Avun saaminen on ehto toipumiselle

Väkivallasta on mahdollista toipua. Haitallisten elämänkokemusten kautta on mahdollista jopa vahvistua. Oleellisin kysymys on kuitenkin se, saako ihminen apua kokemuksensa jäsentämiseen ja kä sittelyyn, onko hänellä riittävästi tukea arjessaan toipumisen mahdollistumiseksi. Tämä on keskeinen kysymys naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ja ylisuku polvisten väkivallan kierteiden katkaisemisen näkökulmasta.

Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta eli ns. Istanbulin sopimus astui Suomessa voimaan elokuussa 2015. Syksyllä 2019 Suomi sai Euroo pan neuvoston tarkastusryhmältä (Group of Experts on Action against Violence against Women and Domestic Violence) huomautuksia ja ehdotuksia, joiden pohjalta naisiin kohdistuvaa ja perheväkivaltaa voitaisiin ennal taehkäistä paremmin. Huomautukset pitävät sisällään mm. viranomaisten koulutuksen lisäämisen ilmiön tun nistamiseksi, sukupuolineutraalin kielen muuttamista sellaiseksi, että se tunnustaa naisiin kohdistuvan väki vallan erityispiirteet sekä lasten suojelun väkivallalta erityisesti huolto- ja tapaamissopimuksia tehtäessä, ti lanteissa, joissa eron taustalla on ollut väkivaltaa. Verkkokyselyn tulosten pohjalta GREVIOn suosituksiin on helppo yhtyä. ”Vastausaineistossani esiin tulleista asioista Istan bulin sopimukseen ja sen toimeenpanoon resonoivat parhaiten toimenpide-ehdotukset tiedotuksesta ja am mattihenkilöstön koulutuksesta väkivallan eri muodoista, ja lakien ja rangaistusten tiukentaminen sekä matalan kynnyksen tukitoimien tarve. Näistä vastaajat olivat siis yhtä mieltä Istanbulin sopimuksen kanssa. Molem missa, sekä vastausaineistossani että sopimuksessa ja sen toimeenpanosuunnitelmassa tuli esiin myös tuntei den käsittelytaitojen ja turvataitojen opetus ja aputoimet väkivallan tekijöille väkivallasta irti pääsemiseen.” (Räsä nen 2019, 40.)

Traumatutkimuksessa on todettu, että ihmiset, jot ka ovat joutuneet lapsuudessaan pitkäkestoisesti kaltoinkohdelluiksi ja joille on siitä syystä kehittynyt monimutkainen ja varauksellinen tapa suhtautua maailmaan, ovat vaikeasti autettavien ryhmä palvelujärjestelmässä. Traumaoireista ja etenkin dissosiaatiohäiriöistä kärsiviä potilaita on kuvattu vaikeahoitoisiksi, koska häiriöön liittyy epäluuloisuutta, muistamattomuutta, äkillisesti vaihtelevaa käytöstä, epämääräisiä psykosomaattisia oireita ja itsetuhoisuutta. Kyselyyn vastanneet toivoivat, että asiantuntijat toisivat julkisuuteen enemmän tietoa siitä, miten pitkäaikaisia vaikutuksia väkivallalla on. Tut kijoiden mukaan traumaperäiseen stressioireyhtymään voi liittyä esimerkiksi mieleen tunkeutuvia takautumia, painajaisunia, vireystilan äkkinäistä vaihtelua sekä säp sähtely- ja ärsyyntymisherkkyyttä. Tunne-elämää saattaa leimata muun muassa turtuneisuus, kiihtyneisyys, pe lokkuus ja poissaolevuus. Vaikutukset vanhemmuuteen ja perhe-elämän arjen hallintaan ovat usein vakavia. Käyttäytymisessä voi ilmetä myös väkivaltaisuutta ja ky kenemättömyyttä huolehtia lapsista ja arjen sujumisesta. (Hästbacka 2012, 32.)

Kyselyyn vastanneet peräänkuuluttivat aikuisten vastuuta, koska lapset eivät pysty vaikuttamaan elä mänsä olosuhteisiin. Mielenterveyspalveluissa kaivataan kuitenkin edelleen toimivampia käytäntöjä sille, kuinka saataisiin kaikki osapuolet avun piiriin (Räsä nen 2019, 38).

Toipumisen tukeminen on yhteispeliä vaativaa työtä, johon tarvitaan yhteiskunnan kaikkia toimijoi ta ja asiakkaiden läheisverkostoja. Väkivaltaerityisiä palveluita tarjoavat Suomessa tällä hetkellä erityisesti järjestötoimijat. Vuonna 2015 voimaan tulleen sosiaa lihuoltolain pohjalta kunnilla on velvoite tarjota sen asukkaille tarvittaessa sosiaalista kuntoutusta, joka on sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettua tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvis tamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Lähisuhteissa koetun väkivallan pitkä aikaiset vaikutukset kiinnittyvät keskeisesti syrjäytymisen, heikentyneen toimintakyvyn ja pahoinvoinnin kierteisiin. Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tue taan nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näiden keskeyttämistä. Sosiaalinen kuntoutus voisi toimia lä hisuhdeväkivallasta toipumisen tukena ja väkivallan kierteen katkaisijana, mikäli lähisuhdeväkivalta tunnis tetaan ja tunnustetaan ongelmana näkyvien ongelmien taustalla. Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaaliseen kun toutukseen kuuluu:

sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet

Turvallisuuden lisääminen on yhteiskunnan kaikkien toimijoiden yhteinen tehtävä. Ensi- ja turvakotien liitto on todistanut muutoksen mahdollisuutta jo 40 vuoden ajan. Väkivallan kierre on mahdollista katkaista niin vä kivallan kokijana kuin sen tekijänä tai lapsena. Hyvin toimivat ja resursoidut peruspalvelut ovat väkivallan tor jumisessa keskeinen tekijä, ja viranomaiset, jotka ottavat väkivallan puheeksi ja osaavat ohjata asiakkaita avun piiriin tuottavat kestävää hyvinvointia. Ensi- ja turvako tien liiton jäsenyhdistykset palvelevat ympäri Suomea ja tarjoavat apua väkivallan varjostaessa elämää sekä kou lutusta alueensa ammattilaisille.

Uskomme, että tulevaisuudessa apua lähisuhteissa tapahtuvaan väkivaltaa on yhä paremmin kaikkien kan salaisten saatavilla ja Ensi- ja turvakotiyhdistysten väkivaltatyön avopalvelut tunnetaan avun tarjoajina alueillaan. Väkivallattoman elämän rakentamiseksi tarjolla on rikas ja monipuolinen valikoima auttamisen käytäntöjä, joista väkivallan kaikki osapuolet voivat löytää itselleen sopivimmat turvallisen arjen rakentamiseksi.