Mirkku Merimaa
Kun läheinen satuttaa
M
aailman terveysjärjestön (WHO) mukaan väkivalta on yksi suurimpia ja yhä kasvavia terveyttä uhkaavia ongelmia kaikkialla maailmassa. Väkivalta leviää paitsi ihmisten välisissä suhteissa, valtiollisissa konflikteissa ja humanitaaristen kriisien yhteydessä, myös rasismina ja seksuaaliväkivaltana muun muassa internetin välityksellä nopeammin kuin koskaan aiemmin. Maailmassa on monimuotoista ihmiskauppaa, nykyajan orjuutta, mutta myös paljon arkista väkivaltaa, jota emme aina tunnista väkivallaksi. Piiloon jää erityisesti yksityisissä tiloissa tapahtuva, perheenjäseniin ja läheisiin kohdistuva väkivalta, josta vain pieni osa päätyy viranomaisten tietoon. Naisiin kohdistuu monien tilastojen mukaan miehiä enemmän väkivaltaa lähisuhteissa. Erityisesti seksuaa-
Ei vain selviytyjä – väkivallasta toipujan tie
lirikoksissa ja vakavissa kuolemaan johtaneissa väkivallan teoissa sekä eron jälkeisen vainon osalta ovat naiset selvästi yliedustettuina. Vuonna 2015 voimaan astunut Istanbulin sopimus (naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehty Euroopan neuvoston yleissopimus) asettaa jäsenmaille velvollisuuksia torjua ja ennaltaehkäistä väkivaltaa ja auttaa väkivallan uhreja. Sopimus korostaa naisiin kohdistuvan väkivallan erityispiirteitä eli naisiin sukupuolen perusteella kohdistuvaa väkivaltaa sekä perheväkivallan uhreina olevien lasten auttamista. Sopimus velvoittaa myös väkivallan tekijöille tarkoitettujen ohjelmien kehittämistä. Tähän verkkokyselyyn vastasi pääasiassa naisia. Heistä suurin osa on väkivallan uhreja. Kuitenkin lähes joka viides vastaajista vastasi olevansa sekä väkivallan
4
Ensi- ja turvakotien liiton verkkokyselyn raportti
