Kun läheinen satuttaa

Mirkku Merimaa

Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan väkivalta on yksi suurimpia ja yhä kasvavia terveyttä uhkaavia ongelmia kaikkialla maailmassa.

Väkivalta leviää paitsi ihmisten välisissä suhteissa, val tiollisissa konflikteissa ja humanitaaristen kriisien yhteydessä, myös rasismina ja seksuaaliväkivaltana muun muassa internetin välityksellä nopeammin kuin koskaan aiemmin. Maailmassa on monimuotoista ihmiskauppaa, nykyajan orjuutta, mutta myös paljon arkista väkivaltaa, jota emme aina tunnista väkivallaksi. Piiloon jää erityi sesti yksityisissä tiloissa tapahtuva, perheenjäseniin ja läheisiin kohdistuva väkivalta, josta vain pieni osa päätyy viranomaisten tietoon.

Naisiin kohdistuu monien tilastojen mukaan miehiä enemmän väkivaltaa lähisuhteissa. Erityisesti seksuaa lirikoksissa ja vakavissa kuolemaan johtaneissa väkivallan teoissa sekä eron jälkeisen vainon osalta ovat naiset selvästi yliedustettuina. Vuonna 2015 voimaan astunut Istanbulin sopimus (naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehty Eu roopan neuvoston yleissopimus) asettaa jäsenmaille velvollisuuksia torjua ja ennaltaehkäistä väkivaltaa ja auttaa väkivallan uhreja. Sopimus korostaa naisiin kohdistuvan väkivallan erityispiirteitä eli naisiin sukupuolen perusteel la kohdistuvaa väkivaltaa sekä perheväkivallan uhreina olevien lasten auttamista. Sopimus velvoittaa myös väki vallan tekijöille tarkoitettujen ohjelmien kehittämistä.

Tähän verkkokyselyyn vastasi pääasiassa naisia. Heistä suurin osa on väkivallan uhreja. Kuitenkin lähes joka viides vastaajista vastasi olevansa sekä väkivallan

kokija että sen tekijä. Tämä kuvaa väkivallan kumuloituvaa luonnetta. Etenkin lapsuudessaan väkivaltaa kokeneilla on riski väkivallan käyttöön myöhemmin ihmissuhteissa. Väkivalta voi myös olla itsetuhoista käytöstä, mikä on epäsuoraa väkivaltaa itseä ja esimerkiksi lapsia kohtaan, jotka ovat riippuvaisia aikuisen tarjoamasta hy västä hoivasta ja huolenpidosta.

Lähisuhteissa tapahtuva väkivalta voi johtaa kuolemaan tai vakavaan vammautumiseen, mutta jättääkseen ihmiseen jälkiä sen ei tarvitse tuottaa fyysisiä vammoja. Kun läheinen henkilö, jonka tulisi tarjota turvaa, tukea ja välittämistä, satuttaa, syntyy syviä, pitkään kipua aiheutta via psyykkisiä jälkiä. Väkivalta voi olla fyysistä tai henkistä satuttamista tai seksuaalisuutta loukkaavia tekoja, kuten seksiin painostamista tai pakottamista. Se voi olla talou dellista riistoa, uskonnonvapauden rajoittamista tai vakaumukseen nojaavaa painostamista ja kaltoinkohtelua. Se voi olla vainoa, pelottelua, uhkailua ja omaisuuteen tai esimerkiksi lemmikkeihin kohdistuvia vahingoittavia tekoja. Mikään lista väkivallan muodoista ei ole kaiken kattava, sillä henkilö, joka tahtoo kontrolloida, alistaa ja satuttaa, keksii monia erilaisia keinoja sen tekemiseksi.

Vastuu väkivallasta on aina sen tekijällä. Toisen tietoinen satuttaminen on teko ja valinta, syitä ja selityksiä ei tule hakea väkivallan kohteelta. Tyypillisimmin väkival ta on tapa reagoida ja toimia tilanteissa, joissa henkilökohtainen stressin sietokyky on koetuksella. Väkivalta voi olla keino kontrolloida toista oman epävarmuuden tai pelon vuoksi tai se on kyvyttömyyttä ilmaista omia tun teita sanoin. Lähisuhteissa tapahtuu myös väkivaltaa, joka johtuu tekijän omasta pahasta olosta, läheisiin koh distuvista kohtuuttomista odotuksista ja vaatimuksista, päihteiden käytöstä tai mielenterveyden ongelmista.

Aina väkivalta ei kuitenkaan ole tarkoituksellista. On myös tilanteita, joissa esimerkiksi vanhemmat käyttävät kasvatuksessa haitallisia keinoja, joita eivät tunnista vä kivallaksi, koska heitä itseään on ehkä kasvatettu niin. Näissä tilanteissa ammattilaisten varhainen puuttumi nen ja tuen tarjoaminen voivat muuttaa tilanteen. Lasten välisissä suhteissa väkivalta voi olla reaktiivista ja johtua esimerkiksi tunteiden säätelyn haasteista, minkä vuoksi tunnekasvatus ja stressin säätelyn taitojen tukeminen on tärkeää väkivaltaa ennaltaehkäisevää työtä. Myös te kemättä jättäminen eli laiminlyönti voidaan nimetä kaltoinkohteluksi. Etenkin pienten lasten, vammaisten ja vanhusten kohdalla hoivan ja hoidon laiminlyönnillä voi olla vakavia seurauksia.

Lapsia pahoinpidellään kodeissaan siinä missä ai kuisiakin. Tämän vuoksi lasten ja nuorten kuuleminen on erityisen tärkeää, jotta piilossa olevat kokemukset saadaan esiin. Tämä verkkokysely tuotti lohdutonta tie toa nuorten tilanteesta, joka herättää kysymyksen siitä, kuka lapsia ja nuoria auttaa, kun koti on turvaton paikka. Moni ei tiedä, että nuori voi hakeutua turvakotiin myös itsenäisesti.

Lähisuhteissa tapahtunut väkivalta on vakava ris kitekijä, joka uhkaa ihmisen hyvinvointia vielä pitkään tapahtuneen väkivallan jälkeen. Yhteistä väkivallan te kijöille ja väkivallan uhreille on väkivallan traumatisoiva vaikutus. Iso osa väkivallan tekijöistä on itse kokenut lapsuudessaan väkivaltaa. Väkivalta siis synnyttää väki valtaa, jos ei muihin kohdistuvaa, niin itseen kääntyvää. Tämä selvitys nostaa esiin tarinoita ja kokemuksia sel viytymisestä ja väkivallasta toipumisesta. Me uskomme, että tuen avulla väkivallasta voi selviytyä ja ajan myötä toipua. Väkivallan kierre on katkaistavissa.