6 - Nro 14 Torstaina helmikuun 16. pnä 2017 .
Eristäytymistä vai elinvoimaa Kuntavaalit lähestyvät ja on aika katsoa, mihin Raaseporia on viety valtaapitävien puolueiden toimesta. Edellisten vaalien alla kaikki puolueet hellyttävästi puhuivat muutoksen puolesta. Ja muutosta toki on tapahtunut, mutta negatiivista sellaista. Palveluja on keskitetty enenevässä määrin Tammisaareen. Perusterveydenhuollon palveluja on heikennetty, Pohja menetti jopa lääkärinvastaanoton. Kouluja ollaan lakkauttamassa. Nämä esimerkkeinä siitä, miten kaupungistamme tehdään epähoukutteleva muuttovoiton kannalta. Valtaapitävät puolueet eivät halua käyttää hyväkseen kaupunkimme hyviä liikenneyhteyksiä. Pääkaupunkiseudulla töissä käyvien kannalta Raasepori ja erityisesti Karjaan sekä Pohjan seutu olisi ideaalista aluetta asumisen kannalta. On luonnon rauhaa, kulttuurimaisemaa, harrastusmahdollisuuksia jne. Nykyäänhän työssäkäynti matka on 80 kilometriä (työttömien töiden vastaanottovelvollisuus). Potentiaalia kaupungillamme siis on ja veropohjan laajennus on ainoa toteutettavissa oleva keino pelastaa kaupunkimme kehitys ja talous. Yrityksiä pitää saada, mutta yritykset eivät ole elinvoimaisia. jos niillä ei ole asiakaskuntaa riittävästi. Raaseporin päätöksente-
koa on selkeytettävä ja läpinäkyvyyttä parannettava. Esimerkiksi Billnäsin ruukin kaavoituksen yhteyteen liittyy paljon vauhtia ja mielenkiintoisia käänteitä, joita ei haluta selvittää, puhumattakaan koulujen lakkauttamisen perusteluihin liittyvistä kysymyksiä, samoin kuin eräiden virkanimitysten läpinäkyvyydestä. Esillä ollut eräskin nimitys on herättänyt kysymyksiä poliittisesta nimityksestä ja hyväveli verkoston toiminnasta yhdenvertaisuuden ja läpinäkyvyyden kustannuksella. Voidaan myös miettiä, miksi Tammisaareen kannattaa kaavoittaa ja perustaa kauppakeskuksia. Ne ajavat pienkauppiaat ongelmiin Tammisaaren keskustasta ja tuhoavat kaupungin idyllin rauhaisena kesäkaupunkina. Raasepori voisi olla esimerkki muulle Suomelle monessa asiassa, ei vähiten siinä, miten kielellinen yhteistyö voisi parhaimmillaan toimia. Kaupunkimme kaipaa Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi imagokampanjaa, jotta tänne saadaan muuttovoittoa myös muualtakin suomesta kuin vain kaksikielisiltä alueilta. Kaupungin teettämät kampanjat kaksikielisille alueille kun eivät ole olleet mitään menestystarinoita. Merkittävä muuttovoitto mahdollistaisi jopa veroprosentin laskemisen nykyisestä Uu-
denmaan korkeimpiin kuuluvasta tasosta. Kaupungin taloutta pitää katsoa kokonaisuutena, eikä käyttää vanhaa, tuttua ja turvallista juustohöylämenetelmää, jossa kaikesta leikataan. Kyse on arvovalinnoista. Pitää olla rohkeutta perua huonoja päätöksiä tai liian kalliiksi tulevia hankkeita. Kaupungin on asetettava omien kuntalaistensa hyvinvointi ykkösprioriteetiksi. Mielenkiintoista on myös näin kuntavaalien alla kaupungin tuloksen melkeinpä ilmiömäinen parantuminen. Joulukuussa valtuutetuille jaetussa budjettimateriaalissa kaupungin ennustettu tulos oli -1,3 miljoonaa euroa. Viime viikolla saimme lukea mediasta, että tulos onkin jo 2,3 miljoonaa euroa plussalla! Mistäköhän tällainen ”parannus” näin vaalien alla on syntynyt? Taitaa olla paperit ja luvut pahasti sekaisin kun reilussa kuukaudessa tulos paranee 3,6 miljoonaa euroa. Vaalitemppu? Tulevilla vaaleilla on suurempi merkitys raaseporilaisille kuin arvaammekaan. Siksipä olisi aika murtaa ”yksipuoluejärjestelmä” ja sen vuoksi jokainen annettu ääni on todella merkittävä, jos Raaseporiin halutaan aitoa muutosta eikä nurkkapatriotismia. Petri Palin puheenjohtaja Raaseporin seudun perussuomalaiset
KOULUJA JA KURSSEJA
www.luksia.fi
Haastan kaikki rimmailemaan ja kieltämme pelastamaan Sanat pitäisi vapauttaa leijumaan ja keinumaan ilmassa, soljumaan kevyesti ihmiseltä toiselle ja tuottamaan mielihyvää. Elämä ei ole niin harmaata ja vakavaa, kun vähän heittää riimiä joukkoon. Siinä huolet painuvat kauemmaksi. Ihmiset haluavat sanoin ja kuvin yhteyttä toisiin ihmisiin. Monet käsittelevät monta kertaa päivässä kännykkäänsä lähetellen viestejä toisilleen. Usein viesti on lyhyt ”ok”, ”yess” tai ”no”, hymiö tai kuva. Halutaan kertoa omista fiiliksistä tehokkain ja lyhyin viestein. Olisi virkistävää vaihtelua, jos kirjoitettaessa alettaisiin käyttää enemmän sanoja, enemmän riimittelyä, räpittelyä ja leikittelyä sanoilla. Jos sanoja käytettäisiin enemmän, ei kieli typistyisi. Kielen köyhtyminen on sääli ja menetys. Pitäisi runoilla enemmän, rimmailla enemmän. Sain kerran koulussa oppilaaltani tämän upean runon. Haluaisin tämän kirjoitukseni avulla löytää runon kirjoittajan. Minä uskallan astua uuteen koska en halua enää elää vanhassa. Minä uskaltaudun vieraaseen ja epätavalliseen, sen tuskiin ja sen iloihin. Minä haluan tietoisesti asettua alttiiksi muutoksille ahdingosta ja epävarmuudesta välittämättä. Minä kohtaan vaatimukset taistellen pelkoni kanssa ja päästän mielikuvitukseni valloilleen. Minä kehin itseni auki ja uskallan ottaa selvää, mitä kaikkea minussa vielä nukkuu.
Luksiassa Lohjalla tai Vihdin Nummelassa voit kouluttautua yli 20 eri ammattiin. Tutustu monipuoliseen tarjontaan verkkosivuillamme ja hae Yhteishaussa 21.2.−14.3.2017. Tutustu: luksia.fi Hae: opintopolku.fi
Tule opiskelemaan – se kannattaa!
Riimit ja runot siis syntyvät halusta ilmaista tuntemuksia. Puhutaan runosuonesta, joka pulppuaa. Antakaa pulputa. Urheilutoimittajat, kuten tämän lehden Toni Suominen osaa juoksuttaa sanaa vuolaasti. Se on hauskaa sekä tekijälle että lukijalle Se antaa rentoutta oloon. Joskus joku maisema tai kokemus voi pakottaa työntämään sanoja esiin. Noin tapahtui kerran minullekin, kuten seuraavasta runosta huomaat. Livorno 20.7.1971 Rantatöyräällä seison ja tuulesi sieraimissani soi. Meri mahtava Afrikan Euroopan syleilyysi tulematta en olla voi. Kas. ihme ja kumma kun muita ei rannalla näy.
Meri on outo ja tumma ja aallokko korkeena käy. Vaan oman voimani tunnen myös olen uinut mä ennenkin. Tule, tee virkistävä työs vie pois pölyt kaupungin. Kivenkoloon pian istun tuen käteni paateesi turvalliseen. Vähän vain pinnasta kastun. Mihin uisin nyt kohteeseen? Vai haluaisinko ratsastaa tuon korkean aallon harjalla? Tai pohjasta kiviä katsastaa? Monenlaista on täällä tarjolla. Ennen kuin huomaankaan kannat minut mukanasi. Olen kuin hiekan siru vaan paiskautuva kallioosi. Verta valuen, kauhun kasvoin tunne rajun suudelmasi polttavan. Rannalla vavisten uskon vihdoin uhmaa sietänyt et mahtavan. Tänä digiaikana ei kaikki aina menekään, kuin rasvattu salama. Kerran oli asiakkaallani viisi laskua maksamatta ja aloin niitä karhuta. Kas kummaa, laskut eivät olleetkaan saavuttaneet ostajaa. Harmit sain purettua runoon Digihukkaa 2016 Mä luotan postiin ja paperiin Verkkolasku, liite, viite tiliote, pankin kassa ei sitä enää olekaan unohdin sen kokonaan. Kuka lähetti, Kuka hukkasi, Mitkä oli polkusi Missä lienee pilven päällä Ei se näy tällä säällä Tuuli pilvet puhalsi ehkä suureen naapuriin sinne ovat rajat kiin. Kukaan ei maksanut mitään Missä vika, sähkökatko, ehkä hakkeri haukkasi Etsimiseen käytät aikasi Joku joskus todentaa maksuja ei tullutkaan. Ihan sama missä raha sinne tänne kulkee vaan Tilinpäätöksessä kai me kaikki kuitenkin tavataan. Lähetin joskus Niksi-Pirkkaan joitain niksejäni. Nyt lehti on julistanut kilpailun ”Tuhansien niksien maa”. He pyysivät niksini ”Käsinpesukone” mukaan kisaamaan. Karsinta jatkuu helmikuun ajan. Jos haluat Raaseporin voittavan tämän valtakunnallisen videokilpailun voit äänestää osoitteessa pirkka. fi/niksienmaa. Tuloksia voi seurata pirkka.fi/niksienmaa/ arkisto. Kilpailuun syntyi tämä runo: Äitini opetti minulle nämä jutut ja pian ne ovat sinullekin tutut. Kun sukkahousut ja silkit käsin pitää pestä,
Expolle 5.000 euroa (Raasepori) Kaupunki on myöntänyt BK-46:n käsipallojaostolle 5.000 euron avustuksen
Raasepori Expo -messujen järjestämiseen. Messut järjestetään keväällä Karjaan urheilukeskuk-
lasken ämpäriin kylmää vettä. Käden kurotan kukka-amppeliin. Pesuaineet on minulla ain siin. Lasten shampoota näille käytän. Viemärin avaajaa pyykille näytän. Hellästi imee se kaiken lian. Nämä jo ripustan pian. Selällekin tämä on hyvä juttu. Onko henkariniksi sinulle tuttu? Naru on silmuruuvien läpi pujotettu ja pyykkipojat niiden väliin ujutettu. Pyykit saan näin pieneen tilaan, jos vielä kattoon asti ne hilaan. Kun Pirkan niksejä arjessa käytät, niin iloisemmalta aina näytät. Lähes kaikki käyttävät nykyään tietokoneen näppäimistöä. Jos vaikka aiot osallistua Näppäilytaidon suomenmestaruuskilpailuihin maaliskuussa, on parasta harjoitella hyvin 10-sormijärjestelmä. Kun u ja y sekoittuvat helposti keskenään, syntyi tätä auttamaan kirjaani ”Kohenna näppäilytaitoasi” tuutulaulu, jota harjoitellessa voi hyräillä ”Lapin äidin kehtolaulun” sävelmää. Tuutuu, tuutuu tyttöä, tuutuu tyynnytellen. Unimyssy nyytillä työntäytyy nyt tyynyyn. Hymyhuulin hyssyttää tyttöänsä Tyyne tää. Tyylikkäästi tumma tyttö tyyntyy tuttipää. Nyt tuo nukkuu uinailee tytti tyytyväinen. Unta uinuu nyyti tää, uni toiseen yhtyy. Tyyne äiti nuukahtaa, unettaja kuukahtaa. Tuulikin on tyyntynyt, ei yhtään tuule nyt. Unen valtakunnasta taftityynyt loistaa. Tylliverhot hulmuaa, nukkumatti laulaa. Hyvät, huonot unen saa, työn rattaa seisahtaa. Lyhyt unen hetki on, työt täytyy unohtaa. Hyttynen nyt hyrisee ryytitynnyrissä. Unen rytmi häiriintyy, kuuluu nyyhkytystä. Tyynen kyynel vierähtää, Jennyn nyytti nytkähtää, Ynny kännyt kiinnittää, jää Jenny nukkumaan. Riimittely ja runottelu syntyy tarpeesta tai tunnelatauman halutessa purkautua sanoihin. Lähes jokainen oppii riimittelemään, kun ei jarruttele vaan antaa vain sanojen juosta. Sitä voin suositella esimerkiksi stressin poistoon. Sillä lähtee ja näillä mennään. Iiri Heinilä sessa. Konsernijaoston myöntämä avustus voidaan käyttää vuokrakuluihin tai markkinointiin. Vastineeksi kaupungin logo näkyy messujen markkinoinnissa ja kaupunki saa hallista messuosaston ilmaiseksi.