Page 1

Kodikkaasti. 1.20 18

PALVELUKSESSASI ­Puhelinpalvelun aukioloaikoja pidennettiin SÄÄSTÄ ­Herkkuja eilisestä ruoasta

Aktiivisesti espoolainen

Espoon ­Asuntojen uusi toimitus­ johtaja on Jaakko ­Kammonen

TOIVO HURSTI ON LUKIOTA KÄYVÄ TOIMITUSJOHTAJA

E SP O O N ASUNT O JE N ASUKKA I L L E


KIMPASSA

2

1/2018


Innokkuutta ilmassa

Vehreä ja luonnonläheinen Saunalahti sai uusia asukkaita, kun Tyyrpuuri 6:n asukkaat muuttivat taloon. TEKSTI Tuija Holttinen, KUVAT Tero Ikäheimonen SAUNALAHTEEN VASTAVALMISTUNEEN

Tyyrpuuri 6:n kuusikerroksisen talon asuk­ kaille oli ilmoitettu avainten luovutuksen alkavan kello 13. Tammikuun viimeisen päivän aurinkoinen keli ja uusi koti hou­ kuttivat kuitenkin jo niin, että heti puolen­ päivän jälkeen tulevien tyyrpuurilaisten jono alkoi venyä melkein parkkipaikkojen muuttoautoille asti. Tunnelma oli odottava ja iloinen. Monel­ la oli muutossa auttavat ystävät mukana, ja muuttokuorman purkamisen työnjakoa jo suunniteltiin.

Kun isännöitsijä Ulla Rasimus avasi oven jonottajille ja toivotti kaikki ­iloisesti tervetulleiksi, jono lähti etenemään r­­ipeästi. Henkilö­todistusta ja vuokra­ todistusta vastaan asukas sai mukaansa avaimet käyttöopastuksineen, autopaikan, mikäli oli sellaisen varannut sekä tarpeel­ lista tietoa muun muassa astianpesuko­ neen asennuksesta ja uusien asukkaiden infotilaisuu­desta. Myös saunavuorotoi­ veensa sai esittää. Sitten enää kuittaus avaimista ja onnea uuteen kotiin!

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

Rouva Hellman Olen asunut Kauklahdessa jo lähes 50 vuotta ja aina näissä Espoon Asuntojen asunnoissa. Kaikki on sujunut hyvin ja nyt on sitten aivan uutukaisen asunnon vuoro. Tässä talossa minulla on viidennessä kerroksessa ihanan valoisa kaksio, johon ilta-aurinko paistaa ­mukavasti. Ympäristö on tuttu ja aikuiset ­lapset asuvat lähellä, ei tässä mitään hätää ole. Innolla odotan muuttoa.

–––––––

MUUTTOTUNNELMIA

Paula Latvala Asuin jo aiemmin lähellä kämppiksen kanssa ja nyt muutan yksin. Kaveri vinkkasi tästä uudesta talosta ja laitoin heti hakupaperit. Oli kivaa kun tärppäsi! Taloon näyttää muuttavan hyvin eri-ikäistä väkeä, mikä tuo varmaan ­elävyyttä. Ihanaa päästä aivan uuteen asun­ toon, josta on hyvät metsänäkymät. Tykkään tästä alueesta juuri läheisen luonnon takia, aina on lenkkipolut lähellä.

Seppo Saarinen Saunalahti on hyvä paikka asua, täällä on ­kauppa ja muut palvelut lähellä. Pojalle on koulu ihan vieressä ja kunhan metro aikanaan tänne asti ulottuu, niin asemallekin on vain vajaa kilo­ metri. Olen asunut tällä alueella ihan siitä asti kun Saunalahtea ruvettiin rakentamaan. Halusin muuttaa tähän taloon koska tässä asumiskus­ tannukseni pienenivät melkoisesti. Vielä kun saa sopivan saunavuoron, niin kaikki hyvin.

3


SISÄLLYS 1/2018

16

10

Pirkko Saarnion koti on Tiistilässä.

Espoon Asuntojen päämiehet.

28 Vakuutukset kuntoon 14 Lukuja

Tyyrpuurin muuttopäivä

Espoon Asuntojen asukkaat

5 Pääkirjoitus

16 Pääpuheenaiheena Espoo

Uusia tuulia

Jaakko Kammonen ja Elias ­Erämaja kehittävät ­toimintaa

32 Uutuuskohteet

22 Visiitti

33 Fiksusti

Ison Omenan ­monitoimikeskus

9 Asiakaspalvelua ­kehitetään

Tekoäly säästää energiaa

24 Minun Espooni

34 Kevät 2018

Puhelinpalvelun uudet aukioloajat

Sirkkayrittäjä Toivo Hursti

Asukaskoulutukset ja tilaisuudet

10 Kylässä

27 Raikas sisäilma

35 Hyvä tulos

Yhteisellä asialla

Tuuleta fiksusti

Espoon Asuntojen vuosi 2017

6 Tapetilla Ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

4

Kodin vakuuttaminen kannattaa

2 Kimpassa

1/2018

30 Hävikkiherkkuja Hyödynnä eilisen ruoat

Perilänkuja valmistuu kesällä


Kodikkaan asumisen pää-äänenkannattaja Ilmestyy 3 kertaa vuodessa Julkaisija Espoon Asunnot Oy Upseerinkatu 3 B, 02600 Espoo puh. (09) 816 5800 puh. (09) 3544 5000 (alk. 21.3.) viestinta@espoonasunnot.fi Vastaava päätoimittaja Hanna-Maija Loikkanen hanna-maija.loikkanen@espoonasunnot.fi Tuottaja Legendium Oy Tuija Holttinen tuija.holttinen@legendium.fi Ulkoasu ja taitto Laura Ylikahri Kansikuva Jari Härkönen Painopaikka 4041 0428 Forssa Print

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

24

Tapiolassa valmis­ tetaan kotisirkoista välipalapatukoita.

PÄÄKIRJOITUS

Uusia tuulia HELMIKUUN PAUKKUPAKKASTEN kes­

Siitä saamme jatkossa nauttia paitsi kellä tällaisen ei-talvi-ihmisen pelastus Kodikkaasti.-­lehden sivuilla, myös muissa ovat pienet lupaukset keväästä: pitene­ julkaisuissamme. vät päivät ja aurinko, jonka kuvittelee jo Espoon Asuntojen tähänastisen histo­ hieman lämmittävän. Niiden voimalla sitä rian suurin uudistus ei sekään suoranai­ sesti liity kevääseen, olkoonkin, että tuleva jaksaa nurkan takana odottavat loskai­ set maanantaiaamut, ikuiselta tuntuvan kevät kuluu vahvasti tuon uudistuksen taistelun kurahaalareista ja työpäivien parissa. mukanaan tuomat haasteet. Rakennamme parhail­ laan uutta verkkosivus­ Kevääseen liitetään usein toa, ja mikä oleellisinta, ajatus uusista tuulista ja täysin uutta sähköistä aluista. Uudet tuulet puhal­ Rakennamme tavat myös meillä, Espoon asiointipalvelua. Se tulee parhaillaan täysin mahdollistamaan asioin­ Asunnoissa. Seitsemän nin kanssamme aika- ja vuotta yhtiötä johtanut toi­ uutta sähköistä mitusjohtaja Seppo Kallio jäi paikkariippumattomasti ja asiointipalvelua. tuomaan jokaisen ulot­ vuodenvaihteessa eläkkeelle tuville asunnonhakuun ja vaikka eronhetkiin liittyy ja asumiseen liittyviä toimia, jotka tällä aina haikeutta, niihin liittyy myös uusi hetkellä edellyttävät yhteydenottoa asia­ alku. Meillä tuohon uuteen alkuun tarttui kaspalveluun. monelle jo entuudestaan tuttu henkilö, Muutosten keskellä hyvän uudistajan pitkään Espoon Asuntojen kiinteistöjohta­ jana työskennellyt Jaakko Kammonen. tunnistaa kuitenkin kyvystä pitää kiinni Toisinaan uusien tuulien taustalla on asioista, jotka jo nyt toimivat hyvin. Siksi pitkä uurastus ennen kuin lopputuloksia emme yritysilmeuudistuksen yhteydes­ sä vaihtaneet päävärejämme sinistä ja päästään arvioimaan. ­vihreää emmekä uuden asiointikanavan Viime kesänä aloitimme uudistuksen, myötä luovu nykyisestä puhelinpalve­ jonka aikana pohdimme, mikä on Espoon lustamme emmekä mahdollisuudesta Asuntojen brändin ydin ja persoonal­ lisuus? Entä millaiset luonteenpiirteet asioida kanssamme kasvotusten. kuvaavat Espoon Asuntoja parhaiten? Mukavia hetkiä lehden parissa, Pohdintojen lopputulos käy ilmi uudis­ Hanna-Maija Loikkanen tuneesta yritysilmeestämme, jota päätoimittaja olemme parhaillaan ottamassa käyttöön.

5


TAPETILLA

AJANKOHTAISIA ASIOITA JA ILMIÖITÄ. LUE LISÄÄ facebook.com/espoonasunnot

jaettavan laatupalkinnon ARA-päivän yhteydessä 16.1.2018. Palkitsemisperusteissa todetaan kohteen edustavan poikkeuksellisen näyttävää arkkitehtuuria, laadukasta ja kestävää rakentamista sekä elinkaari­ kustannuksiltaan kohtuuhintaista asumista. – Rakennuksen suunnittelussa ja materiaalivalinnoissa elinkaariasiat ovat keskeisellä sijalla. Suosimme tuot­ teita, joilla on mahdollisimman pitkä,

6

1/2018

huolto­vapaa elinkaari ja joiden korjaus on helppoa sekä edullista, kertoo ra­ kennuttamisjohtaja Pirjo Räihä. Tunnustus tulee näkymään konk­ reettisesti Magneetti­kadulla, sillä palkinnon myötä kiinteistön seinään kiinnitetään pronssilaatta. Sen on suunnitellut ja toteuttanut nuori suo­ malainen taiteilija Suvi Forssén. Magneettikatu 14 sai jo aiemmin Kestävä kivitalo -palkinnon ja Espoon rakennuslautakunnan myöntämän HURRAA! -kunniamaininnan.

KIRJASTON PAJOISSA on tarjolla työs-

kentelytilaa, välineitä ompelukoneesta 3D-tulostimiin sekä opastusta. Pajat löydät Entressen, Soukan, Ison Omenan, Sellon ja Tapiolan kirjastoista. Tila ja välineet ovat käytössä maksutta. www.helmet.fi

ESINEET TUTUIKSI

ESPOON KAUPUNGINMUSEO KAMUn esinevartti tutustuttaa kävijät perjantaisin klo 17.15–17.30 yhden Tuhat tarinaa ­Espoosta -näyttelyssä esillä olevan museo­esineen tarinaan. Esine vaihtuu viikoittain. Vapaa pääsy. HIIHTÄMÄÄN!

© SHUTTERSTOCK

MAGNEETTIKATU 14 sai vuosittain

NIKKAREILLE

© KAMU

Vuoden parhaat ARA-neliöt sijaitsevat Saunalahdessa.

Espoossa © SHUTTERSTOCK

Kolmeen kertaan ­palkittu Magneettikatu 14

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

© TERO IKÄHEIMONEN

ELINKAARIASUMISTA

3x

ESPOOSSA ON hyvä ja laaja latuverkosto

kaikenkuntoisille hiihtäjille. Kaikkiaan latuja on noin 200 kilometriä. www.ulkoliikunta.fi


© SH UTT ERS TOC

Kevätsiivouksen yhteydessä kaapeista löytyy usein turhaa roinaa, eikä ihan kaikkea sovi kipata sekajäte­ astiaan. Ympäristö kiittää ahkeraa lajittelijaa!

K

NIKSIT

Lajitellen kevättä kohti Jäteopas avustaa Jäteopas kertoo, kuuluuko roska taloyhtiön jäteastioihin tai missä sen lähin keräyspaikka sijaitsee. Jäte­ oppaan löydät HSY:n verkkosivuilta, mutta voit ladata sen myös sovelluk­ sena älypuhelimeen. Sovelluskaupasta tämän näppärän arjen apurin löydät nimellä HSY Jäteopas.

Keräysautot liikkeellä Keräysautot ovat liikkeellä Espoossa huhti-toukokuussa. HSY:n keräysautoon voit viedä maksutta vaarallista jätettä kuten energiansäästö­ lamppuja, loisteputkia, maaleja ja liuottimia. Myös kotitalouksien sähkö­ laiteromu ja metalliesineet kelpaavat keräykseen.

Ympäristöneuvontaa Jos lajitteluasiat mietityttävät, taloyhtiön asukastilaisuuteen voi kutsua HSY:n tarjoaman ympäristö­ neuvojan. Lisää tietoa maksuttomista neuvontapalveluista löydät HSY:n verkko­sivuilta. Lue lisää vinkkejä ja tietoa HSY:n palveluista: www.hsy.fi

UUSI PUHELINNUMERO

@EspooEsbo

Puhelinnumeromme muuttuu 21.3.

09 3544 5000

©SHUTTERSTOCK

ESPOON ASUNTOJEN puhelinnumerot vaihtuvat. Puhelin­ palvelumme on suljettu 20.3. ja keskiviikosta 21.3. alkaen vastaamme ­puheluihin ­numerossa 09 3544 5000. Muutoksen taustalla on ­Espoon kaupungin puhelin­ järjestelmäkilpailutus.

Espoossa etsitään uusia kumppaneita ­digitaalisten, mielen hyvinvoinnin ­edis­tämiseen tarkoitettujen ­palveluiden edistämiseen. #MakeWithEspoo #nopeatkokeilut www.espoo.fi

7


TAPETILLA

Siivousalan ammattilaisia palkittiin hyvästä työstä. HELMIKUUN ALUSSA palkittiin jälleen siivousalan ammattilaisia vuonna 2017 tehdystä hyvästä työstä. Palkinnot myönnetään laatupisteiden ja asiakas­ palautteen perusteella. Vuoden siivousliikkeen palkinnon saivat tasapistein ISS Palvelut Oy ja Info-Controller Oy. Vuoden palve­ luesimies on Irina Amelkina (Info-­

Controller Oy) ja vuoden siivooja Francis ­D­onald (ISS Palvelut Oy). Irina saa usein positiivista palautetta ystävällisestä palveluasenteestaan, ahkeruudesta ja tarkkuudesta. Francis on siivonnut kohteitamme Kivenlah­ den alueella jo noin 10 vuotta. Iloinen ja ystävällinen Francis tunnetaan ­tarkasta ja laadukkaasta siivoustyöstä.

E-LASKU ON nopea, ympäris-

töystävällinen ja luotettava tapa maksaa laskuja. Verkkopankkisi tarjoaa e-laskusopimuksen tekemistä automaattisesti, kun maksat seuraavalla kerralla laskuasi. Seuraa tällöin verkkopankkisi antamia ohjeita.

8

1/2018

Voit myös tilata e-laskun ­valitsemalla verkkopankin laskuttajaluettelosta Espoon Asunnot Oy ja antamalla tunnistetiedoksi laskun viitenumeron. Saat jatkossa e-laskun suoraan verkkopankkiisi.

Tulorajoista ­luovuttiin 1.3.2018 VALTIONEUVOSTO PÄÄTTI helmikuun

alussa, että pääkaupunkiseudulla voimassa olleista tulorajoista luovutaan. Euromääräiset rajat ehtivät olla voimassa noin vuoden ja ne koskivat ARA-asuntoihin valittavia asukkaita. Tulorajojen vaikutusta seurattiin tiiviisti. Päätökset perustuvat ympäristöministeriön tilaamaan selvitykseen ARA-asukkaiden tulotarkastusten vaikutuksista. Muutos tuli voimaan 1. maaliskuuta 2018. Jatkossa asukasvalintaan vaikuttavat asunnon tarve, tulot sekä varallisuus.

© SHUTTERSTOCK

Vaihda kätevään e-laskuun

© SHUTTERSTOCK

Vuoden siisteimmät palkinnot

––––––––––––––––––––––––––––––––––

© ELINA KURTTIO

2017 PALKITUT


ESPOON ASUNNOT PALVELUKSESSASI

© SHUTTERSTOCK

Huomasitko jo uudet aukioloaikamme? Tammikuun alussa otimme käyttöön uudet palveluajat. Palvelemme nykyään puhelimitse maanantaista perjantaihin klo 9–15 ja lisäksi vuokrasopimukset allekirjoitetaan ajanvarauksella.

1

Miksi aukioloaikoja muutettiin?

Haluamme palvella asiakkaitamme suju­ vasti, ystävällisesti ja ammattitaitoisesti. Asiakkaamme ovat toivoneet meiltä laajempia puhelinpalveluaikoja mm. asiakastyytyväi­ syyskyselyissämme. Toivomme, että tämän uudistuksen myötä meihin on helpompi ottaa yhteyttä vaikkapa työpäivän lomassa ja pys­ tymme vastaamaan puheluihin nopeammin. Puhelinaikojen laajentamisen lisäksi olem­ me sujuvoittaneet myös vuokrasopimusten allekirjoitusta. Vuokrasopimukset allekir­ joitetaan nykyään ajanvarauksella. Tämä on ollut asiakkaillemme mieluinen uudistus, kun heidän ei enää tarvitse jonottaa palvelupis­ teessämme.

2

Millaista palautetta uusista ­aukioloajoista on tullut?

Positiivista palautetta tuli heti samana päivänä, kun muutos astui voimaan, ja sitä on tullut tasaisesti koko ajan. Ehkä kaikki asiak­ kaamme eivät kuitenkaan ole vielä huoman­

neet laajentunutta puhelinpalveluaikaamme, koska puheluista noin 65 prosenttia tulee aamupäivisin.

3

Miten asiakaspalvelua jatkossa kehitetään?

Hoidamme vuoden aikana noin 85 000 erilaista asiakasyhteydenottoa, joten meidän tulee jatkuvasti kehittää palveluam­ me vastaamaan asiakkaidemme tarpeita. Myös viikoittain keräämästämme asiakaspa­ lautteesta nousee esiin asioita, jotka toimivat sykäyksenä kehittämistoimille. Haluamme jatkossa tarjota asiakkaillemme ajasta ja paikasta riippumatonta palvelua ja tavoitteenamme on lanseerata ensi vuonna kokonaan uusi palvelukanava, verkkopalvelu. Tämän kehittämisessä hyödynnämme myös asiakkaidemme mielipiteitä. Haluankin kiittää asiakkaitamme runsaasta palautteesta ja toivon, että saamme myös jatkossakin ideoita ja ajatuksia toimintamme kehittämiseksi.

Kysymyksiin vastasi Espoon Asuntojen asiakaspalvelu­ päällikkö Katja Rainio.

Puhelinpalvelu ma–pe kello 9–15 Vuokrasopimusten allekirjoitus ajanvarauksella – soita ja sovi aika Palvelupiste on auki ti kello 13–15 ja to kello 9–12 9


KYLÄSSÄ Tiistilässä

10

1/2018


TEKSTI Maarit Seeling, KUVAT Jari Härkönen

Yhteisellä asialla Entinen ­stadin tyttö pitää ­asumisviihtyvyyttä yhteisesti ­huolehdittavana asiana.

S

uur-Matinkylään kuuluvan Tiistilän Kalastajankujalla asuva Pirkko Saarnio muutti nykyiseen asuintaloonsa heti sen valmistuttua elokuussa 1986. Uudenkarhea pien­ kerrostalo nousi metsäisten kalliomaisemien laitamille. Muita saman kokoluokan kiinteistöjä lähettyvillä ei siinä vaiheessa juuri ollut. Mutkittelevan kylätien toisella puolella oli ratsastuskoulutoimintaa harjoittava hevostalli – ja on edelleen. – Olen alkujaan ihan stadin tyttöjä; synty­ nyt Helsingissä ja asunut kantakaupungissa koko nuoruuteni. Luonto ja meri ovat olleet minulle aina tärkeitä. Täällä ne ovat kumpikin lähellä. Ehkä siksi olen viihtynyt Tiistilässä niin hyvin, Saarnio pohtii.

ASUKASTOIMINTA IMAISI MUKAAN

Asukastoiminta imaisi Saarnion mukaansa heti muuton jälkeen. – Menin ensimmäiseen asukaskokoukseen ja minut valittiin suoraan asukastoimikunnan jäseneksi. Neljän vuoden jälkeen puheen­ johtajamme muutti pois, ja hän ehdotti ­minua tilalleen. Seuraavassa kokouksessa minut valittiin, ja olen toiminut pestissä siitä lähtien. Pirkko Saarnion aktiivisuus ei rajoitu vain kotikiinteistöön. Hän istuu kolmatta ­kauttaan Espoon Asuntojen hallituksessa. Lisäksi Saarnio on mukana alueellisten asukastoimi­ kuntien työssä. – Yhteisöllisyys on minulle tärkeää ja yhteisten asioiden puolesta toimiminen pitää virkeänä, Saarnio perustelee.

11


KYLÄSSÄ Tiistilässä

Hän muistuttaa, ettei asukasaktiivikaan voi yksin tehdä mitään. Yhteisen viihtyvyyden ylläpitämisessä tarvitaan kaikkien panosta. – Kiinteistöjen kunnosta pitää huolehtia, asuttiin sitten asunto-osakeyhtiössä tai vuok­ ralla – siitä hyötyvät kaikki. KOTI TARPEEN MUKAAN

Muutto Helsingistä Espooseen tuli Saarniolle ajankohtaiseksi avioeron myötä. Ensim­ mäinen kiintopiste Matinkylässä oli pankin omistama huoneisto, jota hän kuvaili kau­ pungille osoittamassaan asuntohakemukses­ sa ”hattuhyllyksi, jossa on väkeä kuin pipoa”. Uusi, tilavampi ratkaisu heltisi kaupungilta kohtuullisen nopeasti. Alkujaan Saarnio asui Kalastajankujan kiin­ teistössä uuden miehensä ja kolmen lapsensa kanssa nykyistä suuremmassa asunnossa kerrosta ylempänä. Vanhempien lasten muu­ tettua omilleen, alkoi neljä huonetta ja keittiö tuntua kuopuksensa kanssa kahden jääneen Saarnion mielestä turhankin tilavalta. Tietysti myös ajatus hiukan pienemmistä vuokrame­ noista houkutti. Alakerrassa asuva naapuri oli kahden teini-­ ikäisen yksinhuoltajana puolestaan täysin päinvastaisessa tilanteessa ja tarvitsi lisää tilaa. Niinpä naiset päättivät vuoden 1995 syksyllä vaihtaa asumisratkaisujaan päittäin. – Vuosituhannen vaihteessa minulla tosin oli kahden vuoden tauko täällä asumisessa, kun muutimme tyttären perheen kanssa Tammisaareen. He ostivat sieltä remonttikoh­

12

1/2018

HUVILAKEITAASTA URBAANILÄHIÖKSI

Kiinteistöjen kunnosta ­pitää huoletia, asuttiin ­sitten asunto-osake­ yhtiössä tai vuokralla. teekseen vanhan koulun, ja vävy sanoi, että hän ei muuta, ellei anoppi muuta mukana, Saarnio nauraa. Kouluprojekti ja töissä käynti pääkaupun­ kiseudulla osoittautuivat pidemmän päälle ­raskaaksi yhtälöksi. Saarnio siunaa vieläkin, että oli ollut kaukaa viisas ja jättänyt asun­ tonsa jälkivuokraukselle. Oli paikka, mihin palata.

1980-luvun puolivälissä Tiistilän seutu oli pääasiassa vielä pientalo- ja huvila-aluetta. Läheisen merenrannan ulkoilumaastot tulivat koiria ikänsä harrastaneelle Saarniolle enem­ män kuin tutuiksi. – Kuljin rannoilla silloisen koirani kanssa ja pysähdyimme välillä juttelemaan kesänvie­ tossa olevien mökkiläisten kanssa. Lähialueet olivat metsää. Siihen aikaan tunsin ­ulkonäöltä suunnilleen kaikki lähiseudun asukkaat ja he tunsivat minut, Saarnio muistelee. Viime vuosien aikana kävelyt ovat jääneet vähemmälle. Ensin aika jätti viimeisimmästä, rakkaasta pyreneittenpaimenkoira Oonasta, eikä Saarnio ole vielä ainakaan hennonnut hankkia uutta lenkkikumppania. Lisäksi liikuntavaivat vaikeuttavat lenkkeilyä – tosin


Elämän varrella kertyneet muistot ovat esillä Pirkko Saarnion kotona.

––––––––––––––––

–Tiistilässä ––––­–––––––––––––––––– kaikki on lähellä.

© TUIRE RUOKOSUO

Saarnio on itse sitä mieltä, että sisukkaasti liikkeelle lähteminen vähentäisi vaivoja. Nyt seuraa pitävät kaksi kissaa Mimmi ja Roope. Kilpikonnakuvioinen, punertava­ turkkinen Mimmi tulee rohkeasti tekemään tuttavuutta ja puskemaan päätään toimitta­ jan pohkeeseen, kun taas muhkeaturkkinen Roope vetäytyy ylhäisesti sohvan taakse. Sitä eivät aamupäivän yllätysvieraat voisi vähem­ pää kiinnostaa. – Myönnän asuvani tässä vaiheessa aika isosti. Periaatteessa kaksio riittäisi. En kuiten­ kaan haluaisi luopua asuntooni kuuluvasta terassipihasta enkä tiedä, miten pärjäisin hissittömän talon ylimmissä kerroksissa. Tämä on hyvä, rauhallinen talo. Nykyinen asuntoni on näistä syistä todella ihana, Saar­ nio summaa.

Matinkylän vehreä ja rauhal­ linen Tiistilä on sujuvien ­liikenneyhteyksien äärellä ja ­palvelut löytyvät kävelymatkan tai lyhyen bussimatkan päästä. Merenrantakin on lähellä. • Ison Omenan kauppakeskus ja palvelutori • metro ja hyvät bussiyhteydet • päiväkoti • ala- ja yläkoulu • terveysasema ja hammashoitola • hienot ulkoilumahdollisuudet, mm. Espoon rantaraitti • uimaranta • urheilupuisto ja kuntokeskukset

13


LUKUJA

150

Asukkaiden keski-ikä on

46,5

asuntoa ­ apautuu v kuukausittain.

vuotta.

Yhteinen ESPOO Espoon Asuntojen asunnoissa asuu iso kirjo erilaisia ihmisiä: n ­ uoria, ikäihmisiä, lapsiperheitä ja yksin asuvia. Kaikkiaan 15 176 kodissa ­eletään mukavaa espoolaista perusarkea – käydään työssä, opiskellaan tai ollaan kotona, laitetaan ruokaa, pestään pyykkiä, luetaan, puuhastellaan ja katsellaan televisiota. TEKSTI Tuija Holttinen, PIIRROS Shutterstock

E

spoon Asuntojen tarjoamat kodit ovat haluttuja. Kaupungilla ei omistajana ole tuottovaatimus­ ta, eikä voittoa kerätä. Kaikki vuokratulot käytetään kiinteistöjen yhteisiin korjaus- ja lainanhoitokuluihin ja kustannuskehitys on tasaista. Siksi vuokrat pystytään pitämään Espoon yleistä vuokrata­ soa alhaisempana. LÄHELTÄ JA KAUEMPAA

Valtaosa asunnonhakijoista on espoolaisia, mutta hakijoita tulee lisäksi paitsi pääkau­ punkiseudun lähikunnista myös muualta

yli 14

15 000 1/2018

vuokra-­ asuntoa eri puolilla Espoota.

Suomesta. Asukaskuntaa rikastuttavat maahanmuuttajataustaiset hakijat, mikä kuuluu käytettävien kielten kirjossa. Espoon Asunnoissa muita kieliä kuin suomea ja ruot­ sia äidinkielenään puhuu reilut 14 prosenttia asukkaista. Kotikielenä puhutaan esimerkiksi somalin, eestin, venäjän, albanian ja arabian kieltä. Vuonna 2017 vastaanotettiin kaikkiaan 24 337 hakemusta, ja voimassa olevia hakemuk­ sia on jatkuvasti lähes 5 000. Asuntoja vapau­ tuu kuukausittain noin 150. Viime vuoden suosituimmat asunnonhakukuukaudet olivat tammikuu ja elokuu.

400

uutta asunto­ aloitusta vuosittain.


14 %

asukkaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia.

YKSIÖT YKKÖSSIJALLA

Pienet asunnot kiinnostavat; ylivoimaisesti eniten asuntohakuja kohdistuu yksilöihin ja kaksioihin. Tämä huomioidaan myös uusien asuntojen rakentamisessa. Espoon Asuntojen rakennuttamisjohtaja Pirjo Räihä kertoo, että perhekoot ovat pie­ nenneet, ja lisäksi ihmiset haluavat tehok­ kaasti hyödynnettyjä neliöitä. Vaikka suuri osa viime vuoden asunnonha­ kijoista oli yhden hengen talouksia, toisinaan kohtuuhintaisista isoista asunnoistakin on pulaa. Espoossa asunnon tarvitsijoiden joukkoon mahtuu myös isompia ruokakun­ tia. Tälläkin hetkellä on asuntohakemuksia perheille, joissa on 5–12 jäsentä. Aikuisten vuokralaisten ikäjakauma on alle 60-vuotiaissa suhteellisen tasainen jokaisella ikävuosikymmenellä. Viime vuoden tilastojen mukaan asukkaiden keski-ikä on 46,5 vuotta. Iäkkäimmät asukkaat ovat yli 90-vuotiaita. Uusien hakijoiden keski-ikä on 36 vuotta, kun ikä lasketaan vanhimman asuntohake­ muksessa ilmoitetun henkilön mukaan.

Halutuimmissa asunnoissa on

1 tai 2 huonetta.

asuinalueita tällä hetkellä ovat Matinkylä, Etelä-Leppävaara ja Tapiola, mutta myös uudiskohteet esimerkiksi Saunalahdessa kiinnostavat hakijoita. Asunnoissa viihdytään pääsääntöisesti hyvin. Espoon Asunnoilla on asukkaita, jotka ovat olleet vuokrasuhteessa lähes 60 vuotta, ja keskimääräinenkin vuokra-aika on reilut 8 vuotta. Vuokralaisten vaihtuvuus on vähen­ tynyt jo usean vuoden ajan, mikä kertoo asuk­ kaiden tyytyväisyydestä.

Keskimääräinen vuokrasuhde on

8,2 vuotta.

VIIHTYVYYS VÄHENTÄÄ VAIHTUVUUTTA

Espoon Asunnot pyrkii tarjoamaan asunto­ ja hyvin yhteyksien varrelta. Suosituimpia

4 500

voimassaolevaa vuokra-asunto­ hakemusta alku­ vuodesta 2018.

––––––

noin

––––––––––– Vuoden 2017 aikana Espoon Asunnoilta vuokra-asunnon sai 2 264 hakijaa. Heistä yli 60 prosenttia muutti yksiöön tai kaksioon.

15


KESTÄVÄN KAUPUNGIN ASIALLA

TEKSTI Tuija Holttinen KUVAT Jari Härkönen

Kun Jaakko Kammonen ja Elias Erämaja tapaavat, on pääpuheen­ aiheena aina Espoo. Molempien intresseissä on huolehtia siitä, että Espoo kehittyy kaupungille laaditun strategian mukaisesti.

KESTÄVÄN kaupungin asialla 16

1/2018


17


KESTÄVÄN KAUPUNGIN ASIALLA

––––––––––––––––

––––––––––

LUKIEN JA METSÄLLÄ KÄYDEN

Jaakko Kammonen irrottautuu työstä muun muassa lukemalla ja syksyisin metsästämällä. – Liikuntaa harrastan myös eri muodoissa ja kesäisin vietän aikaa perheen kanssa mökillämme Jaalassa.

18

1/2018

aakko Kammonen on Espoon Asuntojen uusi toimitusjohta­ ja. Ekonomisti Elias Erämaja on puolestaan Espoon valtuuston jäsen ja luottamustoimensa kautta Espoon Asuntojen hallituksen puheenjohtaja. Elias Erämajan mukaan Espoon kehittämisstrategian pohjana on halu rakentaa kestävää ja monimuo­ toista kaupunkiympäristöä. Sillä pääkaupun­ kiseutu kasvaa nopeasti, niin myös Espoo. – Meillä on samat haasteet kuin muillakin nopean kasvun alueilla ja kunnilla, Erämaja toteaa. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten ihmisten määrän nopea kasvu tuo haasteita, samoin muualta Suomesta tulevien ihmisten muutto. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tar­ vitaan, sillä pääkaupunkiseutu on kallis, eikä asunnon ostaminen ole monelle realistinen vaihtoehto.

– Segregaatiota tulee aktiivisesti torjua, Erämaja huomauttaa. Jaakko Kammonen lisää, että Espoon ­Asuntojen tärkeä tehtävä on Espoon vuokra-­ asunnoista vastaavana yhtiönä vastata myös kestävyyden haasteeseen. Se tapahtuu muun muassa rakennuttamalla ekologisesti kestäviä asuntoja, jotka sallivat myös vertailun vapaa­ rahoitteiseen asuntotuotantoon. Esimerkiksi hän nostaa Saunalahden Magneettikadun, jossa sijaitseva Espoon Asuntojen rakennut­ tama kiinteistö on monin laatupalkinnoin tunnustettu. – Uudet vuokra-asuntomme sijoittuvat hyvien liikenneyhteyksien alueille, joilla on paljon myös vapaarahoitteista rakennus­ toimintaa. Erityisesti metroasemien seudut tulevat nopeasti tiivistymään. ESPOO-TARINAN HENGESSÄ

Espoon visiona on olla vastuullinen ja inhi­ millinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien


Tavoitteena on aloittaa vuosittain noin 400 uuden asunnon raken­ taminen.

on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää, ja jossa kuntalaiset voivat aidosti vaikuttaa. Espoon visiosta johdettu Espoon strategia on tullut tunnetuksi Espoo-tarinana. Se suuntaa kaupungin toimintaa entistä selkeämmin yhteisten tavoitteiden mukaises­ ti. Espoo-tarina valtuustokaudelle 2017–2021 hyväksyttiin syyskuussa 2017. Elias Erämaja luonnehtii Jaakko Kammo­ sen sisäistäneen Espoo-tarinan hyvin. Kammonen aloitti työnsä Espoon Asun­ tojen toimitusjohtajana tammikuussa 2018, mutta yhtiö on hänelle jo ennestään tuttu. Kammonen toimi aiemmin yhtiön kiinteistö­ johtajana. – Toki toimitusjohtajuus edellyttää vielä laajempaa osaamista. Tehtävä myös pai­ nottuu entistä enemmän Espoon kaupun­ gin kanssa tehtävään yhteistyöhön. Olen aiemminkin ollut yhtiön johtoryhmässä, mutta uusi tehtävä on luonnollisesti isompi kokonaisuus, Kammonen sanoo.

Yhteistyönsä sujuvuutta miehet eivät epäile, vaikka yhteistyö toki hakee vielä muotoaan. – Johan tässä on muutama viikko yhteistyötä jo ihan hyvin vedetty, naurahtaa Kammonen. Kasvotusten ollaan jatkossakin ainakin kerran kuussa, Espoon Asuntojen hallituksen kokousten yhteydessä. – Ja jos ja kun joku tietty asia tarvitsee erityisempää valmistelua, niin teemme sitä tiiviisti yhdessä, Erämaja huomauttaa. ASUNTOTUOTANTO NOUSUSSA

Espoon kaupunki on asettanut Espoon Asunnoille tavoitteen aloittaa vuosittain noin 400 uuden asunnon rakentaminen. Yhtiöllä on tällä hetkellä yli 15 000 vuokra-asuntoa eri puolilla Espoota. Määrä on siis kasvussa, vaik­ ka vanhaa rakennuskantaa myös puretaan. – Hyvien liikenneyhteyksien päässä olevia yksiöitä ja kaksioita kysytään eniten. Suu­ remmissa asunnoissa myös vuokra nousee

––––––––––

––––––––––––––––––––

© TERO IKÄHEIMONEN

Uudet vuokra-­ asuntomme ­sijoittuvat ­hyvien liikenne­ yhteyksien alueille.

ODOTTAEN VAPAALLA

Vapaalla Elias Erämaja lukee, useimmiten tietokirjallisuutta. – Alkuvuonna säät ovat suosineet myös talvista harrastustani hiihtämistä, Erämaja naurahtaa. Vapaa-aikaa on myös kehystänyt mieluisa odotus. – Esikoisemme laskettu aika on maaliskuussa. Ajatukset ­avovaimon kanssa pyörivät siinä.

19


KESTÄVÄN KAUPUNGIN ASIALLA

© OLLI URPELA

––––––––––––––––––––––

–––––––––– KÄRKIKASTIN ESPOO

Suosituimmat asunnot ovat hyvien kulkuyhteyksien varrella.

helposti liian suureksi. Muun muassa siksi kolmioita suurempia asuntoja ei ole tulossa kuin tarkkaan harkittuihin uudiskohteisiin, Kammonen sanoo. Omistusasuminen on muuttunut pääkaupunkiseudulla osin hyvin kalliiksi. Moni pääkaupunkiseudulle töihin tuleva joutuukin huomaamaan, että vuokra-­ asunto on ainoa mahdollisuus työskennel­ lä ja elää pääkaupunkiseudulla. Valtioneuvoston tuore päätös luopua ARA-rahoitteisten vuokra-asuntojen kohdalla hakijoiden tulorajoista oli Kammosen ja Erämajan mielestä oikea ratkaisu. – Tulorajoista luopuminen tarkoittaa yhtä kannustinloukkua vähemmän. Samalla se auttaa rakentamaan sosiaalisesti kestävää asumista, kun tulorajat eivät ohjaa liikaa asukasvalintaa. Toki on huomioitava se, että vuokra-asuntoa erityisesti tarvitsevat voivat sellaisen saada, Kammonen sanoo.

20

1/2018

Espoo on ­ kansainvälisen ­vertailututkimuksen ­mukaan Euroopan ­kestävin kaupunki.

Erämaja on samoilla linjoilla. – Painopisteen on oltava vähäosaisten huomioinnissa. Mutta tiukat tulorajat aiheut­ taisivat vain kannustinongelmia ja turhaa hallinnollista taakkaa.

Espoo on kansainvälisen vertailututkimuksen mukaan Euroopan kestävin kaupunki. Tutkimus osoitti, että kasvava Espoo on taloudellisilla, sosiokulttuurisilla ja ekologisilla kestävän kehityksen mittareilla mitattuna onnistunut pitämään kehityksensä kestävänä. Hollannin EU-puheenjohtajakaudellaan keväällä 2016 teettämässä tutkimuksessa oli mukana yli 140 eurooppalaista kaupunkia. Koska kärkipaikalta ei haluta pudota, Espoo tavoittelee muun muassa hiilineutraaliutta energiantuotannossaan vuoteen 2030 mennessä. Kestävyys on myös yksi Espoon Asuntojen arvoista. Siksi yhtiö teki vuoden 2016 lopussa päätöksen vaihtaa käyttämänsä kiinteistösähkö EKOenergia-merkityksi bioenergiaksi. Espoon Asunnot on myös mukana Espoon kaupungin ja Fortumin yhteistyöhankkeessa rakentaa päästötöntä kaupunkia: viime vuonna 5000 Espoon Asuntojen kodissa otettiin käyttöön kulutusjousto sekä Ekolämpö.


Sähköistyvää palvelua Espoon Asuntojen sähköisen asioinnin kehitysprojektilla rakennetaan asiakkaita ja henkilöstöä auttava palvelualusta.

P

rojekti aloitettiin syksyllä 2017. Tarvekar­ toitusten ja konseptoinnin jälkeen alkaa palvelun tekninen toteutus, jonka aikana erilaisia osaratkaisuja testataan laajan työryhmän kanssa. Uuden sähköisen palvelun tulisi olla suunnitel­ mien mukaan valmis käyttöön alkuvuodesta 2019. – Asiakaspalvelun parantamisestahan tässä on kysymys. Sähköinen palvelu on paikasta ja ajasta riippumatonta, toisin kuin perinteiset asiakaspal­ velukanavamme, Espoon Asuntojen toimitusjoh­ taja Jaakko Kammonen toteaa. Hän myöntää uudistuksen vievän aikaa, sillä kyse on merkittävästä järjestelmähankkeesta. – Uudistamme parhaillaan myös kiinteistötieto­ jemme toiminnanohjausjärjestelmän. Sähköisen asiointikanavan taustajärjestelmäksi ei haluttu

vanhaa järjestelmää, koska se ei enää vastaa ­kaikkiin tarpeisiimme. Digitaalisten ratkaisujen suunnitteluun, ­toteutukseen ja ylläpitoon keskittyvässä Exovessa työskentelevä Soila Oinonen muistuttaa Espoon Asuntojen sähköisen palvelun monipuolisuu­ desta. – Se on tarkoitettu vuokra-asunnon hakijoiden, asukkaiden sekä henkilöstön käyttöön. Siksi tekni­ nen toteutuskin vie aikaa. Designerina projektissa työskentelevä Oino­ nen kiittelee Espoon Asuntojen projektiryhmää paneutumisesta. – Heillä on iso ja aktiivinen ryhmä tässä projek­ tissa. Se on erittäin hyvä, sillä useista erilaisista palvelunkäyttäjistä johtuen toteutettavana on monipuolinen palvelualusta.

© SHUTTERSTOCK

Sähköisen asioinnin ­kehittämisessä pyritään ­nopeampaan ja parempaan palveluun.

21


VISIITTI Ison Omenan kirjasto

Ison Omenan kirjastossa on monenlaista ­tekemistä ­huviksi ja hyödyksi.

Paljon ­enemmän kuin ­kirjasto

Ison Omenan kirjasto on ­varsinainen monitoi­ mikeskus. Perinteisen toiminnan lisäksi siellä voi 3D-tulostaa, pelata lautapelejä, käyttää ompelu­ konetta tai lainata vaikkapa akkuporakoneen. TEKSTI Marjo Tiirikka, KUVAT Olli Häkämies/Espoon kaupunki ja Shutterstock

22

1/2018

os sälekaihtimestasi on hajonnut kiinnike, ei hätää. Ota se mukaan Ison Omenan kirjastoon ja tulosta uusi nippeli 3D-tulostimella biohajoavasta PLA-muovista. Kätevää eikö totta? Kokeileva kirjasto sijaitsee Ison Omenan palvelutorilla. Uudenaikai­ sessa julkisten palvelujen keskittymässä toimivat kirjaston lisäksi muun muassa nuorisopalvelut, neuvola, terveysasema ja Kela. Palvelutorin oven suusta kiireinen voi lainata mukaansa pokkarin. Peremmällä kirjaston info­ tiskillä huomio kiinnittyy valtavaan älynäyttöön, jossa leijailee hitaasti erilaisia kasveja. Pienet kävijät ymmärtävät kirjastoneuvoja Meerit Heiskasen mukaan helposti taulun merkityksen. Koskemalla tauluun ilmestyy aina uusia kasveja ja luonnon elementtejä, joista muodostuu taas erilainen taideteos. Heidi Tikan ja Juha Jouhtimäen suunnittelemassa Herbarium-multitaide­ teoksessa on satoja erilaisia kasveja.


–––––––––

––––––––––

Perinteisten tieto- ja kaunokirjallisuuskir­ jojen sekä lehtien lisäksi kirjastossa voi lukea paria sataa kotimaista digisanomalehteä, ulkomaisia sanomalehtiä 54 kielellä sekä englanninkielisiä huippuaikakauslehtiä. Vali­ koimissa on myös dvd-elokuvia ja lautapelejä, joita voi pelata paikan päällä tai lainata kotiin. Datapisteessä tietokoneiden käyttäjät saavat tarvittaessa opastusta. VIIHDEKESKUKSEN KIRJAVA TARJONTA

Ison Omenan kirjastossa on monenlaista tekemistä huviksi ja hyödyksi. Siellä voi esi­ merkiksi soittaa ja äänittää musiikkia ammat­ titason välineillä. Tähän tarvitaan virkailijalta saatava musapassi. Paja on tarkoitettu monenlaiselle puuhalle, luomiselle, kokeiluille, tutkimiselle ja oppimi­ selle. Sieltä löytyvät 3D-tulostin sekä vinyyli­ leikkuri ja prässi. Omaan paitaan tai kangas­ kassiin voi painaa minkä tahansa kuvan.

Saumurit ja ompelukoneet ovat kävijöiden vapaassa käytössä – jos on tarvetta esimerkik­ si verhojen lyhentämiselle. Ympäristöä laa­ jentavia VR- eli virtuaalilasejakin voi kokeilla Pajassa. ”Likaisen työn” pajassa on laitteita puun ja metallin työstämiseen. Akkupora­ koneen tai työkalusarjan voi myös lainata kotiin, samoin kosteusmittarin. Lastenosastolla saa pelata Wiitä ja pleik­ kaa, nuorten puolella esimerkiksi kasipalloa. Kirjaston yhteydestä toimivassa nuorten starttipisteessä annetaan apua kesätöiden tai opiskelupaikan hakuun. SATUJA JOKAISELLE

Kirjastossa järjestetään myös ohjelmaa: ­Satutunneilla kielitaitoinen henkilökunta ­lukee tarinoita monella kielellä kuten soma­ liksi, venäjäksi tai viittomakielellä. Parilla lavalla on esiintynyt räppäreitä ja muusikoita, ja seniorit käyvät kirjastossa tuolijumppaa­

KIRJASTO PALVELEE

(pidemmät ajat itsepalveluna, suluissa asiakaspalveluajat): Ma–pe 7–21 (8–21), la 8–18 (10.30–18) su 11–18 (11–18) www.helmet.fi

massa. Meerit Heiskanen vetää tietokirjalli­ suuden lukupiiriä. Novellikoukussa kirjaston väki lukee novelleja, ja kuuntelijat voivat kutoa samalla vaikkapa villasukkia. Keski­ viikon Kinossa katsellaan oman kokoelman klassikoita, ja kulttuurin ja taiteen kohtaamis­ paikassa Kohtaamossa esittäytyy espoolaisia kulttuurilaitoksia. – Parhaiten on jäänyt mieleen, kun Tapiolan Sinfonietan muusikot olivat täällä vastaamassa kysymyksiin ja pitivät pienen konsertinkin, Meerit Heiskanen kertoo. Kävijämäärältään pääkaupunkiseudun suosituin kirjasto houkuttelee myös nuoria viettämään aikaa ja tapaamaan toisiaan. Vä­ keä riittää, mutta silti kirjastossa on yllättävän rauhallista. – Akustiikka on täällä huomioitu erityisen hyvin, ja siinä on onnistuttu todella hienosti. Vaikka on hurjasti kaikenlaista meininkiä, on silti rauhallista.

23


MINUN ESPOONI Toivo Hursti

Sirkat & ESPOOLAISNUORTEN PUOLESTAPUHUJA Kotisirkat ja vaikuttajatyö täyttävät Etelä-Tapiolan lukiota käyvän Toivo Hurstin vapaa-ajan.

W

TEKSTI Marjo Tiirikka, KUVAT Jari Härkönen

eeGee Emman vieressä on vaalea kontti, jonka sisällä muovilaatikois­ sa sirisee noin 174 000 kotisirkkaa. Etelä-Tapiolan lukiolaiset käyvät ruokkimassa ja juottamassa sirkkoja biologian kurssimerkintää vastaan. Kaupungin omistama sirkankasvatuskontti opettaa nuo­ rille kestävää kehitystä ja ruuan viljelyä. Hyönteiselintarvikkeet tekevät kovasti tuloaan län­ simarkkinoille ja Espoossakin halutaan olla mukana tuottamassa kestävän kehityksen mukaista ravintoa. Kotisirkkojen tuotanto kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin perinteinen lihakarjan tuotanto. Sirkat kehittyvät syöntikypsiksi nopeasti, 35 päivän iässä. Ne kuluttavat vain vähän vettä ja ravintoa. Lisäksi hyönteisissä on pal­ jon proteiinia.

24

1/2018

Koulun oppilaat Toivo Hursti, Matias Järvinen ja Aaron Uussaari halusivat yrittäjäkurssilla kehittää tulevaisuuden tuotteen ja oivalsivat sirkoissa loistavan mahdollisuuden. VÄLIPALAPATUKOITA KÄSITYÖNÄ

Ensin lukiolaispojat miettivät tekevänsä sirkoista urheilujauhetta tai -juomaa, mutta päätyivät kuitenkin tekemään kaikille kuluttajille sopivia välipalapatukoita. Nimeksi valikoitui Bugman’s Best. – Aaron osasi meistä ainoana tehdä keittiössä muuta­ kin kuin polttaa kananmunat pohjaan. Niinpä hän kehitti reseptin. Matias puolestaan ymmärtää markkinointia ja keskittyi brändiimme. Logon teki kaverini pizzapalkalla, toimitusjohtaja Toivo Hursti kertoo.


KUKA Lukiolainen, Espoon nuorisovaltuuston 1. vara­ puheenjohtaja TYÖ Kotisirkoista välipala­ patukoita valmistavan Bugman’s Best Oy:n toimitusjohtaja, luonto-opas VAPAA-AIKA Saksofonin ­soittaminen, lukeminen PARASTA ESPOOSSA Nuuksion kansallispuisto MITÄ TOIVOISIT ESPOOSEEN Jokaiselle kuntalaiselle aidon mahdollisuuden vaikuttaa ­Espoon asioihin.

25


MINUN ESPOONI Toivo Hursti

Olemme ­toiveikkaita, koska ihmiset ovat ­kiinnostuneita ­sirkoista.

NUORTEN ÄÄNI KUULUVIIN

Välipalapatukoita tehdään ja pakataan toistaiseksi käsityönä espoolaisessa kotikeit­ tiössä. Myynti tapahtuu verkkokaupasta ja erilaisten tapahtumien yhteydessä. Alaikäisyys on hankaloittanut poikien yritystoimintaa, sillä sopimusten tekeminen vaatii oikeuskelpoisuutta. Toivo Hursti täytti tammikuussa 18 vuotta, ja nyt repussa on valmiina paperit osakeyhtiön perustamista varten. Tavoitteena on saada yritys nousuun sekä etsiä yhteistyökumppaneita tuotantoon ja jälleenmyyjäverkostoon. – Olemme toiveikkaita, koska ihmiset ovat kiinnostuneita sirkoista. Olisihan se hienoa saada joskus osinkoa nostettua. Lukion jälkeen aiomme silti jatkaa akateemisten opintojen pariin.

26

1/2018

Toivo Hurstilla on monta rautaa tulessa. Vapaa-aika menee enimmäkseen Espoon nuorisovaltuuston varapuheenjohtajan teh­ täviä hoitaessa, mikä käytännössä tarkoittaa kokouksissa istumista ja lausuntojen kirjoit­ tamista. Politiikkaan hän ajautui puolivahin­ gossa. – Minulla oli vähän erimielisyyksiä yhteiskuntaopin opettajan kanssa. Halusin kuitenkin varmistaa hyvän numeron perus­ koulun päättötodistukseen, ja asetuin ehdolle Espoon nuorisovaltuustoon. Nyt istun val­ tuustossa toista kautta. Nuorisovaltuuston varapuheenjohtajan mielestä on erittäin tärkeää saada espoolais­ nuorten ääni kuuluviin heitä koskevissa pää­ töksissä. Nuoret käyttävät kunnan palveluja siinä missä muutkin.

– Emme halua aikuisten määrittävän sitä, mitä nuoret haluavat. Päätöksentekijöiden pitää kuunnella myös meitä. Tykkään esiintyä ja väitellä. Lukemisesta ja yleissivistyksestä on ollut paljon hyötyä tässä työssä. Nuuksion kulmilla, Karhusuon metsäisissä maisemissa varttunut nuori mies harrasti pitkään suunnistusta. Nyt se on saanut v­ äistyä kiireitten vuoksi. Luontoon hän pääsee ­edelleen tekemällä keikkoja luonto-oppaana. Toivo Hursti tunnustaa, ettei aiemmin ole pohtinut juurikaan kotipaikkakuntansa merkitystä. Vaikuttajatyö espoolaisnuorten äänitorvena on muuttanut tilanteen. – Kun näin jatkuvasti asiapapereissa ­Espoon kaupungin nimen, se alkoi ­­vähi­tellen merkitä yhä enemmän. Nyt tuntuu hyvältä olla juuri espoolainen, Toivo Hursti kertoo.


TUULETUS

Oman kodin ­sisäilmasta voi p ­ itää huolta monin eri tavoin. TEKSTI Ann-Marie Nystedt KUVA Shutterstock

Raikkaassa kodissa on hyvä olla

V

oit parantaa sisäilman laa­ tua huolehtimalla riittävästä ilmanvaihdosta, käyttämällä pölyämättömiä sisustusmate­ riaaleja, siivoamalla viikoittain ja välttämällä tupakointia sisätiloissa. Tavoitelämpötila on 21 astetta. Liian korkea lämpötila koetaan tunkkaisempana ja lisää energiankulutusta. PERUSSIIVOUS JA PIKAINEN TUULETUS

Perussiivous auttaa pitämään kodin raikkaa­ na. Lattioiden imuroiminen sekä pyyhkimi­ nen kostealla poistaa pölyt. Tomua kertyy myös kodin tekstiileihin, kuten verhoihin ja sohvatyynyihin, jotka tuleekin tuulettaa säännöllisesti.

RIITTÄVÄ ILMANVAIHTO

auki, muutoin sisätiloihin kertyy kosteutta. Kosteutta syntyy normaalista asumisesta ja elämisestä, ruuanlaitosta, suihkusta, saunasta sekä pyykinpesusta ja -kuivauksesta. Jotta ilmanvaihto toimisi mahdollisimman hyvin, poistoilmaventtiilit kaipaavat puhdis­ tusta imuroimalla tai pyyhkimällä kostealla ainakin pari kertaa vuodessa. Ethän pyöritä keskellä olevaa säätöosaa puhdistuksen aika­ na – se vaikuttaa virtaavan ilman määrään. Useimmissa asunnoissamme on liesituule­ tin. Liesituulettimen suodattimen puhdistus tulisi tehdä sen käytöstä riippuen 2–3 kuu­ kauden välein. Rasvasuodattimen puhtaana pitäminen pienentää myös tulipaloriskiä.

Ilmanvaihdon tulee toimia joka päivä ja ympäri vuorokauden. Venttiilien tulee olla

Lähteet: www.martat.fi ja www.hengitysliitto.fi

Tuulettaminen raikastaa. Tuuletus kannat­ taa tehdä nopeasti ja avaamalla kerralla mon­ ta ikkunaa niin, että saadaan ristiveto. Muista sulkea ikkunat, jotta lämpö ei karkaa tai ettei esimerkiksi ikkunasta sada sisälle. Likaiset tiskit tai pitkään roskiksessa mu­ hineet roskat alkavat helposti haista. Samoin lattiakaivo, joka on suositeltavaa puhdistaa useita kertoja vuodessa. Pesualtaan hajulukko on syytä pudistaa, jos viemäri haisee ja pesuallas tyhjenee hitaasti vedestä. Hajulukko on luultavasti tukkeutu­ nut esimerkiksi hiusten jouduttua viemäriin.

27


KOTIVAKUUTUS

Lukittu uusi polkupyörä varastettiin koulun pihalta. Korvataan, mutta rahakorvauksen sijasta korvaus voidaan suorittaa tavarana. Korvauksesta vähennetään omavastuu ja mahdolliset ikävähennykset.

Kaulakoru hävisi ­ostosmatkalla tuntemattomalla tavalla. Ei korvata. Ehdoissa on rajoitus, ettei katoamista tai unohtamista korvata.

Turkiskuoriaiset tekivät­ tuhojaan vaatehuoneessa. Ei korvata. Ehdoissa on yleensä ­rajoitus tuhoeläinten ja hyönteisten aiheuttamista vahingoista.

TEKSTI Marjo Tiirikka, KUVAT Shutterstock ESIMERKIT Vakuutus ja rahoitusneuvonta Fine

Mitä jos vesivahinko turmelee ­omaisuutta tai uusi ­puhelin menee ­rikki? Kotivakuutus tuo ­turvaa ­elämän ­ahdinkoihin. Viimeistään ­muuton ­yhteydessä se pitää päivittää.

Turvaa ­kotivakuutuksella

E

spoon Asuntojen kiinteis­ töt on vakuutettu täydestä arvostaan. Vakuutus korvaa kuitenkin vain kiinteistölle aiheutuvat vahingot. Se ei korvaa esimerkiksi varas­ tosta varastettuja tavaroita tai vesivahingon pilaamia huonekaluja. Siksi kaikille asukkaille suositellaan kotivakuutuk­ sen ottamista. Kotivakuutuksella vakuutetaan kodin irtaimisto eli esimerkiksi huonekalut, vaat­ teet, astiat, elektroniikka, kodinkoneet ja harrastusvälineet. Kotivakuutukset voidaan karkeasti ottaen jakaa kolmeen: suppeaan, perustasoon ja laajaan. Suppea korvaa yleen­ sä ainoastaan palo- ja myrskyvahingot, perus­ kotivakuutus korvaa lähinnä palo-, varkaus-, murto-, myrsky- ja putkivuotovahingot.

28

1/2018

Laaja kotivakuutus korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta joh­ tuvat vahingot, kuten erilaiset rikkoutumis­ vahingot. Laajassa kotivakuutuksessakin on rajoituksia. Se ei esimerkiksi korvaa huoltoa, kulumisesta johtuvaa vahinkoa, valmistumis­ vikaa tai katoamista. Myös lemmikkien ai­ heuttamat tuhot on yleensä rajattu pääsään­ töisesti laajojenkin vakuutusten ulkopuolelle. Vakuutusmaksuun vaikuttaa laajuuden lisäksi omavastuuosuus. Sillä tarkoitetaan sitä osuutta vahingon määrästä, joka jää vakuu­ tuksenottajan itsensä maksettavaksi. VÄLTÄ YLI- TAI ALIVAKUUTTAMISTA

Kotivakuutussopimuksessa määritellään, kuinka suuresta rahasummasta omaisuus on vakuututettu. Vakuutus voi olla vakuutus­ määrällinen tai täysarvovakuutus. Valitessasi


–––––––––––

––––––––––

Viisi vuotta vanha televisio rikkoutui ukonilmalla korjauskelvottomaksi jännitevaihteluiden vuoksi. Korvataan laajasta vakuutuksesta. K ­ orvauksesta vähennetään omavastuu ja mahdolliset ­ikävähennykset.

NÄIN VÄLTÄT VAHINKOJA

• Pidä huolta paloturvallisuudesta. Polta ­kynttilöitä vain valvotusti ja tarkista palo­ varoittimien toimivuus kuukausittain. • Ethän jätä astianpesukonetta tai pyykin­ pesukonetta pyörimään, kun poistut kotoa. Sulje hana aina käytön jälkeen ja ­tarkkaile vesi- ja viemäriputkiliitoksia vuotojen ­varalta.

saatavaa korvausta, ja esimerkiksi matkapu­ helimissa ikävähennys on tyypillisesti 20–30 prosenttia vuodessa. – Jos juuri joulukuussa ostettu puhelin vahingoittuu heti seuraavan vuoden tam­ mikuussa, siitäkin saatetaan tehdä yhden vuoden ikävähennys. Vakuutusehdoissa on yleensä määritelty ikävähennysten laskutapa niin, että laitteen ikä lasketaan kalenterivuo­ sien mukaan, eikä esimerkiksi laitteen todelli­ sesta ostohetkestä, Hanna Salo kertoo. Lisätietoja

Pentukoira pureskeli pöydänjalat, kynsi tapetteja ja repi sohvanpäällistä. Ei korvata. Useissa ehdoissa on rajoitus, ettei ­seuraeläinten aiheuttamia vahinkoja korvata.

löytyy FINEn oppaista Perus­ tietoa kotivakuu­ tuksista ja Vuokra­ laisen, osakkaan ja taloyhtiön vakuutukset (www.fine.fi)

täysarvovakuutuksen irtaimisto vakuutetaan pinta-alan mukaan ja korvaus maksetaan vaurioituneen omaisuuden arvon mukaan. Vakuutusmäärällisessä kotivakuutuksessa määriteltävän omaisuuden arvon pitäisi vasta­ ta mahdollisimman tarkkaan omaisuuden jäl­ leenhankinta-arvoa. Mikäli vakuutusmäärä on tätä pienempi, puhutaan alivakuuttamisesta. – Parhaiten yli- tai alivakuuttamisen pystyy välttämään ottamalla täysarvovakuutuksen, jolloin vakuutus tehdään muun muassa ­pinta-alatietojen perusteella. Täysarvova­ kuutuksissakin saattaa olla enimmäiskor­ vausmäärä, jonka riittävyys on hyvä tarkistaa, opastaa vakuutusasiantuntija Hanna Salo Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finesta.

Täysarvovakuutus riittää yleensä tavan­ omaiselle tai vähän arvokkaammallekin irtaimistolle. Jos irtaimistoa on hyvin vähän tai toisaalta se on erittäin arvokasta, saattaa vakuutusmäärällinen vakuutus olla hyvä vaihtoehto. IKÄVÄHENNYS PIENENTÄÄ KORVAUSTA

Täysarvovakuutus ei tarkoita sitä, että vau­ rioituneesta omaisuudesta saa aina uuden hintaa vastaavan korvauksen. Korvausmää­ rään vaikuttaa muun muassa vaurioituneen omaisuuden ikä. Yleisimpiä kotivakuutuksesta korvattavia vahinkoja ovat nykyään erilaisten älylait­ teiden rikkoutumiset. Ikävähennys alentaa

VASTUUVAKUUTUS KORVAA MUILLE AIHEUTETUN VAHINGON

Vuokralaisen kannattaa kotivakuutuksen lisäksi ottaa vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Yleensä nämä sisältyvätkin valmiiksi kotiva­ kuutukseen. Vastuuvakuutus korvaa ulko­ puoliselle aiheutetun vahingon. Tällainen on esimerkiksi valvomatta jätetystä kynttilästä syttyvä tulipalo, josta aiheutuu haittaa myös naapurille. Oikeusturvavakuutuksesta puo­ lestaan korvataan kohtuulliset oikeudenkäyn­ tikulut riita- ja rikosasioissa. Viimeistään muuton yhteydessä kotivakuu­ tuksen tiedot pitää päivittää, sillä vakuutus on voimassa aina vain tietyssä osoitteessa. Aika ajoin kotivakuutus kannattaa myös kilpailut­ taa, jolloin voi säästää rahaa. Halvin ei kuiten­ kaan ole yleensä kattavin, joten ehtoihin on syytä tutustua huolella. Usein vanhoissa kotivakuutuksissa on kalliimpi vakuutusmaksu, mutta niissä on vastaavasti myös paremmat ehdot esimerkiksi vuotovahinkojen ja ikävähennysten suh­ teen. Jos arvoesineitä on ennättänyt kertyä, ne kannattaa ottaa vakuutuksessa erikseen huomioon.

29


FIKSUSTI

Kanan rippeet sopivat seuraavana päivänä vaikka sämpylän täytteeksi. Sämpylätaikinaa voi jatkaa eilisen perunamuusin tai kaurapuuron ylijäämillä.

TEKSTI Marjo Tiirikka, KUVAT Shutterstock

­ ipauksella R ­luovuutta ­herkkuja ­ylijäämäruoasta Eilisestä pastasta ja muista ylijääneistä ruoista voi mielikuvitusta käyttämällä loihtia maittavan aterian. Luonto ja kukkaro kiittävät, kun ruokahävikin määrä pienenee.

30

1/2018


K

otona ruokahävikkiä syntyy kun syömäkelpoinen ruoka päätyy roskiin. Monesti tämä johtuu siitä, että ruokaa tuli tehtyä liikaa eikä ylijäämäperunoille tai pas­ talle keksitä käyttöä tai esimerkiksi juurekset näyttävät jo vähän elähtäneiltä. Jämät voi kuitenkin hyödyntää seuraavana päivänä heittämällä soppaan ripauksen luovuutta. Lihan, kalan ja kanan rippeet sopivat seuraavana päivänä vaikka uuniperunan täyt­ teeksi, voileipien päällysteeksi tai ruokaisan salaatin lisänä. Ylijääneet kasvikset voi sujaut­ taa pastaan, keittoon tai vaikkapa munakkaa­ seen. Jo parhaat päivänsä nähneet juurekset voi surauttaa kasvissosekeitoksi, johon saa lisämakua vielä sulate- tai tuorejuustolla. Kuivuneesta vaaleasta tai tummasta leivästä voi tehdä krutonkeja paistamalla kuutioituja paloja rapeaksi öljyssä ja valkosipulissa. Kru­ tongit tuovat salaatteihin ja keittoihin makua ja tekevät niistä ruokaisampia.

POTTUJEN JA PASTAN UUSI ELÄMÄ

Eilisen keitetyistä perunoista saa ruo­ kaisan salaatin lisäämällä joukkoon vaikkapa keitettyjä kananmunia, säily­ kepapuja, linssejä, savulohta, uunijuureksia – tai melkeinpä mitä vain kaapista löytyy. Pyttipannu valmistuu paistamalla keite­ tyt ja paloitellut perunat pannulla sipulin kanssa ja lisäämällä makkaraa, jauhelihaa tai kananrippeet. Päälle vielä kananmuna ja ateria on valmis. Keitetyt perunat voi käyttää myös munakkaaseen. Tomaatilla ja persiljalla saa espanjalaiseen munakkaaseen lisämakua ja miksei siihen voi lisätä vielä jämäyrtit ja juustonkannikatkin. Keitetty pasta säilyy jääkaapissa seuraa­ vaan päivään, mutta liisteröityy sisältämänsä tärkkelyksen vuoksi. Lorauttamalla öljyä sekaan pastan saa piristymään uudelleen lämmitettäväksi tai salaattiin. Sekaan voi lisätä kinkkua, sipulia, kermaa ja juuston viimeiset palat. Yli­

jääneistä ravioleista ja tortelliinista syntyy maittava uunipaistos kaatamal­ la sekaan valkokastiketta ja lisäämällä joukkoon juustoa ja vihanneksia. Keitetyn riisin ja nuudelinkin voi hyödyn­ tää. Pannulle ensin vihanneksia, sipulia ja ka­ naa, joukkoon riisi tai nuudeli ja perään vielä kananmuna. Suosikkimausteilla höystämällä saa aikaan herkullisen aterian. SUU MAKEAKSI

Suomalaiset ovat hanakoita tuijottamaan viimeisiä käyttöpäiviä ja parasta ennen -päivämääriä. Tosiasiassa moni tuote on vielä tämän jälkeenkin käyttökelpoinen. Omiin aisteihin kannattaa luottaa haistamalla ja maistamalla. Päivämäärän mukaan vanhaksi menneestä maidosta tai kermasta voi loihtia vielä ihanan pannukakun tai ohukaisia ruo­ kapöytään. Vähän vanhatkin hedelmät maistuvat makoisilta hedelmäsalaatissa, jogurtin lisänä tai juomassa. Ravitsevaan s­ moothieen voit tuikata ryppyiset omenat, ruskistuneet banaanit ja pehmenneet appelsii­ nit. Pakastimesta mukaan sopivat mustikat, herukat tai muut marjat. Sekaan vielä maitoa ja rahkaa tai Vähän vanhatkin jogurttia. Viimeistele siemenillä ja hedelmät maistuvat leseillä ja välipala on valmis. Kylmennyt puuro sopii sämpylä­ makoisilta juomassa. taikinan jatkeeksi. Lämmittämällä puuron ja maustamalla sen tummal­ la kaakaojauheella ja sokerilla valmis­ tuu ihanaa suklaakaurapuuroa. Ennen vanhaan vanhentunut pulla pyöräytettiin kermamaitoseoksessa ja pais­ tettiin herkulliseksi voissa. Kardemumma ja vaniljasokeri antavat lisämakua näille köyhille ritareille. Hillon ja kermavaahdon kera nautittava jälkiruoka maistuu taatusti nykynuorisollekin. Reseptejä hävikistä:

Parhaat päivänsä nähneet hedelmät jalostuvat herkuksi smoothiessa. ­Pakastimesta mukaan marjoja.

Suolaajahunajaa.com/havikista-herkuksi Hävikistä herkuksi on ruokabloggaajien yhteinen hanke, jonka tavoitteena on innostaa ja taikoa hävikki herkuiksi.

31


Perilänkuja 1 on kahdeksan­ kerroksinen talo, jossa asuntoja on aina 33,5 neliömetrin yksiöistä neljän huoneen asuntoihin, joissa tilaa on 78,5 neliömetriä.

PERILÄNKUJA

Espoon Asunnoille valmistuu tänä vuonna

368 UUTTA KOTIA Saunalahti, ­Olari, ­Vermonniitty ja ­Pitkäniitty. Eri ­puolille Espoota rakentuvat Espoon Asuntojen tänä vuonna valmis­ tuvat uudiskohteet. TEKSTI Hanna-Maija Loikkanen

32

1/2018

S

aunalahteen tammi–helmikuun vaihteessa valmistuneessa Tyyr­ puurissa on jo ehditty asettua kodiksi, mutta vuoden aikana muuttopuuhiin päästään vielä neljässä Espoon Asuntojen uudiskohteessa. Niistä ensimmäisenä on muuttovalmis toukokuun lopussa valmistuva Kuvastimen­ tie 4, joka koostuu kolmesta nelikerroksisesta kerrostalosta. Taloissa on yhteensä 61 uutta kotia ja niiden koot vaihtelevat yksiöistä kolmioihin. Kiinteistön yhteyteen valmistuu myös pysäköintihalli, joka otetaan käyttöön myö­ hemmin, tämän hetkisen arvion mukaan

loppuvuodesta 2019. Siihen saakka autojen pysäköinti on tilapäisjärjestelyin Kallioläh­ teentien varrella olevalla tontilla. Väliaikai­ selle pysäköintialueelle on matkaa noin 300 metriä. Kuvastimentie 4:n välittömässä läheisyy­ dessä sijaitsevat koulut alakoulusta lukioon sekä useita päiväkoteja. Kuitinmäen ja Olarin lähipalveluiden lisäksi Iso Omena ja Matin­ kylän metroasema ovat noin 2,5 kilometrin päässä ja lähin bussipysäkki noin 300 metrin päässä. Myös luonto on lähellä, sillä Keskus­ puisto on ihan nurkan takana. Samalle alueelle Olariin valmistuu vuoden lopussa myös toinen Espoon Asuntojen


Kuvastimentie 4:n välittömässä läheisyydessä sijaitsevat koulut alakoulusta lukioon sekä useita päiväkoteja.

KUVASTIMENTIE

KEELKORVENKUJA

Keelkorvenkujan 65-asuntoisen kerrostalon arvioitu valmistu­ misaika on marraskuun loppu.

uudiskohde, Keelkorvenkuja 5. 65-asuntoi­ sen kerrostalon arvioitu valmistumisaika on marraskuun loppu. VERMONNIITYSTÄ EI OLE PITKÄ MATKA MINNEKÄÄN

Vermonnitty on Perkkaan yhteyteen raken­ tuva täysin uusi asuinalue, jonka vetonauloja ovat palvelujen laaja kirjo ja hyvät liiken­ neyhteydet. Alue tulee uuden kaavan myötä kehittymään merkittävästi, ja suunnitelmissa on jopa 4000 uuden asunnon rakentaminen alueelle. Myös Espoon Asunnoille on valmistumassa Vermonniittyyn useita uudiskohteita. Niistä ensimmäinen on 126-asuntoinen Perilänkuja 1, johon uudet asukkaat pääsevät muutta­ maan kesäkuun lopussa. Perilänkuja 1 on kahdeksankerroksinen talo, jossa asuntoja on aina 33,5 neliömetrin yksiöistä neljän huoneen asuntoihin, joissa tilaa on 78,5 neliömetriä. Suurimmassa osas­

sa asuntoja on lasitettu parveke. Pienimmissä kaksioissa ja yksiöissä on ranskalainen parve­ ke. Lattiamateriaali on laminaatti, pesuhuo­ neissa ja wc-tiloissa keraaminen laatta. Luonnonläheistä asumista arvostaville Karhusuon läheisyydessä sijaitseva Pitkäniitty on taas oiva valinta. Sinne valmistuu viides Espoon Asuntojen tämänvuotisista uudiskoh­ teista, Pihkametsä 2. 28-asuntoisen rivitalo­ kohteen arvioitu valmistumisajankohta on lokakuun lopussa. LISÄTIETOA VERKKOSIVUILTA JA FACEBOOKISTA

Kuvastimentien asukasvalinta on parhaillaan käynnissä ja eikä aikaakaan, kun uutta kotia voi alkaa hakea kesäkuun lopussa valmistu­ vasta Perilänkujalta. Ajantasaisinta tietoa uudiskohteista saat seuraamalla verkkosivujamme ja Facebookia. Facebookista löydät esimerkiksi videon, joka tutustuttaa sinut Olariin asuinalueena.

Vuoden aikana muuttopuuhiin pääs­ tään vielä neljässä Espoon Asuntojen uudiskohteessa.

33


2018

asukas­koulutukset ja tilaisuudet pitämällä väestönsuojan toimintakunnossa sekä tarvittaessa johtaa väestönsuojan käyttöönottoa. Asukkaiden kokouksessa valitulle väestönsuojanhoitajalle maksetaan koulutuskorvaus, kun hän osallistuu koulutukseen. Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti uusille väestönsuojanhoitajille. KOULUTTAJA: Aulis Partanen, Uudenmaan Pelastusliitto PAIKKA: Leppävaaran VPK

Asukastoimijoiden virkistyspäivä

to 15.3.2018 klo 17.30 Illan aikana käydään läpi mm. talon kulutusseurantaraportteja. Asukaskokouksessa valitulle ympäristöekspertille maksetaan koulutuskorvaus, kun hän osallistuu koulutukseen. Kurssin sisältö on samanlainen 13.3. ja 15.3., valitse itsellesi sopiva ajankohta. KOULUTTAJA: Iiro Hassinen PAIKKA: Upseerin Avec

Kiinteistön talous tutuksi

Talon turvallisuushenkilön koulutus

Vuokrafoorum

ke 18.4.2018 klo 17.30–20.00 Tilaisuuden jälkeen osaat tulkita talokohtaista tuloslaskelmaa ja tiedät miten kiinteistön talous toimii. PAIKKA: Upseerin Avec

la 5.5.2018 klo 09.00 Päivän aikana käydään läpi paloturvallisuutta ja muita asukkaiden turvallisuuteen liittyviä asioita. Asukkaiden kokouksessa valitulle turvallisuushenkilölle maksetaan koulutuskorvaus, kun hän osallistuu koulutukseen. Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti uusille turvallisuushenkilöille. KOULUTTAJA: Aulis Partanen, Uudenmaan Pelastusliitto PAIKKA: Työväen Akatemia

to 6.9.2018 klo 17.30–19.30 Asukastoimikunnille, Espoon Asuntojen ­budjetoinnin perusteet vuodelle 2019. PAIKKA: Valtuustotalo

Väestönsuojanhoitajan koulutus la 21.4.2018 klo 09.00 Koulutus antaa perustiedot ja valmiudet ­kiinteistön väestönsuojan hoitajan tehtävään. Väestönsuojan hoitaja huolehtii omalta ­osaltaan talon asukkaiden turvallisuudesta

la 26.5.2018 klo 10.30–19.30 Risteily on tarkoitettu asukastoiminnassa mukana oleville. Talosta voi ilmoittautua yksi asukasaktiivi mukaan. Ilmoittautuneille lähetetään tarkempi ohjelma ja aikataulu myöhemmin. Yhteiskuljetusta ei ole järjestetty. Vireyttä virkistyspäivästä ja mukavaa yhdessäoloa! PAIKKA: m/s Viking XPRS

–––––––––––––

–––––––––––––––––––

Ympäristöekspertin jatkokoulutus

Ilmoittaudu mukaan

Sitovat ilmoittautumiset koulutus­ tilaisuuksiin ja tapahtumiin koti­sivujen kautta tai puhelimitse 09 8165 8046 / Tarja Fonselius. Ilmoittautuneille lähetetään erillinen kutsu sekä ohjelma, joten a­ nnathan ilmoittautumisen yhteydessä ­yhteystietosi kutsua varten.

Huolto-, siivous- ja viherhoitopalvelujen yhteystiedot

Asukaslehden viimeinen sivu oli aiemmin varattu huolto-, siivous- ja ­viherhoitopalvelujen ­yhteystiedoille. Nyt löydät samat yhteystiedot ­kätevästi verkkosivuiltamme.

34

1/2018

www.espoonasunnot.fi


–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

Keskeiset tunnus­ luvut vuodelta 2017

© SHU TTER STO CK

Asuntoja vuoden lopussa

15 176

––––––––––– Liikevaihto

131,7

miljoonaa euroa, vuoteen 2016 kasvua 1,9 prosenttia

––––––––––– Liikevoitto

13,8 % liikevaihdosta

–––––––––––

HYVÄ TULOS

Espoon Asuntojen ­vuosi 2017 oli tuloksellisesti hyvä Espoon Asuntojen liikevaihto kasvoi viime vuonna 1,9 % (4,6 % v. 2016) ja oli 131,7 miljoonaa euroa. Kasvu johtui pääosin asuntojen 1,1 %:n (3,2 %) vuokrankorotuksesta ja uusien kohteiden vuokratuloista. – VUOSI 2017 oli Espoon Asunnoille tulok­

sellisesti hyvä, vaikka vuokrausaste laskikin hieman ja oli 98,1 % (98,4%), sanoo Espoon Asuntojen toimitusjohtaja Jaakko Kammonen. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen kova kysyntä näkyi hakemusten määrässä, joita saapui vuoden aikana 24 337 (22 248). ­Espoon Asunnoilta vuokra-asunnon sai 2 264 (1 680) hakijaa, ja heistä yli 60 prosent­ tia muutti yksiöön tai kaksioon. Pääkaupunkiseudulla otettiin vuoden 2017 alussa käyttöön tulorajat valtion tukemien ARA-vuokra-asuntojen asukas­ valinnoissa. – Tulorajat eivät tuoneet suurta muutosta asukasvalintaan, sillä saapuneista asuntoha­ kemuksista vain pieni osa oli sellaisia, joissa tulot ylittivät tulorajat. Silti valtioneuvoston tuoretta päätöstä luopua tulorajoista voi pitää oikeana ratkaisuna. Se tarkoittaa yhtä

kannustinloukkua vähemmän ja auttaa rakentamaan sosiaalisesti kestävää asumis­ ta, kun tulorajat eivät ohjaa liikaa asukas­ valintaa. Vuoden 2017 aikana valmistui kolme uutta kohdetta, jotka sijaitsevat Matinky­ lässä, Saunalahdessa ja Järvenperässä. 247 valmistuneen asunnon lisäksi viime vuonna aloitettiin 207 uuden asunnon rakennutta­ minen. Vaikka kiinteistöjen ylläpito- ja korjaus­ kustannukset ovat nousseet, vuokrankehi­ tys on kyetty säilyttämään maltillisena ja ennakoitavana. – Toimimme ­omakustannusperiaatteella eikä Espoon kaupunki edellytä meiltä voitonjakoa tai pääomien palautusta. Se tarkoittaa, että viime vuonna kykenimme tarjoamaan asukkaillemme keskimäärin 22 prosenttia Espoon yleistä vuokratasoa alhai­ sempaa vuokra-asumista.

Omavaraisuusaste

24,4 %

––––––––––– Tilikauden tulos

118 620 euroa

Huoneistojen käyttö­ aste ja vaihtuvuus Käyttöaste

98,1 %

––––––––––– Vaihtuvuus

12,5 %

––––––––––– Vuoden lopussa

4 591

hakijaruokakuntaa

35


Asukkaalle! Haluamme kaikin tavoin vaikuttaa siihen, että viihdyt a­ sunnossasi. Olemme ­käytettävissäsi mieltä askarruttavissa ­kysymyksissä. Soita tai laita meille viestiä! ASIAKASPALVELUNUMEROMME MUUTTUU

Asiakaspalvelumme palvelee 21.3. alkaen ­numerossa 09 3544 5000 ma–pe 9–15 ja sähkö­ postitse asiakaspalvelu@espoonasunnot.fi.

Kodikkaasti. 1/18  
Kodikkaasti. 1/18