Kodikkaasti. -lehti 1-2020

Kodikkaasti.

1.2 0 20

ES PO O N AS U N TO JE N ASU K K A I LLE

YHDESSÄ ELETTYÄ ELÄMÄÄ Ruutikatu 9 täytti 60 vuotta

LUKUJA

Vastuullista toimintaa VISIITTI

P el a a upeliä la jit tel ja voita örä! sähköpy s. 9

Luukin luonto lumoaa

KIMPASSA

TEKSTI JA KUVAT Tero Ikäheimonen

Uudiskohde

Kynäniekanpiha 4 sai asukkaat Suurpellossa Kello lähestyy puolta päivää, ja Kynäniekanpiha 4:n B-portaan kerhohuoneen ovelle muodostuu jono. Innokkaat muuttajat odottavat jo pääsevänsä kantamaan tavaroita asuntoonsa. ovi aukeaa ja huolto­ yhtiö Tapiolan Lämmön edustajat ryhtyvät jaka­ maan avaimia uusille asukkaille. Pihapiirissä alkaa melkoinen kuhina, sillä valtaosa asukkais­ ta muuttaa sisään saman iltapäivän aikana.

Erikokoisia asuntoja Kynäniekanpihan kah­ dessa portaassa on yhteensä 70. Rakennusten pohjakerroksissa ovat huoneistojen varastot, kuivaushuoneet sekä saunat. B-portaasta löytyy lisäksi kerhotila, talopesula ja askartelutila.

Tammikuussa 2020 valmistunut Kynäniekan­ piha 4 on Espoon Asuntojen uusin kohde. Se sijaitsee voimakkaasti kehittyvässä Suurpellon kaupunginosassa, Kehä II:n ja Espoon Keskus­ puiston kupeessa. Puistomaisen Suurpellon ra­ kentamisessa on kiinnitetty huomiota erityisesti kestävään kehitykseen ja toimiviin palveluihin.

VIIMEIN KERHOHUONEEN

Lähin kauppa sijaitsee suoraan Kynäniekan­ pihaa vastapäätä. Suurpeltolaisten käytössä on jo nyt kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja, jotka tulevat monipuolistumaan tulevaisuudessa entisestään.

Muuttopäivä etenee Kynäniekanpihalla vauhdilla. Pakettiautot tulevat ja menevät, ja asunnot muuttuvat kodeiksi.

Eemil Lahtinen kantaa lasten pinnasänkyä pihan poikki. Kantoapuna on isä Heikki.

Pinnasänky on tarkoitettu Lahtisen kaksi­ viikkoiselle esikoiselle, joka lienee Kynänie­ kanpihan nuorin asukas. Tuore isoisä Heikki intoutuu esittelemään puhelimesta lapsen­ lapsensa kuvia.

– Muista kirjoittaa, että Espoon Asuntojen kodit sopivat myös lapsiperheille!

Arja Hartikainen Suurpellon sijainti on hyvä ja palvelut ovat täällä lähempänä kuin aiemmassa asunnossani. On kiva päästä muuttamaan ihan uuteen hienoon kotiin.

2

1/2020

Tiina Häkki-Arikan Asunto näytti hurjan hyvältä ja kaikki on uutta ja kiiltävää. Sain mitä halusin, eli edellistä kotiani hieman pienemmän ja edullisemman asunnon. Suurpellon alue on oikein viihtyisä ja kulkuyhteydet ovat hyvät.

–––––––––––––

–––––––––––––––––––––––––––––––––– Sanna, Sophia ja Sonja Kurlin Meillä kävi melkoinen lottovoitto: saimme toisen tyttären ja mieheni kanssa asunnon A-portaasta ja toinen tyttäreni puolestaan B-portaasta. Näin mummi on lähellä, kun tytär saa vauvan. Ihan mielettömän kiva päästä muuttamaan täysin uuteen asuntoon!

Pakettiautot tulevat ja menevät, ja asunnot muuttuvat kodeiksi.

3

SISÄLLYS 1/2020

10 Ruutikatu 9:n kerhohuone on talon asukkaiden viihtyisä kohtaamispaikka.

2 Kimpassa Kynäniekanpiha 4:n vilkas muuttopäivä 5 Pääkirjoitus Hei, mä alan lajitella nyt!

6 Tapetilla Ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

16 Parempi korjausrakentaminen Keittiöremontti alle viikossa 22 Visiitti Lähde samoilemaan Luukin poluille

10 Kylässä Ruutikadun vuosikymmenet

24 Espoolainen David Popa tekee ekologista ympäristötaidetta

14 Lukuja Arkista vastuullisuustyötä

27 Tilinpäätös Espoon Asuntojen vuosi 2019

22

Keittiöremontti alle viikossa.

28 Fiksusti Osallistu lajittelukilpailuun 29 Keräysautokierrokset Katso autojen pysähdyspaikat 30 E-urheilu Elektronisen urheilun suosio kasvaa 32 Uudiskohteita Jousenpuistonkatu 5 ja Majurinkatu 1 34 Vuoden 2020 tapahtumia 35 Ohjeita lajitteluun

4

1/2020

David Popan teosten yksityiskohdat hätkähdyttävät.

Kodikkaan asumisen pää-äänenkannattaja Ilmestyy 3 kertaa vuodessa Julkaisija Espoon Asunnot Oy Upseerinkatu 3 B, 02600 Espoo puh. (09) 3544 5000 viestinta@espoonasunnot.fi Vastaava päätoimittaja Hanna-Maija Loikkanen hanna-maija.loikkanen@espoonasunnot.fi Toimituspäällikkö Ann-Marie Nystedt ann-marie.nystedt@espoonasunnot.fi Tuottaja Legendium Oy Tuija Holttinen tuija.holttinen@legendium.fi Taitto Legendium Oy Kansikuva Jaakko Lukumaa Paino 4041 0428 PunaMusta Oy

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

24

PÄÄKIRJOITUS

Hei, mä alan lajitella nyt!

KERRASSAAN KIUSAANTUNUT OLO , käytännön teoiksi. Ja mikä parasta, peli paras pitää katse pöydässä. Syynä on ko­ on ikärajaton, joten siitä on iloa perheen koushuoneen seinälle heijastettu tilasto­ nuoremmillekin jäsenille. tieto siitä, että 76 prosenttia kotitalouksien Entäs sitten se yhdessä tekeminen? No tuottamasta sekajätteestä olisi lajiteltavissa nyt on tuhannen taalan paikka innostaa kierrätykseen. Ja yksi, jolla totisesti olisi oman talon väki lajittelemaan ja pistä­ mään jätekatokset kuntoon. Kesän lopulla parannettavaa, olen minä itse. arvomme parhaiden kiinteistöjen kesken Omasta vajaavaisuudestani huolimatta tunnistan aiheen tärkeyden. Haluan toimia pihajuhlat, joista ei juhlatunnelmaa puutu.

Kampanja tulee näkymään ympäristön hyväksi, ja nyt myös kiinteistöjen porras­ on kyse juuri sellaisesta ar­ jen ekoteosta, johon meistä käytävissä ja jätekatoksissa. jokaisen on mahdollista Pyrimme tekemään jätteiden Ilomielistä tarttua. Erityisen helppoa lajittelusta mahdollisimman yhdessä ja yksin lajittelun aloittaminen on helppoa ihan jokaiselle. tekemistä. kiinteistöissämme, joissa on Olet jo saattanut käydä omat astiansa seka-, bio- ja heimelajitellaan.fi-kampanja­ sivulla vastaamassa helmikuussa järjes­ ser-jätteelle, lasille, muoville, kartongille tettyyn lajitteluaiheiseen kyselyyn, mutta ja paperille. Ja tiesithän, että ensi vuonna laki vaatii lajitteluastioita kaikkiin sellaisiin jos et ole, kannattaa tutustua sivustoon kiinteistöihin, joissa asuntoja on vähintään viimeistään nyt. Sivulta löydät jätteiden lajitteluun liittyvää asiaa, kiinteistöjen viisi. välisen kilpailun säännöt ja lajittelupelin.

Minä aloitan nyt. Tee sinäkin sama Sivustoa isännöivät/emännöivät hurmaa­ päätös – ellet jo kuulu valaistuneiden jouk­ koon. Meitä mattimyöhäsiä ja ehdottomas­ va Esbot sekä elämän kolhima sekajäte­ ti muitakin, avittaa 20-vuotisjuhlavuoden hahmo Rohmu. kunniaksi käyntiin polkaisemamme Hei me lajitellaan! -kampanja.

Lajittelemisiin, Luvassa ei ole sormenheristelyä eikä Hanna-Maija Loikkanen ryppyotsaista saarnaamista, vaan ilomie­ päätoimittaja listä yhdessä ja yksin tekemistä, jota siivite­ tään erilaisin kilpailuin ja pelein. Entisenä Tetris-addiktina olen erityisen innostu­ www.facebook.com/espoonasunnot nut puhelimella tai netissä pelattavasta jätteiden lajittelupelistä. Olen varma, että www.instagram.com/espoonasunnot pelistä imetty oppi muuntuu ajan myötä

5 5

AJANKOHTAISIA ASIOITA JA ILMIÖITÄ. LUE LISÄÄ

ja toimistomme muutta­ vat. Toimimme 15.6.2020 alkaen Ison Omenan laajen­ nuksen 3. kerroksessa osoitteessa Suomenlahdentie 1.

Asuntohakemus kannattaa täyttää verkko­sivuillamme www.espoonasunnot.fi, jossa sitä voi tulevaisuudessa myös päivittää. Puhelinpalvelumme ja vaihteemme palvelee myös muuton jälkeen numerossa 09 3544 5000.

ASIAKASPALVELUPISTEEMME

Talkoisiin rahallista tukea voivat ha­ lutessaan järjestää talon asukkaille siivous- ja pihatalkoita. Talon asuk­ kailla ei ole velvollisuutta osallistua talkoisiin, mutta osallistuminen on näppärä tapa lisätä pihan viihtyi­ syyttä samalla, kun tutustuu muihin.

Espoon Asunnot tukee rahallisesti talkoiden järjestämistä. Ostosi­ toumuksilla asukastoimikunnan puheenjohtaja tai hänen valtuutta­ mansa henkilö voi noutaa kaupasta talkootarjoiluihin tai talkootar­ vikkeisiin liittyviä ostoksia. Nämä ostositoumukset lähetetään sekä asukastoimikunnan puheenjohta­ ASUKASTOIMIKUNNAT

6

1/2020

jalle että yhteyshenkilöille. Kaikissa sitoumuksissa on määritelty, mitä tuotteita niillä saa ostaa.

Kiinteistöt saavat talkootarvik­ keisiin, kuten kukkiin, multaan ja istutustarvikkeisiin rahaa 250 euroa sekä syksyisin että keväisin. Kiin­ teistön talkootarjoiluihin annetaan rahaa huoneistojen lukumäärän perusteella. Lisäksi asukastoimi­ kunnan kuluihin annetaan puoli­ vuosittain 100 euroa käytettäväksi.

Tällä summalla voidaan ostaa kerho­huoneelle esimerkiksi kahvia, paperia, toimistotarvikkeita ja muuta tarvittavaa.

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

Muutamme Isoon Omenaan

facebook.com/espoonasunnot

© SHUTTERSTOCK

TAPETILLA

EA-INFOA

Juha Heino aloitti asiakkuusjohtajana asiakkuusjohtajana on tammikuussa aloittanut Juha Heino. Hänen vastuualueeseensa kuuluvat asukasvalinta, asiakaspalvelu, vuokravalvonta ja asumis­ neuvonta.

– Olen aikaisemmin työskennellyt vuokraasumiseen liittyvissä erilaisissa tehtävissä muun muassa Saton, Realian, VVO/Kojamon ja VAV:n palveluksessa. Vuosien saatossa vastuualueisiini on eri tehtävissä toimies­ sani kuulunut jossakin vaiheessa kaikki nyt vastuullani olevat toiminnot, joten asiat sinällään ovat tuttuja.

– Muu työkokemukseni koostuu pitkälti erilaisista opettajan ja kouluttajan tehtävistä, niin koulumaailmasta kuin aikuisopiskelijoi­ den paristakin. Varmaan juuri tuon opettaja­ taustan vuoksi olen aina toiminut mielelläni muiden tehtävien ohessa myös organisaation epävirallisena, mutta sitäkin innokkaampana ”kielipoliisina” kollegoiden iloksi.

Uudelta tehtävältään Heino odottaa ennen kaikkea sitä, että pääsee yhdessä osaavan porukan kanssa kehittämään espoolaisesta asumisesta entistäkin parempaa nykyteknii­ kan tarjoamat mahdollisuudet hyödyntäen.

– Asiakaskokemus, sen monipuolinen mittaaminen, asiakkaiden parempi ymmär­ täminen ja asiakkaille tarjottavat palvelut ovat mielestäni ensiarvoisen tärkeitä asioita asumista kehitettäessä. Näiden asioiden edistäminen onkin päällimmäisenä mielessä uudessa tehtävässäni.

ESPOON ASUNTOJEN

NIKSIT

Näissä lajeissa sinäkin voit voitta

Milloin olet viimeksi pessyt astianpesukoneen?

Jos astianpesukoneesi haisee tunkkaiselta tai astiat eivät peseydy kunnolla, syynä saattaa olla koneeseen kertynyt lika ja kalkki. pidentää koneen käyttöikää.

Voit puhdistaa koneen siihen tarkoitukseen kehitetyillä aineilla, mutta kokeile myös seuraavia tehokkaita, edullisia ja ympäristöystävällisiä kotikonsteja.

ASTIANPESUKONEEN SÄÄNNÖLLINEN PUHDISTUS

Pelaa lajittelupeliä ja voita sähköpyörä!

Tyhjennä astianpesukone ja pese kaikki helposti irrotettavat osat. Poista suodatin ja puhdista se. Myös koneen ylä- ja alaosassa sijaitsevat suihkuvarret on hyvä puhdistaa.

Lajitel ja v

Laita kaksi desiä etikkaa konepesun kestävässä astiassa alatasolle. Etikka hajottaa lika- ja rasvakertymiä.

Annostele desi ruokasoodaa pieneen astiaan ja laita se astianpesukoneen ylätasolle. Ruokasooda antaa kyytiä pinttyneelle kalkille.

Pese kone tyhjänä. Ohjelman päättymisen jälkeen anna luukun vielä olla kiinni 20 minuuttia. Näin höyryn puhdis­tava vaikutus saadaan hyödynnettyä. Pyyhi vielä astianpesukone kauttaaltaan pehmeällä liinalla.

Lopuksi annostele konetiskiainetta koneeseen ja pese tyhjänä.

Osallistu! heimel Lajittelukampanjan hashtagit Seuraa lajittelukampanjamme hashtageja Instagramissa! #heimelajitellaan #lajinalajittelu #rohmu #esbot

Mikä on parasta asuinalueessasi?

Täällä on parasta järvien läheisyys, mahtavat ulkoilualueet ja metsät. Samalla ollaan kuitenkin vain pienen hetken päässä isoista palvelukeskuksista.

– LIPPAJÄRVI

7

TAPETILLA

Siivouksen ammattilaisille tunnustusta TAMMIKUUSSA PALKITSIMME jälleen siivousalan

ammattilaisia vuonna 2019 tehdystä hyvästä työstä.

Palkintojen myöntämisen perusteina käytetään sekä laatu­pisteitä että asiakaspalautetta.

Vuoden siivousliikkeen palkinnon nappasi tänä vuonna Info Controller Oy. Kunniakirjan vastaanottivat Irina Amelkina ja Alexandr Vorobjov. Vuoden palveluesimiehen tittelin sai Ive Pulma Lassila & Tikanoja Oyj:stä. Iven sitoutuminen työhön on omaa luokkaansa ja hän haluaa jatkuvasti kehittää siivous- ja asiakaspalvelun laatua.

ISS Palveluiden Elena Toronen palkittiin vuoden 2019 siivoojana. Elenalla on hyvät henkilökohtaiset laatupisteet ja hän saa toistuvasti erinomaista asiakaspalautetta.

Kuvassa vasemmalta oikealle: Elena Toronen, Alexandr Vorobjov, Irina Amelkina ja Ive Pulma.

Amif-hankkeella parempaa asumisen osaamista ESPOON ASUNNOT oli hankekump-

panina mukana Espoon kaupungin toteuttamassa Amif-hankkeessa, joka tavoitti kaikkiaan 279 henkilöä.

Hankkeen puitteissa järjestettiin 36 asumisvalmennusryhmää, joissa annettiin espoolaisille maahanmuuttaja-asukkaille monipuolisesti tietoa asumisen perusasioista vuokranmaksusta paloturvallisuuteen. Pienryhminä toteutetut kurssit järjestettiin kieliryhmittäin, ja mukana oli aina myös tulkki.

– Suurin osa osallistujista piti valmennusta sisältöineen todella tärkeänä ja mielekkäänä. Sellaisetkin kurssille osallistuneet, jotka olivat asuneet Suomessa jo pidempään, kertoivat saaneensa paljon uutta tietoa, sanoo Amif-hankkeessa toimi8

1/2020

nut asumisneuvoja Eeva Saviniemi.

– Pidän ehdottoman tärkeänä toimivaa asumisvalmennusta.

Kaikilla eivät voimavarat, kielitaito tai keskittymiskyky välttämättä riitä ottamaan selvää itsenäisesti kaikista asumiseen liittyvistä vastuista.

Amif-hankkeen pohjalta tehty materiaali on vapaasti hyödynnettävissä esimerkiksi asumisvalmennuksessa ja elämäntaitokursseilla.

Materiaali löytyy osoitteesta www.espoo.fi/kotonakaupungissa

Näissä lajeissa sinäkin voit voittaa!

Pelaa lajittelupeliä ja voita sähköpyörä!

Lajitelkaa koko talon voimin ja voittakaa pihajuhlat!

Osallistu! heimelajitellaan.fi

9

KYLÄSSÄ Mäkkylässä

10

1/2020

Kerhohuoneessa naapurit tapaavat toisiaan kahvin ja seurustelun merkeissä.

TEKSTI Marjo Tiirikka KUVAT Jaakko Lukumaa

Yhteinen aikamme Ruutikadulla Ruutikatu 9:n kiinteistö täytti vastikään 60 vuotta.

Asukkaista löytyy niitäkin, jotka ovat eläneet talossa alusta alkaen. Tuolloin vuokraasuntoon pääseminen oli monelle vanhasta talosta muuttavalle espoolaiselle luksusta: asunnoissa oli sähköt, lämmin vesi ja sisävessatkin.

E

spoon väkimäärä alkoi kasvaa 1950-luvulla ja tahti kiihtyi nopeasti, siksi uusille tulokkail­ le tarvittiin asuntoja. Vuosi­ kymmenen lopussa Mäkkylän omakotitaloalueen lähettyville valmistui nelikerroksinen vuokratalo. Ajalle tyypillises­ ti sen asunnot olivat pieniä yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Yksi uuden talon onnekkaista asukkaista oli Gärd Hedman puolisonsa ja puolivuotiaan lapsensa kanssa.

– Oli ihanaa ja ylellistä muuttaa omakoti­ talosta asuntoon, jossa oli lämmin vesi, ves­ sat ja suihku. Huonoa oli ainoastaan se, että menetimme omakotitalon ison puutarhan, Gärd Hedman kertoo.

Perheeseen syntyi vielä kolme lasta. Nel­ jännen lapsen synnyttyä perhe sai kolmion, jossa oli kahden makuuhuoneen lisäksi

olohuone, ruokahuone ja keittokomero.

Pieni makuuhuone annettiin tyttärelle, kol­ me poikaa nukkui toisessa makuuhuoneessa ja vanhemmat ruokahuoneessa.

– En kaivannut enempää tilaa. Kun lapset muuttivat aikanaan pois kotoa ja jäin leskek­ si, muutin pienempään kaksioon, Hedman kertoo.

ANOPPI KYLKIÄISENÄ

Porukan iäkkäin, 96-vuotias Viola Lääni­ läinen muistelee, miten kaupungin asuntoa oli hyvin vaikea saada. Espoossa piti asua ensin viisi vuotta ennen kuin asuntoa sai edes hakea.

– Asuimme vuokralla 14 neliön asun­ nossa mieheni ja lapseni kanssa, mutta saimme kaupungilta kaksion vasta toisella yrittämällä. Oli kuin taivaaseen olisi päästy!

11

KYLÄSSÄ Mäkkylässä

Gärd Hedmanin, Viola Lääniläisen ja Eila Vartiaisen arkea piristää yhteinen kahvi- ja pelihetki. Pertti Laitinen laittaa kahvipullat pöytään.

Riemastuttavin asia

Ulkopuoliset taisivat olla myöhään, Lääniläinen uudessa kodissa oli vähän kateellisia, Viola kertoo.

Lääniläinen kertoo. kylpyamme.

VALLIHAUDAT POIKIEN Perheeseen syntyi vielä LEIKKIKENTTÄNÄ toinen tytär, ja myös puo­ lison äiti otettiin kotiin asu­ Pertti ”Pera” Laitinen maan. Tyttäret nukkuivat anopin muutti Ruutikadulle 5-vuotiaana kanssa makuu­huoneessa, vanhemmat pojannassikkana kahden veljensä ja olohuoneessa. vanhempiensa kanssa. Aiemmassa kodissa – Tulin hyvin anopin kanssa toimeen, mut­ Lintuvaarassa oli ulkovessat ja vedet lämmi­ ta eihän samaan huusholliin kahta emäntää tettiin liedellä. Kun isä ja äiti päättivät hakea mahtunut. Niinpä lähdin töihin 1960-luvun kaupungin asuntoa, isoäiti oli tuohtunut: ”Te alussa ja anoppi jäi hoitamaan tuolloin teette kakaroistanne herroja!”

5-vuotiasta tytärtämme, Lääniläinen kertoo.

Veljeksille riemastuttavin asia uudessa Naapureiden luona ei välttämättä kyläilty kodissa oli kylpyamme, jossa saatettiin lotrata niin paljoa ehkä siksi, että asunnot olivat niin pitkään, että vesi oli jo aivan kylmää. varsin ahtaasti asuttuja. Ulkona sen sijaan 1960-luvulla lapsia oli pihapiirissä parhaim­ millaan yli sata. Piha oli tuolloin huomattavasti vietettiin paljon aikaa yhdessä. nykyistä suurempi. Laitinen muistaa myös, – Pihalla oli iso pihakaivo, jonka ympärille miten talon lähellä sijaitsevat vallihaudat ja kokoonnuimme ja saatoimme istua siinä ilta­ 12

1/2020

poterot tarjosivat erityisen jännittävän ympä­ ristön poikien leikeille. Milloin oltiin rosvoja ja poliiseja, milloin intiaaneja tai salapoliiseja.

– Lapsia oli paljon, joten aina oli jalkapal­ lo-, lentopallo- tai pesäpallojoukkue valmiina pelaamiseen. Taisimme olla niin itseriittoisia, etteivät tytöt mahtuneet leikkeihin mukaan emmekä olleet heistä kiinnostuneita – vielä tuolloin, Pertti Laitinen kertoo.

Talon hyvää henkeä ja yhteisöllisyyttä ruokki hänen mielestään se, että koko talon väki oli aika lailla samasta sosiaaliluokasta.

– Tyydyimme vähään, ja se synnytti osaltaan myös tyytyväisyyttä. Eipä tarvinnut ajatella, että toisilla on jotain mitä minulta puuttui.

Ylimääräiseen ei ollut kenelläkään varaa.

1960-luvulla televisio yleistyi suomalais­ kodeissa. Hedmaneilla ja Laitisilla oli aluksi näköradioksi kutsuttu laite ensimmäisten joukossa.

1960-luvulla lapsia oli pihapiirissä parhaimmillaan yli sata.

Talon asukkailla on paljon yhteisiä muistoja, joita on mukava kerrata kerhohuoneessa.

KERHOHUONE MAHDOLLISTI ASUKASTOIMIKUNNAN

Asukastoimikunta aktivoitui vasta, kun taloon tuli peruskorjausten yhteydessä kerhohuone vuonna 1994. Viimeiset kymmenen vuotta sen

Naapureita ei tunneta yhtä hyvin kuin ennen vanhaan.

– Muistan hyvin sen ajan, kun lapset hyp­ pelivät välistä ikkunoistakin ulos. Menoa riitti!

Nyt täällä on hyvin rauhallista asua. On iso piha ja mukavat asukkaat. Turvallisuutta lisää­ vät aina lukossa olevat, summerilla aukeavat ulko-ovet.

Asukastoimikuntaan ei aina ole helppoa saada väkeä mukaan, mutta kerhohuoneelle on syntynyt onneksi myös muunlaista käyttöä.

– Meillä on Violan ja Gärdin kanssa sellai­ nen jorinakerho, jossa vaihdamme kuulumisia ja Gärd saattaa kutoa villasukkia. Vietämme ai­ kaa yhdessä, ja kerhohuoneesta on tullut ikään kuin yhteinen olohuoneemme, Eila Vartiainen kertoo.

––––––––––––––––––––––––––

––––––––––––––

– Muistan, miten naapurienkin tenavat kerääntyivät meille Rin Tin Tinejä ja muita lastenohjelmia katsomaan.

Pera Laitisesta oli mukavaa, että vanhem­ matkin osallistuivat pihapiirin tapahtumiin ja sitä kautta lastensa elämään. Talvella talonmies ajoi lapsia varten pihaan isoja lu­ mikasoja, joista rakennettiin yhdessä valtavia lumilinnoja.

– Yhdessä tekeminen oli mahtavaa.

Aikuisena Laitinen asui muualla, mutta muutti sitten perheensä kanssa takaisin Ruu­ tikadulle ollakseen lähempänä apua tarvitse­ via, nyt jo edesmenneitä vanhempiaan.

puheenjohtajana on toiminut talossa yli 30 vuotta asunut Eila Vartiainen.

Kun lapset olivat lentäneet pesästä ja Vartiainen jäi leskeksi, hän muutti isommas­ ta kaksiosta entiseen talonmiehen asuntoon ykköskerrokseen. Siinä luksusta on oma maaparveke.

Vartiainen oli mukana rakentamassa takapihalle grillikatosta. Kiinteistöllä on sekä kaasu- että puugrilli, johon hän tilaa klapeja kerran tai kaksi vuodessa. Etenkin juhannuk­ sena kaupunkiin jääneet asukkaat kokoontu­ vat yhteisiin keskikesän juhliin hyvän ruoan ja juoman ääreen.

Pihapiiri on vuosien saatossa hiljentynyt.

Pieniin asuntoihin ei muuta enää lapsiper­ heitä, ja muutenkin asutaan väljemmin.

MÄKKYLÄ, RUUTIKATU 9

• 43 asunnon peruskorjattu kiinteistö valmistui jo vuonna 1959.

• Rauhallinen asuinalue sijaitsee Espoon ja Helsingin rajalla.

• Alueella on hyvät kulkuyhteydet ja palvelut lähellä Leppävaarassa.

13

LUKUJA

Vastuullisuus on välittämistä Haluamme tarjota hyvää asumista ja kohtuuhintaisia koteja espoolaisille. Kantavana perustana tähän on kokonaisvaltainen vastuullisuus kaikessa tekemisessämme.

TEKSTI Tuija Holttinen KUVA Shutterstock

Tavoitteena on vähentää kokonais­energiankulutusta

7,5 %

vuoden 2025 loppuun mennessä.

14

1/2020

Vuoteen

2030

mennessä on tavoitteena käyttää pelkästään päästötöntä ja uusiutuvaa energiaa.

Vuokramme ovat keskimäärin

27 %

Espoon yleistä vuokra­ tasoa alhaisemmat.

Uusiutuva, päästötön ja kotimaisuus ovat avainsanoja käyttämässämme energiassa.

K

aikki toimintamme perustuu strategiaamme ja arvoihimme.

Monipuolinen vastuullisuustyö on tärkeä osa arkista työtäm­ me johtamisesta kestävän kehityksen arvot huomioivaan rakentamiseen, järkevään ta­ loudenhoitoon ja asukkaiden hyvinvoinnista huolehtimiseen.

YMPÄRISTÖÄ AJATELLEN

Työtä ympäristön eteen tehdään pitkäjän­ teisesti ja järjestelmällisesti. Kiinteistöissä hyödynnetään älykästä lämmityksensäätöjär­ jestelmää ja lämpöenergian kulutusjoustoa.

Vuoden 2016 lopusta alkaen olemme käyttä­ neet kiinteistösähkönä pelkästään kotimaista EKOenergia-merkittyä bioenergiaa.

– Uusiutuva, päästötön ja kotimaisuus ovat avainsanoja käyttämässämme energiassa.

Kiinteistösähkön lisäksi siirryimme vuoden 2019 alusta käyttämään kaukolämmöllä läm­ piävissä taloissamme päästöttömästi tuotet­ tua ja uusiutuvaa EkoPlus-kaukolämpöä. Täs­ sä olemme edelläkävijöitä tämän kokoluokan kiinteistötoimijana, kertoo Espoon Asuntojen toimitusjohtaja Jaakko Kammonen.

– Tavoitteenamme on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki käyttämämme energia on uusiutuvaa ja päästötöntä.

Myös sinä voit asukkaana vähentää asu­ misen ympäristövaikutuksia. Se onnistuu esimerkiksi lajittelemalla kodin jätteet kier­ rätykseen sekä pienentämällä oman kodin energian- ja vedenkulutusta. Jos ympäristö­ asiat kiinnostavat myös muuten, voit lähteä mukaan kiinteistösi asukastoimintaan ja ryhtyä neuvovaksi ympäristöekspertiksi.

MONIPUOLINEN JA KESTÄVÄ ASUKASRAKENNE

Haluamme olla mukana edistämässä kaupunginosien tasapainoista kehittymistä

ja kestävien asuinyhteisöjen rakentamista.

Asumisneuvontamme toimii aktiivisesti ja ennaltaehkäisevästi. Olemme saaneet hyvää palautetta esimerkiksi maahanmuuttajille suunnatusta Kotona kaupungissa (Amif ) sekä ARAn ja Takuusäätiön kanssa toteutetusta talousneuvontahankkeesta.

– Olemme mukana torjumassa asunnotto­ muutta ja aktiivinen toimija asunnottomuus­ verkostossa. Katsomme asunnontarpeen kiireellisyyttä aina tarkkaan asukasvalinnassa, jotta voimme tarjota kotia myös heille, jotka ovat asunnottomuusuhan alla, Kammonen painottaa.

TALOUDELLINEN VASTUU ON MYÖS HYVINVOINTIA

Ennakoivalla ja jatkuvalla kunnossapidolla varmistamme, että kiinteistöjen arvo säilyy ja vuokrankehitys pysyy vakaana. Korjaukset ja ylläpitokustannukset jakautuvat tasaisesti kaikille asukkaille.

Silti vuokratasomme on keskimäärin 27 prosenttia alhaisempi Espoon alueen yleiseen vuokratasoon verrattuna. Meillä asuntojen käyttöaste on myös korkea, eli Espoon Asun­ tojen kodit ovat haluttuja. Se kertoo asun­ tojen hyvästä hinta–laatusuhteesta, samoin kuin asukkaiden vähäinen vaihtuvuus.

Suureksi kasvanut korjausvelka on valta­ kunnallinen ongelma, jota meidänkin tulee vastuullisena toimijana olla ratkomassa.

Olimmekin viime vuonna mukana Parempi korjausrakentaminen -hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää korjaustoimintaa.

– Hankkeen tavoitteena on korjausajan lyheneminen, ajantasainen viestintä ja parempi laatu, jolloin asukkaalle koituu mahdollisimman vähän haittaa remontista ja työn lopputulos lisää asumisen mukavuutta.

Korjausaikaa on mahdollista lyhentää aiem­ paa tehokkaammalla työn suunnittelulla ja paremmalla materiaalilogistiikan hallinnalla, toimitusjohtaja kiteyttää.

– Uskon, että samaa toimintatapaa on mah­ dollista laajentaa myös moniin eri tyyppisiin korjauksiin. Kustannussäästöt ovat merkittä­ viä, ja parhaimmillaan ajansäästö on jopa 50 prosentin luokkaa.

TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA MITTARIT

Meillä vastuullisuusajattelu lähtee arjesta.

Toimimme voittoa tavoittelematta jatkuvasti yhteisen hyvän eteen. Kaikkeen kehittä­ miseemme kuuluu, että määrittelemme suunnan, mihin olemme menossa, mietimme millä toimenpiteillä sinne pääsemme ja lo­ puksi vielä määrittelemme miten mittaamme tavoitteitamme.

Jaakko Kammonen sanoo tietävänsä mallin kuulostavan yksinkertaisemmalta mitä se käytännössä on, mutta olevansa täysin varma toiminnan oikeasta suunnasta.

– Vastuullisuus ei ole juhlapuheita ja komeita lauseita, vaan arkista työtä johdon toiminnasta jokaisen päivittäisiin tehtäviin.

Jos ei aina onnistuta ihan sataprosenttisesti, niin huomenna sitten pyritään taas parem­ paan. Se on varmaa, että vastuullisuus on trendi, joka tulee jatkumaan. Tässäkin asiassa kannattaa olla mieluummin vähän edellä kuin jälkijunassa.

Maahanmuuttajien asumisvalmennuksessa toteutimme Amif-hankkeen puitteissa 2017–2019 Vuonna 2019

tarjosimme

188

asuntoa asunnottomille asunnonhakijoille

Asunnon sai kauttamme

1072

erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa olevaa hakijaa

36

asumisvalmennusryhmää.

Ryhmiin osallistui yhteensä 255 kotitaloutta.

15

PAREMPI KORJAUSRAKENTAMINEN

16

1/2020

Hyvin suunniteltu on

RIPEÄSTI REMONTOITU Keittiöremontin normaali toteutusaika on kymmenen päivää, mutta mitä jos samainen remontti olisi tulevaisuudessa tehtävissä kolmessa, tai jopa kahdessa päivässä?

TEKSTI Vesa Ville Mattila KUVAT Jari Härkönen ja Shutterstock

V

irtasen perhe on läh­ dössä maanantaina mummolaan. Kolmi­ päiväistä reissua varten autoon on pa­ kattu lapset ja koira, ihan tuttu kuvio siis.

Paitsi että tällä kertaa ei ole. Kun auto kolmen päivän päästä kaartaa kiinteistön pihaan, kotioven takana odottaa uutuuttaan hohtava keittiö. Miten moinen on mahdollista?

Tarkastelemalla olemassa olevia toiminta­ malleja kriittisesti ja kehittämällä uusia.

Näin toimivat Espoon Asunnot, Asokodit ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö (HOAS) yhdessä muiden rakennusalan toimi­ joiden kanssa, kun ne ryhtyivät kehittämään uudenlaista korjausrakentamisen toiminta­ mallia. PBI Research Instituten koordinoima hanke sai rahoitusta suomalaisille yrityksille kansainvälistymis- ja rahoituspalveluita tarjoa­valta Business Finlandilta.

– Parempi korjausrakentaminen -hanke on aluksi keskittynyt sujuvoittamaan erityisesti keittiöiden ja kylpyhuoneiden korjauksia.

Uutta toimintamallia voidaan myöhemmin hyödyntää vaikka putkistojen peruskorjauk­ sissa, kertoo isännöintijohtaja Aki Moilanen.

– Uuden toimintamallin tavoitteena on vähentää niin korjauksen kustannuksia kuin asukkaille siitä aiheutuvia haittoja.

ASUKKAALLE AIHEUTUVA VAIVA MINIMIIN

Asuminen kuluttaa kaikkein eniten keittiötä ja kylpyhuonetta, joten niiden remontit tu­ levat yleensä ensimmäisinä eteen asuntojen peruskorjauslistalla. Vaikka remonttien lop­ putulos ihastuttaa, itse remontti on harvoin miellyttävää aikaa kenellekään. Siksi ajatus siitä, että keittiö olisi remontoitavissa uuteen uskoon vain muutamassa päivässä, ilahdut­ taa varmasti.

Viime syksynä noin 30 vuoden ikäisessä Soukankaaressa sijaitsevassa kerrostalossa 17

PAREMPI KORJAUSRAKENTAMINEN

Keittiöremontin kesto saadaan lyhyemmäksi hyvällä suunnittelulla ja yhteistyöllä. Työn ja materiaalien laadusta ei tingitä.

Ennen

18

1/2020

koitti keittiöremontin aika. Remontit toteutet­ tiin kahdella tavalla. Kohteissa uusittiin liesi, lisättiin kaappitilaa ja varattiin tila astian­ pesukoneelle. Joissain asunnoissa uusittiin myös jääkaappi, lattia, seinät ja kattopinnat.

Samalla kaikkien keittiöiden sähköasennuk­ set pistettiin uusiksi.

Remontti kuitenkin sujui sukkelammin kuin aikaisemmin. Kun vielä viime vuoden alussa Espoon Asunnot varasi kymmenen työpäivää yhden keittiön remontin tekemi­ seen, Soukankaaressa saatiin aika puristettua keskimäärin viiteen päivään.

Palautteen perusteella valtaosa asukkaista oli tyytyväisiä paitsi lopputulokseen, myös sii­ hen, miten sutjakasti remontti sujui. Asteikol­ la 1–5 asiakastyytyväisyyden keskiarvo oli 4,2.

KAIKILLE KANNATTAVA TOIMINTATAPA

Parempi korjausrakentaminen -toimintamal­ lin voittajia eivät ole vain asukkaat, vaan siitä hyötyvät kaikki osapuolet.

Uusi toimintamalli edellyttää entistä tiiviimpää rakennuttajan ja urakoitsijan yhteistyötä. Kaikki oikeanlaiseen käytännön toteutukseen tarvittava tieto välitetään ja

Soukankaari 4:n keittiöiden ilme raikastui remontissa oleellisesti. Kaappien vaihdon lisäksi uusittiin työtasot, kaappien välitilan päällyste, yläkaappien alle tuleva valaistus ja koko keittiön sähköasennukset. Astianpesukoneelle varattiin tila tiskipöydän alle.

Asukaskommentteja:

”Olen erittäin tyytyväinen remonttiin sekä uusiin kodinkoneisiin.

Kiitos!”

tiedonkulku varmiste­ taan jokaiselle kohteen yhteistyökumppanille ja alihankkijoiden asentajille asti.

– Avainasemaan nousee perus­ asioiden pohtiminen työn suunnitteluvai­ heessa. Mitä tehdään ja milloin, ketkä tekevät ja kuinka, mitä työn toteuttaminen keneltäkin edellyttää, PBI Research Instituten liiketoi­ minnan kehityspäällikkö Joakim Sjöblom kiteyttää peruskysymykset.

– Uuden toimintamallin ansiosta rakennus­ alan ammattilaiset voivat entistä enemmän

”Kaikki onnistui hyvin.”

”Remonttimiehellä oli hyvä asenne asiakkaisiin nähden.”

keskittyä omaan erityis­ osaamiseensa. Se varmasti motivoi heitä.

Espoon Asuntojen ylläpitopääl­ likkö Veli Korhosen mukaan toiminnan laadun kehittäminen edellyttää eri osapuo­ lilta yhteistä halua viedä asioita eteenpäin.

Houkuttimena on kaikille kannattava loppu­ tulos.

– Aikaa ei tuhraannu työmaalla turhaan, virheet vähenevät ja remontti saadaan kerral­ la kuntoon. Siitä hyötyvät niin me, yhteistyö­ kumppanimme kuin asukkaatkin.

HYVÄSTÄ LAADUSTA EI TINGITÄ

Espoon Asunnot haluaa olla rakennusalan kehityksen kärjessä ja hakea hyötyjä edellä­ kävijyydestä. Kymmenien vuosien korjausra­ kentamisesta kertyneen kokemuksen ansiosta rakennushankkeiden materiaalit on viilattu laa­ dukkaiksi. Nyt haluttiin pureutua toteutukseen.

– Entistä selkeämpi tekeminen ja lyhyemmät läpimenoajat vähentävät remonttien kustan­ nuksia ja lisäävät asukastyytyväisyyttä. Työn, tarvikkeiden, kalusteiden ja muiden mate­ riaalien laadusta emme silti tingi, Korhonen korostaa.

Jälkeen

KERAAMINEN LIESI

ALAKAAPIT ON VAIHDETTU LAATIKOSTOON

PAIKKA ASTIANPESUKONEELLE

UUSI LAMINAATTI

19

PAREMPI KORJAUSRAKENTAMINEN

Soukankaaren kiinteistössä jo keittiöre­ montin tavallista perusteellisempi etukäteis­ suunnittelu tuotti tuoreita ajatuksia. Neuvon­ pidossa urakoitsija esimerkiksi ehdotti, että kaapistojen taakse tuleva vesieristys tehtäisiin vaneriin valmiiksi eikä levitettäisi seinään vasta paikan päällä. Niin tehtiinkin.

– Myös logistiset ratkaisut ovat keskeisessä asemassa. Soukankaaressa jokainen keittiö tarvikkeineen tuli pakattuna yhdelle kuorma­ lavalle, Korhonen kertoo.

JATKUVAA OPPIMISTA JA KEHITTÄMISTÄ

Keittiöremontin toteutukselle Soukankaares­ sa asetettiin viiden päivän tavoiteaika. Vaikka siihen ei ihan jokaisen keittiön kohdalla vielä ylletty, kertyi käytännön kokemusta ja tietoa niistä osa-alueista, joita täytyy vielä työstää.

– Uusi toimintamalli on jatkuvasti oppiva.

Remontin kaikki vaiheet dokumentoidaan ja 20

1/2020

analysoidaan tarkasti. Tavoitteena on toistaa hyväksi havaittua toimintatapaa; missä onnistuttiin, missä olisi parantamisen varaa, Sjöblom muistuttaa.

Korhonen paljastaa, miksi Soukankaarella ei vielä ylletty ihan nappisuoritukseen.

– Esimerkiksi kuormalavat piti purkaa, sillä ne olivat tavallisia eurolavoja pidempiä eivät­ kä sellaisenaan mahtuneet hissiin. Lisäksi lat­ tian purkaminen kesti ennakoitua kauemmin.

Myös muita kehitettäviä asioita kirjattiin.

Kun toimintamalli saadaan kuntoon ja yhden asunnon keittiöremontti onnistumaan kahdessa päivässä, työviikon aikana ennät­ täisi myös vaihtaa vaikka olohuoneen lattian.

Parhaimmillaan huonekalut saisi aamulla siirtää syrjään, illalla sitten laittaa takaisin paikoilleen.

– Entistä nopeamman läpimenoajan lisäksi tavoittelemme yhä parempaa asukastyyty­ väisyyttä. Havainnollisuuden lisäämiseksi käytämme tiedotteissa nyt myös kuvia, sillä asukkaille pitää pystyä kertomaan, mitä heidän kotonaan tapahtuu ja kuinka remontti edistyy, Korhonen kertoo.

On selvää, että Parempi korjausrakentami­ nen -hankkeen maaliin on vielä matkaa. Tietä eteenpäin viitoittavat niin omat kuin muiden kiinteistönomistajien kokemukset sekä asuk­ kaiden palautteet. Niitä Espoon Asunnot toi­ voo saavansa runsaasti remonttien myötä.

Parempi korjausrakentaminen -hankkeen tavoitteet: • Nostaa rakentamisen tuottavuutta ja kustannustehokkuutta.

• Pienentää kiinteistön elinkaaren kokonaiskustannuksia.

• Organisoida uusi tapa remontoida.

• Hyödyntää tehokkaasti rakennusalan ammattilaisia ja heidän osaamistaan.

• Tukea uusien kilpailukykyisten toimijoiden pääsyä rakennusalan markkinoille.

• Lisätä urakoiden ja hankintojen läpinäkyvyyttä erottelemalla materiaali, työ ja logistiikka omiksi kokonaisuuksiksi.

• Kehittää laadunvarmistuksen prosesseja.

• Luoda jatkuvasti kehittyvä toimintamalli.

• Vähentää asukkaille korjauksista koituvaa asumishaittaa.

Uuden toimintamallin hyödyt asukkaille:

Teollisuudesta tuttu tahtituotanto

P

arempi korjausrakentaminen -hanke hyödyntää muusta teol­ lisuudesta tuttua tahtituotantoa. Kyse on koko rakentamisen tuo­ tantoketjun järjestelmällisestä suunnittelemisesta ja toteuttami­

sesta.

Koska isoja kiinteistönomistajia odottaa tulevaisuudessa kova kor­ jaussavotta, niitä kiinnostavat keinot toteuttaa kiinteistöjen korjauksia nykyistä nopeammin, laadukkaammin ja kustannustehokkaammin.

Samalla saadaan vähennettyä korjauksista asukkaille koituvaa haittaa.

– Toimintamallissa hyödynnetään esimerkiksi laivanrakentamisesta tuttuja teollisia prosesseja, jotka mahdollistavat työn etenemisen ja valmistumisen uudenlaisen mittaamisen. Digitalisaatio puolestaan parantaa muun muassa työn reaaliaikaista seurantaa, ohjausta ja laadunvalvontaa, taustoittaa Joakim Sjöblom.

Teollisuudessa käytetyssä tahtituotannossa projekti jaetaan osakokonaisuuksiin, jotka seuraavat toisiaan keskeytyksettä, samanlaisina sekä samaan tahtiin ja samalla tavalla tehtyinä.

Tuotannon teho perustuu systeemin standardointiin, tuotannon eräkokojen ja puskureiden pienentämiseen sekä kykyyn muodostaa ja antaa tilannekuva tuotannon etene­ misestä.

Rakennustyömaalla tahtituotanto mahdollistaa sen, että työnteke­misen edellytykset ovat kunnossa, kaikki tietävät omat ja toistensa tehtävät sekä tavoitteet. Valmista saadaan saman tien ilman ylimääräisiä korjauskierroksia.

Kun eri työvaiheiden väliset hyppimiset vähenevät ja läpime­ noajat lyhenevät, hankkeen kokonaiskustannukset pienentyvät.

• Tarvittavat väistöajat lyhenevät tai poistuvat.

• Virheet ja niiden korjaustarpeet vähenevät.

• Remontin aikataulu tarkentuu.

• Työn etenemistä pystyy helposti seuraamaan.

• Remontti saadaan kerralla kuntoon ja lopputulos on laadukas.

• Korjauskustannukset eivät nosta liikaa asumisen kustannuksia.

Tänä vuonna kolmessa kohteessa

E

spoon Asunnoilla on eri puolilla Espoota noin 300 kiinteistöä, joissa on lähes 16 000 vuokra-asuntoa.

Niissä asuu yli 30 000 ihmistä eli noin 11 prosent­ tia espoolaisista.

Suurin osa Espoon Asuntojen kiinteistöstä on raken­ nettu 1980–90-luvuilla.

Parempi korjausrakentaminen -toimintamallia Espoon Asunnot aikoo vuonna 2020 soveltaa kolmessa keittiö­ remonttikohteessa.

Myöhemmin uutta toimintamallia saatetaan laajentaa myös muun muassa kylpyhuoneisiin, joiden perus­ korjaus voitaisiin kohtuullisen helposti nopeuttaa 15 työpäivästä 10 työpäivään.

21

VISIITTI Luukin ulkoilualue

Luukin

LUMO Samoilu Luukissa piristää mieltä ja kehoa. Alue kuuluu pääkaupunkiseudun suosituimpiin ulkoilualueisiin.

TEKSTI Marjo Tiirikka KUVAT Tiina Tuomaala / Vastavalo ja Marjo Tiirikka

L

uukissa vastaan tulee väkeä kävellen, osalla on koira muka­ na hihnassa. Jotkut hölkkäävät, ja muutama ulkoilija suhahtaa maastopyörällä ohi. Ylä- ja alamäet tuovat kulkemiseen mukavaa vaihtelua, ja lumisena talvena kulkuväylälle tehdyllä ladulla saa taatusti sykkeen nousemaan.

Vihdintien molemmin puolin sijaitsevalla Luukin ulkoilualueella on kolme helposti kul­

22

1/2020

jettavaa reittiä, joiden pituudet ovat 2,5, 5,6 ja 8,6 kilometriä. Pisimmällä reitillä voi bongata peräti seitsemän lampea: Hauklampi, Käär­ lampi, Hepolampi, Mustlampi, Väärälampi, Halkolampi ja Kaitalampi.

Ensikertalaisen kannattaa aloittaa tutus­ tuminen alueeseen keskuspaikasta, 1600-lu­ vulta peräisin olevalta Luukin kartanolta.

Nykyinen kartanorakennus on vuodelta 1925.

Kartano sai nimensä kylässä 1600-luvulla

Alueella on hyvät polut sekä useita

Retkeilyn lomassa voit kokeilla

nuotiopaikkoja ja grillikatoksia.

onnistuuko leuanveto.

kalastus on sallittu. Kaitalammessa ja Halko­ lammessa kalastaminen vaativat kuitenkin luvan, koska niihin on istutettu jalokalaa.

UPEA, VANHA AARNIMETSÄ

Millä pääsee Bussilla 345 (arkisin kulkevat myös 346 ja 348K). Luukin pysäköintialue on maksullinen.

eläneeltä Luukas Sigfridinpojalta. Edelleen alueesta puhutaan vaihtelevasti Luukista ja Luukkaasta.

Luukki on luonnonsuojelualuetta, mikä tarkoittaa metsän olevan rauhoitettua. Mai­ semallisesti näyttävä ja useita eri luontotyyp­ pejä sisältävä vanha metsä on haluttu suojella luonnonarvojen säilyttämiseksi. Marjoja ja hyötysieniä saa poimia, mutta muut kasvit on jätettävä muitakin ilahduttamaan. Virkistys­

Kauniin koivukujan ja siistin mäntymetsän jälkeen maisemat vaihtuvat aarnimetsäksi.

Puusto on saanut kasvaa rauhassa, eikä mitään metsänhoidollisia toimenpiteitä ole tehty. Aarnialueelle on tunnusomaista tiheä puusto ja maahan jätetyt kuolevat tai kuolleet puut. Vanhalla aarnialueella on ikihonkia ja muhkeita, järeitä kuusia. Metsää koristaa jättimäinen sammalmatto, ja maisemat ovat kuin suoraan satukirjasta.

Puron varressa kasvaa tuomia, paatsamoita ja reheviä saniaisia. Muita lehtolajeja ovat muun muassa imikkä, keväinen linnunherne ja valkovuokko. Kuusikon alla lehtokasvilli­ suutta vaivaa valonpuute. Rehevimmillään lehtokasvit kukoistavat väljän lehtipuuston alla.

Matka jatkuu Mustlammelle, jossa suo tuo synkän aarnimetsän jälkeen mukavaa vaih­ telua maastoon. Lampi saa värinsä humuspi­ toisesta suoalueesta. Ympärillä näkyy erilaisia suotyyppejä: räme on kituvaa mäntymetsää kasvavaa suota. Lammen ympärillä on nevaa, aukeaa ja karua suota. Myöhemmin löytyy rehevää korpea, kuusia ja lehtipuita kasvavaa suota.

isoa keittokatosta ja käymälöitä. Tulenteko on sallittu ainoastaan keittokatoksissa, joita alueelta löytyy kaikkiaan kuusi.

Mikäpä sen mukavampaa kuin paistaa makkaraa tai vaikkapa räiskäleitä luonnon helmassa. Taikina kannattaa tehdä kotona valmiiksi ja säilöä vaikka limupullossa paista­ mista varten.

Etapin viimeinen lampi on Kaitalampi, jonka uimarannat ovat monelle espoolaiselle tuttuja. Laiturilta on helppo pulahtaa veteen.

Loppumatka Luukin kartanolle kulkee Luukin golfkentän reunaa pitkin.

LUUKIN ULKOILUALUE

• Luukki sijaitsee Pohjois-Espoossa, Nuuksion kansallispuiston kupeessa.

KUUSI KEITTOKATOSTA

• Pinta-ala on yli 900 hehtaaria.

Alueella on useita levähdyspaikkoja. Esi­ merkiksi Halkolammen rannalta löytyy kaksi

• Alueella on 20 hehtaaria liito-oravametsiä.

23

ESPOOLAINEN David Popa

Suomi teki David Popasta

taiteilijan New Yorkin kasvatti oivalsi vasta Suomessa haluavansa tehdä taidetta työkseen.

TEKSTI Marjo Tiirikka KUVAT David Popan arkistot

M

oni asia alkaa sat­ tumasta, kohtalosta tai johdatuksesta.

Miten sen nyt halu­ aakin ilmaista. New Yorkista kotoisin olevalle David Popalle tällaista on tapahtunut usein.

Muutama vuosi sitten Popa oli matkalla Etelä-Amerikan Ecuadorissa, kun lentolippu­ jen kanssa sattuneiden sekaannusten vuoksi hänelle tarjoutui mahdollisuus matkustaa mihin vain valitsemaansa kohteeseen. Mies valitsi Suomen, koska täällä asui hänen opis­ keluaikaisia ystäviään.

Nämä olivat kehuneet kovasti suomalaista luontoa. Popa muisti jo pikkupoikana viihty­ neensä hyvin kavereitten kanssa metsässä. Se tarjosi oivalliset puitteet seikkailuille ja ruokki mielikuvitusta muutenkin.

Suomessa Popa oleili paljon tuttavaper­ heessä, jossa oli kaksi tytärtä. David Popa rakastui toiseen tyttäristä, ja tänä keväänä Popan perheeseen syntyy toinen lapsi.

Pariskunta asui ensin Matinkylässä, mutta tyttären syntymän myötä isompi asunto löytyi Kauklahdesta. David Popa ei ikävöi hektiseen ja kiireiseen New Yorkiin lainkaan.

– Meno Espoossa on hitaampaa ja rauhalli­ sempaa, melkein kuin olisi lomalla koko ajan, David Popa kuvailee.

Kun New Yorkissa piti matkata miltei tunti päästäkseen metsään, Kauklahdessa luonto avautuu jo kotiovelta. Perheellisenä Popa arvostaa turvallisuutta. Lapset voivat leikkiä pihapiirissä vapaasti.

24

1/2020

Hän kehuu myös Espoon loistavia lenkkei­ lymaastoja. Kuntosalikorttiakaan ei tarvita, koska lihaksia voi treenata lukuisilla, kaikkien käytettävissä olevilla ulkoliikuntapisteillä.

– Vaikka olisi kylmäkin, kuntoilu antaa energiaa ja voimia tehdä mitä vain. Iän ja perheen myötä kokonaisvaltainen hyvinvointi on yhä tärkeämpää, Popa kertoo.

ISÄNSÄ JALANJÄLJISSÄ

Taiteilijana David Popa astelee isänsä jalan­ jäljissä, sillä isä Albert Popa oli maailman ensimmäisiä graffitintekijöitä New Yorkissa.

Niitä nuoria, jotka kävivät ilman lupaa merk­ kaamassa tussilla tai sprayllä nimikirjaimensa tunneleihin tai muihin seiniin ja katosivat ennen poliisin tuloa paikalta. Albert Popa on nykyisin taitava muotokuvamaalaaja.

David Popan maalaama Alvar Aallon muotokuva A Block -kauppakeskuksen seinässä.

David Popa maalasi vaimonsa kasvot luotoon. Dronella kuvatun teoksen mittasuhdetta kuvastaa se, että pelkästään ripset ovat miltei kaksi metriä pitkät.

25

ESPOOLAINEN David Popa

Haluan muistuttaa siitä mysteeristä, miten tulemme tänne ja sitten katoamme.

KUKA

David Popa, taiteilija JUURET

New Yorkista kotoisin oleva David Popa on kotiutunut perheineen Kauklahteen.

PARASTA ESPOOSSA:

Luonnonläheisyys ja rauhallisuus TEOKSET

Muraaleja ja muun muassa luontoon tehtyjä ihmisaiheisia teoksia ympäristöystävällisillä väreillä.

HARRASTUKSET

Kuntoilu ja musiikki

26

1/2020

Vaikka David Popa kävi Yhdysvalloissa taidepainotteisen lukion, ajatus taiteilijan elämästä syntyi vasta Suomessa. Sen hetken Popa muistaa tarkkaan. Hän istui tulevan anoppinsa kanssa keittiössä ja kertoi tälle innoissaan juuri tekemästään teoksesta.

– Tajusin haluavani taiteilijaksi, ja puhuin tästä anopilleni. Hän sanoi, että sinähän olet jo taiteilija! Ehkä se oli jonkinlainen sisällä kytenyt salaisuus, joka aukeni minulle lopulli­ sesti vasta Suomessa.

David Popa maalaa seiniin kuten isänsäkin aikoinaan – tosin luvan kanssa. Muraaleja on syntynyt Norjan, Kreikan ja Sri Lankan lisäksi muun muassa Järvenpäähän ja Espoon Otaniemeen.

Aalto-yliopiston metroasemalla sijaitse­ vaan A Block -kauppakeskukseen syntynyttä muraalia hallitsee Popan maalaama valtavan kokoinen arkkitehti Alvar Aallon pää. Sen syntyyn liittyy hauska sattuma. David Popa päätyi juttelemaan kauppakeskuksen kahvi­ lassa istuneen tuntemattoman naisen kanssa.

Kahvilassa toimi avoimen taiteen studio, ja Popalle oli tarjottu mahdollisuutta olla yksi sen ensimmäisistä taiteilijoista. Popa kysyi juttukaveriltaan, suostuisiko tämä kuvatta­ vaksi ja voisiko Popa tehdä hänestä kuvan perusteella maksutta muotokuvan. Nainen suostui.

Muutaman vuoden kuluttua sama nainen otti Popaan yhteyttä ja tiedusteli tämän ha­ lukkuutta muraalin tekoon. Nainen olikin ol­ lut varsin vaikutusvaltainen Popan tietämättä.

Teos Alvar Aallosta syntyi vuonna 2018.

kuvia, ja työt ihmetyttivät ja ihastuttivat ohi­ kulkijoita. Esimerkiksi Matinkylän metsässä oli tällainen teos.

Popa kyllästyi lopulta muoviin ja halusi yhdistää luontoa ja kasvoja jotenkin muutoin, ehkä kallioon? Vaimo kannusti taiteilija­ miestään kokeilemaan uutta tajuamatta, että hänen kuvansa päätyisi taideteokseksi eräälle luodolle – ja valmistuttuaan moniin uutisiin, lehtijuttuihin sekä lukemattomiin komment­ teihin sosiaalisessa mediassa.

Kävi nimittäin niin, että viime vuonna Popa oli veneilemässä Helsingin Lauttasaaressa ystäviensä kanssa ja ihastui upean värisiin, erimuotoisiin luotoihin. Yhtä luotoa piti pa­ lata tutkimaan tarkemmin ja Popa kuvasi sitä dronella ylhäältä päin. Siinä olisi oiva paikka vaimon kasvomaalaukselle.

Työssään hän käytti ainoastaan luonnolli­ sia, pestäviä maapigmenttejä, jotka eivät saas­ tuta luontoa mitenkään. Esimerkiksi mustan värin hän sai aktiivihiilestä, ja valkoinen on myrkytöntä titaanioksidia.

– Pakkasin mukaani väriaineet sekä pari tyhjää spraypulloa ja kahlasin luodolle. Se­ koitin merivettä spraypullossa väriaineisiin ja ryhdyin työhön.

Mittasuhteet olivat valtavat: pelkästään silmäripset olivat kahden metrin pituiset.

Sen vuoksi kokonaisuuden näki ainoastaan kuvaamalla teosta ylhäältä päin dronella.

– Työ haalistui sateiden myötä kokonaan pois. Niinhän meille ihmisillekin lopulta käy.

Ehkä haluan muistuttaa siitä mysteeristä, miten tulemme tänne ja sitten katoamme.

Olemme osa luontoa, Popa pohtii.

KASVOT LUODOSSA

David Popa maalasi aiemmin myös muoville.

Metsään puiden väliin pingotetuille biohajoa­ ville sellofaaneille syntyi pääasiassa naisten

Lue lisää: davidpopaart.com

TILINPÄÄTÖS

Espoon Asuntojen vuosi 2019:

rakenteille yli 400 uutta kohtuuhintaista asuntoa Espoon Asuntojen vuosi 2019 kului numerojen valossa odotetusti.

Liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 3,3 prosenttia, asuntojen käyttöaste oli 98,6 prosenttia ja uusia asuntoja saatiin rakenteille 439.

TEKSTI Hanna-Maija Loikkanen

–M

ennyt vuosi oli Espoon Asuntojen osalta työntäyteinen, sillä perus­ työn lisäksi meitä työllistivät käynnissä olevat järjestelmähankkeet, sanoo Espoon Asuntojen toimitusjohtaja Jaakko Kammonen.

Yhtiön liikevaihto oli 139,6 miljoonaa euroa (135,1), missä oli kasvua 3,3 prosenttia. Kasvu johtui pääosin asuntojen vuokriin tehdystä 2,5 (1,1 %) prosentin suuruisesta vuokran­ korotuksesta sekä loppuvuodesta 2018 ja alkuvuodesta 2019 valmistuneiden kohteiden vuokratuloista.

Kohtuuhintaisten asuntojen kysyntä jatkui edellisvuosien tapaan suurena, mikä näkyi Espoossakin hakemusten määrässä.

– Vastaanotimme viime vuonna 28 337 hake­ musta, mikä on jälleen hieman edellisvuotta enemmän. Asunnon pystyimme tarjoamaan kuitenkin vain 1 643 hakijalle. Tähän on syynä vähäinen vaihtuvuus (12,3 %) ja vuokrasuh­ teiden keston pidentyminen. Ne ovat syitä, jotka heikentävät mahdollisuuksiamme tarjota asuntoa olemassa olevasta kannasta.

Siksi onkin selvää, että kysyntään vas­ taaminen edellyttää kaupungin asettaman aloitustavoitteen saavuttamista, joka on 400 asuntoa vuodessa.

– Viime vuosi oli siltä osin hyvä, sillä saimme rakenteille 439 uutta kohtuuhintais­ ta asuntoa. Kaikkiaan vuoden 2019 lopussa rakenteilla oli seitsemän kiinteistöä, joihin valmistuu aikanaan 626 asuntoa.

Tulevaisuudessa uudistuotannon paino­ piste on yksiöissä sekä pienissä kaksioissa ja kolmioissa.

– Tarve on neliöiltään tehokkaammille ja pohjaratkaisuiltaan nykyaikaisille asunnoille, sillä 80 prosenttia meille tulevista vuokraasuntohakemuksista on yhden tai kahden hengen ruokakunnilta, sanoo rakennuttamis­ johtaja Pirjo Räihä.

Julkisuudessa paljon esillä ollut kotitalo­ uksien talousongelmien, maksuhäiriöiden ja velkaantuneisuuden kasvu näkyy myös Espoon Asunnoilla. Vuokra- ja käyttökor­ vaussaamisten määrä kasvoi 2,5 miljoonaan euroon, mikä on 33 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

– Vuokranmaksuhaasteiden kanssa uskom­ me aktiiviseen ja avoimeen toimintaan. Siksi olemme mukana ARAn ja Takuusäätiön val­ takunnallisessa talousneuvontahankkeessa, jossa vuokravelkoihin pyritään puuttumaan mahdollisimman varhain, Jaakko Kammonen kertoo.

Vaikka kiinteistöjen ylläpito- ja korjaus­ kustannukset ovat nousseet useana vuonna peräkkäin, vuokrankehitys on kyetty säilyt­ tämään maltillisena ja ennakoitavana. Viime vuonna keskimääräinen asuntovuokra oli 12,40 (12,10) euroa/m2/kk, mikä oli noin 25 prosenttia Espoon yleistä vuokratasoa alhaisempi.

– Noudatamme vuokranmäärityksessäm­ me kahta periaatetta, omakustanteisuutta ja kohtuuhintaisuutta. Se tarkoittaa, että vuokra perustuu todellisiin kiinteistöjen käyttö-, ylläpito- ja rahoituskustannuksiin. Lisäksi keräämme vuokrassa rahaa lainojen mak­ samiseen sekä peruskorjausten että uusien asuntojen rakentamiseen omin varoin.

Tämän vuoden alussa vuokrat nousivat keskimäärin 0,8 prosenttia, ja 151 kiinteis­ tön osalta vuokrankorotustarvetta ei ollut lainkaan.

KESKEISET TUNNUSLUVUT VUODELTA 2019

• Asuntoja vuoden lopussa 15 453 • Liikevaihto 139,6 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuoteen 3,3 prosenttia • Liikevoitto 16,3 prosenttia liikevaihdosta • Omavaraisuusaste 26,9 prosenttia • Tase 1 045 miljoonaa euroa • Tilikauden tulos ennen veroja 111 651 euroa HUONEISTOJEN KÄYTTÖASTE JA VAIHTUVUUS

• Käyttöaste 98,6 prosenttia • Vaihtuvuus 12,3 prosenttia • Avoimia hakemuksia vuoden lopussa (31.12.2019) 5 469 kpl 27

FIKSUSTI

Sekajätteeseen päätyvästä jätteestä 76 prosenttia kelpaisi lajiteltavaksi edelleen kierrätettäväksi materiaaliksi.

Lajittelu on arjen helppo

EKOTEKO

Mihin laitan käytetyt suodatinpussit, entä tyhjentyneet kananmunakennot ja vauvanvaipat?

Jätteiden lajittelun helpottamiseksi teimme hauskan netissä ja kännykällä pelattavan lajittelupelin, joka opastaa vaivattomasti mihin mikäkin jäte kuuluu.

TEKSTI Tuija Holttinen

Jokainen pystyy oi­ keanlaisella lajittelulla vaikuttamaan helposti siihen, miten jäte saadaan mahdollisimman tehok­ kaasti kierrätettyä ja hyödynnettyä uudelleen.

Samalla ympäristö kuormittuu vähemmän ja jätehuoltokulut pysyvät aisoissa – näistä molemmista me kaikki hyödymme.

Järjestämme asukkaillemme 20-vuotis­ juhlavuoden kunniaksi kiinteistöjen välisen lajittelukilpailun, jonka voittajalle on luvassa koko talon asukkaiden yhteiset pihajuhlat.

Voittaja arvotaan viiden kilpailussa par­ haiten pärjänneen kiinteistön kesken.

28

1/2020

Kilpailu alkaa maaliskuussa. Silloin kiinteistöt pääsevät kisaamaan, mistä löytyvät ahkerim­ mat ja osaavimmat lajitte­lijat. Tarkoituksena on oppia ja innostua tärkeästä jätteiden lajittelusta – ja mikä tärkeintä – huomata, että jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa lopputulokseen.

Katso kampanjasivut netistä osoitteesta heimelajitellaan.fi ja lue miten sinäkin voit osallistua kilpailuun.

Omaa osaamistaan pääsee puolestaan mittaamaan kännykällä ja netissä pelatta­ valla lajittelupelillä. Pelaamaan pääset vaikka saman tien, ja pelistä saadut vinkit ja opit voit ottaa käyttöön heti.

Kampanja­sivusto löytyy osoitteesta

heimelajitellaan.fi

PS. Suodatinpussit kahvin­puruineen ja kananmunankuoret kuuluvat biojätteeseen ja munakennot kartonkijätteeseen. Käytettyjen vaippojen oikea osoite on sekajäteastia.

Sivustolla voit esimerkiksi pelata hauskaa ja opettavaista lajittelupeliä.

HSY:n keräysautot aloittavat kierroksensa HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT HSY aloittaa maanantaina 30.3. jokakeväisen keräysautokierroksensa. Keräysautoihin voi tuoda maksutta kodin kolmea jätelajia: vaarallista jätettä, metalliromua ja sähkölaitteita. Jos tulet autolla, ethän tuki keräysautojen pysähdyspaikkaa.

Jos jätteitä on peräkärryllinen tai enemmän, ne tulee viedä suoraan Sortti-asemalle hsy.fi/sorttiasemat. Kyseisten kolmen jätelajin vastaanotto on maksutonta kotitalouksille.

Keräysautojen aikataulut ja pysähdyspaikat Espoossa ja Kauniaisissa Tarkemmat tiedot pysähdyspaikoista: hsy.fi/keräysautot Keräysautoista voi kysyä myös HSY:n asiakaspalvelusta puh. 09 1561 2110 arkisin klo 8.30–15.30.

Maanantai 30.3.

17.00 Alvarinaukio 17.40 Sateenkaari 3–5 18.20 Suvikummuntie 2 19.40 Koivu-Mankkaan tie 5 20.20 Niittyportti 3

Tiistai 7.4.

17.00 Alatörmä/Alakartanontie 17.40 Soukanlahdentie 1 18.20 Espoonlahdentie 2–4 19.40 Kivenlahdentie 11 20.20 Katajatie 2–4

Tiistai 31.3.

17.00 Lukupurontie 1 17.40 Ukkohauentie 7 18.20 Mellstenintie 12 19.40 Toppelundintie 4 20.20 Hiiralantie 6

Keskiviikko 8.4.

17.00 Maininkitie 23 17.40 Aallokko/Merivirta 18.20 Suokulma/Suotie 19.40 Magneettikatu/ Kompassitori 20.20 Hyttipojankuja

Keskiviikko 1.4.

17.00 Matinkartanontie 9 17.40 Pyyntitie 3 18.20 Tiistilänkuja 4 19.40 Nokkalanniementie 2 20.20 Tiistinkallio 2 Torstai 2.4.

17.00 Suurpellon puistokatu 18 17.40 Olarinniityntie 4–8 18.20 Päivänkehräntie 2 19.40 Kuitinkuja 4 20.20 Holmanniitynkuja 10 Maanantai 6.4.

17.00 Martinsillantie 2 17.40 Arttelikuja 2 18.20 Iivisniemenaukio 19.40 Kaitamäki/Ankeriaankuja 20.20 Suvisaarentie

Tiistai 14.4.

17.00 Kotimäentie 2–4 17.40 Nuuksionkuja 2 18.20 Karhuniitynkuja 3 19.40 Vanha Muuralantie / Muuralankumpu 20.20 Kuninkaankartanontie/ Peringintie Keskiviikko 15.4.

17.00 Malminkorpi 2 17.40 Kulolaakso 1 18.20 Oxfotinkuja 1 19.40 Nöykkiönpuro/Puronvarsi 20.20 Mäntytie 27

Keräysauto on kussakin pysähdys­ paikassa puoli tuntia.

Muutokset mahdollisia, tarkista päivitetyt tiedot hsy.fi/keräysautot

Torstai 16.4.

17.00 Kylävainionkuja/ Kylävainiontie 17.40 Segersveninkatu/ Sunantie 18.20 Kirstintie 9a/Sokinsuontie 19.40 Hösmärintie 1 20.20 Lehtikaskentie/ Kantokaski

Torstai 23.4.

17.00 Juvankartanontie 33 17.40 Niipperintie 31 18.20 Odilammentie/ Mariannantie 19.40 Ruskatie 1 20.20 Lahnuksentie/ Vihdintie

Maanantai 20.4.

17.00 Pitkännotkontie 25 17.40 Kauniaisten kaupungin talon pysäköintialue 18.20 Nihtisillankuja 19.40 Vanhan-Mankkaan kuja 2 20.20 Mankkaanpuron

koulun pysäköintialue

Maanantai 27.4.

17.00 Rantatie 15 17.40 Lähdepurontie/ Pitkäjärventie 18.20 Laaksonpohjantie/ Kuusinevantie 19.40 Luuvantie/ Rastaalantie 20.20 Kuninkaistentie/ Kuninkaistenportti

Tiistai 21.4.

17.00 Viherlaaksonranta/ Humisevanportti 17.40 Vanha Turuntie 14 18.20 Kasavuorentie/ Stenbergintie 19.40 Vanha Turuntie 42 20.20 Bellinmäki 1

Tiistai 28.4.

17.00 Vanharaide 2 17.40 Leiritori/Leirikatu 18.20 Everstinkatu/Everstinkuja 19.40 Kurkijoentie 14 20.20 Sinimäentie 4

Keskiviikko 22.4.

17.00 Karakalliontie 10 17.40 Viherkalliontie 9 18.20 Lähdeaukio 19.40 Riistatie 2 20.20 Kylänportti 16 / Auroranportti

Keskiviikko 29.4.

17.00 Ruusutorpanluola 17.40 Veräjäpellonkatu 15 18.20 Linnuntie 13 19.40 Lintuparvenpuisto 5b 20.20 Lintukorventie/ Sotilastorpantie

29

E-URHEILU

Urheilijana

VERKOSSA Elektroninen urheilu eli e-urheilu on nuorten miesten keskuudessa kiinnostavuudeltaan ykköslaji. Elektronisella urheilulla tarkoitetaan videopelien kilpailullista pelaamista. Pelata voi yksin tai joukkueessa.

E

TEKSTI Jaakko Liikanen KUVA Shutterstock

lektronisen urheilun suosio kasvaa huimasti sekä harrastajien että seuraajien keskuudessa.

Otto Rönkä tutustui e-urheiluun 2010-lu­ vun taitteessa, mutta pc-pelejä hän on pelan­ nut koko ikänsä. YLE:n urheilutoimituksessa vuodesta 2014 lähtien työskennellyt Rönkä toi­ mii tätä nykyä tuottajana e-urheilun parissa.

Rönkä on saanut myös osansa urheilua ja sen syvintä olemus­ ta koskevasta keskustelusta. On hämmästelty, onko se nyt edes oikeaa urheilua, kun vaan koneella räiskitään ja pelaillaan.

– Luulen, että kyseessä on varttuneempi urheiluväki, joka tuollaiseen tarttuu, jos tarttuu. Kilpapelaamista harrastavat eivät arvostelusta enää välitä, juna lienee mennyt jo.

Esimerkiksi välillä kiivaskin keskustelu olympiaedustuksesta oli huipussaan silloin, kun e-urheilun suosio alkoi kasvaa.

TUTKITUSTI KIINNOSTAVA LAJI

Maailmalla e-urheilussa tapahtuu jo paljon.

– Miljoonat ihmiset katselevat verkossa striimattuja lähetyksiä turnauksista. Kilpapelaaminen selvästikin tavoittaa nuoret, Rön­ kä huomauttaa.

Ja mitä suuri maailma edellä, sitä pieni Suomi perässä.

Elektronisen urheilun suosio on selvässä nousussa. Tutkimus­ yritys Sponsor Insight on selvittänyt suomalaisten kiinnostusta eri urheilulajeja kohtaan. Keväällä 2019 julkistetussa haastat­ 30

1/2020

telututkimuksessa vertailtiin 68 eri lajia. Merkittävää oli, että 18–29-vuotiaiden miesten keskuudessa e-urheilu nousi kiinnos­ tavimmaksi lajiksi. Aiempien tutkimusten mukaan se oli ollut kakkosena jääkiekon jälkeen.

Röngän mukaan e-urheilun nousuun ovat Suomessa vaikutta­ neet erityisesti paikallistoiminnan vilkastuminen sekä suomalais­ ten kilpapelaajien ja joukkueiden menestys maailmalla.

– Nykyisin on jo vakiintuneita seuroja, ja joukkueilla on omia akatemioitaan. Myös pelikahviloita on avattu. Eli e-urheilulle tärkeä ekosysteemi on alkanut kehittyä, Rönkä huomauttaa.

JATKUUKO SUOSION KASVU?

Suomalaiset ovat menestyneet muun muassa Dota 2 -turnauk­ sissa sekä Starcraft 2:n maailmanmestaruuskisoissa. Suomen tunnetuin e-urheiluorganisaatio ENCE on puolestaan menestynyt maailmalla erityisesti Counter-Strike: Global Offensive -joukku­ eellaan.

Röngän mukaan on mahdollista, että pian otetaan maailman­ laajuisesti hieman takapakkiakin.

– Nyt seurataan, jatkuvatko kasvu ja kehitys, vai onko mukana kuplaa. Rahoittajat maailmalla haluavat lähiaikoina nähdä tulok­ sia, sillä vielä odotukset eivät ole täysin toteutuneet. Tukijat ha­ luavat jonkinlaisen todisteen siitä, onko e-urheilu siihen sijoitet­ tavien rahojen arvoista. Kilpapelaaminen ei toki mihinkään enää häviä, mutta kehityksen tahti saattaa hyvinkin vähän hidastua.

E-URHEILU • Lajina elektronisen urheilun katsotaan alkaneen jo 70-luvulla Yhdysvalloissa, mutta varsinainen iso sysäys tapahtui 1990-luvulla, jolloin internetin kasvanut tiedonsiirtonopeus vaikutti oleellisesti reaaliaikaisten online-pelien pelaamiseen. 2000-luvulla mukaan tulivat sponsorit ja turnaukset.

• Yleisimmin pelattuja e-pelejä ovat esimerkiksi CounterStrike, Fortnite, Dota 2 ja League of Legends.

• Suomen elektronisen urheilun liitto SEUL ry täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta.

Miten pelaamaan?

Suomen elektronisen urheilun liiton sivuilta seul.fi löydät tietoa eri peleistä sekä harrastusja pelipaikoista paikkakunnittain.

31

UUDISKOHDE

Jousenpuistonkatu 5 – lähes kotiovelta käsin urheiluja kulttuuritarjonnan pariin Jousenpuistonkadun kohde rakentuu Tapiolan urheilupuiston läheisyyteen, jonka ympäristöstä löytyy kaikki tarvittava.

Jousenpuistonkadun kanssa melkein samassa pihapiirissä sijaitsee Tapiolan urheilupuiston metroasema.

Lyhyt matka urheilupuistoon ja metrolle.

TEKSTI Tuomo Sinelmaa

N

imensä mukaisesti Tapiolan urheilu­ puistosta löytyy suuri kirjo erilaisia harrastusmahdollisuuksia, niin aktiivi- kuin penkkiurheilijallekin. Ulko-oven avaamisen jälkeen olet melkein kaiken keski­ pisteessä, sillä alle 500 metrin päästä löytyvät kaikki alueen tarjoamat aktiviteetit koripal­ losta jalkapalloon.

Kaiken urheilutarjonnan keskellä ei kui­ tenkaan kannata unohtaa sielunruokaa ja

32

1/2020

sen tärkeyttä. Urheilupuiston välittömässä lä­ heisyydessä toimii Espoon modernin taiteen museo, tuttavallisemmin EMMA. Jousenpuistonkadulle valmistuvassa kerrostalokohteessa on kuusi kerrosta ja kaksi porraskäytävää. Asuntoja on 61 ja niiden koot vaihtelevat 30-neliöisestä yksiöstä 70-neliöi­ seen kolmioon. Kiinteistön autopaikat sijait­ sevat läheisessä pysäköintilaitoksessa, jonne alueen autopaikat on keskitetty.

Asunnot tulevat hakuun kesällä 2020.

UUDISKOHDE

Majurinkatu 1

– palveluja, harrastusmahdollisuuksia ja kodin lämpöä

V

ermonniityn asuinalueen Majurinkatu 1:n uudiskohde kätkee syliinsä 117 kotia. Alueen vahvuuksia ovat loistavat kulkuyhteydet, runsas palvelutarjonta ja muut lähiympäristön tarjoamat aktivi­ teetit. Lyhyen matkan päässä Leppävaarassa toimii Sellon ostoskeskus, jonka palvelut ovat vertaansa vailla.

Eikö työpäivän jälkeen ostoksille lähteminen kuitenkaan houkuttele? Ei hätää, sillä aluetta halkovat puistot ja niiden keskellä kiemurtelevat polut vievät kulkijan nopeasti me­ ren ääreen rentoutumaan. Vihreitä puistoalueita, merta, ja kaupunkielämää, kaikkia juuri sopivassa suhteessa.

Tarkempia tietoja kohteesta voit lukea Asunnot tulevat edellisestä Kodikkaas­ hakuun kesällä 2020. ti.-lehdestä tai verkko­ sivuiltamme.

Tulossa alkuvuodesta 2021 Vermonniitty sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien äärellä.

V

ermonniityn uudelle asuinalueelle Uuno Kailaan kadulle valmistuvassa 126 asunnon kerrostalokohteessa on 8 kerrosta ja 3 porraskäytävää. Asuntojen koot vaihtelevat 36-neliöisestä yksiöstä lähes sataneliöiseen viisiöön. Asuntojen keskipin­ ta-ala on 54 neliötä. Kerhotilan lisäksi talossa on talosauna ja -pesula.

T

illinmäkeen Vesipirtintie 2:een keväällä 2021 valmistuvat talot tarjoavat kohtuuhintaisen kodin 43 perheelle. Tässä kerrostalokohteessa on yhteensä kolme nelikerroksista rakennusta.

Asuntojen koot vaihtelevat 38-neliöisestä kaksiosta 81-neliöiseen perheasuntoon.

Asuntojen keskipinta-ala on 51,4 neliötä.

Ajantasaista tietoa u ­ udiskohteistamme: www.espoonasunnot.fi www.facebook.com/espoonasunnot

33

Vuoden 2020

asukas­koulutukset ja -tilaisuudet ke 22.4. klo 17.30–19.30 Koulutuksessa tutustutaan Espoon Asuntojen vuosittaisiin siivouksen ja viherhuollon toteutuksen periaatteisiin.

KOULUTTAJAT: Päivi Pajukoski, siivouspäällikkö, Espoon Asunnot Oy ja Risto Vuori, viherhoidon asiantuntija, Espoon Asunnot Oy PAIKKA: Upseerin Avec, Upseerinkatu 1

Talon turvallisuushenkilön koulutus la 25.4. klo 9–16 Päivän aikana käydään läpi paloturvallisuutta ja muita asukkaiden turvallisuuteen liittyviä asioita. Asukaskokouksessa valitulle turvallisuushenkilölle maksetaan koulutuskorvaus, kun hän osallistuu koulutukseen. Koulutus on suunnattu ensisijaisesti uusille turvallisuushenkilöille.

KOULUTTAJA: Aulis Partanen, koulutuspäällikkö, Uudenmaan Pelastusliitto PAIKKA: Työväen Akatemia

Väestönsuojan hoitajan koulutus

Vuokrafoorum 2020

la 9.5. klo 9–16 Koulutus antaa perustiedot ja valmiudet kiinteistön väestönsuojan hoitajan tehtävään. Väestönsuojan hoitaja huolehtii omalta osaltaan talon asukkaiden turvallisuudesta pitämällä väestönsuojan toimintakunnossa sekä tarvittaessa johtaa väestönsuojan käyttöönottoa.

Asukaskokouksessa valitulle väestönsuojanhoitajalle maksetaan koulutuskorvaus, kun hän osallistuu koulutukseen.

Koulutus on suunnattu ensisijaisesti uusille väestönsuojanhoitajille.

KOULUTTAJA: Aulis Partanen, koulutuspäällikkö, Uudenmaan Pelastusliitto PAIKKA: Leppävaaran VPK

Ti 8.9. klo 17.30–19.30 Käymme läpi vuokranmuodostumisen yleiset ja yksityiskohtaiset perusteet.

Tilaisuus on tarkoitettu lähinnä asukastoimikuntien puheenjohtajille.

Kahvitarjoilu klo 17–17.30.

PAIKKA: Valtuustosali, Espoonkatu 5

Kiinteistön talous tutuksi ti 12.5. klo 17.30–20 Tilaisuuden jälkeen osaat tulkita talokohtaista tuloslaskelmaa ja tiedät, miten kiinteistön talous toimii.

PAIKKA: Upseerin Avec, Upseerinkatu 1

Asukastoimijoiden virkistyspäivä Korjaustoiminta tutuksi ti 5.5. klo 17.30–20 Koulutuksessa tutustutaan Espoon Asuntojen vuosittaiseen korjaustoimintaan, korjausten suunnittelun ja toteutuksen periaatteisiin.

KOULUTTAJA: Aki Moilanen, isännöintijohtaja, Espoon Asunnot Oy PAIKKA: Upseerin Avec, Upseerinkatu 1

34

1/2020

la 16.5. klo 10.00–20.00 Vireyttä virkistyspäivästä ja mukavaa yhdessäoloa!

Risteily on tarkoitettu asukastoiminnassa mukana oleville. Talosta voi ilmoittautua yksi asukastoimikunnan jäsen mukaan. Jos paikkoja jää, talosta on mahdollisuus osallistua myös toinen toimikunnan jäsen mukaan. Otamme toisen henkilön tiedot varasijalistalle, ja hän saa myöhemmin ilmoituksen, pääseekö mukaan. Kaikille hyväksytyille lähetetään vielä kutsukirje.

Viimeinen ilmoittautumispäivä on 31.3.2020.

PAIKKA: Viking XPRS

Luontoretki Nuuksioon la 26.9. klo 10–16 Koko perheen ruskaretki Nuuksion luontoon.

Osallistujat jaetaan ryhmiin, ja matkan pituus määräytyy sen mukaan, onko ryhmässä reippailijoita vai sienestäjiä.

Retken jälkeen nautitaan leirinuotiolla pannukahvit, tikkupullaa ja makkaraa.

Retkelle mahtuu 40 henkilöä. Retki järjestetään, jos osallistujia on vähintään 20.

Järjestämme maksuttoman kuljetuksen Nuuksioon.

Huoltosopimus ja lumityöt tutuksi ke 14.10. klo 17.30–19.30 KOULUTTAJA: Risto Vuori, Espoon Asunnot Oy PAIKKA: ilmoitetaan myöhemmin

–––––––––––

––––––––––––

Siivoustoiminta ja viherhuolto tutuksi

Ilmoittaudu mukaan Sitovat ilmoittautumiset www.espoonasunnot.fi/ tapahtumat.aspx tai puh. 043 824 4306 / Tarja Fonselius. Ilmoittautu­ neille lähetetään erillinen kutsu sekä ohjelma, joten annathan ilmoittautumisen yhteydessä yhteystietosi kutsua varten.

Näin lajittelet oikein Biojäte

Kartonki

Eloperäinen, maatuva ja kiinteä aines:

• paperi-, kartonki- ja pahvipakkaukset (litistä tai pakkaa sisäkkäin):

• ruuantähteet, elintarvikkeet

• kahvin suodatinpussit, teepussit • kasvinosat, kukkamulta • kalanruodot, luut • jähmettyneet rasvat (juoksevaa rasvaa ei saa kaataa biojätteeseen!)

• pehmopaperit kuten talouspaperi, lautasliinat, nenäliinat

• maito- ja mehutölkit • muro- ja keksipaketit ja muut kartonkipakkaukset • pahvilaatikot • paperipussit ja -kassit • munakennot • talous- ja WC-paperin hylsyt

• lemmikkieläinten puupohjaiset kuivikkeet

Muovipakkaukset • elintarvikkeiden tyhjät muoviset pakkaukset, kuten jogurttipurkit, voirasiat sekä leikkele-, juusto- ja valmisruokapakkaukset

Lasi • värilliset ja värittömät lasipullot ja -purkit Ei saa laittaa esim. juomalaseja tai lasisia ruuanvalmistusastioita, posliinia, ikkunalasia tai peililasia. Ne ovat sekajätettä.

• tyhjät muoviset pesuaine-, sampoo- ja saippuapullot • muovikassit, -pussit ja -kääreet • tyhjät muovipullot, -kanisterit ja -purkit, mieluiten litistettynä, korkit ja kannet erikseen

Metalli Metallipakkaukset ja pienet metalliesineet:

Älä pakkaa eri muovilaatuja olevia muovipakkauksia sisäkkäin.

• säilyke- ja juomatölkit

Huuhtaise tai pyyhkäise tyhjät pakkaukset tarvittaessa. Sellainen puhtaus riittää, josta ei aiheudu home- ja hajuhaittoja.

• metallikannet ja -korkit

• alumiinivuoat ja -foliot • tuikkukynttilöiden metallikuoret • paistinpannut, kattilat • tyhjät aerosolipurkit

Paperi Kaikki postiluukkuun tuleva paperi sekä kirjoitusja tulostuspaperi: • sanoma- ja aikakauslehdet, mainokset • kopiopaperit ja kirjekuoret • pehmeäkantiset kirjat sekä kovakantiset kirjat kannet poistettuna

Isommat metalliesineet kuten polkupyörät kuuluvat metalliromun keräykseen.

Sekajäte Sellainen jäte, jota ei voi kierrättää erikseen, esimerkiksi: • siivousjäte (pöly, hiekka, roskat) • hehkulamput

SER

• vaipat, siteet, pumpuli

Eli sähkö- ja elektroniikkalaitteet ja -tarvikkeet:

• jäähtyneet tuhkat ja tupakantumpit

• pienet kodinkoneet, kuten hiustenkuivaajat, kahvinkeittimet jne.

• nestemäinen rasva pulloon pakattuna

• kodin elektroniikka, kuten kamerat, digiboksit, tietokoneet jne.

• kissanhiekka

• valaisimet • LED- ja loisteputkilamput (hehku- ja halogeenilamput laitetaan sekajätteeseen) • sähkötyökalut Lajittelupulmissa auttaa hsy.fi/jäteopas

• posliini, keramiikka, peili- tai ikkunalasi

• lahjapaperi • rikkinäiset tekstiilit ja kengät

Kiitos kun lajitteleT!

Valoisaa kevättä Haluamme kaikin tavoin vaikuttaa siihen, että viihdyt ­asunnossasi. Olemme ­käytettävissäsi mieltä askarruttavissa ­kysymyksissä. Soita tai laita meille viestiä!

Asiakaspalvelumme palvelee ­numerossa 09 3544 5000 ma–pe 9–15 ja sähköpostitse asiakaspalvelu@espoonasunnot.fi.

36

© SHUTTERSTOCK

1/2020