ikäihmisten perhehoitajana?
Vanhusneuvostoja on Suomen jokaisessa kunnassa ja jokaisella hyvinvointialueella. Mitä Länsi-Uudenmaan vanhusneuvosto tekee, ja mihin asioihin se ottaa kantaa?
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vanhusneuvoston puheenjohtaja Olli Männikkö kertoo, että vanhusneuvosto on lakisääteinen vaikuttamistoimielin, joka osallistuu suunnitteluun asioissa, jotka koskevat hyvinvointialueen ikääntyneitä asukkaita. – Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vanhusneuvoston tehtävä on huolehtia siitä, että ikääntyneiden näkökulma otetaan huomioon, kun tehdään päätöksiä ja suunnitelmia. Vanhusneuvostossa jokaisella LänsiUudenmaan kunnalla on vähintään yksi edustaja. Jokaisessa kokouksessa vanhusneuvostolle esitellään ajankohtainen tilannekatsaus ikääntyneitä koskevista asioista, joista käydään keskustelu ja evästetään viranhaltijoita, Männikkö kertoo.
Vanhusneuvoston rooli on yhteiskunnallisesti merkittävä, vaikka sillä ei ole varsinaista päätöksenteko-oikeutta.
– Vaikka ei ole päätösvaltaa, on sananvaltaa. Vanhusneuvosto on ikään kuin moraalinen kompassi, se kannustaa, patistaa ja edistää hyvinvointialueen viranhaltijoita ja poliittisia päättäjiä huomioimaan ikääntyneiden aseman ja toimimaan niin, että palveluissa turvataan jokaisen ikääntyneen oikeus terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan, muihin palveluihin ja oman näköiseen elämään.
Sen, mikä on merkityksellistä ikääntyneiden näkökulmasta, harkitsee vanhusneuvosto itse.
– Tällä hetkellä keskeistä on se, että vanhusten palveluita saa silloin, kun niitä tarvitaan, ja että
Olli Männikkö toimii Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vanhusneuvoston puheenjohtajana.
palvelut ovat laadukkaita. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen muodostivat kaksi vuotta sitten kymmenen erilaista paikkakuntaa. On ymmärrettävää, että vielä on jäljellä paljon tehtävää ja hiottavaa. Kun otetaan huomioon hankkeen suuruus, on pärjätty kohtalaisen hyvin, Männikkö toteaa.
Vanhusneuvostolta lausuntoja päätöksenteon tueksi
Länsi-Uudenmaan hyvin-
vointialueen vammais- ja vanhusneuvostojen hallinnon asiantuntija KallePekka Hietala kertoo, että Länsi-Uudenmaan vanhusneuvosto on antanut toimikautensa aikana jo 16 lausuntoa.
– Kuluneen kahden vuoden aikana vanhusneuvosto on ottanut kantaa esimerkiksi hyvinvointialueen palvelustrategiaan, ikääntyneiden palvelujen myöntämisen perusteisiin ja ehtoihin, kuljetuspalveluihin sekä hyvinvointialueen talousarvioon vuodelle 2024 ja taloussuunnitelmaan vuosille 2024–2026. Neuvosto on antanut lausuntonsa alueellisesta hyvinvointisuunnitelmasta sekä ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelmasta, hyvinvointialueen ilmasto-ohjelmasta ja hiilineutraaliustiekartasta, Hietala kertoo. Vanhusneuvosto on myös ottanut kantaa digitalisaation nopeaan kehitykseen. Neuvoston mukaan ikääntyneille on
tärkeää turvata mahdollisuus asioida kasvokkain, sillä ikääntyneillä voi olla puutteita tietoteknisissä taidoissa, toimintakyvyssä tai esimerkiksi muistisairaus. – Nykyaikana palveluja tarjotaan lähes kaikkialla myös digitaalisesti. Siitä me emme pääse eroon eikä tarvitsekaan. Meidän pitää vain huolehtia siitä, että ne, jotka eri syistä eivät voi hyötyä digitaalisista palveluista, saavat palvelunsa muulla tavalla. Mitä useampi kykenee hyödyntämään digitaalisia palveluja, sitä enemmän jää resursseja niitä varten, jotka eivät voi digipalveluja käyttää. Digipalvelut kannattaa ja pitää nähdä mahdollisuutena, ei vain haittana, Männikkö muistuttaa.
Kokemuksen ääni kuuluu
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vanhusneuvoston edustajat ovat kaikki yli 65-vuotiaita.
Kalle Hietalan mukaan
puolia
vanhusneuvoston vaikuttaminen pohjaakin vahvasti kokemusasiantuntijuuteen.
– Monet edustajat ovat aktiivisia myös alueensa eläkeläisjärjestöissä. Tästä syystä he ovat hyvin kartalla ikäihmisiä koskettavista kysymyksistä. Lisäksi he ovat usein monella tapaa taitavia hyödyntämään työelämätaustaansa, hän kertoo. Vanhusneuvoston toiminta on Männikön mukaan tärkeää paitsi hyvinvointialueen, myös koko yhteiskunnan kannalta.
– Ikääntyneiden määrä Länsi-Uudellamaalla kasvaa nopeasti. Esimerkiksi yksinomaan Espoossa on noin 40 000 yli 65-vuotiasta, Männikkö muistuttaa.
Vanhusneuvostolle voi lähettää sähköpostilla näkemyksiään ja toivomuksiaan siitä, miten hyvinvointialuetta tulisi ikäihmisten näkökulmasta kehittää: vanhusneuvosto@luvn.fi
Verkkosivujemme osoitteena on lyhenne LUVN. Lyhenne muodostuu hyvinvointialueen suomenkielisestä (Länsi-Uusimaa, LU) ja ruotsinkielisestä (Västra Nyland, VN) nimestä.
Tuula ja Heikki Meronen ovat olleet perhehoidon tyytyväisiä asiakkaita Lohjalla jo pian kahden vuoden ajan.
Tee kodistasi turvallinen ja esteetönasiantuntijan neuvot ikääntyneille
Oma koti voi olla yllättävän vaarallinen paikka. Pelastustoimen mukaan Suomessa vuosittain tapahtuvista yli miljoonasta tapaturmasta yli 70 prosenttia sattuu kotona.
Ihmisen toimintakyky voi heiketä iän myötä tai sairauden vuoksi. Tämä vaikuttaa myös kodin toimivuus- ja esteettömyysvaatimuksiin. Jokainen meistä voi varautua ennakkoon ja huolehtia siitä, että oma koti pysyy turvallisena ja esteettömänä.
– Ihminen itse tuntee kotinsa parhaiten ja voi usein parantaa sen esteettömyyttä ilman asiantuntija-apua. Asioiden ennakointi on tärkeää. Kannattaa miettiä, miten nykyinen asunto palvelee tulevaisuudessa, tai voiko sitä remontoida toimivammaksi.
Jos suunnittelee muuttoa, kannattaa muistaa, että vaikka nyt ei tarvitse hissiä, sitä voi tarvita tulevaisuudessa, Invalidiliitto ry:n esteettömyysasiantuntija Johanna Hätönen sanoo.
Apua muutostarpeiden arviointiin
Jos kaipaa neuvoja oman kodin esteettömyyden ja turvallisuuden arviointiin, voi kääntyä Invalidiliiton tai Vanhustyön kes-
kusliiton puoleen, jonka korjausneuvonta tarjoaa apua asuntojen korjaus- ja muutostarpeiden arviointiin ja avustusten hakemiseen yli 65-vuotiaille. Myös hyvinvointialueiden toimintaterapeutit tekevät arviointikäyntejä ja voivat antaa neuvoja vammaispalvelulain mukaan toteutettaviin asunnonmuutostöihin.
– Moni ei halua miettiä ikääntymistä ja siihen liittyviä ikäviä asioita etukäteen. Ennakoimalla voi löytyä ratkaisuja säilyttää tuttu elämäntapa mahdollisimman pitkään. Nykyään on todella paljon mahdollisuuksia parantaa esteettömyyttä ja kodin turvallisuutta, Hätönen muistuttaa.
Kodin turvallisuus riippuu pitkälti siitä, millä tavoin toimintakyky heikkenee. Onko ongelmana muistisairaus vai muutokset fyysisessä toimintakyvyssä, kuten huono tasapaino.
– Esteettömyyden perusasioita ovat mahdollisten tasoerojen, kuten kynnysten ja kompastu-
misvaaran aiheuttavien mattojen poistaminen ja tarpeeksi leveät oviaukot, joista mahtuu kulkemaan myös apuvälineiden kanssa. Lisäksi huonekalujen uudelleenjärjestämisellä ja hyvällä valaistuksella voidaan vaikuttaa kodin turvallisuuteen.
Portaat ovat yksi yleisimmistä tapaturmien aiheuttajista ikääntyneille. Niiden turvallisuuteen kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota. Por-
Tunnista vaaranpaikat - näin parannat kodin paloturvallisuutta
Paloturvallisuuden merkitys kasvaa sen myötä, mitä ikääntyneempi henkilö on kyseessä, ja mitä heikompi on hänen toimintakykynsä. Lisäksi ikääntyneiden kohdalla on olemassa erityisiä riskitekijöitä ja vaaranpaikkoja, jotka tunnistamalla voidaan välttää tulipaloja. Oman kodin paloturvallisuutta voi parantaa monin tavoin, esimerkiksi erilaisten varoittimien
ja sammutusvälineiden avulla.
Yleisin tulipalon aiheuttaja ikääntyneiden kodeissa on liesi, jonka pääl-
Huoli-ilmoitus
le voi kerääntyä sille kuulumatonta tavaraa. Liesi voi myös unohtua päälle. Liesipaloja voidaan ehkäistä turvatekniikalla, kuten turvaliedellä, jossa on kellokytkin, liesihälyttimellä, joka hälyttää lämpötilan kohotessa tai liesivahdilla, joka sammuttaa virran automaattisesti. Heikentynyt liikuntakyky, liikkumisen hitaus ja mahdolliset näköongelmat ja koordinaatiohäiriöt ovat myös merkittäviä riskitekijöitä. Ne aiheuttavat vaaratilanteita esimerkiksi palovaroittimen testauksen tai pariston
Jos olet huolissasi läheisesi, asiakkaasi tai jonkun muun kohtaamasi henkilön elämäntilanteesta, tee huoli-ilmoitus. Jos asia koskee ikääntynyttä ihmistä, nopein ja helpoin tapa tehdä huoli-ilmoitus on soittaa tai lähettää sähköpostia Seniori-infoon. p. 029 1512 270, s-posti: seniori-info@luvn.fi Lisätietoja: luvn.fi hakusana -> huoli-ilmoitus
vaihtamisen yhteydessä tai silloin kun asunnosta pitäisi hätätilanteessa poistua nopeasti. Turvallista poistumista kotoa hätätilanteessa pitäisikin harjoitella ja suunnitella poistumisreitti etukäteen. Kotiin kannattaa hankkia palovaroittimia, jotka asennetaan poistumisreiteille, kuten eteiseen, makuuhuoneeseen sekä portaikkoihin ja muihin korkeisiin tiloihin. Palovaroittimet pitää uusi 5–10 vuoden välein. Lisäksi keittiössä on hyvä olla helposti saatavilla käsisammutin tai sammutuspeite. Yksinkertainen tapa parantaa paloturvallisuutta on vähentää syttyvien materiaalien määrää. Asunto, jossa on paljon tavaraa, voi olla paloriski. Huolehdi myös kulkureittien esteettömyydestä, sillä tulipalon syttyessä asunnosta on päästävä nopeasti pois.
taat kannattaa varustaa molemmin puolin tukevalla kaiteella ja portaiden etureuna kannattaa merkitä selkeästi vaikkapa kontrastiraidalla tai karheammalla materiaalilla, varsinkin jos näkökyky on heikentynyt.
Ennakoimalla ja pienillä muutoksilla voi vaikuttaa suuresti kodin esteettömyyteen, jolloin omasta kodista tulee parempi paikka asua elämän kaikissa vaiheissa.
Seitsemän vinkkiä kaatumisten ehkäisyyn kotona
Suurin osa iäkkäiden kaatumisista tapahtuu kotona. Kun huomioit nämä asiat, voit liikkua turvallisemmin kotonasi.
1. Valaistus
Kodin valaistuksen on oltava riittävä myös öiseen aikaan liikuttaessa, mutta lamput tai ikkunasta tuleva valo eivät saa kuitenkaan häikäistä.
2. Kulkuväylät
Kodin kulkuväylillä ei saa olla irtotavaroita, joihin voi kompastua. Lisäksi kulkuväylillä tulee tarvittaessa mahtua liikkumaan apuvälineen, kuten rollaattorin kanssa.
3. Huonekalut
Kalusteiden tulee pysyä tukevasti paikoillaan silloin, kun niistä otetaan tukea. Tuolien, sohvan ja sängyn on oltava sopivan korkuisia, jotta niille on helppo istua ja nousta ylös.
4. Matot
Mattojen tulee olla sellaisia, ettei niiden reunoihin kompastu. Liukkaiden mattojen alle voi hankkia liukuesteet.
5. Kaiteet ja kahvat
Erityisesti portaissa ja kylpyhuoneessa tulee olla riittävä määrä tukikaiteita ja -kahvoja, joista voi pitää kiinni tarvittaessa.
6. Liukkaat lattiat
Lattiat tulee kuivata heti suihkun jälkeen tai silloin, kun niille läikkyy nestettä. Suihkutilan tai kylpyammeen lattialla kannattaa käyttää liukuestemattoa.
7. Kynnykset
Jos liikkumista ei voi helpottaa korkeita kynnyksiä poistamalla, kannattaa ne merkitä näkyvästi.
Apuvälineistä apua arkeen
Apuvälineillä, kuten rollaattoreilla, suihkutuoleilla, kyynärsauvoilla ja tarttumapihdeillä voidaan tukea ikääntyneen toimintakykyä ja selviytymistä arjessa.
• Päivittäisten toimintojen apuvälineitä voi lainata Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen kuuluvien kymmenen kunnan apuvälinelainaamoista.
• Yleensä lääkäri, fysioterapeutti tai kotihoito ohjaa asiakkaan varaamaan ajan apuvälinelainaamosta, kun huomataan, että arjessa tarvitaan tukea. Apuvälinelainaamosta saa valtaosan välineistä heti mukaansa.
• Apuvälinepalvelut ovat lakisääteisesti maksuttomia asiakkaalle ja apuvälineet luovutetaan asiakkaalle käyttöön ilman kustannuksia.
• Apuvälineitä lainataan yksilöllisen tarpeen mukaan joko lyhyt- tai pitkäaikaiseen käyttöön.
• Yksilöllisten apuvälineiden, kuten tukisukkien, proteesien ja aktiivipyörätuolien, käyttöön saamiseksi tarvitaan yleensä terveydenhuollon ammattilaisen tekemä laajempi apuvälinearvio.
• Apuvälineiden käytön opastus on myös lakisääteinen palvelu ja se on osalainauspalvelua. Opastus annetaan yleensä apuvälinelainauksen yhteydessä.
• Tilastojen mukaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella lainataan eniten suihkutuoleja, kyynärsauvoja, rollaattoreja, pyörätuoleja ja tarttumapihtejä. Lisäksi menee jonkin verran wc-pöntön korotuksia ja istuintyynyjä ja -alustoja sekä tukikahvoja.
Lisätietoa: luvn.fi hakusana -> apuvälinepalvelut
Mikäli et löydä tarvitsemaasi tietoa verkkosivuiltamme, voit soittaa hyvinvointialueen asiakaspalveluun: 029 151 2000 (ma-pe, klo 8-16)
• Espoon ja Kauniaisten terveysasemat p. 09 47636 400
• Lohjan, Karkkilan ja Vihdin terveysasemat p. 09 47636 440
• Inkoon ja Raaseporin terveysasemat p. 09 47636 410
• Kirkkonummen terveysasemat p. 09 47636 430
• Hangon terveysasema: p. 019 220 3555 ma–pe klo 8–16.
• Siuntion Terveysasema: p. 09 2606 1430 ma–pe klo 8–16.
• Sammatin terveysasema: p. 029 151 3080 ma ja to klo 8–16 sekä parittomien viikkojen perjantait klo 8–14.
• Karjalohjan terveysasema: p. 029 151 3070 ti–ke klo 8–16 sekä parillisten viikkojen perjantait klo 8–14.
• Pusulan terveysasema: p. 029 151 3060 ma–to klo 8–16 ja pe klo 8–14 Käytössämme on takaisinsoittopalvelu, johon voit jättää soittopyynnön arkisin klo 8-15:30. Päivystyksellisissä asioissa soittopyynnön voi jättää arkisin klo 8–16. Puhelun hinta on matkapuhelin- tai paikallisverkkomaksu.
Seniori, kaipaatko rauhallista apua digipulmiin?
Enter ry:n vapaaehtoiset seniorit auttavat maksuttomasti oman laitteesi, tietokoneen, kännykän tai tabletin käytössä Hangossa, Espoossa, Inkoossa, Karkkilassa, Kauniaisissa, Kirkkonummella, Lohjalla, Raaseporissa ja Vihdissä. Opastusta saatavilla myös etänä. Ei kotikäyntejä. Lisätietoja www.entersenior.fi / 050-3748645
Seniori-info
Ikääntyneiden neuvonta on tarkoitettu Länsi-Uudenmaan ikääntyneille sekä heidän omaisilleen tai läheisilleen. p. 029 1512 270, s-posti: seniori-info@luvn.fi Puhelinpalvelu on avoinna arkisin klo 9–15. Terveydellisissä kysymyksissä ole yhteydessä oman alueesi terveysasemaan.
Ikääntyneiden olkkaritoiminta laajenee
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ikääntyneille suunnattu olkkari-ryhmätoiminta laajenee koko hyvinvointialueelle kevään 2025 aikana. Seuraa oman alueesi lehtiä, joissa ilmoitamme uusista olkkareista. Tervetuloa mukaan maksuttomaan toimintaan tapaamaan ikätovereita. Jos et pääse paikan päälle, tutustu videoyhteydellä kokoontuvaan Etäolkkariin: luvn.fi/etaolkkari Uusimmat olkkarit
Siuntio: tiistaisin 4.3. alkaen klo 10-11.30 Siuntion päivätoiminnan tila, Charlotta Lönnqvistintie 3 B Karkkila: perjantaisin 7.3. alkaen klo 12.30–14 Karkkilan palvelukeskus, takkahuone, Nyhkäläntie 39
Lohja Nummi: maanantaisin 10.3. alkaen klo 10.00–11.30 Niilonpirtti, Oilaantie 21. Tiedustelut p. 040 639 4013 Vihdin kirkonkylä: maanantaisin 24.3. alkaen klo 13.30–15.00 kirkonkylän kirjastolla.
Osoitteessa Nietoinkuja 21. p. 040 644 2285 Tiedustelut p. 040 644 2285
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on käynnissä hanke, jonka myötä ruotsinkieliset etäkotihoito ja etäpäivätoiminta keskitetään Raaseporiin.
Hankkeen tavoitteena on lisätä ruotsinkielisten asiakkaiden mahdollisuutta saada kotihoidon etäpalveluita äidinkielellään.
Etäkotihoito ja etäpäivätoiminta tukevat ihmisten toimintakykyä ja kotona asumista. Ikääntyneet osallistuvat etäko-
tihoitoon ja etäpäivätoimintaan kotoaan käsin, helppokäyttöisen tabletlaitteen ja videoyhteyden välityksellä. Etäkotihoidossa voidaan esimerkiksi valvoa lääkkeiden ottamista, neuvoa verenpaineen mittaamisessa ja jumpata yhdessä. Kerran viikossa tapahtuvaan etäpäivätoimintaan osallistuu kerrallaan viisi ikääntynyttä. Etäryhmässä harjoitellaan yhdessä esimerkiksi lihasvoimaa tuolijumpan avulla ja muisti- ja ajat-
Frida Nordström
telutoimintoja visailujen muodossa. Aikaisemmin ruotsinkielistä etäkotihoitoa on hyvinvointialueen kunnissa ollut tarjolla vaihtelevasti. – Ruotsinkielistä etäkotihoitoa on ollut saatavilla Raaseporissa ja Kirkkonummella, mutta muualla hyvinvointialueella sen saanti on käytännössä riippunut hoitajan kielitaidosta, hyvinvointialueen kotona asumista tukevien palveluiden asiantuntija Anni Virtanen kertoo. Raaseporiin keskite-
– tyytyväinen etäkotihoidon asiakas jo 5 vuotta
Kirkkonummella asuva Frida Nordström on ollut paikallisen etäkotihoidon asiakkaana jo vuodesta 2020, siitä lähtien, kun palvelu tuli kunnassa saataville. Etäpalvelu sopii hyvin Nordströmille, joka on fyysisesti hyväkuntoinen ja asuu yksin. Etäkotihoito soittaa Nordströmille joka aamu videopuhelun tablet-laitteen välityksellä. Laitteen hän on saanut lainaan hyvinvointialueelta. – Hoitajat kysyvät, olenko herännyt, olenko syönyt aamupalan ja muistanut ottaa lääkkeeni. Videopuhelu kestää noin kymmenen minuuttia. Yleensä kerron hoitajalle myös,
että olen lisäksi pedannut sängyn, lukenut lehden ja pukenut päälle, Frida Nordström naurahtaa. Nordström viettää paljon aikaa yksin kotona, joten etäkotihoidon hoitajat kyselevät häneltä myös yleisiä kuulumisia ja voin-
Etäkotihoito on hyvä ja toimiva palvelu, Frida Nordström kiittelee.
tia. Lisäksi yhdessä tehdään lyhyt tuolijumppa.
– Jumppa on kiva, siitä tykkään.
Terveyspalveluiden saaminen omalla äidinkielellä on Frida Nordströmille erittäin tärkeää.
– Se on erittäin tärkeää,
Ajankohtaista tietoa
Hyvinvointialueen asiakasmaksut nousivat osassa palveluita vuoden 2025 alussa. Asiakasmaksu- ja laskutuspäällikkö Hermanni Jansson kertoo, miksi maksut ovat nousseet.
Lähetä juttutoive
Jätä meille juttutoive tai juttuvinkki sähköpostiosoitteeseen elinvoimaa@luvn.fi
– Asiakasmaksuista ja niiden enimmäismääristä säädetään asiakasmaksulaissa ja -asetuksessa. Lain ja asetuksen mukaisiin maksuihin tehdään indeksitarkistus joka toinen vuosi. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto on päättänyt maksujen korottamisesta pääsääntöisesti näiden indeksikorotusten mukaisesti, Jansson kertoo. Hinnat voivat tuntua suurilta. Mitä tulisi tehdä, jos terveydenhuollon maksuja kertyy runsaasti. – Terveydenhuollon palveluissa on kalenteri-
vuosittainen maksukatto, joka on tällä hetkellä 762 euroa. Summan täyttymisen jälkeen terveydenhuollon palvelut ovat pääsääntöisesti maksuttomia kyseisen kalenterivuoden loppuun saakka. Asiakkaiden tulee seurata itse maksukaton täyttymistä ja ilmoittaa hyvinvointialueelle, jos se täyttyy. Hyvinvointialueen verkkosivuilta löytyy tätä tarkoitusta varten laadittu lomake: luvn.fi hakusana->maksukatto Poikkeuksena on lyhytaikainen laitoshoito, josta peritään maksukaton täyttymisen jälkeen edelleen niin sanottu vuorokausikohtainen ylläpitomaksu.
Huojennusta asiakasmaksuihin
Mitä on tehtävissä, jos
tään jatkossa ruotsinkielinen etäkotihoito sekä suomen- ja ruotsinkielinen etäpäivätoiminta. Lisäksi siellä käynnistetään etäkuntoutus. Kun ruotsinkielisiä palveluita keskitetään Raaseporiin, voidaan kielen osaamista hyödyntää etäyhteyden avulla myös muualla hyvinvointialueella. – On tärkeää saada palvelua omalla äidinkielellään. Esimerkiksi muistisairaille se on suorastaan välttämätöntä, Virtanen lisää.
sillä minulla ei ole ketään muuta, jonka kanssa juttelisin ruotsiksi. Etäkotihoito on minulle hyvä ja toimiva palvelu, Nordström toteaa.
Frida Nordströmille tutut etäkotihoidon hoitajat ovat tärkeitä. Heidän kanssaan hän on asioinut pian jo viiden vuoden ajan. Yksi heistä on Marina Lindberg – Täällä Kirkkonummella meitä on kaksi hoitajaa, joiden äidinkieli on ruotsi. Lisäksi on yksi hoitaja, joka myös puhuu ruotsia. Fridalle on tärkeää, etteivät hoitajat vaihdu koko ajan, ja että he tuntevat hänet, Marina Lindberg kertoo.
asiakasmaksuista
tulot ovat pienet, eivätkä riitä asiakasmaksuihin?
Janssonin mukaan ikääntynyt, joka tarvitsee runsaasti esimerkiksi kotiin tuotavia palveluja, ja jonka tulot ovat pienet, voi olla oikeutettu asiakasmaksujen alennukseen.
– Asiakasmaksua voidaan alentaa tai se voidaan jättää perimättä, jos maksu vaarantaa toimeentulosi. Alennuksen harkinta perustuu kokonaistaloudelliseen arvioon ja laskelmassa huomioidaan tulosi, menosi ja esimerkiksi säästösi. Alennusta asiakasmaksuun voi hakea hyvinvointialueen verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella luvn.fi hakusana-> asiakasmaksujen alentaminen – Maksujen alenta-
misen piiriin eivät kuulu terveydenhuollon tasasuuruiset maksut kuten lääkärin vastaanottojen tai suun terveydenhuollon maksut. Sen sijaan sairaalan pitkäaikaisen, eli yli 3 kuukautta kestävän laitoshoidon, maksuun alennusta voi hakea, Jansson kertoo. Hänen mukaansa alennushakemus kannattaa toimittaa mahdollisimman kattavasti liitteineen, koska se nopeuttaa hakemuksen käsittelyä. Käsittelyaika on parista viikosta noin 2–3 kuukauteen.
Lisätietoja hyvinvointialueen asiakasmaksuista löydät: luvn.fi hakusana-> asiakasmaksut Voit olla yhteydessä myös hyvinvointialueen asiakaspalveluun p. 029 151 2000.
LIVSKRAFT FÖR ÄLDRE
Utgivare: Tjänster för äldre, Västra Nylands välfärdsområde
Ta i bruk plattformen för digitala tjänster Lunna
IVästra Nylands välfärdsområde tas den nya plattformen för digitala tjänster Lunna i bruk i april 2025. Lunna innehåller nya funktioner som kompletterar de befintliga tjänsterna, såsom en chattjänst och en tjänst för icke-brådskande meddelanden, genom vilka man kan uträtta ärenden hos hälsostationer, tandvården och rådgivningsbyråer eller kontakta den allmänna kundrådgivningen. Chattjänsten vid hälsostationerna för med sig smidighet och mångsidighet i skötandet av de egna hälsoärendena. I stället för att ringa till hälsostationen per telefon kan du sköta dina hälsoärenden digitalt med hjälp av chatten Lunna, utan tidsbokning.
Det går snabbt och enkelt att uträtta ärenden i Lunna. Tjänsten kan användas på finska, svenska eller engelska. Utöver chatten kan man i Lunna skicka ett icke-brådskande meddelande som besvaras inom tre vardagar. Yrkesutbildade personer inom social- och hälsovården besvarar ditt meddelande i Lunna och bedömer hur brådskande din vård är. Beroende på ditt ärende kan du smidigt få vårdanvisningar och nödvändiga recept via Lunna. Om din situation så kräver hänvisas du vidare till egenvårdaren eller läkaren per telefon eller så bokas en tid för dig till hälsostationen. Det är enkelt att gå tillbaka till konversationer och givna anvisningar i Lunna. Den digitala tjänsten
Seniorinfo i fortsättningen även via chatten
I takt med att de digitala tjänsterna utvecklas öppnas även en ny chattkanal för Seniorinfo som kompletterar telefon- och e-postkontakten i rådgivningstjänsten för äldre.
Via chatten för Seniorinfo får personer över 65 år och deras närstående information, rådgivning och handledning om tjänsterna för äldre.
I chatten för seniorinfo förs en interaktiv dialog med en anställd vid rådgivningen, med stark autentisering. Tack vare autentiseringen sparas diskussionen så att klienten eller en närstående som uträttar ärendet kan återgå till diskussionen för senare granskning.
Precis som vid telefon- eller e-postkontakt kan en anställd vid rådgivningen utifrån diskussionen i chatten boka ett hembesök med Seniorinfos klientansvariga för att kartlägga en äldres behov av tjänster.
Lunna kan användas antingen via applikationen för smarttelefoner eller i webbläsaren. Att använda tjänsten förutsätter stark autentisering med nätbankskoder eller mobilcertifikat. I kundrådgivningens chatt kan du uträtta ärenden via webbläsaren även utan identifiering.
Hälsostationernas telefonnummer fungerar även i fortsättningen När man talar om digital ärendehantering kan det väcka oro för hur det ska gå för de invånare som inte har möjlighet eller vilja att använda mobilen eller datorn i hälsoärenden.
Lunna är i första hand en möjlighet som kompletterar de nuvarande servicekanalerna. Hälsovårdscentralernas telefonnummer fungerar även i fortsättningen normalt. Syftet med Lunna är att öka valfriheten och erbjuda en kanal för digital ärendehantering till dem som vill ha en sådan. På
motsvarande sätt är målet med den digitala ärendehanteringen att underlätta den nuvarande rusningen i telefonservicen, så att det blir snabbare att få kontakt via telefon. Din anhöriga eller närstående kan sköta dina hälsoärenden i Lunna för din räkning om du har gett det tillstånd som behövs.
Digital kompetens har ingen åldersgräns
Enligt Tarja Kvarnström som bor i Hangö är de äldre väl uppdaterade. De vill lära sig och också kunna agera digitalt om de så önskar.
– I dagens samhälle är det mycket svårt att klara sig utan dator eller smarttelefon, eftersom så många vanliga vardagliga ärenden sköts via nätet. Ofta hjälper de äldres närstående och anhöriga dem i början med att använda enheterna, säger Tarja.
Tarja arbetar som frivillig för Enter rf där hon handleder äldre i deras digitala problem.
– Vi frivilliga hos Enter rf erbjuder personlig och avgiftsfri handledning i användning av datorer, surfplattor och mobiltelefoner. Via Enter kan man också få tips om inköp av enheter eller till exempel handledning i hur man tar digitala bilder. Digitaliseringen kan kännas oroande och svår.
– Att lära sig teknik kräver lite tålamod. Den digitala världen utvecklas också i snabb takt och
därför måste var och en då och då uppdatera sina kunskaper och sin kompetens. Enter rf ordnar avgiftsfria informationsinslag med hjälp av vilka man kan lära sig mycket. Det är aldrig för sent, säger Tarja.
Hon anser att ivern att ta till sig de digitala möjligheterna inte så mycket beror på ålder, utan snarare på individen.
– Det finns unga och medelålders personer som till exempel inte använder sociala medier. Samtidigt finns det myc-
ket äldre personer som suveränt sköter sina ärenden och kommunicerar via smarta enheter, påminner Tarja.
Digitalisering för med sig alternativ Tiina Markkula från Kyrkslätt upplever det som ett privilegium att hon har fått uppleva hela den digitala tiden, från de första mobiltelefonerna till dagens teknik.
– Jag har ända från början varit intresserad av de möjligheter som digitaliseringen erbjuder och har nyfiket och modigt provat på nya saker. Även de som ännu inte deltar i den digitala utvecklingen kan fortfarande komma igång. Enligt min erfarenhet kan allt fler äldre redan använda en dator och smarttelefon väl, säger Tiina. Tiina väntar redan ivrigt på att välfärdsområdets digitala lösningar ska underlätta att uträtta ärenden inom social- och hälsovårdstjänsterna. – Det är ju fantastiskt att man framöver inte måste ringa och vänta på återuppringning, utan istället kan sköta sina ärenden smidigare via mobilapplikationen Lunna. Jag upplever att det då är mer under min kontroll att sköta ärenden. Enligt Tiina erbjuder den nya digitala ärendehanteringen framför allt fler alternativ för invånarna i välfärdsområdet. – Både hälsostationens och Seniorinfos chattar är bra kontaktkanaler bland alla andra. Det viktigaste är att invånarna framöver har fler valmöjligheter.
På vår webbplats hittar du alltid den senaste informationen om välfärdsområdets tjänster och telefonnummer på finska, svenska och engelska.
Bild: Tomi Parkkonen
Familjevård – omsorg och gemensamma aktiviteter i vardagen
Familjevården i
Västra Nylands välfärdsområde erbjuder omsorg och gemensamma aktiviteter i klientens eget hem eller i familjehem. Målet är att stöda de äldres liv i deras eget hem och skapa glädje under ensamma dagar.
Tuula och Heikki Meronen som bor i Lojo har varit klienter inom familjevården i välfärdsområdet sedan maj 2023, dvs. i snart två år. Paret kom till familjevården eftersom Heikki inte trivdes med intervallvård utanför hemmet under närståendevårdaren Tuulas ledigheter.
– Vår egen kontaktperson Heidi Rantanen föreslog familjevård. Vi blev så glada över idén att Heikki skulle få en kompis som skulle komma hem till oss och att jag skulle kunna uträtta ärenden däremellan. Heikki har det också bättre här hemma och behöver inte åka till någon okänd plats, berättar Tuula.
Reijo Kortet, som i
praktiken besöker paret varje vecka, har fungerat som familjevårdare för Meronens sedan start.
Reijo har arbetat som familjevårdare i snart fem år.
– Jag gick i pension 2019 och genast följande år deltog jag i den träning som familjevårdarens arbete förutsätter. Jag gick med i familjevårdarverksamheten, eftersom jag tycker om att ha att göra
med människor, berättar Reijo.
För att få tillgång till familjevård krävs en omfattande bedömning av klientens servicebehov. – Om du är intresserad av familjevård lönar det sig att kontakta Seniorinfon. Vid Seniorinfon kartläggs klientens hjälpbehov och funktionsförmåga samt familjevårdens beredskap att svara på dem. Familjevården in-
leds alltid med en träff där man får bekanta sig med varandra och en försöksperiod, där man ser vilken personkemi man har. Under försöksperioden har båda parterna ännu möjlighet att avstå från samarbete, berättar Jonna Savaloja, projektexpert vid Västra Nylands välfärdsområde.
Familjevård kan ordnas som kort- eller långvarig service och som deltids-
eller heldygnsservice. Reijo är vanligtvis med Heikki fyra timmar åt gången.
– Det är flexibelt att komma överens om möten med Reijo. Om jag har någon kvällsaktivitet, till exempel en kamratgrupp, kommer Reijo först vid femtiden och tillbringar kvällen med Heikki. Då kan de värma bastun, berättar Tuula.
Reijo och Heikki vistas mycket utomhus tillsammans. Utöver det tittar de på tv och lagar mat tillsammans.
– Vi testar många nya recept. Idag lagar vi till exempel citruskyckling.
Tuula får sedan sätta sig till dukat bord när hon kommer hem från ärendena, berättar Reijo.
Enligt Heikki är promenaderna med Reijo det bästa.
– Det bästa är att ta promenader och att prata, konstaterar Heikki. Förra sommaren var Tuula borta hemifrån för första gången på många år, då höll Reijo Heikki sällskap. – Jag åkte på en kryssning till Stockholm med min bror och hans fru som var hemma på besök från Florida.
När Reijo är på besök brukar Tuula vanligtvis sköta ärenden, gå på kaffe med en vän eller ta långpromenader. – För oss är det här familjevårdskonceptet det bästa möjliga och jag kan också rekommendera det till andra. Reijo är ett bra sällskap åt Heikki och det bästa för mig är att jag får träffa mina bästa vänner i anhöriggruppen och få kamratstöd, säger Tuula.
Äldre, skulle du behöva stöd av en familjevårdare?
• Om du redan är klient inom stödet för närståendevård eller hemvården, kontakta din egen kontaktperson.
• Om du ännu inte är klient hos oss får du mer information från Seniorinfon tfn. 029 1512 270 Skulle du vilja vara familjevårdare för äldre?
• Mer information: luvn.fi sökord -> Familjevård för äldre
• Jonna Savaloja, tfn. 040 646 6443
Äldrerådet står på de äldres sida
Alla välfärdsområden i Finland har ett äldreråd. Vad gör Västra Nylands äldreråd och vilka frågor tar rådet ställning till?
Olli Männikkö, ordförande för äldrerådet i Västra Nylands välfärdsområde, berättar att äldrerådet är ett lagstadgat påverkansorgan som deltar i planeringen av ärenden som gäller äldre invånare i välfärdsområdet.
– Äldrerådet i Västra Nylands välfärdsområde har till uppgift att se till att de äldres perspektiv beaktas när man fattar beslut och gör upp planer. Varje kommun i Västra Nyland har minst en representant i äldrerådet. Vid varje möte presenteras en aktuell lägesöversikt över frågor som gäller äldre för äldrerådet, som vi sedan diskuterar och som vi handleder tjänsteinnehavarna i, berättar Männikkö.
Äldrerådets roll är samhälleligt betydelsefull,
även om det inte har någon egentlig beslutanderätt.
– Även om vi inte har någon beslutanderätt, så har vi inflytande. Äldrerådet är på sätt och vis en moralisk kompass. Det uppmuntrar, uppmanar och främjar välfärdsområdets tjänsteinnehavare och politiska beslutsfattare att beakta de äldres ställning och agera så att man inom tjänsterna tryggar varje äldre persons rätt till hälso- och sjukvård, social trygghet, andra tjänster samt ett eget liv.
Äldrerådet överväger själv vad som är betydelsefullt ur de äldres synvinkel.
– För närvarande är det centrala att man ska få tillgång till tjänster för äldre när de behövs och att tjänsterna håller hög
Olli Männikkö är ordförande för äldrerådet i Västra Nylands välfärdsområde.
kvalitet. Västra Nylands välfärdsområde bildades av tio olika orter för två år sedan. Det är förståeligt att det fortfarande återstår mycket att göra och finslipa. Med tanke på projektets omfattning har man klarat sig relativt bra, konstaterar Männikkö.
Utlåtanden av äldrerådet som stöd för beslutsfattande Kalle-Pekka Hietala, ad-
ministrativ expert för rådet för personer med funktionsnedsättning och äldrerådet i Västra Nylands välfärdsområde, berättar att Västra Nylands äldreråd under sin mandatperiod redan har gett 16 utlåtanden.
– Under de senaste två åren har äldrerådet tagit ställning till till exempel välfärdsområdets servicestrategi, grunderna och villkoren för beviljande av tjänster för äldre, färdtjänsterna samt välfärdsområdets budget för 2024 och ekonomiplanen för 2024–2026. Rådet har gett sitt utlåtande om den regionala välfärdsplanen och välfärdsplanen för den äldre befolkningen, välfärdsområdets klimatprogram och färdplanen för koldioxidneutralitet, berättar Hietala.
Äldrerådet har också tagit ställning till digitaliseringens snabba utveckling. Enligt rådet är det
viktigt att trygga möjligheten för äldre att uträtta ärenden ansikte mot ansikte, eftersom äldre personer kan ha brister i de datatekniska färdigheterna, funktionsförmågan eller till exempel en minnessjukdom. – Idag erbjuds tjänster nästan överallt även digitalt. Det kommer vi inte att bli av med och det behöver vi inte heller. Vi måste bara se till att de som av olika orsaker inte kan dra nytta av digitala tjänster får sina tjänster på annat sätt. Ju fler som kan utnyttja digitala tjänster, desto mer resurser blir kvar för dem som inte kan använda digitala tjänster. Det lönar sig att se digitala tjänster som en möjlighet, inte bara som en olägenhet, påminner Männikkö.
Upplevelsens röst kommer till tals Representanterna för äldrerådet i Västra Ny-
lands välfärdsområde är alla över 65 år. Enligt Kalle Hietala grundar sig äldrerådets påverkan starkt på erfarenhetsexpertis. – Många representanter är också aktiva i pensionärsorganisationerna i sitt område. Därmed har de bra koll på vilka frågor som berör äldre. Dessutom är de ofta på många sätt skickliga på att utnyttja sin arbetslivsbakgrund, berättar han. Äldrerådets verksamhet är enligt Männikkö viktig både för välfärdsområdet och för hela samhället.
– Antalet äldre i Västra Nyland ökar snabbt. Till exempel finns det cirka 40 000 personer över 65 år enbart i Esbo, påminner Männikkö.
Man kan skicka sina synpunkter och önskemål om hur välfärdsområdet borde utvecklas ur de äldres synvinkel per e-post till äldrerådet: vanhusneuvosto@luvn.fi
Adressen för vår webbplats är förkortningen LUVN. Förkortningen består av välfärdsområdets finska (Länsi-Uusimaa, LU) och svenska (Västra Nyland, VN) namn.
Tuula och Heikki Meronen har varit
nöjda klienter inom familjevården
i Lojo i snart två år.
Gör ditt hem tryggt och tillgängligt –expertens råd till äldre
Det egna hemmet kan vara en överraskande farlig plats. Enligt räddningsväsendet sker över 70 procent av de över en miljon olycksfall som inträffar årligen i Finland i hemmet.
Människans funktionsförmåga kan försämras med åldern eller på grund av sjukdom, vilket också påverkar kraven på funktionalitet och tillgänglighet i hemmet. Var och en av oss kan förbereda oss på förhand och se till att det egna hemmet förblir tryggt och tillgängligt.
– Den boende känner själv sitt hem bäst och kan ofta förbättra dess tillgänglighet utan experthjälp. Det är viktigt att förutse saker. Det lönar sig att fundera på hur den nuvarande bostaden kommer att fungera i framtiden eller om den kan renoveras så att den kan tjäna dig bättre.
Om man planerar att flytta lönar det sig att komma ihåg att även om man inte behöver hiss just nu så kan man behöva en i framtiden, säger Johanna Hätönen, tillgänglig-
hetsexpert vid Invalidförbundet rf.
Hjälp med att bedöma ändringsbehoven
Om man behöver råd för att bedöma tillgängligheten och säkerheten i det egna hemmet kan man vända sig till Invalidförbundet eller Centralförbundet för De Gamlas Väl, vars reparationsrådgivning erbjuder hjälp för att bedöma reparationsoch ändringsbehov i bostäder och hjälp med att ansöka om understöd för personer över 65 år. Även välfärdsområdenas ergoterapeuter gör bedömningsbesök och kan ge råd om ändringsarbeten i bostaden enligt funktionshinderservicelagen.
– Många vill inte fundera på att man håller på att bli äldre och de tråkiga saker som följer med det på förhand. Genom att vara förutseende kan man hitta lösningar för att bevara en bekant livsstil så länge som möjligt. Numera finns det väldigt många möjligheter för att förbättra tillgängligheten och säkerheten i hemmet, påminner Hätönen.
Säkerheten i hemmet beror i hög grad på hur
funktionsförmågan försämras. Är problemet en minnessjukdom eller förändringar i den fysiska funktionsförmågan, såsom dålig balans?
– Grundläggande faktorer för tillgängligheten är att avlägsna eventuella nivåskillnader, såsom trösklar och mattor som medför risk för snubbling, och tillräckligt breda dörröppningar som man också kommer igenom med hjälpmedel. Genom ommöblering och bra belysning kan man också påverka säkerheten i hemmet.
Trappor är en av de
Identifiera farliga platser – såhär förbättrar du brandsäkerheten i hemmet
Betydelsen av brandsäkerhet ökar ju äldre personen är och ju sämre hans eller hennes funktionsförmåga är. Dessutom finns det särskilda riskfaktorer och farliga platser för äldre personer. Genom att identifiera dessa kan man undvika bränder. Brandsäkerheten i det egna hemmet kan förbättras på många sätt, till exempel med hjälp av olika varnare och släckningsredskap.
Den vanligaste orsaken till eldsvåda i äldre personers hem är spisen, där det kan samlas före-
Orosanmälan
mål som inte hör hemma där. Man kan också glömma att stänga av spisen. Spisbränder kan förebyggas med säkerhetsteknik, såsom säkerhetsspisar med timer, spislarm som larmar när temperaturen stiger eller med spisvakter som automatiskt stänger av strömmen. Nedsatt rörelseförmåga, långsam rörelseförmåga och eventuella synproblem och koordinationsstörningar är också betydande riskfaktorer. De orsakar farliga situationer till exempel i samband med testning av brandvarnare eller byte
Om du är orolig över din närståendes, klients eller någon annans livssituation, gör en orosanmälan.
Om du är orolig för en äldre person, snabbaste och lättaste sättet att skicka orosanmälan är att ringa eller skicka e-post till Seniorinfo. tfn. 029 1512 270, e-post: seniori-info@luvn.fi Mer information: luvn.fi sökord ->Orosanmälan
av batteri eller när man i en nödsituation borde avlägsna sig snabbt från bostaden. Man bör öva på att tryggt lämna hemmet i en nödsituation och planera utrymningsvägen på förhand.
Det lönar sig att skaffa brandvarnare som installeras längs utrymningsvägarna, såsom i tamburen, sovrummet samt i trappor och andra höga utrymmen. Brandvarnare bör förnyas med 5–10 års mellanrum. Dessutom är det bra att ha en lättillgänglig handbrandsläckare eller släckningsfilt i köket.
Ett enkelt sätt att förbättra brandsäkerheten är att minska mängden brandfarligt material. En bostad med mycket saker kan utgöra en brandrisk. Se också till att passagerna är hinderfria, eftersom man snabbt måste komma ut ur bostaden om en brand uppstår.
vanligaste orsakerna till olycksfall för äldre. Det lönar sig att fästa särskild uppmärksamhet vid deras säkerhet. Det lönar sig att förse trappor med ett stadigt räcke på båda sidor och trappkanter bör märkas ut tydligt till exempel med en kontrastmarkering eller ett grövre material, i synnerhet om synförmågan är nedsatt. Genom att vara förutseende och göra små förändringar kan man i hög grad påverka hemmets tillgänglighet, varvid det egna hemmet blir en bättre plats att bo på i alla skeden av livet.
Sju tips för att förebygga fallolyckor hemma
Största delen av fallolyckorna bland äldre sker hemma. När du iakttar dessa faktorer kan du röra dig säkrare hemma.
1. Belysning
Belysningen i hemmet ska vara tillräcklig även när man rör sig nattetid, men lampor eller ljus från fönster får dock inte blända.
2. Passager
I passager får det inte finnas lösa föremål som man kan snubbla på. Dessutom ska man vid behov kunna röra sig i passagerna med hjälpmedel, såsom rollator.
3. Möbler
Möblerna ska hållas stadigt på plats när man tar stöd från dem. Stolarna, soffan och sängen ska vara lagom höga så att det är lätt att sätta sig ner och stiga upp från dem.
4. Mattor
Mattorna ska vara av sådan typ så att man inte snubblar på kanterna. Under hala mattor kan man lägga halkskydd.
5. Räcken och handtag
I synnerhet i trappor och badrum ska det finnas ett tillräckligt antal stödräcken och -handtag som man kan ta tag i vid behov.
6. Hala golv
Golven ska torkas genast efter duschning eller om man råkat spilla. Det lönar sig att använda halkskyddsmatta på golvet i duschrummet eller badkaret.
7. Trösklar
Om man inte kan underlätta rörligheten genom att ta bort höga trösklar lönar det sig att märka ut dem på ett synligt sätt.
Hjälpmedel hjälper i vardagen
Med olika hjälpmedel, såsom rollatorer, duschstolar, kryckor och griptänger, kan man stöda en äldre persons funktionsförmåga och förmåga att klara sig i vardagliga situationer.
• Hjälpmedel för dagliga funktioner kan lånas från hjälpmedelsutlåningen i de tio kommuner som hör till Västra Nylands välfärdsområde.
• Vanligtvis hänvisar en läkare, en fysioterapeut eller hemvården klienten att boka tid på hjälpmedelsutlåningen när man märker att en person behöver stöd i vardagen. Majoriteten av utrustningen lånas ut genast från hjälpmedelsutlåningen.
• Hjälpmedelstjänsterna är enligt lagen avgiftsfria för klienten och hjälpmedel överlåts till klienten utan kostnader.
• Hjälpmedel lånas ut enligt individuella behov antingen för kort- eller långvarigt bruk.
• För att få individuella hjälpmedel, såsom stödstrumpor, proteser och aktiva rullstolar, behövs i allmänhet en mer omfattande hjälpmedelsbedömning av en yrkesutbildad person inom hälso- och sjukvården.
• Handledning i användningen av hjälpmedel är också en lagstadgad tjänst och en delutlåningstjänst. Handledningen ges i allmänhet i samband med utlåningen av hjälpmedel.
• Enligt statistiken lånar man mest duschstolar, kryckor, rollatorer, rullstolar och griptänger i Västra Nylands välfärdsområde. Dessutom lånas en del höjningar av toalettstolar, sittdynor och sittunderlag samt stödhandtag.
Mer information: luvn.fi sökord-> hjälpmedelstjänster
Om du inte hittar den information du behöver på vår webbplats kan du ringa välfärdsområdets kundtjänst: 029 151 2000 (må-fre, kl. 8-16).
Ta och spara telefonnumren till hälsostationerna i Västra Nylands välfärdsområde:
• Hälsostationerna i Esbo och Grankulla, tfn. 09 47636 400
• Hälsostationerna i Lojo, Högfors och Vichtis, tfn. 09 47636 440
• Hälsostationerna i Ingå och Raseborg, tfn. 09 47636 410
• Sammatti hälsostation: tfn. 029 151 3080 mån och tors kl. 8–16 och på udda veckor fre kl. 8–14
• Karislojo hälsostation: tfn. 029 151 3070 tis–ons kl. 8–16 och på jämna veckor fre kl. 8–14
• Pusula hälsostation: tfn. 029 151 3060
mån–tors kl. 8–16 och fre kl. 8–14
Vi använder ett system för återuppringning som tar emot begäran om återuppringning vardagar kl. 8–15.30. I ärenden som gäller jourvård kan man lämna en begäran om återuppringning vardagar kl. 8–16. Samtalspriset är mobilsamtals- eller lokalnätsavgift.
Senior, behöver du lugn hjälp med digitala problem?
Välfärdsområdets
svenskspråkiga hemvård på distans centraliseras till Raseborg
IVästra Nylands välfärdsområde pågår ett projekt vars syfte är att centralisera den svenskspråkiga hemvården på distans och dagverksamheten på distans till Raseborg. Målet med projektet är att öka de svenskspråkiga klienternas möjlighet att få hemvårdens distanstjänster på sitt modersmål.
Hemvård och dagverksamhet på distans stöder människors funktionsförmåga och boende hemma. Äldre personer deltar i distanshemvården och
distansdagverksamheten hemma, med hjälp av en lättanvänd surfplatta och videoförbindelse. Inom distanshemvården kan man till exempel övervaka läkemedelsintag, ge råd om mätning av blodtrycket och gympa tillsammans.
Fem äldre personer deltar i distansdagverksamheten en gång i veckan. I distansgruppen övar man tillsammans till exempel muskelstyrka med hjälp av stolgymnastik och minnes- och tankefunktioner i form av frågesporter.
Tidigare har kommunerna i välfärdsområdet i varierande grad erbjudit svenskspråkig distanshemvård.
– Svenskspråkig distanshemvård har funnits tillgänglig i Raseborg och Kyrkslätt, men på andra håll i välfärdsområdet har tillgången till den i praktiken berott på vårdarens språkkunskaper, berättar Anni Virtanen, sakkunnig inom service som stöder boende hemma i välfärdsområdet.
I fortsättningen koncentreras den svenskspråkiga distanshemvår-
Frida Nordström – 5 år som nöjd klient inom distanshemvården
den samt den finsk- och svenskspråkiga distansdagverksamheten till Raseborg. Dessutom inleds också distansrehabilitering där. När de svenskspråkiga tjänsterna koncentreras till Raseborg kan språkkunskaperna även utnyttjas på andra håll i välfärdsområdet med hjälp av distansförbindelse.
– Det är viktigt att få service på sitt eget modersmål. Till exempel för personer med minnessjukdom är det rentav nödvändigt, tillägger Virtanen.
Enter rf:s frivilliga seniorer hjälper gratis med användningen av din egen enhet, dator, mobiltelefon eller surfplatta i Hangö, Esbo, Ingå, Högfors, Grankulla, Kyrkslätt, Lojo, Raseborg och Vichtis. Det är möjligt att få handledning även på distans. Inga hembesök. Mer information www.entersenior.fi / 050-3748645
Seniorinfo
Rådgivningen för äldre är avsedd för äldre i Västra Nyland samt deras anhöriga och närstående. tfn. 029 1512 270, e-post: seniori-info@luvn.fi Telefontjänsten är öppen vardagar kl. 9–15. I frågor som gäller hälsa, vänligen kontakta hälsostationen i ditt område.
Olkkari-verksamheten för äldre utvidgas
Västra Nylands välfärdsområde kommer att utvidga Olkkari-verksamheten för äldre att omfatta hela området under våren 2025. Håll utkik i dina lokala tidningar – där kommer vi att meddela om nya Olkkari-grupper! Varmt välkommen till vår avgiftsfria verksamhet, där du får möjlighet att träffa och umgås med jämnåriga. Om du inte har möjlighet att delta på plats, bekanta dig med Olkkari på distans. Luvn.fi sökord ->Olkkari på distans Kommande Olkkari-grupper
Sjundeå: tisdagar från och med den 4 mars kl. 10.00—11.30, Dagverksamhetens lokaler, Charlotta Lönnqvistintie 3 B Högfors: fredagar från och med den 7 mars, kl. 12.30–14.00, Högfors servicecenter, ”Takkahuone”, Nyhkäläntie 39 Lojo Nummis: Måndagar från och med den 10 mars kl. 10.00–11.30, Niilonpirtti, Oilaantie 21. Mer information och fårfrågningar: tfn. 040 639 4013
Vichtis kyrkby: måndagar från och med den 24 mars kl. 13.30–15.00 på Vichtis kyrkby bibliotek, på adressen Nietoinkuja 21. Mer information och förfrågningar tfn. 040 644 2285.
Skicka artikelönskemål
Skicka ett artikelönskemål eller ett artikeltips till e-postadressen elinvoimaa@luvn.fi
Frida Nordström som bor i Kyrkslätt har varit klient hos den lokala distanshemvården sedan 2020, då tjänsten blev tillgänglig i kommunen. Distansservicen lämpar sig väl för Nordström, som är i god fysisk kondition och bor ensam.
Via en surfplatta ringer distanshemvården ett videosamtal till Nordström varje morgon. Utrustningen har hon fått låna från välfärdsområdet.
– Skötarna frågar om jag har vaknat, om jag har ätit frukost och kommit ihåg att ta min medicin. Videosamtalet tar cirka tio minuter. Vanligtvis berättar jag också för skötaren att jag dessutom har
bäddat sängen, läst tidningen och klätt på mig, skrattar Frida Nordström. Nordström tillbringar mycket tid ensam hemma, så skötarna inom distanshemvården pratar också om allmänna frågor och frågar hur hon
Distanshemvården är en fungerande tjänst för mig, säger Frida Nordström.
mår. Dessutom gör man ett kort stolgymnastikprogram tillsammans.
– Gymnastik är trevligt, det gillar jag.
För Frida Nordström är det mycket viktigt att få hälso- och sjukvårdstjänster på det egna mo-
dersmålet. – Det är mycket viktigt eftersom jag inte har någon annan att prata svenska med. Distanshemvården är en bra och fungerande tjänst för mig, konstaterar Nordström. Frida Nordströms bekanta vårdare inom distanshemvården är viktiga. Hon har hållit kontakt med dem i snart fem år. En av dem är Marina Lindberg – Här i Kyrkslätt har vi två vårdare med svenska som modersmål. Dessutom finns det en vårdare som också talar svenska. För Frida är det viktigt att vårdarna inte hela tiden byts ut och att de känner henne, berättar Marina Lindberg.
Aktuell information om klientavgifter
Välfärdsområdets klientavgifter steg för en del av tjänsterna i början av 2025. Kundavgifts- och faktureringschef Hermanni Jansson berättar varför avgifterna har stigit. – Bestämmelser om klientavgifter och deras maximibelopp finns i lagen och förordningen om klientavgifter. Avgifterna indexjusteras vartannat år i enlighet med lagen och förordningen. Välfärdsområdesfullmäktige i Västra Nylands välfärdsområde har i regel beslutat att höja avgifterna enligt dessa indexhöjningar, berättar Jansson.
Priserna kan kännas höga. Vad ska man göra om hälso- och sjukvårdsavgifterna är stora?
– Hälso- och sjukvårds-
tjänster har ett avgiftstak på 762 euro per kalenderår. Efter att beloppet har uppnåtts är hälso- och sjukvårdstjänsterna i regel avgiftsfria fram till utgången av kalenderåret i fråga. Klienterna ska själva följa upp om avgiftstaket uppnås och meddela välfärdsområdet om det uppnås. På välfärdsområdets webbplats finns en blankett för detta ändamål: luvn.fi sökord-> avgiftstak
Ett undantag är kortvarig institutionsvård, för vilken det efter att avgiftstaket uppnåtts fortfarande tas ut en så kalllad dygnsspecifik avgift för uppehälle.
Lättnader i klientavgifterna Vad kan man göra om inkomsterna är små och inte
räcker till för att täcka klientavgifterna?
Enligt Jansson kan en äldre person som till exempel behöver många tjänster som tillhandahålls i hemmet och vars inkomster är små ha rätt till en sänkning av klientavgifterna.
– Klientavgiften kan sänkas eller efterskänkas om avgiften äventyrar din försörjning. Bedömningen av sänkningen grundar sig på en totalekonomisk uppskattning och i kalkylen beaktas dina inkomster, utgifter och till exempel dina besparingar. Sänkning av klientavgiften kan sökas med blanketten luvn.fi sökord-> nedsättning av klientavgifter på välfärdsområdets webbplats
– Nedsättningen av avgifterna omfattar inte en-
hetliga avgifter för hälsooch sjukvård, såsom avgifter för läkarbesök eller mun- och tandvård. Däremot kan man ansöka om sänkning av avgiften för långvarig institutionsvård på sjukhus, dvs. institutionsvård som varar över 3 månader, berättar Jansson.
Enligt honom lönar det sig att lämna in en så heltäckande ansökan om nedsättning jämte bilagor som möjligt, eftersom det påskyndar behandlingen av ansökan. Handläggningstiden är ett par veckor till cirka 2–3 månader. Mer information om välfärdsområdets klientavgifter hittar du: luvn.fi sökord-> klientavgifter Du kan också kontakta välfärdsområdets kundtjänst tfn. 029 151 2000.
