KUIVAA KOIVUKLAPIA TORRA BJÖRKKLABBAR Kotiinkuljetus - hemleverans Rolf 0400 925 323 - Peter 040 559 5159
sän, vahingon Avoinna koko ke eam auttaa. sattuessa ColorT aren, Öppet hela somm r ColorTeam. vid skada hjälpe
Hitsaajantie 6 Svetsarevägen, Karjaa/Karis Avoinna/Öppet: ma-to 7-17 må-to, pe 7-16 fre Puh./Tel. (019) 230 646, colorteam@colorteam.fi
www.skarsbole.fi .
Nro 56 Sunnuntaina heinäkuun 24. pnä 2016
Palvelujen saatavuus arvioinnin kohteena
Lapset ja nuoret ovat kirjastoille tärkeä asiakasryhmä (Raasepori) Etelä-Suomen aluehallintoviraston kirjastotoimi arvioi tänä vuonna kirjastopalvelujen saatavuutta erityisesti lasten ja nuorten kannalta. Kirjastopalvelujen tuotantoa on viime vuosina tehostettu, mutta samalla niiden fyysinen saatavuus on huonontunut. Kirjastojen aukioloaikoja on vähennetty Etelä-Suomessa pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta reilut seitsemän prosenttia. Alueella oli viime vuonna kirjastotoimipaikkoja 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2007. Myös kirjastoautoja ja pysäkkejä on vähemmän. Kuntaliitoksetkin vähensivät toimipaikkoja ja henkilökuntaa, jolloin kirjastopalvelujen saatavuus heikkeni. Liitoskunnista Kouvolassa on lakkautettu viisi, Raaseporissa neljä ja Loviisassa kaksi kirjastoa. Kirjastohenkilöstön määrä väheni liitoskunnissa keskimäärin viisi prosenttia, kun koko alueella henkilöstö väheni pari prosenttia. Viime vuoden arvioinnin perusteella kirjastopalvelut ovat kuitenkin hyvin lasten ja nuorten saatavissa etenkin taajamissa ja Uudellamaalla. Taajamien ulkopuolella niiden saatavuus on kuitenkin heikentynyt, kun kunnat ovat lakkauttaneet kirjastoja ja kirjastoautopalveluja.
Kirjastoon pitää opettaa Päiväkoti- ja koululuokkakäyntien, vanhempien ja kuljetusten todetaan turvaavan ja helpottavan lasten kirjastoasiointia. Tämä tiedetään myös Raaseporissa ja Karjaan kirjastossa. -Meillä on mielestäni hyvä tarjonta lapsille ja nuorille. Kirjasto suuntaa toimintaansa myös päiväkoteihin ja kou-
le, joille kulkeminen kauemmas on hankalaa. -Aiemmin hyvin kattava kirjastoverkkomme uhkaa harventua ja kirjastoautopalvelu harvinaistua. Vuosina 2007-2014 Etelä-Suomen kunnat ovat poistaneet 26 kiinteää toimipaikkaa, neljä kirjastoautoa ja lähes 10 prosenttia kirjastoauton pysähdyspaikoista. Tämä vaikuttaa ainakin lasten kirjastopalvelujen saatavuuteen, aluehallintoviraston ylitarkastaja Kristiina Kontiainen sanoo. -Miten lukuhalua kasvatetaan, jos kirjastoauto ei enää kurvaa koulun pihaan? Lukukoira ei korvaa kirjastoa, hän korostaa.
Omatoimikirjasto ei riitä
Tavoittaako sinun lapsesi kirjaston? Aluehallintovirasto mittaa palvelujen saatavuutta tänä vuonna lasten ja nuorten näkökulmasta. Karjaan lastenkirjastonhoitaja Ghita Stolpe-Peltomäen mielestä palvelu on hyvää, vaikka kirjastossa voisikin olla hieman enemmän iltatunteja. luihin ja yritämme saada sitä kautta nuoria kävijöitä. Päiväkotiryhmät ja koululuokat voivat tulla kirjastoon myös aukioloaikojen ulkopuolella, kunhan paikalla on henkilökuntaa, Karjaan lastenkirjastonhoitaja Ghita Stolpe-Peltomäki kertoo. -Järjestämme päiväkodeille satutuokioita ja tutustumiskäyntejä kirjastoon. Kouluille tarjoamme kirjavinkkausta, jossa kerromme kivoista kirjoista, joita kannattaisi lukea. Tavoitteena on tietenkin innostaa nuorta sukupolvea lukemaan, hän sanoo. Stolpe-Peltomäen mukaan kielteistä palautetta ei tule juuri koskaan ja myönteistä palautetta harvakseltaan, joten johtopäätös on se, että
palvelut ovat varsin hyvällä mallilla. Mikäli Stolpe-Peltomäki saisi päättää, kirjastolla olisi enemmän aukiolotunteja iltaisin. Sen estää kuitenkin henkilöstöresurssit ja käytännössä rahanpuute. -Kirjat ovat edelleen selvä ykkönen, vaikka äänikirjoja ja elokuviakin on tarjolla. Lastenelokuvia lainataan varsin ahkerasti ja lapsille tarkoitettu tietokone on ahkerassa pelikäytössä, Stolpe-Peltomäki kertoo. Hän sanoo myös olleensa tyytyväinen lapsille suunnatun aineiston hankintamäärärahoihin. Lapsikävijöitä saisi olla hänen mielestään kirjastossa enemmänkin, mutta vapaa-ajan tekemistä ja erilaisia harrastuksia on toki takavuosikymmeniin verrat-
tuna paljon runsaammin.
Kirjastoauto hyvin tärkeä Kirjastoauto, joka on lomalla koulujen loma-aikoina, alkaa ajaa Raaseporin taajamissa ja haja-asutusalueilla arkipäivinä taas elokuun puolivälin paikkeilla. Kirjastoautotoiminta alkoi Mustiolla jo vuonna 1956 ja Pohjassa kolme vuotta myöhemmin. Siitä lähtien on Raaseporin alueella ollut tiellä kulkeva kirjasto ja pitkä käytäntö jatkuu ainakin vielä. Aikuisille kirjastopalvelut ovat aluehallintoviraston mukaan melko hyvin saatavilla, mutta esimerkiksi kirjastoautopalvelujen lakkauttaminen heikentää aina palveluja niil-
Virranvuosta kahden kaupan kauppias (Raasepori) Tammisaaren Rautatienkadulla K-supermarketia luotsaava Thomas Virranvuo ryhtyy syyskuun alussa myös Tammisaaren Popsin kauppiaaksi Raaseporintiellä. Keskon tiedottaja Anne Pirinen kertoo yhtiön uuden strategian sallivan useamman kuin yhden kaupan luotsaamisen ja menettelyä jopa suositaan. -Menestyvät kauppiaat voivat ottaa toisenkin kaupan hoitaakseen. Kaupat sijaitsevat yleensä lähekkäin ja näin on myös Tammisaaressa, Piri-
nen sanoo. Vastaavia kahden kauppiaan paikkakuntia on Suomessa vielä harvakseltaan. Virranvuo kertoo Keskon tiedustelleen hänen halukkuuttaan ryhtyä myös Popsin kauppiaaksi. Virranvuo päätti ostaa kauppapaikan liiketoiminnan. -Ensin oli tietenkin tarkasteltava numeroita ja niiden perusteella siinä on vähän töitä. Kauppapaikka on hyvä ja kaupassa on potentiaalia kasvattaa myyntiä, Virranvuo sanoo. Hän luottaa kahden
kaupan tuovan liiketoimintaan myös paljon uusia etuja. -Tämä on haaste, mutta se oli myös yksi syy päätökseeni. On myös kiva kokeilla jotain uutta ja saada vaihtelua työhön näin monen kauppiasvuoden jälkeen, Virranvuo sanoo. Hän aloitti kauppiaana Tammisaaressa vuonna 2002 työskenneltyään sitä ennen Virkkalassa. Tammisaaren K-supermarket työllistää 35 henkilöä, Popsissa vahvuus on parikymmentä. Virranvuon mukaan kauppiasvaihdos ei
vaikuta henkilöstön asemaan. Kauppiaspariskunta Jan ja Minna Hautala aloitti Popsissa viime vuoden toukokuussa, joten rupeama jäi varsin lyhyeksi. Jan Hautala ei kommentoi lopettamista eikä tulevia suunnitelmia. Hautalat toimivat aiemmin K-supermarket -kauppiaina Vaasassa. Kesko osti kiinteistössä aiemmin toimineen M-Jannen liiketoiminnan vuoden 2014 lopulla. Yhtiö uudisti kiinteistön ja nykyaikaisti tekniikan noin kolmella miljoonalla eurolla.
Omatoimikirjastoja (itsepalvelukirjasto) alettiin perustaa vuosikymmenen alkupuolella. Vuonna 2014 kirjastot olivat omatoimisesti avoinna Hämeenlinnassa, Helsingissä, Vantaalla, Janakkalassa, Inkoossa, Hollolassa, Järvenpäässä ja Keravalla yhteensä noin 14.000 tuntia, mikä vastaa noin kolmea prosenttia aukioloajoista. Perinteisen aukiolon rinnalle on kehitetty omatoimista palveluratkaisua, joka voi laajentaa kirjastopalveluja, jos se tulee perinteisen aukioloajan lisäksi ilman ikä- tai muita käyttörajoituksia. Pelkästään omatoimisesti käytettävä kirjasto ei ole kirjastolain mukainen kirjasto. -Lasten kannalta omatoimikirjasto on riittämätön, koska vain ammattitaitoinen henkilökunta varmistaa lapselle hyvän, turvallisen ja tuloksellisen kirjastopalvelun, Kontiainen sanoo. Kirjastossa lapselle tärkeintä on houkutteleva ja run-
sas tarjonta ja henkilökohtainen, mukava palvelu. -Lastenkirjoja lainataan suhteellisesti enemmän kuin aikuisten aineistoja, mutta niitä hankitaan tarvetta vähemmän. Aineistoa on oltava saatavilla silloin, kun lapsen lukutaito kaipaa vahvistusta ja lukuhimo iskee, Kontiainen linjaa.
Matka alle kaksi kilometriä Koko maassa taajamien lapsilla ja nuorilla matkaa kirjastoon on keskimäärin alle kaksi kilometriä. Maaseudulla matkaa on keskimäärin 8-9 kilometriä. Matkan pituudella on vaikutusta erityisesti lapsiin ja nuoriin, joilla on rajoitetut mahdollisuudet liikkua itse tai käyttää julkisia kulkuvälineitä. 75 prosenttia kaikista alle 16-vuotiaista suomalaisista asuu enintään 4,1 kilometrin päässä kirjastosta. Taajamissa lapsilla ja nuorilla on matkaa kirjastoon keskimäärin alle kaksi kilometriä. Uudellamaalla keskimääräiset kirjastomatkat ovat maan lyhyimmät sekä maaseudulla (5-7 km) että taajamissa (1,6-1,8 km). Taajamavertailussa Uudenmaan kirjastoverkon tiheys ja väestömäärä nostavat sen erilleen muusta Suomesta. Uudeltamaalta Keski-Pohjanmaalle ulottuvan rannikkokaitaleen maaseudulla on tältä osin paras tilanne. Peruspalvelujen saatavuuden arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Joka toinen vuosi suoritettavalla arvioinnilla seurataan ja valvotaan niiden yhdenvertaista toteutumista maan eri osissa. Yleisten kirjastojen saatavuus ei ainakaan ole sama kaikille ja kaikkialla.
Sinilevät vähentyneet järvillä lisääntyneet merialueilla, Suomenlahdella ja Saaristomerellä sinilevää on havaittu viime viikkoa enemmän. Järvillä sen sijaan sinilevien pintakukinnat ovat vähentyneet. Suomenlahdella ja Saaristomerellä sinilevää havaittiin kuluneella viikolla edellisviikkoa useammilla valtakunnallisen seurannan havaintopaikoilla. Myös Rajavartiolaitoksen tekemien lentohavaintojen perusteella sinilevää oli alkuviikosta veteen sekoittuneena koko Suomenlahden ulappa-alueella sekä Saaristomerellä Jurmon
ja Utön eteläpuolisella merialueella. Pintakukintoja ei havaittu. Eteläiseltä Selkämereltä ilmoitettiin havainnot vähäisestä sinileväesiintymästä Rauman ja Luvian saaristosta. Perämeren ainoa ilmoitus sinilevästä oli kansalaishavainto runsaasta esiintymästä Kokkolan rannikolla. Lähipäiville ennustettu lämpenevä ja vähätuulinen sää voi edistää pintakukintojen syntymistä eteläisillä merialueilla. Jatkuu sivulla 5.