Opettajan oppaan rakenne

Ydinkysymys Ydinkysymys kertoo lyhyesti, mikä on oppitunnissa kaikkein keskeisintä. Sen voi kirjoittaa näkyville tunnin alussa tai sanoa ääneen luokalle. Ydinkysymyksen lisäksi teemaan voi johdatella myös jollakin ajankohtaisella mediassa näkyvällä tai oppilaan omaan elinpiiriin liittyvällä asialla.

Tavoitteet Opettajan oppaassa esitellään, millaisia tavoitteita kullekin kappaleelle on asetettu.

Käsitteet Opetuksen suunnittelun helpottamiseksi tarinoissa ja tietoteksteissä esiintyvät uudet käsitteet on avattu oppilaille ymmärrettävällä kielellä. Niiden kautta myös syvennetään tietämystä asiasta.

1. Yhteiskuntaoppi opettaa toimimaan yhdessä Oppitunti 1

1. Yhteiskuntaoppi opettaa toimimaan yhdessä

”Tänään on mielenkiintoinen päivä, opettaja Kaino Kukkonen sanoo yrittäen kuumeisesti muistella tietokoneen salasanaa. –Onko meillä jotain nettijuttuja? Santeri kysyy kiinnostuneena. –Voi voi, mikäs se salasana nyt olikaan…, opettaja mutisee ja vastaa sitten: –Tänään aloitamme yhteiskuntaopin opiskelun! Luokka tuijottaa opettajaa selvästi pettyneenä. –Onko se sitä samaa yhteiskuntaa, jota rap-musiikissa arvostellaan? Vivian havahtuu pohtimaan. –Mitä niissä kappaleissa sitten lauletaan? Tai oikeastaan lausutaan? opettaja tiedustelee. –Jotain sellaista, että eliitti pitää valtaa, leivän köyhän suusta kavaltaa, skoudet ajaa takaa kyttäautolla ja päättäjät on ihan pihalla…, Vivian lausuu rytmikkäästi. Väinö kääntyy yllättyneenä tuijottamaan Viviania. –Jaaha. Ja mikä sinun mielestäsi oli tuon kappaleen sanoma? opettaja kysyy. –Että monet yhteiset asiat on huonosti hoidettu. Ja sitten arvosteltiin vähän poliisia ja kansanedustajia. Ja sitä, että joillakin on enemmän rahaa kuin toisilla. Onko tämä kaikki sitä yhteiskuntaa? Vivian miettii kuumeisesti. –Yhteiskunta koostuu kaikista ihmisistä sekä ihmisten muodostamista ryhmistä. Näitä ryhmiä sanotaan yhteisöiksi, opettaja jatkaa. –Minä tiedän! Perhe on pieni yhteisö. Koululuokka on suurempi yhteisö. Ja koulu vielä suurempi, Minni sanoo tietävästi.

12

Me nyt – Koulu –Mikä meistä tekee yhteisön? Igor kysyy katsellen ympärilleen. –Mietipä, mikä on yhteistä: luokka, koulu ja perhe... Kaikissa on omat toimintatapansa ja pelisääntönsä! opettaja vastaa omaan kysymykseensä selvästi innostuneena. –Miten kansanedustajat liittyvät yhteiskuntaan? Santeri keskeyttää. –Yhteiskunnassa on erilaisia tasoja. Suomalaiset valitsevat äänestämällä eduskuntaan kansanedustajat, jotka päättävät laeista ja säännöistä, opettaja jatkaa. –Vau! Nyt minulle aukesi tosi monen rap-kappaleen sanoma! Vivian innostuu. –Mutta tätä koulua johtaa rehtori, Minni selvittää. –Onko rehtori sitten diktaattori, joka yksin päättää ihan kaikesta? Santeri epäilee. –No ei tietenkään ole, opettaja tuhahtaa ja jatkaa: –Meitä opettajia kuunnellaan monissa asioissa. Ja oppilaita myös!

–Ei meitä kuunnella! Te aikuiset tyrmäsitte meidän suunnitteleman joulujuhlaesityksen, Minni muistuttaa, ja monet nyökkäilevät. –Se idea siitä tonttujen laulukilpailusta oli… todella epäjouluinen, Santeri puhahtaa. –Yhteiskuntaopissa opitaan yhdessä toimimisen pelisääntöjä ja tapoja, miten jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa! opettaja lausuu juhlallisesti ja kysyy: –Millaisiin asioihin te haluaisitte vaikuttaa täällä koulussa?

Jokainen meistä on vastuussa monista omaa elämää koskevista päätöksistä. Kukaan ei kuitenkaan pärjää kokonaan yksin, vaan kaikki tarvitsevat muita ihmisiä tuekseen. Tarvitsemme muiden ihmisten apua esimerkiksi silloin, kun sairastumme. Joskus ehkä tunnemme olomme yksinäiseksi ja kaipaamme toisten ihmisten seuraa. Kun toimimme yhdessä, meidän täytyy ottaa huomioon toisten ihmisten näkemykset. Meidän tulee myös miettiä, mitä vaikutuksia omalla toiminnallamme on muihin ihmisiin.

Myös koulussa tarvitaan yhteistyötä, jotta arki sujuisi. Oppilaat ja opettajat tekevät yhteistyötä luokassa. Siistijöillä ja keittiön henkilökunnalla on koulussa omat tärkeät tehtävänsä. Kaikki koulussa työskentelevät muodostavat yhdessä kouluyhteisön. Yhteisö tarkoittaa joukkoa ihmisiä, joita yhdistää jokin yhteinen asia. Yhteisöllä on usein myös yhteinen päämäärä sekä säännöt, joiden mukaan toimitaan.

Joukko ihmisiä saattaa pitää samanlaisesta musiikista. He eivät kuitenkaan välttämättä muodosta yhteisöä. Sen sijaan perhe ja koululuokka ovat yhteisöjä. Yhteiskuntaopissa harjoitellaan, miten erilaisissa yhteisöissä toimitaan ja miten niissä vaikutetaan asioihin.

13

14

Me nyt – Koulu

YdinkYsYmYs Mikä on yhteisö?

TavoiTTeeT Oppilas • ymmärtää, mitä yhteisön käsite tarkoittaa. • tunnistaa yhteisölle tunnusomaisia piirteitä. • ymmärtää, miksi ihmiset tarvitsevat toisiaan selvitäkseen arjessa.

käsiTTeeT Yhteisö on ryhmä, jonka jäsenillä on jokin yhdistävä tekijä. Yksittäinen yhdistä asia ei kuitenkaan vielä merkitse, että kyseessä olisi yhteisö. Tarvitaan myös yhteisiä päämääriä ja sääntöjä.

Yhteiskuntaoppi on oppiaine, jossa harjoitellaan yhteisöissä toimimista. Koska kaikki ihmiset kuuluvat erilaisiin yhteisöihin, on tärkeää, että niissä osataan toimia ja vaikuttaa. Eduskunta säätää suomalaisia koskevat lait ja päättää valtion asioista.

Kansanedustaja on vaaleilla valittu eduskunnan jäsen. Eduskunnassa on 200 kansanedustajaa.

Diktaattori on yksinvaltias, joka päättää yksin kaikista asioista.

Tunnin kulku Oppikirjan tarinateksti s. 12−14, tietoteksti s. 14 Pohditaan yhdessä Kuvakysymykset oppikirjan s. 13 Toiminta Taitojen vihko s. 6−7

14

Tunnin kulku Halutessaan opettaja voi käyttää opettajan oppaassa ehdotettua jäsennystä oppituntien toteuttamisessa.

PohdiTaan Yhdessä • Millaisia asioita yhteiskuntaopissa opiskellaan? • Mitä tarkoitetaan käsitteellä yhteisö? • Millaisiin yhteisöihin sinä kuulut? • Keitä kouluyhteisöönne kuuluu?

kuvakYsYmYkseT Oppikirjan s. 13 • Miksi opettaja Kaino Kukkonen on tuskastunut? • Miten oppilaat voisivat auttaa häntä? • Mitä samaa Poutalahden koulun luokkahuoneessa on sinun luokkaasi verrattuna?

ToiminTa Kuka kouluyhteisön jäsen olen? Valitaan koulussa toimiva kaikille tuttu henkilö. Kaksi oppilasta kuvailee häntä. Muut yrittävät arvata kenestä on kysymys. Oppilaat kuvailevat henkilöä seuraavasti: • Ensimmäinen kertoo, miltä henkilö näyttää. • Toinen kertoo, mitä henkilö tekee. Kuvailtavat henkilöt voivat olla esimerkiksi terveydenhoitaja, keittäjä, rehtori, kouluisäntä, siistijä, englannin opettaja tai koulunkäyntiavustaja.

Oppilaat jaetaan ryhmiin A ja B. Ryhmän jäsenet merkitään esimerkiksi tietyn värisellä Post it lapulla He liikkuvat luokassa rauhallisesti ja täysin äänettömästi. Sovitusta merkistä oppilaat muodostavat parit, joista toinen on A ja toinen B. Opettaja on asettanut lattialle tai tasoille A4kokoisia tyhjiä papereita ja lyijykyniä. Parit menevät yhdessä paperin luokse. Oppilas A piirtää heikommalla kädellään (usein vasen) kasvokuvan paristaan. Kuvia ei saa nimetä! Aikaa on vain 20 sekuntia. Tämän jälkeen liikutaan taas, muodostetaan uudet A+B parit, ja tällä kertaa oppilas B piirtää kasvokuvan paristaan, aikaa edelleen vain 20 sekuntia. Kuvat kootaan taululle. Lopuksi yritetään arvata, kuka missäkin kuvassa on.

koTiTehTäväT Tehtävä 2 Taitojen vihkon s. 80.

1. Yhteiskuntaoppi opettaa toimimaan yhdessä

Oppitunti 1

Opi tuomaan esille oma mielipiteesi. Harjoittele myös toisten mielipiteiden kuuntelemista.

1. Mitä tarkoittaa yhteisö? esim. Yhteisö tarkoittaa sellaisten ihmisten joukkoa, jotka kuuluvat ryhmään, jolla on yhteiset säännöt.

2. Lue oppilaan kirjan sivulta 14 yhteisön määritelmä. Mitkä alla olevista muodostavat yhteisön? Merkitse X.

koulun liikuntakerho

jalkapallosta pitävät ihmiset

lenkkitossuja käyttävät nuoret

partiolaiset

Miksi rastilla merkitsemäsi kohdat ovat yhteisöjä? esim. Yhteisöllä on säännöt, joiden mukaan toimitaan. Siksi liikuntakerho ja partio ovat yhteisöjä.

3. Millaisiin yhteisöihin sinä kuulut? Kirjoita ja piirrä.

oppilaan oma vastaus, esim. perheeseen, jalkapallojoukkueeseen, omaan luokkaani.

Koulu

Taitojen vihkossa eritasoisia tehtäviä, joita voi tarvittaessa käyttää myös eriyttämiseen.

4. Haastattele koulun henkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Kysy esimerkiksi:

a. Mikä on tehtäväsi kouluyhteisössä? oppilaan oma vastaus

b. Millaisissa asioissa teet yhteistyötä muiden kanssa? oppilaan oma vastaus

c. Millaiset asiat ovat mielestäsi tärkeitä, kun toimitaan yhdessä? oppilaan oma vastaus

d. Mitä mieltä olet väittämästä: ”Yhteistyö muiden kanssa on tärkeä osa työtäni.” oppilaan oma vastaus

5. Lue alla olevat väittämät. Oletko samaa mieltä? Merkitse S = samaa mieltä tai E = eri mieltä. Perustele.

a. Yhdessä toimiminen on yleensä hauskempaa kuin yksin tekeminen. b. Yhteinen tuotos, esimerkiksi tarina, on monesti parempi kuin yksin tehty tuotos. oppilaan oma vastaus oppilaan oma vastaus

c. Kaikille kuuluu kunnia yhdessä tehdystä tuotoksesta. oppilaan oma vastaus

d. Yhteistyötä on se, että yksi tekee ja muut katselevat. oppilaan oma vastaus

e. Yhdessä työskennellessä ei tarvitse tehdä niin paljon kuin yksin työskennellessä. oppilaan oma vastaus

f. Yksi henkilö voi määrätä ryhmätyössä, mitä muut tekevät. oppilaan oma vastaus

2.

7

15

Kotitehtävät Kotitehtävät ovat Taitojen vihkon loppuosassa. Pohditaan yhdessä Pohditaan yhdessäkysymyksiä voi käydä läpi sen jälkeen, kun on tutustuttu tarinaan ja tietotekstiin. Niiden tarkoitus on nostaa esille tekstin yksityiskohtia sekä auttaa oppilasta liittämään opiskeltavat asiat omaan elämismaailmaansa.

Toiminta Toimintaa on useampi eri vaihtoehto. Niitä voi käyttää tunnin alussa tai lopussa. Niillä voi myös korvata oppikirjan toiminnallisen harjoituksen. Ohjeet on pyritty tekemään mahdollisimman lyhyiksi ja selkeiksi.

Kuvakysymykset Kuvakysymysten avulla asetutaan tarinan henkilöiden asemaan tai kartoitetaan, millaisia tietoja ja taitoja oppilailla jo on käsiteltävästä teemasta. Välillä niiden kautta johdatellaan pohtimaan, millaisia keskusteluja kuvituksen hahmot voisivat käydä.