Kosek2013

Page 1

Vuosikertomus Ă…rsberättelse

1

2

0

3


2 VUOSIKERTOMUS


SISÄLLYS INNEHÅL KOSEKin vuosi 2013 KOSEKs år 2013

4

Toimitusjohtajan näkökulma Verkställande direktörens översikt

6

KOSEKin tilastot vuonna 2013 KOSEKs statistik år 2013

8

KOSEKin vuosi 2013 toimialoittain KOSEKs år 2013 branschvis

12

Hieno vuosi hankkeile Ett fint projektår

22

KOSEK – uuden aloittaja ja vahva vaikuttaja KOSEK – initiativtagare och stark påverkare

30

Uuden messuosaston taikaa Imponerande ny mässavdelning

38

Tuloslaskema Resultaträkning 1.1.2013–31.12.2013

40

Tase Balansräkning 31.12.2013

41

KOSEK on koordinoiva asiantuntija KOSEK är koordinerande expert

42

KOSEKin organisaatiokaavio KOSEKs organisationsschema

44

Hallituksen jäsenet vuonna 2013 Styrelsemedlemmarna år 2013

45

Valmistelutyöryhmä vuonna 2013 Beredningsarbetsgruppen 2013

45

KOSEKin henkilöstö KOSEKs personal

46 ÅRSBERÄTTELSE

3


KOSEKin vuosi 2013 KOSEKs år 2013 Vuodelle 2013 olivat leimaa-antavia suuret teollisuuden ja liikenneinfran, sekä myös kaupan ja palvelujen investoinnit Kokkolan seudulla. Woikosken, Bolidenin ja Freeport Cobaltin uudet tuotannot vahvistavat teollista pohjaa. Kaksoisraiteen rakentaminen jatkuu usean vuoden ajan ja antaa alueelle runsaasti työtä myös rakentamisaikana. Kokkolan sataman liikenne nousi liki ennätyslukuun ja väylän syventämisen valmisteluhanke valtion kanssa etenee. Alueen elinkeinoelämälle ja kehittämiselle elintärkeä päätös saatiin vuoden lopulla, kun valtioneuvosto myönsi Centria ammattikorkeakoululle uuden lain mukaisen pysyvän toimiluvan vuoden 2014 alusta alkaen. Tältä pohjalta on hyvä edelleen vahvistaa yhteistyötä Kokkolan yliopis-

4 VUOSIKERTOMUS

Kännetecknande för år 2013 i Karlebyregionen var de stora investeringarna i industrin och trafikinfran samt inom handel och service. Den industriella grunden breddas av Woikoskis, Bolidens och Freeport Cobalts nya verksamheter. Ombyggnaden av järnvägen till en dubbelbana kommer att fortsätta under många år och skapa arbetstillfällen i regionen också under byggnadsfasen. Trafiken i Karleby hamn ökade och nådde närapå nytt rekord samtidigt som förberedelsefasen med att fördjupa farleden tillsammans med staten framskrider. Ett livsviktigt beslut för regionens näringsliv och utveckling kom i slutet av året, när statsrådet beviljade yrkeshögskolan Centria koncession från och med början av år


tokeskus Chydeniuksen ja teknologiakeskus Ketekin sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Koulutusyhtymä säilytti kohtuullisen hyvän koulutuspaikkatarjonnan valtakunnallisten tavoitteiden paineissa. Toivottavasti jatkossakin kyetään turvaamaan hyvä tarjonta kaikilla tasoilla ikäluokkien kehitystä ja yritysten tarpeita vastaavasti. Kokkolan lähialueen kehitykseen vaikuttaa merkittävästi Pyhäjoelle suunniteltu iso energiainvestointi, joka toteutuessaan tuo työtilaisuuksia myös alueen yrityksille. Työllisyystilanne on säilynyt kohtuullisen hyvänä haasteellisesta talouden yleistilanteesta huolimatta ja työttömyysaste maan keskiarvoa alempana. Tästä kiitokset alueen yrittäjien toiminnalle ja aktiivisuudelle. Vuoden aikana vahvistui se, että uudella EU:n ohjelmakaudella rakennerahastojen tukitaso alueellamme säilyy lähes entisellään. Ohjelmilla on ollut tärkeä merkitys Kokkolan seudun myönteiselle kehitykselle. Aluetutkija Timo Aron tekemässä 25 suurimman seutukunnan kehitysvertailussa Kokkolan sijaluku vuosina 1995 - 2012 oli noussut eniten kymmenen pykälää sijalle 14. Alkavalla kaudella on tärkeää huolehtia siitä, että meillä on riittävät resurssit, mekanismit ja toimijat ohjelmien toteuttamiseen jatkossakin.

2014 i enlighet med den nya lagen. Detta utgör en utmärkt grund för att fortsätta effektivera samarbetet med Karleby universitetscenter Chydenius och teknologicentret Ketek samt med andra samarbetspartners. Utbildningskoncernen behöll ett rimligt utbud av utbildningsplatser med tanke på trycket från de riksomfattande målsättningarna. Förhoppningsvis kan man även i fortsättningen trygga ett bra utbud på alla nivåer som motsvarar årskullarnas utveckling och företagens behov. Utvecklingen för Karlebys närområde påverkas avsevärt av den stora energiinvesteringen som planeras till Pyhäjoki, som kommer att skapa arbetstillfällen också för företagen i regionen ifall den förverkligas. Sysselsättningen är fortfarande på relativt bra nivå och arbetslöshetsgraden lägre än landets medeltal trots det utmanande allmänna ekonomiska läget. Detta tack vare verksamheten och aktiviteten hos regionens företagare. Under året bekräftades att stödnivån på strukturfonderna i vår region kommer att förbli så gott som oförändrad under EU:s nya programperiod. Programmen har haft stor betydelse för den positiva utvecklingen i Karlebyregionen. Den utvecklingsjämförelse för de 25 största ekonomiska regionerna i Finland som regionforskaren Timo Aro gjort visar att Karlebys placering har under åren 1995 -2012 stigit mest, d.v.s. tio placeringar, upp till plats nummer 14. Under den kommande perioden är det viktigt att se till att vi har tillräckliga resurser, mekanismer och aktörer för att verkställa programmen även i fortsättningen.

Antti Isotalus KOSEKin hallituksen puheenjohtaja Kokkolan kaupunginjohtaja

Antti Isotalus KOSEKs styrelseordförande Karleby stadsdirektör ÅRSBERÄTTELSE

5


Toimitusjohtajan näkökulma Verkställande direktörens översikt Vuosi 2013 oli taloudessa epävarmuuden vuosi, välillä barometrit näyttivät parempaa ja välillä heikompaa. Kokkolan seutu pärjäsi kuitenkin läpi vuoden hyvin haasteista huolimatta. Leimaavaa alueelle on sen monipuolinen elinkeinorakenne. Pääosin eri toimialoilla on mennyt hyvin, mutta yritysten väliset erot jopa toimialojen sisällä saattavat olla merkittäviä. Yrityskehityksessä korostuu edelleen uusien medioiden hyötykäyttö, globaali kilpailu ja globaalit markkinat. Oman leimansa toiminnan kehittämiseen tuo myös tiukentunut taloudellinen tilanne, mm. pankkien tiukemmat lainoituskriteerit. Yritystoiminnan kehittämisen kannalta voi hyvin todeta, että KOSEKin teema, Muuttuva Yrittäjyys, on ajan hengen mukainen. Kaikesta huolimatta vuosi 2013 oli alueelle menestysvuosi. KOSEKin toiminnassa uusia avauksia olivat idealeirit sekä suurhankkeiden koordinaatiohanke. Idealeireillä aloitetttiin alkuvaiheen yritysideoiden jalostaminen laajojen asiantuntijaverkostojen avulla. Leirit toimivat erittäin hyvinä ponnahduslautoina yrityksen käynnistämisprosessissa. Suurhanketyössä KOSEK on ollut aktiivisesti mukana rakentamassa verkostoja Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan. Lisäksi yhteistyötä on tiivistetty mm. BusinessOulun ja Barentskeskus Finlandin kanssa. Vuonna 2013 alueen saavutettavuudesta on käyty paljon keskustelua, mm. lentoliikenteen osalta. Alueen saavutettavuus on tärkeä kilpailutekijä alueen kilpaillessa yritystoiminnasta sekä työvoimasta. Myös olemassa olevalle teollisuudelle yhteyksien merkitys korostuu, erityisesti Kokkolan alueella, jossa vientiteollisuuden osuus on todella merkittävä.

6 VUOSIKERTOMUS

År 2013 var ekonomiskt sett ett osäkert år, ibland visade barometrarna bättre och ibland sämre resultat. Karlebyregionen har ändå klarat sig bra under det senaste året trots utmaningarna. Kännetecknande för regionen är dess mångsidiga näringsstruktur. Mestadels har det gått bra inom olika branscher, men skillnaderna företagen emellan till och med inom samma bransch kan vara betydande. I företagsutvecklingen betonas fortfarande utnyttjande av nya medier, den globala konkurrensen och den globala marknaden. Den allt stramare ekonomiska situationen, bl.a. bankernas strängare lånevillkor, sätter sin egen prägel på utvecklingen av verksamheten. Med tanke på utveckling av företagsverksamhet kan man gott konstatera att KOSEKs tema, entreprenörskap i förändring, ligger rätt i tiden. Trots allt var år 2013 ett framgångsrikt år för regionen. Idéläger samt koordineringsprojekt för storprojekt är nya initiativ i KOSEKs verksamhet. På idélägren utvecklas nya affärsidéer i utprövningsstadiet med hjälp av omfattande sakkunniga nätverk. Lägren fungerar som mycket goda språngbrädor i etableringsprosessen av nya företag. I koordineringsprojektet för storprojekt har KOSEK deltagit aktivt i att bygga nätverk till Norra Sverige och Nordnorge. Därtill har man intensifierat samarbetet med bl.a. BusinessOulu och Barents Center Finland. Under år 2013 har det diskuterats flitigt om regionens tillgänglighet, bl.a. gällande flygtrafiken. Regionens tillgänglighet är en viktig konkurrensfaktor när regionen konkurrerar om företagsverksamhet och arbetskraft. Också förbindelsernas betydelse för den befintliga industrin


KOSEKin omassa toiminnassa vuosi 2013 on ollut muutoksen alkua. Kannuksen osakkuus KOSEKissa päättyi vuoden lopussa ja uusia yhteistyömalleja on rakennettu Kokkolan kaupungin suuntaan. Uusi ohjelmakausi, valtakunnalliset rakennemuutokset sekä kuntapuolen kiristynyt talous tuovat KOSEKin toimintaympäristöön valtavasti haasteita ja muutospaineita. Kaupunkialueiden tiukentunut keskinäinen kilpailu ja globaalitalous luovat myös paineita rakenteiden tarkastelemiseen. Vahvasti muuttuvassa maailmassa, rakenteiden muuttuessa ja talouden suhdanteiden ollessa epävaikaita, on Kokkolan alue kuitenkin pärjännyt hyvin. Siitä kuuluu kiitos ennen kaikkea alueen elinkeinolämälle. KOSEK on omalla panoksellaan ollut mukana kehittämässä aluetta haastavassa tilanteessa ja menestynyt hyvin tehtäväkentässään! Kiitos tuloksellisesta vuodesta KOSEKin henkilökunnalle sekä hallitukselle. Jonne Sandberg Toimitusjohtaja

betonas, speciellt i Karlebyregionen, där andelen exportindustri är synnerligen betydande. I KOSEKs egen verksamhet har året 2013 betytt förberedelser inför kommande förändringar. Kannus drog sig ur KOSEK i slutet av året och nya samarbetsmodeller har byggts med Karleby stad. Den nya programperioden, de riksomfattande strukturförändringarna samt den allt stramare ekonomin på kommunsidan betyder väldiga utmaningar och förändringstryck för KOSEKs verksamhetsområde. Den allt mer skärpta konkurrensen stadsområdena emellan och den globala ekonomin skapar också tryck för att granska strukturerna. Karlebyregionen har dock klarat sig bra med tanke på strukturförändringarna och det osäkra konjunkturläget i en värld som konstant förändras. Vi har först och främst vårt lokala näringsliv att tacka för det. KOSEK har satsat på att delta i utvecklingen av regionen i en utmanande situation och varit framgångsrik inom sitt uppgiftsområde! Jag vill tacka KOSEKs personal och styrelse för ett framgångsrikt år! Jonne Sandberg Verkställande direktör

ÅRSBERÄTTELSE

7


KOSEKin tilastot vuonna 2013 KOSEKs statistik 책r 2013

8 VUOSIKERTOMUS


KOSEKin henkilökunnalle kertyi toimintavuoden 2013 aiKOSEKs personal höll under verksamhetsperioden 2013 kana yhteensä 1 243 tapaamista yrityksien, alueen muiden totalt 1243 möten med företag, övriga aktörer i regionen toimijoiden ja kuntien edustajien kanssa sekä eri projeksamt representanter för kommunerna i anslutning till oliteihin liittyen. Vastaavasti vuonna 2012 käyntejä kertyi yhka projekt. Under år 2012 var antalet motsvarande möten teensä 1397 kappaletta. 1397 stycken. Kaikista käynneistä yrityskäyntejä oli noin 75,4 prosenttia Av alla besök utgjorde företagsbesöken circa 75,4 eli 937 kappaletta. Vuonna 2012 yrityskäyntejä oli 59 proprocent eller 937 stycken. År 2012 var antalet företagsbesenttia eli 827 kappaletta. Uusia yrityskontakteja solmittiin sök 59 procent eller 827 stycken. Antalet nya företagskonvuoden aikana 136 kappaletta. Vuonna 2012 vastaava luku oli takter som knöts under året var 136 stycken. År 2012 var 68. Kokkolan seudulla perustettiin vuonna 2013 Keski-Pohmotsvarande tal 68. Under år 2013 grundades 93 företag i janmaan Uusyrityskeskus Firmaxin kautta 93 yritystä. FirmaKarlebyregionen genom Mellersta Österbottens Nyföretaxilla oli yhteensä 361 asiakaskäyntiä garcentral Firmaxi. Firmaxi hade totalt 361 ja 207 asiakasta Kokkolan seudulla. K O S E K I N K Ä Y N N I T K U N N I T TA I N / kundbesök och 207 kunder i KarlebyEdellisvuonna perustettiin 94 yritysregionen. Föregående år grundades KOSEKS BESÖK KOMMUNVIS tä ja asiakaskäyntejä oli 400. Edellis94 företag och kundbesöken var 400. vuonna Firmaxilla oli 228 asiakasta. Firmaxi hade 228 kunder under det Yrittäjät saivat KOSEKin avustukföregående året. sella Pohjanmaan ELY-keskuksesta Företagen beviljades med hjälp haettuja yritystukia vuonna 2013 noin av KOSEK år 2013 ca 880 380 euro i 880 380 euroa. företagsstöd från Österbottens NTMSeuraavissa kuvioissa ja taulucentral. koissa KOSEKin käynnit on esitetty I följande figurer och tabeller prekunnittain, toimijoittain ja käynnin senteras KOSEKs besök enligt komtyypin mukaisesti. Lukuihin ei ole mun, aktör och besökstyp. KOSEKs laskettu mukaan KOSEKin sisäisiä interna funktioner ingår inte i siffrorna. toimintoja. 65%

K O K K O L A

20,7% M U U

Kuvio 1. KOSEKin käynnit kunnittain. Seudulla tarkoitetaan koko Kokkolan seutua koskevaa toimintaa. Muulla tarkoitetaan Kokkolan seudun ulkopuolelle kohdistuvaa toimintaa. Tähän jaotellaan yritykset, toimijat ja projektit, jotka toimivat muun muassa koko Keski-Pohjanmaan maakunnan alueella. Kunta/Kommun

12,7% K A N N U S

1,6%

S E U T U

Figur 1. KOSEKs besök kommunvis. Med Ekonomisk region avses all verksamhet som bedrivs i Karlebyregionen. Med Övriga avses verksamhet som riktar sig utanför Karlebyregionen. Till denna sektor hör företag, aktörer och projekt med verksamhet i bland annat landskapet Mellersta Österbotten i sin helhet.

Käynnit/Besök Käynnit/Besök Tuntia/Timmar 2013 % 2012 % 2013 %

Kokkola/Karleby

808

65

804

57,6

1 898

48,1

Kannus

158

12,7

122

8,7

487,5

12,4

Seutu/Region Muu/Övriga Yhteensä/Sammanlagt

20 1,6 49 3,5 64 1,6 257 20,7 422 30,2 1494 37,9 1 243

Taulukko 1. KOSEKin käynnit kunnittain kappalemäärinä ja prosentteina. Mukana tuntimäärät vuodelta 2013.

1 397

3 943,5

Tabell 1. KOSEKs besök per kommun i antal och procent. Antalet timmar år 2013 ingår. ÅRSBERÄTTELSE

9


K O S E K I N K Ä Y N T I E N K O H D E N T U M I N E N T O I M I J AT Y Y P E I T T Ä I N / K O S E K S B E S Ö K E N L I G T T Y P AV A K T Ö R

75,4% Y R I T Y S

18,5% T O I M I J A

Kuvio 2. KOSEKin käyntien kohdentuminen toimijatyypeittäin. Toimijalla tarkoitetaan alueen muita kehittäjäorganisaatioita ja KOSEKin yhteistyöorganisaatioita. Omistajalla tarkoitetaan KOSEKin omistajakuntia eli Kokkolan ja Kannuksen kaupunkeja.

5,1%

P R O J E K T I

1,0%

O M I S T A J A

Figur 2. KOSEKs besök enligt typ av aktör. Med aktör avses övriga utvecklingsorganisationer i området och KOSEKs samarbetsorganisationer. Med ägare avses KOSEKs ägarkommuner eller städerna Karleby och Kannus.

Toimija/Aktör Käynnit/ Käynnit/ Tuntia/ Besök 2013 % Besök 2012 % Timmar 2013

%

Yritys/Företag

937 75,4 827 59.2 2281 57,8

Toimija/Aktör

230

Projekti/Projekt Omistaja/Ägare

18,5

12

1

1 243

Taulukko 2. KOSEKin käyntien kohdentuminen toimijatyypeittäin kappalemäärinä ja prosentteina. Mukana tuntimäärät vuodelta 2013.

10 V U O S I K E R T O M U S

415

29.7

1 146,5

29,1

64 5,1 123 8.8 484,5 12,3 31 2.3 31,5

1 397

0,8

3 943,5

Tabell 2. KOSEKs besök enligt typ av aktör i antal och procent. Antalet timmar år 2013 ingår.


KOSEKIN KÄYNNIT TYYPEITTÄIN/ KOSEKS BESÖK ENLIGT TYP

81,5%

K Ä Y N T I

3,5%

S E M I N A A R I

7,2%

T O I M I S T O T Y Ö

1,5%

M E S S U T

4,8%

P U H E L I N N E U V O N TA

1,4%

K O U L U T U S

Kuvio 3. KOSEKin käynnit tyypeittäin.

Käynnin tyyppi/Besöktyp

Figur 3. KOSEKs besök enligt typ.

Käynnit/Besök 2013 %

Käynti/Besök

1 013

Käynnit/Besök 2012 %

81,5

1 361

80.5

Tuntia/Timmar 2013

%

2 831,5

71,8

Seminaari/Seminarium

44

3,5

48

3.4 348,5

8,8

Toimistotyö/Kontorsarbete

89

7,2

62

4.4 577,5

14,6

Messut/Mässan

19

1,5

41

2.9 107,5

2,7

Puhelinneuvonta/Telefontjänst

60

4,8

58

4.2

Koulutus/Utbildning

18 1,4

1 243

Taulukko 3. KOSEKin käynnit tyypeittäin kappalemäärinä ja prosentteina. Mukana tuntimäärät.

40

1

23 1.6 38,5

1 397

1

3 943,5

Tabell 3. KOSEKs besök enligt typ i antal och procent. Antalet timmar ingår.

U U S Y R I T Y S N E U V O N TA 1 . 1 . – 3 1 . 1 2 . 2 0 1 3 / N Y F Ö R E TA G A R R Å D G I V N I N G 1 . 1 – 3 1 . 1 2 . 2 0 1 3 Kannus

Asiakaskäynnit/ 2013 2012 Asiakkaita/ 2013 2012 Perustetut yritykset/ 2013 2012 Kundbesök Kunder Grundande företag kpl/st. % % kpl/st. % % kpl/st. % % 48 13,3

68 17,0

29 14,0

31 13,6

13 14,0

13 13,8

178 86,0 197 86,4

80 86,0

81 86,2

Kokkola/ Karleby

313 86,7 332 83,0

361 400 207 228

Taulukko 4. Uusyritysneuvonta ja perustetut yritykset 1.1.–31.12.2013 Keski-Pohjanmaan Uusyrityskeskus Firmaxin tilastojen mukaan

93 94

Tabell 4. Nyföretagarrådgivningen och företag som enligt statistik från Mellersta Österbottens Nyföretagarcentral Firmaxi har grundats 1.1– 31.12.2013. ÅRSBERÄTTELSE

11


MAKSETUT HANKKEET 2013/ B E TA L D A P R O J E K T 2 0 1 3 Hanke/ Projekt

Toteuttaja/ Verkst채llt av

KOSEK

Kokonaisbudjetti/ Totalbudget %

Verkko ja Media

K-P aikuisopisto

59 300

1 113 000

5

9 534

NR

Chydenius

10 000

74 781

13

1 743,03

Tekila

Chydenius

47 819

629 200

8

17 932

Energiatsto

Ketek

32 239

282 800

11

10 746

Latte

Centria AMK

67 654

338 274

20

7 223,99

Remetal

Centria T&K

39 998

399 979

10

10 000

Tesla

Chydenius

31 250

250 000

13

20 000

Greenhouse

Chydenius

16 000

200 000

8

6 400,01

Vetoa

Kosek

Kasvuinno

yhteishanke

Suurhanke koord Idealeipomo

2013

38 700

225 200

17

5 819,3

201 883

995 500

20

7 185,42

Kosek

24 850

142 000

18

17 034,19

Kosek

22 800

100 000

23

21 057,32

Highbio

Chydenius

23 751

1 200 400

2

9 500,4

Cinetwider

Chydenius

7 477

29 908

25

5 922

Copra

Chydenius

33 659

291 416

12

10 370

Eco Leather

Ketek

11 805

118 046

10

7 870

Esolutions

Chydenius

127 452

780 000

16

42 484

Hanhikivi

raahen stk

25 060

677 277

4

10 024

Hyvinvointi Kannus

Kannuksen kaupunki

43 349

162 000

27

12 150

I Nanotool

Ketek

106 212

1 101 236

10

40 000

Litiumin jatkojalostus

Chydenius

135 000

660 000

20

34 000

Lumi

Ketek

24 350

625 126

4

16 350

Nanolla paremmaksi

Ketek

10 000

258 000

4

5 000

Oske lis채rahoitus

Ketek

9 520

210 000

5

9 520

PF Juthbacka ks

6 000

371 358

2

4 000

Ritu

K-P aikuisopisto

3 850

10 000

39

3 850

Start up jatko

K-P aikuisopisto

72 200

15 390 000

0

36 100

Teknologian siirto

Ketek

24 966

249 657

10

6 900

Tuotekehitys

Ketek

46 376

441 679

10

6 376

Tuotos

K-P aikuisopisto

17 000

330 000

5

6 809,6

Tuulia

Ketek

13 240

523 780

3

6 620

Tute

K-P aikuisopisto

58 500

557 000

11

10 500

Wooden bridges

Centria T&K

2 542

114 657

2

2 542

Ydin ja tuulivoima

Ketek

39 687

198 437

20

15 000

YK Yhteistoimintojen

Osuuskunta keskikaista

44 600

223 400

20

11 170

Yrityskyl채

TAT

9 000

1 005 000

1

4 000

1 488 089

30 279 111

5

451 733,26

Yhteens채/Sammanlagt

12 12 VVUUOOSSIIKKEERRTTOOMMUUSS


JAKAUMA T O I M I J O I T TA I N / FÖRDELNING ENLIGT TYP AV A K T Ö R

JAKAUMA TOIMIA L O I T TA I N / FÖRDELNING BRANSCHVIS

CENTRIA AMK 2% CENTRIA T&K 3% YLIOPISTOKESKUS CHYDENIA 33% KANNUKSEN KAUPUNKI 3% KETEK 28% KOSEK 10% KESKI-POHJANMAAN AIKUISOPISTO 15% MUUT 8%

KEMIA/KEMI HYVINVOINTI/VÄLFÄRD LUOVA/PALVELU/KREATIVA BRANSCHER/SERVICE ICT/ICT LASER/METALLI/LASER/METALL ENERGIA/CLEANTECH/ENERGI/CLEANTECH MUU * /ANNAN * *) Sisältää kehittämishankkeet, jotka eivät ole sidottuja tiettyyn toimialaan. *) Inkluderar utvecklingsprojekt, som inte är branschspecifika.

KÄYNNIT KOSEKIN WWW-SIVUILLA 2013/ BESÖK PÅ KOSEKS WEBBSIDA 2013

1.–31.1. 1.–29.2. 1.–31.3. 1.–30.4. 1.–31.5. 1.–30.6. 1.–31.7. 1.–31.8. 1.–30.9. 1.-31.10. 1.–30.11. 1.–31.12.

Käynnit/ Besök 2013

2 614

1 727

1 778

1 987

1 844

1 505

1 423

2 130

2 458

2 020

1 719

1 212

Käynnit/ Besök 2012

4 001

2 821

3 155

2 426

2 463

2 258

2 650

3 107

3 220

3 822

3 670

2 689

Yksilöidyt kävijät/ Unika sidvisningar 2013

1 555

1 083

1 137

1 224

1 142

978

1 101

1 417

1 655

1 252

1 091

726

Absoluuttiset yksilöidyt kävijät/ Unika sidvisningar 2012

2 093

1 778

1 894

1 560

1 540

1 422

2 200

2 084

2 227

2 545

2 484

1 812

Sivun katselut/ Sidvisningar 2013

7 026

2 986

3 092

3 764

3 290

2 434

2 139

3 557

4 364

3 415

3 083

2 132

22 225 17 154

17 441

12 550

12 401

9 646

8 346 16 618

15 070

17 748

14 884

9 919

Sivun katselut/ Sidvisningar 2012

Keskimääräiset sivun katselut/ Genomsnittliga sidvisningar 2013 2,69 1,73 1,74 1,89 1,78 1,62 1,5 1,67 1,78 1,69 1,79

1,76

Keskimääräiset sivun katselut/ Genomsnittliga sidvisningar 2012 5,55 6,08 5,53 5,17 5,03 4,27 3,15 5,35 4,68 4,64 4,06 3,69 (sivua/käyntikerta, sida/besök)

ÅRSBERÄTTELSE

13


KOSEKin vuosi 2013 toimialoittain KOSEKs 책r 2013 branschvis

14 V U O S I K E R T O M U S


Vahvasti kaikilla rintamilla Starkt på alla fronter Teollisuuden vahvat näkymät haastavassa tilanteessa

Industrins starka utsikter i en utmanande situation

Teollisuuden aloilla KOSEKin alueella toimivat yritykset ovat talouskriisistä huolimatta pärjänneet suhteellisen hyvin. Vientiyritykset ovat pitäneet ja vahvistaneet markkina-asemaansa perinteisillä markkinoillamme Euroopassa. Rohkeita avauksia on tehty myös uusilla markkinoilla, kuten Kiinassa ja Afrikassa. Uusille markkinoille suunnatut ponnistelut ovat korostaneet yhteistyöverkostojen rakentamisen tärkeyttä. Alueemme pk-yrityksissä on huippuluokan osaamista ja kasvuhaluja, mutta yksin ne ovat liian pieniä kantamaan kansainvälisen tuotekehityksen ja markkinoinnin mittakaavan vaatimat investoinnit. Julkisia varoja tulisi ohjata tähän huomattavasti aiempaa enemmän. Uusi pitkän ajan elinkeinostrategia, jota alueen toimijat ja vientiyritykset yhdessä toteuttavat, on ainoa mahdollinen tie eteenpäin. Maailma muuttuu nopeasti ja vahva alueellinen yhteistyö on ainut mahdollisuutemme pysyä kehityksen kärjessä.

Trots finanskrisen har industriföretagen på KOSEKs verksamhetsområde klarat sig relativt bra. Exportföretagen har behållit och förstärkt sin marknadsställning på våra traditionella marknader i Europa. Modiga initiativ har också tagits på nya marknader, såsom i Kina och Afrika. I satsningarna riktade till nya marknader har vikten av att bygga samarbetsnätverk betonats. I regionens sm-företag finns spetskompetens och vilja att växa, men ensam är de för små för att klara av de investeringar som internationell produktutveckling och marknadsföring kräver. Allmänna medel borde styras i betydligt större grad till detta ändamål. En ny långsiktig näringsstrategi, som genomförs i samarbete mellan regionens aktörer och exportföretag, är den enda vägen framåt. Världen förändras snabbt och ett starkt regionalt samarbete är vår enda möjlighet att stanna i täten av utvecklingen.

Veneteollisuus hyvissä asemissa

Båtindustrins läge bra

Vuoden 2013 aikana alueemme veneteollisuuden alihankkijoiden osaamista ja teknistä valmistuskapasiteettia on nostettu määrätietoisesti yrityskohtaisten kehityshankkeiden kautta. Tiiviin yhteistyön myötä erityisesti keskisuurten moottoriveneiden suunnittelu ja muottivalmistus on nostettu maailman huipputasolle. Samaan aikaan alueemme johtavat venevalmistajat ovat toteuttaneet omia, poikkeuksellisen laajoja tuotekehityshankkeita. Olemme hyvällä tiellä! Kokkolan veneklusteri tähtää maailmalle, kohti uusia markkinoita ja valittuja asiakasryhmiä, hyvin määrätietoisesti. Etabloituminen Lonkouhun avaa huikeita mahdollisuuksia Kiinan, ja koko Aasian markkinoille, Itä-Afrikan suunnalla nähdään uusia haasteita mm. erikoistuneiden työveneiden osalta. Omia lähimarkkinoitamme unohtamatta. Onnistu-

Under år 2013 har kompetensen och den tekniska tillverkningskapaciteten hos båtbranschens underleverantörer i regionen ökats målmedvetet via företagsspecifika utvecklingsprojekt. I och med det intensiva samarbetet har speciellt planeringen och formtillverkningen av medelstora motorbåtar nått toppnivån i världen. Samtidigt har de ledande båttillverkarna i vår region förverkligat sina egna, exceptionellt omfattande produktutvecklingsprojekt. Vi är på god väg! Karlebys båtkluster siktar på utlandet, mot nya marknader och utvalda kundgrupper, väldigt målmedvetet. Etableringen i Lonkou öppnar för enorma möjligheter till marknaderna i Kina och hela Asien, i Östafrika finns nya utmaningar för bl.a. specialiserade arbetsbåtar. Utan att glömma våra närmarknader. Framgång på nya marknader förutsätter beÅRSBERÄTTELSE

15


minen uusilla markkinoilla edellyttää mittavia satsauksia TKI-toiminnan nostamiseksi huipputasolle, tavoitteena tehokkaat runkorakenteet sekä ympäristöystävällisten moottori- ja propulsiojärjestelmien suunnittelu ja valmistus.

tydande satsningar för att lyfta forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamheten till en toppnivå, effektiva skrovkonstruktioner samt planering och tillverkning av miljövänliga motor- och propulsionssystem som målsättning.

Metalliteollisuus panostaa tulevaisuuteen

Metallindustrin satsar på framtiden

Metalliteollisuuden saralla on edetty klusteriohjelman mukaisesti. Barents-hankkeen avulla alueemme vahvoja alihankintayrityksiä on saatettu yhteen ja joukon voimalla tehty uusia avauksia Venäjälle, Pohjois-Ruotsiin ja -Norjaan. Tähtäimessä mittavat hankkeet metalli-, paperi- ja kaivosteollisuudessa. Alueemme osaamisen kärki on prosessiteollisuuden kunnossapito ja siihen liittyvät laiteinvestoinnit. Onnistuessaan kärkiyritysten avaukset tuovat runsaasti töitä myös alueemme pienemmille metallialan yrityksille. Valmistavan metalliteollisuuden puolella on panostettu voimakkaasti elintarvike- ja energiateollisuuden erikoislaitteiden kehittämiseen, vahvuutena kokonaisuuksien hallinta ja huippuluokan insinööritaito monelta eri teknologian saralta. Metallialan kansainvälinen kasvu edellyttää osaavaa työvoimaa kaikille sektoreille sekä yhteisiä ponnistuksia suunnittelu- ja valmistusmenetelmien kehittämiseksi. Kielien, kansainvälisen markkinoinnin ja kokonaislaadun hallinta ovat tulevaisuuden kulmakiviä. Osaavan työvoiman saatavuuteen tarvitaan ripeästi yritysten ja ammattikoulutuksen tehokasta yhteistyötä.

Inom metallindustrin har man framskridit enligt klusterprogrammet. Med hjälp av Barentsprojektet har starka underleverantörsföretag i vår region introducerats för varandra och tillsammans har man gjort nya öppningar till Ryssland, Norra Sverige och Nordnorge. Siktet är inställt på omfattande projekt inom metall-, pappers- och gruvindustrin. Spetskompetensen i vår region finns inom processindustrins underhåll och i maskininvesteringar i anslutning till det. Om dessa spetsföretag når framgång med sina satsningar betyder det mycket arbete också för mindre företag i metallbranschen i vår region. Inom den tillverkande metallindustrin har det satsats kraftigt på utveckling av specialmaskiner för livsmedelsoch energiindustrin, styrkan ligger i att man behärskar helheter och har ingenjörskonst av toppklass inom flera olika teknologier. Den internationella tillväxten inom metallbranschen förutsätter kompetent arbetskraft inom alla sektorer samt gemensamma satsningar för att utveckla konstruktions- och tillverkningsmetoder. Goda kunskaper i språk, internationell marknadsföring och behärskning av helhetskvaliteten är grunderna för en ljus framtid. För att trygga tillgången på kompetent arbetskraft behövs effektivt samarbete mellan företag och yrkesutbildning.

KIP kehityksen kärjessä: LOCIMAP ja ECSPP

KIP i spetsen av utvecklingen: LOCIMAP och ECSPP

Kokkolan suurteollisuusalue, Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä, kehittyy ja voi hyvin. Vuoden 2013 aikana mm. Woikoski julkisti 37 miljoonan euron investointisuunnitelmansa KIPille ja jo loppuvuodesta käynnistyi Woikosken uusi ilmakaasutehdas.

Karleby storindustriområde, den största koncentrationen på oorganisk kemi i Nordeuropa, utvecklas och mår bra. Under år 2013 har bl.a. Woikoski offentliggjort sina investeringsplan på 37 miljoner euro för KIP och redan i slutet av året togs Woikoskis nya luftgasfabrik i bruk.

16 V U O S I K E R T O M U S


LOCIMAP (Low Carbon Industrial Manufacturing Parks) -hankkeen rahoitus tulee EU-puiteohjelmasta (FP7-Energy). Kaksi vuotta kestävä hanke alkoi vuoden 2012 lopulla ja sen tavoitteena on etsiä kemianteollisuusalueille mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Puolivälissä olevan projektin puitteissa on järjestetty seminaarit projektiin osallistuvilla teollisuusalueilla Wiltonissa, Kokkolassa ja Tarragonassa. Projektissa on mukana kaikkiaan 14 kemianteollisuuteen keskittynyttä teollisuusaluetta eri puolilta Eurooppaa, KIP ainoana suomalaisena. Muut alueet sijaitsevat Englannissa, Espanjassa, Alankomaissa, Ranskassa, Saksassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Puolassa. Projektin puitteissa KIP on saanut muilta osallistujilta erittäin positiivisia kommentteja, jotka kertova KIPin onnistuneen kehittämään alueensa toimintoja oikeaan suuntaan. KIP tarjoaa kemianteollisuudelle kilpailukykyisen toimintaympäristön. KIPin kehitys osoittaa, miten kehittäjäorganisaatiot voivat yhdessä teollisuuden ja kunnan kanssa olla mukana edesauttamassa kilpailukykyisen teollisuusalueen kehitystä. ECSPP (European Chemical Site Promotion Platform) jatkaa hyväksi havaittua linjaansa ja KOSEKin Ville Honkala hallituksen varajäsenenä. ECSPP on syyskuussa 2005 perustettu organisaatio, jonka tehtävänä on edistää kemianteollisuuden sijoittumista Eurooppaan. KIP on ollut mukana yhdistyksen alkuvaiheista lähtien.

Finansieringen för LOCIMAP (Low Carbon Industrial Manufacturing Parks) -projektet kommer från ett EU-ramprogram (FP7-Energy). Projektet som håller på i två år påbörjades i slutet av år 2012 och målsättningen är att hitta möjligheter för att förbättra energieffektiviteten och minska koldioxidutsläppen inom kemiindustrin. Inom ramarna för projektet som har kommit halvvägs har det ordnats seminarier på de i projektet deltagande industriområden i Wilton, Karleby och Tarragona. I projektet deltar allt som allt 14 industriområden med fokus på kemiindustri från olika håll i Europa, KIP som den enda finländska. De andra områdena ligger i England, Spanien, Nederländerna, Frankrike, Tyskland, Sverige, Danmark och Polen. Inom ramarna för projektet har KIP fått synnerligen positiva kommentarer av andra deltagare, vilka berättar att KIP har lyckats utveckla sitt områdes funktioner i rätt riktning. KIP erbjuder en konkurrenskraftig verksamhetsmiljö för kemiindustrin. KIPs utveckling bevisar hur utvecklarorganisationerna kan tillsammans med industrin och kommunen vara med och främja utvecklingen av ett konkurrenskraftigt industriområde. ECSPP (European Chemical Site Promotion Platform) fortsätter sin välfungerande linje och KOSEKs Ville Honkala som suppleant i styrelsen. ECSPP, som grundades i september 2005, är en organisation vars uppgift är att främja kemiindustrins etableringar i Europa. KIP har varit med i sammanslutningen sedan starten.

ICT-alan vaihtelevat ajat

Förändringens tider inom ICT-branschen

ICT-ala on jatkanut Kokkolan-seudulla maltillista kasvuaan. Alan insinöörivetoisuus selittänee sitä, että ohjelmistoyritykset kokevat markkinoinnin ja myynnin olevan alan suurimpia kompastuskiviä. ICT-yritykset keskittyvät usein hiomaan tuotteitaan loputtomiin ja uskovat niiden myyvän silkalla erinomaisuudellaan ilman varsinaisia myyntiponnistuksia. Markkinointi ja myynti koetaan vastenmielisiksi, mutta onneksi niiden tärkeys alkaa pikkuhiljaa avautua alan yrityksille. Syksyllä 2013 ongelmaan pureuduttiin yliopisto-

ICT-branschen i Karlebyregionen har fortsatt sin moderata tillväxt. Det stora antalet ingenjörer i branschen torde förklara varför programföretagen upplever marknadsföringen och försäljningen som de största stötestenarna i branschen. ICT-företagen koncentrerar sig ofta på att finslipa sina produkter i oändlighet och tror att de säljer enbart på sin förträfflighet utan egentliga satsningar på försäljning. Marknadsföring och försäljning upplevs som motbjudande, men till all lycka börjar branschens företag ÅRSBERÄTTELSE

17


keskuksessa järjestetyssä ”ICT-alan Tärkeässä Tapaamisessa” tuotteistamisen ja myynnin teemapäivänä kasvumarkkinointiyritys Aava & Bangin Teemu Kankaisen johdolla. Alueemme yrityksiin on edelleen palkattu lisää työvoimaa, mutta myynnin ja markkinoinnin tehtäviin oikeita tekijöitä etsittäessä on ilmennyt jopa osaajapulaa. Haasteellisen vuoden 2013 valoisia puolia on ollut pilvipalveluiden kasvu, joita yritysten ohjelmistokehitys on nopeasti siirtynyt hyödyntämään. Pilvipalveluiden ja erityisesti SaaS-palveluiden (Software as a Service, eli sovellusvuokraus sekä ylläpito- ja tukipalvelut) tuottaminen on varsin erilaista liiketoimintaa kuin perinteinen ohjelmistoliiketoiminta tuoden mukanaan uusia haasteita – ja mahdollisuuksia. Yhteistyössä alueemme muiden kehitysorganisaatioiden kanssa KOSEK on ollut aktiivisesti mukana tukemassa uusien palveluiden kehittämistä ja yritysten kansainvälistymistä. Uutta teknologiaa ja uutta ajattelua edustavien yritysten kasvua on tuettu, hyvänä esimerkkinä uusista toimintatavoista on syksyllä järjestetty Idealeipomo, kaksipäiväinen idealeiri. Olemme myös mukana Kaustisen seutukunnan hallinnoimassa Kasvuinno-hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda käytännönläheinen innovaatioympäristö paikallisille yrityksille. Mielenkiintoisesti alkaneen hankkeen palvelukokonaisuus kirkastuu vuoden 2014 aikana.

så småningom förstå vikten av dem. Under hösten 2013 fördjupade man sig med problemet i ”ICT-branschens Viktiga Sammanträffande” under temadagen för produktifiering och försäljning som ordnades vid universitetscentret under ledning av Teemu Kankainen från tillväxtmarknadsföringsföretaget Aava & Bang. Företagen i vår region har fortsatt att anställa mera arbetskraft, men när man letar efter rätta personer till uppgifter inom försäljning och marknadsföring har det förekommit till och med brist på sakkunniga. Året 2013 har varit utmanande, men ljusglimtarna har bestått av tillväxten av molntjänster, vilka företagens programutveckling har tagit till sig snabbt. Produceringen av molntjänster och i synnerhet SaaS-tjänster (Software as a Service, d.v.s. hyrning av mjukvaror samt underhålls- och stödtjänster) skiljer sig avsevärt från den traditionella programbranschen genom att introducera nya utmaningar - och möjligheter. KOSEK har i samarbete med andra utvecklingsorganisationer i vår region varit aktivt med i utvecklingen av nya tjänster och företagens internationalisering. Företag som representerar ny teknologi och nytänkande har fått stöd i sin tillväxt, ett bra exempel på nya verksamhetsformer är idélägret som ordnades i höstas, Idébageriet. Vi är också med i det av Kaustby ekonomiska region administrerade Kasvuinno-projektet, där målsättningen var att skapa en jordnära innovationsmiljö för lokala företag. Projektet har haft en intressant början och servicehelheten kring projektet kommer att klarna under år 2014.

Menestyksen tukemista ja uhkien torjuntaa

Stöd för framgång och förebyggande av hot

KOSEKin johtoajatus ja lähtökohta haasteiden edessä on saattaa yritykset nopeasti vahvalle kasvu-uralle, kohti uusia markkinoita sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Tavoite luo työpaikkoja ja hyvinvointia omalle alueellemme. Tässä ajassa ideat ja innovaatiot leviävät eteenpäin käsittämättömän nopeasti. Yritysten liiketoiminnan kasvaessa maanrajojen ulkopuolelle aineettomien tuotannontekijöiden oikeuksien hallinta korostuu. Nämä IPR-nimikkeellä tunnetut aineettomat

KOSEKs ledande tanke och utgångspunkt inför utmaningarna är att få företagen snabbt på en tillväxtbana, mot nya marknader såväl i hemlandet som internationellt. Målsättningen skapar arbetsplatser och välfärd i vår egen region. Idéerna och innovationerna sprids obegripligt snabbt nu för tiden. När företagens affärsverksamhet utvidgar sig utanför landsgränserna betonas vikten av administrationen av de immateriella rättigheterna. Dessa immateriella rättigheter

18 V U O S I K E R T O M U S


– eli immateriaalioikeudet – koskevat mm. tavaramerkkejä ja patentteja, malli- ja tekijänoikeuksia. Ohjelmistoalalla on välttämätöntä tuntea esimerkiksi omissa tuotteissaan käyttämiensä open source -ohjelmistokomponenttien käyttöoikeudet. Syvällinen ymmärrys saattaa säästää yrityksen suurilta uhilta. Yhteistyössä yliopistokeskuksen ICT-yksikön hallinnoiman Copra-projektin avulla KOSEK pyrkii lisäämään alueemme IPR-osaamista, huomion keskipisteessä mm. avoimen lähdekoodin lisenssi-asiat.

som kallas för IPR, berör bl.a. varumärken och patent, mönster- och upphovsrätt. Inom programbranschen är det nödvändigt att känna till t.ex. användarrättigheterna för open source-programkomponenter som används i de egna produkterna. En djupgående förståelse kan förebygga stora hot gentemot företaget. I samarbete med Copra-projektet som administreras av universitetscentrets ICT-enhet strävar KOSEK efter att öka IPR-kompetensen i vår region, med fokus på bl.a. lisensärenden för öppen källkod.

Kansainvälistymisen pyörteet

Internationaliseringens virvlar

KOSEK toimii aktiivisesti alueemme yritysten kansainvälistymisen hyväksi laajasti eri puolilla maailmaa. Barentsin alueella työstetään määrätietoisesti omaa CleanTechkonseptiamme ja raivataan jalansijaa rakentamisen, prosessi- ja kaivosteollisuuden kunnossapidon sekä geo-ja bioenergian alueilla. Tavoitteena uudet, rajoja ylittävät innovaatiohankkeet esimerkiksi Horizon 2020 -ohjelmaan. Kiinaan on syntynyt uusia yhteyksiä veneteollisuuden etabloinnin kautta. Neuvottelut Lonkoun kaupungin ja maailman suurimpiin alumiiniprofiilien valmistajiin kuuluva Conglin Groupin kanssa ovat olleet hyvin hedelmällisiä. Yhteistyötä viritellään myös veneteollisuuden ulkopuolella. Rakenteilla oleva viiden maan unioni EAC (Eastern African Community) tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia Kokkolan seudun elintarvike-, työvene- ja CleanTechteollisuudelle. Finpron kautta on jo käynnistetty esiselvitys markkinoiden laajuudesta ja mahdollisista uusien liiketoimintamallien käynnistämisestä. Pohjoinen-Etelä-hankkeen aikana on muun toiminnan ohella kartoitettu myös liiketoiminnan kehitysmahdollisuuksia Tansaniassa. Kokkolalaisten yritysten avulla on esitetty uusia ratkaisumalleja ensisijaisesti peruselintarvikkeiden tuotantoon, varastointiin ja kuljetukseen. Tarve ja mielenkiinto on suurta, mutta Tansanian yrityskulttuuri ei ole vielä kypsä suoran yritystenvälisen kaupankäynnin aloittamiselle.

KOSEK verkar aktivt för att främja internationaliseringen av regionens företag på en bred front ute i världen. I Barentsområdet jobbar vi målmedvetet både med vårt egna CleanTech-koncept och med att få fotfäste inom branscher som byggande, process- och gruvindustri, underhåll samt geooch bioenergi. Målsättningen är nya, gränsöverskridande innovationsprojekt till t.ex. Horizon 2020-programmet. Nya kontakter har skapats till Kina genom båtindustrins etableringar i landet. Förhandlingarna med staden Lonkou och en av världens största tillverkare av aluminiumprofiler, Conglin Group, har varit mycket givande. Samarbetsdiskussioner också inom andra branscher har påbörjats. Den Östafrikanska gemenskapen EAC (Eastern African Community) som omfattar fem länder skapar nya möjligheter för industrin inom livsmedel, arbetsbåtar och CleanTech i Karlebyregionen. Gemenskapen främjar utvecklingen av ett enhetligt handelsområde i Östafrika. Via Finpro har man redan startat en preliminär undersökning om marknadens omfattning och om möjligheten att påbörja nya affärsverksamhetsmodeller. Under samarbetsprojektet mellan Karleby i norr och Ilala i söder (Tanzania) har man vid sidan av annan verksamhet även kartlagt utvecklingsmöjligheter för affärsverksamhet i Tanzania. Med hjälp av en del Karlebyföretag har nya lösningsmodeller presenterats i första hand för tillverkning, lagring och transport av basprodukter inom livsmedel. Behovet och intresset är stort, men företagskulturen i TanzaÅRSBERÄTTELSE

19


Afrikassa korostuvat erittäin suuret infrahankkeet nimenomaan energiantuotannon ja elintarvikevalmistuksen aloilla. Afrikkaan suuntautuvissa hankkeissa KOSEK pyrkii Team Finland -strategian mukaiseen voimavarojen yhdistämiseen ja läheiseen yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa.

nia är inte ännu mogen för direkthandel företagen emellan. I Afrika är det de mycket stora infraprojekten uttryckligen inom energiproduktionen och livsmedelstillverkningen som är i fokus. I projekt som riktar sig till Afrika strävar KOSEK efter ett nära samarbete med andra aktörer och att förena resurser enligt Team Finlands strategi.

Elintarvikealan kansainväliset tuulet

De internationella vindarna sveper över livsmedelsindustrin

Vuosi 2013 oli alueemme monille elintarvikeyrityksille kansainvälistymisen aikaa. Monet ottivat ensimmäisiä askeleita kohti Venäjän markkinoita, Kiinan suuntaan on vireillä viisivuotinen, kustannusarvioltaan 15 miljoonan euron hanke. Venäjän markkinoille saimme yhteistyökumppaniksi pietarilaisen kauppatalo Lendin, joka välivarastoi Kouvolaan Venäjälle ostamansa elintarvikkeet. Tämä helpottaa merkittävästi pieniä yrityksiä, joiden ei tarvitse huolehtia itse tuotteittensa rajanylityksestä. Kiinan hanke on rahoitusneuvotteluvaiheessa, ja EU on ollut mittavalle hankkeelle suosiollinen. Hanketta koordinoi Ketek, Suomesta mukana ovat MTT ja Oulun sekä Turun yliopistot, ja KOSEKilla on ollut ratkaiseva rooli kahden kiinalaisen yliopiston saamisessa mukaan tutkimushankkeeseen. Eurooppalainen ruokatori heinäkuussa keskellä Kokkolaa toi hyvin kansainvälisen ruokatuulahduksen keskelle jokapäiväistä elämäämme ja alkusyksystä Kaustisella järjestettiin menestyksekäs lähi- ja luomuruokaseminaari. Elintarvikealan uskottavuuden vahvistamiseksi tarvitsemme koko maakunnan yhteisen, pitkäkestoisen kehittämishankkeen, missä työtä tehdään tiivisti yritysten kanssa heidän tarpeistaan lähtien. Kesällä 2014 päättyvä elintarvikehanke on kerännyt kattavasti taustatietoa elintarvikealasta ja sen mahdollisuuksista alueellamme. Nyt on aika yhdistää keskipohjalaiset elintarvikealan voimat!

År 2013 var för många av regionens livsmedelsföretag en tid av internationalisering. Många tog sina första steg mot den ryska marknaden, till Kina planeras ett femårigt projekt med en kostnadsberäkning på 15 miljoner euro. Som samarbetspartner på den ryska marknaden fick vi handelshuset Lend i S:t Petersburg. Handelshuset kommer att mellanlagra livsmedlen de köpt upp till Ryssland i Kouvola. Detta underlättar exporten avsevärt för små företag, som inte själva behöver ta sina produkter över gränsen. I Kina-projektet förhandlas det om finansiering i detta skede, och EU har sett positivt på det omfattande projektet. Projektet koordineras av KETEK, från Finland är MTT, Oulun yliopisto och Turun yliopisto med i projektet och med hjälp av KOSEK har man fått med två kinesiska universitet i forskningsprojektet. Det europeiska mattorget som ordnades i juli i centrum av Karleby förde med sig en internationell matfläkt till vår vardag och på förhösten ordnades ett framgångsrikt seminarium kring närproducerad och ekologisk mat i Kaustby. För att kunna förstärka livsmedelsbranschens trovärdighet behöver vi ett långsiktigt utvecklingsprojekt för hela landskapet, ett projekt där man jobbar aktivt med företagen utgående från företagens behov. Livsmedelsprojektet som avslutas sommaren 2014 har samlat omfattande information on livsmedelsbranschen och dess möjligheter i vår region. Nu är det dags att förena krafterna inom livsmedelsbranschen i Mellersta Österbotten!

20 V U O S I K E R T O M U S


Mekaaninen puunjalostus – tavoitteena professuuri

Mekanisk träförädling – en professur som målsättning

Pohjanmaalle on keskittynyt mittava joukko talotehtaita, joten odotusten mukaisesti taantuma puraisi 2013 loven alueemme talotehtaiden talopakettitoimituksista, mittavilta lomautuksilta kuitenkin vältyttiin. Pienemmille puusepänliikkeille vuosi oli kohtuullisen hyvä, joillekin jopa erinomainen. Investointi- ja laajennushalut ovat kuitenkin olleet alamaissa kansantalouden epävakaan tilanteen tähden. Kokkolan kaupunki teki tärkeän päänavauksen kaavoittaessaan asuntomessualueen viereen tonttialueen muutamalle puukerrostalolle, joista voi lähivuosina kasvaa alueellemme merkittävä puurakentamisen työllistäjä. Puuprofessuurin perustamista on valmisteltu yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan kanssa, tavoitteena uudet, puutuoteteollisuutta eteenpäin vievät innovaatiot.

I Österbotten finns en omfattande koncentration av husfabriker, och enligt förväntningarna påverkade recessionen år 2013 husfabrikernas antal huspaketleveranser negativt, omfattande permitteringar undveks dock. För mindre snickeriföretag var året hyfsat bra, för några rentav utmärkt. Investerings- och utvidgningsviljan har dock varit låg på grund av det instabila läget i nationalekonomin. Karleby stad tog ett viktigt initiativ genom att planlägga tomter för några trähöghus intill bostadsmässoområdet. Dessa kan under de närmaste åren växa till en betydande sysselsättare inom träbyggnad i vår region. Inrättandet av träprofessuren har förberetts i samarbete med Södra Österbotten med målsättningen att främja nya innovationer inom träindustrin.

Turkistuotannon kasvun kausi taittui

Minskad efterfrågan på pälsproduktionen

Turkisten useita vuosia jatkunut erinomainen hintakehitys on mahdollistanut turkistilojen voimakkaan kehittämisen. Pääpaino on ollut tuotantotilojen ja eläinten hyvinvoinnin parantaminen. Turkistiloja on myös laajennettu ja eläinmäärää kasvatettu. Voimakas hintakehitys on lisäksi houkutellut uusia tulijoita alalle. Turkisten hinnat nousivat voimakkaasti vielä vuoden 2013 alkupuoliskolla, mutta vuoden loppua kohden hinnat

Den imponerande prisutvecklingen som fortsatt under flera år har möjliggjort en omfattande utveckling av pälsfarmerna. Förbättring av produktionsutrymmen och djurens välmående har stått i fokus. Man har också utvidgat pälsfarmer och ökat djurantalet. Den kraftiga prisutvecklingen har också lockat flera nykomlingar till branschen. Pälspriserna steg kraftigt ännu i början av år 2013, men mot slutet av året föll priserna och köplusten våldsamt, ÅRSBERÄTTELSE

21


ja ostohalukkuus putosivat rajusti, koska turkisten käyttäjämaiden leudot talvet heikensivät turkistuotteiden kysyntää. Valtaosalla alueemme turkistuottajista talous on kuitenkin kunnossa pitkän vahvan kauden jälkeen. Turkistuotannon veroeurot ovat alueemme kuntien taloudelle tärkeitä peruspilareita.

eftersom de milda vintrarna i länderna där pälsanvändarna finns försvagade efterfrågan på pälsprodukter. Merparten av regionens pälsproducenter har dock sin ekonomi i skick efter en lång och stark säsong. Pälsproduktionens skatteinkomster är viktiga grundpelare för kommunernas ekonomi i regionen.

Hyvinvointiyrittäjyydellä valtavat markkinat

Enorma marknader för välfärdsföretagande

Hoiva-alan yritystoiminta on kehittynyt nopeasti 1990-luvun lopulta alkaen, kun lainsäädäntö mahdollisti yritystoiminnan alalla. Markkinat ovat valtavat: hyvinvointiala on yksi globaalisti nopeimmin kasvavista toimialoista niin asiakasmääriltään, palveluiltaan kuin työvoimatarpeeltaankin. Pakollisten hyvinvointipalveluiden järjestämisestä vastaavat kunnat. Terveys- ja sosiaalipalveluita tuottaa joko kunta itse tai ostaa ne yritys- tai järjestömuotoisilta toimijoilta. Vapaaehtoiset hyvinvointipalvelut ovat usein luonteeltaan ennaltaehkäiseviä, kuten liikuntapalvelut ja hieronta, tai hemmottelevia, kuten ulkoista ja sisäistä hyvinvointiamme hoitavat kampaamo- ja kauneudenhoitoalan palvelut. Hyvinvointialalla toimii Kokkolan seudulla 373 yritystä, jotka työllistävät yhteensä 1037 henkilöä. Sosiaalipalveluiden tuottajista jopa puolet on yhdistyksiä ja säätiöitä (29), joilla toimintaa eteenpäin ajava voima on yhteisvastuu, huoli heikompien selviämisestä – ei voiton tavoittelu. Yhdistysten toiminnasta tuttu yhteisvastuullisuus tunkeutuu vähitellen myös yrityskenttään, syntyy yhteiskunnallisia yrityksiä, joilla on perustamisasiakirjassaan selkeästi määriteltynä yhteiskunnallinen tavoite. Hoiva-alan yritystoiminnan kipupisteitä on yhteistyö kuntien ja yritysten välillä. Pikkubussillinen Kokkolanseudun hyvinvointialan yrittäjiä ja projektihenkilöitä kävi keväällä hakemassa vertaistukea Jyväskylästä. Matkalla tutustuttiin Jyvässeudulla käytössä oleviin palvelusetelimalleihin. Vuonna 2009 voimaan tullut uusi palvelusetelilaki mahdollistaa palvelusetelin käytön lähes kaikissa

Företagsverksamheten inom vårdbranschen har utvecklats snabbt sedan slutet av 1990-talet, när lagstiftningen möjliggjorde företagsverksamhet i branschen. Marknaderna är enorma: välfärdsbranschen är en av de ur global synvinkel snabbast växande branscherna sett till både antalet kunder, service och arbetskraftsbehov. Kommunerna ansvarar för ordnandet av de obligatoriska välfärdstjänsterna. Hälso- och socialtjänsterna produceras antingen av kommunen själv eller skaffas som köptjänster av aktörer i företags- eller organisationsform. Frivilliga välfärdstjänster är ofta av förebyggande karaktär, såsom motionstjänster och massage, eller sådana som tar hand om vår yttre och inre välmående, såsom tjänster inom frisörs- och skönhetsbranschen. Det finns 373 företag som är aktiva inom välfärdsbranschen i Karlebyregionen, dessa sysselsätter sammanlagt 1037 personer. Upp till hälften av producenterna för socialtjänsterna är föreningar och samfund (29), där verksamhetens drivande kraft är gemensamt ansvar, omsorgen för de svaga – inte vinstbegär. Gemensamt ansvar, som är kännetecknande för föreningar, invaderar gradvis också företagsfältet, det bildas samhälleliga företag, som har i sin stiftelseurkund tydligt definierat en samhällelig målsättning. Smärtpunkten för företagsverksamheten i vårdbranschen är samarbetet kommunerna och företagen emellan. En minibusslast företagare och projektanställda från Karlebyregionen besökte i våras Jyväskylä för att bekanta sig med deras modell. På resan bekantade man sig med servicesedelmodellerna som används i Jyväskyläregionen. Lagen om servicesedlar som trädde i kraft år 2009 möjlig-

22 V U O S I K E R T O M U S


sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Jyväskylässä oli löydetty toimivat mallit myös huolta aiheuttavan valvonnan järjestämiseen. Antoisa päivä esitteli retkeläisille keskisuomalaisten hyvän esimerkin. Asiakkaan valinnanvapaus ja palveluiden laadun parantaminen on tärkeää myös meidän seudullamme – esimerkiksi palvelusetelin avulla.

gör användningen av servicesedlar i nästintill alla tjänster inom social- och hälsovården. I Jyväskylä hade man hittat fungerande modeller också för anordnandet av övervakningen som väcker bekymmer. Dagen var givande och resenärerna fick ett fint exempel på hur det fungerar i Mellersta Finland. Klientens valfrihet och förbättring av servicekvaliteten är viktiga också i vår region – och kan uppnås till exempel med hjälp av servicesedeln.

Luovuuden kukoistusta

Kreativiteten blommar

Luovan alan yritystoiminta kumpuaa tekijänsä henkilökohtaisen osaamisen ja luomisvoiman saattamisesta taloudellisesti kannattavaan muotoon. Suuri osa luovan alan toimijoista on sivutoimisia yrittäjiä, jotka saavat varsinaisen elantonsa palkkatyöstä. Niinpä liikevaihdon ja työntekijämäärien vertailu on mahdotonta – ja turhaa. Luovan alan toiminnalla on myös perinteisesti läheinen yhteys henkiseen hyvinvointiin ja virkistykseen. Niiden arvoa ei euroissa mitata. TEMin Fact Sheets – Luova alat -julkaisun mukaisesti määritellyillä luovilla aloilla toimii Kokkolan seudulla 206 yritystä. Markkinointiviestintää tekeviä yrityksiä on 15, kuvataidetta tehdään ja myydään antiikin kanssa 15 yrityksessä, käsityöyrityksiä on 68, musiikin esittämiseen tai opettamiseen pohjautuvia yrittäjiä on 48 ja muotoilualan yrittäjiä 17. Luovuutta meillä riittää vietäväksi saakka, täytyy vain löytää väylät ja luoda verkot!

Företagsverksamheten inom den kreativa branschen präglas av själva företagarens personliga kunnande och konstnärliga skaparkraft som omsätts i lönsam ekonomisk verksamhet. En stor del av aktörerna inom den kreativa branschen lever på ett lönearbete och driver sitt företag vid sidan om. Därför är det omöjligt – och onödigt - att jämföra företagens omsättning och antal anställda. Verksamheten i den kreativa branschen hör också traditionellt nära samman med människans psykiska välbefinnande och rekreation. Värdet av dessa kan inte mätas i pengar. I Karlebyregionen finns det inom de kreativa branscherna definierade enligt ANM:n publikation Fact Sheets – Luovat alat 206 företag. Marknadskommunikation produceras i 15 företag, bildkonst skapas och säljs tillsammans med antikföremål i 15 företag, handarbetsföretagen uppgår till 68, musik erbjuds antingen som uppträdanden eller undervisning av 48 företag och inom formgivningen fungerar 17 företagare. Kreativiteten flödar och kunde exporteras, vi måste bara hitta de rätta kanalerna och skapa nätverken!

ÅRSBERÄTTELSE

23


Hieno vuosi hankkeille Ett fint projektår KOSEKin hanketoiminta vuonna 2013 on ollut perinteisen vahvaa. Uutta on aloitettu, vanhoja jatkettu ja jotkut hankkeet ovat päättyneet. Ihan niin kuin ennenkin. IDEALEIPOMO – 48 tunnissa ideasta innovaatioksi

Projektverksamheten inom KOSEK under år 2013 har varit stark helt enligt traditioner. Nya projekt har påbörjats, vissa har fortsatt och en del har avslutats. Precis som förr.

IDÉBAGERIET – från idé till innovation på 48 timmar

Alle kolme prosenttia keksinnöistä syntyy yliopistoissa ja Under tre procent av innovationerna föds på universitet korkeakouluissa. Varsinaiset ideanikkarit puuhastelevat och högskolor. De verkliga idésprutorna hittar vi på helt jossain aivan muualla: alueemme pk-yrityksissä, autotalandra ställen: i små och medelstora företag i vår region, leissa, nikkarinverstaissa ja peräkammareissa. Syyskuussa i garage, snickarverkstäder och i hemmets vrår. MålsättVilla Elbassa järjestetyn ensimmäisen Idealeirin tavoite oli ningen med det första Idélägret som ordnades i Villa Elba tarjota osallistujille tilaisuus hioa ideaansa kohti aitoa liikei september var att erbjuda deltagarna en chans att slipa toimintaa ammattilaisten sparrauksessa sataprosenttisen sin affärsidé med hjälp sparrning av sakkunniga, hundraluottamuksellisesti. procentigt konfidentiellt. Haku leirille oli avoin kaikille, Alla kunde ansöka om en plats på ideoitaan tarjosivat niin yksityiset lägret, och såväl privatpersoner som H A N K K E E N K O L M E VA I H E T TA PROJEKTETS TRE SKEDEN ihmiset kuin yrityksetkin. Monipuoliföretag erbjöd sina idéer för vidaresesta ja runsaasta, noin 60 idean jouutveckling. Av de ca 60 mångsidiga kosta leirille kehitettäväksi valittiin idéerna som skickades in valdes åtta kahdeksan ideaa, joita leirillä jalosidéer för att utvecklas på lägret, och N O S TAT U S tettiin kokonaiset kaksi vuorokautta. under det hela två dagar långa lägJÄSNINGEN Idearikkaiden leiriläisten työtä oli turet finslipades dessa idéer. De idérika kemassa joukko eri alojen asiantunlägerdeltagarna hade ett flertal saktijoita: pääomasijoittajia, lakimiehiä, kunniga inom olika branscher till sitt rahoittajia ja yritysmentoreita. Ideaförfogande som stöd i det intensiva leipomo-hankkeen tavoitteena oli arbetet: kapitalinvesterare, jurister, LEIPOMINEN yksittäisen leirin pilotoimisen lisäksi finansiärer och företagsmentorer. BAKNINGEN luoda keskipohjalainen toimintamalli Målsättningen med Idébageriet var innovaatioiden edistämiseen. utöver pilotprojektet med lägret att Idealeipomo-hanke koostui kolskapa en verksamhetsmodell för Melmesta eri vaiheesta. I Vaihe ”NOSlersta Österbotten för att främja innoTATUS” tapahtui ennen leiriä. Silloin vationer. koottiin asiantuntijaverkosto, suun Projektet Idébageriet bestod av PA I S T O niteltiin leiri ja järjestettiin kahden tre skeden. Första skedet ”JÄSNINGGRÄDDNINGEN päivän valmennus leirille osallistuville EN” ägde rum före lägret. Man samalueemme yrityskehittäjille. Valmenlade ihop ett nätverk av sakkunniga,

24 V U O S I K E R T O M U S


Katso LIMEtv:n Idealeiristä tekemä video! Titta på videon LIMEtv gjort om Idélägret!

ÅRSBERÄTTELSE

25


nuksen ja koko leirin sisällöstä vastasi tarjouskilpailun voittanut, tamperelainen Vapaa Pudotus. II Vaihe ”LEIPOMINEN” piti sisällään ideahaun ja varsinaisen leirin toteuttamisen. Jokaisen leirille valitun idean ympärille luotiin asiantuntijatiimi, joka koostui kahdesta alueellisesta yrityskehittäjästä sekä yhdestä Centria AMK:n Oiva-akatemian opiskelijasta. Leirin anti koettiin erittäin positiiviseksi. Yrityskehittäjät saivat valtavasti pääomaa omaan, arkiseen työskentelyynsä sekä itse leiristä että sitä edeltäneestä valmennuksesta ja koko toimintatavasta. Tärkeää oli myös verkostoituminen, jonka koettiin olevan huomattavasti vahvempaa kuin aiemmin varta vasten järjestetyillä verkostoitumispäivillä. Itse leiriä on vaikea sanoin kuvailla. Parhaiten sen intensiiviseen tunnelmaan ja hyvään meininkiin pääsee käsiksi katsomalla LIMEtv:n Idealeiristä tekemän jutun: III Vaihe ”PAISTO” huolehti jälkihoidosta, johon kytkettiin tiiviisti alueellisten toimijoiden lisäksi myös pääomasijoittajat ja valtakunnalliset toimijat, kuten TEKES, SITRA ja Keksintösäätiö. Kaikki leirille osallistuneet saivat mahdollisuuden jatkaa kehittämistyötä asiantuntijoiden tukemana.

26 V U O S I K E R T O M U S

planerade lägret och ordnade en tvådagars coaching för de företagsutvecklare i regionen som skulle delta i lägret. Anbudstävlingens vinnare Vapaa Pudotus från Tammerfors ansvarade för coachingen och innehållet för hela lägret. II Skedet ”BAKNINGEN” innehöll idéjakten och genomförandet av det egentliga lägret. Kring varje idé som hade valts till lägret byggde man upp ett sakkunnigteam som bestod av två regionala företagsutvecklare samt en studerande från yrkeshögskolan Centrias Oiva-akademi. Lägret upplevdes som mycket lyckat. Själva lägret och coachingen före lägret samt hela verksamhetsmodellen gav företagsutvecklarna mycket kapital till sitt eget vardagliga arbete. Att knyta nya kontakter ansågs också vara viktigt och nätverkandet lyckades mycket bättre än på nätverksdagar som tidigade ordnats för ändamålet. Själva lägret är svårt att beskriva med ord. Den intensiva stämningen och aktiviteten kommer man bäst åt genom att titta på videon som LIMEtv gjort om Idélägret. III Skedet ”GRÄDDNINGEN” tog hand om efterarbetet, där man hade intensivt samarbete med de regionala aktörerna men även med kapitalinvesterare och aktörer på riksnivå, såsom TEKES, SITRA och Keksintösäätiö. Alla lägerdeltagare fick en möjlighet att fortsätta utvecklingsarbetet med stöd av sakkunniga.


Suurhankkeisiin voimaa yhteistyöstä

Samarbete stärker storprojekt

Suurhankkeiden yritysverkostojen koordinointihankkeen (SYK) alkuvuoden pääpaino oli Keski-Pohjanmaan toimintakenttään perehtyminen ja kontaktien luominen. Koko vuoden aikana tutuksi tuli noin 60 keskipohjalaisyritystä, joiden perustoiminta-alueet, mahdollisuudet, tuotteet, palvelut sekä kiinnostus yhteistyöverkostoissa ja/tai suurhankkeissa mukanaoloon kartoitettiin. Vuoden aikana luotiin suhteet myös Pohjois-Suomen muihin yhteistyökumppaneihin. Vuoden 2013 aikana SYK osallistui tai järjesti yhteensä seitsemän Barentsin alueen potentiaalisten asiakkaiden luo suuntautunutta myynti tai fact finding -ulkomaanmatkaa. Mukana oli aina vähintään kaksi keskipohjalaisyritystä. Lisäksi SYK järjesti alueen yrityksille paikat tai audienssin kolmelle muulle matkalle. Suomessa SYK osallistui lukuisiin messu-, seminaari- ym. tilaisuuksiin ja vieraili monissa potentiaalisissa yhteistyöyrityksissä. Lisäksi hanke osallistui lukuisiin kokouksiin ja työryhmiin, joista tärkeimpinä Hanhikivi-yhteyshankkeen sekä työryhmän kokoukset, PPAvainveturi-hanke, HankeForum sekä BothniaLNG.

Tyngdpunkten för Koordinationsprojektet för företagsnätverk inom storprojekt (SYK) bestod i början av året i att bekanta sig med verksamhetsområdet i Mellersta Österbotten och skapa kontakter. Under året bekantade man sig med ca 60 företag i Mellersta Österbotten och kartlade deras basverksamhetsområden, möjligheter, produkter, tjänster samt intresse att delta i samarbetsnätverk och/ eller storprojekt. Under året skapade man kontakter också med andra samarbetspartners i norra Finland. Under året 2013 deltog eller ordnade SYK sammanlagt sju försäljnings- eller fact finding-utlandsresor till potentiella kunder i Barentsområdet. I varje resa deltog minst två företag från Mellersta Österbotten. Utöver detta ordnade SYK platser eller audienser för företag på tre andra resor. i Finland deltog SYK i ett flertal evenemang, bl.a. mässor och seminarier och besökte många potentiella samarbetsföretag. Projektet deltog också i flera möten och arbetsgrupper, av vilka de viktigaste var Hanhikivi-kontaktprojektet samt arbetsgruppens möten, PP-Avainveturi-projektet, HankeForum samt BothniaLNG.

Alkusyksystä SYK toteutti englanninkielisen Industrial Services -esitteen, joka esittelee 26 alueemme yritystä, joilla on arvokasta osaamista ja tahtoa osallistua suurhankkeiden yhteistyöverkostoihin. Suosion myötä esitteen ensimmäinen, 1000 kappaleen painos on jo lopussa ja viereisen QR-koodin takaa paljastuu esitteen sähköinen versio.

SYKin tietojen mukaan vuoden 2013 aikana on perustettu kaksi uutta vientirengasta, joissa on mukana keskipohjalaisyrityksiä. Toteutuneita kauppoja, joiden syntyyn SYK on taustavoimana ollut vaikuttamassa, on tiedossa ainakin neljä.

Enligt uppgifter från SYK har det under år 2013 grundats två nya exportringar med företag från Mellersta Österbotten. Genomförda affärer som SYK har varit med och påverkat är åtminstone fyra till antalet.

I början av hösten gav SYK ut en engelskspråkig Industrial Services-broschyr, som presenterar 26 regionala företag som har värdefull kompetens och vilja att delta i storprojektens samarbetsnätverk. Broschyren har varit eftertraktad och den första upplagan på 1000 broschyrer är redan slut. Bakom denna QR-kod hittar du en elektronisk version av broschyren.

ÅRSBERÄTTELSE

27


Meeting Point iski oikeaan saumaan!

Meeting Point träffade rätt!

Lokakuussa, Aleksis Kiven päivänä Suurhankkeiden yritysverkostojen koordinointihanke (SYK) toimi Meeting Point – match making -tapahtuman pääorganisaattorina. Äärimmäisen onnistunut tapahtuma keräsi Kokkolan Vanhalle Tullipakkahuoneelle 140 osallistujaa. Koolla oli 80 yrityksen edustajia sekä Keski-Pohjanmaan ja lähialueiden suurhankkeista vastaavia päämiehiä ja kehitysorganisaatioiden edustajia. Tapahtuma houkutti tulijoita kauempaakin.

I oktober, på Aleksis Kivi-dagen fungerade Koordinationsprojektet för företagsnätverk inom storprojekt (SYK) som huvudorganisatör för Meeting Point - match making-evenemanget. Evenemanget var ytterst lyckat och samlade 140 deltagare till Gamla Tullpackhuset i Karleby. Evenemanget samlade 80 företagsrepresentanter, representanter för utvecklingsorganisationer samt personer som är ansvariga för närområdets storprojekt. Evenemanget lockade deltagare även längre ifrån.

28 V U O S I K E R T O M U S


Mielenkiintoinen seminaari, iltapäivällä ”speed dating”

Intressant seminarium, ”speed dating” på eftermiddagen

Tapahtuman avasi KOSEKin toimitusjohtaja Jonne Sandberg ja puheenvuoron käytti myös SYK-projektipäällikkö Jukka Oravainen, joka kehotti osallistujia ”Verkostoitumaan ja tapaamaan uusia ihmisiä – ei vain vanhoja tuttuja!”. Aamupäivän aikana edustamansa yrityksen suurista hankkeista ja niiden luomista mahdollisuuksista kertoivat mm. Fennovoiman, Saba Windin, Destian, UPM:n ja Yaran edustajat. Seminaariosuuden jälkeen oli varattu kolmen tunnin B to B -osio, jonka aikana etukäteen aikataulutetun tahdin mukaisesti yritykset pääsivät keskenään 12 x 15 minuutin ”pikatreffeille”. Tullipakkahuoneen salit täyttyivät konkreettisia neuvotteluita käyvien yritysten edustajista. Tapahtumasta saatu välitön palaute oli erittäin positiivista, tapahtuma koettiin hyvin hedelmälliseksi ja puitteet onnistuneiksi. – Tapahtumasta jäi tosi hyvä fiilis. Tapaaminen kasvokkain on tehokas ja loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen järjestää. Tähän suuntaan ollaan selvästi menossa, tj. Jonne Sanberg mietiskeli ja uskoi tapahtuvan kantavan hedelmää.

KOSEKs verkställande direktör Jonne Sandberg öppnade evenemanget och Jukka Oravainen, projektchef för SYK gjorde också ett inlägg och uppmuntrade deltagarna att ”Bilda nätverk och träffa nya människor - inte enbart gamla bekanta!”. Under förmiddagen medverkade representanter för bl.a. Fennovoima, Saba Wind, Destia, UPM och Yara genom att berätta om stora projekt inom respektive företag och om möjligheter som projekten skapat. Efter seminariet hade tre timmar reserverats för B2B-träffar, där företagen fick träffa varandra på 12x15 minuters ”snabbträffar” enligt på förhand fastslagen tidtabell. Salarna i Tullpackhuset fylldes av företagsrepresentanter som förde konkreta förhandlingar. Den direkta responsen från evenemanget var väldigt positiv, evenemanget upplevdes som synnerligen fruktbart och lyckat. Vi var väldigt nöjda med evenemanget. Att träffas ansikte mot ansikte är effektivt och egentligen mycket enkelt att ordna. Det är tydligt att fokus kommer alltmer att ligga i sådana möten, funderade vd Jonne Sandberg och hade stark tilltro till att evenemanget skulle bära frukt.

Asiantuntijan rooli omistajanvaihdoksessa – kutsukoulutus järjestettiin huhtikuussa. Omistanjanvaihdos (ov) on monivaiheinen tapahtumaketju, jonka hallinta vaatii sekä prosessin marssijärjestyksen että sisällön tuntemusta. Sujuvaa ja toimivaa omistajanvaihdosneuvontaa tarjoavat asiantuntijat tunnistavat oman roolinsa lisäksi myös muiden toimijoiden osuuden prosessissa. Omaan ydinosaamiseen on helppo keskittyä alueellisen yhteistyöverkoston huolehtiessa kokonaispalvelun tasokkuudesta. Huhtikuussa järjestettiin asiantuntijoille kutsukoulutus. Neljä iltapäivää kestäneen koulutuksen tavoite oli parantaa

De sakkunnigas roll i ägarskiften-kursen ordnades i april. Ett ägarskifte är en process med många skeden, där administrationen kräver kännedom om marschordningen i processen samt om innehållet. Sakkunniga som erbjuder flexibel och fungerande rådgivning för ett smidigt ägarbyte har kännedom om sin egen roll i processen men känner också till vilken roll andra aktörer har. Det är lätt att koncentrera sig på den egna kärnkompetensen när det regionala samarbetsnätverket har hand om kvaliteten på servicehelheten. I april ordnades en kurs för sakkunniga inom området. Målsättningen för kursen som sträckte sig över fyra efter-

Omistajanvaihdosmittaristo-hanke

Projektet ägarskiftesmätaren

ÅRSBERÄTTELSE

29


osallistujien kokonaisprosessin tuntemusta ja tutustuttaa alueen toimijat toisiinsa entistä paremmin. Mukaan kutsuttiin 40 avainhenkilöä ja johtajaa, jotka omassa työssään antavat tai aikovat tulevaisuudessa panostaa omistajanvaihdosneuvontaan ja -palveluihin. Kutsuttuina olivat pankit, vakuutusyhtiöt, lakitoimistot, tilitoimistot, yritysvälittäjät, koulutus- ja kehitysorganisaatiot sekä paikallisten yrittäjäjärjestöjen edustajat. Kutsukoulutuksella haluttiin saattaa yhteen ne tahot, jotka ovat aidosti ja aktiivisesti kiinnostuneita ov-problematiikasta. Kaikille alueen yrityksille postitettiin kesälukemisiksi ”Yritys myyntikuntoon” -opas omistajanvaihdosajatusten herättelemiseksi. Marraskuussa järjestettiin yrityksille kaksi klinikkapäivää, joiden tavoitteena oli auttaa yritykset alkuun ov-prosessin vaativalla tiellä. Klinikka tarjosi tilaisuuden yksilölliseen keskusteluun omistajanvaihdosasiantuntija Minna Herlevin kanssa. Aihealueina neuvonnassa olivat mm. yrityksen arvoon vaikuttavat tekijät, parempaan luovutuskuntoon muokkaaminen, myynti/lahjoitus, verokohtelu ja verohuojennukset sukupolvenvaihdoksessa.

middagar var att förbättra deltagarnas kännedom om processen i helhet och att få regionens aktörer att bekanta sig ännu bättre med varandra. Inbjudan till kursen skickades till 40 nyckelpersoner och ledare, som i sitt eget arbete ger eller kommer i framtiden att satsa på ägarskiftestjänster och -rådgivning. De inbjudna bestod av banker, försäkringsbolag, advokatbyråer, bokföringsbyråer, företagsförmedlare, utbildnings- och utvecklingsorganisationer samt representanter för lokala företagarorganisationer. Med kursen ville man föra samman de aktörer som är genuint och aktivt intresserade av ägarskiftesproblematiken. Guiden ”Företaget i försäljningsskick” skickades till alla företag i regionen för att väcka tankar om ett ägarskifte. I november ordnades två klinikdagar för företagen, där målsättningen var att hjälpa företagen att komma igång med den krävande ägarskiftesprocessen. Kliniken erbjöd en möjlighet till individuella diskussioner med ägarskiftesexperten Minna Herlevi. Teman för rådgivningen bestod av bl.a. faktorerna som påverkar företagets värde, att se till att företaget är i tillräckligt bra skick för överlåtelse, försäljning/gåva, skattebehandling och skattelättnader vid generationsskifte.

Kasvuinno – vauhtia kasvuun ja kansainvälistymiseen

Kasvuinno – ökad tillväxt och internationalisering

Vuoden viimeisenä hankkeena käynnistyi KASVUINNOprojekti, jota toteuttavat Kaustisen seutukunta sekä Kannuksen kaupunki yhdessä KOSEKin kanssa. Toiminta-alueena on koko Keski-Pohjanmaa. Projektin tavoitteena on auttaa alueemme yrityksiä ponnistamaan kohti kasvua ja vientimarkkinoita. Marraskuussa KASVUINNO-projektin järjestämä ”Minustako yksityinen kasvuyrityssijoittaja?” -tapahtuma tarjosi tietoa siitä, miten kasvava yritys voi löytää sijoittajia, ja millainen yritys on sijoittajan näkökulmasta mielenkiintoinen. Tilaisuus keräsi paikalle nelisenkymmentä aiheesta kiinnostunutta, ja keskustelu oli erittäin vilkasta.

Sista projektet som körde igång år 2013 var KASVUINNOprojektet, som är ett samarbetsprojekt mellan Kaustby ekonomiska region, Kannus stad och KOSEK. Verksamhetsområdet är hela Mellersta Österbotten. Målsättningen för projektet är att hjälpa företag i vår region att nå tillväxt och exportmarknader. I november ordnade KASVUINNO-projektet evenemanget ”Jag placerare i tillväxtföretag?” som erbjöd information om hur ett växande företag kan hitta placerare, och hurudant ett företag är som är intressant ur placerarens perspektiv. Evenemanget samlade ca fyrtio personer som intresserade sig för ämnet och diskussionernas vågor gick höga.

30 V U O S I K E R T O M U S


Tilaisuudessa lauteille pääsivät FiBAN ry:n bisnesenkelitoimintaa valaissut Raimo Kuismin sekä paikallinen sarjayrittäjä Olli Mäkipelto, joka kertoi oman näkemyksensä siitä, miten luodaan menestyvä yritys. Tilaisuudessa nähtiin myös yksi yritysesittely, kun lavalle astui kaustislaisen Picturall Oy:n Vesa Laasanen, joka pitchasi yrityksensä erittäin ansiokkaasti. Picturall Oy on uudentyyppisien videontoistolaitteistojen kehittämiseen keskittynyt kasvuyritys. Tapahtuma sai erittäin positiivista palautetta ja jatkoa aiheen ympärille on luvassa. Vuoden 2014 aikana KASVUINNO järjestää mm. neljä yrityksen rahoituskelpoisuuden kehittämiseen keskittyvää tilaisuutta. Tämän lisäksi yrittäjiä aktivoidaan mm. palvelumuotoilun, 3D-tulostuksen sekä viennin kehittämiseen tapahtumien ja koulutusten avulla.

Under evenemanget fick Raimo Kuismin stå i rampljuset och beskriva FiBAN ry:s bisnesängelverksamhet och den lokala serieföretagaren Olli Mäkipelto redogjorde för sin egen syn på hur man skapar ett framgångsrikt företag. Under evenemanget fick vi också se en företagspresentation när Vesa Laasanen från Picturall Oy intog scenen och pitchade sitt företag på ett mycket förtjänstfullt sätt. Picturall Oy är ett tillväxtföretag från Kaustby som har koncentrerat sig på att utveckla en ny typ av videoåtergivning. Evenemanget fick mycket positiv respons och fortsättning kring temat utlovas. Under år 2014 kommer KASVUINNO att ordna bl.a. fyra tillfällen med utveckling av företagens finansieringsduglighet som tema. Ytterligare kommer företagare att aktiveras med evenemang och utbildning i bl.a. serviceformer, 3D-utskrift samt utveckling av export. ÅRSBERÄTTELSE

31


32 V U O S I K E R T O M U S


KOSEK – uuden aloittaja ja vahva vaikuttaja KOSEK – initiativtagare och stark påverkare Vuosien saatossa KOSEK on toiminut alueellaan monien ideoiden liikkeellepanevana voimana. Kun uusi toimintamuoto ajan myötä löytää paikkansa ja vakiintuu, siirtyy KOSEK mielihyvin taka-alalle taustavoimaksi. KOSEKilla on aktiivinen rooli myös tiedotuksessa ja markkinoinnin tukemisessa. Kun KOSEK on mukana toiminnassa, pidämme huolta myös siitä, että tieto kulkee hyvin joka tasolla ja toiminta näkyy vahvasti ulospäin!

Under årens lopp har KOSEK fungerat som en drivande kraft för många idéer i sin region. När den nya verksamhetsformen med tiden hittar sin plats och etableras drar KOSEK sig gärna tillbaka för att stöda och hjälpa vid behov. KOSEK har också en aktiv roll när det gäller att informera och marknadsföra. När KOSEK är med i verksamheten ser vi också till att informationen fungerar på alla nivåer och verksamheten får mycket synlighet!

Messuvuosi alkaa Matkamessuilla

Mässåret börjar med Resemässan

Matkamessut tammikuussa 2013 olivat jälleen erittäin onnistuneet. Kokkolan Matkailun isännöimä, täysin uusittu osasto herätti valtavasti positiivista huomiota. Osaston uudesta ilmeestä vastasi graafinen suunnittelija Elina Warsta ja suunnittelusta sisustussuunnittelija Mervi Reini – nuorta kokkolalaista huippuosaamista! Matkamessuilla nähtiin jo toisen kerran KOSEKin menestyksellä organisoima Yritystori. Yritystorikonseptia on testattu ja toteutettu nyt parin vuoden ajan erilaisten tapahtumien yhteydessä. Konsepti soveltuisi myös yrittäjien omin voimin toteutettavaksi.

Resemässan i januari 2013 var igen väldigt lyckad. Karleby Turisms fullständigt förnyade avdelning väckte stor positiv uppmärksamhet. Grafiska designern Elina Warsta ansvarade för avdelningens nya utseende och inredningsdesigner Mervi Reini för planeringen - ung toppkompetens från Karleby! Med på Resemässan redan andra året i rad var Företagstorget, som KOSEK framgångsrikt organiserat. Konceptet med Företagstorget har testats och genomförts nu under några år i samband med olika evenemang. Konceptet skulle också lämpa sig att genomföras med företagarnas egna krafter.

Matkamessut 17.–20.1.2013 Helsingin Messukeskuksessa • Kokkolan Matkailun osasto, jonka yhteydessä jo toisen kerran KOSEKin organisoima yritystori. • Uusi messuosasto: Mervi Reini ja Elina Warsta. • Yritystorilla oli mukana 22 paikallista yritystä. Huippudesignia ja kosekkilaista osaamista. Myynti ylitti odotukset ja yrittäjät solmivat uusia tärkeitä kontakteja

Resemässan 17–20.1.2013 i Helsingfors Mässcentrum • Karleby Turisms avdelning med Företagstorget som KOSEK organiserade redan för andra gången. • Den nya mässavdelningen: Mervi Reini och Elina Warsta. • I Företagstorget deltog 22 lokala företag. Toppdesign och kompetens á la KOSEK. Försäljningen övergick alla förväntningar och företagarna knöt nya viktiga kontakter. ÅRSBERÄTTELSE

33


SoteRekry tärkeää aluemarkkinointia

SoteRekry viktig regionmarknadsföring

SoteRekry-hankkeen tavoite on alueemme sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen. Uhkana häämöttää paheneva lääkäri- ja hoitajapula, joka olisi ikävä asia sekä alueen kehittämisen että jo täällä asuvan väestön kannalta. SoteRekry vaalii väestömme hyvinvointia ja on samalla myös hyvin tärkeää aluemarkkinointia. Kotiseutumme menettää muuttajien, ja tänne sijoittumista harkitsevien toimijoiden silmissä kiinnostavuuttaan, mikäli sote-palvelumme eivät ole kunnossa. Toimiva arki on ihmisille tärkeää. Omalla alueellaan KOSEK haluaa tukea alueellisten toimijoiden ponnisteluita lääkäri- ja hoitajapulan ehkäisyssä. KOSEK ei ole hankkeessa mukana taloudellisella panoksella vaan asiantuntijaroolissa. Kokkolan seudun SoteRekry-hanke oli näyttävästi esillä mm. Lääkäripäivillä ja Sairaanhoitajapäivillä tammi- ja maaliskuussa 2013.

Målsättningen med SoteRekry-projektet är att trygga social- och hälsovårdstjänsterna i vår region. Det finns en risk för en allt större brist på personal inom social- och hälsovården vilket skulle vara mycket beklagligt med tanke på regionens utveckling och befolkningen som redan är bosatt här. SoteRekry slår vakt om befolkningens välfärd och är samtidigt en synnerligen viktig del av regionmarknadsföringen. Vår hembygd är inte lika intressant för potentiella inflyttare och för företag som överväger att etablera sig regionen, ifall våra sote-tjänster inte är i ordning. En fungerande vardag är viktig för alla. KOSEK vill inom sin egen region stöda de lokala aktörernas ansträngningar med att förebygga bristen på personal inom social-och hälsovården. KOSEK deltar inte i projektet med ekonomiska insatser utan har en expertroll. Karlebyregionens SoteRekry-projekt var synligt med på bl.a. Läkardagarna och Sjukskötardagarna i januari och mars 2013.

Lääkäripäivät 8.–11.1.2013 Helsingin Messukeskus • Sairaanhoitajapäivät 14.–15.3.2013 Helsingin Messukeskus • Tutustu SoteRekryyn Facebookissa: https://www.facebook.com/soterekrykokkola

Läkardagarna 8–11.1.2013 Helsingfors Mässcentrum • Sjukskötardagarna 14–15.3.2013 Helsingfors Mässcentrum • Bekanta dig med SoteRekry på Facebook: https://www.facebook.com/soterekrykokkola

34 V U O S I K E R T O M U S


Maaliskuussa Kemiaa

Kemi i mars

Kokkolassa usko kemianteollisuuden tulevaisuuteen on vahva. Pohjoismaiden suurimpaan epäorgaanisen kemian keskittymään on viime vuosina investoitu merkittävästi ja vapaata tilaa Kokkolaan sijoittuville yrityksille on tarjolla vielä runsaasti. Kemianteollisuus kuuluu ehdottomasti KOSEKin kärkitoimialoihin ja se näkyy komeasti ulospäin.

Tilltron på kemiindustrins framtid är stark i Karleby. Under de senaste åren har det investerats friskt i Nordens största koncentration på oorganisk kemi och det finns fortfarande ledigt utrymme för företag som vill etablera sig i Karleby. Kemiindustrin hör definitivt till KOSEKs toppbranscher och det visas ståtligt.

ChemBio Finland 2013 -tapahtumassa

ChemBio Finland 2013 – evenemanget i

Helsingissä 20.–21.3.2013 • Kokkolan seudun osaamiskeskuksen, Teknologiakeskus KETEKin sekä KOSEKin yhteisosasto. • Näytteilleasettajina mukana myös Yliopistokeskus Chydenius, Centria AMK sekä Kokkola Industrial Park. • Myös Kokkola – Kemiaa maailmalle -osastolla näkyi Elina Warstan graafinen ilme.

Helsingfors 20–21.3.2013 • Karlebyregionens kompetenscenters, Teknologicenter KETEKs samt KOSEKs gemensamma avdelning. • Med som utställare fanns också Universitetscenter Chydenius, yrkeshögskolan Centria samt Kokkola Industrial Park. • Elina Warstas grafiska utseende fanns också med på avdelningen Karleby - Kemi till världen.

ÅRSBERÄTTELSE

35


Kokkolalaisen muotoilun kasvun aika

Design från Karleby – trygg tillväxt

Kokkolan seudulla on runsaasti kädentaitoja, luovuutta, silmää tyylille ja kauneudelle. Monet taitajista ovat yksin työtä tekeviä pienyrittäjiä, joiden tuotteet ja taidot ansaitsevat kirkkaasti paikkansa maailmankartalla, mutta KOSEKin tuki oman tien löytämiseen Kokkolasta maailmalle on tarpeen. Paikallisten käsityö- ja design-tuotteiden myynnin ja markkinoinnin kehittämiseksi kesällä 2013 kokeiltiin uusia ratkaisuja. Uusia markkinoita haettiin ja tuotekehitystä tuettiin mm. Design Kasvihuoneen sekä Formex-messujen yhteisosaston voimin. KOSEKin hyvät kokemukset Yritystorista synnyttivät rohkean idean siirrettävästä myymälästä: Design Kasvihuone. Kasvihuoneen suojissa yritykset voivat kasvaa kohti kukoistustaan, saada tukea myyntiin, markkinointiin ja tuotekehitykseen. Oman idean jalostamiseen. Design Kasvihuone -myymälä kiersi kesällä ahkerasti oman alueen tapahtumissa. Tuomalla tuotteet sinne, missä ihmiset liikkuvat, tavoitettiin uusia asiakasryhmiä: Kasvihuone pystytettiin Lohtajan Evankeliumijuhlille, Kokkolan keskustaan Eurooppalaisen ruokatorin ja KokkolaCupin ajaksi, Venetsialaistorille sekä kirjaston tiloja hyödyntäen Kaupan ja kulttuurin yöhön. Elokuussa tie vei kauemmaksi: Formexmessut keräsivät Tukholmaan Pohjoismaiden ja muun maailman sisutusmuotoilijat ja -myyjät. Ammattilaismessuilla kävijöitä oli yli 20 000 ja näytteilleasettajien joukossa KOSEKin järjestämällä Design Kasvihuone -osastolla ensikertalaisina PaaPii Design, Wood one Oy ja Sami Lamberg Design. Messumatka oli monin tavoin menestys: tilauksia, arvokasta palautetta, kokemusta ostajien mieltymyksistä Suomen ulkopuolella, paljon tuotekehitysvinkkejä ja roppakaupalla elintärkeitä kontakteja.

I Karlebyregionen finns rikligt med hantverkare, kreativitet, öga för stil och skönhet. Många av hantverkarna jobbar ensam som småföretagare, och deras produkter och kompetens förtjänar verkligen sin plats på världskartan, men när det gäller att hitta sin egen väg från Karleby ut i världen behövs stödet från KOSEK. Under sommaren 2013 provade man nya lösningar för att utveckla de lokala hantverks- och designprodukternas försäljning och marknadsföring. Man strävade efter att hitta nya marknader och stöda produktutvecklingen med bl.a. Design Växthus samt den gemensamma avdelningen på Formex-mässan. KOSEKs goda erfarenheter av Företagstorget skapade en modig idé om en pop up-butik: Design Växthus. I växthuset får företagen växa tryggt med framgång i sikte, få stöd i försäljningen, marknadsföringen och produktutvecklingen. I förädlingen av den egna idén. Design Växthus-butiken deltog flitigt i olika evenemang i den egna regionen under sommaren. Genom att ha med sig produkterna där människorna rörde sig nådde man nya kundgrupper: Växthuset restes vid Lochteå Evangeliefest, i Karleby centrum under det Europeiska mattorget och Kokkola Cup och på Salutorget under firandet av Venetziaden och i bibliotekets utrymmen under Handelns och kulturens natt. I augusti reste Växthuset längre bort: Formexmässan samlade inredningsdesigners och -försäljare från Norden och övriga världen till Stockholm. Fackmässan hade över 20 000 besökare och bland utställarna fanns nykomlingarna PaaPii Design, Wood one Oy och Sami Lamberg Design som deltog i Design Växthus-avdelningen som KOSEK ordnat. Mässresan var framgångsrik på många sätt: beställningar, värdefull feedback, erfarenheter av inköparnas preferenser utanför Finland, flera tips på produktutveckling och massor med livsviktiga kontakter.

36 V U O S I K E R T O M U S


ÅRSBERÄTTELSE

37


Alihankintamessuilla aina mukana

Alltid med på Underleverantörsmässan

Yksi KOSEKin jokavuotisista tapahtumista on syyskuussa Tampereella järjestettävät Alihankintamessut. Vuonna 2013 messujen pääteemana oli muotoilu ja kilpailukyky. KOSEK järjesti jälleen messuille yhteisosaston, jolla oli mukana viisi alueen yritystä Alihankintamessut esittelee kattavasti metalli-, elektroniikka-, muovi- ja kumiteollisuutta, teollisuuden ICT-ratkaisuja sekä näiden alojen suunnittelua ja konsultointia. Suomen johtava teollisuuden messutapahtuma näytti kolmen päivän napakassa paketissa kävijöille läpileikkauksen toimialan tilanteesta ja näkymistä sekä alan innovaatioista.

Ett av evenemangen som KOSEK årligen deltar i är Underleverantörsmässan i Tammerfors som ordnas i september. År 2013 hade mässan formgivning och konkurrenskraft som huvudtema. KOSEK arrangerade igen en gemensam avdelning på mässan, där fem företag från regionen deltog. På underleverantörsmässan presenteras i stor omfattning metall-, elektronik-, plast- och gummiindustrin, industrins ICT-lösningar samt planering och konsultering inom dessa branscher. Under de tre mässdagarna presenterade Finlands ledande mässevenemang för industrin ett tvärsnitt av branschens situation och utsikter samt innovationerna inom branschen i ett nötskal för besökare.

Alihankinta 2013 -messut 24.–26.9. • Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa KOSEKin yhteisosasto.

Underleverantörsmässa 2013, 24–26.9. • KOSEKs gemensamma avdelning i Tammerfors Mäss- och Sportcenter.

KOSEK tukee toimintaa: Kokkola Material Week

KOSEK stöder verksamheter: Kokkola Material Week

Marraskuussa 2013 Kokkolassa järjestettiin merkittävä – mahdollisesti jopa Suomen suurin – raaka-ainekemian tapahtuma. Nelipäiväisen tapahtuman aiheina olivat mm. akkukemia, korroosio, metallien talteenotto, biomassa ja biokomposiitit.

Ett betydande – möjligtvis Finlands största – evenemang inom råvarukemin ordnades i Karleby i november 2013. Teman för det fyra dagar långa evenemanget var bl. a. batterikemi, korrosion, metallåtervinning, biomassa och biokompositer.

Kokkola Material Week 12.–15.11.2013. Tutustu menneeseen ja tulevaan tapahtumaan: https://www.facebook.com/KokkolaMaterialWeek

38 V U O S I K E R T O M U S

Kokkola Material Week 12–15.11.2013. Bekanta dig med det senaste samt det kommande evenemanget: https://www.facebook.com/KokkolaMaterialWeek


Maailma lähelle Kokkolaa

Världen nära Karleby

Yksi alueemme jatkuvan kehityksen ja hyvinvoinnin kulmakivistä on hyvä saavutettavuus. Maakuntamme vienti tuottaa Suomen bkt:stä merkittävän osuuden. Vahva vientimme perustuu teollisuuden rakenteeseen, minkä vetureina pk-yritykset toimivat. Tulevina vuosina after sales -toimintojen merkityksen odotetaan korostuvan, joten myös matkustamisen tarve on jatkuvassa kasvussa. Tulevaisuudessa eri liikennemuotojen kehittäminen ja yhdistäminen on varmasti haastavaa. Joustava, ekotehokas, uusia innovaatiota hyödyntävä liikkuminen on ihmisten logistiikan kivijalka. Maantie-, meri-, raide- ja ilmaliikenteen tulee toimia kokonaisvaltaisesti. Henkilöliikenteen pullonkaulat ovat huomion keskipisteenä. Alueemme on logistisesti oiva keskipiste, jossa eri liikennemuodot yhdistyvät luonnollisesti. Kokkolassa vireillä oleva matkakeskushanke luo hyvän pohjan eri liikennemuotojen kokonaisvaltaiselle tarkastelulle. KOSEK pitää lentokentän toiminnan turvaamista ja hyvien liikenneyhteyksien kehittämistä alueemme kannalta elintärkeänä. Kehitysyhtiöt KOSEK ja Concordia, Pohjanmaan Kauppakamari ja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät muodostavat kehitystyön koordinaation ytimen. Laaja yhteistyö alueen ja ilmailualan toimijoiden sekä Ruotsin yksityisten kenttien, lentoliikennesidosryhmien ja operaattoreiden kanssa on avainasemassa taataksemme Kokkola-Pietarsaari-lentokentälle, ja sitä kautta koko maakunnallemme, valoisan tulevaisuuden.

En av vår regions hörnstenar för kontinuerlig utveckling och välfärd är bra tillgänglighet. Vårt landskaps export utgör en betydande del av Finlands BNP. Vår starka export baserar sig på strukturerna inom industrin, där små och medelstora företag fungerar som dragare. Under de kommande åren förväntas betydelsen av after sales-verksamheten stå i centrum, varför också resebehoven fortsättningsvis kommer att öka. I framtiden kommer utvecklingen och förenandet av olika trafikformer säkerligen att vara utmanande. Ett flexibelt, ekoeffektivt trafiknät som betjänar sig av nya innovationer är grundstenen i människornas logistik. Trafiken på landsvägar, farleder och järnvägar samt flygtrafiken ska fungera som en helhet. Flaskhalsarna i persontrafiken står i fokus. Vår region är logistiskt sett en utmärkt medelpunkt där de olika trafikformerna förenas på ett naturligt sätt. Resecenter-projektet som är på gång i Karleby skapar en bra grund för en heltäckande granskning av olika trafikformer. KOSEK anser att tryggandet av flygplatsens verksamhet och utvecklingen av goda trafikförbindelser är synnerligen viktiga med tanke på vår region. Utvecklingsbolagen KOSEK och Concordia, Österbottens handelskammare och Mellersta Österbottens Företagare står i centrum av koordineringen av utvecklingsarbetet. Det omfattande samarbetet med aktörer i regionen och inom luftfartsbranschen samt med privata flygplatser i Sverige, flygtrafikens intressentgrupper och operatörer är i nyckelroll för att kunna garantera en ljus framtid för Karleby-Jakobstads Flygplats och därigenom hela landskapet. ÅRSBERÄTTELSE

39


Kuva©Laura Tättilä

Uuden messuosaston taikaa Imponerande ny mässavdelning

Tammikuussa 2013 suuri yleisö näki vuotuisilla Matkamessuilla ensimmäistä kertaa Kokkolan messuosaston uudistuneen ilmeen. Uusi osasto toteutettiin puhtaasti kokkolalaisin voimin: osaston suunnittelusta vastasi sisustussuunnittelija Mervi Reini. Näyttävät grafiikat ja kuvitukset ovat palkitun graafisen suunnittelijan Elina Warstan työtä. Lopputulos on upea. – Mervi Reini oli pääsuunnittelijana ja osaston ilme oli jo pitkällä, kun minä tulin mukaan toteuttamaan osaston suurelle huomioseinälle kuvitettua kuvaa Kokkolasta. Sain kuvan suunnittelun suhteen aika vapaat kädet. Mietin, mikä sopisi osaston kokonaisilmeeseen, joka oli graafinen ja moderni. Tämän lisäksi mietin kuvaa siltä kannalta, että se toimisi niin suuressa kuin pienemmässäkin koossa. Kuvan tuli olla erottuva, mielenkiinnon herättävä, mutta kuitenkin helposti lähestyttävä.

I januari 2013 i samband med den årliga Resemässan fick den stora allmänheten bekanta sig för första gången med det förnyade visuella utseendet för Karlebys mässavdelning. Den nya avdelningen genomfördes helt och hållet med krafter från Karleby. Inredningsdesigner Mervi Reini ansvarade för planeringen av avdelningen. Den effektfulla grafiken och illustrationerna är den belönade grafiska designern Elina Warstas verk. Slutresultatet är imponerande. – Mervi Reini var huvudplaneraren och planeringen av montern var redan långt när jag kom med för att förverkliga en illustrerad bild av Karleby till avdelningens stora fondvägg. Jag fick tämligen fria händer angående planeringen av illustrationen. Jag funderade på vad som skulle passa till avdelningens helhetsutseende, som var grafiskt och modernt. Därtill ville jag också att bilden skulle fungera både i mindre och större format. Bilden skulle skilja sig ur mängden, väcka intresse, men ändå vara lättillgänglig.

Parhaat puolet raikkaasti esiin

Det bästa av Karleby med en fräsch touch

Warsta kertoo, että häntä inspiroi Reinin suunnittelema freesi ja raikas ilme, joka henki positiivisuutta ja tässä ajas-

Warsta berättar att hon inspirerades av det fräscha uttrycket som Reini planerat, som andades positivitet och

40 V U O S I K E R T O M U S


sa olemista. Jo suunnittelun alkuvaiheessa oli ajatus myös siitä, että uutta ilmettä haluttaisiin käyttää myös muualla kuin messuosastolla. – Halusin kuvituskuvaani tuoda Kokkolan kaikki parhaat puolet esiin. Muun muassa lyhyet välimatkat, hurmaavan vanhan kaupungin, merellisyyden ja kesäisen eläväisyyden. Siinä vaiheessa kun kuvitustyö minulta tilattiin, kuvaa haluttiin käyttää matkailuesitteissä, t-paidoissa, korteissa ja osaston huomioseinässä. Sen pitemmälle ei ajatusta vielä siinä vaiheessa ehditty miettiä. Kuvat ja grafiikat saivat kuitenkin niin paljon positiivista palautetta, että pian huomattiin, että kuvan ja uuden visuaalisen suunnan jatkokäyttäminen ja -työstäminen kannatti. Jo ensimmäisen vuoden aikana messuosastolle suunniteltu ilme on taittunut moneen muuhunkin tarkoitukseen: Desing Kasvihuone, Kokkolan Matkailun uudistuneet nettisivut ja Kokkolan matkailuesite – muutamia mainitaksemme.

nutid. Redan i inledningsfasen av planeringen fanns tanken om att det nya utseendet också skulle användas till andra ändamål. – Jag ville med min illustration lyfta fram Karlebys bästa egenskaper. Bland annat de korta avstånden, den charmiga Neristan, den maritima miljön och den livliga sommaren. När illustrationen beställdes av mig ville man också använda den i resebroschyrer, t-skjortor, kort och mässavdelningens fondvägg. I det skedet fanns det dock inte tid att utveckla tanken vidare. Bilderna och grafiken fick emellertid så mycket positiv feedback att man fann snabbt att vidareanvändning och -utveckling av bilden och det visuella utseendet lönade sig. Det nya visuella utseendet som designades för mässan har redan hunnit användas till flera olika ändamål: Design Växthus, Karleby Turisms nya internetsidor och Karlebys resebroschyr – för att nämna några.

Mittakaavan muutos

Ändrad skala

Warsta on tehnyt grafiikoita jo useammille messuosastoille. – Itse osaston suunnittelee joko meidän Solmu-yrityksessämme sisustusarkkitehti, mieheni, Kasper Tammela tai sitten jokin toinen asiakkaan kontaktiyritys messualalta. Messuosastojen grafiikoita suunnitellessa mielenkiintoisinta on se, että työt ovat niin suuressa koossa, että niiden suunnittelun lähtökohdat ovat joiltakin osin erilaiset. On mukavaa vaihtelua tehdä ”jättikuvia”. Elina Warstan työt ovat monille tuttuja esimerkiksi kirjankansista ja Pauligin Juhla Mokka 2013 -kilpailun voittoisasta ”Kahvipannun taikaa” -kahvirasiasta. Messuosastolla mittakaava on merkittävästi kahvipurkkia tai kirjankantta suurempi. – Suunnittelussa täytyy aina miettiä katseluetäisyydet. Messuosastoa katsotaan hyvinkin kaukaa, joten sen grafiikoissa pitää olla jotain niin suurta ja selkeää, että se välittää viestin kymmenien metrien päähän. Kahvipurkkia katsotaan aina lähietäisyydeltä, kun taas kirjan kantta suunnitellessa täytyy ottaa huomioon se, että sen etukannen pitää markkinoinnissa toimia periaatteessa postimerkinkokoisenakin. Mutta hyvin tehty kuvitus tai graafinen suunnittelu toimii monesti niin suuressa kuin pienemmässäkin koossa, Warsta tiivistää.

Warsta har redan gjort grafik till ett flertal mässavdelningar. – Själva avdelningen planeras antingen i vårt Solmuföretag av min man, inredningsarkitekt Kasper Tammela eller av en samarbetspartner som kunden har inom mässbranschen. Det mest intressanta med att designa grafik till mässavdelningar är att arbeten ska göras i ett så stort format, att utgångspunkterna för planeringen av dem är delvis helt annorlunda är annars. Att få göra ”jättestora” bilder utgör trevlig variation. Elina Warstas arbeten är bekanta för många från till exempel bokpärmar och kaffeburken ”Kahvipannun taikaa” som vann Pauligs illustratörstävling för Jubileums Mocca 2013. När det gäller en mässavdelning är skalan avsevärt större än en kaffeburk eller en bokpärm. I planeringen måste betraktarens avstånd till illustrationen tas i beaktande. En mässavdelning betraktas också på långt håll och grafiken ska vara så stor och tydlig, att budskapet kan ses även om du står tiotals meter ifrån den. En kaffeburk betraktas alltid på nära håll medan man i planeringen av en bokpärm måste ta i beaktande att framsidan måste fungera i marknadsföringen i princip även i frimärksstorlek. Men en väl gjort illustration eller grafisk planering fungerar ofta både i större och mindre format, sammanfattar Warsta. ÅRSBERÄTTELSE

41


Tuloslaskelma Resultaträkning 1.1.2013 – 31.12.2013 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut

Liikevoitto (-tappio)

2013 2012

1 438 885,37 339 945,42 - 579 775,24 - 721 470,80 - 5 505,45 - 461 651,00

1 650 170,21 342 791,40 - 1 017 742,85 - 626 482,34 - 5 191,86 -344 072,65

10 428,30

- 528,09

Omsättning Övriga rörelseintäkter Material och tjänster Personalkostnader Avskrivningar Övriga rörelsekostnader Rörelsevinst (-förlust)

Rahoitustuotot ja kulut 9 226,26 - 31 343,91 Voitto (-tappio) ennen satunnaisia eriä 19 654,56 - 31 872,00 Voitto (-tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 19 654,56 - 31 872,00 Tuloverot - 21 011,61 -3,00

Finansiella intäkter och kostnader Vinst (-förlust) före extraordinära poster Vinst (-förlust) före bokslutsdispositioner och skatter Direkta skatter

Räkenskapsperiodens vinst (-förlust)

Tilikauden voitto (-tappio)

42 V U O S I K E R T O M U S

- 1 357,05

- 31 875,00


Tase Balansräkning 31.12.2013

2013

2012 A K T I VA

Pysyvät vastaavat Bestående aktiva Aineelliset hyödykkeet 16 516,34 15 575,58 Materiella tillgångar Sijoitukset 16 731,84 24 731,84 Placeringar Pysyvät vastaavat yhteensä 33 248,18 40 307,42 Bestående aktiva

VA S TA AVA A

Vaihtuvat vastaavat Rörliga aktiva Saamiset 392 590,92 422 618,54 Fordringar Rahat ja pankkisaamiset 1 322 425,44 1 626 978,59 Kassa och bank Vaihtuvat vastaavat yhteensä

1 715 016,36

VA S TA AVA A 1 748 264,54

2 049 597,13

Rörliga aktiva

2 089 904,55 A K T I VA

VA S TAT TAVA A

2013

2012 PA S S I VA

Oma pääoma Eget kapital Osakepääoma 500 000,00 500 000,00 Aktiekapital Edellisten tilikausien voitto (tappio) - 29 380,21 2 494,79 Balanserad vinst (förlust) från tidigare räkenskapsperioder Tilikauden voitto (tappio) - 1 357,05 - 31 875,00 Räkenskapsperiodens vinst (förlust) Oma pääoma yhteensä 469 262,74 470 619,79 Eget kapital

Vieras pääoma Främmande kapital Lyhytaikainen yhteensä 1 279 001,80 1 619 284,76 Kortfristiga Vieras pääoma yhteensä 1 279 001,80 1 619 284,76 Främmande kapital

VA S TAT TAVA A

1 748 264,54

2 089 904,55

PA S S I VA

ÅRSBERÄTTELSE

43


KOSEK on koordinoiva asiantuntija KOSEK 채r koordinerande expert

44 V U O S I K E R T O M U S


KOSEK, Kokkolanseudun Kehitys Oy, on kaikille yrittäjille ja kaikenkokoisille yrityksille tarkoitettu monipuolinen elinkeino- ja kehittämispalveluiden sekä yritysneuvonnan tarjoaja. Kannuksen (vuoden 2013 loppuun saakka) ja Kokkolan kaupunkien omistama kehitysyhtiö on perustettu syksyllä 2002, ja siitä lähtien sen yksi tärkeimmistä tehtävistä on ollut yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytysten kehittäminen Kokkolan seudulla. Tehtävänä on lisäksi edistää kuntien ja talouselämän keskinäistä yhteistoimintaa, valvoa alueen etua ulkopuolisen rahoituksen ja resurssien hankinnassa sekä tehdä alueen yrityksiä ja elinkeinoelämää tunnetuksi. KOSEKilla on tärkeä rooli koordinoivana asiantuntijana. Yrittäjän ei itse tarvitse miettiä, minkä alueella toimivan kehittäjäorganisaation puoleen hän kääntyisi. Yrittäjä voi aina ensimmäiseksi ottaa yhteyttä KOSEKin henkilöstöön. KOSEKin tehtävänä on tietää, millaista osaamista ja asiantuntijuutta eri kehittäjäorganisaatioista löytyy ja hakea yrittäjälle paras mahdollinen partneri. KOSEKin tehtävänä on auttaa sijoittuvia yrityksiä aloittamaan liiketoimintansa Kokkolan seudulla sekä jo alueella toimivia yrityksiä toimitiloihin liittyvissä asioissa. Henkilöstön koulutukseen ja rekrytointeihin liittyvät asiat kuuluvat myös neuvontapalveluiden piiriin. Rahoitukseen liittyvissä asioissa yrityksiä autetaan niin kehittämishankkeiden rahoituksen kuin yrityksen taloudenhallinnan suunnittelussa. KOSEK palvelee yrityksiä lisäksi uusien markkinoiden hakemisessa sekä omistajanvaihdoksissa. Alueen yrityksille neuvontapalvelut ovat maksuttomia. Yrityksiä neuvomassa KOSEKissa on asiantuntevat yritysasiamiehet, joilla jokaisella on omat erityisosaamisen alueensa ja vastuutoimialansa.

KOSEK, Karlebynejdens Utveckling Ab är en organisation som erbjuder alla företagare och företag av alla storlekar mångsidiga närings- och utvecklingstjänster samt företagsrådgivning. Utvecklingsbolaget som ägs av Kannus (till slutet av året 2013) och Karleby städer grundades hösten 2002 och en av dess viktigaste uppgifter har sedan dess varit att utveckla verksamhetsförutsättningarna för företag och samfund i Karlebyregionen. Uppgiften är också att främja samarbetet inom kommunerna och näringslivet, bevaka regionens intressen vid anskaffningen av extern finansiering och resurser samt att göra regionens företag och näringsliv kända. KOSEK har en viktig roll som koordinerande expert. Företagaren behöver inte ensam fundera på vilken utvecklingsorganisation i regionen han ska vända sig till. Företagaren kan alltid i första hand vända sig till KOSEKs personal. KOSEK har som uppgift att veta vilken typ av kompetens och sakkunnighet det finns inom olika utvecklingsorganisationer och att söka fram den bästa möjliga partnern för företagen. Det är KOSEKs uppgift att hjälpa företag som håller på att etablera sig i Karlebyregionen att starta sin affärsverksamhet samt att hjälpa redan verksamma företag i regionen när det gäller verksamhetslokaler. Sådana ärenden som personalskolning och rekrytering hör också till rådgivningstjänsterna. När det gäller finansieringsärenden får företagarna hjälp både när det gäller finansiering av utvecklingsprojekt och planering av företagets egen ekonomiförvaltning. KOSEK betjänar företagen också när de söker nya marknader eller funderar på ägarskifte. Rådgivningstjänsterna är kostnadsfria för företagarna i regionen. KOSEKs rådgivning sköts av sakkunniga företagsombudsmän som var och en har sina specialområden och ansvarsbranscher. ÅRSBERÄTTELSE

45


KOSEKin organisaatiokaavio KOSEKs organisationsschema KOSEKin hallituksessa on sekä elinkeinoelämän edustajia että omistajakaupunkien luottamushenkilöitä. KOSEKin toimitusjohtaja toimii esittelijänä hallituksessa. Valmistelutyöryhmä muodostuu omistajakaupunkien elinkeinoasioista vastaavista johtajista. Neuvottelukunnan muodostavat omistajien kaupunginhallitusten puheenjohtajistot sekä elinkeinoelämän edustajat, muun muassa yrittäjäjärjestön paikallisyhdistysten puheenjohtajat sekä alueen kehittäjäorganisaatioiden johtajat.

I KOSEKs styrelse sitter både representanter för näringslivet och förtroendevalda i ägarstäderna. KOSEKs verkställande direktör är föredragande i styrelsen. Beredningsarbetsgruppen består av direktörerna för näringslivsärendena i ägarstäderna. I den rådgivande delegationen ingår presidierna för ägarstädernas stadsstyrelser och representanter för näringslivet, som bland annat ordförandena för de lokala företagarorganisationerna samt direktörerna för utvecklingsorganisationerna i regionen.

YHTIÖKOKOUS/ BOLAGSTÄMMAN

N E U V O T T E L U K U N TA / R Å D G I VA N D E D E L E G AT I O N

HALLITUS/ STYRELSEN

VA L M I S T E L U T Y Ö RY H M Ä / BEREDNINGSARBETSGRUPP

T O I M I T U S J O H TA J A / VERKSTÄLLANDE DIREKTÖR

H E N K I L Ö K U N TA / P E R S O N A L E N Kuusi yritysasiamiestä, projektikoordinaattori, tiedottaja, hallintosihteeri ja projektihenkilöstö (7 hlöä) Sex företagsombudsmän, projektkoordinator, informatör, förvaltningssekreterare, projektpersonalen (7 pers)

46 V U O S I K E R T O M U S


Hallituksen jäsenet vuonna 2013 Styrelsemedlemmarna år 2013 Puheenjohtaja Ordförande Antti Isotalus Kaupunginjohtaja, Kokkolan kaupunki Stadsdirektör, Karleby stad Varapuheenjohtaja Viceordförande Hannu Lounasto Toimitusjohtaja Verkställande direktör, Kitinkannus

Janne Ylinen Toimitusjohtaja Verkställande direktör, Kokkolan Halpa-Halli Oy

Kyösti Jukkola Hallituksen puheenjohtaja Styrelseordförande, Jukkola Food Oy

John Hagnäs Toimitusjohtaja Verkställande direktör, Ab A.Häggblom Oy

Risto Pollari Työnjohtaja Arbetsledare, Destia Oy

Mari Harmaala Toimitusjohtaja Verkställande direktör, Kälviän Rauta ja Väri Oy

Kari Urpilainen Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja, Kokkolan kaupunki Stadsstyrelsens 1. viceordförande, Karleby stad

Terttu Korte Kaupunginjohtaja, Kannuksen kaupunki Stadsdirektör, Kannus stad

Valmistelutyöryhmä vuonna 2013 Beredningsarbetsgruppen år 2013 Anne Pesola Kehitysjohtaja, Kannuksen kaupunki Utvecklingsdirektör, Kannus stad

Timo Mämmi Kansliapäällikkö, Kokkolan kaupunki Kanslichef, Karleby stad

ÅRSBERÄTTELSE

47


KOSEKin henkilökunta kiittää asiakkaita ja yhteistyökumppaneita hyvästä yhteistyöstä vuonna 2013

Johanna Haikola • Jonne Sandberg • Irma Leppälä • Jouko Peltola • Piia Isosaari • Stefan Jungell • Päivi Korpisalo • Sami Viljanen • Janne Roiha • Sabina Storbacka • Jukka Oravainen • Marjo Lindholm • Ville Honkala

48 V U O S I K E R T O M U S


KOSEKS personal tackar sina kunder och samarbetspartners för gott samarbete år 2013

Kuvasta puuttuvat: Satu Kungsbacka • Mia Gustafsson • Michal Bazia • Timo Viitala ÅRSBERÄTTELSE

49


KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY • KARLEBYNEJDENS UTVECKLING AB Ristirannankatu 1 Ristrandsgatan, 67100 Kokkola - Karleby Puh. /Tfn (06) 824 3400 info@kosek.fi • www.kosek.fi