Sirius2 2018

Sirius

eNorssi-verkoston lehti 2/2018 Huomaa hyvä - tee hyvää Monialainen oppimiskokonaisuus Turussa keskittyi laaja-alaisen osaamisen taitoihin

Opiskelijat kaipaavat aitoa dialogia Ylätason illat suosittuja Tampereella ARVOT-hanke kehittää arviointia

eNorssin oppilaskuntapäivät Rovaniemellä kokosivat yhteen tulevaisuuden vaikuttajia

NOVISSIMA-konferenssi Helsingissä on suosittu tapahtuma esitellä omaa tutkimus- ja kehittämistyötään

Sirius - tähtitaivaan kirkkain kiintotähti Normaalikoulut eli Norssit ovat yliopistojen harjoittelukouluja.

Norssien tehtävänä on perusopetuksen lisäksi järjestää ohjattua opetusharjoittelua.

Norsseissa tapahtuu monipuolista tutkimus-, kokeiluja kehittämistoimintaa.

Siriuksen tavoitteena on tehdä tätä toimintaa tunnetuksi.

Toimittaja: Sanna Isopahkala sanna.isopahkala@staff.uta.fi

Haluaisitko esitellä omaa jatkotutkimustasi tai muuta tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa?

Tai haluaisitko kirjoittaa yhteistyöstä normaalikoulujen kanssa?

Oletko käynyt mielenkiintoisella koulutusmatkalla, josta voisit raportoida?

Lähetä tekstisi meille!

Toimittaja: Olli-Pekka Salo olli-pekka.salo@norssi.jyu.fi

Yhteystietoja

eNorssi-verkoston puheenjohtaja Tapio Heino: tapio.heino@utu.fi eNorssi-verkoston projektivastaava Sampo Forsstrรถm: sampo.forsstrom@uef.fi

SIRIUS: siriusenorssi@gmail.com Julkaisija: eNorssi-verkosto

HARREn puheenjohtaja Heikki Happonen: heikki.happonen@uef.fi

Toimittajalta Elämme jokakeväisen ihmeen aikaa: valo lisääntyy ja pakkasen ja roudan keskeltä alkaa kuoriutua vihreys.

Olen usein ajatellut, miten onnekasta on, kun ihmisellä on niin huono muisti; saa ilahtua samoista asioista uudestaan joka vuosi!

Valon lisääntyminen tietää myös sitä, että kevään kiireisimmät viikot ovat täällä. Samalla kun opetusharjoittelijat viimeistelevät harjoittelujaan, arviointi ja tulevan lukuvuoden suunnittelu vievät eteenpäin.

Monissa yliopistoissa on myös opetussuunnitelmatyö meneillään, ja monissa Norsseissa on uudisrakentaminen tai peruskorjausaikeita joko parhaillaan tai lähitulevaisuudessa. Työtä riittää monilla osa-alueilla eikä pysähtyneisyyden vaaraa ole.

Yksi tämän ajan tärkeimmistä taidoista työelämässä vaikuttaakin olevan sopeutuminen. Oma kokemukseni on, että hyvässä työyhteisössä jaksetaan suurtenkin mullistusten läpi, kun kollegat kannustavat ja tsemppaavat toisiaan.

Viime viikolla Tampereen yliopiston kumppanuusiltapäivässä varadekaani Marita Mäkinen sanoi: ”Parasta minun työssäni ovat olleet opiskelijat.” Se on varmasti myös meidän norssilaisten kokemus. Niin lasten kuin opettajaksi opiskelevien nuorten kanssa työskennellessä ilo ja innostus ovat jokapäiväistä leipäämme.

Tässä Siriuksessa ilo ja innostus leviävät lukijoilleen. Paljon hyvää työtä tehdään opettajankoulutuksen saralla.

Mukavaa lukuhetkeä ja valoisaa kevättä kaikille!

Sanna Isopahkala

Otteita opetussuunnitelmasta

Sivistys ilmenee tavassa suhtautua itseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia.

Sivistynyt ihminen pyrkii toimimaan oikein, itseään, toisia ihmisiä ja ympäristöä arvostaen.

Hän osaa käyttää tietoa kriittisesti. Sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn ja vastuunottoon omasta kehittymisestä ja hyvinvoinnista.

Opetussuunnitelman perusteet

TutKoKe-työryhmä symposiumin ja viestintäsuunnitelman äärellä eNorssin tutki, kokeile ja kehitä -aktiivit kokoontuivat Turun norssille tiistaina 13.3. työryhmän puheenjohtajan Hannu Juuson ja perusasteen alakoulun vararehtori Mirjam Virtasen koollekutsumana.

Kyseessä oli suunnitteluseminaari, jonka keskeisinä sisältöinä olivat syksyn 2018 symposiumin ja seminaarin valmistelu sekä viestintäsuunnitelman työstäminen. Tiistain työskentelyosuus pidettiin

normaalikoululla ja keskiviikkona työtä jatkettiin Itämeren aalloilla.

Päivät sujuivat mallikkaasti ja tehokkaasti. Myös kaikki käytännönjärjestelyt olivat ensiluokkaisesti hoidettu!

Suunnitteluseminaarin työskentelyosuuksissa päästiin tavoitteisiin ja tuloksia esitellään Savonlinnan eNorssiseminaarin yhteydessä.

Teksti ja kuva: Sampo Forrström

Vuoden harjoitteluohjaaja on Johanna Hilden Tampereelta ”Palkinnon saaminen tuntuu upealta, on suuri kunnia saada tällainen huomionosoitus. Koen tämän olevan opiskelijoiden palaute minulle.

Pidän työstäni todella paljon ja toivon, että se myös välittyy opiskelijoille. Koen tehtäväni vastuullisena. Tästä on hyvä jatkaa matkaa eteenpäin.”

Johanna Hilden, lehtori, Tampereen yliopiston normaalikoulu

Soolin nettisivuilla valinnasta lisää: https://www.sool.fi/uutiset/ vuoden-harjoittelunohjaajajohanna-hilden-haluaa-oppiamyos-harjoittelijoilta/

Hyvän käytöksen ja mielen monialainen oppimiskokonaisuus Turun normaalikoulussa vietettiin ”Huomaa hyvä – tee hyvää” -jaksoa helmimaaliskuussa 2018.

Jakson tavoitteena oli kehittää oppilaiden tietoisuutta, miten he voivat itse vaikuttaa positiivisen ilmapiirin luomiseen ja olemassaoloon ilman materiaalista panosta.

Lisäksi jakson aikana tehtävänä oli miettiä ja toteuttaa yksi konkreettinen teko, jossa näkyy oppilaiden oma ajatus siitä, mikä on hyvä teko ja miten toteuttaa se käytännössä.

Turun normaalikoulun 1a ja 2b -luokat toteuttivat jakson teeman mukaan monialaisen oppimiskokonaisuuden.

Oppimiskokonaisuuden

tarkoituksena oli opettaa oppilasta eri työskentelytapojen, oppiaineiden ja lähestymistapojen kautta tunnistamaan hyviä tapoja ja huomaamaan niiden vaikutus niin toiseen, kuin itseensä.

Oppimiskokonaisuuden tavoitteena oli muun muassa se, että oppilas oppii tuntemaan vahvuuden käsitteen ja merkityksen sekä tunnistamaan erilaisia vahvuuksia, joita osaa liittää itseensä ja muihin.

Lisäksi haluttiin havainnollistaa oppilaalle konkreettisia keinoja omien vahvuuksien hyödyntämisestä hyvän tekemiseksi kouluyhteisössä ja sen ulkopuolella.

Laaja-alaiset tavoitteet Oppimiskokonaisuus toteutti myös voimassa olevan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden laaja-alaisia tavoitteita kattavasti.

Keskeisimmin päivässä olivat läsnä osallistumisen ja

vaikuttamisen tavoitteet (L7).

Hyvien tekojen pohtimisella ja sellaisen käytännön toteuttamisella konkretisoitiin oppilaille sitä, että tekemällä hyvää muille tekee hyvää myös itselleen, ja että jokaisella oppilaalla on merkityksellinen rooli kouluyhteisön hyvinvoinnin ja viihtyisyyden rakentajana.

Ajattelun ja oppimaan oppimisen (L1) taitoja kehitettiin muun muassa vahvuustaitoihin tutustumalla. Vahvuustaitojen tarkastelussa keskityttiin erityisesti oppilaiden mahdollisiin omiin kokemuksiin.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) puolestaan olivat läsnä koko oppimiskokonaisuuden toteutuksessa: oppilaat toimivat sekaryhmissä, joissa pääsi työskentelemään myös vieraampien oppilaiden kanssa.

Kaikki päivän toiminta oli ryhmässä tehtävää, ja niiden keskiössä olivat ystävällisyys, hyvät tavat ja hyvän mielen tuottaminen toiselle.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) näkyivät päivässä

toisen ilahduttamisen teeman ja hyvien tekojen pohdinnan kautta.

Työelämätaitoihin ja yrittäjyyteen (L6) liittyvä yhteistyön harjoittelu toteutui muun muassa yhteistä ongelmanratkaisua vaativissa tehtävissä.

Vastuunkantoa yhteisestä työstä opetti päivän loppuhuipentuma, konkreettinen hyvä teko, johon jokainen oppilas antoi oman panoksensa.

Uuden opetussuunnitelman mukaan tällaisissa monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa tavoitellaan oppianerajat ylittävää osaamista. Harjoituksien tavoitteet tehtiin sekä oppiaineiden, että oppiaineita yhdistävän laajaalaisen osaamisen näkökulmista.

Oppilaat saivat mahdollisuuden työskennellä eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä ja haastaa itseään luovuuteen, uteliaisuuteen ja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa toimimiseen.

Päivä alkoi liikuntasalissa yhteisellä hetkellä, jonka tavoitteena oli, että oppilaat ottaisivat monipuolisesti kontaktia toisiinsa erilaisten

leikkien ja harjoitteiden kautta.

Tehtävissä harjoiteltiin mm. toisten kohteliasta tervehtimistä, toisten auttamista ja ryhmässä toimimista.

Hyvän huomaamista ja aikaansaamista harjoiteltiin monipuolisesti neljällä eri kiertopisteellä.

Rasti 2

Rasti1

Oppilaiden kanssa pohdittiin ensin koulun henkilökunnasta, keitä siihen kuuluu ja mitä kaikkea he tekevät meidän hyväksemme koulussa.

Oppilaiden kanssa pohdittiin, miten voisi tuoda hyvän mielen toiselle aineettomasti. Pisteellä jokainen oppilas sai tehdä oman hyvien tekojen -suorituskortin, johon tarkoituksena oli tulevien viikkojen aikana kerätä rasteja oppilaiden itse kirjoittamien hyvien tekojen kohdalle, kun oli suorittanut teon.

Oppilaiden kanssa tehtiin kiitoskortti koulun henkilökunnalle.

Pisteen tavoitteena oli miettiä, miten voi sanallisesti tuottaa toiselle hyvän mielen. Lisäksi harjoiteltiin ryhmässä toimimista.

Tämän jälkeen oppilaat miettivät pareittain asioita, joista he haluavat kiittää henkilökuntaa.

Ajatuksena oli alun perin tehdä kiitoskortti runomuotoon, mutta riimittely osoittautuikin hieman Tekoja saattoi esimerkiksi olla liian haastavaksi tehtäväksi kaverin kanssa leikkiminen, kahdenkymmenen minuutin tervehtiminen tai auttaminen. rastille, joten oppilaiden kirjoittamat ajatukset liitettiin Hyvien tekojen -kortti mahdollistaa korttiin sellaisinaan. ”hyvien tekojen” tuomisen oppilaan arkipäivään muutakin Pisteeseen yhdistyi myös kuin käsitteenä ja laaja-alaisten kuvataiteen ilmaisu, kun tavoitteiden mukaan oppilas oppii lopuksi jokainen oppilas sai ymmärtämään, että jokainen painaa sormiväreillä oman voi vaikuttaa omilla teoillaan kädenjälkensä korttiin. ja toiminnallaan niin omaan kuin toistenkin hyvinvointiin.

Rasti 3 Rastilla harjoiteltiin ensisijaisesti yhdessä ryhmässä toimimista.

Tavoitteena oli saada oppilaat harjoittelemaan ongelmanratkaisutaitoa toiminnallisesti ja yhteistoimin.

Pisteellä 8–10 oppilaan ryhmän tuli yhdessä selviytyä kuvitellun joen toiselle puolelle ainoastaan neljää ”lauttaa” apunaan käyttäen.

Tämä tuotti haastetta, sillä kaikkien piti joki ylittää yhdessä samaan aikaan. Jokainen ryhmä kuitenkin osoitti osaavansa toimia

menestyksekkäästi yhdessä, sillä kaikki pääsivät onnistuneesti joen toiselle puolelle.

Samalla rastilla oppilaat pääsivät pohtimaan myös omia taitojaan ryhmän jäsenenä mielipidejanaharjoituksen avulla.

Rasti 4 Rastilla oppilaat miettivät yhdessä, mitä tarkoittaa termi ”vahvuus” ja miten vahvuus voi näkyä.

Huomaa hyvä! -materiaalin vahvuuskortit olivat apuna, kun vahvuuksia käytiin läpi

konkreettisesti koulukontekstissa.

Jokainen oppilas valitsi itselleen yhden tai useamman vahvuuden, joka kuvasti itseä parhaiten.

Tämän jälkeen oppilaat pohtivat, kuinka voisivat hyödyntää kyseistä vahvuutta omassa elinympäristössään, jotta saisi aikaan hyvää mieltä itselle ja toisille.

Päivä huipentui molempien luokkien yhteiseen konkreettiseen hyvään tekoon eli kiitoslauluun koulun keittiöhenkilökunnalle.

Luokat kerääntyivät ruokalaan esiintymään niin, että oppilaat

lauloivat ja opetusharjoittelijat säestivät laulua kitaroilla.

Ennen esitystä laulun sanoja käytiin läpi yhdessä ja niissä korostettiin eri tavoin kiitollisuutta herkullista kouluruokaa kohtaan.

Esityksen jälkeen oppilaat luovuttivat julisteen, jonka olivat tehneet yhdessä pistetyöskentelyn aikana.

Toimintaa, jolla hyvä mieli Päivä päättyi raikuviin aplodeihin keittiön henkilökunnalta ja myös esityksen aikana ruokailleilta

yläkoulun oppilailta, jolloin hyvä mieli oli taattu kaikille.

Esiintyvien oppilaiden silmistä huokui ilo ja arvokkuus, josta voidaan todeta tällaisen esiintymisen olevan tärkeää heille.

Oppilaan positiivinen minäkäsitys kasvaa, kun hän saa toiminnalleen positiivisen vastaanoton ja muiden paikalla olevien ihmisten kiitollisuuden ja arvostuksen.

Petri Ahokas, lehtori Katri Parviainen, lehtori Eetu Huovinen, opetusharjoittelija Rosa-Liina Kiiski, opetusharjoittelija Sini Laurila, opetusharjoittelija

Laura Lehtisalo, opetusharjoittelija Nelli Nevalainen, opetusharjoittelija Saara Nousiainen, opetusharjoittelija Emmi Nummela, opetusharjoittelija Laura Paijula, opetusharjoittelija Turun normaalikoulu

”Tämän jälkeen oppilaat miettivät pareittain asioita, joista he haluavat kiittää henkilökuntaa. ”

Educraftory-hankkeessa legorobotiikkaa kuudesluokkalaisten ohjauksessa Turun normaalikoulussa käynnistyi lukuvuoden alussa OPH:n rahoittama hanke Educraftory - aktiivisen oppimisen laboratorio, jossa tehdään erilaisia kokeiluja ja tutustutaan uusiin työskentelytapoihin sekä teknologiaan eri luokkaasteilla ja eri oppiaineissa.

Loka-marraskuussa toteutettiin kokeilu, jossa kuudesluokkalaiset opastivat 3. ja 4. luokan oppilaita Lego-robotiikkaan. Tekemisessä yhdistyi tiimityö, vastuun ottaminen ja ohjelmoinnin opettelu. Toiminta oli uutta ja osittain haastavaa, mutta hyvin palkitsevaa.

Oppilailla positiivisia fiiliksiä Kutosluokkalaiset Eduard ja Edison olivat opettamassa Lego-robottien rakentamista nuoremmille oppilaille. Eduardin tiimissä oli kaksi nelosluokkalaista ja yksi kolmosluokkalainen, kun taas Edisonin tiimissä oli yksi kolmos- ja yksi nelosluokkalainen.

Oppilasopettajien mielestä kokemus oli hyvä, sillä oppilaat kuuntelivat tarkkaan ja olivat halukkaita oppimaan, vaikka aluksi opettaminen

olikin vaikeaa. Prosessin edetessä opettaminen kuitenkin helpottui ja molemmat oppilasopettajat kertoivat, että haluaisivat opettaa joskus uudestaan.

Onnistunutta tiimityöskentelyä Lego-robotteja kehiteltiin tiimeissä, joissa koodattiin ja rakennettiin yhdessä. Monille oppilaille tiimityöskentely oli mukava kokemus ja tiimit olikin muodostettu eriikäisistä oppilaista. Nelosluokalla olevat ensikertalaiset Riina ja Aleksi olivat sitä mieltä, että tiimit olivat onnistuneita. Aleksi kuvailee, miten tiimi oli “kiva ja hauska, ja [siinä] kuunneltiin toisen mielipiteitä”.

Riinankin tiimissä kuunneltiin ja autettiin toisia. Myös Leonetta ja Kim kolmosluokalta kehuivat kolmihenkisiä tiimejään.

Kokeilu synnytti kehitysideoita Monet tykkäsivät Lego-robotin teosta, vaikka koodaaminen olikin monille uusi juttu, kuten esimerkiksi Leonetalle ja Kimille.

Kaiken kaikkiaan Lego-robotin rakentaminen antoi eri-ikäisille oppilaille onnistumisen tunteita

ja monet kertoivat haluavansa kokeilla rakentamista uudestaan.

Kokeilu synnytti monenlaisia kehitysideoita. Vaikka koodaaminen oli Leonetan mielestä vaikeaa, hän haluaisi tulevaisuudessa rakentaa robotin, joka puhuisi.

Riina haluaisi, että robotti puhuisi “vielä enemmän”, kun taas Aleksista olisi hauskaa saada robotti tanssimaan. Kim sen sijaan ehdotti, että robotti voisi vaikka pelata.

Oy, joka on opetusalan innovaatio- ja valmennustaho. Educraftorin lisäksi asiantuntijana ja valmentajana toimii Linda Mannila Make It Finlandista.

Alla olevalla videolla norssin ohjaava opettaja Jari Sorvari kertoo ajatuksiaan kokeilusta ja siitä, minkälaisia haasteita oppilaat kohtasivat kokeilun aikana.

VIDEO: https://youtu. be/xp9W9HzIAcY

Valmennusta opettajille Hankkeen työpajoista ja opettajien kanssa yhdessä tapahtuvasta valmennuksesta vastaa Educraftor

Teksti ja video: Juhani Koivuviita ja Liisi Hämäläinen, Educraftor Oy Kuva: Jari Sjölund, Turun normaalikoulu

Ylätaso: Dialogin puolesta Yhteisen gradutyöskentelyn äärellä pohdimme kasvatustieteellisen dialogin vähäisyydettä kasvattajien arjessa.

Alan tutkimusta tehdään jatkuvasti ja monet kasvattajat ovat käyneet tieteellisen koulutuksen, mutta siitä huolimatta keskusteluilmapiiriä tuntuvat johtavan mielipiteet ja argumentit, joiden pohja ei ole kasvatustieteellisessä tutkimuksessa.

Pohdinnastamme meille virisi idea keskustelusarjasta, joka tarjoaisi kasvatuksellinen keskusteluareenan opiskelijoille, tutkijoille, kasvattajille sekä kaikille muille kiinnostuneille.

Nimesimme tavoitteeksemme luoda tilan, joka mahdollistaisi dialogin.

Dialogin, jonka pyrkimyksenä on saavuttaa erityisesti kuuntelevan keskustelun ja yhdessä ajattelun ilmapiiri, jossa onnistumisen keskeisiä elementtejä ovat toisten kohtaaminen tasavertaisina sekä erilaisten mielipiteiden todellinen kuunteleminen ja huomioiminen. Näistä ajatuksista lähdimme toteuttamaan Ylätasokeskustelusarjaa, joka mahdollistaisi kasvatuksen perimmäisten kysymysten pohtimisen ja jossa kasvatuksen käytännön osaaminen sekä kasvatustieteellinen teoria kohtaisivat.

Tavoitteenamme oli, että jokainen voisi tuoda esille omat näkökulmansa ja niitä punnittaisiin yhdessä kunnioittavasti ja niin, että huomio kiinnittyisi ajatteluun eikä argumentaatioon.

Toteutimme keskustelusarjan Tampereen yliopistolla keväällä 2018, ja siihen osallistui sekä opiskelijoita että tiedekunnan tutkijoita. Illoissa pohdittiin yhteensä kolmea kasvatuksen

Näitä teemoja tarkasteltiin avointen keskustelujen avulla, joita ohjasivat tutkimuspohjaiset alustukset. Alustajina toimivat sekä opiskelijat että tutkijatkin.

Ajankohtaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa kasvatustieteilijöiden ääni ei tunnu kuuluvan, vaikka heillä olisi tarvittavaa osaamista ja näkemystä vastata yhteisiin kysymyksiin. Kasvatuksen ammattilaisten tulisikin ottaa vahvemmin heille kuuluva tila yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Keskusteluiltojen sekä Ylätason saaman palautteen kautta ymmärsimme, että kasvatustieteelliselle dialogille on todellista tarvetta koko tiedeyhteisön mielestä.

Keskustelun pyöriessä usein tuottavuudessa ja talouden tuomista arvoista käsin, kasvatustieteilijöiden olisi hyvä tuoda humanistiset arvot ja kasvatustieteellinen

teemaa: Mikä on koulun merkitys, mitä on kasvatus ja millä tavalla juuri nyt tulisi kasvattaa kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi?

näkemys vahvemmin esille sekä yhteiskunnallisessa että alan sisäisessä keskustelussa.

Yhteiskuntapolitiikka on myös kasvatuksen ammattilaisten alue. Vahva yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei kuitenkaan onnistu, mikäli tiedeyhteisössä ei itsessään käydä avointa keskustelua siitä, mikä kasvatuksessa todella on tärkeää.

Kokemuksemme mukaan monet opiskelijat pysyvät hiljaisina, vaikka heillä heräisi kyseenalaistavia ajatuksia luennoilla tai harjoittelun ohjauksissa. Olisikin tärkeää luoda keskustelukulttuuri, joka rohkaisisi käymään dialogia.

Kasvatustieteellisen tiedon ja käytännön tulisi kulkea aina yhdessä, oli kyse sitten yliopistoopinnoista, opetusharjoittelusta tai käytännön työelämästä. Ylätason iltojen aikana keskustelussa näkyi selkeästi arvostus niin tiedettä, käytäntöä, kollegoja kuin samojen kysymysten eri lähestymistapoja kohtaan.

Kokemuksemme mukaan monet opiskelijat pysyvät hiljaisina, vaikka heillä heräisi kyseenalaistavia ajatuksia luennoilla tai harjoittelun ohjauksissa.

Opiskelijat tuskin tulevat ottamaan tätä tilaa, ellei heihin suhtauduta tasavertaisina yhteisön jäseninä.

Ylätasolla halusimme antaa osallistujille mahdollisuuden keskustella tieteen ja käytännön Illoissa oli havaittavissa yhdistämisestä sille varatussa ilahduttavan raikas dialogi tilassa - kunnioittaen ja rohkeasti. monimutkaisista aiheista, joille on usein liian vähän Tämä onnistui hyvin Ylätason aikaa arjen lomassa. illoissa, jonka rohkaisemina toivoisimme keskustelun jatkuvan Ylätason välitön tunnelma ja osallistujien palaute osoittivat, myös Ylätason ulkopuolella ja laajenevan muihinkin yhteisöihin. kuinka tärkeää on ottaa

opiskelijat mukaan yhteiseen kasvatustieteelliseen keskusteluun yhteisön tasavertaisina jäseninä. Tiedeyhteisöön sisään pääseminen luo pohjan vahvalle tulevaisuuden asiantuntijuudelle ja aktiiviselle kansalaisuudelle kasvatuksen ammattilaisena.

Opiskelijat kaipaavat tutkimusperustaista ohjausta ja opetusta koko opintojensa ajan.

Tämä tarkoittaa asiantuntevaa apua käytännön ja teorian yhdistämisessä. Usein teorian arvostus jää heikoksi siitä syystä, ettei se tule opinnoissa riittävän selkeästi kytketyksi käytäntöön.

Opintojen aikana vahvan tutkimuspohjaisen osaamisen ja tiedeyhteisön jäsenyyden omaksuneet opettajat pystyvät tekemään perusteltuja kasvatuksellisia ratkaisuja ja toimimaan merkittävinä vaikuttajina muuttuvassa yhteiskunnassa.

Kasvatuksen ammattilaisten aktiivisuuden myötä myös koulujärjestelmä saa laajemman ja perustellumman merkityksen yhteiskunnan rakentajana.

Teksti ja kuvat: Kasvatustieteen opiskelijat Sara Komulainen ja Anette Mansikka-aho

ARVOT - arvioinnilla oppimisen taitajaksi Minkälainen arviointi tukee oppimaan oppimisen taitoja? Miten erilaiset digitaaliset arviointityökalut tukevat oppimista? Mitä uusi OPS todella sanoo oppilaan arviointitaidoista? Miten opettajan arviointiajattelu määrittää sen, millaista palautetta hän antaa oppilailleen ja millä tavalla?

tavoitteena on tukea oppilaan aktiivista toimijuutta oman oppimisprosessinsa arvioinnissa, auttaa opettajaa havainnoimaan arvioinnin vaikutuksia ja olemaan vuorovaikutuksessa oppilaan kanssa.

Oppimisen itsesäätelyn kehityksen näkökulmasta on tärkeää, että oppilaille tehdään Muun muassa tällaisten kysymysten näkyväksi oppimistavoitteet sekä arviointikriteerit. Esim. hankkeessa parissa ARVOT-hankkeessa mukana olevia yläkoulun oppilaita mukana olevat opettajat Oulun ja Joensuun normaalikouluissa ovat on pyritty ohjaamaan itse- ja kevään aikana työskennelleet. vertaisarviointiin erityisten arvioinnin kriteeritaulukoiden ARVOT-hankkeessa keskitytään avulla, jolloin yksittäinen oppilas kokeilemaan erityisesti formatiivisen pystyy näkemään, minkälaista arvioinnin keinoja, joiden työskentelyä esim. arvosanan kautta oppilas saa palautetta kahdeksan saaminen edellyttää. oppimisestaan, ja joiden avulla hänellä on mahdollisuus kehittää Näin oppilas pystyy asettamaan omaa oppimistaan. Hankkeessa itselleen sopivat tavoitteet, mukana olevat opettajat ovat seuraamaan niiden saavuttamista suunnitelleet kevään opintojaksoja ja muuttamaan toimintaansa ja opintokokonaisuuksia juuri opintojakson aikana. arvioinnin näkökulmasta, Kriteeritaulukoiden onnistunut jolloin tärkeät arvioinnin hyödyntäminen edellyttää, että kohdat, kuten arvioinnin keinot, opettaja ja oppilas perehtyvät rytmitys ja määrä korostuvat. kriteereihin yhdessä ja käyvät Näiden arviointitoimenpiteiden aktiivista dialogia työskentelyn

etenemisestä opettajan ohjaavaa palautetta unohtamatta.

Hankkeen aikana opettajat kokeilevat myös erilaisia kaupallisia arviointityökaluja, mm.

Oppimisen Taloa, Arviointijunaa, Gridiä sekä Wilmaa ja Joensuun normaalikoulussa kehitettyä Arviointimaata. Arviointityökalut eivät suinkaan ole valmiita, vaan niiden käytettävyyttä parannetaan ja toiminnallisuutta kehitetään edelleen kentältä saadun palautteen perusteella.

ARVOT-hankkeessa pyritään

kuitenkin kokeilemaan, kuinka nämä erilaiset arviointityökalut toimivat osana luokkahuonetyöskentelyä, miten ne auttavat oppilaita ja opettajia arvioimaan oppilaan oppimista, ja miten tätä tietoa voidaan hyödyntää oppimisessa.

Ja entäpä se uusi OPS sitten?

Hankkeen opettajat ottivat haasteen vastaan ja lähtivät purkamaan, mitä OPS sanoo oppilaan arviointitaidoista.

Tästä työstä syntyy “arviointipolku”, jossa määritellään konkreettisesti toiminnan tasolla, mitä OPS:in

mukaisia arviointitaitoja kullakin luokka-asteella oppilaan pitäisi oppia, ja miten opettaja voi tukea ja luoda mahdollisuuksia näiden arviointitaitojen harjoittamiseen.

Arvioinnin kehittämisen tarve ei kuitenkaan kohdistu pelkästään yksittäisiin arviointimenetelmiin, vaan uudentyyppinen, elinikäistä oppimista tukeva arviointi haastaa myös yksittäisten opettajien arviointiajattelua.

Opettajien käsitykset arvioinnista vaikuttavat siihen, miten he arvioivat oppilaidensa oppimista, ja kunkin koulun arviointikulttuuri puolestaan vaikuttaa opettajien käsityksiin arvioinnista.

Nämä - osin tiedostamattomat käsitykset ohjaavat voimakkaasti arviointikäytäntöjä. Jotta arviointi ja oppilaan saama palaute olisi oppimista ohjaavaa, opettajan on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten ja minkälaista palautetta hän antaa päivittäisessä opetustyössään.

Opettajan arviointiajattelun ja -käytänteiden tunnistamisen ja kehittämisen tueksi hankkeessa kehitetään yhteistoiminnallista, reflektointia korostavaa mallia, joka mahdollistaa omien arviointikäytänteiden

taustaolettamusten tutkimisen, tunnistamisen ja kehittämisen.

Kevään 2018 aikana Oulussa ja Joensuussa kokeillaan hankkeessa kehitettyä ohjaustyökalurunkoa maisterivaiheen opetusharjoittelijoiden kanssa.

Ohjaustyökalun mukaisesti arviointiajattelun ja -käytänteiden tunnistamisessa ja tutkimisessa käytetään apuna opetusharjoittelijoiden pitämien oppituntien videointeja, niiden itse- ja vertaisarviointia, sekä reflektoinnin apuna Arviointimaa-työkalua.

Sekä Arviointimaan että Arviointipolun työstäminen, kuten muukin hankkeessa meneillään oleva kokeilu- ja kehitystyö jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka.

Voit lukea lisää ARVOT-hankkeen tavoitteista nettisivuiltamme https://sites.google.com/ tiedenorssi.fi/arvot sekä seurata hankkeen edistymistä blogista https://arvotiimi.blogspot. fi/ ja Twitteristä https:// twitter.com/ARVOT_hanke teksti ja kuvat: Kaisa Pihlaja

Oppilaskuntapäivillä tulevaisuuden vaikuttajat kohtasivat toisensa Jokavuotiset oppilas- ja opiskelijakunta päivät pidettiin tänä vuonna Rovaniemellä Lapin yliopiston harjoittelukoululla 22.-23.maaliskuuta. Oppilasja opiskelijakuntien toiminta on tärkeä osa lasten ja nuorten demokraattista toimintakulttuuria ja päiviä odotetaan vuosittain kovasti.

Harjoittelukoulujen oppilasja opiskelijakuntapäivillä päästään tapaamaan muiden harjoittelukoulujen opettajia ja oppilaita, verkostoidutaan, työskennellään ja jaetaan hyviä käytänteitä eri koulujen jäsenten kesken.

Aktiivinen oppilas- ja opiskelijakuntatoiminta on perinne, jota vaalitaan suunnitelmallisella ja aktiivisella työllä. Oppilaiden osallisuustaitoja harjoitellaan ja kehitetään kouluarjen lomassa oppilaskunnan hallituksen toiminnan tukemana. Oppilasja opiskelijakuntatoiminnan

tavoitteena on osallistumisen harjoittelun lisäksi herättää koulujen oppilaiden kiinnostusta oman koulun kehittämistä kohtaan.

Muun muassa näitä kehittämisideoita työstettiin, jaettiin ja kuultiin Rovaniemellä järjestetyillä kaksipäiväisillä oppilas- ja opiskelijakuntapäivillä maaliskuussa.

Osallistujia oli saapunut Lapin pääkaupunkiin runsaslukuisesti ympäri Suomea. Heitä oli lähes sata. Edustajia oli alaluokilta, yläluokilta ja lukioista.

Rovaniemen lukiolaisia edusti Lyseonpuiston lukion opiskelijat.

Päivien tavoitteeksi asetettiin toisten kohtaaminen, uusien ystävyyssuhteiden luominen ja verkostoituminen, hyvien käytänteiden jakaminen ja työstäminen. Päivillä pohdittiin myös nykyistä kouluarkea ja inspiroiduttiin toisten ajatuksista.

Ohjaavat opettajat suunnittelivat

yhteisen eNorssi-sivuston käytön kehittämistä.

Ohjelma päiville oli pyritty laatimaan osallistujaystävälliseksi ja monipuoliseksi. Toivottiin, että vieraat saisivat tutustua Rovaniemeen ja sen kulttuuriin sekä nähtävyyksiin työskentelytuntien lisäksi.

Lapin yliopiston harjoittelukoulun oppilaskunnan hallitus oli motivoitunut ottamaan vieraita vastaan, toimi opastajina ja ohjaajina sekä auttoi käytännön järjestelyissä.

Torstaiaamuna osallistujat kokoontuivat yhteen aamutanssien merkeissä. Lappilaiset kansantanssit tulivat tutuiksi vieraille. Tanssien aikana ohjaavat opettajat kokoontuivat yhteen tekemään tilannekatsausta ja laatimaan tavoitteita oppilasja opiskelijakuntatoiminnan kehittämiselle.

Tämän jälkeen vietettiin päivien avajaisia, jossa muun muassa Lapin yliopiston harjoittelukoulun musiikkiluokkien kuoro ja rehtori toivottivat vieraat tervetulleiksi.

Ennakkotehtävien käsittelyissä nähtiin Suomi 100 juhlavuoden toimintoja ja juhlallisuuksia. Sen jälkeen vieraat tutustuivat koulun tiloihin koulusuunnistuksen myötä.

Iltapäivällä vierailtiin tiedekeskus Pilkkeessä sekä Arktikumissa, joissa tutuksi tulivat arktinen luonto, kulttuuri ja historia.

Iltaohjelmaa vietettiin työntäyteisen päivän päätteeksi iloisissa merkeissä koululla.

Rovaniemen oma pop ja hiphopartisti Kake Karisson täytti salin

energisellä musiikillaan. Illan lopuksi kuultiin hänen biisinsä Soihtu, joka valittiin Suomen paralympialaisjoukkueen kisalauluksi PyeongChangiin.

Perjantaina jaettiin hyviä käytänteitä ja työstettiin SWOTanalyysin avulla suomalaista nykykoulua. Lisäksi visioitiin unelmakoulua ja kuultiin nuorten ajatusrikkaita ideoita.

Samaan aikaan ohjaavat opettajat kokoontuivat keskenään pohtimaan oppilas-

ja opiskelijakuntatoiminnan kehittämistä.

Päivien päätteeksi vierailtiin Napapiirillä ja päästiin tapaamaan Joulupukkia.

Osallistujien mielestä päivät olivat onnistuneet ja uusista ystävyyssuhteista iloittiin kotimatkoilla. Norssien nuorten välinen verkostoituminen ja yhteistyö koettiin päivien tärkeimpänä antina.

Oppilas- ja opiskelijakuntatoiminnan kehittäminen jatkuu syksyllä Helsingissä ohjaavien opettajien tapaamisessa.

Seuraavia oppilas- ja opiskelijakuntapäiviä vietetään Turussa keväällä 2019. Lapin yliopiston harjoittelukoulun väki kiittää tähänastisesta yhteistyöstä ja odottaa innolla jatkoa.

Teksti ja kuvat: Kerttu Hurtig ja Hanna Autti

Helsingin normaalikoulujen yhteinen NOVISSIMA-konferenssi

Viikin normaalikoulu järjesti 11.4.2018 Helsingin normaalikoulujen yhteisen Novissima-konferenssin.

Konferenssiin osallistui runsaasti henkilökuntaa sekä molemmilta kouluilta että laitokselta.

Konferenssissa oli kahdeksan eri sessiota, jokaisessa sessiossa oli neljä esitystä. Sessioissa esityksen kesto oli ratattu kahteenkymmeneen minuuttiin siten, että kymmenen minuuttia oli esitysaikaa ja kymmenen minuuttia

oli yhteistä keskustelua aiheesta.

Konferenssi mahdollisti monenlaisten tutkimus- kokeilu ja kehittämishankkeiden esittelyn. Suurin osa esityksistä pidettiin konfererenssimaisesti PowerPoint-esityksinä.

Osassa esityksiä kehittämistyötä esiteltiin konkreettisten ohjauksessa käytettävien tai ohjeukseen kehitettyjen työkalujen avulla.

Teksti: Reetta Niemi Kuvat: Niko Määttä

Yhteistyötä kehittämässä opiskelijoiden parhaaksi ”Kaikkien monialaisten kohdalla pitäisi päästä kokeilemaan teorian yhdistämistä ja käytäntöä tällä tavalla.”

Eila Matilainen, Jari Sorvari ja Satu Kankare olivat jo vuosia sitten keskustelleet ja pohtineet tarpeesta tiivistää ja konkretisoida yhteistyötä OKL:n ja Turun normaalikoulun välillä.

Nuo aiemmat pohdinnat olivat liittyneet opetusharjoittelijoiden teoreettisten opintojen, OKL:n demojen (bige ja fyke aineet) ja opetusharjoittelun yhdistämisestä kokonaisuuksiksi, joissa opiskelijat kokisivat aidosti yhdistävänsä teoreettisten opintojensa tietämystään ja suunnitelmiaan aitoihin opetustilanteisiin Turun normaalikoulussa.

Pidimme keväällä 2017 opetusharjoittelun yhteisen seurannan yhteydessä merkittävän ”pohdintatuokion”, joka konkretisoitui pilottikokeiluksi helmikuussa 2018.

Ennen varsinaisen pilottikokeilun

toteuttamista pidimme kaksi kasvotusten palaveria ja vaihdoimme lukuisia sähköpostiajatuksia ja tarkennuksia, joiden aikana raamitimme aikataulun, keskustelimme tulevista sisältökokonaisuuksista ja kytkimme uuden opetussuunnitelman näkökulmat kokonaisuuteen.

Pilottikokeilu toteutettiin kolmannen vuosikurssin opiskelijoiden kanssa.

Opiskelijat olivat MO6.2.2.

Maapallon vyöhykkeisyys ja maantieteelliset ilmiöt -kurssin ja MO6-7.2. Ympäristön luonnontieteellisiä ilmiöitä -kurssin valinneita opiskelijoita.

Opiskelijoista muodostettiin työpareja, jotka ryhtyivät suunnittelemaan oppilastöitä valitsemistaan aiheista.

Aiheiden sisällöt liittyivät Turun normaalikoulun 6. luokan ympäristötiedon oppisisältöihin ja OKL:n monialaisiin sisältöihin.

Jari muotoili opetussuunnitelman 6. vuosiluokan oppisisällöt sopivaan muotoon, joista Eila ja Satu muotoilivat sitten sopivat kokonaisuudet ja aiheet kurssille. ”Tiedetiistaihin valmistautumista helpotti se, että saimme runsaasti vapauksia omaa esitelmäämme varten. Valmistauduimme omalle demollemme huomattavasti laajemmalla ja syvemmälle

aihepiiriin menevällä esitelmällä, jonka pidimme yliopistoopiskelijoille ja joilta myös saimme runsaasti risuja ja ruusuja.

Palautteen perusteella valitsimme koko aineistosta suppeamman osan, jonka veimme Norssin oppilaille pidettäväksi. Työskentelystä jäi käteen ainakin valmiiksi suunniteltu laaja aihekokonaisuus, jota ihan oikeasti voi käyttää omassa opetuksessaan.”

Lauri ja Otto

...jatkuu...

Video pilotttiprojektista YouTubessa: https:// youtu.be/jzaIU8V9dv8 ”Opettajan ja kurssikavereiden palaute auttoi valitsemaan materiaalit norssiin. Hyvin nivoutuivat yhteen ja ryhmille annetut teemat olivat yhtenevät ja tekivät yhdessä hyvän kokonaisuuden.”

Nealiina, Juulia ja Anna OKL:n monialaisten kurssien aikana opiskelijatyöparit suunnittelivat, testasivat ja saivat toteutuksista didaktiikan lehtoreiden kommentteja ja ajatuksia sekä vertaispalautetta.

Tämä kurssi toteutettiin tammihelmikuussa 2018. Tämän jälkeen opiskelijatyöparit saivat vielä pohtia ja kehittää oppilastöitään ennen varsinaista toteuttamista Turun normaalikoulussa viikoilla 6-7 2018.

Turun normaalikoulussa toteutetut Tiedetiistait pidettiin kahden tiistaiaamupäivän aikana klo 09.15-11.00 välisenä aikana 6. A -luokan oppilaiden kanssa. Toiminta toteutettiin kiertopistetyöskentelynä (4 pistettä/vko), joita 6. luokan oppilaat (noin 4 oppilasta/ryhmä)

kiersivät annetun aikataulun puitteissa. Näillä pisteillä opiskelijatyöparit siis toteuttivat etukäteen testattuja oppilastöitään aidossa opetustilanteessa. Yhden työpisteen kesto oli 15-20 min, jonka jälkeen oppilaat siirtyivät seuraavalle pisteelle. Jari oli auttamassa etukäteisvalmisteluissa ja rakensi sopivat ryhmät oppilaista työpisteitä varten. ”Aikaa per piste oli liian vähän, sillä oppilailta nousi paljon kysymyksiä ja ajatuksia aiheisiin liittyen, mikä taas oli pois itse tekemisestä.” ”Hyvä keino kokeilla tehtävien toimintaa käytännössä. Tehtävät toimivat, mutta olisivat ajallisesti vaatineet enemmän aikaa.”

Heini ja Laura Viikolla 8 kokoonnuimme opiskelijoiden kanssa yhteiseen keskustelu- ja ajatustenvaihto tilaisuuteen, jonka aikana keräsimme opiskelijoiden tuntemuksia ja omia ajatuksia yhteisestä pilottikokeilustamme.

Opiskelijapalautteiden ja yhteenvetotilaisuuden ajatukset tiivistettynä: • Yhteistyömallia (OKL ja norssi) pidettiin onnistuneena.

• Koettiin tärkeänä käydä aiheet ja opetusmenetelmiä etukäteen läpi ennen norssiin tuloa.

• Kokonaisuuksien käsittely OKL:n puolella laajensi tietämystä käsiteltävistä aiheista mutta niiden rajaaminen sopiviksi kokonaisuudeksi koettiin haastavaksi.

• Erittäin onnistuneeksi koettiin myös mahdollisuus tulla opettamaan käytännössä oma kokonaisuus norssissa.

Sai keskittyä tällä kertaa yhden ennalta huolellisesti suunnitellun osakokonaisuuden läpiviemiseen.

• Käytännön opetustilanteessa toimiminen antoi arvokasta

tietoa mikä toimii ja mikä ei.

• Ongelmaksi koettiin liian pieni aika pistetyöskentelyyn norssissa ja tietynlaisen kokonaisuuden selkeä hahmottaminen ja mallintaminen oppilaille.

• Hyvien ja yhdessä pohdittujen kokonaisuuksien jääminen itselle tulevaa työtä varten koettiin erittäin arvokkaaksi.

• Ehdottomasti tämän tapaista toimintaa lisää!

Teksti ja kuvat: Jari Sorvari, Eila Matilainen ja Satu Kankare

Norssilaiset esillä ITK:ssa Hämeenlinnassa

Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssissa oli jälleen edustus useammastakin Norssista.

Päivillä kuultiin mm. Tampereen yliopiston normaalikoulun lehtoreiden Mikko Horilan ja Tuomo Tammen esitys oppimisympäristöjen ja pariopettajuuden kehittämisestä sekä Savonlinnan normaalikoulun IT-asiantuntija Aleksi Komun sekä lehtori Kimmo Nyyssösen esitys virtuaalitodellisuuden seuraavista askelista oppimisessa.

Teksti ja kuvat: Mikko Horila

Eurooppalaisia lukiolaisia Tampereella Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio vietti maaliskuun puolivälissä perinteistä Eurooppaviikkoa ja koululla oli vieraita Puolasta, Unkarista, Saksasta ja Italiasta.

Yhtenä päivänä olimme oppilaiden kanssa vierailulla Helvetinjärven kansallispuistossa. Nautimme mahtavasta talvikelistä, hienoista maisemista, hyvästä ruuasta, eläimistä ja tietenkin toistemme seurasta.

Teksti ja kuvat: Rosa Pelkonen

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

ÄIDI NKIE LI JA S KIRJ ALLI SUU

Elisa Helin Elisa Hurmerinta Ulla Ilomäki-Keisala Sari Muhonen Elsi Santala

3 LU KU TA ITO

8-736-8

Uusi oppikirja

LU KU TA IT O Elisa Helin Elisa Hurmerinta Ulla Ilomäki-Keisala Sari Muhonen Elsi Santala

3

TAITOJEN VIHKO Kielitieto ja tekstitaidot

ISBN 9789522888143 KL P 88.2 ISBN 978-952-288-814-3

w w w.edukustannus.fi

9 789522 888143

nnus. fi

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun lehtorit Ulla Ilomäki-Keisala ja Sari Muhonen ovat Edukustannuksen Kuiske 3-6 äidinkielen ja kirjallisuuden kirjasarjan oppikirjailijoita yhdessä Elisa Helinin, Elisa Hurmerinnan ja Elsi Santalan kanssa.

Tulevia tapahtumia

18.-20.4.2018 eNorssi-verkoston kevätseminaari Savonlinnassa 18.4.2018 eNorssin johtoryhmän ja HARREn hallituksen yhteinen työseminaari Savonlinnassa 7.-9.5.2018 Viidestoista pohjoismainen opettajainkoulutuskonferenssin Vaasassa (abstraktien deadline 15.2.)

7.-9.5.2018 Den femtonde nordiska lärarutbildningskonferensen i Vasa (deadline för inlämnande av abstrakt 15.2.)

15.5.2018 eNorssin Ohjaajakoulutus Moduuli 2. Turussa, yhteistyössä Turun ja Rauman normaalikoulut