Sirius1 2018

Sirius eNorssi-verkoston lehti 1/2018

Miten jaksat, opettajankouluttaja?

Kotikansainvälisyys verkossa Vaasan ja Jyväskylän yhteisenä projektina Opettajavaihto vie vuoroin vieraisiin Kehys-hanke käynnistyi Oulussa

eNorssin johtoryhmän ja työryhmien kuulumisia

Sirius - tähtitaivaan kirkkain kiintotähti Normaalikoulut eli Norssit ovat yliopistojen harjoittelukouluja.

Norssien tehtävänä on perusopetuksen lisäksi järjestää ohjattua opetusharjoittelua.

Norsseissa tapahtuu monipuolista tutkimus-, kokeiluja kehittämistoimintaa.

Siriuksen tavoitteena on tehdä tätä toimintaa tunnetuksi.

Toimittaja: Sanna Isopahkala sanna.isopahkala@staff.uta.fi

Haluaisitko esitellä omaa jatkotutkimustasi tai muuta tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa?

Tai haluaisitko kirjoittaa yhteistyöstä normaalikoulujen kanssa?

Oletko käynyt mielenkiintoisella koulutusmatkalla, josta voisit raportoida?

Lähetä tekstisi meille!

Toimittaja: Olli-Pekka Salo olli-pekka.salo@norssi.jyu.fi

Yhteystietoja

eNorssi-verkoston puheenjohtaja Tapio Heino: tapio.heino@utu.fi eNorssi-verkoston projektivastaava Sampo Forsstrรถm: sampo.forsstrom@uef.fi

SIRIUS: siriusenorssi@gmail.com Julkaisija: eNorssi-verkosto

HARREn puheenjohtaja Heikki Happonen: heikki.happonen@uef.fi

Toimittajalta Kysyn usein opiskelijoilta, mitä he ajattelevat oppimisesta. Mitä oppimisessa tapahtuu, mitkä asiat edistävät oppimista tai mitkä asiat haittaavat oppimista. Keskustelut ovat aina mielenkiintoisia ja usein omakohtaiset kokemukset auttavat opiskelijoita ymmärtämään esimerkiksi oppimisvaikeudesta kärsivää lasta.

Kun aloitin Siriuksen toimittajana pari vuotta sitten, oli toimitustyö sinällään minulle tuttua. Olin tehnyt toimittajan työtä monta vuotta ja oppinut monenlaista juttutyypeistä, otsikoinnista ja koukuttavasta aloituksesta.

Taittamisen sen sijaan oli aina tehnyt lehden taittaja, ja vaikka olin seurannut sitä usein olan takaa, en todellisuudessa tiennyt siitä mitään.

Oppimisen ja ohjaamisen käsityöläisenä minulle itselleni taitto-ohjelman käytön opettelu on ollut hieno matka. Olen saanut itse säädellä, missä tahdissa opettelen uusia kikkoja ja miten uudistan lehden ulkoasua. Uuden oppiminen on tuonut mielihyvää ja ollut arvokas kokemus.

Vuosi 2018 alkaa Siriuksen osalta uusin kasvoin. Kansikuva on toivottavasti samalla rauhoittava, valoisa ja herättää kiinnostuksen otsikoiden juttuja kohtaan.

Otan mielelläni vastaan palautetta Siriuksen kasvojenkohotuksesta, mutta myös sisällöstä.

Tämänkertaisessa lehdessä on monipuolisen sisällön lisäksi taas nostoja Opetussuunnitelmasta. Muistutukseksi meille kaikille.

Sanna Isopahkala

”Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta.

Tämän ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Perusopetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen.

Kestävän kehityksen ja elämäntavan ulottuvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen.

Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvon loukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samalla rakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle.

Ekososiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekä pyrkimystä toimia kestävästi.”

Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016

eNorssin johtoryhmän terveiset eNorssin johtokunta kokoontui Viikin normaalikoululla torstaina 18.1.

Tilaisuudessa keskusteltiin ajankohtaisista sekä tulevista asioista.

Koko verkoston näkökulmasta tämän lukuvuoden painopistealueet ovat: ۞۞ jatketaan painotusta tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaan ۞۞ pyritään henkilöstön laajamittaiseen täydennyskoulutukseen (erityisesti ohjaajakoulutus) ja osaamisen kehittämiseen sekä verkoston vahvistamiseen

۞۞ verkoston toimintaa pyritään tekemään entistäkin näkyvämmäksi ja kartoitetaan uusia yhteistyömuotoja.

Lukuvuoden aikana lisätään erityisesti julkaisutoimintaa ۞۞ eNorssi-yhteistyöverkostolle laaditaan viestintästrategia.

Syksyn toiminta on ollut asetettujen tavoitteiden mukaista. Työryhmät ovat kokoontuneet ja yhteisiä asioita on viety eteenpäin. Ryhmien puheenjohtajien yhteenvedot ovat tekstin lopussa. Alle yhteenveto Viikissä käydyn keskustelun keskeisimmistä sisällöistä.

Viestintästrategia Sanna Isopahkala ja Olli-Pekka Salo ovat aloittaneet eNorssin viestintästrategian työstämisen yhdessä projektivastaavan kanssa.

Valmis viestintästrategia esitellään kevään seminaarissa huhtikuussa.

Ehdotuksia voi laittaa kolmikolle!

Oppilaskuntapäivät Rovaniemellä Savonlinnan kevätseminaari Lapin yliopiston harjoittelukoulu järjestää jo perinteisiksi muodostuneet valtakunnalliset norssien oppilas- ja opiskelijakuntapäivät Rovaniemellä 22.-23.3.2018.

Kevään eNorssi-seminaari järjestetään 18.-20.4.2018 Savonlinnassa (viimeistä kertaa). Päivien teemoina ovat StartUp, innovointi ja OpeArt. Järjestelytoimikunta lupaa järjestää ikimuistoisen seminaarin! Ilmoittautuminen tapahtumaan alkaa helmikuun 15.

Päivien tarkoitus on edistää verkostoitumista sekä keskustella osallisuudesta ja osallistuvasta oppilaasta. Ilmoittautuminen eNorssin uusi puheenjohtaja tapahtumaan on alkanut ja eNorssi-portaalista löytyy Tapio Heino ilmoitti ajankohtaista tietoa päiviin liittyen. tämän lukuvuoden olevan hänen viimeinen eNorssin OPH:n hankehaku puheenjohtajana.

Opetustoimen henkilöstökoulutuksen hankehaku päättyy tammikuun lopussa. Verkosto jättää kaksi hakemusta (Ohjaajakoulutus ja Arviointiosaamisen kehittäminen.) Hienoa, että saamme tähän hakuun kaksi laadukasta hakemusta!

Keväämmällä aukeaa OPH:n kärkihankkeiden haku ja hyviä ideoita kannattaa jo laittaa korvan taakse…

Seuraajaa kartoitetaan johtavien rehtoreiden tapaamisissa kevään aikana. Tavoitteena on, että uusi puheenjohtaja esitellään Savonlinnan kevätseminaarin yhteydessä.

Johtoryhmän puolesta, Sampo ja Tapio

SYKSYN 2017 eNorssin TYÖRYHMÄKUULUMISET OHJAAJAKOULUTUS (Pj. Katrina Vartiainen) Ohjaajakouluttajilla on kolme isoa tavoitetta täksi vuodeksi: uuden ohjaajakouluttajakoulutuksen suunnittelu ja toteutus, valtakunnallisen moduuli 3:n suunnittelu ja aloitus sekä ohjaajakouluttajien koulutusmateriaalin läpikäyminen.

Ohjauksen tutkimuksen hyödyntämiseen suunniteltu valtakunnallisesti järjestettävä moduuli 3 startannee loppukeväästä tai alkusyksystä.

Sitä ovat suunnittelemassa Merja Kuosmanen ja Heidi Mouhu Jyväskylästä. Kurssista lisää myöhemmin keväällä.

Ohjaajakouluttajia kokoontui joulukuussa 2017 pohtimaan, Ohjaajakouluttajakurssille ilmoittautui 28 ohjaavaa opettajaa miten eri koulutusten materiaalit eri puolilta Suomea. Kurssissa kuten kurssikuvaukset, on kaksi lähijaksoa, joista etätehtävät, artikkelit jne. ensimmäinen on helmikuussa. saataisiin paremmin kouluttajien Hienoa, että kokeneilla käyttöön. Materiaalia pitäisi myös ohjaajilla on kiinnostusta laajentaa ja ajankohtaistaa. ryhtyä ohjaajakouluttajaksi, ja ohjaajakouluttaja -työryhmä ottaa Etsimme sellaista digitaalista ilolla vastaan uudet kollegat. alustaa, jonne materiaalit saisi kouluttajille näkyville visuaalisesti Koulutuksesta vas-taavat selkeästi ja helposti löydettäväksi. työryhmästämme Anne Ervast, Ainakin toistaiseksi materiaalit Minna Myrsky-Nyberg ja Päivi siirretään eNorssin suljetusta Okkonen-Sotka sekä lisäksi intrasta ohjaajakouluttajien Helsingin harjoittelukouluista suljetulle wikisivustolle.

Katariina Stenberg, Ari Myllyviita, Vastuuhenkilönä muutostöissä Katri Karvonen ja Jani Kiviharju.

on Anne Ervast.

Seuraavan kerran ohjaajakouluttajat kokoontuvat huhtikuussa Savonlinnan eNorssi-seminaarissa.

OPS (pj. Heli Lepistö) Työryhmä kokoontui eNorssin arviointiseminaarin jälkeen 2- 3. 11.2017 Helsingin normaalilyseolla.

Tarkoituksena on tuottaa Issuu-tyyppinen julkaisu arvioinnin työkaluiksi ja tukimateriaaliksi eNorssin sivuille. Julkaisuun kootaan sekä pienten että laajempien arviointiasioiden dokumentteja.

Julkaisuun sisällytetään myös arvioinnin case-kuvauksia.

Julkaisun kokoajana ja teknisenä toteuttajana on Tuija Saarivirta Rauman normaalikoulusta.

Työseminaarissa sovittiin eNorssin TTS:n rahoituksen käytöstä ja kohdentamisesta.

31.1 – 1.2.2018 pidettävässä seuraavassa työseminaarissa Helsingin normaalilyseolla

jatketaan julkaisun kokoamista sekä työstetään ensimmäinen arviointijulkaisu valmiiksi.

Tässä tapaamisessa aloitetaan seu-raavan arviointijulkaisun uusien materiaalien kokoaminen ja työstäminen.

Kielitietoinen ryhmä tuottaa tahollaan omaa julkaistavaa materiaalia eNorssin sivulle.

Ulla Ilomäki-Keisala valmistelee eNorssin hankehakua teemaalueeseen arviointiosaamisen kehittäminen.

Työryhmä jatkaa yhteistyötä opsja arviointiasioissa OPH:n kanssa.

TUTKOKE (Pj. Hannu Juuso) TutKoke -ryhmä järjesti eNorssin syysseminaarin yhteydessä Rovaniemellä jo perinteisen TutKoKe-symposiumin.

Esillä oli pari kymmentä harjoittelukouluissa meneillään olevaa tutkoke-hanketta.

Lisäksi symposiumissa julkaistiin eNorssi-verkoston uusi julkaisu ”Harjoittelukoulut opettajankoulutusta kehittämässä” (toim. Olli-Pekka Salo, Sanna

Isopahkala ja Helena Ruuska).

TutKoKe-ryhmä jatkaa harjoittelukoulujen ajankohtaista tutkoke-toimintaa esittelevän sähköisen uutislehden toimittamista, vähintään 4 kertaa lukuvuodessa. Lisäksi ryhmässä valmistellaan eNorssin viestintästrategiaa. Näiden vastuuhenkilönä ovat Sanna Isopahkala ja Olli-Pekka Salo.

TutKoKe-ryhmä kokoontuu maaliskuussa Turkuun suunnittelemaan syksyn 2018 symposiumia sekä julkaisuja.

TVT (PJ. Mikko Horila ja Tuomo Tammi) TVT-ryhmä on toiminut syksyn ajan tutun aktiivisesti. Ryhmä toteutti oppimisympäristöseminaarin Turus-sa lokakuun lopussa (http://www.enorssi.fi/tvt-jaopetus/oppimisymparistojenkehittamisseminaari) ja pohjusti samalla tulevaa julkaisuaan, jonka on tarkoitus olla valmis huhtikuussa 2018.

Kyseessä on verkko-julkaisu, johon tavoitellaan noin kymmentä

artikkelia kuvaamaan laajasti norsseissa tapahtuvaa oppimisympäristöjen kehittämistyötä.

TVT-ryhmä on myös aloittanut seuraavan TVT-strategiakauden valmistelun valitsemalla keskuudestaan ydinjoukon strategian pohjapaperin kirjoittamiseen.

Strategiatyö käynnistyy konkreettisesti tammikuussa ja jatkuu läpi vuoden 2018.

Jani Kiviharju on aloittanut Verkkoopetuksen koordinaattorina tammikuussa 2018.

Teksti: Sampo Forsström

”Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Se ohjaa niiden puolustamiseen ja ihmisarvon loukkaamattomuuteen.

Perusopetus edistää hyvinvointia, demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa.

Tasa-arvon tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä.

Opetus edistää osaltaan taloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa.”

Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016

Kotikansainvälisyyttä verkon välityksellä Ruotsin kielen käytön kynnys matalaksi yhteistyöllä Jyväskylän normaalikoulun ja Vasa övningsskolanin lukiot ovat aloittaneet E-luokkatandem -yhteistyön, jonka tavoitteena on madaltaa kynnystä toisen kotimaisen kielen käyttöön ja tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia autenttisiin kohtaamisiin.

Tänä keväänä muutama opiskelija

osallistuu pilottikurssiin, jonka pohjalta koulut voivat laatia valinnaisen eluokkatandemkurssin.

Kurssilla opiskelijat muodostavat tandemparit, jotka tekevät yhdessä suullisia, kirjallisia tai monimediaisia töitä suomeksi ja ruotsiksi. Pedagogisen kehittämistyön lisäksi hankkeeseen liittyy tutkimusta.

Lisää hankkeesta voit lukea täältä: http://www.klasstandem.com/ Teksti ja kuva: Olli-Pekka Salo ja Åsa Löf

Internationalisering på hemmaplan via nätet Jyväskylä normalskolas och Vasa övningsskolas gymnasier har påbörjat ett Eklasstandemsamarbete, där man ämnar sänka tröskeln för användingen av det andra inhemska språket samt erbjuda studerande möjligheter till autentiska möten.

tandempar som tillsammans gör muntliga, skriftliga och mångmediala uppgifter på både finska och svenska.

Denna vår deltar ett par studerande i en pilotkurs som kommer att utgöra grunden till en valbar Eklasstandemkurs i skolorna.

Du kan läsa mer om projektet här: http://www.klasstandem.com/

Under kursen bildar studerande

Vid sidan om det pedagogiska utvecklingsarbetet ingår det också forskning i projektet.

Text: Olli-Pekka Salo och Åsa Löf Bild: Olli-Pekka Salo

Ohjaamme opiskelijoita tulevaisuuteen!

Turun normaalikoulu on mukana Opetushallituksen rahoittamassa Digitreenari –hankkeessa.

SKILLOON vahvistaa yrittäjämäistä ajattelua ja toimintaa opiskelussa.

Oppimisympäristö toimii opiskelijan henkilökohtaisena valmentajana eli “personal trainerina”. SKILLOON sisältää konkreettisia tehtäviä.

Hanketta koordinoi Mynämöen kunta. Projektissa on tuotettu yrittäjämäisyyden oppimisympäristö SKILLOON, www.skilloon.fi, jota tällä hetkellä levitetään aktiivisesti sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Ne ohjaavat myös orientoitumaan jatko-opintoihin, työelämään ja yrittäjyyteen. SKILLOON sisältää myös tutkimuslähtöiset mittarit opiskelijan yrittäjämäisyyden itsearviointiin ja koulun arviointiin.

Opiskelijat tekevät omasta kehittymisestään henkilökohtaisen portfolion, LOKIKIRJAN. Tätä voidaan hyödyntää kurssisuorituksena.

SKILLOON auttaa toteuttamaan monipuolisesti opetussuunnitelmaa. Sen avulla kehitetään juuri niitä avaintaitoja, joita opiskelijat tarvitsevat tulevaisuudessa!

SKILLOON on kehitetty yhdessä koulujen, yliopistojen ja

tutkimusryhmien kanssa sekä kansainvälisessä yhteistyössä.

Kehittäjätiimissämme on pedagogiikan, tutkimuksen sekä opetusteknologian huippuammattilaisia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on liittänyt oppimisympäristömme osaksi valtakunnallista yrittäjyyskasvatusstrategiaa, Yrittäjyyslinjaukset koulutukseen 2017, http://minedu.fi/ yrittajyyslinjaukset

linjalla opinto-ohjauksen ensimmäisellä kurssilla. IB –lukio hyödyntää SKILLOONIA Business Management –oppiaineessa.

Oppimisympäristö toimii sekä suomeksi että englanniksi.

Loppukeväällä se on saatavilla myös ruotsiksi. Suomenkielinen SKILLOON kohdentuu lähinnä lukiokoulutukseen.

Englanninkielistä ympäristöä voi käyttää väljemmin myös muilla opiskelijalla (esim.

Turun normaalikoulussa SKILLOON 13 – 25 vuotiaat). on käytössä lukion kansallisella

Kannustamme myös muita kokeilemaan oppimisympäristöä!

Pyydä demoa! www.skilloon.fi Koska projektimme on myös tutkimuslähtöinen, otamme myös mieluusti mukaan gradun tai väitöskirjan tekijöitä. Ole tässä tapauksessa yhteydessä KT, dosentti Jaana SeikkulaLeinoon, jaasei@utu.fi.

HUOM! SKILLOON –ympäristössä on avautunut valtakunnallinen kisa, jossa on mm.

rahapalkintoja. Kisatehtävät tulee jättää 15.3. mennessä. Tärkeintä on osallistuminen. Vastauksia ei tarvitse pitkään pohtia.

Yrittäjämäistä ja innostavaa kevättä!

Jaana Seikkula-Leino, Dosentti, lehtori Turun normaalikoulu Jukka Valtanen, Opinto-ohjaaja Turun normaalikoulu

Oulussa alkoi uusi Kehys-hanke Opetushallitus asetti edistävä kehittäminen. syyslukukaudella 2017 haettavaksi valtionavustukset tutoropettajien • Tulosten jakaminen toimintaan ja kouluttamiseen. omassa koulussa ja harjoittelukouluverkostossa Oulun normaalikoulun KEHYS, sekä sisällyttäminen Oulun Kehittyvä yhteistyö –hankkeelle yliopiston erityisopettaja - ja myönnettiin rahoitus ja luokanopettajakoulutuksen tutoropettajiksi valittiin Sini opintoihin, erityisesti Liimatta ja Hanna Meriläinen. normaalikoulussa tapahtuvaan opetusharjoitteluun.

Hankkeen tavoitteena on: Kehys –hanke käynnistyi tammikuussa 2018 ja se • Vakiinnuttaa yhteisopettajuus jatkuu kesäkuuhun 2019. luokanopettajien sekä erityisopettajien välillä sujuvaksi Kevätlukukausi 2018 ja toimivaksi työtavaksi. käytetään tutoropettajien • Yhteisopettajuuden keinoin kouluttautumiseen, vierailukäynteihin sekä tulevan lisätä oppilaiden yksilöllisiin lukuvuoden suunnitteluun. tarpeisiin vastaamista.

• Tuen tarpeiden tunnistamisen, kohdentamisen ja arvioinnin tehostaminen erilaisia digitaalisia työvälineitä ja toimintaympäristöjä hyödyntäen.

• Tukimuotojen ja -toimenpiteiden inkluusiota ja yhdenvertaisuutta

Syksyllä 2018 toiminta jalkautuu osaksi koulun arkea erilaisten projektien ja kokeilujen kautta.

Teksti ja kuva: Hanna Meriläinen ja Sini Liimatta

Jaksatko?

Miten lisätä työhyvinvointia?

Kello on 14 iltapäivällä, omat tunnit ja opiskelijan tunnit ovat ohi.

Edessä on ohjaus ja sen jälkeen moniammatillinen palaveri oppilaan asioista.

Huomiselle pitäisi suunnitella kaksi oppituntia ja valmistautua henkilöstökokoukseen ainakin lukemalla esityslista. Tiedekunnan opetussuunnitelmatyötä pitäisi edistää ja tulevan viikon pedagogisen kahvilan sisältöä suunnitella.

Sähköpostit ja wilma pullistelevat lukemattomia ja vastaamattomia viestejä, seuraavien opetusharjoittelijoiden aiheet pitäisi jo alustavasti käydä läpi ja ohjaajakoulutuksen englanninkielinen kirja on

luettu vasta puoleen väliin…

Kuulostaako tutulta?

Normaalikoulun lehtorin työnkuva on moninainen ja pirstaleinen.

Päivään sisältyy oppituntien pitämisen ja suunnittelun sekä opetusharjoittelun ohjauksen lisäksi kokeilu-, kehittämisja tutkimustoimintaa sekä monenlaista sidosryhmätyötä.

Samalla kun nauttii siitä, että saa tehdä unelmiensa työtä, usein tuntuu, että vuorokaudessa pitäisi olla tuplasti tunteja, jotta kaiken saisi tehtyä. Stressi lienee tuttu vieras useimpien tietotyöläisten elämässä. Itse olen ajatellut asian viime aikoina näin: en voi muuttaa yleistä kehityksen suuntaa, mutta voin muuttaa omaa ajatustapaani ja toimintaani.

On siis opeteltava taitoja, joiden avulla elää kiireisessä ja kuormittavassa arjessa.

Kirjassaan Stressin säätely – Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin Nina Sajaniemi,

Eira Suhonen, Mari Nislin ja Jukka E. Mäkelä kirjoittavat, että stressijärjestelmän aktivoituminen on kaiken tarkkaavaisen toiminnan lähtökohta.

toimintakyvyttömäksi.

Norssinopettajan työssä vaikeaa onkin oppia tunnistamaan hetki, jolloin voi lähteä kotiin ja jättää asiat kesken, koska asiat jäävät Käynnistyessään stressijärjestelmä joka tapauksessa aina kesken. saa aikaan sen, että Kysyin normaalikoulujen hermosolujen välinen aktiivisuus henkilökunnalta ympäri ja valkuaisainetuotanto Suomen, mitkä asiat edistävät kiihtyvät, jolloin uudet yhteydet työssä jaksamista, ja miten he mahdollistuvat. Aivot ovat silloin itse luovat hyvinvointia niihin hyvin muovautuvassa tilassa, yhteisöihin, joissa työskentelevät. ne ikään kuin kipinöivät.

”Läsnäolo ja tilanteeseen pysähtyminen, pieniin hetkiin asettautuminen ovat varmasti avaintaitoja työssäjaksamisen kannalta.”

Mutta jos stressijärjestelmä pysyy aktiivisena liian pitkään, ilmiö kääntyy itseään vastaan.

Hermosolujen aktiivisuus väsyttää aivoja, ja siksi ihminen kokee olonsa uupuneeksi ja

Yhteys toisiin ihmisiin Ehkä tärkeimpänä asiana jaksamisen kannalta nousi esiin toisten ihmisten huomiointi ja huomatuksi tuleminen.

Näin yksinkertaista se voi olla: ”Tervehdin koulussa tuttuja ja tuntemattomia. Minulla on paljon iloisia tervehdyksiä varastossa ja ne eivät lopu koskaan.”

Toinen kollega muistuttaa hymyn tärkeydestä: ”Yritän hymyillä päivittäin. Kuuntelen lapsia ja opiskelijoita, heistä saa voimaa ja uutta intoa.”

Läsnäolo ja tilanteeseen pysähtyminen, pieniin hetkiin asettautuminen ovat varmasti avaintaitoja työssäjaksamisen kannalta.

Myös kirjassa Stressin säätely Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin puhutaan ihmisen luontaisesta tarpeesta yhteyteen toisten ihmisten kanssa. Ihminen tarvitsee toista ihmistä peilatakseen omia kokemuksiaan, ja kun saa kokea tulevansa toisten seurassa hyväksytyksi omana itsenään, on hyvä mieli ja helppo olla.

Sen sijaan väärinymmärretyksi tai torjutuksi tulemisen kokemus ovat yksi voimakkaimmista stressijärjestelmän käynnistäjistä.

Kannattaa siis pysähtyä hetkeen, kuunnella ja kohdata toisia.

Eräs kollega kirjoittaakin: ”Olen AINA positiivinen lasten kanssa ja satsaan yksilön kohtaamiseen päivän aikana.

Keskustelu lasten ja opiskelijoiden kanssa valtavan tärkeää.”

Toinen kollega lähestyy samaa asiaa näin: ”Yritän elää hetkessä ja ”Carpe diem” –periaatteella

tarttua eri tilanteisiin päivän aikana, niin että kohtaan ihmisen katsomalla ainakin kerran silmiin keskustelun aikana.” ”Työn vaihtelevuus ja itsenäisyys tekevät päivistä mielekkäitä.

Pyrin pitämään edes pieniä taukoja.” Työmme moninaisuus on samaan aikaan elämää rikastuttavaa ja haastavaa.

Erilaisten vuorovaikutuskontaktien määrä on lukematon. Saman päivän aikana saatamme olla tekemisissä oppilaiden, opiskelijoiden, vanhempien, kollegoiden, esimiesten, psykologin, kuraattorin, lääkärin, didaktikkojen, kentän opettajien, opetushallituksen virkamiesten ja muiden yhteisöjen edustajien kanssa.

Jokainen kohtaaminen on erilainen kuin toinen, osat ja roolit vaihtuvat usein lennosta.

Tauon löytäminen kaiken keskellä voi tuntua työläältä.

Eräs kollega kirjoittaa: ”Pyrin käymään ainakin kerran päivässä kahvilla opehuoneessa.

Kollegoiden kohtaaminen on tärkeää. Kohtaamisissa

niin, jotta itse työpäivänä voi keskittyä olennaiseen. Uudessa Siinä missä yhteyteen pyrkiminen opetussuunnitelmassa on ja vuorovaikutuksen arvostaminen keskiössä kiireettömyys. Tällä oman työn organisoinnilla ovat osa hyvinvointia, niin suuri merkitys kiireettömyyden on myös yksinolo. parempaan toteutukseen.”

Näiden välistä tasapainoa on Toinen kokee asian näin: ”Tuo etsittävä norssinopettajan tullessas – vie mennessäs – työssä jatkuvasti, kuten kollega periaatteella saa lisää tehokkuutta avaa: ”Parasta ovat rauhalliset ja sujuvuutta; ennakointi, työlistat keskustelut. Ihan sama kenen kanssa. Toisinaan vain olen hetken ja kalenteri jäsentävät kaaosta.” yksin ja rauhassa (vaihtoehtoina Kolmas kollega taas muistuttaa lähinnä vessa, hissi ja työhuone, armollisuudesta: ”Keskityn jonka oven saa lukittua). aina tekemään tärkeimmän tai Jossain vaiheessa on saatava tärkeimmät asiat ensin. Vältän hetki hiljaisuutta.” stressiä, enkä halua kuormittaa itseäni. Jos en ehdi jotain, teen Toinenkin on huomannut sen paremmalla ajalla.” saman asian: ”Olen joskus hetken aivan yksin luokassani Osalla meistä on selkeämmät tai käyn kirjastossa.” rajat kiireen kesyttämiseen: ”Kun tuntuu kiireiseltä, pysähdyn.

Työn suunnittelu Mietin miksi tuntuu tältä, mikä jäsentää arkea ahdistaa? Kun se selviää, päätän Omaa työtä lienee tavanomaisinta töiden priorisoinnista a) teen heti b) ehtii myöhemmin c) älä järjestää suunnittelun avulla. puutu, aika hoitaa. Pidän taukoja Lähes kaikki vastaajista aina kun ehdin = priorisoin nostivat hyvän suunnittelun tauot kohtien b) ja c) ohi.” olevan työssäjaksamisen ehto. ”Yritän suunnitella ja Paljon on jo oppinut se kollega, valmistella työni etukäteen joka kirjoittaa: ”En lupaa taas tärkeää on huumori.”

liikoja, vaan yritän suhteuttaa tekemiseni reaaliaikaan.”

Yhteissuunnittelu on tärkeä osa työtä Oman suunnittelun lisäksi työssämme olennainen osa on yhteissuunnittelu niin kollegoiden kuin opiskelijoiden kanssa. Joskus yhteistyö ei ole ihan saumatonta ja ristiriitoja syntyy aikuistenkin välillä.

Ihailtavaa on näin tasapainoinen ja nöyrä asenne: ”Pyydän apua toisilta tarvittaessa. Kiitän muita heidän työstään. Kehun ja annan palautetta hyvästä asenteesta tai auttavaisesta, hyvästä tai erinomaisesta työstä.”

Vanha viisaus pitää paikkansa yhä: kun auttaa muita, saa apua myös itse. Välillä voi tehdä jotain, mikä ei aina kuuluisi itselle: ”Teen asioita, jotka eivät aina välttämättä kuuluisi minulle esim. voin mennä toisen vuorolla välituntivalvontaan.”

Entä jos muistuttaisimme itseämme useammin tästä: ”Ammatillisuus tuo hyvinvointia.

Kenen vastuulla minun Samoin huumori ja avoimuus.

Vilpittömyys ja kannustavat sanat. jaksamiseni on?

Autan ja tuen toisia aina kun vain se on mahdollista. Kaikkia.”

Olen pohtinut itse jaksamista monelta kannalta ja tullut siihen Joskus yhteistä suunnittelua tulokseen, että tärkeää on tehdässä on oltava suora, vaikka oivaltaa oman jaksamisen olevan se pelottaisi. ”Olen rehellinen jokaisen itsensä vastuulla. ja kerron, mitä ajattelen, ettei jää epäselväksi jokin asia.”

Kollegoina voimme tukea, auttaa, rohkaista ja kannustaa toisiamme, Suoruuteen ei kuitenkaan kuulu mutta loppujen lopuksi minun ylimielisyys tai oman mielipiteen hyvinvointini on minun vastuullani. ainoana oikeana pitäminen.

Kun sen ymmärtää, voi lopettaa Se, miten käyttäydymme vääränlaisen todellisuuden työyhteisössä, vaikuttaa valtavasti luomisen ja tekosyiden omaan ja toisten jaksamiseen. nojalla multitaskaamisen.

Itse otin tämän lukuvuoden henkilökohtaiseksi teemaksi hyvinvointini edistämisen. Olen opetellut ihan samoja asioita, joista kollegani kertoivat edellä.

Välillä lähden töistä klo 16 siksi, että olen päättänyt lähteä silloin, vaikka moni työ vaikuttaa jäävän kesken. Välillä teen pitkän illan, jotta seuraavana päivänä pääsen valoisana aikana hiihtolenkille.

Sosiaalisena ihmisenä hakeudun helposti vuorovaikutukseen toisten kanssa ja saatan unohtaa, että hiljaisuus ja tyhjät tilat auttavat kokoamaan kiireessä rispaantuneen sisäisen olemuksen. Tänä lukuvuonna olen oppinut, että ohjausten ja palavereiden väliin on lupa jättää vartin hengähdystauko, jolloin ei tarvitse tehdä mitään.

Ei edes katsoa sähköposteja.

Kokouksissa olen opetellut olemaan läsnä. Aiemmin yritin samalla kun kuuntelin puheenvuoroja, vastailla opiskelijoiden posteihin, kirjottaa wilmaviestejä tai vähintäänkin kommentoida opiskelijoiden suunnitelmia.

Nykyään istun kokouksissa tablet, puhelin ja kalenteri suljettuna

ja kuuntelen. Olen kokouksessa, silloin ei tarvitse tehdä muuta.

Muistan päätetyt asiat vielä seuraavanakin päivänä ja ehdin sisäistää, mitä toiset haluavat puheenvuoroillaan sanoa.

Kokouksen jälkeen saatan juoda kupin teetä ja vastailla posteihin rauhassa. Tai sitten tulen seuraavana aamuna sen verran aikaisemmin, että ehdin käydä postit läpi.

Luulen, että oman jaksamisen kanssa tasapainoilu on elinikäinen läksy. On kuitenkin lohdullista huomata, että asioita voi oppia tekemään toisin.

Kun oman vastuunsa jaksamisestaan oivaltaa kokonaisvaltaisesti, sitä haluaa sitoutua hyvinvointinsa edistämiseen myös käytännön tasolla.

Sanna Isopahkala lähde: Stressin säätely - Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin (Nina Sajaniemi, Eira Suhonen, Mari Nislin, Jukka E.Mäkelä)

Lisää hyvinvointia norssinopen opeilla ۞۞ Hidas aamu, pitkä kahvi, ajoissa kouluun ja illalla ajoissa nukkumaan. ۞۞ ۞۞ Pidän kiinni rutiineista esim. aamupala, lounas, päivällinen, tuntien suunnittelu, materiaalien valmistelu, työn ja vapaa-ajan osittainen erottaminen toisistaan, liikunta ja nukkuminen. ۞۞ ۞۞ En ryntäile koko ajan tarkistamaan sähköpostia, vaan iltapäivällä vasta. ۞۞ ۞۞ Pedagoginen rakkaus luo hyvinvointia. ۞۞ ۞۞ Luokassani on oppilaiden pitämä jumppa joka päivä klo 9.45. ۞۞ ۞۞ Luokassani on kaikilla vesikupit. Juomme vettä kukin omien tarpeittemme mukaisesti. ۞۞

۞۞ ۞۞ Tuuletan joka välitunti luokan. ۞۞ ۞۞ Käytän opetuksessani musiikkia ja sen kuuntelua.

Musiikki luo elämyksiä ja rentouttaa. ۞۞ ۞۞ Keskustelemme paljon. Vuorovaikutus lisää hyvinvointia, osallisuutta, yhteenkuuluvuutta ja aktivoi ajattelua. ۞۞ ۞۞ Käytän Google Drivea oppilaiden kanssa tai Microsoftin palveluita. Tietotekniikka helpottaa työtäni ja motivoi oppilaita. ۞۞ ۞۞ Kannustan kiireettömyyteen. Esimerkiksi: Oppilaiden oikeus on päästä välitunnille ja ruokailuun ajoissa.

Vältän jonottamista ja turhauttavia tilanteita. ۞۞ ۞۞ Kerron selkeän tavoitteeni oppilailleni: Haluan, että olemme koulussa hyvällä tuulella ja pidämme toisistamme hyvää huolta. Haluan luottaa ja uskoa aina hyvään. ۞۞

۞۞ Pidän aina lupaukseni. ۞۞ ۞۞ Opetan ja ohjaan, korjaan ja kannustan. ۞۞ ۞۞ Selvitän kiusaamiset tms. ikävät asiat aina alusta loppuun saakka.. ۞۞ ۞۞ Kierrätän ja vaadin muitakin kierrättämään hyvää. ۞۞ ۞۞ Sairaana pysyn poissa töistä. ۞۞ ۞۞ Juon veden lisäksi kahvikupin. ۞۞ ۞۞ Pitkinä päivinä otan hedelmän mukaan. ۞۞ ۞۞ Tarjoan kollegalle tai työryhmälle kahvit tms. piristystä iltapäivään. ۞۞ ۞۞ Tarjoan kahvit opiskelijoille. ۞۞

۞۞ Pidän kävelyohjauksen. ۞۞ ۞۞ Kannustan pitämään työryhmän kokouksia myös koulun ulkopuolella. ۞۞ ۞۞ Sanon ääneen positiivisia asioita ja tsemppaan oppilaita ja opiskelijoita. ۞۞ ۞۞ Hymy leviää ympäristössä. ۞۞ ۞۞ Yritän huomata muut ympärilläni ja arvostaa heidän tekemää työtä esim. siistijöille ja ruokalan työntekijöille on helppo löytää myönteistä sanomista. ۞۞ ۞۞ Kiitän kollegaa yhteistyön tekemisestä. ۞۞ ۞۞ Osallistun koulumme tyhy-retkiin ja juhliin myös vapaa-ajalla, se vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luo hyvinvointia.

Erasmus-opettajavaihto vie Eurooppaan Tampereen normaalikoulun lehtorit Nina Sipilä ja Tuovi Pääkkönen kävivät viikon opettajavaihdossa (Job Shadowing) Euroopassa.

Miksi hait ja lähdit opevaihtoon?

Tuovi: Tuntui kiinnostavalta mahdollisuudelta päivittää omaa englannin taitoa ja nähdä miten ruohonjuuritasolla toisessa maassa opiskellaan omaa ainetta. Halusin myös nähdä, miten ainettani, uskontoa, voidaan opettaa kaikille yhdessä uskontokunnasta riippumatta.

Nina: Hain Job shadowing – apurahaa kouluni kv-tiimin jäsenten kanssa. Tavoitteemme oli tutustua jonkun maan koulutusjärjestelmään ja lisätä koulumme kansainvälisiä suhteita. Joulukuussa 2017 lähdin Karlsruheen, Saksaan ’varjostamaan’ ranskan ja latinan opettajan työtä paikalliseen gymnasiumiin.

Minun oli helppo lähteä Karlsruhe Kant Gymnasiumiin,

koska minut vastaanottanut kieltenopettajakollega oli ollut viikon koulussamme keväällä ja kutsunut kovasti luoksensa vastavierailulle.

Millainen kokemus opettajavaihto oli?

Tuovi: Hieno kokemus. Olin 1.5 viikkoa Lancaster Royal Grammar Schoolissa. Kyseessä on 1400-luvun lopulla perustettu valtion rahoittama poikakoulu, jolle kuningatar Victoria antoi 1800-luvulla luvan käyttää nimessä sanaa royal.

Pojat edustivat hyvin kirjavasti eri etnisiä taustoja. Koulussa on 10-20 % muslimeja, joitakin juutalaisia. Loput olivat Church of Englandin tai katolisen kirkon jäseniä tai uskonnollisesti sitoutumattomia. Muutama buddhalainen oli joukossa myös.

Kun kysyin, miten opettaja kokee sen, että ryhmässä on eri uskontoihin kuuluvia oppilaita, hän kertoi, että ei se oikeastaan tule erityisesti näkyviin.

Hän ei käytä oppilaita uskontonsa edustajina, mutta välillä jotkut ovat innostuneet kertomaan, mitä tietävät esim. islamista.

Kun puhuttiin moskeijoista, opettaja otti esimerkin hyvin koristellusta minbarista ja vertasi sitä kirkkojen koristeellisuuteen.

Todettiin, että uskonnolliset rakennukset voivat olla yksinkertaisia tai koristeltuja. Uskonnollinen variaatio tuntuu tekevän uskonnosta aiheena jotenkin luontevamman keskustella.

Nina: Hurjan vieraanvarainen ja läsnäolostani innostunut kieltenopettajakollegani Hubertus Curs oli järjestänyt minulle koulussaan monipuolisen ohjelman, johon kuului paitsi hänen omien ranskan ja latinan tuntiensa seuraamista, myös muiden aineiden tuntien observointia ja opintovierailuja hänen oppilaidensa ja kollegoidensa kanssa.

Lisäksi job shadowing –viikkoni aluksi tapasin koulun rehtorin Gabrielle Ruppin, jonka kanssa keskustelimme suomalaisen koulun menestystekijöistä ja viikon lopuksi hän halusi kuulla havaintojani ja huomioitani heidän koulustaan.

Tunsin oloni hyvin tervetulleeksi, koska kaikki opettajat olivat tietoisia läsnäolostani ja pääsin opettajanhuoneessa juttelemaan useista aiheista monilla kielillä. Viikkoni opehuoneessa huipentui samppanjalasilliseen – champagnea ei tosin oltu minua varten hankittu, vaan kaksi opettajaa tarjosi häidensä kunniaksi työkavereille kuohuvaa, mutta yhtä kaikki, juhlavalta se tuntui!

Mitä vinkkejä, ideoita tms. sait mukaasi matkalta Norssin open työtä varten?

Tuovi: Englannissa koulussa opetellaan argumentoimaan. Myös omaehtoista oppilaan aloittamaa keskustelua on enemmän kuin meillä Suomessa. Tunnilla selvästi noin puolet opiskelijoista

käyttää useita puheenvuoroja ja he ovat myös itse aloitteellisia ja kysyvät tai väittävät jotain.

Vuorovaikutus on helpon tuntuista. Muutkin oppilaat ovat mukana, vaikka eivät keskustele.

Lukiossa näyttää olevan enemmän kirjallisia lähteitä käytössä ja keskustelua kuin powerpointteja. Tunnilla keskustellaan paljon myös siitä, millaiset lähteet ovat luotettavia.

Peruskoulussa melkein joka tunnilla oli mukana avustaja.

Koulussa on myös vakisijainen, joka on palkattu paikkaamaan, kun opettaja on sairaana.

Voidaan arvioida, kumpi on tärkeämpää, sekö, että sijainen tuntee aineen vai että hän tuntee koulun ja oppilaat.

Uskonto ja filosofia opetettiin tässä koulussa yhdistettynä.

Jäin miettimään, pitäisikö minunkin laittaa pystyyn uskonnonfilosofian kurssi.

Nina: En ollut teini-ikäisenä tekemäni opiskelijavaihdon jälkeen käynyt saksalaisessa koulussa ja arvelin opettajan

ja oppilaan suhteen olevan paljon muodollisempi kuin meillä Suomessa. Saksassa toki teititellään, mutta opettajaoppilas-suhde ei ollut lainkaan jäykkä tai etäinen vaan yhtä välitön ja lämmin kuin meillä.

Oppilaiden kohtelias, hymyilevä käytös tuntui joka päivä koulussa ollessani ihanalta. Samanlaista lämmintä, aitoa kohteliaisuutta toivoisin meidän koulun oppilailta kaikkia kohtaan.

Koulun luokkahuoneet olivat vaatimattomammin varusteltuja kuin meidän luokkamme.

Koulussa ei ollut yhtään älytaulua, luokan perusvarustus oli todella iso, moniosainen liitutaulu, dokumenttikamera ja kannettava tietokone.

Useiden luokkien seinät olivat aivan tyhjät ja vaikka vanha rakennus oli kaunis, tuntuivat luokat minusta aika karuilta. Vain kemian opettajalla oli oma luokka, kaikki muut aineenopettajat kiersivät opettamassa eri luokissa ja oppilaat pysyivät koko ajan kotiluokassaan.

Kollegani Hubertus harmitteli tätä kovasti, koska tästä syystä

esimerkiksi kieltenopettaja ei voi luoda inspiroivaa oppimisympäristöä. Kiitollisena mietin omaa työpaikkaani ja sitä, että meillä pyritään siihen, että myös aineenopettaja voi opettaa aina samassa luokkahuoneessa.

Opetus oli seuraamillani tunneilla hyvin opettajajohtoista.

Kännyköitä ei tunneilla näkynyt lainkaan, oppikirjat olivat kaikki paperikirjoja, e-kirjat eivät olleet edes lähitulevaisuuden suunnitelmissa koulussa.

ja lukioikäisten oppilaiden reaktio videoon oli valloittava: he huokailivat ihastuksesta! Heidän mielestään oli mahtavaa, että kaikki saavat meidän koulussa opiskella kielten, matemaattisten ja muiden akateemisten aineiden lisäksi kotitaloutta, musiikkia, kuvataidetta ja käsitöitä.

Sirkuksen opiskelu tuntui heistä eksoottiselta ja tosi kiinnostavalta.

Lisäksi se, että meillä kaikki saavat joka päivä lämpimän ruuan koulussa ILMAISEKSI, oli suuri ihmetyksen ja kysymysten aihe. Saksassa kouluissa on kioski, josta voi ostaa pientä, epäterveellistä syötävää, lämmintä ruokaa ei kukaan saa koulussa.

Videon näytettyäni, oppilaat kysyivät omalta opettajaltaan, Pitäessäni esittelytunteja että näytinkö minä videon siksi, Suomesta ja pelatessamme että he alkaisivat kaivata näitä Kahootia, koin tulevani asioita, joista he eivät aiemmin (sähköisestä) tulevaisuudesta, olleet tienneet. Asiat, jotka ovat josta tämän gymnasiumin oppilaat meillä täysin itsestäänselvyyksiä, eivät olleet kuulleetkaan. olisivat luksusta saksalaisessa gymnasiumissa. Palattuani puhuin Oppilaiden innostus ja riemu tästä päivänavauksessa toivoen, Kahootia pelatessa oli huikeaa! että oppilaamme osaisivat hetkeksi Näytin myös oman luokkani 7D:n pysähtyä ja tuntea kiitollisuutta. kanssa tekemämme Tampereen norssin esittelyvideon, ja yläkoulu- Koen, että sain tältä job

shadowing-matkalta paljon.

En poiminut mukaani isoa kokoelmaa yksittäisiä vinkkejä tai niksejä opetukseen, joitakin toki, mutta oma maailmankuvani avartui ja tapasin monia ihmisiä, joiden kanssa keskustelut antoivat uusia näkökulmia.

Oppilailleni sain matkaltani kaveriluokan, jonka kanssa kirjoitamme ja skypetämme, ja joiden kanssa heille toivottavasti

syntyy ystävyyssuhteita.

Oli hyvä katsoa omaa työtä ja työpaikkaa vähän etäämpää ja peilata sitä toisenlaiseen kouluun ja järjestelmään.

Kv-tiimin kanssa yhdessä määrittelemämme tavoitteet siis täyttyivät enemmän kuin hyvin.

Ninan ja Tuovin kokemuksista jutun kokosi Sanna Isopahkala

BETT-messut Lontoossa

Norssilaisia oli iso joukko BETT-messuilla Lontoossa. Tähän kuvaan pääsivät Savonlinnan edustajat Mikko Ripatti, Sanna Metsälä, Jenni Suomalainen ja Aleksi Komu.

Kuuntelutaito on keskeinen menestystekijä tulevaisuudessa Olli-Taavetti Kankkunen loi raamit perusopetuksen kuuntelukasvatukselle Suomessa Vaikka suuri osa suomalaisen peruskoulun opetuksesta perustuu edelleen kuunteluun, kuuntelutaitoja ei juuri erikseen opeteta.

MuM, Tampereen yliopiston normaalikoulun musiikin lehtori Olli-Taavetti Kankkunen esittää väitöstutkimuksessaan, että kuunteluopetus otettaisiin yhä tiiviimmäksi osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa. – Hyvät kuuntelijat ovat tulevaisuuden menestyjiä, Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 10. helmikuuta väittelevä Kankkunen toteaa.

Tekniikan mukanaan tuomat mahdollisuudet ovat vaikuttaneet

kuuntelutapoihimme.

Kuuntelutaidosta on tullut yhä oleellisempi osa meitä­ ja arkipäiväämme.

Tampereen yliopiston normaalikoulussa musiikin lehtorina työskentelevä Kankkunen toteaa väitöstutkimuksessaan, että tällä äänen jokapaikkaistumisella on merkitystä identiteettimme muovautumiselle ja jokapäiväiseen elämäämme.

Hän esittää, että hyvät kuuntelijat ovat tulevaisuuden menestyjiä, sillä he pystyvät sujuvaan vuorovaikutukseen muiden kanssa.

Kankkunen haluaakin kehittää nuorten kriittistä kuuntelutaitoa ja lisätä ymmärrystä siitä, miten ihminen omalla toiminnallaan vaikuttaa ääniympäristöönsä.

- Kuuntelukasvatuksessa

opitaan äänen välityksellä tapahtuvaa vuorovaikutusta.

Se kattaa niin puheen, musiikin kuin äänimaiseman ja se tulisi ulottaa myös esimerkiksi toisen ihmisen kuuntelemiseen, Kankkunen huomauttaa.

Kankkunen esittää väitöksessään, että koulujen perusopetuksessa annettavan kuuntelukasvatuksen tulisi koskea koko kouluyhteisöä ja kaikkia oppiaineita. Hänen näkemyksensä mukaan jokainen koulussa toimiva aikuinen onkin kuuntelukasvattaja.

Kankkunen rakentaa väitöstutkimuksessaan kuuntelukasvatuksen teoriaa, joka tukee ääniympäristön analyyttisen ja kokemuksellisen kuuntelun opettamista musiikkikasvatuksessa.

Tutkimus nostaa esille kuuntelun ja erityisesti äänen välittävän tehtävän kaikessa vuorovaikutuksessa. Siinä ehdotetaan, että ääniympäristön kokemuksellinen, kriittinen ja eettinen kuuntelu nostetaan musiikkikasvatuksessa musiikillisen äänen kuuntelun rinnalle.

Konkreettisesti kouluissa voidaan tehdä oppilaiden kanssa esimerkiksi äänikävelyjä sekä kerätä ja editoida ääniä.

Lisätietoja: Olli-Taavetti Kankkunen olli-taavetti.kankkunen@uniarts.fi +358 50 5415471 Tiedote on julkaistu alunperin UniArtsin sivuilla osoitteessa: https://www.uniarts.fi/ uutishuone/v%C3%A4it%C3%B6skuuntelutaito-keskeinenmenestystekij%C3%A4tulevaisuudessa

Norssien uudet tohtorit

Uusia julkaisuja Tampereen yliopistolla julkaistiin keskiviikkona 31.1. teos nimeltä Opetussuunnitelmatutkimus – Keskustelunavauksia suomalaiseen kouluun ja opettajankoulutukseen, jonka ovat toimittaneet Tero Autio, Liisa Hakala ja Tiina Kujala.

keskusteluun osallistujana.

Kirjan sisällysluettelo on vakuuttava ja kannustankin kaikkia normaalikouluja hankkimaan teoksen omaan kirjastoonsa sekä ohjaajakollegoita käsittelemään kirjan teemoja ohjauksissa.

Kirjan johdannossa sanotaan, että teoksen tarkoituksena on tuoda kasvatustieteisiin ja opettajankoulutukseen aiheita ja ideoita vilkkaasta maailmanlaajuisesta tutkimussuunnasta, opetussuunnitelmatutkimuksesta.

Sanna Isopahkala

Kirjan toimittajat toteavat, että suomalainen opettajankoulutus ei kouluta opettajia vain jonkun tietyn opetussuunnitelmauudistuksen toimeenpanijaksi vaan yhteiskunta muuttuu koko ajan ja koulu sen mukana.

Opetussuunnitelmatutkimus tarjoaa opettajaopiskelijalle ja opettajalle teoreettista selkänojaa, jonka kautta kasvatus- ja koulukeskustelua voi ymmärtää aktiivisena

Kuvassa kirjan kirjoittajia julkaisutilaisuudessa Tampereella.

Yläkoulun terveystiedon oppikirjasarja päivittyi

Tampereen yliopiston normaalikoulun lehtori Suvi-Marja Hytönen on yksi kirjasarjan tekijöistä.

Myös oululainen Terhi Ylöniemi on ollut aiemmin mukana tekemässä 7.luokan kirjaa.

Tulevia tapahtumia 5.-6.2.2018 eNorssin Ohjaajakouluttajakoulutus Helsingissä 8.2.2018 eNorssin Ohjaajakoulutus Moduuli 2. Raumalla, yhteistyössä Turun ja Rauman normaalikoulut 8.-9.2.2018 Ainedidaktinen seminaari Jyväskylässä https://symposium2018blog.wordpress.com/ 20.-21.2.2018 eNorssin Ohjaajakoulutus Moduuli 2 Joensuussa, yhteistyössä Joensuun, Savonlinnan, Jyväskylän ja Tampereen normaalikoulut 13.3.2018 eNorssin Ohjaajakoulutus Moduuli 2. Turussa ja Raumalla 22.-23.3 eNorssin oppilaskuntapäivät Rovaniemellä 12.4.2018 eNorssin Ohjaajakoulutus Moduuli 2. Turussa ja Raumalla 18.-20.4.2018 eNorssi-verkoston kevätseminaari Savonlinnassa 18.4.2018 eNorssin johtoryhmän ja HARREn hallituksen yhteinen työseminaari Savonlinnassa 7.-9.5.2018 Viidestoista pohjoismainen opettajainkoulutuskonferenssin Vaasassa (abstraktien deadline 15.2.)

7.-9.5.2018 Den femtonde nordiska lärarutbildningskonferensen i Vasa (deadline för inlämnande av abstrakt 15.2.)

15.5.2018 eNorssin Ohjaajakoulutus Moduuli 2. Turussa, yhteistyössä Turun ja Rauman normaalikoulut

”Eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisensa perusopetuksessa ja tutustuvat monenlaisiin tapoihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja katsomuksiin. Asioita opitaan näkemään toisten elämäntilanteista ja olosuhteista käsin.

Oppiminen yhdessä yli kieli-, kulttuuri-, uskonto- ja katsomusrajojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle.

Perusopetus antaa perustan ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen ja rohkaisee toimimaan myönteisten muutosten puolesta.”

Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016