
1 minute read
PÄÄKIRJOITUS
from Digesta 2/2022
by Artikla ry
Freya Barrow
Digestan päätoimittaja
Advertisement
IHANA KAMALA KEVÄT
Tämä kevät on ollut lievästi sanottuna vaativa. Kevät on tunnetusti stressin täyteistä aikaa deadlinejen painaessa päälle, kesätyöhaun vaatiessa oman aikansa sekä kevätsiivouksenkin kolkutellessa ovella. Tämän lisäksi turvallisuuden tunnetta ei ole ainakaan vahvistanut itänaapurimme hyökkäys Ukrainaan. Pandemian tumma varjo on vieläkin yllämme, vaikka rajoituksia ei tällä hetkellä olekaan. Uutiset ilmastonmuutoksen etenemisestä eivät myöskään ole helpottaneet kuormitusta.
Tämän kaiken keskellä olen pysähtynyt miettimään sitä, saanko nauttia mistään, kun muualla kärsitään. Saanko iloita pitenevistä ja lämpenevistä päivistä, kun tiedän, että ilmastonmuutoksen takia seuraava kesä tulee taas olemaan tuskaisen kuuma? Saanko nauttia ystävieni ja perheeni tapaamisesta, kun tiedän, että sairaalat vieläkin täyttyvät koronapotilaista? Kun ilmastonmuutos ja sota pakottavat ihmisiä pakenemaan kodeistaan, tuntuu epäoikeudenmukaiselta pohtia, minkä värisiä tulppaaneja ostan kevään kunniaksi tai mitä skumppaa juon vappuna.
Uskon kuitenkin, että jos haluan auttaa Ukrainaa, voin lahjoittaa SPR:lle. Jos haluan pienentää hiilijalanjälkeäni, menen junalla lentokoneen sijasta. Synkistely ja itsesäälissä rypeminen ei auta sotaa pakenevia eikä sulavia jäätiköitä. Kriisit tuovat kylmästi esiin elämämme lyhyyden ja aikamme rajallisuuden. Kukaan meistä ei tiedä, olemmeko täällä vielä ensi kesänä saati sitten seuraavina vuosina. Hetki on tässä ja nyt.
Petri Kokko kommentoi Helsingin Sanomien kolumnia sanoin: “Muistakaamme vaikka Suomen sota-aikaa. Naimisiin mentiin vaikka siinä parin viikon lomalla ennen paluuta rintamalle. Juurikin siksi, että oli valtava epävarmuus tulevasta. Samoin juhlittiin, tanssittiin ja pidettiin hauskaa milloin ikinä vain voitiin, niin kotirintamalla kuin korsuissa. Juurikin sitä ankeutta, pelkoa ja ahdistusta lievittämään.” Eli jos nyt on aihetta iloon, otetaan siitä todellisesti kaikki irti. Vaikka tuntuukin sopimattomalta verrata Suomen nykytilannetta sota-aikaan, ydinsanoma silti pätee. Aina on pystytty iloitsemaan pienistäkin asioista, ja näin on myös täytynyt tehdä. Nyt jos koskaan on aika katsoa ympärilleen ja nauttia ilon hetkistä. Olemme sen rankan lukuvuoden jälkeen ansainneet.
Hyvää vappua juhlakansa!