Oppikirjan rakenne

Oppikirjassa on neljä jaksoa, joista jokainen koostuu 3−4 kappaleesta. Joka jakso muodostaa oman kokonaisuutensa. Kirjassa seurataan kuvitteellisen Poutalahden koulun oppilaita sekä heidän opettajaansa Kaino Kukkosta. Henkilöhahmot on esitelty oppikirjan sivuilla 6−7. Heidän elämäänsä seurataan koulussa, kotona ja harrastusten parissa.

Koulu

Pari- tai ryhmätyö

Keskustele parisi kanssa tai kirjoita

a. Luetelkaa viisi erilaista tunnetta, joita uusi oppilas voi kokea, kun hän tulee ensimmäisen kerran vieraaseen ryhmään. b. Luetelkaa viisi erilaista tunnetta, joita ennestään ryhmässä olleet oppilaat voivat kokea, kun uusi oppilas tulee ryhmään. c. Miten ennakkokäsitykset muuttuvat tutustumisen myötä? d. Mitä mielikuvia sinulla herää, jos opettaja mainitsee, että luokan uusi oppilas on • kaupunkilainen • maaseudulta kotoisin oleva • jääkiekon harrastaja • shakin harrastaja • innokas lukija.

10

Me nyt – Koulu

Jokaisen jakson alussa on teemaan johdatteleva aloitusaukeama. Jakson aloittavaan johdattelukappaleeseen sekä siihen liittyvään toiminnalliseen osuuteen voi käyttää yhden oppitunnin tai opetustuokion. Toiminnallisten tehtävien yhteiset ohjeet ovat oppikirjan sivuilla 8−9. Opettajan oppaassa on oppikirjan tarinoita täydentäviä tekstejä (esim. oppaan sivulla 11). Näitä voi kuunnella äänitteeltä. Se on myös tekstinä opettajan oppaasta.

11

Jokainen tarinallinen kappale päättyy kysymykseen, jota voi luokassa pohtia yhdessä.

Teemojen keskeinen sisältö, johon tarinatekstit toimivat johdantona, on tiivistetty kunkin kappaleen lopun tietotekstiin. Tietotekstit on selkokielistetty. Jokaisen kertomuksen käsittely ei ole välttämätöntä, vaan opettaja voi harkintansa mukaan keskittyä välillä pelkästään vain selkokielisiin asiateksteihin, jotka tiivistävät kappaleen asian.

”Tänään on mielenkiintoinen päivä, opettaja Kaino Kukkonen sanoo yrittäen kuumeisesti muistella tietokoneen salasanaa. –Onko meillä jotain nettijuttuja? Santeri kysyy kiinnostuneena. –Voi voi, mikäs se salasana nyt olikaan…, opettaja mutisee ja vastaa sitten: –Tänään aloitamme yhteiskuntaopin opiskelun! Luokka tuijottaa opettajaa selvästi pettyneenä. –Onko se sitä samaa yhteiskuntaa, jota rap-musiikissa arvostellaan? Vivian havahtuu pohtimaan. –Mitä niissä kappaleissa sitten lauletaan? Tai oikeastaan lausutaan? opettaja tiedustelee. –Jotain sellaista, että eliitti pitää valtaa, leivän köyhän suusta kavaltaa, skoudet ajaa takaa kyttäautolla ja päättäjät on ihan pihalla…, Vivian lausuu rytmikkäästi. Väinö kääntyy yllättyneenä tuijottamaan Viviania. –Jaaha. Ja mikä sinun mielestäsi oli tuon kappaleen sanoma? opettaja kysyy. –Että monet yhteiset asiat on huonosti hoidettu. Ja sitten arvosteltiin vähän poliisia ja kansanedustajia. Ja sitä, että joillakin on enemmän rahaa kuin toisilla. Onko tämä kaikki sitä yhteiskuntaa? Vivian miettii kuumeisesti. –Yhteiskunta koostuu kaikista ihmisistä sekä ihmisten muodostamista ryhmistä. Näitä ryhmiä sanotaan yhteisöiksi, opettaja jatkaa. –Minä tiedän! Perhe on pieni yhteisö. Koululuokka on suurempi yhteisö. Ja koulu vielä suurempi, Minni sanoo tietävästi.

–Mikä meistä tekee yhteisön? Igor kysyy katsellen ympärilleen. –Mietipä, mikä on yhteistä: luokka, koulu ja perhe... Kaikissa on omat toimintatapansa ja pelisääntönsä! opettaja vastaa omaan kysymykseensä selvästi innostuneena. –Miten kansanedustajat liittyvät yhteiskuntaan? Santeri keskeyttää. –Yhteiskunnassa on erilaisia tasoja. Suomalaiset valitsevat äänestämällä eduskuntaan kansanedustajat, jotka päättävät laeista ja säännöistä, opettaja jatkaa. –Vau! Nyt minulle aukesi tosi monen rap-kappaleen sanoma! Vivian innostuu. –Mutta tätä koulua johtaa rehtori, Minni selvittää. –Onko rehtori sitten diktaattori, joka yksin päättää ihan kaikesta? Santeri epäilee. –No ei tietenkään ole, opettaja tuhahtaa ja jatkaa: –Meitä opettajia kuunnellaan monissa asioissa. Ja oppilaita myös!

12

Me nyt – Koulu

Yhden kappaleen käsittelyyn voi käyttää kaksi oppituntia tai opetustuokiota. Ensimmäisen oppitunnin aikana tutustutaan opiskeltavaan aiheeseen joko lukemalla tai kuuntelemalla kappaleen teemaan johdattava tarina sekä tietoteksti. Tarinoiden tavoitteena on, että oppilaat kiinnostuisivat henkilöhahmoista ja saisivat heidän kauttaan elämyksellistä tarttumapintaa käsiteltäviin asioihin. Tekstit voidaan luetuttaa joko porinalukuna, parilukuna tai muuna yhteisenä lukutapana. Opettaja voi myös itse lukea tarinan tai kuunteluttaa sen äänitteeltä. Sarjaan kuuluvasta Taitojen vihkosta löytyy runsaasti molempiin oppitunteihin liittyviä tehtäviä.

13

Toisen oppitunnin luonne on toiminnallinen ja oppilaita aktivoiva. Oppikirjaan on kerätty erilaisin työtavoin toteutettavia harjoituksia. Ohjeet työtapojen käyttöön ovat oppikirjan sivuilla 8−9.

–Ei meitä kuunnella! Te aikuiset tyrmäsitte meidän suunnitteleman joulujuhlaesityksen, Minni muistuttaa, ja monet nyökkäilevät. –Se idea siitä tonttujen laulukilpailusta oli… todella epäjouluinen, Santeri puhahtaa. –Yhteiskuntaopissa opitaan yhdessä toimimisen pelisääntöjä ja tapoja, miten jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa! opettaja lausuu juhlallisesti ja kysyy: –Millaisiin asioihin te haluaisitte vaikuttaa täällä koulussa?

Jokainen meistä on vastuussa monista omaa elämää koskevista päätöksistä. Kukaan ei kuitenkaan pärjää kokonaan yksin, vaan kaikki tarvitsevat muita ihmisiä tuekseen. Tarvitsemme muiden ihmisten apua esimerkiksi silloin, kun sairastumme. Joskus ehkä tunnemme olomme yksinäiseksi ja kaipaamme toisten ihmisten seuraa. Kun toimimme yhdessä, meidän täytyy ottaa huomioon toisten ihmisten näkemykset. Meidän tulee myös miettiä, mitä vaikutuksia omalla toiminnallamme on muihin ihmisiin.

Myös koulussa tarvitaan yhteistyötä, jotta arki sujuisi. Oppilaat ja opettajat tekevät yhteistyötä luokassa. Siistijöillä ja keittiön henkilökunnalla on koulussa omat tärkeät tehtävänsä. Kaikki koulussa työskentelevät muodostavat yhdessä kouluyhteisön. Yhteisö tarkoittaa joukkoa ihmisiä, joita yhdistää jokin yhteinen asia. Yhteisöllä on usein myös yhteinen päämäärä sekä säännöt, joiden mukaan toimitaan.

Joukko ihmisiä saattaa pitää samanlaisesta musiikista. He eivät kuitenkaan välttämättä muodosta yhteisöä. Sen sijaan perhe ja koululuokka ovat yhteisöjä. Yhteiskuntaopissa harjoitellaan, miten erilaisissa yhteisöissä toimitaan ja miten niissä vaikutetaan asioihin.

14

Draama

Koulun järjestyssäännöt Kaupunkiin perustettiin uusi Tarmovaaran koulu. Koulun järjestyssäännöt tuntuivat oppilaista epäoikeudenmukaisilta.

Kuvitelkaa olevanne Tarmovaaran koulun oppilaita. a. Käykää säännöt yksi kerrallaan läpi ja pohtikaa, onko niissä mielestänne epäoikeudenmukaisia asioita. b. Laatikaa oma ehdotuksenne oikeudenmukaisista säännöistä.

Lukekaa draaman ohjeet sivulta 9. Valitkaa yksi alkuperäinen sääntö, ja esittäkää sen sisältö pantomiinina muulle luokalle. Muut arvaavat, mistä säännöstä on kysymys. Esittäkää sitten toinen pantomiimi, johon muutatte sääntöä reilummaksi.

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. Kaikki syövät koulussa samaa ruokaa, koska erityisruokavalioiden huomioiminen on hankalaa ja työlästä. Jos oppilas ei syö koulun tarjoamaa ruokaa, hänen tulee tuoda mukanaan omat eväät. 2. Koulussa aikuiset päättävät ajan säästämiseksi kaikista asioista. 3. Koska rehtori pitää klassisesta musiikista, kaikissa koulun juhlissa ja tilaisuuksissa tulee soittaa klassista musiikkia. 4. Oppilaiden pitää kerrata välitunneilla läksyjä tai tehdä jotain muuta hyödyllistä. 5. Ruokalassa ei saa pitää lippalakkia tai pipoa päässä. 6. Nämä säännöt eivät koske luokkien parhaita oppilaita.

15