Digesta 2/2022 by Artikla ry

2 / 2022

VAPPUJUO M A E XTRA

Kansainvälinen oikeus on kuollut kauan eläköön kansainvälinen oikeus - J U R I D I NEN A I KA KA USL E HT I -

Palkka-asiat puhuttavat aina. Miksi naisten ja miesten välisissä palkoissa on edelleen eroa? Mikä on paras tapa saada lisää palkkaa ja milloin palkankorotusta kannattaa pyytää?

Kauppalehti on koonnut kattavan tietopaketin palkka-asioista. Siirry lukemaan osoitteessa kl.fi/palkka

Toimitus

Sisältö

Päätoimittaja Freya Barrow digesta@artikla.fi

Ihana kamala kevät

Taitto ja ulkoasu Emma Napari emma.napari@gmail.com

Avustajat Viivi Soini, Sophie MacNamara, Silja Pohjakallio, Ida Nurmi, Julia Lyytinen, Lotta Pettersson, Sophia Macnamara, Anni Leskinen, Kia Foudila

www.artikla.fi

NETIKETIN RENESSANSSI

ASIANTUNTIJA-ARTIKKELI Eversheds Sutherland

HIILIN E

MR. ARTIKLA

ALUMNI VALOKEILASSA Juhamatti Järvi

RAALI PAIN UT

E UOT OT

Seuraava Digesta ilmestyy 24.10.2022

OPINTOPALSTA Mikä minusta tulee isona?

Julkaisija Artikla ry Yliopistonkatu 8 96300 Rovaniemi

Sähköinen versio www.issuu.com/digesta

PUHEENJOHTAJISTON PALSTA Mitkä asiat ovat juuri sinulle tärkeitä?

Kannen kuva Freya Barrow

Paino PunaMusta Painos 50 kpl

PÄÄKIRJOITUS

KOLUMNI: MIKKO HUTTUNEN Kansainvälinen oikeus on kuollut – kauan eläköön kansainvälinen oikeus

ClimateCalc CC-000025/FI PunaMusta Printing

OOL - OIKEUSTIETEIDEN OPISKELIJOIDEN LIITTO

ELSAN KANSAINVÄLISET MAHDOLLISUUDET

TUUTORHOMMIA KOKO SYDÄMELLÄ

EDUFI-HARJOITTELU

ARTIKLAN KIRJAVINKIT JA KIRJAKERHO

ÅRHUS NORDIC WEEK

HASSUTTELUSIVUT

VAPPUJUOMAEXTRA!

Pääkirjoitus Freya Barrow Digestan päätoimittaja

IHANA KAMAL A KEVÄT Tämä kevät on ollut lievästi sanottuna vaativa. Kevät on tunnetusti stressin täyteistä aikaa deadlinejen painaessa päälle, kesätyöhaun vaatiessa oman aikansa sekä kevätsiivouksenkin kolkutellessa ovella. Tämän lisäksi turvallisuuden tunnetta ei ole ainakaan vahvistanut itänaapurimme hyökkäys Ukrainaan. Pandemian tumma varjo on vieläkin yllämme, vaikka rajoituksia ei tällä hetkellä olekaan. Uutiset ilmastonmuutoksen etenemisestä eivät myöskään ole helpottaneet kuormitusta.

Nyt jos koskaan on aika katsoa ympärilleen ja nauttia ilon hetkistä. Tämän kaiken keskellä olen pysähtynyt miettimään sitä, saanko nauttia mistään, kun muualla kärsitään. Saanko iloita pitenevistä ja lämpenevistä päivistä, kun tiedän, että ilmastonmuutoksen takia seuraava kesä tulee taas olemaan tuskaisen kuuma? Saanko nauttia ystävieni ja perheeni tapaamisesta, kun tiedän, että sairaalat vieläkin täyttyvät koronapotilaista? Kun ilmastonmuutos ja sota pakottavat ihmisiä pakenemaan kodeistaan, tuntuu epäoikeudenmukaiselta pohtia, minkä värisiä tulppaaneja ostan kevään kunniaksi tai mitä skumppaa juon vappuna.

Uskon kuitenkin, että jos haluan auttaa Ukrainaa, voin lahjoittaa SPR:lle. Jos haluan pienentää hiilijalanjälkeäni, menen junalla lentokoneen sijasta. Synkistely ja itsesäälissä rypeminen ei auta sotaa pakenevia eikä sulavia jäätiköitä. Kriisit tuovat kylmästi esiin elämämme lyhyyden ja aikamme rajallisuuden. Kukaan meistä ei tiedä, olemmeko täällä vielä ensi kesänä saati sitten seuraavina vuosina. Hetki on tässä ja nyt. Petri Kokko kommentoi Helsingin Sanomien kolumnia sanoin: “Muistakaamme vaikka Suomen sota-aikaa. Naimisiin mentiin vaikka siinä parin viikon lomalla ennen paluuta rintamalle. Juurikin siksi, että oli valtava epävarmuus tulevasta. Samoin juhlittiin, tanssittiin ja pidettiin hauskaa milloin ikinä vain voitiin, niin kotirintamalla kuin korsuissa. Juurikin sitä ankeutta, pelkoa ja ahdistusta lievittämään.” Eli jos nyt on aihetta iloon, otetaan siitä todellisesti kaikki irti. Vaikka tuntuukin sopimattomalta verrata Suomen nykytilannetta sota-aikaan, ydinsanoma silti pätee. Aina on pystytty iloitsemaan pienistäkin asioista, ja näin on myös täytynyt tehdä. Nyt jos koskaan on aika katsoa ympärilleen ja nauttia ilon hetkistä. Olemme sen rankan lukuvuoden jälkeen ansainneet. Hyvää vappua juhlakansa!

Puheenjohtajan palsta Cevor Tikerpuu - Puheenjohtaja

MITKÄ ASIAT OVAT JUURI MINULLE TÄRKEITÄ? Hyvä sinä! Lukukausi on viittä vaille taputeltu, ja on aika siirtyä vapun kautta kesään. Olipa kyseessä ensimmäinen tai n:ännes lukuvuotesi, nyt on syytä nauttia yöttömistä öistä ja kohoavista lämpötiloista.

Jotta omat voimavarat pystyy mitoittamaan sopivaan suhteeseen omien tavoitteiden kanssa, on hyvä pysähtyä aika ajoin itsereflektiomaan: mitä minä oikeastaan haluan, ja mitkä asiat ovat juuri minulle tärkeitä?

Kevät perinteisesti tunnetaan stressin täyteisenä vuodenaikana. Monelle kevät tuo mieleen muistoja pääsykoekirjojen kahinasta, ylioppilaskirjoitusten hyvän vastauksen piirteiden kurkistelusta taikka omien seuraavien askelten jännittämisestä opintopolun hakulomakkeella. Vaikka nämä hetket ovat nyt takanapäin, tuo kevät aina tullessaan uusia stressin aiheita: kesätyöhakemusten parissa hikoilemista, tenttiarvosanojen jännittämistä ja muita tarpeellisia järjestelyjä kesää varten.

Stressi ei koskaan katoa elämästä täysin, vaan stressin aiheuttajat vain muuttuvat. Tästä syystä loppujen lopuksi stressaamista on lähes mahdotonta estää. Ennemmin tai myöhemmin asioilla on kuitenkin tapana järjestyä. Aika ajoin haastan itseni muistelemaan ja iloitsemaan asioista, jotka olen saavuttanut. Kaksi vuotta sitten pelkän opinto-oikeuden saaminen tuntui mahdottomalta ja stressaavalta. Ajattelen, että kun selvisin hakukeväästä, selviän uusistakin haasteista. Olen kuitenkin päässyt opiskelemaan unelma-alaani ja haluan myös nauttia siitä.

Stressiä syntyy yleensä silloin, kun kokee, etteivät omat voimavarat riitä kaikkien käsillä olevien tehtävien hoitamiseen. Sitä saattaa helposti uskotella itselleen, että kaikki maailman askareet pitäisi pyrkiä saamaan valmiiksi ennen kesälomaa tai kesätöitä. Stressiä tuottavat asiat ovat usein itselle tärkeitä, joten niistä haluaa suoriutua kunnialla. Suorituspaineet ovat taas omiaan lisäämään stressiä entisestään. Itselläni kaikki tämä kiteytyy yhteen kysymykseen: Mikä minusta tulee isona? Voin paljastaa vastauksen: En tiedä, ja sehän vasta onkin stressaavaa. Oli sitten tietävä tai tietämätön, uskon kesän tuovan jokaiselle hyvää tasapainoa lukukausiopintoihin.

Kevät on toivoa täynnä, mutta myös yllättävän haikeaa aikaa. Se saa ainakin itseni tajuamaan, miten nopeasti jälleen yksi lukukausi on vierähtänyt. Toisaalta aika rientää, kun tekee mitä rakastaa. Seuraavaa palstaa kirjoitankin eri tunnelmissa, kun toivotamme uudet Artistit tervetulleeksi napapiirille. Tsemppiä vielä loppukevääseen! Iloisin vapun- ja kesän toivotuksin,

Cevor 5

Opintopalsta Jenna Tuominen Opintovastaava

M I KÄ M IN USTA T ULEE ISON A ?

– ja monet muut kysymykset Oikeustieteen tutkinto antaa pätevyyden ja avoimet ovet moniin eri ammatteihin ja mahdollisuuksiin. Oma opintopolku saattaa kuitenkin välillä aiheuttaa mietteitä. Opintopolulla en tarkoita nyt palvelua, jota olemme hakukeväänä stressin kourissa päivitelleet 10 minuutin välein, jos sieltä vihdoin tulisi tieto myönnetystä opiskelupaikasta. Tarkoitan sillä omaa polkuamme tiedekunnassa. Vastaavasti, kun siirrymme työelämään, jokaiselle löytyy aivan varmasti oma urapolku. Kuitenkin omaa tulevaisuutta ja työllistymistä aletaan suunnitella ja jopa stressata mahdollisesti jo opintojen alkutaipaleella. Opiskeluaikana mietitään sopivia ja ”oikeita” valinnaisia kursseja työnhakua ajatellen, puhumattakaan notaarityön ja etenkin gradun aiheista. Vaikka meidän kaikkien on suoritettava tietyt pakolliset opinnot, jää opinnoissamme tilaa myös valinnaisille. Opinnoista tekee heti

mielekkäämpää se, että saamme valita juuri niitä kursseja, joita itse haluamme – olkoot nämä kurssit syventäviä oman alamme opintoja, kieliä, tai kursseja jostakin muusta tiedekunnasta. Opinnot vievät muutenkin paljon aikaa, joten valinnaisten kohdalla suosittelen menemään puhtaasti mielenkiinto edellä. Käymme tutkintomme aikana laidasta laitaan eri oikeudenaloja läpi. Siksi on ymmärrettävää, jos kaikki aiheet eivät kiinnosta, jolloin lukutunnit ja opiskelumotivaatio saattavat laahata verrattuna kiinnostavampiin kursseihin. Toivon, että opiskelijat olisivat lempeämpiä itselleen opintojen suhteen.

Valmistuttuamme työmahdollisuudet ovat laajat

Alan työt ja urapolku aiheuttavat varmasti kysymyksiä meissä jokaisessa jossain vaiheessa opintoja. Mitä, jos sitä ”omaa juttua” ei ole vielä löytänyt? Mitä, jos monet eri vaihtoehdot ja mahdollisuudet tuntuvat kiinnostavilta? Mitä, jos oikein mikään ei kiinnosta ja oma tulevaisuus mietityttää sen vuoksi? Mitä, jos ei itse halua stressata näistä asioista nyt mutta ympäriltä tulee painetta kesätyöpaikoista ja relevantin työkokemuksen saamisesta? Kuten sanottu, valmistuttuamme työmahdollisuudet ovat laajat. Toiset ovat varmoja siitä, mitä haluavat ja toiset eivät vielä tiedä, mitä haluavat. Yksi alamme hyvistä puolista on se, että on mahdollisuus lähteä moneen eri suuntaan, mutta samalla se voi aiheuttaa päänvaivaa siitä, mikä olisi itselle oikea reitti. Kun aloitin opinnot, olin varma, että minusta tulee hallinto-oikeuden tuomari. Sen jälkeen tiesin, että juttuni oli perhe- ja jäämistöoikeus. Myöhemmin halusinkin olla syyttäjä. Nyt kuitenkin notaarin tekemisen myötä minulle on kehittynyt luja mielenkiinto kuluttajaoikeutta kohtaan. Näiden välissä olen myös turhautunut sen suhteen, mitä oikeasti haluan.

Unelmat, tavoitteet ja kiinnostuksen kohteet muuttuvat matkan varrella, eikä sitä kannata säikähtää. Mahtavaa, jos olet löytänyt oman juttusi ja tiedät, mitä haluat tehdä. Tarkoitukseni ei ole saada ketään epäilemään omia tavoitteitaan, vaan enemmänkin kannustaa pohtimaan ja tutustumaan eri vaihtoehtoihin, jos ei vielä ole varma siitä, mitä haluaa. Jokaisen polku on omannäköinen ja toivon, että jokainen tekee valintansa opintojen sekä myöhemmin uransa suhteen ajatellen sitä, mikä itsestä tuntuu hyvältä. Ole utelias ja tutustu eri mahdollisuuksiin, sillä voi olla, että se oma juttu ei ole vielä tullut vastaan. Tee jo opiskeluajastasi omannäköisesi. Hae vaihtoon, osallistu järjestötoimintaan tai ota mielenkiintoinen sivuainekokonaisuus, millä ei ole mitään tekemistä oikeustieteen kanssa. Mahdollisuuksia on paljon, kuten myös työelämässä. Kaikkea ei tarvitse tietää heti. Itsekään en vielä tiedä, mikä minusta tulee isona. Kannattaa siis olla avoimin mielin. Vaikka tulevaisuutta on hyvä välillä pohtia, haluan muistuttaa, että opiskeluaika on lyhyt. Opinnoista ja opiskelijaelämästä kannattaa ottaa kaikki irti, sillä joitain mahdollisuuksia ei saa valmistumisen jälkeen takaisin. Toivotan kaikille iloista kevättä ja tsemppiä näiden suurten kysymysten pohtimiseen!

Together we make a mark Do you want to be part of our truly global team? Do you have a genuine interest in business law? Want to work in a high-performance team where one day is not a copy of another? Show us your passion and motivation. Show that you would be a great asset to our team. Register your application on our website www.whitecase.com/careers/locations/finland to jumpstart your career.

Kolumni

N E T IK ET IN R EN ESSA NSS I Missä kulkevat sananvapauden rajat? Milloin kärkäskin kritisointi on lain silmissä sallittua? Miten yhteiskunnan ilmiöt näkyvät korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa? Sananvapaus. Arvostettu ihmis- ja perusoikeus, jota ei voida pitää itsestäänselvyytenä. Työelämässämme vastaan voi tulla salassapitosopimuksia, vaitiolovelvollisuutta ja julkisuuslain mukaisesti salassa pidettäviä asiakirjoja. Vaikkei sananvapautta rajoitettaisikaan, jokaisella on viimekätinen vastuu sanomisistaan jo Euroopan ihmisoikeussopimuksen nojalla. Viime aikoina paljon medianäkyvyyttä ovat saaneet Oikeusjuttu-teoksen kirjoittajan, tietokirjailija-toimittaja Johanna Vehkoon kunnianloukkaussyyte ja kansanedustaja Päivi Räsästä vastaan valtakunnansyyttäjän nostama syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Vaikka tapaukset ovat keskenään erilaisia, niitä yhdistää kaksi asiaa: jutun osapuolten julkinen luottamustehtävä (poliitikko) ja kysymys siitä, missä menee sananvapauden raja? Räsästä koskevan asian käsittely on vielä tämän jutun kirjoitushetkellä kesken käräjäoikeudessa. Alkuvuonna Korkein oikeus hylkäsi antamassaan ennakkopäätösratkaisussa 2022:1 Vehkooseen kohdistuneen syytteen ja vapautti tämän hovioikeuden hänelle tuomitsemasta rangaistuksesta ja vahingonkorvausvelvollisuudesta. Perusmuotoinen kunnianloukkaus edellyttää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksentahallista esittämistä siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa taikka muuten halventaa toista. Sään-

nöksessä ei kuitenkaan pidetä kunnianloukkauksena arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn muun muassa politiikassa tai julkisessa virassa/tehtävässä. KKO:n mukaan esitetty kritiikki on sisältänyt ilmaisuja, jotka olivat yksittäin arvioituna toista halventavia. Korkein oikeus totesi kuitenkin, että pääpaino on ollut asianomistajan menettelyssä. Lisäksi perusteluissa kiinnitettiin huomiota siihen, että poliitikko tai julkisuuden henkilö altistaa itsensä kovallekin kritiikille, jolloin tämän sietokynnyksen tulee olla tavanomaista korkeampi. Asianomistaja oli itse aiemmin esittänyt julkisuudessa yhteiskunnallisia kannanottoja ja tästä syystä KKO katsoi, ettei kirjoitusta voida pitää kokonaisuutena arvioiden sellaisen ylittävänä, mitä ei voida pitää hyväksyttävänä. Ratkaisu osoitti jälleen sen, että kritiikki luottamustehtävissä toimivien toimia kohtaan on sallittua. Maalittaminen on negatiivinen tapa ilmaista kritiikkiä. Sisäministeriön mukaan maalittaminen on ”järjestelmällistä toimintaa, jossa yksittäinen henkilö - - käynnistää tai kannustaa yhteen kohteeseen kohdistuvan järjestäytyneen häirinnän, joka voi olla suoraa tai epäsuoraa. Keinoina voivat olla muun muassa mustamaalaaminen, yksityisluontoisten tietojen levit-täminen tai uhkaaminen. Maalittaminen voi kohdistua myös henkilöön hänen läheistensä kautta. Sen tavoitteena on yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeitä organisaatioita tai instituutioita kohtaan tunnetun luottamuksen rapauttaminen.” Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen kertoi Advokaatissa 1/2022 kokeneensa uransa aikana eniten häirintää viimeisen 1,5 vuoden aikana. Toiviaisen saamissa viesteissä hänen riippumattomuuteensa on pyritty vaikuttamaan vaatimalla häntä perääntymään tekemistään päätöksistä.

Useat oikeudenhoidon ammattilaiset ja esimerkiksi Lakimiesliitto ovat vaatineet lainsäädännöllisiä keinoja maalittamiseen puuttumiseksi. Kesäkuussa 2021 voimaan tuli rikoslain muutos, jonka mukaan syyttäjä saa nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta, jos teko on kohdistunut henkilöön hänen työtehtävänsä - - tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi. Tämän lisäksi valtakunnansyyttäjä voi antaa määräyksen syytteen nostamisesta yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä tai kunnianloukkauksesta, mikäli rikos on tapahtunut joukkotiedotusvälinettä käyttäen ja erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista. Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen kriminalisoinnin tarkoituksena on suojata yksilön rauhoitettua aluetta, jonka piiriin kuuluvia asioita hänellä on oikeus pitää halutessaan omana tietonaan. Tällaisina asioina voidaan pitää esimerkiksi tietoja perhe-elämästä, vapaaajan käytöstä, terveydestä ja ihmissuhteista. Säännöksessä kielletään toisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan oikeudeton levittäminen joukkotiedotusvälineellä tai sen toimittaminen muuten lukuisten ihmisten saataville. Teon tulee olla omiaan aiheuttamaan loukatulle vahinkoa tai kärsimystä taikka kohdistaa häneen halveksuntaa. Esitöissä vahinkona on pidetty arvostetun luottamustehtävän menettämistä ja tärkeiden ihmissuhteiden katkeamista. Erityisesti politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa/ tehtävässä toimivan yksityiselämää ei suojata samassa laajuudessa kuin muiden henkilöiden. Merkitystä oikeudenkäytössä tulee antaa henkilön asemalle ja henkilön itsensä julkisuudessa jakaman yksityisen tiedon määrälle.

Julkisessa tehtävässä toimivan yksityiselämää ei suojata samassa laajuudessa kuin muiden henkilöiden. Tässä artikkelissa on tähän asti puhuttu isoista asioista. Sananvapaudesta, politiikasta, yhteiskunnallisten organisaatioiden luottamuksen romuttamisesta ja rikoksista. Ne saattavat tuntua hieman etäisiltä, valtion ylimmän tason ongelmilta. Onko näitä asioita ja ilmiöitä lähempänäkin?

Erinäisissä luottamustehtävissä toimijat ovat ihmisiä, joilla on halu vaikuttaa yhteisiin asioihin ja hyödyntää käytettävissä olevia resursseja siihen, että elämä rullaa ja asiat ovat mahdollisimman hyvin. He myös asettavat itsensä ainakin vaikutuspiirissään jokseenkin julkiseen asemaan: valta ja vastuu altistavat kritiikille, jota tulee KKO:n ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimenkin ratkaisujen valossa kestää. Luottamustoimia on aina valtion ylimpään johtoon saakka mutta luottamustehtäviä löytyy myös opiskelijaa paljon lähempää esimerkiksi kunnasta tai yliopistoyhteisöstä. Yliopiston hallinnossa on yliopistolain mukaisesti opiskelijaedustajia (hallopedejä), ylioppilaskunnassa LYY:ssä ylintä päätösvaltaa käyttää edustajisto ja hallintoja toimeenpanovaltaa hallitus. Artisteille tutuimmat luottamustehtävät lienevät kuitenkin Artiklan hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt sekä valiokuntavaaleissa valitut valiokuntalaiset. Osasta luottamustehtävistä maksetaan palkkaa tai palkkioita, osasta puolestaan mukaan tarttuu ”vain” ihmisiä, elämyksiä ja roppakaupalla kokemusta sitä kuuluisaa CV-merkintää unohtamatta. Vaikka valtiollista päättämistä ja oikeudenhoitoon vaikuttamista ei voidakaan suoraan verrata omaa yliopistoarkea lähellä tapahtuviin asioihin, niissä on kuitenkin yhteistä kosketuspintaa. Ylioppilaskunta ja yliopisto ovat julkisoikeudellisia elimiä, joiden toimintaa sääntelee yliopistolaki. Voisiko tällöin myös hallopedeihin ja edaattoreihin kohdistua maalittamista? Ylioppilaskunnan ja yliopiston hallintoasiaa koskeviin päätöksiin voidaan vaatia oikaisua hallintoprosessin mukaisesti. Luottamukseen perustuvaan toimintaan kuuluu olennaisesti toimijoiden suoriutumisen ja tekemien päätösten arviointi ja kritisointi. LYY:n sääntöjen mukaan luottamushenkilön tulee edistää ylioppilaskunnan ja sen jäsenten parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Ainejärjestötoimintaa säätelee puolestaan yhdistyslaki, jossa yhdistyksen hallitukselle asetetaan velvollisuus hoitaa yhdistyksen asioita huolellisesti sen sääntöjen ja lain mukaisesti. Hallituksen jäsenellä ja yhdistyksen toimihenkilöllä on velvollisuus korvata tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheutettu vahinko. Ylintä päätösvaltaa yhdistyksessä käyttävät sen jäsenet. Yhdistyksessä voi vaikuttaa monella lain sallimalla tavalla,

joista helpointa on palautteen anto asianmukaisia väyliä pitkin. Yhdistyksen jäsenet käyttävät ylintä valtaansa yhdistyksen kokouksissa, joiden koolle kutsumiseksi aloitteen voivat tehdä myös jäsenet. Niin valtakunnan- kuin yliopistopolitiikassakin hallitus voi kaatua ja aiemmin luottamustehtävässä toimineet eivät tule valituksi enää uudelle kaudelle. Mikäli luottamushenkilöt eivät nauti luottamusta, heidät voidaan erottaa sääntöjen tai lakien nojalla. Nämä ovat luottamustehtävissä toimiville kauhukuvia. He haluavat toimia parhaalla mahdollisella tavalla luottamustehtävän ollessa heille kunnia-asia.

Ilman yliopistoyhteisön aktiiveja ei olisi opiskelijaelämää – ainakaan sellaisena kuin me sen tunnemme. Kaikkia näitä luottamuksen perustuvia rooleja yhdistää se, että niissä toimijat vaikuttavat välillisesti jokapäiväiseen elämäämme. Mikäli yliopistotasolla opiskelijaelämään tai edunvalvontaan ei panostettaisi, opiskelijoiden väliset kontaktit toisiinsa riippuisivat pitkälti opiskelujen ohessa tai työelämässä saavutetuista yhteyksistä ja opintojen toteuttamistapaan tai laatuun vaikuttaminen olisi huomattavasti haastavampaa. Edunvalvontatyön vaikutukset näkyvät myös ainejärjestöön kuulumattomille opiskelijoille. Mitään näistä ei tule kuitenkaan ilman merkittävää, usein näkymätöntä työmäärää. Ilman yliopistoyhteisön aktiiveja ei olisi opiskelijaelämää – ainakaan sellaisena kuin me sen tunnemme. He laittavat itsensä likoon ja antavat pyyteettömästi aikaansa, osaamistaan ja panostustaan paremman huomisen eteen. Internetin mahdollistaman riippumattoman tiedonvälityksen merkityksen kasvu on tunnustettu positiivisena asiana aina Korkeinta oikeutta ja EIT:a myöten. Toisaalta se on myös helpottanut valheellisen tai yksityiselämää koskevan tiedon levittämistä. Vaikkei rikosvastuuta tiedon levittämisestä syntyisikään, kannattaa pysähtyä pohtimaan paria seikkaa: Sanoisitko somessa julkaisemasi asian myös omalla nimelläsi tai kasvotusten?

Haluaisitko itse, että joku ruotii netissä olemustasi tietämättä siitä, mitä yksityiselämässäsi on meneillään? Tai parisuhdestatustasi jos käyt juuri läpi vaikeaa eroa? Niin pitkään kuin tiedot tai väitteet eivät liity luottamustehtävän hoitoon, tulisi jokaiselle sallia oikeus yksityisyyteen. Postauksen kohde on opiskelukaverisi ja tuleva kollegasi. Asiallisesti virallisia reittejä pitkin annettu kritiikki (myös anonyymi sellainen) nähdään ja tulee nähdä toivottavana ja positiivisena asiana: sen avulla toimijat voivat tarkastella toimintaansa, arvioida onnistumistaan ja tehdä tarvittavia muutoksia. Positiivinen palaute motivoi ja kannustaa jatkamaan hyväksi havaitulla linjalla, rakentava kritiikki kehittää sekä toimijaa että toimintaa ja asiaton palaute sekä kiusaaminen uuvuttavat ja lamauttavat. Ole aktiivinen, huomioi, keskustele ja kritisoi. Kunnianloukkausta ja yksityiselämää koskevan tiedon levittämistä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 19/2013 vp) on kaksi mielenkiintoista kohtaa, jotka haluan tässä lopussa nostaa esille: - ”Ilman nimenomaista lupaa ei ole yleensä perusteltua olettaa, että henkilö olisi suostunut ainakaan yksityiselämään syvälle käyvien tietojen julkistamiseen.” (s. 41) - ”Kaikkia sellaisia kielteisiä tai henkilökohtaisia väitteitä, jotka voivat julkistettuina olla loukkaavia, tulee ennen esittämistä arvioida kriittisesti. Väitteiden paikkansapitävyys on yritettävä varmistaa useammasta kuin yhdestä lähteestä. Myös lähteiden luonteella on merkitystä tietojen luotettavuutta arvioitaessa.” (s. 46) Yliopistosta valmistuu tulevaisuuden luojia, vaikuttajia ja oikeudenhoidon ammattilaisia. Toivoisin, että olisimme yhdessä luomassa kiusaamisesta ja häirinnästä vapaata tulevaisuuden yhteiskuntakulttuuria. Koska ainakin minusta olisi harmillista, jos vielä työelämässä joutuisimme pelkäämään tai jos joku huikea ja pätevä tyyppi jättäisi kiusaamisen pelossa lähtemättä mukaan tekemään yhteisöstämme entistäkin parempaa. Vaikuta, älä kiusaa. Kirjoittaja on nettikiusaamiseen väsynyt opiskelija

“A cup of” – a new podcast Are you interested in the legal profession and the work at a law firm? In our podcast, “A cup of”, we sit down with legal experts, recruitment professionals and other interesting profiles to talk about their experiences, insights and thoughts about work at a law firm. If you want to know more about the people, the culture and the work that we do, come and join our conversation. The podcast is available on your favorite podcast platform like Apple Podcaster or Spotify – listen now.

roschier.com

MR. ARTIKLA 2022 JULIUS KARHAPÄÄ Kuka olet ja miten voitit himoitun Mr. Artikla -tittelin?

Olen Julius Karhapää, ensimmäisen vuoden opiskelija ja ikuinen fuksi. Voitin kilpailun sekoituksella huumoria, lantion ja muiden ruumiinosien heilutusta, sekä koskettavalla kappaleen tulkinnalla. Nähtävästi sain myös tuomarit ja yleisön puolelleni.

Miksi uskot, että juuri sinä voitit tuomarit puolellesi?

Uskon voittaneeni, koska en pelkää heittäytyä ja jätin kaiken lavalle esityksen merkeissä. Minut erotti muista itsevarmuuteni, persoonallisuuteni ja kieltämättä upea tulkintani The Champsin kappaleesta Tequila, mikä sulatti ihmisten sydämet tequilashotin lailla. Karismani tulee luonnostaan ja varsinkin näissä tilanteissa se on jopa liekeissä, Cheekin kappaleen sanoin. Vuoden 2022 esiintyjät: Julius Karhapää, Julius Kuusiniemi, Sofia Arvilommi ja Mikael Mustakallio

Mr. Artikla 2022 Julius Karhapää

Kuka oli pahin vastuksesi ja miksi?

Kaikille kilpakumppaneilleni tulee nostaa hattua upeista suorituksista ja osallistumisesta, mutta kovimman vastuksen antoi Sofia Arvilommi. Jos tanssiliikkeeni olisivat olleet yhtä upeat kuin hänellä, niin olisin voinut jo ennen kisan alkua ajatella voittavani. Soffelle onnittelut sekä lehdistön että yleisön suosikin titteleistä.

Miten valmistauduit koitokseen?

Valmistauduin kisaan opettelemalla ulkoa vaativan kappaleeni ja nauttimalla ennen suoritusta muutaman virvoittavan shotin. Oli erittäin vaikeaa opetella biisin kolme sanaa, tanssia ja viihdyttää samaan aikaan yleisöä, sekä vieläpä sovittaa ne esitykseen. Onnistuin tässä mielestäni kiitettävästi ja lopussa myös kiitos seisoi.

Go-to karaokebiisi?

Pakko vastata tähän, että varsinkin tulevaisuudessa tietenkin voittokappaleeni Tequila.

ALUMNI VALOKEILASSA: JUHAMATTI JÄRVI

Kuka olet? Milloin opiskelit ja toimitko opiskeluaikanasi kenties jossakin luottamustehtävässä? Olen Juhamatti Järvi, kotoisin Suomen San Josesta, Kokkolasta. Opiskelin vuosina 2006–2010, joista Rovaniemellä 2006–2009, Göteborgissa vaihdossa 2009 ja loput etänä (olimme kehityksen kärjessä paljon ennen koronaa). Asun perheeni kanssa Sveitsissä Steffisburgissa. Olen ollut täällä vuodesta 2014 lukien. En opiskeluaikanani toiminut varsinaisesti luottamustehtävissä, vaikka olinkin erityisesti ensimmäisenä ja toisena vuonna lähes kaikissa mahdollisissa kissanristiäisissä. ELSA on tullut tutuksi parin eri tapahtuman kautta. Hauskaa oli!

Mitä teet työksesi nyt? Olen töissä kansainvälisessä vakuutusyhtiössä. Tätä ennen työskentelin pankkiohjelmistoja kehittävässä yrityksessä ja kosmetiikkatuotteita valmistavassa yrityksessä. Viimeiset noin viisi vuotta olen tehnyt tietosuojajuristin ja tietosuojavastaavan töitä, joita olen täydentänyt sopimusoikeudellisilla hommilla. Sekatyömiehestä on hiljalleen kuoriutunut tietosuojaan erikoistunut ukko.

Miksi päädyit lukemaan oikeustiedettä ja miten urapolkusi jatkui siitä? Televisiosta tuli kaikenlaisia juristisarjoja (sekä hyviä että huonoja). Ehkä tästä syttyi ensimmäinen ujo kipinä. Päässä on ollut kaksi eri urakokonaisuutta: juristi ja/tai yrittäjä. Ehkä tietty periksiantamattomuus ja kovapäisyys vei lopulta näihin hommiin.

Mikä on parasta työssäsi? Entä haastavinta? Erilaisten ongelmien ratkaiseminen järkevillä neuvoilla, ihmisten auttaminen ja asioiden selvittäminen. Usein haastavinta on tavalliseen kanssakäymiseen ja kommunikaatioon liittyvät yksityiskohdat: miten puhua ja sopia asioista ymmärrettävällä tavalla ja motivoiden ihmisiä kohti yhteisiä tavoitteita.

Rakkain muistosi Artiklasta? Artistit ja kaikki lukuisat hauskat yhteiset hetket. Jatkot Toipparilla tai Rovakadulla, euron oluet Nite Trainissä, Kaamosluennot Levillä, läpäisty tenttitulos itkumuurilla, hiihtolenkit naapurin kanssa rutikuivilla suksilla sydämen takoessa rintaa ylikierroksilla. Opiskelumuistoja, urheilua, juhlahumua. Onneksi opiskeluajoista on jäänyt lukuisia ystäviä ja hyviä tuttuja, joiden kanssa tulee pidettyä enemmän ja vähemmän yhteyttä.

Onko antaa kirja-, leffa- tai sarjavinkkejä? Pari kirjavinkkiä: Titan: The Life of John D. Rockefeller, Sr tai Extreme Ownership: How U.S. Navy SEALs Lead and Win. Elokuvia ja sarjoja on tullut katsottua yli omien tarpeiden. Sarjoista The Wire, Mad Men, True Detective, tai West World, elokuvista esimerkiksi The English Patient, Constant Gardener tai Traffic.

ALUMNIN VINKIT Tietosuojavinkkejä osoitteessa https://www.data-protection.online. ;) Sukset kannattaa voidella ennen lenkkiä erityisesti naapurin kanssa maratonlenkkiä hiihdettäessä (ks. ylempi kommentti). Kuivilla suksilla neljänkympin lenkki ei tuntunut hyvältä.

EDELLISEN ALUMNIN KYSYMYKSET SINULLE: Mikä on suurin sinulle sattunut kömmähdys opiskeluaikana ja miten selvisit siitä? Tivolin beach partyt 2007. Yökerho oli tupaten täynnä ja meininki ns. "katossa". Paikalle oli tuotu hiekkaa ja rakennettu uima-allas rantateeman mukaisesti. Paikka kuhisi artisteja ja muita tuttuja. Hyvästä meiningistä ja seurasta ilahtuneena päätin heittää opiskelijakaverini uima-altaaseen. Tämä ei ollut paras päähänpisto. Hänen kantamassaan käsilaukussa oli kolmen muun kaverin matkapuhelimet. Kaikki neljä puhelinta kastuivat ja rikkoutuivat. Aamulla huomasin "tiputtaneeni" kultaisen kaulaketjuni. Kengissä oli hiekkaa ja närästi. Ilta oli 5/5.

Mikä on vähän tiedetty fakta Artiklasta, joka jokaisen itseään kunnioittavan Artistin kuitenkin tulisi tietää? Artiklan henki on jäänyt muistoihin. Kaamosluennot, menomatka Sakkeen (ja takaisin), ELSAn "ekskursio" Liettuaan, porukan yhteishenki ja Rovaniemen mutkattomuus. Nämä ovat varmasti kaikille artisteille tuttuja juttuja.

Jos saisin tehdä yhden asian miettimättä seurauksia, mikä se olisi? Asiamieheni neuvoi olemaan vaiti.

Mikä ominaisuus on auttanut sinua eniten juristin työssäsi? Pitkäjänteisyys, välittömyys ja positiivinen elämänasenne. Joskus jutut tuskastuttavat, toisinaan hommista saa puristettua hienoja onnistumisen tunteita. Joka päivä tulee jotain uutta ja opittavaa.

Share our vision, shape your future We are one team with no borders. We offer exceptional career opportunities to students and aspiring graduates, in an international environment which is motivating, rewarding and, we believe, truly different from our competitors. We never stand still. We are ambitious and never afraid to innovate. We redefine the possible. “Combining work with the ongoing studies has worked well, and it really feels like you get to utilize the skills you have learned in practice. Being part of an international law firm has enabled us to work with a wide range of diverse and interesting tasks. In addition, we have a motivational atmosphere and an incredibly good team spirit with all the trainees here at DLA Piper.” – Feedback from our Trainee program. Are you up for the challenge? If yes, there could be a bright future for you at DLA Piper. Follow us on social media @dlapiperfinland to stay tuned!

Be18Supportive

Be Collaborative

Be Bold

Be Exceptional

Kolumni Tutkijatohtori Mikko Huttunen

K ANSA INVÄ L IN E N OI KEUS ON K U O L L UT

– Kauan eläköön kansainvälinen oikeus Tammikuussa 2022 esitin kansainvälisen oikeuden poolitenttikierroksella fiktiivisen tilanteen. Kuvauksessani Itämeren ja siten Suomen turvallisuus oli joutunut Venäjän sotilaallisen uhan kohteeksi, minkä vuoksi Suomi oli alkanut toteuttaa Ahvenanmaan demilitarisoinnin vastaisia toimenpiteitä. Kuvauksessa pyrin alleviivaamaan, että kyse oli nimenomaan oikeudellisesta riidasta: Venäjän mielestä Suomi on loukannut toimillaan kansainvälistä oikeutta. Suomen mielestä Venäjä on loukannut toimillaan kansainvälistä oikeutta. Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan mukaan oikeudelliset riidat tulee yleensä saattaa YK:n kansainväliseen tuomioistuimeen. Samoin koulutuksemme oikeustieteiden tiedekunnassa pyrkii edistämään kykyä ratkaista oikeudellisia riitoja. Tästä huolimatta monet vastaajat olivat valmiita luokittelemaan riidan ensisijaisesti poliittiseksi ja antamaan sen käsiteltäväksi YK:n

turvallisuusneuvostoon. Ylipäätään vastauksissa oltiin skeptisiä sen suhteen, voitaisiinko kiistaan saada ratkaisua. Miksi näin? Nähdäkseni monet vastaajat eivät kokeneet kansainvälistä tuomioistuinta riittävän normatiiviseksi riidanratkaisukeinoksi. Normatiivisuus on oikeastaan vain hieno sana velvoittavuudelle: siis sille, missä määrin jotkin säännöt sitovat ihmisiä tai ohjaavat heidän käytöstään. Voidaan sanoa, että kaikki oikeus on normatiivista, mutta että sen eri ainesosien normatiivisuus vaihtelee. Esimerkiksi perustuslaki on nykyään erittäin normatiivinen oikeuslähde; oikeuskirjallisuus taas ei ole vahvasti normatiivista alun perinkään. Kansainvälinen oikeus on siitä uniikki oikeudenala, että tyypillisesti kaikkien sen oikeuslähteiden normatiivisuus on kyseenalaista. Valtiosopimukset ovat Wienin

valtiosopimusoikeutta koskevan yleissopimuksen mukaisesti sitovia, mutta niiden laatiminen ja noudattaminen ovat riippuvaisia valtioiden tahdosta. Kansainvälisen tapaoikeuden sisällöstä taas valtiot ovat hyvin usein eri mieltä. YK:n kansainvälisen tuomioistuimen ratkaisut riitakysymyksiin ovat sitovia (0,5 p), mutta tuomioistuimen toimivaltaan ja tuomioiden täytäntöönpanoon liittyy ilmeisiä reunaehtoja. Vastauksissa ratkaisuksi esitetty YK:n turvallisuusneuvosto ei toki sekään ole erityisen tehokas täytäntöönpanomekanismi. ”TN:ään” keskittyy paljon geopoliittista voimaa, ja parhaimmillaan pysyvät jäsenvaltiot Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Iso-Britannia ja Ranska toimivat valtioyhteisön poliiseina ja ulosottomiehinä. Pahimmillaan ne kuitenkin sooloilevat toisiaan ja muita valtioita vastaan. Syyrian konfliktiin ei ole edelleenkään saatu ratkaisua, ja kuukausi tammikuun tenttikierroksen jälkeen Venäjä käynnisti hyökkäyssodan rajanaapuriaan vastaan. Ei siten ole yllättävää, että tulevat juristit suhtautuvat kansainvälisen oikeuden normatiivisuuteen kriittisesti. *** Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli yhtäältä osoitus kansainvälisen oikeuden heikosta normatiivisuudesta: säännöt ja niiden takeena olevat mekanismit eivät kyenneet estämään sotaa. Toisaalta hyökkäys synnytti ennennäkemättömän kansainvälisen oikeuden puolustuspuheen. Somessa löydettiin YK:n peruskirjan voimankäytön säännöt ja kansainvälisen rikostuomioistuimen peruskirja. Monella suulla julistettiin, että Venäjä on hyökkäystoimillaan rikkonut YK:n peruskirjan voimankäytön kieltoa (totta) ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta (totta), ja että Vladimir Putin ja monet muutkin venäläiset sotilaskomentajat ovat sotarikollisia (totta).

Ei ole yllättävää, että tulevat juristit suhtautuvat kansainvälisen oikeuden normatiivisuuteen kriittisesti Keskustelussa mielenkiintoisinta – sillä suotakoon kaikille oikeus omiin fiksaatioihinsa – oli kuitenkin se, ettei kansainvälisestä oikeudesta tullut ainoastaan normatiivista vaan kaikkein normatiivisinta oikeutta. Lakimiesliiton puheenjohtaja Tuula Linna totesi blogissa, että “Pääsy oikeuteen ja oikeuksiin on juristikunnan hyvin tuntema periaate. Pääsy rauhaan ja oikeus rauhaan on kuitenkin vielä tätäkin ensisijaisempi.” Niinpä: hyvinvointivaltiollisten kysymysten pyörittely tuntuu hieman toissijaiselta, kun sovellettavaksi tulevat ius ad bellum ja ius in bello. Sodalla näyttää siis olevan välitön vaikutus oikeudenalojen keskinäiseen rankingiin. Kovissa konflikteissa paarian asemassa oleva ius gentium eli kansojen oikeus nousee arvoon arvaamattomaan. ”Tell me again how international law is dead?”, kysyi eräs tutkija Twitterissä. Normatiivisuudellakin on tosin rajansa. Onko kansainvälinen oikeus muuttunut niin yksilö- ja ihmisoikeuskeskeiseksi, että voimankäytön kiellostakin puhutaan ensisijaisesti oikeutena rauhaan? Niin ikään kansainväliselle oikeudelle annettu normatiivisuus tuntuu aina olevan vahvasti moraalista eikä juridista normatiivisuutta. Lakimiesuutisten blogissa Antti Innanen linjasi seuraavasti: “Meidän tulee näyttää, kummalla puolella olemme ja tämän jälkeen puolustaa oikeudenmukaisuutta tiukasti ja äänekkäästi.”

Olen Innasen kanssa samaa mieltä siitä, että itseään puolustavalla valtiolla on kansainvälinen oikeus puolellaan. Mutta sopisiko tällainen kantaaottava lausuma luontevasti minkään muun oikeudenalan normien soveltamiseen tai sen piirissä käytävään keskusteluun? Ja onko kansainvälinen oikeus uskottavasti normatiivista vain sen hetken, kun maailman katseet ovat kääntyneet oikeudettoman sodan näyttämölle tai sen jälkiselvittelyyn? *** Kansainvälisen oikeuden tutkijan näkökulmasta yhtäkkinen normatiivisuus olikin hieman hämmentävää. Yhtäältä se oli osoitus oikeudenalan kestävästä merkityksestä. Ukrainaan kohdistunut laiton hyökkäyssota nosti esille sen, että suvereenien valtioiden toiminnalle on oltava olemassa oikeudellisia rajoitteita: meidän on kyettävä kansainvälisesti toteamaan mitkä toimet, kuten vaikkapa Venäjän alkukevään sotatoimet, ovat sitovasti ja ehdottomasti oikeudenvastaisia.

Onko kansainvälinen oikeus uskottavasti normatiivista vain sen hetken, kun maailman katseet ovat kääntyneet oikeudettoman sodan näyttämölle tai sen jälkiselvittelyyn?

Toisaalta se oli osoitus siitä, että kansainvälinen oikeus muuntuu juristien mielissä aina tilanteeseen sopivaan muotoon. Iure belli ac pacis, jonka velvoittavuuteen muuten ei tunnuta (aikuisten oikeasti) edes uskovan, ajaa kaiken muun edelle, kunhan moraalinen tahtotila on riittävän vahva. Epäilenkin, että jotkut alan tutkijat kokivat helmi- maaliskuussa lähinnä paatumusta. Nähtyään lukuisia konflikteja, joissa kansainvälinen oikeus on sivuutettu, ja luettuaan historian juristien oikeuttamista sodista, oli heidän vaikea suhtautua innolla siihen moralistiseen, ehdottomaan sävyyn, jolla sodan oikeussäännöistä Ukrainan sodan alussa keskusteltiin. Oikeustieteilijä Prosper Weil varoitti 1980-luvulla kansainvälisen oikeuden kasvavasta normatiivisesta relativismista: siitä, että sääntöjä luodaan ja tulkitaan niin, että niiden sitovuutta on vaikea ennakoida. Weilin varoitus oli kuitenkin vailla historiallista kontekstia. Kansainvälinen oikeus always has been ja tulee luultavasti aina olemaan normatiivisesti suhteellista. YK:n järjestelmä on muuttanut sitä ennustettavampaan suuntaan, mutta oikeudenalan perusrakenteena on edelleen valtioiden itsemääräämisoikeuden ja valtioyhteisön jäsenyydestä seuraavien velvoitteiden välinen jännite. Tästä dilemmasta ei ole ulospääsyä, mutta toisaalta se ei tarkoita, että kansainvälinen oikeus olisi hyödytöntä. Oikeudenalan suurin kriitikko Martti Koskenniemikin peräänkuulutti Gentle Civilizer -teoksensa lopussa oikeuskulttuuria, jossa kansainvälisen oikeuden sääntöjä pidetään muodollisesti velvoittavina eli vahvasti normatiivisina. Vaatimukseen on helppo yhtyä. Vain tällä tavoin kansainvälinen oikeudenmukaisuus voi näyttäytyä itseisarvoisena päämääränä eikä vain välineenä, jota hyväksikäytetään poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Mikä?

Mitä?

Oikeustieteen opiskelijoiden liitto, tuttavallisemmin Oikkariliitto tai OOL, on vuonna 2020 perustettu juridiikan alan opiskelijoiden kattojärjestö. OOL:n jäseninä olevat ainejärjestöt edustavat liki kaikkia Suomen oikeustieteen opiskelijoita, toimien viidessä eri yliopistossa, molemmilla kotimaisilla kielillä. OOL:n jäseninä olevilla ainejärjestöillä on yli 4 000 opiskelijajäsentä. Oikkariliiton tehtävä on tukea ainejärjestöjen edunvalvontatyötä koordinoimalla ja toteuttamalla edunvalvontaa valtakunnallisella tasolla.

Liiton tehtävänä on tukea ainejärjestöjen edunvalvontatyötä koordinoimalla, sekä toteuttamalla valtakunnallisen tason edunvalvontaa. OOL esimerkiksi järjestää seminaareja, jotka tuovat opiskelijan näkökulmaa juridiikan alan sisäiseen

Ketkä? Liitossa ylintä päätösvaltaa käyttää vuosittain kokoontuva liittokokous, jossa kaikilla ainejärjestöillä on yhtäläinen edustusoikeus. Liittokokouksien välillä ylintä valtaa käyttää liittohallitus, jonka toimintaa tukee ainejärjestöjen edustajista kokoontuva neuvoaantava valtuuskunta. Liiton hallituksessa toimii tekijöitä jokaisesta ainejärjestöstä. OOL:n hallituksen työ jakautuu karkeasti viidelle eri sektorille: koulutuspolitiikka, opintoasiat, työelämä, kaksikielisyys sekä viestintä. OOL on hallinnollisesti täysin itsenäinen, ja päätöksenteko tapahtuu opiskelijoiden toimesta ainejärjestöjen kautta. Liitto tekee kuitenkin tiivistä sidosryhmäyhteistyötä muun muassa Suomen Lakimiesliiton kanssa, sekä muiden valtakunnallista opiskelijaedunvalvontaa tekevien järjestöjen kautta.

Oikkariliitto myös julkaisee kannanottoja ja blogitekstejä ajankohtaisista aiheista, sekä kouluttaa ainejärjestöissä paikallistason toimijoita, sekä tukee yliopistoissa hallinnon opiskelijaedustajien työtä.

Missä? Löydät OOLin Instagramista ja Twitteristä nimellä oikkariliitto. Voit tutustua OOL:n tavoiteohjelmaan, kannanottoihin ja blogiteksteihin verkkosivuillamme osoitteessa oikkariliitto.fi.

Lotta Pettersson ja Sophia Macnamara

Ambitious minds working together makes all the difference.

Thinking Ahead Since 1899

JOIN US

ELSAn kansainväliset mahdollisuudet Moikka!

Täällä kirjoittelee Silja, ELSA Rovaniemen Seminars & Conferences -vastaava. Tehtäviini lukeutuu pestin nimen mukaisesti esimerkiksi seminaarien järjestäminen, mutta yhtä lailla myös erinäiset ELSAn tarjoamat kansainväliset mahdollisuudet. ELSA on varmasti monelle tuttu nimi paikallistason toiminnan, kuten sitsien ja syksyllä järjestettävän Fuksicocktailin, myötä, mutta jäseneksi liittymällä ovet avautuvat upeisiin mahdollisuuksiin myös Suomen ulkopuolella!

olleet hetken tauolla vallinneen koronavirustilanteen vuoksi. Study Visit toteutetaan usein yhteistyössä kohdekaupungin ELSA-paikallisryhmän kanssa – näin opintomatkalla pääsee myös tutustumaan eri maan oikkareihin! Opintomatkojen ohjelmaan kuuluu esimerkiksi vierailuja tuomioistuimiin ja paikallisiin asianajotoimistoihin.

ELSA Law Schools – kansainvälisty ja opi uutta!

ELSAn delegaatiotoimintaan osallistumalla pääset seuraamaan aitiopaikalta suurten kansainvälisten järjestöjen istuntoja ja päätöksentekoa. ELSA on aiemmin tehnyt delegaatiotoiminnan osalta yhteistyötä muun muassa UNESCO:n, UN ECOSOC:in, OECD:n ja WIPO:n kanssa.

ELSA Law Schools -toimintaan kuuluvat talvisin ja kesäisin järjestettävät tapahtumat eli Winter- ja Summer ELSA Law Schoolit (WELS ja SELS). Noin viikon tai kaksi kestäviin Law Schooleihin sisältyy yleensä tiettyyn oikeudenalaan tai teemaan perehtymistä, verkostoitumista, vierailuja eri kohteisiin sekä tietenkin sosiaalista ohjelmaa! WELS ja SELS tarjoavat siis erinomaisen mahdollisuuden päästä syventämään tietämystä tietyn aihealueen osalta sekä kehittämään omaa oikeudellista ajattelua. ELSA Law Schools -toimintaan osallistumalla pääset myös tutustumaan eri puolilta maailmaa saapuviin osallistujiin, ja luomaan elinikäisiä ystävyyssuhteita. Haku on valitettavasti jo sulkeutunut kesän tapahtumien osalta, mutta mukaan on vielä mahdollista päästä Summer ELSA Law Schoolin lisähakuun osallistumalla!

Uutta näkökulmaa opintoihin Study Visitille osallistumalla

ELSA Study Visitit ovat ulkomaille suuntautuvia opintomatkoja, joille osallistuville tarjoutuu oivallinen mahdollisuus kohteen oikeus- ja työkulttuuriin tutustumiseen. Opintomatkoja on aiemmin tehty muun muassa Amsterdamiin ja Prahaan, joskin Study Visitit ovat

ELSAn delegaatiot – mitä, miksi ja milloin?

Delegaatioihin osallistuminen tarjoaa ELSAn jäsenille ainutlaatuisen mahdollisuuden saada ensikosketus kansainväliseen toimintaan. Istuntoja seuraamalla pääset kehittämään oikeudellista osaamistasi – toisaalta toimintaan osallistuminen on myös oiva tilaisuus pyrkiä verkostoitumaan kansainvälisellä tasolla! Haku seuraavalle delegaatiokierrokselle on auki 30.5.–12.6.! Lisätietoa delegaatioista saat osoitteesta delegations.elsa.org. Mikäli sinulle herää kysymyksiä mistä tahansa edellä esitellyistä mahdollisuuksista, voi minuun olla yhteyksissä sähköpostitse tai vaikka nykäistä hihasta yliopistolla!

Silja Pohjakallio silja.pohjakallio@fi.elsa.org

” Mielestäni Cassulla on parasta erityisen lämminhenkinen ja kannustava työilmapiiri. Mahtavat työkaverit tekevät jokaisesta harmaasta ja sateisestakin työpäivästä aurinkoisen. Harjoittelija, 2022

castren.fi/fi/urapolku/opiskelijat/

KESTÄVIÄ MENESTYSTARINOITA

T UUTOR HOM M IA

koko sydämellä Tuutor, uuden fuksin tuki ja turva, ensimmäinen kiinnityskohta opiskelijayhteisöön ja uuteen kaupunkiin. Juuri opintonsa aloittavan opiskelijan näkökulmasta mikään ainejärjestötoiminta ei ole tuutorointia tärkeämpää, sillä tuutorin pääasiallinen tehtävä on tutustuttaa uusi opiskelija yliopistoon, ainejärjestöön, opiskelukaupunkiin ja opiskelijaelämään. Ilman tuutoreita ainejärjestöillä olisi huomattavasti vähemmän aktiivisia jäseniä. Ilman tuutoreita useat opiskelijat jäisivät aivan liian yksin niin vapaa-ajalla kuin opiskeluarjessa. Tuutorilta vaaditaan avoimuutta, innokkuutta ja heittäytymiskykyä. Kuitenkin lopulta hyvän tuutorin tekevät edellä mainittujen lisäksi kyky ottaa asiat vakavasti silloin, kun tilanne sitä vaatii, pitää ryhmä hallussaan myös niinä Fuksihärdellin kaoottisimpina iltoina ja johtaa ryhmäänsä tietynlaisena johtajan ja kaverin välimuotona. Tuutorin tehtävä ei ole siis helppo. Vastuu oman ryhmän ryhmäytymisestä on suuri. Kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan ja tuutorina saattaa joutua kohtaamaan myös todella vaikeita tilanteita liittyen esimerkiksi kiusaamistapauksiin tai muuhun häirintään. Näissä tilanteissa vaaditaan hyvää tilannetajua sekä syvää ihmistuntemusta. Vaikka tuutorin tehtäviin kuuluukin yksinkertaisuudessaan yliopistoon ja ainejärjestöön tutustuttaminen, on tuutoreilla tärkeä tehtävä myös opiskelijayhteisön arvojen siirrossa seuraavalle vuosikerralle. Mitä vanhat edellä, sitä nuoret perässä. Mikäli häirintä tuomitaan vahvasti sen kaikissa muodoissa heti orientaation alusta asti, niin tuutoreiden kuin muiden vanhempien opiskelijoiden toimesta, omaksuvat uudet opiskelijat nämä samat arvot nopeammin. Tuutorilla on myös suuri merkitys häirinnän tuomisessa julki. Tuutorin ja fuksin välisen suhteen tulee olla turvallinen ja välitön tila, jossa

Fiiliksiä fuksihärdellistä ja tuutortouhusta

vakavistakin asioista voidaan puhua avoimesti. Häirintä ei aina näy päällepäin ja siksi onkin erityisen tärkeää, että siitä puhutaan ääneen. Opiskelijakulttuuri, erityisesti sen alkoholin käyttöön liittyvä osuus, on vuosi toisensa jälkeen esillä niin kansallisessa mediassa ja julkisessa keskustelussa kuin erilaisissa palautekyselyissä. Vuosi toisensa jälkeen keskustelussa nousevat esiin samat teemat: tapahtumat nojaavat alkoholin käyttöön, ihmiset kokevat painostusta alkoholin käyttöön, alkoholittomia tapahtumia on liian vähän. Fuksihärdelli on ensikosketus opiskelijakulttuuriin. Jos sitä kulttuuria halutaan muuttaa suuntaan, joka vastaa palautteiden ja yleisen keskustelun toivomaa, ovat tuutorit siinä avainasemassa. Tuutorin tehtävänä on kertoa jokaiselle uudelle opiskelijalle, että alkoholia ei ole pakko käyttää, sen käyttöön painostamista ei hyväksytä ja kaikkiin tapahtumiin voi osallistua alkoholittomana. Kun uutta opiskelijakulttuuria siirretään seuraaville sukupolville, muuttuu kulttuuri hiljalleen parempaan suuntaan. Opiskelijakulttuuri ei muutu itsekseen, sitä pitää tietoisesti muuttaa.

Tänä vuonna oikeustieteiden tiedekunnan opiskelijatuutoreiden valintaprosessiin tehtiin merkittävä muutos, kun LYY-vetoisesta anonyymin hakemuksen mallista siirryttiin Artiklavetoisempaan anonyymin hakemuksen ja yksilöhaastattelun malliin. Muutos vaikuttaa tervetulleelta, sillä tuutoriksi valittavien täytyy käydä lävitse entistä tiukempi seula. Tuutortoiminta edellyttää niin motivaatiota kuin soveltuvuutta tehtävään, ja uudella mallilla pyritäänkin valitsemaan entistä motivoituneempia ja tehtävään soveltuvampia henkilöitä. Vain aika näyttää, miten uudenlainen rekrytointiprosessi vaikuttaa tuutortoiminnan laatuun. Tuutortoiminta, sen konsepti ja kehitys ei ole koskaan valmis, vaan aina löytyy entistä parempia tapoja perehdyttää uudet opiskelijat meille kaikille valmiiksi niin rakkaaseen yhteisöön. Kantakaamme siis jokainen kortemme kekoon entistä paremman opiskelijakulttuurin ja -yhteisön eteen.

Viivi Soini Tuutorvastaava

E DUFIH ARJ OIT T E L U

Singapore – määräysten ja täytäntöönpanon (sekä ruoan) mallioppilas Tuntemattomien kasvoista näkyy ainoastaan silmäpari, eikä metro- ja bussimatkoilla kannusteta puhumaan. Viiden hengen ryhmäkokorajoituksesta ei tulla luopumaan lähitulevaisuudessa. Hassua kyllä, kaikkeen tottuu, eivätkä rajoitukset tunnu kuuden kuukauden Singaporessa oleskelun jälkeen lainkaan liiallisilta. Kun muistaa olla viemättä duriania metroon ja olla syömättä purkkaa, pärjää jo melko pitkälle. Harjoittelun aikana tuli voimaan uusi laki, joka kieltää tarjottimien jättämisen pöytään paikallisissa hawkerruokakeskuksissa sakon uhalla. Singaporelle tyypillisesti muutokset linjauksiin voivat olla hyvin nopeita, eikä niistä neuvotella: kulkemisesta kodin ulkopuolella ilman maskia voi edelleen saada jopa 10 000 dollarin sakon (tai enimmillään puolen vuoden vankeustuomion). Koronaaikana Singaporen taipumus sääntöihin on korostunut entisestään. Oleskelun aikana olen vakuuttunut Singaporen kyvystä panna täytäntöön uusia sääntöjä, sekä myös saada väestö noudattamaan niitä.

EDUFI-harjoittelu on helppo ensiaskel hankkia kansainvälistä työkokemusta Viimeiset kuusi kuukautta olen viettänyt työharjoittelussa Suomen suurlähetystössä Singaporessa. Team Finland Knowledge (TFK) -harjoittelijana avustan TFK-erityisasiantuntijaamme korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteistyömahdollisuuksien edistämisessä. Singaporen lisäksi TFK-verkoston toimipisteitä on myös Washingtonissa, Pekingissä, Buenos Airesissa, New Delhissä, Moskovassa, Pretoriassa ja Abu Dhabissa. Lähetystö Singaporessa on henkilöstöltään Suomen edustustoista pienempiä edustustoja maailmalla, mikä on tarjonnut minulle mahdollisuuden laajaan kirjoon työtehtäviä. Harjoittelun aikana olen päässyt mm. järjestämään joulupukin Meet&Greet -tilaisuuteen Gardens By the Baylle, toimimaan vaalitoimitsijana aluevaaleissa, verkostoitumaan singaporelaisten ja suomalaisten yritysten ja organisaatioiden kanssa, sekä syventymään maailman älykkäimmäksi kaupungiksi tituleeratun Singaporen tavoitteisiin ja strategioihin älykaupungin sekä laiva- ja merenkulkualan digitalisaatiossa. Expatteja nauttimassa Pulau Ubinista Singaporen auringon alla

EDUFI-harjoittelu on Opetushallituksen tukema 3–6 kuukauden mittainen työharjoittelu korkeakouluopiskelijoille ja vastavalmistuneille. Aikaa on jäänyt työn ohella myös muuhun. Singapore on yksi maailman monikulttuurisimmista maista, jonka enemmistö väestöstä koostuu kiinalaisista ja loput malaijista ja intialaisista. Englannin kielen lisäksi Singaporen virallisia kieliä ovat malaji, tamili sekä mandariinikiina. Monikulttuurisuus on luonut Singaporeen mitä ainutlaatuisimman ja monipuolisimman ruokakulttuurin (ja jonkinlaisena ruokasnobina nimittäisinkin Singaporen ruoan pääkaupungiksi). Nälän tullessa voi pysähtyä syömään liki mihin tahansa, sillä Singaporen keskivertokin on maailman asteikolla hyvää. Yhtenä maailman finanssikeskuksena Singapore houkuttelee myös paljon ulkomaalaisia osaajia, expatteja. Vuonna 2020 ulkomaalaisia oli noin 29 % asukkaista. Vuoden ympäri kestävä trooppinen helle, maan englanninkielisyys ja korkea elintaso eivät ainakaan vähennä houkuttelevuutta. EDUFI-harjoitteluni on ollut mitä antoisin kokemus ja helppo ensiaskel hankkia kansainvälistä työkokemusta. Haluan kannustaa kanssaopiskelijoitani kokemaan ja näkemään opiskeluaikana mahdollisimman paljon, sekä tutustumaan laajalti mm. eri harjoittelumahdollisuuksiin. EDUFI-harjoittelu on Opetushallituksen tukema 3–6 kuukauden mittainen työharjoittelu korkeakouluopiskelijoille ja vastavalmistuneille. Paikkoja on tarjolla niin Suomen edustustoissa kuin Business Finland -toimistoissa, Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuteissa ja yrityksissä ja paikallisissa järjestöissä ulkomailla. Hakuaika on kaksi kertaa vuodessa, helmi- ja syyskuussa.

Janina Voong 4. vuoden oikeustieteen opiskelija

Bird & Bird is an international law firm which supports organisations being changed by technology or the digital world. You can find our 30 offices in 21 countries across Europe, the Middle East, Asia-Pacific and North America. We are a diverse and equal workforce of altogether 2900 lawyers and other professionals working together as one firm. Our lawyers work in an array of practice areas, complemented by our industry-focused sectory groups. Junior Trainee Our Junior Trainee programme is designed for students who are at the early stage of their law studies. As a Junior Trainee you can easily combine your work and studies by working part-time. Your main duties will include diverse office work. Our Junior Trainee programme is a great opportunity for you to gain treasured work experience alongside your studies.

Associate Trainee Our Associate Trainee programme consists of five to six months during which you will work as a full-time Trainee. The purpose of the programme is to offer you an opportunity to try your wings in practicing business law. You will work for various practice groups assisting the firm’s lawyers in diverse and challenging assignments. During the second half of your traineeship, you will have the opportunity to specialize in one or two practice groups.

Thesis Trainee Writing a master’s thesis can be a challenge, but with the right kind of support it might turn out to be an inspirational process. With us it might also be a door opener to our global network. As a Thesis Trainee you will have the firm’s extensive knowledge services as well as support from our experts across all juridications at your fingertips.

For more information, please visit our careersite: twobirds.attract.reachmee.com

Artiklan kirjakerho

Artiklan kirjasuosituksia

Kiinnostaisiko sinua lukea muutakin kuin tenttikirjoja? Artiklan kirjakerhossa luemme kaikkea Dostojevskista Aku Ankkaan kuukausittain vaihtuvan teeman puitteissa. Teosten teemat luonnollisesti herättävät kerhon tapaamisissa vilkasta ja vapaamuotoista keskustelua. Jos lukeminen oman jaksamisen ja kiinnostuksen mukaan on sinun juttusi, olet lämpimästi tervetullut mukaan kirjakerhon tapaamisiin. Lisätietoa Facebookista @Artiklan kirjakerho

Hanna Nikkanen ja Antti Järvi: Karanteeni – Kuinka AIDS saapui Suomeen. Siltala, 2014. 228 s.

Karanteeni – Kuinka AIDS saapui Suomeen -kirja on mukaansatempaava ja helppolukuinen tietokirja. Se kuvaa suoraviivaisesti taudin lääketieteellistä historiaa ja sitä, millä tavalla AIDS saapui Suomeen 1990-luvun alussa. Kirjassa on useita mielenkiintoisia haastatteluja henkilöiltä, joilla on omakohtainen kokemus HI-viruksesta niiltä ajoilta, kun se saapui Suomeen. Mukana on esimerkiksi päättäjiä, tutkijoita, sairaanhoitajia, sairastuneita ja aktivisteja. Kirjassa ehdottoman ansiokasta on, että haastateltaviin ei suhtauduta mustavalkoisesti. Vaikka asiantuntijat saivat paljon hyvää aikaan, myös virheitä tehtiin runsaasti. Kirja sisältää lisäksi monta koskettavaa tarinaa siitä, millaista elämä sairauden kanssa on ollut. Ennen kaikkea kirja on kuitenkin kertomus siitä, millä tavalla AIDS:in tulo Suomeen vaikutti asenteisiin homoja kohtaan, vaikka sairaus ei koskaan ole ollut ainoastaan homojen sairaus. Viivi Salminen

Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät. Tammi, 2014. 559 s.

Teos on Finlandia-palkintonsa ansainnut. Kirjassa sivutaan useita aiheita antisemitismistä henkilökohtaisen uskon etsimiseen. Lisäksi teoksessa käsitellään eläinten oikeuksia ja teknologian kehityksen tuomia uhkia. Tärkeimpiä hahmoja ovat yhdysvaltalainen neurotieteilijä Joe, hänen suomalainen ex-vaimonsa Alina ja heidän poikansa Samuel. Joe ja Samuel eivät ole tavanneet sitten Samuelin vauva-aikojen, ja jännite syntyykin siitä, että Samuel on vannoutunut eläinten oikeuksien ajaja, kun taas hänen isänsä työssä eläinkokeilla on keskeinen merkitys. Välillä kirjaa lukiessa tuntui, että aiheiden kirjo oli turhankin laaja. Useimpia teemoja sivuttiin melko lyhyesti, joten syntyi käsitys, että Valtosella on paljon sanottavaa maailman menosta. Tästä heräsi kiinnostus lukea lisää hänen tuotoksiaan, vaikka tietysti välillä oli turhauttavaa, kun mielenkiintoista aihetta käsiteltiin romaanissa vain yhden luvun verran. Ida Nurmi

Århus Nordic Week 2022 9.2.–13.3.2022

Lähdimme ensimmäiselle kansainväliselle viikollemme Århusiin intoa täynnä. Tietämyksemme kv-viikoista perustui ainoastaan kuulopuheisiin ja vanhempien tieteenharjoittajien kertomuksiin. Sitsisäännötkin oli kuulemma opeteltava uudestaan. Odotuksemme olivat korkealla, mutta viikko ylitti ne kirkkaasti. Århus Nordic Weekin teemana oli tänä vuonna katujengit. Jengirikollisuuteen liittyviä kysymyksiä sekä oikeustapauksia käsiteltiinkin usealla luennolla viikon aikana useista näkökulmista. Tutustuimme muun muassa Tanskan korkeimman oikeuden keskustelua herättäneeseen ratkaisuun kieltää Loyal to Familia -jengi, kuin myös erilaisiin ihmisoikeuskysymyksiin. Itse viikko alkoi tervetulolounaalla paikallisessa asianajotoimistossa, josta suuntasimme bussilla kohti hytteä. Hyttellä pääsimme tutustumaan ensimmäistä kertaa sitsien muodossa muihin pohjoismaisiin vieraisiin. Sitsien lisäksi ohjelmakalenteri oli viikon aikana täysi: osallistuimme paikallisiin lukuvuoden aloitusbileisiin, kävimme elokuvissa ja kilpailimme laser tagin merkeissä. Viikko huipentui isännöivän ainejärjestön, Juridisk Selskabin, kunniaksi järjestettyyn vuosijuhlaan. Viimeisenä aamuna kokoonnuimme vielä sillikselle ja bubblikselle. Parasta viikon antia ei suinkaan ollut Nordiska Sekretariatetin myöntämät kunniamitalit, vaan uudet pohjoismaalaiset tuttavuudet ja heidän kanssaan saamamme kokemukset. Yllätyimme positiivisesti viikkojen yhteisöllisyydestä ja uniikista kulttuurista, jollaista tuskin pääsee muualla kokemaan.

Eira-Alina Tiainen & Tessa Tähtinen 33

Jäsenistön

INTERNET-HELMET KUIN KAKSI MARJAA

Oikealla emerita-kulttuuri-ja liikuntavastaava ja vasemmalla The Office- sarjasta tuttu Pam Beesly

KÄYTÄVILLÄ KUULTUA "Olen mielummin Moonin karaokepuolella, kuin uskottava!"

Nämä ovat jäsenistön lähettämiä helmiä internetin syövereistä. Voit lähettää löytämäsi helmen digesta@artikla.fi

"Mä en tarvitse alkoholia ollakseni holtiton"

"Vähän tyylimoka juoruilla tälleen…" "millon sul on ikinä ollu tyylii?"

Vappujuomaextra! Vappuillan simahdus Ainekset: Sima Gambina

Sekoita vapaalla kädellä ja nauti Vuosijuhlavastaavan kommentti: Hyvä juoma, mutta jos sillä meinaa dokata nii täytyy terästää kirkkailla

Inspehtorin ilo Ainekset: Yhden tähden jaloviinaa

Nauti, mielellään kuksasta tai vaikka ylioppilaslakin sametin päältä

Digesta 2/2022

Articles from Digesta 2/2022