Yhteisistä asioista myös päätetään yhdessä: oppitunti 1

2. Yhteisistä asioista myös päätetään yhdessä

”Miten me voisimme harjoitella yhteisten asioiden hoitamista? opettaja Kaino Kukkosen ääni hiljentää luokan. –Mitä tarkoitetaan yhteisillä asioilla? Fatima kysyy. –Olet käskenyt jokaisen pitää huolta omista asioistaan, Minni aloittaa. Opettaja kiirehti jatkamaan: –On olemassa omia asioita, kuten omista läksyistä huolehtiminen ja vaikkapa oman pulpetin siisteys. Sitten on yhteisiä asioita, kuten luokan siisteys ja yhteiset tapahtumat. –Voisimmeko järjestää juhlat täällä koululla? Santeri kysyy innostuneena. –Juhlat! Bileet! Minni kiljahtaa saman tien. –Minä voin esiintyä, Vivian sanoo ja alkaa riimittelemään: –Mä voin tarttuu mikkii ja alkaa heittää settii, sä voit tulla messii ja alkaa vaikka tanssii… –No, maltapa vielä hetki Vivian. Millaiset juhlat? opettaja toppuuttelee. –Disco! Ja tanssikilpailu! Minni ehdottaa. –Me ei haluta tanssia, Santeri puhahtaa. Väinön silmissä välähtää kauhistus. Igor nyökkäilee hyväksyvästi Minnin ehdotukselle, mutta huomattuaan Väinön ilmeen sanoo: –Yritetään saada jonkinlainen kompromissi aikaiseksi. –Jokaisella oppilaalla on oikeus omaan mielipiteeseensä, opettaja muistuttaa.

Me nyt – Koulu –Niin, ja kaikkien mielipiteet ovat tasa-arvoisia. Kenenkään mielipide ei ole tärkeämpi tai parempi kuin toisen, Vivian sanoo ja katsoo Minniä tietävästi. –Sanoisin vielä, että myöskään kovaäänisimpien mielipiteet eivät ole tärkeämpiä kuin hiljaisten, Santeri toteaa ja vilkaisee nopeasti pulpetin kantta tuijottavaa Väinöä. –Oma mielipide kannattaa tuoda rohkeasti esille. Yhteisiin asioihin voi olla mukana vaikuttamassa, opettaja kannustaa ja jatkaa:

–Pidetäänpä kokous. Näin toteutetaan

demokratiaa, lapset! Jokainen toimii

vuorotellen puheenjohtajana. Tänään on Minnin vuoro. –Kenen vuoro on olla sihteerinä, ope? Vivian huolehtii. –Jaaha, katsotaanpa… Santeri. On tärkeää, että kirjaamme muistiin, mitä yhdessä sovitaan. –Lisäksi tarvitaan ääntenlaskijat. Fatima ja Igor, laskekaa, kuinka monta kättä on ylhäällä, kun luettelen ehdotukset, Minni sanoo ja aloittaa: –Eli millaiset juhlat järjestetään? Disco? Kauhujuhla? Lemmikkieläinnäyttely? Naamiaiset? Igor ja Fatima laskevat ääniä. –Äänestyksen tulos on selvillä. Me järjestämme naamiaiset! Minni hihkaisee. –Koulun ruokala on paras paikka juhlille! Vivian sanoo. –Siihen täytyy kysyä rehtorilta lupa, opettaja täsmentää.

–Saadaanko mennä heti kysymään? Santeri innostuu. –No menkää, opettaja hymähtää. Saman tien pojat katoavat luokan ovesta, ja muut tuijottavat opettajaa jännittyneenä. –Millaisia muita tapoja on ratkaista erimielisyyksiä kuin äänestäminen?

Kun yhteisistä asioista päätetään, on tärkeää, että jokainen voi sanoa mielipiteensä. Oman mielipiteen sanominen vaatii joskus rohkeutta, mutta se kannattaa: silloin pääsee vaikuttamaan asioihin. Myös toisten mielipiteiden kuunteleminen ja kunnioittaminen on tärkeää.

On tärkeää, että omat mielipiteet perustellaan. Mielipiteiden perustelemista kannattaa harjoitella. Voit miettiä, miksi jokin asia on mielestäsi tärkeä. Miksi jokin asia kannattaisi tehdä sillä tavalla kuin ehdotat?

Yhdessä toimimiseen kuuluu myös, että välillä asioista ollaan eri mieltä. Tällöin yksi tapa ratkaista asia on kompromissi. Kompromissi on yhdessä tehty päätös, jossa kaikki luopuvat jostain tavoitteesta. Silloin kaikki saavat osan tavoitteistaan hyväksytyksi. Kompromissi edellyttää, että osapuolet kuuntelevat toisiaan ja haluavat sopia erimielisyyden. Asioista voidaan päättää myös äänestämällä, jolloin enemmistön kanta voittaa.

Oikeus sanoa mielipiteensä, kompromissien tekeminen ja äänestäminen kuuluvat demokratiaan. Demokratia tarkoittaa, että kaikki osallistuvat yhteisistä asioista päättämiseen. Sana demokratia on peräisin antiikin Kreikasta ja tarkoittaa kansanvaltaa.

Vaikka demokratiassa kaikkien mielipiteitä kuunnellaan, täysi-ikäiset tekevät yleensä lopulliset päätökset tärkeimmistä asioista. Suomessakin tehdään päätöksiä ja valintoja, joista vain täysi-ikäisillä kansalaisilla on oikeus äänestää. Esimerkiksi kansanedustajia ja presidenttiä valittaessa ainoastaan yli 18-vuotiailla on oikeus äänestää.

17

18

Me nyt – Koulu

YDINKYSYMYS Miten yhteisistä asioista päätetään demokratian pelisääntöjen mukaisesti?

TAVOITTEET Oppilas • ymmärtää, mitä yhteiset asiat tarkoittavat. • ymmärtää, mitä on äänestäminen ja hahmottaa sen yhtenä päätöksenteon vaihtoehtona. • pohtii demokraattisen vaikuttamisen perusteita.

KÄSITTEET Kompromissi tarkoittaa, että kaikki luopuvat jostain saadakseen osan tavoitteistaan toteutetuksi.

Yhteiset asiat ovat asioita, jotka vaikuttavat moniin ihmisiin. Koulussa sellainen on esimerkikisi koulun siisteydestä huolehtiminen.

Äänestäminen on yksi tapa päättää yhteisistä asioista. Äänestyksissä on valittavana eri vaihtoehtoja, joista eniten ääniä saanut voittaa.

TUNNIN KULKU Oppikirjan tarinateksti s. 16−17. Pohditaan yhdessä Kuvakysymykset oppikirjan s. 16 Toiminta Taitojen vihko s. 10−11

POHDITAAN YHDESSÄ • Miten omassa lähipiirissä (kaveripiiri, perhe) yleensä päätetään asioista? • Miten voitaisiin päästä yhteiseen ratkaisuun, jos asioista ollaan eri mieltä. • Millaisista asioista opettaja voisi antaa oppilaiden mielipiteiden vaikuttaa siihen, miten toimitaan a. liikuntatunnilla b. äidinkielen tunnilla c. yhteiskuntaopin tunnilla?

KUVAKYSYMYKSET Oppikirjan s. 16 • Keksi kuvan hahmoille vuorosanat. • Millainen olisi viihtyisä ja innostava tila yhteisistä asioista päättämiseen? • Olisiko omassa koulussa mahdollista ainakin toisinaan päättää yhteisistä asioista tilassa, jossa kaikkien ei tarvitsisi istua työpöydän äärellä?

TOIMINTA Äänestetään. Harjoitelkaa ryhmissä äänestämisen käyttämistä ratkaisemaan asioita. Jaa oppilaat viiden tai kolmen hengen ryhmiin (tärkeää on, että luku on pariton, etteivät äänestykset pääty tasan). Jokainen ryhmän jäsen äänestää jommankumman vaihtoehdon puolesta, enemmistön kanta voittaa. 1. Kuvittele, että ryhmänne miettii, mitä tehdään yhdessä koulun jälkeen: • mennään kirjastoon • mennään pelaamaan tietokoneella. 2. Kuvittele, että ryhmänne miettii, mitä luokka voisi tehdä koulun liikuntapäivänä: • pelataan jalkapalloa • pelataan sählyä 3. Kuvittele, että ryhmänne pohtii, mitä uutta ruokalajia ehdottaa koulun seuraavan kevään ruokalistalle: • lihapullia • kalapuikkoja. Ryhmät äänestävät asioista ja kertovat äänestyksen tuloksen. Pohtikaa yhdessä, onko äänestäminen hyvä tapa päättää asioista. Seuraavaksi ryhmät valitsevat yhden edellä mainituista asioista ja kehittävät siitä kompromissin, niin että kaikki saavat tavoitteitaan läpi. Pohtikaa yhdessä, mitä etua on kompromissin käytöstä asioiden ratkaisemisessa. Kompromississä voidaan esimerkiksi sopia, • että toimitaan enemmistön kannan mukaan, mutta seuraavalla kerralla kokeillaan häviölle jääneiden ehdotusta. • että oppilaat saisivat valita mieltymystensä mukaan muutamasta vaihtoehdosta. • että vuorokerroin kokeillaan kumpaakin vaihtoehtoa. Tehkää pienoisnäytelmä. Jaa oppilaat muutaman hengen ryhmiin. Näytelmän aiheena on jokin tilanne, jossa asioista ollaan erimielisiä. Erimielisyydet yritetään ratkaista oppikirjan kappaleessa kuvattujen yhdessä toimimisen pelisääntöjen mukaisesti.

KOTITEHTÄVÄT Tehtävä 4 Taitojen vihkon s. 82.

2. Yhteisistä asioista myös päätetään yhdessä

Oppitunti 1

Aina ei voi tehdä niin kuin itse toivoo. Silloin kompromissi on usein hyvä ratkaisu.

1. Oman mielipiteen perustelua kannattaa harjoitella.

Mitä mieltä olet alla olevista väittämistä? Väritä , jos olet samaa mieltä ja , jos olet eri mieltä. Perustele mielipiteesi.

väite mielipide perustelu

a. Oppilaiden pitäisi saada vaikuttaa koulun ruokalistaan.

oppilaan oma vastaus oppilaan oma vastaus

b. Oppilaiden pitäisi saada vaikuttaa siihen, mitä koulun kirjastoon hankitaan.

c. Koulussa voitaisiin järjestää teemapäivä, jolloin oppilaat tuovat kouluun omia lelujaan ja pelejään.

oppilaan oma vastaus oppilaan oma vastaus

oppilaan oma vastaus oppilaan oma vastaus

2. Selitä.

a. kompromissi kompromissi tarkoittaa, että kaikki luopuvat jostain saadakseen osan tavoitteistaan toteutetuksi.

b. demokratia

demokratia tarkoittaa, että kaik - ki osallistuvat yhteisistä asioista päättämiseen.

c. äänestäminen

Asioista voi päättää äänestämällä. Eniten ääniä saanut ehdotus voit taa.

3. Mitä kompromissi edellyttää? Kompromissi edellyttää, että osapuolet kuuntelevat toisiaan ja haluavat sopia erimielisyyden.

4. Millaisessa tilanteessa sinä olet tehnyt kompromissin? oppilaan oma vastaus, esim. Kun sisareni halusi katsoa toista TV-kanavaa kuin minä, ja katsoimme vuorotellen.

4.