Asuntomme 4/2024

VUOKRALAISET VKL RY:N JÄSENLEHTI 4/2024

Asukasaktiivisuus sai korkean tunnustuksen • Henri Alen toimii asunnottomuus-kummina • Yhteisöllisyys toi voiton Pohjoismaisessa kisassa • Hyvä vuokranantaja valittu • Välimalliasumisen raportti valmistui

S I S ÄLTÖ

AJ AN KOH TAIS TA

2 3 4 6 7 8 10 11 12 14 15 15

Ajankohtaista ...............................................

Pääkirjoitus...................................................

TVT Asunnot haki Sannalle ansioristiä............................

Välimalliasumista selvitettiin hallitusohjelman tarpeisiin................

Kolme neljästä suomalaisesta haluaa vuokraamiselle ja omistusasumiselle välimallin..............

Yhteisöllisyys toi voiton Pohjoismaisessa kisassa....................

Katto pään päällä pitäisi olla perusoikeus............................

Hannu Liitsolalle Hyvä vuokranantaja -palkinto......................

Tutkimus selvitti suomalaisten kodinhuoltotaidot - nuorilla eniten opittavaa............

Vuokra-asumisen kansainvälisiä kuulumisia................

Lakineuvojamme vastaa..................

Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa...................................

VUOKRALAISET RY:N MOBIILISOVELLUS – KAIKKI PALVELUT KÄDEN ULOTTUVILLA! Vuokralaiset ry on ottanut tänä vuonna käyttöön jäsenille suunnatun mobiilisovelluksen. Sovelluksen avulla voit helposti esimerkiksi tarkistaa omat jäsentietosi tai lukea jäsenlehteämme sähköisesti. Sovelluksen kehittyessä sinne on myös tulossa vain jäsenille tarkoitettuja tietoiskuja ja materiaalia.

Mobiilin kautta voit myös maksaa jäsenlaskusi helposti verkkopankin välityksellä. Lisäksi voit tarkistaa oman laskusi tilan ja eräpäivän. Vuoden 2025 jäsenmaksun löydät mobiilista, jos se on käytössäsi. Muille lähetämme laskun muita kanavia käyttäen.

Sovellukseen pääset osoitteesta oma.vuokralaiset.fi. Se toimii verkkoselaimessa, mutta voit halutessasi lisätä sen puhelimen työpöydälle. Tarkemmat ohjeet tähän löytyvät mobiilista.

Kirjautuminen mobiiliin onnistuu joko jäsennumerolla tai antamallasi sähköpostiosoitteella. Ensimmäisen kirjautumisen yhteydessä voit luoda salasanan painamalla “unohdin salasanani” -näppäintä. Saat väliaikaisen salasanan sähköpostiisi, jonka voit vaihtaa itse kirjautumisen yhteydessä.

Tervetuloa tutustumaan uuteen mobiilisovellukseen ja tekemään jäsenyydestäsi entistäkin helpompaa ja sujuvampaa!

ASUMISOIKEUSASUNTOJEN ASEMA KOLMANTENA ASUMISEN MUOTONA ON TURVATTAVA Viime aikoina julkisuudessa on käyty keskustelua asumisoikeusasumisen asemasta. Valtiovalta on asettanut erilaisia työryhmiä pohtimaan asumisoikeusjärjestelmän tulevaisuutta. Keskustelussa ja selvitystyössä on unohtunut lähes kokonaan asukkaiden näkökulma: Miksi me olemme valinneet asumisoikeusasunnon kodiksemme ja miksi olemme tässä välimallin järjestelmässä asuneet jopa yli 30 vuotta?

Asumisoikeusasunnot sijoittuvat asumismuotona omistus- ja vuokra-asumisen välimaastoon.

Asukas maksaa asumisoikeusmaksun, joka on 15 % asunnon hinnasta. Tällä asukas ostaa itselleen asunnon käyttöoikeuden ja vakaan, omaan elämäntilanteeseensa sopivan kodin.

Lisäksi asukas maksaa kuukausittaista käyttövastiketta. Asumisoikeusasunnoissa perittävät käyttövastikkeet ovat omakustannusperiaatteella muodostettuja, ja lain mukaan pienempiä kuin vastaavan vapaarahoitteisen vuokra-asunnon vuokra. Elämäntilanteen muuttuessa asumisoikeusasunnosta pääsee helposti siirtymään toiseen asumisoikeusasuntoon joko samalla

PÄÄKIR J OIT US paikkakunnalla tai toiselle paikkakunnalle. Asumisoikeusasuminen onkin osoittautunut varteenotettavaksi malliksi monenlaisille ihmisille ja ikäryhmille eri elämänvaiheissa.

Meidän asukkaiden kannalta merkittävää on se, että asumisoikeusasumisessa korostuu yhteisöllisyys ja asukasdemokratia, josta on säädetty asumisoikeuslaissa (393/2021). Laki takaa asumisturvan ja laajan myötävaikuttamisen omassa asumisoikeuskiinteistössä, asumisoikeusyhteisössä ja valtakunnan tasolla asumisoikeusasioiden neuvottelukunnassa.

Asumisoikeuskiinteistöjen asukkaat ovat usein hyvin kiinnostuneita ja sitoutuneita oman asuinympäristönsä kehittämiselle ja ylläpidolle.

Asumisoikeusjärjestelmä on yli kolmen vuosikymmenen aikana lunastanut paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Sen kyky vastata nykypäivän joustaviin asumistarpeisiin on huomattava. Onkin erikoista, että valtiovallan tahtotila näyttää olevan asumismuotojen polarisointi omistus- ja vuokra-asumiseen sen sijaan, että aidosti kehitettäisiin yhä monipuolisempia tulevaisuuden asumismuotoja vastaamaan ihmisten tarpeisiin. Välimallin asumisen edistäminen on erittäin kannatettava asuntopoliittinen teko. Kehittämisen alkaminen siitä, että esitetään jo olemassa olevan toimivan järjestelmän purkamista, ei anna vakuuttavaa kuvaa meneillään olevan kehittämistyön poliittisista tarkoitusperistä.

Me asukkaat näemme tulevaisuuden asuinalueet monenlaisia asumismuotoja tarjoavina kokonaisuuksina, joissa jokaisella asukkaalla on mahdollisuus löytää omannäköisensä koti. Asumisoikeusasuminen ehkäisee alueiden eriytymistä tulojen, sosiaalisen tai etnisen taustan mukaan. Asumisoikeusjärjestelmän elinvoiman säilyttäminen ARA-rahoitteista uudistuotantoa jatkamalla vuoden 2025 jälkeenkin on osa vastuullista ja edistyksellistä tulevaisuuden välimallin asumisen ratkaisujen kehittämistä.

Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n asukkaiden puolesta ESA KANKARISTO yhteistyöelimen puheenjohtaja PEKKA PAATONEN yhteistyöelimen varapuheenjohtaja SIRKKU ALIN yhteistyöelimen sihteeri

Asukasaktiivisuudelle ansaittua arvostusta

A

sumisen kannalta tämän syksyn paras uutinen oli ehdottomasti Sanna Laitisen saama tunnustus pitkästä asukasaktiivitoiminnasta. Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristi on merkittävä henkilökohtainen tunnustus, jonka Sanna kuitenkin oivallisesti toteaa sivulla 4 olevassa artikkelissa olevan tunnustus kaikille TVT Asuntojen aktiiveille.

Itse laajentaisin ajatusta vielä enemmän niin, että Sannan saama ainutlaatuinen tunnustus on arvonanto kaikkien asukasaktiivien taloissa tekemälle työlle. On hienoa, että liian usein pimentoon jäävä arjen toiminta tulee tällä tavalla näkyväksi.

Asukasaktiivien toiminta on aivan keskeistä silloin, kun puhutaan talon asumisviihtyisyydestä tai turvallisuudesta. Kaikenlaisen yhteisen toiminnan avulla naapurit oppivat tuntemaan taloissa toisensa, mikä lisää turvallisuudentunnetta. Yhteisten siivous- ja kunnossapitotalkoiden avulla puolestaan asumisviihtyisyys lisääntyy siistimpien ja istutusten koristamien tilojen myötä.

Monesti kuulee sanottavan, että liian vähän asukkaita osallistuu talon toimintoihin. Asukastutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että muut asukkaat antavat arvon toisten aktiiviselle toiminnalle. Rauhallista ja siistiä asuinympäristöä osataan arvostaa.

Jos omassa talossasi ei vielä ole asukkaiden yhteistoimintaa, joulun aika on oivallinen tilaisuus käynnistää sellaista. Eikä kerhotilan puutekaan ole esteenä, sillä monissa taloissa järjestetään jouluglögit porrashuoneessa siksi, että osallistumiskynnys on silloin matala niillekin, jotka eivät uskaltaudu kerhohuoneelle tulemaan.

Tässä lehdessä positiivisia uutisia edustaa myös Setlementtiasuntojen saama Pohjoismaisen asuntokilpailun voitto, jota esitellään sivulla 8. Voittokohteessa suuressa roolissa on jälleen yhteisöllisyys, jonka merkitys asumisessa on yhä tärkeämpää väestön vanhentuessa ja yksinasumisen lisääntyessä. On hienoa, että myös suomalaista asunto-osaamista arvostetaan tällä tavoin.

Näiden positiivisten uutisten myötä haluan toivottaa kaikille toiveikasta, rauhallista ja yhteisöllistä joulua ja vielä niin, että nuo asiat jatkuisivat elämässäsi myös vuoden 2025 puolella.

SUNA KYMÄLÄINEN Puheenjohtaja Vuokralaiset VKL ry, kansanedustaja

Teksti on Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n eli Vaso:n asukkaiden yhteistyöelimen, Yten, työvaliokunnan kirjoittama. Työvaliokunta kokoontui 11.9. kirjoittamaan mielipidekirjoituksen, jotta asukkaiden näkemys tulisi otettua huomioon välimuotoista asumismuotoa kehitettäessä.

ASUNTOMME 4/2024

3

Yhtiön hakeman ansiomerkin saaminen veti puheliaan Sannan hyvin hiljaiseksi, mutta kiitolliseksi asukkaiden tekemän tärkeän työn arvostamisesta. Ansiomerkki ojennettiin TVT Asuntojen 30-vuotisjuhlassa syyskuussa toimitusjohtaja Teppo Forssin toimesta.

4 ASUNTOMME 4/2024

TVT Asunnot haki Sannalle ansioristiä Ensimmäistä kertaa Suomessa asukasaktiivisuus on palkittu Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristillä, kun TVT Asuntojen asukas Sanna Laitila sai ansiomerkin pitkästä urastaan asukasaktiivina. Sanna korostaa, että ilman hyvää porukkaa toiminta ei olisi onnistunut.

S

anna lähti aikoinaan mukaan asukastoimikuntaan lasten tarpeet edellä. Sosiaalisena persoonana hänen oli helppo tutustua ihmisiin, ja yhtäkkiä ihmisiltä tuli paljon ideoita, mutta kukaan ei halunnut lähteä vetämään toimintaa, joten hän aktivoitui itse. Pikkuhiljaa aktiivisuus vain lisääntyi, ja Sanna meni mukaan sekä yhtiön että tytäryhtiön hallituksen jäseneksi, ja toimi sen lisäksi kaikissa yhtiön yhteishallintoelimissä.

Mukana myös työstämässä uutta yhteishallintolakia Aluksi Sannan oli tarkoitus olla vain vuoden verran mukana asukastoiminnassa.

– Niin vain kävi, että nälkä kasvoi syödessä. Yhtäkkiä olin sitten jo edustamassa asukasneuvoston puheenjohtajana kaikkia TVT:n asukkaita. Nykyään en ole enää asukastoimikunnassa tai neuvostossa mukana, mutta verkostoni ovat vuosien saatossa kasvaneet niin, että voin opastaa muita asukkaita. Jos jollain on ollut ideaa tai kerrottavaa, mutta ei tiedä kehen ottaa yhteyttä, voin ohjata heidät eteenpäin oikealle taholle, kertoo Sanna, joka oli mukana antamassa asiantuntemustaan myös ympäristöministeriön käyttöön, kun lakia yhteishallinnosta uudistettiin.

– Sitten niitä vuosia vain kertyi ja olikin mennyt yli kaksikymmentä vuotta. Lopulta totesin, että olen jo saanut kaikki tavoitteeni läpi, ja lapsenikin ovat jo pitkälti aikuisia. Nyt toivon, että nuorempi porukka lähtee mukaan, heiltä kun löytyy enemmän rohkeutta ja parempaa keskustelukulttuuria. Nuoret osaavat olla vähemmän henkilökohtaisia. Itsekin olen aina tavoitellut sitä, että asiat riitelevät eivätkä ihmiset, toteaa Sanna.

Ilman hyvää porukkaa ei tulisi mitään

Kun Sanna kuuli, että oli saanut ansiomerkin, veti se hänet hiljaiseksi. Pitkän palkattoman työn arvostus liikutti.

– Ennen kaikkea koen, että tämä kunniamerkki on osoitettu koko meidän porukalle. Yhden tekijän työllä ei ole niin suurta merkitystä, vaan kaikki on ollut kiinni siitä, että aktiiviset asukkaat ovat lähteneet toimintaan mukaan. Yhtiön henkilökunta sekä luottamushenkilöt ovat varsinkin mahdollistaneet hyvän yhteistyön. On myös ollut hieno huomata, että oma aktiivisuuteni on kannustanut muitakin mukaan, kertoo Sanna, joka on sittemmin kouluttautunut myös isännöitsijäksi ja kannustanut muitakin kouluttautumaan alalle.

– Isännöitsijäksi kouluttautuminen on auttanut vielä enemmän ymmärtämään asumiseen ja asukastoimintaan liittyviä asioita. Nykyään työskentelen kuitenkin lähihoitajana, ja vaikka tällä hetkellä en olekaan asukastoimikunnassa mukana, ehkä jonain päivänä hyödynnän taas kaikkea opittua jollain lailla asukastoiminnassakin.

Yhtiön osoittama arvostus on iso asia Sannan mukaan on todella hienoa, että yhtiö on arvostanut asukkaiden työtä tällä tavalla. Asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa on lisääntynyt paljon vuosien varrella. Sanna sanoo olevansa iloinen, kun yhtiö on panostanut asukasaktiivisuuteen, ja arvostaa toimintaa.

– Monelle asukkaalle on tärkeää, että voi tuntea olonsa turvalliseksi omassa kodissaan, ja että siihen voi myös vaikuttaa itse, painottaa Sanna.

IDA OLJEMARK

Yhtiö halusi asukkaiden aktiivisuudelle julkista tunnustusta TVT Asunnot näkee asukkaiden tekemän vapaaehtoisen työn taloissa erittäin tärkeänä osana yhtiön toimintaa.

Toimitusjohtaja Teppo Forss toivoo, että Sanna Laitilan saama tunnustus kannustaa muitakin arvokkaaseen toimintaan.

– Toivottavasti tämä ensimmäinen tunnustus kertoo asukkaille, että kun tekee hyvää työtä, se myös huomataan. Tämän myötä haluamme korostaa myös asukkaiden ja yhtiön edustajien vuorovaikutusta, jolla on saatu paljon hyvää aikaan. Sannan toiminta tuon vuorovai-

kutuksen edistämiseksi on ollut esimerkillistä. Hän on tuonut asukkaiden puheenjohtajana rakentavasti epäkohtia ja kehitettäviä asioita esiin, ja vaikka niiden ratkaiseminen ei ole aina ollut helppoa, asiat on aina saatu vietyä yhdessä miettien eteenpäin. Sanna on myös aina osannut tuoda hienolla tavalla tunnustusta meillekin asioiden edistämisestä, kiittelee Teppo ja kertoo myös Turun kaupungin auttaneen yhtiötä ansiomerkin hankkimisessa.

ASUNTOMME 4/2024

5

Välimalliasumista selvite tarpeisiin Selvitys välimallin asumisen tarpeesta suurimmalla kaupunkiseuduilla -raportti julkaistiin syyskuussa. Raportin näkökulma keskittyy perustelemaan, miksi valtion ei kannata tukea asumista muuten kuin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien osalta.

S

elvityksen taustalla on, että hallitus antoi viime vuonna päätöksen lopettaa uusien asumisoikeusasuntojen lainojen tukemisen vuoden 2026 alusta lähtien. Päätös yllätti kaikki, joita asoasuminen kosketti; asukkaat, asuntoja rakennuttavat ja omistavat yhtiöt sekä kaupungit. Päätöksen pohjalle ei tehty minkäänlaisia selvityksiä.

Päätöksen vaikutusarviointiselvityksen tekeminen käynnistyi vasta tämän vuoden marraskuussa.

Myös asoasukkaiden etuja ajavassa Vuokralaiset ry:ssä oltiin tyrmistyneitä päätöksestä.

– Jo taustaselvitysten puute sinällään antaa kuvan kiireisestä asian valmistelusta. Sen lisäksi lakkauttamispäätös tehtiin tilanteessa, jossa rakentamisen sektori kärsii todella syvästä matalasuhdanteesta.

Päätös oli vastuuton myös asoasukkaiden kannalta.

Järjestelmä on jo 100 000 asukkaan valitsema asumismuoto, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.

Asoasumisen osoittamat välimalliasumisen hyödyt eivät riittäneet Syyskuussa valmistuneessa selvityksessä lähtökohtana oli tuottaa analyysi uuden vuokra- ja omistusasumisen välimallin tarpeesta suurimmilla kaupunkiseuduilla, sekä tarvittaessa esittää vaihtoehto välimalliksi ja ehdotus sen toteuttamiseen. Selvityksen ulkopuolelle jätettiin asumisoikeusasuminen juuri siitä syystä, että hallitus oli jo päättänyt tuen lakkauttamisesta. Raportin toteuttivat Suomen yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus ja diplomi-insinööri Matti Kuronen.

Kuulemisten ja ohjausryhmän kokousten antina välimalliasumiselle tunnistettiin kymmenen hyvää, asumisoikeusasumisen kokemuksen myötä saatua tuttua syytä, miksi välimalliasumista tarvitaan: • segregaation torjunta • alueiden rakentuminen nopeammin • auttaa asukasta muuttamaan vuokralta omistusasuntoon • asuntorakentamisen suhdanteen tasaaminen riittävän tuotannon kautta • ikäihmisille keino muuttaa kaupunkiin • antaa asukkaille mahdollisuus kokea asumispysyvyyttä • asukasvaihtuvuuden vähentäminen • saada aikaan erilaista ja parempaa asuntokantaa esimerkiksi isompien asuntojen muodossa • saada pieni- ja keskituloisille keino päästä kaupunkiin

6 ASUNTOMME 4/2024

Selvitys välimallin asumisen tarpeesta suurimmalla kaupunkiseuduilla -raportti on luettavissa Valtioneuvoston verkkosivuilla osoitteessa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165836

ttiin hallitusohjelman • työmarkkinoiden tehostaminen • varallisuuden kertyminen omarahoitusosuudelle Välimallia vastaan löydettiin 13 haittaa, jotka painoivat selvityksentekijöiden tuottamassa lopputuloksessa: • kustannustehokkuus • tuen kohdentuminen • heikko tunnettuus • haittoja muille välimalleille • vain vähän omistajia • vain vähän rahoittajia • vain vähän kilpailua • mallin evoluutio • asukkaiden vaikutusmahdollisuudet • tuki sitoo kohteeseen • segregaatio pahenee talotasolla • omistusasumisen kysyntä laskee • lisää byrokratiaa

Asojärjestelmä olisi jo olemassa ratkaisemaan haasteita Selvityshenkilöiden arvioinnin perusteella vahvin perustelu välimallille on kasvukeskusten segregaatioriskeistä kärsivien alueiden tukeminen. Toisena perusteena pidettiin nykyisen toimintaympäristön tilannetta, kun asumisoikeusrakentaminen on loppunut tukien päätyttyä ja samalla tontteja on varattu välimallin tuotantoon. Nykyisessä markkinatilanteessa vapaarahoitteinen omistus- ja vuokrarakentaminen ei ole käynnistynyt heikommilla kaupunkikehitysalueilla. Selvityksessä ehdotetaankin, että asuntomarkkinoita ja rakentamista voisi auttaa vähintäänkin väliaikaisesti jonkinlainen uusi välimalli.

– Voidaan hyvällä syyllä kysyä, miksi lakkauttaa toimiva järjestelmä, jolla olisi juuri nyt mahdollisuus tuottaa yhteiskuntaa monella tavalla palvelevia asuntoja. On harmillista, että asumisoikeusjärjestelmä ei ollut selvityksessä mukana, sillä ehkä selvityshenkilöt olisivat voineet silloin ottaa kantaa asumisoikeusasuntojen tuotannon jatkamiseen. Tuo raportin esiin nostama ongelma alleviivaa hallituksen asotuotannon tukemisen lakkauttamisen järjettömyyttä juuri tässä suhdannetilanteessa, toteaa Viita.

Asuntopolitiikassa pitäisi ymmärtää turvallisuuden merkitys Vuokralaiset ry on esittänyt, että asumisoikeusasuntojen tuotantoa pitää jatkaa ja lopettamisen sijaan kehittää järjestelmää, joka on tuottanut markkinoille jo yli 50 000 asuntoa.

– Vaikka selvitystyössä todetaan, että asumisoike-

usasuntojen määrä on vähäinen, vain 4 % väestöstä asuu asoasunnoissa, järjestelmä on silti tarpeellinen todella suurelle joukolle suomalaisia. Heidän asumiskokemustaan pitäisi vähätellä, eikä varsinkaan luoda turvattomuuden tunnetta hätiköidyillä päätöksillä. Asoasuntojen tuen lakkauttamispäätös ja puheet olemassa olevien asuntojen tulevaisuudesta aiheuttavat huolta asukkaille. Kun on kyse asumisen turvallisuudesta, asuntopoliittisia päätöksiä pitäisi puntaroida todella harkiten, muistuttaa Viita.

Asukkaiden näkökulma olisi pitänyt olla vahvempi Välimalliasumisen selvityksen tuloksena esiteltiin mahdollisen uuden tarkkarajaisen segregaation torjuntaan keskittyvän välimallin ominaisuudet. Erilliselle hallintamuodolle ei kuitenkaan nähty perusteita. Uusi vuokra-asumisen malli pohjautuisi 10-vuotiseen korkotukilainoitukseen. Malli on hyvin lähellä jo käytössä olevaa lyhyyttä korkotukimallia, jota ei ole tähän saakkakaan laajasti toteutettu. Ja vaikka uusi malli otettaisiin käyttöön, se alkaisi tuottaa asuntoja vasta vuosien päästä, koska rakentamisen prosessit ovat pitkiä.

– Selvitystyön ansiona on, että se nostaa esiin Suomessa käytettävissä olevat välimalliasumisen konseptit. Olisimme toki toivoneet, että siinä olisi paremmin huomioitu myös asukkaiden näkökulma. Asumisessa on kuitenkin ennen kaikkea kysymys asukkaiden elämästä, toteaa Viita.

Tulossa selvitys asoasuntojen tuen lopettamisen vaikutuksista Pellervon taloustutkimus PTT ja Owal Group ovat tekemässä selvitystä asumisoikeusasuntojen uudistuotannon tuen lopettamisen vaikutuksista ja ratkaisuista järjestelmän riskeihin. Hankkeen rahoittaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Selvityksen tavoitteena on asumisoikeusyhteisöjen taloudellisen tilanteen analysointi muuttuneessa tilanteessa ottaen huomioon toiminnan riskit, talojen elinkaari ja asumiskustannusten kohtuullisuus.

Lisäksi arvioidaan muuttuneen tilanteen vaikutusta tasausjärjestelmän toimivuuteen.

Selvitystyö käynnistyi marraskuussa kyselyllä asoasuntoja omistaville yhtiöille. Lisäksi on tulossa yhtiöiden edustajien haastatteluja. Työn arvioidaan olevan valmis vuoden 2025 alussa.

ASUNTOMME 4/2024

7

Kolme neljästä suomalaisesta haluaa vuokr H allituksen ajama asuntopolitiikka herättää huolta suomalaisissa, kertoo Asuntosäätiön tutkimus.

Asuntosäätiö selvitti myös kansalaisten kantaa siihen, millaisia asumismuotoja Suomeen tarvitaan. Asumisoikeuskoti on suosituin vaihtoehto vuokra- tai omistusasumiselle.

Yli 30 vuotta toiminut, valtakunnallinen asumisoikeusjärjestelmä on mullistusten keskellä. Hallitus on päättänyt lopettaa valtion tuen uusien asumisoikeusasuntojen rakentamiseen vuoden 2025 loppuun mennessä, mikä heikentää entisestään kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta etenkin kasvavilla kaupunkialueilla.

Asuntosäätiö kysyi kansalaisten näkemystä erilaisten asumismuotojen tarpeellisuudesta. Valtaosa kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että Suomeen tarvitaan omistusasumisen ja vuokra-asumisen väliin jokin muu asumismuoto. Mielipiteensä kertoneista peräti kolme neljästä (74 %) haluaa tulevaisuudessakin välimuodon vuokra- ja omistusasumisen rinnalle.

Suosituin välimalli on asumisoikeusasunto: sitä kannattaa 62 prosenttia niistä vastaajista, jotka pitivät väli- muotoa tarpeellisena. Erityisesti asumisuransa alkutaipaleella olevat (18–24-vuotiaat sekä 35–44-vuotiaat) puolustavat aso-asuntoja – heistä peräti 70 prosenttia pitää niitä

Yhteisöllisyys toi voiton Pohjo Helsingin värikäs Alppikylän asuinalue ja siellä sijaitseva Setlementtiasuntojen yhteistöllinen talo on voittanut Paras asuinalue Pohjoismaissa -kilpailun.

N

BO Housing Award -kilpailun finaaliin valittiin neljä videoehdokasta eri maista. Suomea kilpailussa edusti Helsingin Alppikylän voimakkaasta naapurihengestä kertova video.

– Olemme hyvin iloisia saamastamme tunnustuksesta, sillä yhteisöllisyys tekee taloista enemmän kuin pelkän asuinpaikan – niistä tulee yhteisö, jossa ihmiset tuntevat kuuluvansa joukkoon, sanoo Setlementtiasuntojen asiakkuusjohtaja Katri Kaukinen.

– Voitto lämmittää sydäntä etenkin nyt, kun hallitus leikkaa asumistuista ja suunnittelee heikennyksiä yleishyödylliseen asumiseen. Voittajavideolta heijastuu

8 ASUNTOMME 4/2024

selkeästi, kuinka merkittävää kohtuuhintainen asuntotuotanto on ihmisten hyvinvoinnille, sanoo Setlementtiasuntojen toimitusjohtaja Suvi Tuomala.

Katri Kaukinen, Suvi Tuomala ja Eemeli Lönnqvist Setlementtiasunnoilta vastaanottivat NBO Housing Award -kilpailun palkinnon Tukholmassa.

Yhteisöllisyys tuo turvaa – Yhteisöllisyys on sitä, että pystyy pyytämään apua, kun sitä tarvitsee, kertoo Alppikylän asukas voittovideolla, johon voit tutustua YouTubessa. Löydät videon hakusanoilla ”Yhteisöllisyyttä Alppikylässä”.

Alppikylä oli Setlementtiasunnoille luonteva valinta kilpailuehdokkaaksi, koska luonnon ympäröimä, arkkitehtonisesti erityinen alue on tunnettu naapurihengestään ja voimakkaasta yhteisöllisyydestä.

raamiselle ja omistusasumiselle välimallin kannatettavana vaihtoehtona. Näkemyksessä ei myöskään ollut alueellisia eroja, eli asumismuoto koetaan säilyttämisen arvoiseksi kaikkialla Suomessa.

Lähes yhtä paljon kannatusta asumisoikeusasumisen kanssa saa asumisen välimalli, jossa vuokra-asunto lunastetaan omaksi tietyn ajan kuluessa (61 %). Osaomistusasuntoja kannatti kaksi viidestä, hintasäädeltyjä omistusasuntoja (26 %) ja osuuskunta-asuntoja (21 %).

– Asumisoikeusasumisella on vahva kannatus suomalaisten keskuudessa. Aso-järjestelmä on 30-vuotisen historiansa aikana osoittanut toimivuutensa myös kaupunkien työkaluna alueiden eriytymisen ehkäisemises-

sä. Segregaation näkökulmasta aso-uudistuotannon lopettaminen on järjetön päätös, puhumattakaan siitä, että kohtuuhintaisten asuntojen saatavuus heikkenee entisestään. Toimivaa järjestelmää voi ja pitää kehittää, ei romuttaa poukkoilevalla asuntopolitiikalla, painottaa Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen.

Asuntosäätiön toteuttaman väestökattavan kyselytutkimuksen mukaan lähes kolmannes (30 %) suomalaisista on huolissaan asumiseen liittyvistä päätöksistä Suomessa.

Asuntosäätiön vuotuiseen Kotionnellisuus-tutkimukseen osallistui tänä vuonna 2 177 vastaajaa, jotka edustavat 18–69-vuotiaita suomalaisia.

oismaisessa kisassa – Panostamme kaikissa taloissamme yhteisöllisyyteen ja otamme sen rakennuksen suunnitteluvaiheesta lähtien huomioon. Alppikylän talossamme yhteishenki on kuitenkin tavallistakin vahvempi, toteaa Kaukinen.

Asukkaat muun muassa järjestävät pihatalkoita, viljelevät yhteisissä viljelylaatikoissa ja auttavat toisiaan päivittäisissä asioissa. He myös pyörittävät hävikkiruokajakelua alueen asukkaille.

– Kun talossa vallitsee hyvä yhteishenki, se lisää asumismukavuutta. Avoin ja ystävällinen ilmapiiri tekee talosta kodikkaamman ja asukkaat viihtyvät paremmin. Hyvät naapuruussuhteet lisäävät asukkaiden yleistä tyytyväisyyttä asumiseen sekä ennaltaehkäisevät mahdollisia ristiriitoja asukkaiden välillä. Kun asukkaat tuntevat toisensa, mahdolliset ongelmat voidaan ratkaista nopeasti ennen niiden kärjistymistä, kertoo Kaukinen.

<<Katri Kaukinen, Suvi Tuomala ja Eemeli Lönnqvist Setlementtiasunnoilta vastaanottivat NBO Housing Award -kilpailun palkinnon Tukholmassa.

Seitsemän ehdokasta Suomesta Pohjoismaiden parhaan asuinalueen kilpailun järjesti Housing Nordic – NBO, joka on Pohjoismaisten kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajien yhteistyöjärjestö. NBO:n suomalainen kattojärjestö on Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat KOVA. Tutustu Kilpailun voittaja selvisi 19.9.

SetlementtiNordic Housing -konferenssissa asuntojen Tukholmassa. voitokkaaseen NBO Housing Award -kilpaikohteeseen luun oli mahdollisuus osallistua YouTubessa. minuutin videolla. Mukaan ilLöydät videon moittautui 19 ehdokasta, joista hakusanoilla seitsemän oli Suomesta. Finaaliin ”Yhteisöllisyyttä valittiin neljä ehdokasta, jotka Alppikylässä”. edustivat eri maita.

Setlementtiasuntojen talo sijaitsee värikkään Alppikylän asuinalueella Helsingissä.

ASUNTOMME 4/2024

9

Henri Alén suosittelee tekemään hänen lempparisetsuuriaan kerralla isomman annoksen ja antamaan leipä lahjaksi vaikkapa naapureille ja ystäville.

Katto pään päällä pitäisi olla perusoikeus Kokki, keittiömestari ja ravintoloitsija Henri Alén toimii Vailla vakinaista asuntoa ry:n kummina, koska pitää asumista ihmisen perusoikeutena. Alén myös muistuttaa, että asunnottomuus voi tapahtua kenelle tahansa.

V

va ry:n toiminta tuli Henri Alénille tutuksi jo koronapandemian aikana. Hän kokkasi ravintolasulun aikana tuhat herkullista ruoka-annosta vapaaehtoisten kanssa jaettavaksi Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepan ja yökeskus Kalkkersin kävijöille. Vva:n kummina hän on toiminut vajaan vuoden, ja osana kummiutta käynyt muun muassa kokkaamassa Vepan tiloissa Pasilassa.

– Jouluna olisi tarkoitus vielä tehdä oikein kunnon juhlat Vepan tiloissa ja saada hyvää joulumieltä kaikille. Mikä sen parempaa, kun antaa vähän omaa ammattiosaamistaan heidän käyttöönsä, kertoo Alén ja muistuttaa, että asunnottomuus voi olla vaikkapa vain työttömyyden seuraus, joka voi tapahtua kenelle tahansa.

10 ASUNTOMME 4/2024

– Sekä asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn että sen hoitoon tarvitaan voimavaroja ja tahtoa hoitaa asiat niin että asunnottomuutta ei Suomessa olisi, korostaa Alén.

Kummitoiminnalla Vva ry pyrkii vaikuttamaan siihen, että asunnottomuus yhteiskunnallisena ilmiönä tulee näkyväksi ja asunnottomuutta kokevien ihmisten elämäntilanteisiin etsitään aktiivisesti ratkaisuja. Alénille kummius on antanut valtavasti tietoa asunnottomien tukalasta tilanteesta.

– Ja ennen kaikkea olen saanut hyvää mieltä, kun olen pystynyt edes vähän piristämään ihmisiä. Kaikki pystyvät omien puitteidensa rajoissa tekemään jotain pientä auttamista itse valitsemalleen kohteelle.

Esimerkiksi monella kaapit pursuavat kestokasseja, ja niistä on suurta hyötyä asunnottomille. Kahvipakettikin voi pelastaa jonkun päivän tai vaikka vaan hymy kadulla, vinkkaa Alén.

uri

isetsu r a p p m e l n i Henr i s k u l u o j e e T a 2 tuntia Valmistusaik 1 dl vettä 50 g hiivaa 4 dl maitoa pia 1,2 dl siirap keria 1 dl ruokoso 2 tl suolaa a 1 tl kumina a anista 1 tl jauhettu siemeniä 2 tl fenkolin htijauhoja 2,5 dl ruissi ttua voita 125 g sulate näjauhoja reilu 1 l veh

si/maimitettyyn ve m lä a v ii h a 1. Murenn ri ja to seokseen. austeet, soke m a iv u k n a a 2. lisää muk latettu siirappi. isjauhot ja su ru n a a k u m 3. Lisää ko ajan sehnäjauhot ko e v n e tt si ä ä reuvoi. Lis toaa kulhon ir a in ik ta s e n a noin koittaen, kun ässä paikass im p m lä ta o noilta. Koh iepuoli tuntia. nna kohota v a ja si ik iv le a essa 4. Leivo taikin ipä 180 aste le ta is a P . ia tt lä 20 minuu uttia. noin 50 minu

Hannu Liitsolalle Hyvä vuokranantaja -palkinto A

suntosijoittaja Hannu Liitsola palkittiin marraskuisessa Vuokranantajan 2024 -tapahtumassa Hyvä vuokranantajan -palkinnolla. Hannu omistaa yhdessä vaimonsa kanssa yksityisesti sekä heidän Aarre ja Ilo Oy -yrityksen kautta yhteensä noin 60 asuntoa Lohjalla, Pirkanmaalla ja Lappeenrannassa.

– Hannu on saanut paljon positiivista palautetta vuokralaisiltaan, jotka arvostavat Hannun joustavuuttaan, ymmärtäväisyyttään ja reiluuttaan. Vuokralaiset suosittelevat lämpimästi Hannun vuokra-asuntoja ja pitävät häntä parhaana vuokranantajana, jonka he ovat koskaan tavanneet, kertoo toiminnanjohtaja Anne Viita.

Vuokralaiset ry oli mukana valitsemassa palkinnon saajaa.

Asuntomme-lehden syksyn numerossa pyydettiin jäsenistöltä ehdotuksia palkinnon saajaksi.

Asukkaiden perusteluja Hannun toiminnalle: • Hyvä peruskorjaus: Asuntoihin on tehty laadukkaita peruskorjauksia, ja vuokrankorotukset ovat olleet kohtuullisia.

• Sujuva yhteydenpito: Hannu pitää aktiivisesti yhteyttä vuokralaisiinsa ja ratkaisee ongelmat nopeasti.

• Ystävällisyys ja joustavuus: Hannu on aina valmis vastaamaan viesteihin ja puheluihin, ja hän puhuu asiallisesti ja ystävällisesti.

• Erityiset huomionosoitukset: Vuokralaiset ovat saaneet joululahjoja, kuten Fazerin suklaarasioita tai alennuksia vuokrasta.

ASUNTOMME 4/2024

11

Tutkimus selvitti suomalaisten kodinhuoltotaidot

- nuorilla eniten opittavaa

Useimmat meistä osaavat kokata, imuroida ja pyyhkiä pölyt, mutta miten luonnistuvat kodin pienet, mutta tärkeät huoltotyöt? Asuntosäätiö selvitti, mitkä huoltotyöt ovat suomalaisten mielestä pakollisia osata ja kuinka hyvin ne osaamme. Tulosten mukaan asumisen alkutaipaleella olevilla nuorilla on eniten opeteltavaa – paitsi digilaitteiden asennuksessa.

12 ASUNTOMME 4/2024

O

makotitalossa asuvalle kodin huoltotyöt ovat yleensä tuttuja, mutta myös muissa asumismuodoissa tulee vastaan kodin kunnon kannalta tärkeitä ylläpitotehtäviä. Moni ei välttämättä tiedä, mitä kaikkia huoltotöitä kerrostaloasuntokin vaatii pysyäkseen kunnossa.

– Suomalaiset tuntuvat pitävän tärkeänä sitä, että kotia osataan huoltaa myös ilman ulkopuolisten apua.

Tutkimuksessamme näkyy, että useimmat selviävät hyvin myös harvemmin vastaan tulevista kodin pienistä huoltotöistä, Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen kertoo.

Hajulukot ja ilmanvaihdon suodattimet harvalla hallussa Suomalaiset ovat varsin omatoimista kansaa. Yhdeksän kymmenestä on sitä mieltä, että jokaisen aikuisen on osattava vaihtaa lamppu ja sulattaa pakastin. Myös uunin puhdistus ja ikkunoiden pesu nousevat korkealle pakollisten taitojen listalla.

Yli neljä viidestä suomalaisesta kertoo nämä toimet myös osaavansa. Hankaluuksia aiheuttavat sen sijaan ilmastointilaitteen suodattimen vaihto ja lavuaarin viemärin hajulukon puhdistaminen: ensimmäisestä kertoo suoriutuvansa vain 42 prosenttia ja jälkimmäisestä 64 prosenttia suomalaisista.

Sen sijaan suhtaudumme armollisemmin teknisempiin taitoihin, kuten digilaitteiden asentamiseen ja ilmastoinnin suodattimen vaihtoon. Noin puolet meistä on sitä mieltä, että aikuinen selviää kyllä ilman kyseisiä taitoja.

Nuorilla kodin huoltotyöt vielä hakusessa Sukupolvien välillä on eroja arkisten taitojen hallinnassa. Nuoret 18–30-vuotiaat ovat läpi linjan vanhempia ikäpolvia epävarmempia huoltotaidoistaan. Yhdessä askareessa nuorempi polvi on kuitenkin ylivoimainen.

Kolme neljästä kertoo osaavansa asentaa digilaitteita, kun 55–69-vuotiaista tämän hallitsee vain joka toinen.

– Kodinhoito on elinikäistä oppimista: harva osaa puhdistaa liesituulettimen tai vaihtaa sulakkeet, jos ei ole sitä aiemmin tehnyt. Kun nuoret muuttavat omilleen, he saattavat kohdata näitä tilanteita ensimmäistä kertaa. Olisikin tärkeää opettaa nuorille myös kodin huoltotaitoja, silloin voidaan välttyä monelta harmilta, Otranen kannustaa.

Kainuun ja Lapin asukkaat odottavat eniten omatoimisuutta Taitavimmat kodinhoitajat löytyvät Asuntosäätiön tutkimuksen mukaan Kymenlaaksosta: siellä asukkaat arvioivat omat taitonsa kokonaisuutena korkeimmalle.

Kärkisijoille nousevat myös Kainuu, Lappi ja PohjoisPohjanmaa. Heikoin osaaminen kodin huoltotöissä on tulosten mukaan pääkaupunkiseudulla.

Kainuussa ja Lapissa myös odotukset osaamiselle ovat kovimmat: peräti yli 90 prosenttia alueen asukkaista listaa välttämättömiksi taidoiksi pakastimen sulattamisen, liesituulettimen puhdistuksen, ikkunoiden pesun, lamppujen vaihdon ja uunin putsaamisen.

Suopeimmin huoltotaitojen puutteeseen suhtaudutaan pääkaupunkiseudulla ja Satakunnassa, missä listataan vähiten pakollisia taitoja.

VINKKEJÄ KODINHUOLTOTAITOIHIN Jos sinäkin pohdit, että ilmastointilaitteen suodattimen vaihto tai lavuaarin viemärin hajulukon puhdistaminen ei kuulu vahvuuksiisi, kannattaa käydä oman vuokranantajan verkkosivuilla, mistä voi löytyä hyviä neuvoja juuri sinun asuntosi huoltotoimiin.

Verkosta löytyy myös lukuisia YouTube-videoita, joissa opastetaan kodinhuoltotoimiin. Käytännöllisissä videoissa saa melkein kuin kädestä pitäen opastusta, ja voi huomata, että kyse ei ole useinkaan kovin vaikeista puuhista.

Lisäksi Marttojen sivuilta osoitteesta www.martat. fi löytyy valtavasti hyviä kodinhuoltovinkkejä

Puhdista uuni jouluksi hyvään kuntoon Uunin puhdistaminen on helpointa silloin, kun pyyhkii roiskeet pois tuoreeltaan, mutta jos se on jäänyt tekemättä, tarvitaan järeämpiä toimia. Kannattaa kuitenkin kokeilla ensin muita konsteja kuin varsinaisia uuninpuhdistusaineita. Tässä vinkkejä Marttojen malliin.

3 4

liuos irrottaa rasvalian. Voit pyyhkiä varovasti myös grillivastukset. Grillivastusten välistä puhdistamiseen voit käyttää avuksi esimerkiksi astianpesuharjaa. Uunin ritilän ja ritiläpidikkeet voi hangata karhunkielellä.

5

1 KUVA: ENVATO ELEMENTS

Pyyhi uunin pohja ja seinät kostealla sienipyyhkeellä tai mikrokuituliinalla. Mieto käsiastianpesu-

2

Kokeile mäntysuopaliuosta.

• Levitä mäntysuopaliuosta tahrojen pinnalle.

• Kuumenna uuni +50 asteeseen.

• Kun uuni on hetken jäähtynyt, harjaa pehmeällä harjalla ja pyyhi veteen kostutetulla liinalla.

Kokeile ruokasoodasta (2 rkl), suolasta (2 rkl) ja kuumasta vedestä (noin 2 rkl) tehtyä tahnaa. Hie-

ro seinät ja pohja seoksella ja huuhtele hyvin.

Kokeile uunin lasin puhdistamiseen sokeripalaa.

Kostuta sokeripala ja hankaa sillä lasin pinta. Pyyhi lika kostealla puhdistusliinalla. Lasin puhdistamiseen voit käyttää myös induktiolieden puhdistamiseen tarkoitettua puhdistusterää.

Joskus tarvitaan uuninpuhdistusainetta ja liotusta. Pinnat vaativat huuhtelemista pesun jälkeen. Uu-

ninpuhdistusaineet ovat vahvasti emäksisiä (pH yli 11), joten noudata ehdottomasti käyttöohjeita ja käytä suojakäsineitä. Suojaa lattia esimerkiksi sanomalehdellä, ettei uuninpuhdistusaine syövytä lattiamateriaalia. Jos puhdistat kiertoilmauunia, muista huolehtia, ettei uunin ilmanottoaukkoihin mene puhdistusainetta.

ASUNTOMME 4/2024

13

Vuokra-asumisen kansainvälisiä kuulumisia Asuntomme-lehti kysyi Kansainvälisen vuokralaisjärjestö IUT:n puheenjohtaja Marie Linderiltä vuokra-asumisen näkymistä niin Linderin kotimaassa Ruotsissa kuin myös Euroopassa.

M

KUVA: HYRESGÄSTFÖRENINGEN

itkä ovat tämän hetken asuntopoliittiset haasteet Ruotsissa?

Hyresgästföreningen (Vuokralaisyhdistys) on neuvotellut yksityisten kiinteistönomistajien vaatiman 15 prosentin vuokrankorotuksen alas 4,5 – 5,3 prosenttiin. Tämä on hyvä, mutta nämä ovat silti korkeita vuokrankorotuksia. Tämän lisäksi vuokralainen ei saa omistusasujaan verrattuna yhtään tukea valtiolta. Monilla vuokralaisilla on tiukat taloudelliset ajat, erityisesti eläkkeellä olevilla naisilla ja yksinhuoltajilla.

Meillä on myös tyhjiä asuntoja isoissa kaupungeissa, vaikka on asuntopulaa. Uusissa asuintaloissa asunnot ovat tyhjillään korkeiden vuokrien takia ja remontoiduissa taloissa tehtyjen korjaustoimien vuoksi. Harvaan asutuilla alueilla on tyhjää, koska näiden kuntien väestö vähenee.

Iso poliittinen ongelma on, miten rakennetaan asuntoja, joissa ihmisillä on varaa elää. Tämä pätee sekä vuokra- että omistusasumiseen.

Mitkä ovat tämänhetkiset asuntopoliittiset haasteet Euroopassa ja miten ne voisi parhaiten ratkaista?

Asuminen oikeutena täytyy tunnistaa konkreettisesti EU:ssa, eikä vain käsitteellisenä kirjoituksena sopimustekstissä.

Vuokra-asumisen hinnat ovat aivan liian korkeat.

IUT (Kansainvälinen Vuokralaisliitto) haluaa varmistaa, että asumisen hinta, sisältäen sähkön ja lämmityksen, olisi korkeintaan 25 % käteen jäävästä tulosta.

Tämä ei toteudu tänä päivänä, vaan joskus se voi olla 50 % tai korkeampi riippuen asunnon sijainnista.

Tarve kohtuuhintaisille asunnoille on suurempi kuin nykyisin niitä on tarjolla. IUT haluaa, että asuntotuotannon kokonaismäärästä 30 % olisi kohtuuhintaista asuntotuotantoa.

Lyhytaikainen vuokraus on iso ongelma EU:ssa. Erilaiset vuokra-asuntoja tarjoavat alustan kuten Airbnb vaikuttavat siihen, että tavallisia vuokra-asuntoja siirtyy asuntomarkkinoilta lomamatkailun tarpeisiin. EU on esittänyt sääntelyä näihin asioihin liittyen, mutta sitä tarvitaan enemmän, jotta saataisiin estettyä asuntojen häviämistä tavallisilta vuokramarkkinoilta - tämä on asia, johon komissaari voi puuttua.

Asuntomarkkinoiden rahoitus on ollut aina ongelma. Asumisesta on tullut hyödyke kodin sijaan. Esimerkiksi keino lisätä läpinäkyvyyttä olisi avoin rekisteri kiinteistöjen ostajista.

Ovatko keskiluokan asumishaasteet lisääntyneet, ja jos ovat, miten ne vaikuttavat yhteiskuntiin?

14 ASUNTOMME 4/2024

Täydellinen esimerkki on niin sanottu Hollannin tapaus (Dutch case). Aiemmin Hollannissa valtio tuki asuntotuotantoa laajasti, mutta EU:n ratkaisun jälkeen Hollanti joutui muuttamaan asuntomarkkinoitaan perusteellisesti siten, että tuen määrää vähennettiin ja asunnon kohdentamista tarkennettiin.

EU:n vaatimusten toteuttaminen on tarkoittanut, että jopa keskiluokalla on ongelmia löytää kohtuuhintaista asuntoa – he eivät yksinkertaisesti täytä asetettuja tulovaatimuksia, eikä heillä ole samalla riittävästi varallisuutta maksaa korkeampia hintoja asunnoistaan.

Näyttää olevan yleinen trendi, että asunto kriisi hiipii ajan myötä yhä korkeammalle yhteiskunnassa.

Miksi kohtuuhintaista asumista tarvitaan edelleen Euroopan asuntomarkkinoilla?

Sen lisäksi, että asukkaiden toimeentulon kannalta on tärkeää, että EU:ssa on kohtuuhintaisia asuntoja, asia on tärkeä EU:n talouden kannalta, jos halutaan varmistaa, että ihmiset pystyvät ottamaan vastaan tarjottuja työpaikkoja EU:n alueella. Silloin EU voi toimii niin kuin pitää.

Miltä kohtuuhintaisen asumisen tulevaisuus näyttää eri Euroopan maissa?

On varmasti yhteisiä toimenpiteitä, joita voidaan toteuttaa esimerkiksi EU:n tuella, kuten erilaisia tukitoimia ja tuettuja lainoja rakentamiseen jne. Mutta koko-

naisuudessaan EU:n asuntomarkkinoita luonnehtivat valtioiden omat historialliset, hallinnolliset yms. ratkaisut niiden asuntomarkkinoiden osalta.

Jos katsoo Pohjois-Eurooppaa, sieltä löytyy suhteellisen iso julkinen yleishyödyllinen sektori asuntomarkkinoilla. Julkinen sektori on usein panostanut paljon luodakseen tietyn määrän saatavuutta vuokra-asumisessa.

Jos sen sijaan tarkastellaan Etelä- ja Itä-Euroopan EU:ta, näille markkinoille on leimalista (joskus seurauksena entisistä kommunistisista valtioista) se, että lähes kaikki asunnot ovat tällä hetkellä yksityisessä omistuksessa, ja vapaarahoitteisten sekä sosiaalisten vuokraasuntojen saatavuus on äärimmäisen rajallista. Vuokra-asuminen näissä maissa on verrattavissa monissa tapauksissa alivuokraukseen, jolloin asukkaat vuokraavat osia omista kodeistaan tai yksittäisiä ylimääräisiä asuntoja, joita he sattuvat omistamaan.

Tarpeet ovat siksi täysin erilaiset riippuen siitä, mihin suuntaan katsoo. Pohjoisessa on tarpeen jatkaa investointeja julkisten asuntojen rakentamiseen, kun taas idässä ja etelässä on tarpeen luoda vuokramarkkinat alusta alkaen. Tämä prosessi ei rajoitu vain asuntojen rakentamiseen, vaan se vaatii myös asianmukaista vuokralainsäädäntöä, joka säätelee vuokrasopimuksia (ei mitä tahansa sopimusta, vaan sosiaalinen ulottuvuuden huomioivaa sopimista) sekä sitä, miten vuokramarkkinoiden tulisi toimia eli kuinka vuokrat määritetään, miten vuokria nostetaan ja miten voi irtisanoa vuokrasopimuksen.

LAKI NEU VOJAMME VASTAA

Huomioitavaa on, ettei vanha kodinkone ole sama asia kuin rikkinäinen. Vuokralaisella ei ole lähtökohtaisesti oikeutta vaatia vuokranantajalta vanhan kodinkoneen uusimista, jos se kuitenkin toimii moitteetta.

Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle: toimisto@vuokralaiset.fi

Pitääkö vuokranantajan hankkia uusi kodinkone rikkoutuneen tilalle?

MARIE LINDER Puheenjohtaja IUT, International union of tenants

Voiko vuokranantaja vuokrata asunnon uusille asukkaille halvemmalla?

?

?

§

§

Vuokranantajani ei suostu hankkimaan uutta jääkaappipakastinta ja hellaa vanhojen ja rikkinäisten tilalle. Mitä voin tehdä?

Vuokranantaja on yleensä vastuussa huoneiston kunnossapidosta. Tällöin vuokranantaja vastaa esimerkiksi huoneiston varusteluun kuuluvista kodinkoneista, kuten jääkaappipakastimesta, uunista ja hellasta.

Jos kodinkone rikkoutuu vuokralaisesta johtumattomasta syystä, on vuokranantajan viivytyksettä korjattava tai hankittava uusi kodinkone tilalle. Jos vuokranantaja ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin kohtuullisessa ajassa, vuokralaisella on oikeus korjata tai hankkia uusi, keskihintainen kodinkone vuokranantajan kustannuksella ja kuitata syntyneet kulut vuokrasta. Vuokralaisella on usein oikeus myös vuokranalennukseen ajalta, kun kodinkone on ollut käyttökelvoton.

AJ ANKOHTAISTA JÄ RJESTÖJ A KOU LU TU SASIAA

V

uosi 2024 on ollut täynnä haasteita ja muutoksia, mutta yhdessä olemme selvinneet niistä kunnialla.

Tulevat kuntavaalit ja asuntopoliittiset kysymykset Ensi vuonna edessä ovat kuntavaalit, jotka ovat erittäin tärkeät asuntopolitiikan kannalta. Kuntavaaleissa päätetään monista asuntopoliittisista kysymyksistä, jotka vaikuttavat suoraan meidän kaikkien arkeen. On tärkeää, että äänestämme ja vaikutamme siihen, millaisia päätöksiä kunnissamme tehdään. Kevään ensimmäisessä numerossa palaamme aiheeseen.

Voiko vuokranantaja vuokrata asuntoja uusille asukkaille halvemmalla kuin vanhoille, koska eivät sanojensa mukaan muuten saa asuntoja vuokratuksi?

Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa vuokralle tarjottavan asunnon vuokra määräytyy markkinatilanteen mukaisesti. Vuokran määrä on lähtökohtaisesti sovittavissa varsin vapaasti osapuolten kesken. Tällä hetkellä vuokra-asuntoja on runsaammin tarjolla, joten niitä voidaan joutua tarjoamaan vuokrattavaksi edullisemmalla vuokralla. Ymmärrettävästi tämä voi näyttäytyä epäreiluna vanhoja asukkaita kohtaan, mutta on täysin tavanomaista.

Valtion tukemissa vuokrataloissa vuokra puolestaan perustuu omakustannusperiaatteeseen, eikä vuokran määrästä voida sopia toisin.

Vuoden vaihteessa astuu voimaan uudet jäsenmaksuhinnastot. Vuokralaiset ry:n jäsenmaksut vuodelle 2025 ovat: 1 vuoden jäsenmaksu 39 euroa/henkilö 2 vuoden jäsenmaksu 70 euroa/henkilö Paikallisyhdistysten osalta jäsenmaksut vahvistuvat vielä loppuvuoden aikana.

Pimeänä vuodenaikana on helppo rauhoittua ja kerätä voimia uuteen vuoteen. Mukavaa joulun odotusta!

ANNE VIITA Toiminnajohtaja Vuokralaiset VKL ry

ASUNTOMME 4/2024

15

VUOKRALAISET VKL RY  Velkuanpolku 1 E, 00300 Helsinki  toimisto@vuokralaiset.fi  anne.viita@vuokralaiset.fi  www.vuokralaiset.fi  www.facebook.com/vuokralaiset  www.twitter.com/vuokralaiset ASUNTOMME-LEHTI Vuokralaiset VKL ry:n ja vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus Sähköposti: toimisto@vuokralaiset.fi Päätoimittaja: Suna Kymäläinen Toimitus: Huvikummun viesti / Päivi Karvinen Teksti ja kuvat: Päivi Karvinen, ellei toisin mainita Taitto: Creamedia / Olli Ilmanen Kannen kuva: Päivi Karvinen Painopaikka: Print & Package Group Oy, ISSN 0789-7324 Numero 1/2025: Materiaali viimeistään vko 6, julkaisuvko 9 HALLITUS Suna Kymäläinen, kansanedustaja, puheenjohtaja Tero Strand, JHL, varapuheenjohtaja Jäsenet: Heidi Åkerfelt, JHL, aluetoiminnan asiantuntija Miisa Tervala, NUVA Egëzona Kllokoqi-Bublaku, PAM, sosiaalipoliittinen asiantuntija Timo Nieminen, Ammattiliitto Pro Varajäsenet: Laura Hassi, Suomen Kuntaliitto Pasi Nieminen, Ammattiliitto Pro Antti Koskela, Tehy ry

25 € alennus

vapaaehtoisesta vakuutuksesta koodilla VUOKRA Vakuutukset myöntää Suomen Vahinkovakuutus Oy.

HKVY:n vuosikokous

Rauhallista joulua & Onnellista vuotta 2025!

järjestetään 8.2.2025 klo 14 Torpparinmäentie 32 kerhotilassa.

Tarkemmat ohjeet www.hkvy.fi .

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan yhdistykselle puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet kaudelle 2025-2026.

Kokouksen koolle kutsujana hallitus.

Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Lisätiedot puheenjohtaja Anne Vuori, vuoret@outlook.com