KOTTIKÄRRYT PROF 120 L Keltainen, kestävä, tasapainoinen ja tukeva yleiskärry. Sopii myös ammattikäyttöön. Materiaali sinkittyä terästä, joka maalattu keltaiseksi ulkopuolelta. Puhkeamaton polyuretaanirengas. Tilavuus 120 litraa. Kantavuus 180 kg.
9990
NIVELTIKAS PROF 3,5 M Monikäyttöinen ja helposti muunneltava niveltikas alumiinia. Kokonaiskorkeus 356 cm, askelmatikkaana korkeus 176 cm. Tikkaassa on irrotettava, liukumaton teräksinen seisontataso. Maksimikuormitus 150 kg.
I BÖRJAN AV VECKAN ALKUVIIKKOON
Naapurin Maalaiskana KANAN FILEESUIKALEET FILÉSTRIMLOR AV KYCKLING 240 g (10,42/kg) tai/eller
KANAN JAUHELIHA
MALET KÖTT AV KYCKLING
300 g (8,33/kg)
10.- 4 rs/ask
Kokkikartano PUUROT GRÖT
250-300 g (6,00-5,00/kg)
Ilman Plussa-korttia/utan Plussa-kort 2,79-2,95 rs/ask (9,83-11,63/kg)
Atria YHDEN PANNUN KANATUOTTEET KYCKLINGPRODUKTER 400 g (12,48/kg)
Ilman aktivointia ja Plussa-korttia Utan aktivering och Plussa-kort 1,85 tlk/brk (1,85/l) Mobiilietu voimassa / Mobilförmån i kraft MA/MÅ-SU/SÖ 15.-21.9.2025 Fazer AITO BARISTA KAURAJUOMA HAVREDRYCK 1 l (1,00/l), UHT Ei/ej luomu/ekologisk, Dumle & professional raj. 3 tlk/asiakas begr. 3 brk/kund
Nro 37b Sunnuntaina syyskuun 14. pnä 2025 Meiltä 4/5G -osat ja -tarvikkeet Antenni-TV tarvikkeet ja asennukset 4/5G-delar och -tillbehör från oss Antenn-TV tillbehör och monteringar www.ek-automatic.com
Boka nu! Varaa nyt! Tvätt och målning av plåt- och tegeltak Pelti- ja tiilikattojen pesu ja maalaus
Ulkoilureitin suunnitelma Karjaan kirkolta Maasiltaan valmistui
Käytettävissä oleva 160 000 euroa ei tule riittämään jokivarren uuteen reittiin
(Raasepori) Karjaan
Maasillan sillan ja kirkon välisen uuden ulkoilureitin rakentamista varten laadittu puistosuunnitelma on valmistunut. Suunniteltu osuus on jatkoa Billnäsin ruukin ja Pumppulahden väliselle jokivallin ulkoilureitille.
Uusi reitti on tarkoitus toteuttaa poistamalla vain pintamaa, levittää 2,5 metrin levyiselle väylälle suodatinkangas ja sen päälle sorapinta.
Suunnitelman laatineen Raaseporin kaupungin viher- ja vesialueiden yksikön mukaan kyseinen toteutustapa on valittu helpottamaan rakennustöitä ja myös alueen luontoarvojen säilyttämiseksi.
Kaksi linjausvaihtoehtoa
Reitin pituus on noin kaksi kilometriä. Osa suunnitellusta reitistä kulkisi Raaseporin seurakuntayhtymän omistamilla alueilla ja siihen tarvittaisiin noin 2 000 neliömetriä peltomaata. Suunnitelmassa ei oteta kantaa ulkoilureitin kustannuksiin.
Puistosuunnitelmassa uudelle ulkoilureitille on esitetty kaksi linjausta. Niistä pidempi kulkisi kirkolta jokivartta ja Jokikaaren sekä Kirkkokadun asuinkiinteistöjen takaa Maasiltaan. Lyhyemmässä sekä selvästi halvemmassa ja helpommassa vaihtoehdossa uusi reitti liittyisi aikaisemmin
matonpesupaikan kohdalla Kirkkokatuun, jossa kevyen liikenteen väylät ovat jo valmiina Karjaantieltä kirkolle asti.
Pidempi vaihtoehto, joka yhdistäisi uuden reitin suoraan nykyiseen jokivallin ulkoilureittiin, rajoittuisi läheisiin asuintontteihin ja edellyttäisi suunnitelman mukaan myös tukimuurin rakentamista joen rantaan. Kahden ja osin kolmannen asuinkiinteistön kohdat on merkitty suunnitelmaan huonosti rakennettavana alueena. Tällaista osuutta on toistasataa metriä tonttien ja Mustionjoen välissä paikoittain jyrkässä penkereessä.
Käytettävissä oleva raha ei riitä
Kaupungin investointitalousarviossa on varattu ulkoilureitteihin 200 000 euroa. Ramsholmenin ja Högholmenin ulkoilualueille Tammisaaressa johtavan Snäcksundin kevyen liikenteen sillan korjaukseen turvallisuusparannuksilla on varattu 10 000 euroa. Västerbyssä Kvarnstigen-polun toteutukseen on varattu käyttösuunnitelmassa 30 000 euroa, jolloin Karjaan uuden ulkoilureitin toteutukseen jää 160 000 euroa. -On selvää, että tuo summa ei riitä koko reitin valmiiksi saattamiseen. Toivottavasti työt saadaan käyntiin tänä
”Hyvin poikkeuksellinen tilanne”
Sinilevää vesissä enemmän kuin kertaakaan kesän aikana
Sinilevää on ollut syyskuun alussa ajankohtaan nähden poikkeuksellisen paljon. Kuluneella viikolla sinilevästä tehtyjen virallisten havaintojen määrä kohosi koko kesän ennätyslukemiin sekä sisävesillä että rannikolla.
Suomen sisävesillä ja rannikkoalueilla sinilevähavaintojen huippu ajoittuu yleensä heinäkuun puolivälin ja elokuun alun väliseen aikaan. Syyskuun toisella viikolla sinilevähavaintojen määrä oli kuitenkin suurempi kuin kertaakaan kesän aikana, Suomen ympäristökeskus tiedottaa.
Sinileväseurannan historiassa sinilevähuippu on ollut syyskuussa vain kaksi kertaa aiemmin sisävesillä. Vuosina 2010 ja 2013 sisävesien sinilevähuippu ajoittui syyskuun ensimmäiselle viikolle.
Rannikon merialueiden tilanteesta kertova sinileväbarometri ei ole kertaakaan
aiemmin kohonnut kesän korkeimpaan arvoon vasta syyskuussa. Kuluneen viikon arvo 0,59 on ylipäänsä korkein syyskuussa laskettu merialueen barometrilukema. Vertailu vuosien välillä on suuntaa antava, koska havaintopaikkojen sijainti ja määrä on vuosien välillä vaihdellut. Hyvin poikkeukselliseen tilanteeseen on vaikuttanut lämmin ja aurinkoinen sää, joka suosii sinileviä. Järvillä sitä on erittäin runsaasti tai runsaasti erityisesti Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pirkanmaalla, Hämeessä ja Savossa.
Sisävesien lisäksi runsaasta tai erittäin runsaasta sinilevän määrästä on tullut ilmoituksia Suomenlahden, Saaristomeren, Ahvenanmaan ja Selkämeren rannikolta. Avomerialueella sinilevää on havaittu jonkin verran Suomenlahdella ja Ahvenanmaan eteläpuolella
Uusi ulkoilureitti on suunnitteilla Mustionjoen ja Kirkkojärven ranta-alueen tuntumaan. Reittilinjauksen eteläosa on piirretty hankalasti rakennettavaan pihapiirimäiseen ympäristöön. Halvempi ja helpompi vaihtoehto olisi oikaiseminen matonpesupaikan kautta Kirkkokadulle, jossa kevyen liikenteen väylät ovat jo valmiina kirkolle asti.
syksynä, mutta hanke ei tule valmistumaan tämän vuoden aikana. Vuodelle 2026 töihin tarvittava summa tarkentuu myöhemmin. Siihen vaikuttaa esimerkiksi se, tuleeko hankkeessa eteen merkittävä tukimuurin rakennustarve, tekninen johtaja Jan Gröndahl sanoo.
Hän toteaa hankkeeseen liittyvän erinäisiä haasteita ja hankaluuksia, ja kuulemisia
ja neuvottelujakin vielä tarvitaan, vaikka maiden pakkolunastuksiin ei tarvitsekaan ryhtyä. Reitille haetaan myös mahdollisimman hyvää maapohjaa.
Määräraha ulkoilureitteihin ei ollut mukana kaupunginjohtajan budjettiehdotuksessa vuodelle 2025. Kaupunginhallitus lisäsi sen talousarvioon viime syksynä RKP:n ehdotuksesta.
Ramsholmenin juhlapaikalle johtavan ja myös ajoneuvoliikenteen sallivan sillan korjaukseen on varattu toisella momentilla 300 000 euroa.
Natura-alueen läheisyyteen
Luontotieto Keiron Oy:n Karjaan hankkeeseen laatimassa luontoinventoinnissa Mustionjoen todetaan olevan
Natura-aluetta, jonka suojeluarvoihin ei saa kohdistua kielteisiä luontovaikutuksia.
”Reitin vaikutukset linjauksen luontoon ovat pääosin rakentamisen aikaisia ja ehkäistävissä hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella. Käytön vaikutukset ovat pääosin epäsuoria ja reitin käytöstä johtuvia. Nämä epäsuorat vaikutukset eivät oletetusti yllä Mustionjokeen asti”, siinä todetaan. Reitistä ei arvioida myöskään syntyvän kielteisiä vaikutuksia Natura-arvoihin huolellisesti toimimalla. Raaseporin seurakuntayhtymä suhtautuu maanomistajan ominaisuudessa hankkeeseen positiivisesti. Edellytyksenä on mm. se, että kaupunki varmistaa seurakuntayhtymän peltojen sopivuuden vuokrattavaksi myös jatkossa, ja että kaupunki vastaa kaikista kustannuksista. Hankkeen toteutus vaatii vielä maankäyttösopimuksen osapuolten välille. Länsi-Uudenmaan museo totesi lausunnossaan, että reitin toteutukselle ei ole esteitä sen näkökulmasta. Kansalaisilla on oikeus jättää muistutuksia reittisuunnitelmasta sen nähtävilläoloaikana, joka päättyy syyskuun 18. päivänä. Rakentaminen voidaan aloittaa suunnitelman hyväksymisen ja maankäyttösopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.
Kustannusarvio 185 000 euroa Osallistuvan budjetoinnin liikennepuistohanke jäihin ja uuteen valmisteluun
sekä Selkämerellä.
Sinilevää voi esiintyä pitkälle syksyyn, jos aurinkoiset ja lämpimät säät jatkuvat. Etenkin myöhemmin syksyllä rannoilla ja rantavedessä voi näkyä myös maalimaista turkoosin väristä massaa, joka johtuu hajonneista sinileväsoluista vapautuneesta väriaineesta.
Lämmin sää on suosinut sinilevien lisäksi myös panssarisiimalevää, jonka aiheuttamasta pimeässä hohtavasta bioluminesenssista on tullut ilmoituksia Suomen etelärannikolta. Suomen ympäristökeskus kerää ilmoituksia bioluminesenssista. Havainnot ovat nähtävillä havaintojen ilmoitussivulla. Kaikkiin leväkukintoihin ja fykosyaniinin värjäämiin kerrostumiin on syytä suhtautua sillä varauksella, että ne voivat aiheuttaa terveyshaittaa.
(Raasepori) Elinkeinoelämän lautakunta on päättänyt palauttaa osallistuvan budjetoinnin lisämäärärahaesityksen valmisteluun. Kaupungin tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi hankkeelle tulee etsiä ulkopuolista rahoitusta sen toteuttamisen varmistamiseksi.
Lautakunta päätti myös, että asian valmistelussa tulee etsiä mahdollisuuksia toteuttaa hanke pienemmillä kustannuksilla ja mahdollisesti uusilla tavoilla.
Vuoden 2024 osallistuvan budjetoinnin voitti ehdotus liikennepuistosta Karjaalle. Paikka sille on varattu jo urheilukentän viereiseltä joutomaalta Juoksijankadun päästä.
Vuosina 2025 ja 2026 toteutettavaksi suunniteltuun hankkeeseen on varattu 100 000 euroa, mutta saatujen tarjousten perusteella hintalappu
Kaupungin tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi liikennepuistolle tulisi löytää ulkopuolista rahoitusta, elinkeinoelämän lautakunta linjaa. Se päätti myös, että valmistelun tulee selvittää mahdollisuuksia toteuttaa hanke halvemmalla.
on selvästi korkeampi ja 185 000 euroa, eli toteutukseen tarvittaisiin reippaasti lisää rahaa. Sen vuoksi toimialan hallinnossa on kaavailtu jo, että
15
vuonna 2026 osallistuvan budjetoinnin määräraha ja toteutettava hanke olisi vain
000 euroa 100 000 euron sijaan, jotta kokonaiskustannukset eivät kasvaisi.
Kantatien liittymän parannustyöt Inkoossa keskeytyivät urakoitsijan konkurssin vuoksi. Urakka joudutaan kilpailuttamaan sen vuoksi uudelleen.
Urakoitsijan konkurssi keskeytti työt
(Inkoo) Kirkonkylään johtavan Bollstantien ja kantatie 51:n liittymän parannusurakka Inkoossa on keskeytynyt urakoitsijana toimineen Ralf Ajalin Oy:n konkurssin vuoksi, Uudenmaan Ely-keskus tiedottaa.
-Työt alueella ovat toistaiseksi pysähdyksissä ja urakka tullaan kilpailuttamaan uudelleen vielä vuoden 2025 aika-
na. Tavoitteena on, että työt saadaan päätökseen kesän 2026 aikana, projektipäällikkö Antti Pönni viestittää. Tilanne on sama Öljytien ja Brobölentien liittymän rakennusurakassa Sipoossa. Ely-keskus pahoittelee töiden keskeytyksestä aiheutuvaa haittaa ja toivoo tienkäyttäjiltä kärsivällisyyttä. Ralf Ajalin Oy asetettiin
konkurssiin Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden päätöksellä elokuun alussa. Yhtiön taloudellinen tilanne heikentyi alkuvuoden aikana merkittävästi kannattamattomien urakoiden takia. Toimintaa ei saatu elvytettyä riittävästi kesäkuussa aloitetusta saneerausmenettelystä huolimatta ja sen vuoksi yhtiö päätti jättää konkurssihakemuksen.
Jyrki Katainen ja Harri Jaskari Inkoossa ”Päätöskyky, kompromissit ja rohkeus ratkaisevat tulevaisuuden”
(Inkoo) Entinen pääministeri ja EU-komissaari
Jyrki Katainen ja Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan johtaja Harri Jaskari kävivät kuluneella viikolla Inkoossa keskustelemassa paikallisten luottamushenkilöiden kanssa. Illan aikana käsiteltiin suuria teemoja, joilla on vaikutusta niin Suomen kuin Inkoonkin tulevaisuuteen.
Katainen maalasi kuvaa maailman suurista muutosvoimista, kuten puolustuksen kasvavista panostuksista, vihreästä siirtymästä, luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta, datan hyödyntämisestä ja Ukrainan jälleenrakentamisesta. Katainen kuvasi vihreä siirtymää historian ensimmäiseksi aidosti kestäväksi teolliseksi vallankumoukseksi. Hän muistutti, että muutos onnistuu vain, jos se on liiketaloudellisesti kannattava. Samalla Katainen painotti päätöksenteon merkitystä.
-Ne kunnat ja valtiot, joissa osataan tehdä päätöksiä ja kompromisseja, tulevat pärjäämään parhaiten, hän sanoi. Jaskari puhui rohkeuden ja johtajuuden merkityksestä. Hänen mukaansa suomalainen yhteiskunta on usein liian varovainen ja välttelee virheitä, mikä jarruttaa uudistumista.
-Meidän pitäisi uskaltaa enemmän, ja myös kehua, kun joku uskaltaa, Jaskari sanoi. Hän nosti esiin myös yrityskentän murroksen. Yksinyrittäjyys kasvaa, nuorten ja maahanmuuttajien yrittäjyys tuo uutta dynamiikkaa, ja samaan aikaan tuhansia yrityksiä lopettaa
Inkoossa keskusteltiin isoista kysymyksistä. Kuvassa vasemmalta kunnanvaltuutettu Antti Harjuoja (kok), iltatilaisuuden vieraat Jyrki Katainen ja Harri Jaskari, sekä kunnanjohtaja Robert Nyman.
toimintansa vuosittain. Kunnilla on hänen mukaansa iso rooli siinä, että ne luovat ympäristön, jossa uudet ideat ja yritykset voivat kasvaa.
Joddböleen suunnitellusta terästehdashankkeesta Jaskari totesi, että kyse ei ole vain yhdestä tehtaasta, vaan kokonaisesta ekosysteemistä, joka voi synnyttää palveluita, uusia yrityksiä ja kansainvälistä kiinnostusta.
-Inkoosta voi tulla se paikka, joka yhdistyy vihreään teräkseen maailmalla, hän
Länsirata-hankkeessa päätöksiä marraskuussa
Lohjan ja Salon rahoitusosuudeksi
104 miljoonaa euroa
Länsirata Oy:n osakaskunnat Turku, Espoo, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi ryhtyvät valmistelemaan päätöksiään uuden ratahankkeen rahoituksesta ja osakassopimuksesta.
Kuntien ehdotetaan sitoutuvan ensimmäiseen hankevaiheeseen 400 miljoonalla eurolla. Toiseen vaiheeseen kunnat sitoutuisivat 300 miljoonalla eurolla edellyttäen, että valtio tekee siitä toteutuspäätöksen vuoden 2031 loppuun mennessä. Nyt käsittelyyn tulevassa osakassopimuksessa kunnat sopisivat jo hankkeen toisestakin vaiheesta.
Raaseporin naapurikaupunkien eli Lohjan ja Salon rahoitusosuus olisi 104 miljoonaa euroa, ja yhteensä 52 miljoonaa euroa kummallekin 7,4 prosentin rahoitusosuudella. Ensimmäisessä hankevaiheessa Lohjan osuus olisi 30 miljoonaa ja Salon 27 miljoonaa euroa.
Kirkkonummelle lohkeaisi yhteensä 26 miljoonan ja Vihtiin 45 miljoonan euron siivu. Turku ja Espoo vastaisivat kuntien osuudesta 75-prosenttisesti yhteensä 525 miljoonalla eurolla.
Kustannusten jako on tässä
T ilastokeskuksen mukaan polttonesteiden, sähkön ja puupelletin hinnat laskivat ja kaukolämmön hinta
vaiheessa suunnittelualueen kuntien virkajohdon neuvottelutulos. Kunkin kunnan valtuusto päättää osaltaan kunnan rahoitusosuuden sekä osakassopimuksen hyväksymisestä. Päätöksiä on odotettavissa marraskuussa.
Espoosta Lohjan kautta Turkuun kulkeva raideyhteys on Suomen suurin suunnitteilla oleva infrahanke. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettaisiin osuudet Espoo-Vihti-Lohja, Salo-Hajala ja Nunna-Kupittaa, ja toisessa vaiheessa osuudet Lohja-Salo ja Hajala-Nunna. Varsinais-Suomesta takavuosina vahvasti lobattu hanke on Petteri Orpon (kok) hallituksen ohjelmassa. Valtion ja kuntien aiemmin tekemän esisopimuksen mukaan kuntien osuus rahoituksesta olisi 30,7 prosenttia.
Rata mahdollistaisi kaukojunaliikenteen nopeuttamisen noin puolella tunnilla ja lähijunaliikenteen käynnistämisen Helsingin ja Lohjan välille. Hankkeen kannattavuutta kuvaava hyöty-kustannusluku on vain 0,44. Kun luku jää alle yhden, hankkeen taloudelliset hyödyt eivät riitä kattamaan investointikustannuksia.
Liikenne- ja viestintämi-
nousi vuoden 2025 toisella neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Energiantuotannos-
nisteriön ja valtiovarainministeriön rataselvityksessä vuoden 2023 alkupuolella todettiin, että laskelmien perusteella mikään Suomeen suunnitelluista uusista isoista ratahankkeista ei olisi liiketaloudellisesti kannattava. Helsinki-Turku -välille suunnitellun uuden raideyhteyden julkisen tuen tarve olisi selvityksen mukaan runsaat 50 miljoonaa euroa vuodessa kuuden vuosikymmenen ajan. Se ei synnyttäisi liioin uusia työpaikkoja eikä lisäisi työn määrää tai tehokkuutta. Ratahankkeen aluetaloudelliset vaikutukset olisivat varsin pienet suhteessa muuhun taloudelliseen toimintaan sen vaikutusalueella, selvityksessä mainittiin.
”Arvioinnin perusteella voidaan todeta, että Helsinki-Turku nopea ratayhteys vaikuttaa lievästi myönteisesti Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn ja elinkeinoelämän vetovoimaan sekä hieman laajentaa Etelä-Suomen työssäkäyntialueita. Vaikutukset jäävät kuitenkin suhteellisen pieniksi, eivätkä ne muuta merkittävästi hankkeen hyöty-kustannussuhdetta”, selvityksessä todettiin.
sa käytettävistä kotimaisista polttoaineista metsähakkeen ja jyrsinturpeen käyttäjähinnat nousivat.
sanoi. Keskusteluissa nousivat esiin kysymykset siitä, millaista päätöksentekokulttuuria kunnassa halutaan rakentaa, ja kuinka uskalletaan tarttua suuriin mahdollisuuksiin. Yhteinen viesti oli se, että tulevaisuus ei synny odottamalla, vaan tekemällä rohkeita päätöksiä, hyväksymällä kompromisseja ja rakentamalla yhdessä suurempaa tarinaa. Inkoon kokoomuksen järjestämä tilaisuus oli suunnattu kunnan luottamushenkilöille.
Tivoli
olisi valmis kolmipäiväiseenkin huvitteluun
Syysmarkkinavilinää
(Raasepori) Raaseporin kaupunki toivottaa kansan taas tervetulleeksi Tammisaaren syysmarkkinoille, jotka keräävät vuosittain jopa 30 000 kävijää. Luvassa on markkinavilinää lähes 300-vuotisilla perinteillä.
Syysmarkkinat järjestetään torstaina ja perjantaina 19.-20. syyskuuta Fleminginkadun kentällä. Tarjolla on taas laaja valikoima elämyksiä ja erilaisia tuotteita, kuten syksyn herkkuja, käsitöitä, kirjoja, vaatteita ja leluja noin 350 myyntipaikalla. Paikalla tulee olemaan jälleen myös kahvila- ja ravintolatarjontaa.
Markkinapaikkojen myynnistä vastaava Tom Rönnblad kehuu kaupungin osastojen yhteistyötä markkinoiden järjestämisessä.
-Kaikki puhaltavat yhteen hiileen, jotta valmistelut sujuvat mallikkaasti. Markkinakävijät eivät ehkä tule ajatelleeksi, kuinka moni on mukana markkinavalmisteluissa. Ne vain putkahtavat tänne joka vuosi, mutta ilman kaupungin, sen teknisen sektorin ja yhteistyökumppanien asiantuntemusta tämä valtava kokonaisuus olisi vaikea saada toimimaan, markkinakenraali Rönnblad kertoo.
Myynti alkaa molempina
Raaseporissa taas tulevalla viikolla
päivinä aamukahdeksalta ja päättyy illan pimetessä ensimmäisenä päivänä kello 21 ja perjantaina tuntia aiemmin.
Tivolihuvituksia kaksi päivää
Yksi syysmarkkinoiden päävetonauloista on vuodesta toiseen Tivoli Sariola. Tänä vuonna se on aiemmista vuosista poiketen avoinna ainoastaan torstaina ja perjantaina, eli keskiviikko jää pois.
-Kiertuelistaa muutetaan sen perusteella mikä toimii ja vierailut päätetään aina tarkkaan harkiten. Tammisaari on ollut meille mieluinen ja toimiva vierailupaikka jo kauan,
tähän ei ole muutoksia suunnitteilla, toimitusjohtaja Ville Sariola kertoo.
Tammisaaresta tivoli suuntaa Salon syysmarkkinoille, jonne kiertue perinteisesti päättyy. Sariolan mukaan ajat ovat haastavat, mutta tivolin katseet ovat jo kolmen vuoden kuluttua koittavassa 140-vuotisjuhlakiertueessa.
-Tässä taloustilanteessa jokainen hankinta täytyy harkita ja ajoittaa tarkkaan. On hyvä muistaa, että laitteiden ja pelien lisäksi tivolilla on iso ajokalusto sekä koko joukko asuntovaunuja ja rekkoja ja yleisiä tiloja. Viime vuosina olemme keskittyneet
Kelan listauksessa vasta 65-kokeiluluvan
Etelä-Uusimaa uutisoi torstaina 4. syyskuuta 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilussa mukana olevista yksityisistä lääkäriasemista. Uutinen perustui Kelan koostamiin tietoihin.
Haku näyttää lääkäriasemat, jotka palveluntuottaja on ilmoittanut mukaan kokeiluun. Palveluntuottajan omilta verkkosivuilta tulee kuitenkin tarkistaa, mihin ajan voi varata. Lääkäriasemat vastaavat itse aikojen tarjoamisesta asiakkaille.
Jotta hoitoa voi saada julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla, tulee käydä sellaisella yksityisellä yleislääkärillä tai lääkäriasemalla, joka on liittynyt mukaan valinnanvapauskokeiluun ja tehnyt siitä sopimuksen Kelan kanssa.
Mehiläisen viestinnästä kerrotaan, että se on hakenut kaikille toimipisteilleen lupaa osallistua kokeiluun. Se ei tarjoa Kelan valinnanvapauskokeiluun kuuluvia lääkäriaikoja kuitenkaan vielä läntisen
12.9. klo 10-18
saaneet
Uudenmaan kolmessa kunnassa.
-Kaikki luvan saaneet toimipisteet listautuvat Kelan sivuilla, vaikka toiminta niissä ei olisi vielä alkanut. Koska kyseessä on uusi toimintamalli, aloitamme kokeilun kohdennetulla ja erillisellä palvelumallilla. Tällä varmistamme, että pystymme palvelemaan kaikkia asiakasryhmiämme joka tilanteessa, viestintäpäällikkö Salla Tähtinen kertoo.
uudistamaan muun muassa henkilökunnan sosiaalisia tiloja. Uusien laiteinvestointien aika taas on todennäköisesti parin vuoden sisään ja viimeistään juhlakiertueelle on luvassa jotain uutta, Sariola kertoo.
Tivolilla on ollut toimitusjohtajan mukaan jo pitkään toive kolmipäiväisistä syysmarkkinoista.
-Tuomme jälleen isomman laitekokonaisuuden ja joukon pelipisteitä Tammisaaren syysmarkkinoille. Viihtyisimme mielellämme Tammisaaressa myös lauantain, jos markkinat jatkuisivat sinne asti, Sariola sanoo.
Syysmarkkinat järjestettiin kokeiluluontoisesti kolmipäiväisinä vuosina 2018-2019. Kävijämäärä ei kuitenkaan kasvanut lauantain lisäpäivästä huolimatta ja myyjätkin ilmoittivat haluavansa palata vanhaan käytäntöön.
Vuonna 2019 markkinoilta saatiin 16 prosenttia enemmän tuloja kaksipäiväiseen tapahtumaan verrattuna, mutta samaan aikaan tuli myös lisää erilaisia kustannuksia. Kokeilusta päätettiin taannoin vuosille 2019-2021. Markkinoita ei järjestetty vuosina 2020 ja 2021 koronaepidemian vuoksi.
Huomisen Länsi-Uusimaa -verkosto järjestää keskustelutilaisuuden teollisista investoinneista ja niiden merkityksestä Inkoolle ja koko läntiselle Uudellemaalle. Keskustelu elinvoimasta ja kasvusta sekä niiden edellytyksistä käydään Inkoon kirjastossa torstaina 18. syyskuuta kello 18-19.30.
Avauspuheenvuoron pitää kansanedustaja Henrik Wickström (r). Inkoon tulevaisuuden suunnasta ovat keskustelemassa paikallisista päättäjistä Robert Lemström (r), Antti Harjuoja (kok), Tuomas Bergström (vihr), Nina Wessberg (sd) ja Toni Korhonen (ps). Keskustelua johtaa Maria Isoaho. Paneelikeskustelun jälkeen on aikaa yleisökysymyksille ja avoimelle keskustelulle. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.
Varusmiehet törmäsivät veneellä siltaan
(Raasepori) Uudenmaan prikaatin kalustoon kuuluva nopea alumiinirakenteinen miehistönkuljetusvene eli nk.
G-vene törmäsi sillan rakenteeseen matkalla Dragsvikista Syndaleniin tiistaina. Veneessä oli neljä varusmiestä.
Onnettomuus sattui, kun vene törmäsi sillan alituksen yhteydessä sen rakenteeseen. Kuljettaja oli varusmies, jolla on veneenkuljettajankirja, ja
lupa ajaa Syndalenin ja Dragsvikin välillä, Uudenmaan prikaati tiedotti verkkosivuillaan eilen iltapäivällä. Varusmiehet jatkoivat matkaansa törmäyksen jälkeen Syndalenin harjoitusalueelle. Osuminen sillan rakenteisiin aiheutti veneeseen lommoja ja naarmuja, mutta henkilövahingoilta vältyttiin. Joukko-osasto selvittää tapahtunutta.
Sähköpotkulaudat uusi turvallisuushaaste
Sähköpotkulaudoista on tullut Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen mukaan uusi liikenneturvallisuushaaste. Poliisi havaitsi Espoossa alkuviikolla kovaa kulkevan sähköpotkulaudan, joka saavutti virkavallan koeajossa lähes 100 kilometrin tuntinopeuden. Laitteen suurin sallittu nopeus olisi ollut 25 km/h. Kyseinen valvonnassa havaittu potkulauta rinnastetaan moottoripyörään, johon vaadittaisiin muun muassa A-luokan ajo-oikeus, rekisteröinti ja vakuutus. -Tapaus on vain jäävuoren huippu ja kertoo yleisemmin uudesta kevyisiin sähköisiin
ajoneuvoihin liittyvästä liikenneturvallisuushaasteesta, komisario Hannu Kontola sanoo.
Nykyään kaupoista voi tilata jo valmiiksi esimerkiksi 70 km/h kulkevan rekisteröimättömän sähköpotkulaudan. -Virheellisenä kuvitelmana tuntuu olevan esimerkiksi se, että liikenteessä saisi ajaa laillisesti käyttämällä ainoastaan laitteen pienintä tehoasetusta ja se, että laitetta ei tarvitsisi rekisteröidä, mikäli sitä kuljettaa ainoastaan hiljaisella nopeudella. Näin ei kuitenkaan ole, ja kyseisen laitteen käyttäminen tieliikenteessä on kielletty, Kontola sanoo.
VATT:n asiantuntijat: Uudesta yritystuesta miljardien lovi valtiontalouteen
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen asiantuntijoiden mukaan uusi yritystuki puhtaan siirtymän hankkeiden edistämiseksi tekee usean miljardin reiän valtiontalouteen. Hallitus tavoittelee talouskasvua ja tuottavuutta tukemalla yritysten hankkeita, joiden tarkoituksena on edistää puhdasta siirtymää eli etenemistä kohti ilmastoneutraalia taloutta. Elokuun loppuun mennessä haettavana oli investointien verohyvitystuki.
VATT:n ennakkoon lausunnossaan esittämä huoli tuesta seuraavasta miljardien eurojen heikennyksestä valtiontalouteen on sen mukaan
Hyvinvointialueen aluehallitus käsittelee syyskuussa Inkoon lähiterveysasemaa koskevia suunnitelmia. Hyvinvointialueen palveluverkkoa päätettäessä kävi selväksi, että Inkooseen on tulossa niin sanottu lähiterveysasema.
Sen sisältö jäi kuitenkin epäselväksi, mikä edellyttää nyt hallitukselta tarkennuksia siitä, mitä palveluita lähiterveysasemalla säilytetään. Tiedossa on, että lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotot säilyvät. Myös laboratoriopalveluiden on tarkoitus jatkua.
Hyvinvointialue suunnittelee omalääkärimallin käyttöönottoa, mikä on sinänsä myönteinen asia. Mutta malli
ei toimi, jos lääkäri ei työskentele pidempään samalla paikkakunnalla. Inkoossa lääkärien rekrytointi on ollut haastavaa. Tähän voi ratkaisuna toimia yrittäjyyteen pohjautuva ammatinharjoittajamallia. Mallista riippumatta on tärkeää, että omahoitaja säilyy, jotta yhteys hyvinvointialueeseen säilyy sujuvana. Parhaassa tapauksessa muutos toteutetaan tavalla, joka vastaa asukkaiden tarpeita ja toiveita. Valitettavasti käytännössä on usein käynyt niin, että se mikä näyttää hyvältä paperilla, ei toimi arjessa. Kuljetuspalvelut ovat tästä yksi esimerkki. Toivon myös, että henkilöstölle jää edelleen mahdollisuus arjen joustavuu-
toteutumassa. Haettavana olleen tuen kasvua edistäville vaikutuksille ei ole selviä perusteita. VATT:n mukaan esityksen tosiasialliset vaikutukset saattavat poiketa sen tavoitteista.
Myönnettävän verotuen määräksi oli arvioitu 0,9-2,1 miljardia euroa. Hakuajan päätyttyä kävi ilmi, että määrä on lähes kolme miljardia euroa. Hallitus ei ollut asettanut tuelle ylärajaa, joten kaikki hakuehdot täyttävät investoinnit ovat oikeutettuja tukeen. Siten tuki vähentää valtion verotulokertymää merkittävästi aikaisempaa arviota enemmän, VATT tiedottaa.
teen Inkoon yksikössä. Arki näyttää täällä erilaiselta kuin esimerkiksi Espoossa. Olen jo ilmoittanut hyvinvointialueen viranhaltijoille olevan tärkeää järjestää infotilaisuuksia inkoolaisille lähiterveysaseman palveluista mahdollisimman pian. Olen myös pyytänyt vastauksia yleisimpiin kysymyksiin muutoksesta, ja nämä tulisi julkaista hyvinvointialueen verkkosivuilla. On myös tärkeää, että Inkoon lähiterveysaseman investointihanke etenee. Tarkoituksenmukaiset tilat ovat tärkeitä sekä asiakkaille että henkilöstölle. Henrik Wickström (r) kansanedustaja Inkoo
Syysmarkkinat keräävät tulevalla viikolla taas tuhansia kävijöitä Tammisaareen. Tivolikin on tietenkin paikalla.
Hanko 0400 613 400 R aasepori 0400 17 01 17 Ajamme kela,- vpl ja kuluttajakyytejä
/ BRÄNNARSERVICE
• KATTOJEN
pesut, maalaukset ja pinnoitukset
• Kattoremontit
• Kattoturvatuotteet ja vesikourujen asennukset
katonmaalauslohja .fi
Y-t un n u s 2 01 6 8 1 5 - 0 0 4 0 6 63 33 7 7 0 4 0 6 63 33 7 7
SÄHKÖPALVELUT / ELTJÄNSTER
010 238 8000
Hanko, Tammisaari, Karjaa, Pinjainen, Mustio
Sähkö-, teollisuusautomaatio-, tele, ATK- ja antenniasennukset El-, industriautomation-, tele-, ADB- och antenninstallationer
Sähkö- ja LVI-tarvikemyynti El- och VVS-materialförsäljning
SÄHKÖTYÖT & SUUNNITTELU
info@ajohansson.fi www.ajohansson.fi
RAKENNUSPALVELU / BYGGTJÄNST
Leif Nordström • 0400 485 826 • Arvid Stålarms väg 25 Renoverings och saneringsarbeten. Målningsarbeten inom och utomhus. Sprutmålningar, tak, fasader, hallar. Skylifttjänster, fasadtvätt även höghus. Kakel, klinker, tapet och mattarbeten. Golvslipningar, lackeringsarbeten. Mindre metallarbeten, svetsarbeten.
/ TVÄTTERI
Tammisaari/Ekenäs, Gustav Wasas gata Kustaa Vaasan katu 12, puh./tel. 050 403 3642 Hanko/Hangö, Hamngatan/Satamakatu 2, puh./tel.
SIIVOUSPALVELUT / STÄDTJÄNSTER
Siivouspalv elut kotiin, loma-asumiseen ja yrityksille, luotetta vasti ja joustavasti.
& yrityksille R akennus-, S iivous- ja M aalauspalvelut Palvelemme suomeksi Vi betjänar på svenska We provide service in english
RAASEPORI/RASEBORG 050 306 2481 HANKO/HANGÖ företaget, pålitligt och flexibelt. Piha-, kiinteistö- ym. huoltoa ja apua yksityishenkilöille, yrityksille sekä taloyhtiöille.
Carl Zeiss silmälasilinssien Partner-liike medioptik.fi
LÄÄKÄRIPALVELUT / LÄKARTJÄNSTER
Ajanvaraus 06 558 1111 www.wellmedic.fi
wellmedic
Lääkärin vastaanotto ja työterveyshuolto Korttimaksu tai lasku Palvelemme sinua Tammisaaressa Centro-talossa Oikotie 8 ja Karjaalla Korkeavuorenkatu 5-7.
