Velkuanpolku 1 E, 00300 Helsinki toimisto@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/vuokralaiset www.twitter.com/vuokralaiset
ASUNTOMME-LEHTI
Vuokralaiset VKL ry:n ja vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja
Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus
Sähköposti: toimisto@vuokralaiset.fi
Päätoimittaja: Suna Kymäläinen
Toimitus: Huvikummun viesti / Päivi Karvinen
Teksti ja kuvat: Päivi Karvinen, ellei toisin mainita
Taitto: WTF Design / Olli Ilmanen
Kannen kuva: Hannu Liitsola
Painopaikka: Print & Package Group Oy, ISSN 0789-7324
Numero 3/2025: Materiaali viimeistään vko 33, julkaisuvko 38
Timo Nousiainen, Ammattiliitto Pro Anne Vuori, HKVY
Varajäsenet: Laura Hassi, Suomen Kuntaliitto Pasi Nieminen, Ammattiliitto Pro
VAPAIDEN VUOKRAMARKKINOIDEN ONGELMAT SAATAVA KURIIN
Vapaarahoitteisissa vuokrataloissa on uutisoitu olevan paljon asumisrauhaan liittyviä ongelmia.
– Vuokralaisten edunvalvojana meillä nuo ongelmat ovat neuvontapuheluissa näkyneet jo pidempään. Taloissa, joissa kuka tahansa voi vuokrata asunnon netissä ilman vakuusmaksua, ja avaimien saajan henkilötietojen varmentamista, ilmenee kohtuuttoman paljon häiriöitä, kertoo toiminnanjohtaja Anne Viita. Jos mitään ei tehdä, taloista tulee ongelmapesiä, jotka leimaavat nopeasti talon ja koko asuinalueen turvattomaksi. Verkkovuokrauksen ongelmien poistamisen lisäksi tarvitaan muita keinoja, jotta asukkaiden perustuslaillinen oikeus kotirauhaan toteutuu.
Parhaillaan on tekeillä lakiuudistus asuinhuoneiston vuokrauksesta (AHVL). Lakiin esitetään vuokrasopimuksen lisäpurkuperustetta, jotta vuokranantaja voisi raskauttavista syistä irtisanoa sopimuksen. Se ei kuitenkaan riitä, jos häätöprosessia ei saada nopeutettua käräjäoikeuksissa.
– Tällä hetkellä talon rauhalliset asukkaat joutuvat odottamaan jopa puoli vuotta häirikön häätämistä. Näiden lisäksi on hyvä nostaa esiin valtion tukemassa asuntotuotannossa käytössä olevat keinot häiriökäyttäytymisen estämiseen. Asukasvalinta tapahtuu perinteisin keinoin, jolloin tiedetään, ketä talossa asuu, ja ketä sinne voidaan asuttaa. Useilla isoilla yleishyödyllisillä asuntojen tarjoajilla on myös omaa asumisneuvontaa, mikä on sekin tärkeä keino ehkäistä häiriökäyttäytymistä, muistuttaa Viita.
Valtion tuella rakennetuissa taloissa toteutetaan myös lakia yhteishallinnosta, eli asukkaisiin ollaan yhteydessä asukashallinnon kautta myös asumisaikana.
– Asukastoiminta luo hyvän pohjan asukkaiden kanssakäymiseen, minkä on todettu ehkäisevän myös häiriökäyttäytymistä, ja luovan turvallisuuden tunnetta asukkaille, toteaa Viita.
HÄÄTÖJEN LISÄÄNTYMINEN TÄYTYY
OTTAA VAKAVASTI
Vuokralaiset ry:n tekemän kyselyn mukaan lähes kaikissa kasvukeskusten ara-yhtiöissä häädöt ovat lisääntyneet ennen kaikkea vuokraveloista johtuvista syistä. Myös vuokrasaatavien määrä on nousussa. Vuokralaiset ry korostaa, että muutokseen on syytä suhtautua vakavasti.
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Turun kaupunkien ara-vuokra-asuntoja omistavissa yhtiöissä häätöjen määrä on noussut edelliseen vuoteen verrattuna.
– Häätöjen määrä on onneksi yhä edelleen verrattain vähäinen, mutta on huolestuttavaa, että luvut ovat kasvussa. Taustalla arvioidaan olevan ennen kaikkea vuokralaisten tiukka taloustilanne elinkustannusten nousun ja asumisen tukien vähentymisen takia. Vuokrasaatavien lisääntyminen kertoo puolestaan siitä, että vuokranmaksun haasteita on yhä useammalla asukkaalla, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita ja korostaa asian vaikutusta häätöihin. Asunnottomuusselvityksen
mukaan asunnottomien määrä kasvoi vuonna 2024 ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2012.
– Häätöjen lisääntyminen tarkoittaa väistämättä asunnottomuuden lisääntymistä. Siksi vähäinenkin lisääntyminen pitää ottaa vakavasti, ja etsiä keinot, joilla tilanne saadaan korjatuksi. Erityisen huolestuttavaa on, että nyt asunnottomuus voi johtua pelkästään pienituloisuudesta, ilman elämänhallinnan ongelmia kuten päihdeongelmaa, joka on yleensä ollut merkittävä syy asunnottomuuteen, toteaa Viita.
SOSIAALITUKIEN LEIKKAUKSET
NÄKYVÄT ASUKKAIDEN LISÄÄNTYVÄNÄ
AHDINKONA MYÖS MAAKUNTAKAUPUNGEISSA
Ara-asukkaat etsivät Kelan vaateiden takia entistä enemmän pienempiä ja edullisempia asuntoja myös maakuntakaupungeissa. Kysyntä ei kuitenkaan kohtaa tarjontaa, sillä kohtuuhintaisia asuntoja on vähän. Esimerkiksi Oulun Sivakassa vuonna 2023 vain 1 185 hakijaruokakuntaa ilmoitti, että hakee asuntoa, koska nykyiset asumiskustannukset ovat liian suuret. Vuonna 2024 samaa perustetta käytti jo 2 122 ruokakuntaa. Moni hakija myös ilmoitti, että on saanut Kelalta kehotuksen hakea edullisempaa asuntoa. Sama tilanne on nähtävissä monissa muissakin yhtiöissä, ja tilanteen arvioidaan vain vaikeutuvan lähitulevaisuudessa.
Vuokralaiset ry pitää tilannetta asukkaiden kannalta huolestuttavana. Samaan aikaan valtion taholta halutaan lisätä vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoa valtion tukeman tuotannon kustannuksella.
– Sen sijaan, että nyt panostetaan markkinaehtoiseen vuokra-asuntotuotantoon, pitäisi valtion satsata nimenomaan kohtuuhintaiseen asumiseen. Se tuottaa yhteiskunnalle huomattavaa etua muun muassa mahdollisuuksien tasa-arvon ja elinkeinoelämän edellytysten edistäjänä sekä segregaation ehkäisijänä, korostaa Viita.
Vuokralaiset ry pitää tärkeänä, että ara-tuotanto ulotetaan kasvukeskusten lisäksi myös maakuntakaupunkeihin.
– Suomessa on aivan liian vähän kiinnitetty huomiota maakuntien asuntomarkkinatilanteeseen. Ihmiset on jätetty yksin selviytymään markkinoiden rajussa muutoksessa. Sen sijaan, että valtio jättäytyy nyt asuntopolitiikasta, sen pitäisi ottaa aktiivisempi rooli, jotta myös maakuntien asukkailla säilyy toivo tulevaisuudesta. Markkinaehtoisuus ei nyt palvele sen paremmin kasvukeskuksissa kuin maakunnissakaan paremman asumisen asiaa, toteaa Viita. Tutustu Vuokralaispäivien
Asuntopolitiikka ei nyt tue kaikkien hyvinvointia
Vantaan kaupungin kiinteistökehityspäällikkö Tomi
Henriksson ottaa tässä lehdessä vahvasti kantaa valtion tukeman asuntotuotannon puolesta sivulla 4 alkavassa artikkelissa. Me Vuokralaisissa olemme Henrikssoniin kanssa samaa mieltä, että kohtuuhintaista asuntotuotantoa tarvitaan jatkossakin myös asukkaiden näkökulmalta asiaa katsottuna. Ihmiset tarvitsevat koteja, joihin heillä on omalla palkallaan varaa, ja joihin voi turvallisin mielin rakentaa elämänsä.
On hyvinvointiyhteiskunnan kannalta huono asia, että nykyinen hallitus on ajamassa valtiontukemaa asuntotuotantoa alas, ja muillakin politiikkakeinoilla heikentämässä tavallisten palkansaajien toimeentulon mahdollisuuksia. Asumistukileikkaukset ovat jo nyt vaikuttaneet siten, että lapsiperheköyhyys ja asunnottomuus ovat lisääntyneet. Vuokralaiset peräsi aikoinaan leikkauspäätösten taustalle vaikuttavuusarviointeja. Nyt ihmisten elämässä näkyvät ne vaikutukset, joiden tiesimme olevan tulossa.
Sen sijaan, että hallitus olisi ottanut vastuun toimiensa seurauksista, puoliväliriihessä päätettiin hyvin toimeentulevien ihmisten verohelpotuksista. Päätös, jonka rahoittamiseen hallitus lainaa eläkerahoja ilman, että on mitään varmuutta siitä, että verokikkailu tuottaisi takaisin rahaa yhteiskunnalle, kuten hallitus toivoo. Sen sijaan riskinä on, että eriarvoistumisen tunne lisääntyy entisestään.
Asuntopoliittiset toimet ovat jo nyt kasvattaneet ajatusta, että emme ole enää kaikki samassa veneessä. Se on kuitenkin ollut suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta, johon poliitikot ovat tähän saakka puoluekannasta huolimatta sitoutuneet. On ymmärretty, että jokainen kansalaisen täytyy voida tuntea olevansa tärkeä osa yhteiskuntaa, myös asumiseen liittyvissä asioissa. Tämän puolesta haluamme myös Vuokralaiset ry:ssä tehdä töitä.
Tuomme tässä lehdessä esiin muitakin tärkeitä asioita, kuten asiaa lyhytvuokrauksesta, asunnon kunnossapidosta ja luonnon monimuotoisuudesta sekä ilman muuta totuttuun tapaan myös lakineuvoja ja järjestöasiaa. Olemme jälleen huomioineet myös lukijatoiveet. Niissä artikkeleissa, joita te jäseninämme olette toivoneet, on jutun yhteydessä mainittuna ”asukastoivejuttu”.
Hyviä lukuhetkiä ja voimia elämään tuovaa kesää kaikille!
SUNA KYMÄLÄINEN
Puheenjohtaja, Vuokralaiset VKL ry, kansanedustaja
Ollaanko ara-järjestelmää
Vantaan kaupungin kiinteistökehityspäällikkö Tomi Henriksson korostaa, että valtion tukemaa asuntotuotantoa tarvitaan kasvavilla kaupunkiseuduilla. Tuotannon alas ajaminen olisi myrkkyä suomalaiselle asuntopolitiikalle.
Kaikki viimeaikaiset politiikan toimet asumisen sektorilla viittaavat Henrikssonin mukaan siihen, että joidenkin tahojen tavoitteena on koko valtion tukeman asuntotuotannon (ara-järjestelmän) alas ajaminen.
– Se olisi myrkkyä kasvaville kaupungeille, joilla on suuri tarve kohtuuhintaiselle asumiselle, toteaa Henriksson ja korostaa, että valtiolla pitää jatkossakin olla vankka rooli asuntopolitiikassa.
– Kun meidän asuntopolitiikan onnistumista katsoo globaalisti, voi todeta, että missään ei ole parempaa esimerkkiä onnistumisesta kuin Suomessa, jos onnistumista mitataan asunnottomuudella. Missään muualla ei ole niin vähän asunnottomia kuin meillä.
Järjestelmiä pitäisi kehittää lopettamisen sijaan – Kaiken ei tarvitse olla muuttumatonta, järjestelmiä voi kehittää. Nyt eletään kuitenkin tyrmäävää aikaa, kun kaikesta ollaan vaan luopumassa ilman riittäviä vaikutusarvioita. Se ei ole hyvä asia.
Esimerkkinä luopumisista Henriksson ottaa hallituksen päätöksen lopettaa asumisoikeusasuntojen tuotanto. Henrikssonin mielestä päätös pitäisi kumota.
– Välimalliasumista tarvitaan varsinkin suurilla kaupunkiseuduilla segregaation ehkäisyyn. Aso-järjestelmällä on ollut paljon enemmän positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia, ja se ansaitsisi aso 2.0-version. Mikään ei estäisi kehittämästä mallia siten, että esimerkiksi valtion takausvastuut ja omaisuudensuoja-asiat työstettäisiin nykyistä paremmiksi, ehdottaa Henriksson.
Asuntokantaa ei pidä hoitaa vain omaisuuseränä
Henriksson kyseenalaistaa myös hallituksen linjan nojautua vuokra-asuntotuotannossa markkinaehtoisuuteen.
– Vapaarahoitteisissa asunnoissa ei ole minkäänlaista sääntelyä asukasvalinnassa, mikä on johtanut ko. asuntotuotannon voimakkaan lisääntymisen myötä segreraation pahentumiseen monilla alueilla. Niissä on usein korkea vuokrataso, jota osin tuetaan asumis- ja toimentulotuen kautta, perustelee Henriksson.
– Sen sijaan valtion tukeman asuntotuotannon puolella meillä on vuokralaisvalintaa ohjaava lainsäädäntö ja ohjeistus, ja kun yhtiöt tekevät asukasvalinnat omiin taloihinsa, niillä on iso intressi tehdä kestäviä valintoja niin että asukkailla on asumisrauha ja pyritään ehkäisemään segregaatiota. Asuntokantaa ei pidä hoitaa kuin pelkkää omaisuuserää, sillä asuminen on ihmisille perusoikeus ja paljon muutakin, linjaa Henriksson.
ajamassa alas?
Asuntopolitiikka tarvitsee konsensusta
Henriksson ruotii myös hallituksen halua kohdentaa valtion tukemat asunnot kaikkein heikoimmassa asemassa oleville, ja toivoo asuntopoliittiseen keskusteluun kaiken kaikkiaan enemmän konsensusta.
– Tässä kysymyksessä poliittinen agenda on ajuri, ei todelliset ongelmat asuntojen kohdentumisessa. Pitäisi ymmärtää, että jos valtion tukemat asunnot ohjataan vain pienituloisille, se pahentaa segregaatiota. Meidän pitäisi palauttaa yhteisymmärrys siitä, että tarvitaan monipuolisesti sekä vapaarahoitteista että valtion tukemaa tuotantoa. Uusien ideoiden esittäminen on kovin vaikeaa, kun erilaisen näkökulman esittäjä leimataan herkästi puoluepoliittiseksi toimijaksi, mikä tekee tästä ajasta todella typerän, puuskahtaa Henriksson, ja peräänkuuluttaa alan toimijoilta rohkeutta puhua.
– Nyt tarvitaan ihmisiä, jotka uskaltavat sanoa asioita ääneen. Mitä enemmän yhdessä pohditaan asioita, sen varmemmin saadaan niitä läpi niin, että asukkaat saavat jatkossakin hyviä ja turvallisia koteja monipuolisesti eri elämäntilanteeseen sopien. Kyseessä on kaikkien etu.
Yhden näkökulman Henriksson haluaa vielä nostaa esiin herätelläkseen kanssakulkijoita.
– Olen yrittänyt miettiä, että eivätkö poliitikot vaan tiedä asumisen todellisuuksista riittävästi, mutta entä jos kyse onkin siitä, etteivät he välitä kuin oman viiteryhmänsä edusta, kysyy Henriksson.
ARA-SANASTO MUUTTUNUT
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) lakkauttamisen myötä Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus on uudistanut käyttämäänsä sanastoa. Aiempien ara-termien tilalle on otettu käyttöön uudet ilmaisut, kuten ara-asumisesta puhutaan jatkossa valtion tukemana asumisena.
Lyhytvuokrauksen ongelmat
Lyhytvuokraus, joka tutuimmillaan tarkoittaa monelle airbnb-majoitusta, näyttäytyy erilaisena riippuen siitä, missä sitä harjoitetaan. Turisteja houkuttelevissa kaupungeissa se näyttäytyy asukkaiden arjessa enemmän kuin esimerkiksi syrjäseuduilla, joissa se voi tuoda mukanaan toivottuja ratkaisuja.
Lyhytvuokraus on ilmiönä kiistanalainen, koska siihen liittyy niin paljon eri toimijoiden vastakkaisia intressejä. Siksi myös sitä koskeva lain valmistelu on kinkkistä. Parhaillaan on valmisteilla rakentamislain muutosesitys, jonka pitäisi ottaa kantaa myös lyhytvuokraukseen.
– Lyhytvuokraus on ilmiö, joka on ravistellut majoitus- ja asuntomarkkinoita sekä tuonut monia uudenlaisia toimijoita matkailuun. Toiseksi ilmiö tuonut matkailun vaikutuskenttään toimijoita, joita matkailu ei suoranaisesti ole aiemmin koskenut kuten taloyhtiöt, omakotiasukkaat, isännöinti ja rakennusvalvonta, kertoo OTT, yliopistonlehtori Jenna Päläs Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen laitokselta. Päläs on myös alustatalousjuridiikan tutkija.
Toisen hyöty on toisen haitta
Lyhytvuokraus on Päläksen mukaan toisille lisäarvoa tuottavaa, toisille se taas tuo pelkkiä kustannuksia ja haittoja.
– Asuntojen ohjautuminen lyhytvuokraustoimintaan taloudellisen tuoton vuoksi heikentää esimerkiksi vuokraasuntojen saatavuutta, nostaa vuokria ja pakottaa paikalliset siirtymään keskusta-alueella asumisesta halvemmille alueille.
– Esimerkiksi alueen palveluntarjoajille tulee lisää asiakkaita, asuntosijoittajalle tai osakkeenomistajalle enemmän tuottoja ja aluetaloudelle kasvua. Sen sijaan taloyhtiölle siitä koituu muun muassa lisääntynyttä siivous- ja ylläpitokulua ja naapureille poikkeavia ääniä ja käytöstä poikkeavaan aikaan.
Lyhytvuokraus puhuttaa myös muualla
Asuntomme-lehti kysyi kolmelta Vuokralaiset ry:n sisarjärjestöltä, millainen tilanne lyhytvuokrauksen osalta on Tanskassa, Itävallassa ja Norjassa.
Lisäksi erityisesti suosituissa matkailukaupungeissa voi aiheutua vuokrien hintojen nousua ja asuntojen saatavuuden laskua, kun turistien määrä ja lyhytvuokrattujen asuntojen kysyntä kasvavat, listaa Päläs.
Ilmiö on myös hyvin paikkasidonnainen vaikutuksiltaan ja ristiriidoiltaan. Vaikutukset saattavat myös vaihdella jopa taloyhtiöittäin, ja sen mukaan kuinka hyvin lyhytvuokraaja huomioi oman toiminnan vastuullisuuden.
– Helsingissä tai Kokkolassa ilmiö saattaa vaikuttaa kuntalaisten arkeen aivan eri tavalla kuin Rovaniemellä, jossa matkailun kasvu ja lyhytvuokraus tuovat matkailun vaikutukset suoraan asukkaiden arkeen. Syrjäseuduilla lyhytvuokraus ei välttämättä aiheuta kielteisiä vaikutuksia lainkaan, vaan tuo arkeen toivottuja ratkaisuja majoituskapasiteetin syntymisen myötä, toteaa Päläs.
TANSKA
Lyhytaikaiset vuokraukset pahentavat asuntopulaa erityisesti suurissa kaupungeissa, kuten Kööpenhaminassa. Vuokrat nousevat, ja erityisesti nuorten ja pienituloisten on vaikea löytää kohtuuhintaisia asuntoja. Yhteisöllisyys kärsii ja vuokranantajat voivat käyttää alivuokrausta keinona nostaa vuokria epäsuorasti. Ehdotettuja toimia tilanteen korjaamiseksi ovat muun muassa vuokrauspäivien rajoittaminen, rekisteröintipakko kaikelle vuokraustoiminnalle sekä kunnille tehokkaammat valvontaoikeudet. Vuokralaisten
ovat monisyisiä
Moninaisuus vaikeuttaa sääntelyä
Vaikutusten paikkasidonnaisuus ja moninaisuus tekee ilmiöstä vaikeasti säänneltävän. Osa vuokraa omaa kotiaan, osa kakkosasuntoaan tai osalla on sijoitusasuntoja lyhytvuokrauksessa. Osalla vuokraustoiminta liittyy vahvasti matkailuun ja turisteihin, osalla joustavan asumistarpeen ratkaisuihin kuten työkeikka- tai hätämajoitusten järjestämiseen.
– Paljon riippuu tietenkin siitä, minkälaisen poliittisen kannan lainsäätäjä ottaa asiaan. Petteri Orpon hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan lyhytvuokraustoiminnan edellytykset halutaan turvata. Jo nyt lyhytvuokraus kuuluu perustuslain omaisuuden suojan piiriin. Mikäli lyhytvuokraus tosiasiallisesti rinnastuu hotelliliiketoimintaan ja aiheuttaa asuinkäyttöön nähden epätyypillisiä vaikutuksia esimerkiksi naapureille, on siihen voitu kaavoitussääntelyn perusteella puuttua, kertoo Päläs.
Ympäristöministeriön valmistelema lakiluonnos hallituksen esitykseksi rakentamislain muuttamiseksi pyrkii Päläksen mukaan käytännössä sallimaan hyvin laajamittaisen ja jopa ammattimaisen majoitustoiminnan asuinhuoneistoissa ja asuinkäyttöön osoitetuissa rakennuksissa. Esitysluonnoksessa oli kuitenkin runsaasti juridisteknisiä haasteita esimerkiksi sääntelyn johdonmukaisuuden ja kunnallisen alueidenkäytön suunnittelun näkökulmasta.
– Ongelmallisimpana pidin esitysluonnoksessa sitä, että jatkossa lyhytvuokraustoiminnan tosiasiallisilla vaikutuksilla ja häiriöillä ei olisi enää merkitystä toiminnan sallittavuuden arvioinnissa. Tämä on suuri muutos kaavoitus- ja rakentamisoikeudellisessa sääntelyssä, jonka keskiössä on erilaisten alueiden ja rakennusten käyttötarkoitusten ohjaaminen sekä erilaisesta käytöstä johtuvien vaikutusten ennakointi ja hallinta. Kaavoituksessa matkailu- ja majoituskäyttö on erotettu asuinkäytöstä juuri niiden erilaisten vaikutusten vuoksi, toteaa Päläs.
Lyhytvuokraus on tullut jäädäkseen
Kysyntää joustaville asumisratkaisuille ja kodinomaiselle majoitukselle on ollut aina, mutta alustapalveluiden käyttöönoton yleistymisen myötä lyhytvuokrauksen tarjonta on kasvanut ja monipuolistunut. Kysyntää
on nykyisin saatava vuokranantajan lupa Airbnbvuokraukseen, tai he voivat menettää vuok ra-asuntonsa.
Vuonna 2021 Tanska sääti lain, joka rajoittaa ensisijaisten asuntojen vuokrauksen 70 päivään vuodessa (tai 100 päivään kunnallisella luvalla). Vuokraustoiminnasta on raportoitava verottajalle, ja alustojen on jaettava tiedot. Käytännön valvonta on kuiten-
puolestaan on lisännyt muun muassa työntekemisen muutokset etä- ja sesonkityön myötä. Jakamistalous on myös muokannut asenteita suotuisaksi toisen kodissa yöpymisestä hotellin sijaan.
– Kodissa majoittuminen on normalisoitunut. Lyhytvuokraus ei kuitenkaan ole enää aina jakamistaloudellista vertaismajoittamista, vaan toimintaa harjoitetaan yhä useammin ammattimaisesti, sijoitustuottojen toivossa ja jopa liiketoiminnan muodossa, muistuttaa Päläs.
Rovaniemellä vaikutukset jo näkyvät
Suomen kaupungeista Rovaniemi, Helsinki, Tampere ja Oulu ovat suosituimpia lyhytvuokrauskohteita. Asukasmäärään suhteutettuna Rovaniemi on selkeästi suosituin, ja Rovaniemellä on enemmän lyhytvuokrauskohteita kuin Barcelonassa.
– Rovaniemellä lyhytvuokraus on vahvasti yhteydessä matkailuun ja kasvaviin turistimääriin, ja kysyntää majoitukselle on paikoin yli tarjonnan. Lyhytvuokraus on aiemmin ollut mainio varaventtiili, kun majoituskapasiteetti ei yksinkertaisesti riitä matkailun kysynnän kasvuun. Sittemmin lyhytvuokraus on osaltaan kiihdyttänyt turistimäärän kasvua, kertoo Päläs.
Rovaniemellä lyhytvuokrauksen lieveilmiöt ovat tulleet osaksi paikallisten arkea. Vaihtuvista asukkaista johtuva turvattomuuden tunne, turistien poikkeava elämänrytmi ja taloyhtiön käytäntöjen noudattamattomuus ovat esimerkkejä paikallisten taloyhtiöasukkaiden kokemista harmeista.
– Lyhytvuokraus myös lisää turistifikaatiota kaupungeissa eli kaupunki ja yritysten tuottama palvelutarjonta alkaa mukailemaan enemminkin matkailijoiden tarpeita kuin paikallisten kuntalaisten tarpeita. Asuinkerrostalot muuttuvat majoituskohteiksi. Kolmas lyhytvuokraukseen liitetty ilmiö on alueellinen gentrifikaatio. Asuntojen ohjautuminen lyhytvuokraustoimintaan taloudellisen tuoton vuoksi heikentää esimerkiksi vuokra-asuntojen saatavuutta, nostaa vuokria ja pakottaa paikalliset siirtymään keskusta-alueella asumisesta halvemmille alueille. Myös opiskelijoilla on ollut haasteita löytää kohtuuhintaisia ja pitkäaikaiseen tarpeeseen tarjolla olevia vuokra-asuntoja, kertoo Päläs.
kin edelleen haaste, ja monet kaupungit vaativat lisää toimivaltaa.
HELENE TOXVÆRD Puheenjohtaja Kansallinen vuokralaisten järjestö Tanska
ITÄVALTA
Lyhytaikaiset vuokraukset, erityisesti Airbnb, ovat heikentäneet asuntotarjontaa Itävallan kaupungeissa. Esimerkiksi Wienissä yli 12 100 koko asuntoa oli listattuna Airbnb:ssä vuonna 2024, mikä on poistanut ne pitkäaikaisesta vuokrauskäytöstä. Tämä on lisännyt tu ristipainetta asuinalueilla ja aiheuttanut paikallisille ongelmia, kuten melua, roskaamista ja yhteisöllisyyden heikkenemistä.
Wienissä yli 90 päivän vuokraus vuodessa vaatii erillisen luvan, joka on voimassa enintään viisi vuotta. Alustojen, kuten Airbnb:n, on jaettava tietoja veroviranomaisille, ja vuokranantajien on rekisteröidyttävä ja maksettava asianmukaiset verot. Rikkeistä voi seurata jopa 50 000 euron sakko.
Vuodesta 2020 alkaen alustojen on raportoitava tulot
verotoimistolle. Julkisissa asunnoissa lyhytaikainen vuokraus on kokonaan kielletty. Vuoden 2023 rakennuslain muutokset tiukensivat sääntelyä entisestään siten, että asuinalueilla lyhytaikainen kaupallinen vuokraus on kielletty ilman erityislupaa. 1.7.2024 alkaen erityislupa vaaditaan myös asuinalueiden ulkopuolella, ja se on voimassa enintään viisi vuotta. Kotinsa tilapäinen vuokraaminen enintään 90 päiväksi vuodessa on yhä sallittua ilman erityislupaa, kunhan veroja maksetaan ja asunto pysyy ensisijaisena kotina.
MARISA HERZOG-PERCHTOLD Tiiminjohtaja
Vuokralaisten yhdistys
Itävalta
Vuokranantajuudesta voi tehdä
Tamperelainen pariskunta, Hannu ja Hilkka Liitsola omistavat noin 70 asuntoa Pirkanmaalla, Lohjalla ja Lappeenrannassa. Päätyönään vuokraustoimintaa harjoittava Hannu palkittiin vuoden 2024 parhaaksi vuokranantajaksi. Valinta ei ihmetytä, kun saa kuulla Aarre ja Ilo Oy:n toimintaperiaatteet.
Liitsolat ryhtyivät asuntosijoittajiksi 14 sitten. Aiemmin osakkeisiin sijoittanut pariskunta kaipasi sijoitustoiminnaltaan merkityksellisyyttä ja toisaalta sitä, miten sijoituksiin voi itse omalla toiminnallaan vaikuttaa.
– Totesimme, että asuntosijoittamisessa voi tehdä eettisiä vaikutuksia eli että se voi olla merkittävää toimintaa, jolla on väliä muillekin ihmisille kuin itselle, perustelee valintaa Hilkka ja Hannu jatkaa:
– Pyrimme tekemään vuokraustoimintaa siten, että ihminen löytää juuri itselleen sopivan kodin ja hänen on hyvä asia siinä. Vuokranantajina pyrimme olemaan reiluja ja jämptejä.
Liitsolat ovat äärimmillään löytäneet sopivan asunnon tarvitsijalle ostamalla sellaisen, kun sopiva myyntikohde on sattunut kohdalle.
– Tuo oli toki yksittäistapaus, mutta pidämme hyvän hakijan muistissa, ja palaamme asiaan, kun sopiva asunto löytyy, kertoo Hannu.
Toiminta kuin yleishyödyllisillä yhtiöillä
Liitsolat toimivat vuokrausperiaatteissaan kuin yleishyödylliset yhteisöt. Asuntoa he tarjoavat kiireellisemmin sitä tarvitseville. Esteenä ei ole edes luottotietojen menetys.
– Vuokratuotto tulee yhtä lailla, asuu asunnossa kuka hyvänsä. Meille itsellemme on kuitenkin tärkeää, että työ on mielekästä ja tyydyttävää, merkityksellistä toimintaa, toteaa Hannu.
Yleishyödyllinen toimintatapa on kuitenkin työläämpi, sillä asukasvalintaan pitää käyttää enem män aikaa. Samoin asumisaikana yhteydenpito asukkaisiin on tii viimpää.
– Siitä tulee kuitenkin hyvä fiilis, kun voi auttaa ihmisiä. Asukkailla on elämässään haasteita, mutta he antavat arvon sille, että heidän kanssaan keskustellaan asiallisesti, kertoo Hannu, joka harmittelee vuokrasuhteiden liiallista sopimuspainotteisuutta.
– Käymme aina vuokralaisen kanssa vuokrasopimus yh dessä läpi, jotta asukas todella ymmärtää mitä sopimus pitää si sällään. Mielestäni kuitenkin vuok rasuhde on liian sopimuspainotteinen. Sopimus on lähinnä raami, mutta kaikesta ei voi olla sopimuksessa, kuten siitä mihin sei nään saa laittaa reikiä. Sellaisista asioista pitää kommunikoida tapauskohtaisesti. Esimerkiksi niin, että pyytää asukasta jättämään koukut seiniin, että seuraavakin voi käyttää samoja koukkuja. Hyvä kommu-
NORJA
Lyhytaikainen vuokraus, erityisesti Airbnb, pahentaa vuokra-asuntopulaa Norjan kaupungeissa ja matkailualueilla. Pitkäaikaiset vuokralaiset joutuvat muuttamaan pois, kun kokonaisia taloja tyhjennetään lyhytaikaista käyttöä varten. Esimerkiksi Tromssassa jopa 10 % asunnoista on Airbnbkäytössä.
Useat tahot, kuten vuokralaisten järjestöt ja ammattiliitot, vaativat tiukempaa sääntelyä. Vuokralaisten yhdistys valmistelee keväällä uusia linjauksia ja esittää mahdollisesti tiukkoja rajoituksia. Tarvitaan myös rekisteri, jotta tilanteesta saadaan tar kempi kuva.
Lainsäädäntöehdotuksia on ollut, mutta ne eivät ole edenneet. Asuntomarkkinoiden sääntely on poliittisesti herkkä aihe, sillä suuri osa vuokra-asunnoista on yksityishenkilöiden omistuksessa, ja monet hyötyvät lyhytaikaisesta vuokrauksesta.
ANDAL toimitusjohtaja Vuokralaisten yhdistys Norja
merkityksellistä toimintaa
nikointi onkin vuokranantajuudessa kaikkein tärkeintä, ja erityisesti se taito punnitaan ongelmatilanteissa, toteaa Hannu.
– Vuokralaisilta onkin tullut yllättäen arvostavaa palautetta juuri tuosta positiivisesta kommunikointityylistä. On surullista, kuinka monella on ollut huonoja kohtaamisia, kun ovat kotia etsineet, harmittelee Hilkka.
Asukkaat arvostavat kokonaispakettia
Liitsolat haluavat tarjota asukkaille hyvässä kunnossa olevia asuntoja, jotka ovat monesti myös melko varusteltuja eli sisältävät parvekelasit ja astianpesukoneen tai jopa pyykinpesukoneen ja ilmalämpöpumpun. Lisäpalveluna vuokran hintaan kuuluu myös kotivakuutus ja netti. Jos asukkaan taloudelliset asiat ovat kunnossa, vakuuttakaan ei välttämättä tarvita. Kokonaispaketti voi olla hieman kalliimpi, mutta asukkaat tuntuvan arvostavan tällaista toimintaa.
Hannu ja Hilkka Liitsola toteuttavat Aarre ja Ilo Oy:n kautta vuokranantajuuttaan inhimillisyys lähtökohtanaan.
– Tärkeätä on myös korjata asunnon puutteet pikimmiten, kun asukas niistä ilmoittaa. Toivon aina, että vuokralaiset ilmoittaisivat asunnon puutteista heti, jotta ne voisi korjata, toteaa Hannu.
Liitsoloiden toimintatapaan kuuluu myös lähettää syntymäpäivätervehdyksiä tai joulumuistaminen asukkaille. Viime jouluna postitettiin käsin kirjoitetut kortit, joihin perheen kolme pienimmäistäkin kirjoittivat allekirjoituksensa.
– Postikortti sai yllättävän paljon positiivista palautetta. Kai tänä päivänä saadaan niin vähän kortteja, että se ilahdutti, kertoo Hilkka.
Odotuksena rehellisyys, asunnosta huolta pitäminen ja vuokran maksaminen
Entä minkälaisia odotuksia Liitsoloilla on esittää asukkaille?
– Toivomme rehellisyyttä, aloittaa Hilkka ja Hannu jatkaa:
– Ja että asukas pitää kodistaan hyvää huolta, ilmoittaa jos on puutteita ja maksaa vuokransa. Viimevuotinen tunnustuspalkinto tuntui Hannusta luonnollisesti mukavalta.
– Olen tehnyt tätä päätyökseni viitisen vuotta. On mukavaa, että tehdystä työstä saa tunnustusta. Hyvä vuokranantaja voi olla monella tavalla, mutta tärkeintä on, että se on ihmisen omannäköistä toimintaa, korostaa Hannu.
– Tuon tunnustuksen myötä on tullut kiinnostusta meidän toimintatapaamme kohtaan. On hyvä, että tulee keskustelua siitä, että tälläkin tavalla voi tehdä yksityisen vuokranantajan työtä, toteaa Hilkka.
ANNE-RITA
KUVA: KIRSTEN RANDERS-PEHRSON
Luonnon monimuotoisuus auttaa meitä kaikkia
Kaupungeissakin ollaan havahtumassa luonnon monimuotoisuuden tärkeyteen. Hyvä niin, sillä monimuotoisuuden vaaliminen kaupunkiympäristössä tuo iloa ja terveyttä ihmisille ja auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Vehreyden vaaliminen kaupungeissa suojaa helteiltä, vähentää stressiä ja altistaa hyvää tekeville bakteereille. Ja pörriäisetkin tykkäävät. Siinä monta hyvää syytä, miksi kaupungeissa kannattaa vaalia luonnon monimuotoisuutta ja lisätä siten viherelementtejä asuinympäristöön.
Vihreyden lisääminen on myös ilmastonmuutoksen torjunnassa ja muutokseen sopeutumisessa tärkeä asia. Viime vuosina on noussut otsikoihinkin esimerkiksi pahat kaupunkitulvat, jotka aiheuttavat suurta haittaa asukkaille, yrittäjille ja kaupungille. Asfalttipihojen sijaan viherpinnat puineen, pensaineen ja multineen toimivat erinomaisina sadevesien suodattajina, mikä vähentää tulvien haittavaikutuksista.
A-Kruunu toteuttanut uuden pihaohjeen
Luonnon monimuotoisuuden edistäminen on pikkuhiljaa huomioitu myös kiinteistönomistajien toimissa.
Esimerkiksi valtio-omisteinen A-Kruunu Oy on viime vuonna laatinut konkreettisia ohjeista sisältävän oppaan pihasuunnittelijoille, tilaajille ja pihan hoitamisesta vastaaville tahoille luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden elvyttämiseen. – Yhtiö on laatinut toissa vuonna biodiversiteettisuunnitelman, ja pihasuunnitteluohje on ensimmäinen konkreettinen toimenpide. Rakentaminen on yksi suurimmista luontokadon aiheuttajista, mutta ratkaisuja negatiivisten vaikutusten vähentämiseen ja positiivisten lisäämiseen on olemassa. Ne täytyy vain ottaa käyttöön, kertoo A-Kruunun kehityspäällikkö Leena Oiva. Pihasuunnitteluohjeen on toteuttanut kaupunki- ja maisemasuunnittelutoimisto Nomaji, joka on erikoistunut ekologisesti ja sosiaalisesti toimivien ratkaisujen kehittämiseen. Maisema-arkkitehti Mari Ariluoma kiittelee A-Kruunun aktiivisuutta tärkeässä asiassa.
– Tällaiset toimet ovat alalla vielä vähäisiä. Huolto ja ylläpito sekä asukkaiden suhtautuminen huolestuttavat ja herättävät epäilyjä, kuten yleensä kaikki mihin ei olla totuttu. Globaalia tai edes kansallista luontokatoa ei ehkä ratkaista pihasuunnittelulla, mutta koska rakennusalan ympäristövaikutukset ovat kokonaisuu-
Mira Haugin mukaan asukkaat toivovat Väärävarsi 1:n pihalle sekä parkkipaikalle lisää viheristutuksia.
dessaan niin massiiviset, on aika ottaa vastuu ja alkaa tuottamaan rakentamisella kaikin keinoin positiivisia vaikutuksia ympäristölle, korostaa Ariluoma.
Uusi ajattelutapa vaatii totuttelua myös asukkailta
A-Kruunussa on tunnistettu, että uudenlainen tapa suunnitella pihoja vaatii totuttelua myös asukkailta erityisesti pihojen hoidon osalta.
– Monimuotoisuutta heikentää esimerkiksi lahoavan kasviaineksen pois vienti, joten ohje suosittelee syksyn lehtien jättämisen keräämättä ja turhan kitkemisen välttämistä. Asukkaat arvostavat luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, joten uudenlaiselle toimintatavalla löytyy varmasti ymmärrystä, toteaa Oiva ja korostaa monimuotoisuuden vaalimisen tuovan myös kustannussäästöjä, kun pihoilta ei esimerkiksi kuljeteta pois kasvimateriaalia, vaan pyritään ravinteiden kiertoon pihassa.
A-Kruunu on mukana myös Green Building Council Finlandin ja KIRA-kasvuohjelman Innovaatiohaasteessa. yhdessä VAV:n ja Lahden kaupungin kanssa. Haasteessa etsitään luonnon monimuotoisuutta edistäviä ratkaisuja kiinteistöjen piha- ja parkkipaikka-alueille.
Jyrkkälässä ideoidaan yhdessä asukkaiden kanssa
Jyrkkälän alueella toimiva, TVT Asunnot Oy:n, KOy M2-Kotien ja JHL:n omistamassa KOy Jyrkkälänpolku -yhtiössä on toimitusjohtaja Lauri Ahokkaan mukaan edistetty luonnon monimuotoisuutta yhteistyössä asukkaiden kanssa niin opiskellen kuin tarttumalla lapioonkin.
– Olemme asukkaidemme kanssa toteuttaneet jo kukkaniityn, istutusalueen perhosille ja osallistuneet Euroopan unionin osarahoittamaan Urban Biodiversity Parks -hankkeeseen. Olemme myös osallistuneet luontoiltoihin, tehneet asiaan liittyvää viestintää ja muita konkreettisia toimia, kertoo Ahokas.
Asukaspalautteen myötä yhtiö päätti vähentää myös nurmikon leikkaamista.
– Olemme saaneet palautteita, että välillä ajamme nurmikkoa hieman liiankin aktiivisesti. Nyt kun kaikki on jiirissä, olemme asukkaidemme kanssa nähneet ja ymmärtäneet, että luonnollisempi sopii ja kuuluu kaupunkiympäristöön, iloitsee Ahokas, ja korostaa, että tästä huolimatta kohteiden pihat ovat edustavat ja laadukkaat.
Ahokas antaa erityiskiitoksen aktiivisille asukkaille, jotka haluavat edistää koko yhteisön asiaa.
– Olen ylpeä Jyrkkälän yhteisöstä, yhteisöllisyydestä ja yhdessä saavutetuista tuloksista. Välillä uusi löytyy asukkaiden toimista, välillä yhtiön. Yhdessä sitten puntaroimme näitä löydöksiä ja suunnitellemme Jyrkkälää ja Suomea kestävämmäksi. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen on ollut meille selviö alusta asti, toteaa Ahokas.
Väärävarren asukkaat arvostavat monimuotoisuutta
Monille asukkaille luonnon monimuotoisuus merkitsee sekä pörriäisten auttamista että viihtyvyyttä ympäristössä. Väärävarsi 1:n asukkaat ovat miettineet eri tapoja, miten yhtiö voisi lisätä vihreyttä kerrostaloasumisessa.
Vihreyden lisääminen edistäisi asumista monella eri tapaa. A-Kruunun talon, Väärävarsi 1:n sukastoimikunnan jäsen Mira Haug kyseli asukkaiden ajatuksia ja sai listan edistettäviä asioita. – Monet haluaisivat, että nykyisistä kasveista pidettäisiin enemmän huolta. Joku ehdotti yhdessä viljeltävää kasvulaatikkoa hyötykasveille. Varjojen lisääminen kasvien kautta oli myös useiden toive. Erityisesti lapsiperheet kokevat, että pihalla on hyvin kuuma, ja puista saisi lisää viileitä varjopaikkoja, kertoo Mira. Vaikka istutusta löytyy Väärävarren pihalta, on se silti Miran mielestä hieman karu. Myös parkkipaikoilla voisi asukkaiden mielestä tuoda lisää vihreyttä eri tavoin kuten laittamalla vastakkain seisovien autojen väliin kukkalaatikoita. Näin saisi tilaa vievät parkkipaikat hyödynnettyä pörriäisten ja asukkaiden eduksi.
Pörriäiset ovat meille elintärkeitä
Myös hyönteishotelleja pihalle voitaisiin lisätä. Esimerkiksi vanha lahonneempi puupölli olisi halpa tapa saada hyönteisille omaa tilaa.
– Monet varmasti ajattelevat, että on vain kiva, kun ei ole enää niin paljon hyönteisiä pörräämässä ympärillä. Ne ovat kuitenkin lintujen ruokaa, ja ne pölyttävät meille tärkeitä kasveja. Kaikki meidän ruokamme ja lääkkeemme riippuvat luonnon kiertokulusta, johon hyönteiset kuuluvat. Sen takia olisi tärkeää, että niille tehtäisiin kaikkialle tilaa, myös kaupunkeihin, painottaa Mira.
A-Kruunun panostus tuntuu
Vehreys ja luonnosta huolehtiminen on asukkaille tärkeää, ja kyse on myös viihtyvyydestä. Asukkaat arvostavat, että vuokranantaja pitää asiaa tärkeänä. – A-Kruunu on vastikään julkaissut oppaan, Luonnon Monimuotoisuus pihasuunnittelussa. Sieltä löytyy hyviä vinkkejä myös asukkaiden omatoimisuuteen monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Monien mielestä on ollut kiva huomata miten aktiivisesti A-Kruunu ottaa nämä asiat hoidettavaksi. Me kaikki kuitenkin haluamme pitää luonnosta huolta ja samalla lisätä viihtyvyyttä ja kauneutta ympäristöömme, toteaa Mira.
TEKSTI: IDA OLJEMARK
Siivoaminen on tärkeä osa asunnon kunnossapitoa
Asukkaalla on velvollisuus hoitaa asuntoaan niin siivoamalla kuin myös ilmoittamalla vioista ja puutteista ajoissa. Tarkemmat asukkaan vastuut löytyvät yhtiökohtaisesta vastuunjakotaulukosta.
Vaikka yhtiökohtaisissa vastuunjakotaulukoissa voi olla eroavaisuuksia, asunnon huoltamiseen liittyvä asia koskee kaikkia asukkaita yhtiöstä riippumatta.
– Tärkeimpinä velvoitteena voisi mainita yleisen siivouksen ja erityisesti pesualtaiden vesilukkojen ja viemärien lattiakaivojen näkyvien osien puhdistuksen sekä korvaus- ja tuloilmaventtiilien huoneiston sisäpuolisten osien ja suodattimien puhdistuksen. Myös liesituulettimen rasvasuodattimen puhdistaminen on tärkeää. Näillä kaikilla toimilla pystyy parhaiten vaikuttamaan siihen, ettei asunnossa tule kosteusvahinkoja ja ilmanvaihto toimii oikein. Säännöllinen puhdistaminen on siis siinä avaintekijä, neuvoo Hekan isännöintijohtaja Pekka Pirinen, ja nostaa vielä esiin erittäin tärkeän asukkaan velvollisuuden.
– Asukkaan on hyvä ilmoittaa viipymättä asunnon vahingoittumisesta sekä vioista ja puutteista.
Vioista ja puutteista ilmoittaminen on tärkeää siksi, että sen avulla voidaan ennaltaehkäistä isompia ja kalliimpia korjaustoimia, kuten vesivahinkoja. Vuotavan vesikalusteen ilmoittamalla voi myös vähentää merkittävästi vedenkulutusta ja siten vähentää vuokrassa maksettavia kuluja. Erityisesti omakustannusperiaatteella toimivissa yhtiöissä kaikki säästöt vaikuttavat suoraan vuokriin samalla tavalla kuin kaikki kulut katetaan asukkaiden maksamilla vuokrilla.
Asukkaalla on myös huoneenvuokralain mukaan velvollisuus pitää asunnostaan hyvää huolta.
Monet vuokranantajat sallivat myös asunnon omatoimisen remontoinnin. Niistäkin ohjeistukset löytyvät yhtiökohtaisista vastuunjakotaulukoista. Yleisimpiä omatoimiremontteja ovat seinien maalaaminen.
– Hekalla muutostöitä voi tehdä, jos on saanut yhtiöltä siihen kirjallisen luvan. Asukkaat eivät kuitenkaan saa tehdä asunnoissa muutostöitä, jotka vaativat alan ammattilaisen ja luvat toimia. Tällaisia ovat esimerkiksi sähkö- ja lvi-työt, kertoo Pirinen.
Asukkaalle voi myös tulla korvausvastuu asunnon ylläpidollisista ja korjaustöistä, jos on aiheuttanut tahallisesti tai huolimattomalla toiminnalla vahinkoa asuntoon. Monissa yhtiöissä, kuten Hekalla, on tällaisia tapauksia varten vahingonkorvaushinnasto.
Poimi helpot siivousvinkit kodin kunnossapitoon
Poista tahrat mahdollisimman pian
Kodin pintamateriaaleihin syntyneitä tahroja poistettaessa kaikkein tehokkainta on, jos poistat tahran pinnoilta heti, kun se syntyy. Pinttynyt tahra on usein hankala poistettava, ja vaatii usein käytettäväksi vahvoja aineita. Neutraalit pesuaineet, kuten käsiastianpesuaine, sopii useimmille pinnoille. Ne ovat myös yleensä turvallisia useimmille käyttäjille. Useat yleispuhdistusaineet sekä mäntysuopa ovat heikosti emäksisiä. Ne tehoavat useimpiin tahroihin ja sopivat monille pinnoille.
Pese liesituuletin säännöllisesti
Likainen liesituuletin voi aiheuttaa rasvapalon. Pese siis liesituulettimen rasvasuodatin säännöllisesti joko käsin tai astianpesukoneessa. Käsinpesuun sopii mainiosti tavallinen tiskiaine ja -harja.
Youtubesta löydät hyviä vinkkivideoita viemäreiden, liesituulettimien sekä korvaus- ja tuloilmanventtiilien asunnon sisäpuolisten osien puhdistamiseen.
Viemärin peseminen ehkäisee hajuhaittoja
Kylpyhuone kannattaa siivota säännöllisesti, mieluusti viikoittain, koska raikas kylppäri raikastaa koko kodin. Viemärin puhdistaminen kuuluu myös asukkaan velvollisuuksiin. Esimerkiksi hiusaines voi jopa tukkia lattiakaivon, ja tukkeumat aiheuttaa hajuhaittoja. Viemäri on tärkeää pestä muutaman kerran vuodessa nostamalla lattiaritilä pois, ja pesemällä sekä ritilä että sen alla olevat muoviosat. Voit puhdistaa viemärin myös kaatamalla lattiakaivoon ½ - 1 dl ruokasoodaa ja 1 - 2 dl väkiviinaetikkaa. Sihinä loppuessa laske kaivoon pari litraa kuumaa vettä.
Etikka ja sooda tehokkaita siivousaineita
Kemikaaleja kannattaa välttää niin usein kuin mahdollista niin oman terveyden kuin ympäristönkin takia. Suihkua pestessä voit käyttää etikkaa tai ruokasoodaa tai hankkia edullisempaa siivoussoodaa. Suihkunoviin tai kaakeleiden pinttyneessä liassa voit käyttää ruokasoodasta ja vedestä tehtyä tahnaa. Kalkkia voi pestä myös pelkällä etikka-vesiliuoksella (1:3). Voit myös poistaa suihkunpään kalkkisaostumat laittamalla sen likoamaan liuokseen. Pinttyneet kalkkitahrat saa pois myös siten, että antaa etikalla kostutetun talouspaperin tai liinan muhia tahran päällä jonkin aikaa ennen pesua. Etikka sopii myös ikkunoiden pesemiseen. Muutama ruokalusikallinen etikkaa pesuveteen riittää. Jos käytät muita pesuaineita, muista, että pääset helpommalla mitä vähemmän pesuainetta käytät, sillä silloin ei ikkunoita tarvitse huuhdella erikseen. Ikkunat kannattaa pestä, kun aurinko ei paista, sillä se kuivattaa lasipinnan kesken pesun. Käytä myös tarvittaessa varrellista ikkunanpesintä niin vältät keikkumisen jakkaroilla. Lisää siivousvinkkejä löydät Marttojen sivuilta osoitteesta www.martat.fi/kodinhoito/siivous/.
Asukastoimintamääräraha on hyvä porkkana
Yhteishallintolaki ei velvoita yleishyödyllisiä yhtiöitä antamaa asukkaille toimintarahaa asukastoiminnan järjestämiseksi, mutta monet yhtiöt varaavat rahaa toimintaan, koska halutaan edistää naapuruston yhteistoimintaa.
Vaikka yhteishallintolaissa ei säädetä asukastoimikunnan määrärahoista, valtion tuella rakennettuja vuokra-asuntoja omistava yhtiö voi päättää, että asukastoimikunnille varataan oma asukastoimintaan kohdennettu määräraha.
– Vuokrataloyhteisön on syytä luoda määrärahan käytölle ohjeet, joissa kerrotaan esimerkiksi mihin rahaa voidaan käyttää, miten käytöstä päätetään ja miten kuitit arkistoidaan. Lisäksi yhteisön tulee huolehtia, että kaikilla asukastoimikunnilla on samanlaiset toimintaedellytykset, toteaa erityisasiantuntija Sina Rasilainen Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksesta (ent. Ara). Rasilainen ohjaa yhdessä ylitarkastaja Henni Rajalan kanssa yhteishallintolain toteutumista. Vuokrataloyhtiöt ovatkin ottaneet ohjeistuksen hyvin haltuun. Asuntomme-lehti kysyi Vantaan, Lappeenrannan ja Jyväskylän kaupunkien yhtiöiltä heidän käytännöistään.
Jyväskylän Vuokra-Asunnot
Jyväskylässä on käytössä asukastoimikunnille suunnattu toimintaraha, joka määräytyy siten, että aktiivinen toiminta tuo lisää rahaa. Jos asu kastoimikunta järjestää vuosittain vain pakollisen asukaskokouksen ja talkoi ta, mutta eivät osallistu yhtiön järjestämiin tapahtumiin tai koulutuksiin, on toimintaraha 13 euroa/ asunto/vuosi. Jos kuitenkin yhtiön tilaisuuksiin osallistutaan kolme kertaa vuoden aikana, määrärahaa korotetaan kahdeksalle eurolla. Myös yhtiön kouluttama taloekspertti korottaa toimintarahaa neljällä eurolla. Maksimissaan toimintarahaa on siis mahdollista saa da 25 euroa/asunto/vuosi. Määrärahan käytölle on yhtiössä oma ohjeistuksensa, jossa tuodaan esiin toimintarahan muitakin linjauksia ja ohjeistuksia.
Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy
Myös Lappeenrannan Asuntopalvelulla on käytössään aktiivisuudesta palkitseva asukastoimintaraha.
– Myönnämme vuosittain talokohtaisen asukastoimintarahan sellaisille taloille, joilla on aktiivinen asukastoimikunta eli joka järjestää vuosittain vähintään yhden asukaskokouksen sekä 1–2 asukastapahtumaa. Asukastoimintaraha on 300 euroa vuodessa niissä taloissa, joilla on asukastoimikunta, ja 100 euroa taloissa, joilla on nimetty talon yhteyshenkilö, kertoo markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija Sonja Lakka. Lappeenrannassakin halutaan kannustaa ja aktivoida asukkaita yhteiseen toimintaan.
– Pidämme tärkeänä myös sitä, että määritelty summa on kaikille tasapuolinen. Asukastoimikunnat ja talojen yhteyshenkilöt raportoivat vuosittain kuluvana vuonna pidetyt asukaskokoukset ja asukastapahtumat, sekä tulevan vuoden suunnitelman. Vuosiraportin täyttäminen määräaikaan mennessä on edellytyksenä seuraavan vuoden asukastoimintarahan myöntämiselle, kertoo Sonja.
Asukkailla on käytössään myös S-business-kortti, jolle asukastoimintaraha ladataan aina tammikuussa. Tällä hetkellä aktiivisessa käytössä on 10 korttia.
– Meillä on tarkat ohjeistukset sekä toimintarahan että S-business-kortin käyttöön. S-business-korttiostosten kuitit tallentuvat järjestelmään, josta voimme myös seurata sen käyttöä, kertoo Sonja.
– Haluamme antaa asukastoimikunnille mahdollisuuden aidosti toimia ja vaikuttaa asumisviihtyvyyteen ja yhteisöllisyyteen. Asukastoimikunnat saavat rahan käyttöönsä vuosittain tehtävällä hakemuksella, jonka liitteenä täytyy olla asukaskokouksessa hyväksytty edellisen vuoden toimintarahan käyttöselvitys, asukaskokouspöytäkirja sekä toimintasuunnitelma kuluvalle vuodelle, kertoo hallintopäällikkö Eeva Sievänen.
Vantaan VAV
VAV:ssa asukastoiminnan määräraha määräytyy kiinteistön koon mukaan. Alle 20 asunnon kohteissa rahaa saa käyttöön 430 euroa toimintakaudessa, ja yli 20 asunnon kohteissa 600 euroa. Lisäksi tulee vielä 3,6 euroa per asunto lisäosaa eli 30 asunnon kohteessa toimintaraha on 708 euroa. Määräraha VAV:ssa on asiakkuusjohtaLasse Käckin mukaan aktiivisessa käytössä.
– Määrärahan saamisen edellytyksenä on asukastoiminnan toimintasuunnitelman laatiminen ja toimittaminen isännöitsijälle. Raha on tarkoitettu asukkaiden yhteisen tekemisen tukemiseen, kuten esimerkiksi talkootarjoilujen hankkimiseen, muiden talon yhteisten asukastapahtumien järjestelyihin, kerhohuoneen viihtyisyyden parantamiseen ja asukkaiden käyttöön tulevien viljelylaatikoiden hankintaan. Monet laittavat pihoilleen yhdessä talkoilla myös kesäkukkia, mutta kukkien kustannukset eivät määrärahaa vähennä, vaan ne kulut menevät kiinteistön hoitokuluista, tarkentaa Käck.
Erosin juuri puolisostani. Mitä käy yhteiselle vuokrasopimuksellemme?
Jos vuokrasopimus on toistaiseksi voimassa, puolisot voivat halutessaan irtisanoa asunnon yhden kuukauden irtisanomisajalla. Irtisanomiseen vaaditaan kummankin puolison suostumus. Jos sopimus on määräaikainen, sitä ei voida lähtökohtaisesti irtisanoa, vaan ainoa keino on neuvotella vuokranantajan kanssa sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä.
Toinen puolisoista voi jäädä myös asumaan asuntoon. Puolisot vastaavat yhteisvastuullisesti vuokrasopimuksesta johtuvista velvoitteista niin kauan, kun he asuvat yhdessä huoneistossa. Mikäli toinen puolisoista muuttaa pois, mutta on edelleen sopimuksen osapuoli, vuokranantaja voi kohdistaa vaatimuksia myös poismuuttaneeseen puolisoon. Esimerkiksi maksamattomat vuokrat voidaan periä häneltä. Koska molemmat puolisot ovat vuokrasopimuksessa vuokralaisen asemassa, ei vain toinen heistä voi irtisanoa sopimusta. Sen sijaan toisella puolisolla on mahdollisuus siirtää vuokrasopimus toiselle puolisolle, mikäli hän tähän suostuu ja vuokranantajalla ei ole perusteltua syytä vastusta siirtoa.
Lisäksi tuomioistuin voi hakemuksesta määrätä aviopuolison, joka enemmän on asunnon tarpeessa, jatkamaan vuokrasuhdetta ja vapauttaa toisen aviopuolison vuokrasuhteesta taikka vapauttaa molemmat aviopuolisot vuokrasuhteesta. Tämä mahdollisuus koskee kuitenkin vain aviopuolisoita. Yleensä suurempi asunnontarve on sillä, jonka luokse lapset jäävät asumaan.
Paras tapa erotilanteessa on sopia yhdessä vuokralaisten ja vuokranantajan kesken vuokrasopimuksen mahdollisesta jatkosta ja ehdoista. Jos toisella vuokralaisista on halu jäädä asuntoon, olisi kannattavaa tehdä
AJANKOHTAISTA JÄRJESTÖJA KOIULUTUSASIAA
Keväällä 2025 kartoitimme jäsenten toiveita jäsenetujen osalta.
Suurin osa vastaajista on hyödyntänyt nykyisiä jäsenetuja, kuten ilmaista neuvontanumeroa ja jäsenlehteä. Yleinen tyytyväisyys on hyvä mutta kehitysehdotuksia tuli runsaasti kuten chat-palveluiden käyttöönotto tai neuvonta sähköpostin kautta. Lisäksi jäsenet toivoivat alennuksia erilaisiin palveluihin, kuten elokuvateattereihin, matkailuun ja ravintoloihin.
Selvittelemme mahdollisuutta toteuttaa toivottuja palveluita tulevaisuudessa.
Vuokralaispäivien 2025 ohjelma on julkaistu koti-
sopimusmuutos, jossa poismuuttanut osapuoli ei enää ole sopimuksen osapuolena. Silloin puolison vastuu vuokrasuhteen velvoitteista päättyy, kun hän muuttaa pois asunnosta – ainoastaan, jos ei ole enää vuokrasopimuksen osapuolena.
Mikä on irtisanomisaika ja voidaanko siitä sopia?
Irtisanomisaika on se ajanjakso, joka alkaa sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana vuokrasopimus virallisesti irtisanotaan. Irtisanomisajat vaihtelevat sen mukaan, kumpi osapuoli irtisanoo sopimuksen ja missä vaiheessa vuokrasuhdetta se tapahtuu. Vuokralaisen irtisanomisaika on aina yksi kuukausi, riippumatta vuokrasuhteen kestosta. Vuokranantajan irtisanomisaika on puolestaan kolme kuukautta alle vuoden kestäneessä vuokrasuhteessa ja kuusi kuukautta yli vuoden kestäneessä vuokrasuhteessa. Ainoastaan toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia voidaan irtisanoa. Määräaikaisia sopimuksia ei siis voida irtisanoa.
Irtisanomisaikojen kestosta ei voida sopia heikomman osapuolen vahingoksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuokralaisen irtisanomisaikaa ei voida sopimuksella pidentää, eikä vuokranantajan irtisanomisaikaa ei voida sopimuksella lyhentää. Lain mukaan tällaiset sopimusehdot ovat mitättömiä.
Sen sijaan vuokrasopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi ensimmäisestä mahdollisesta irtisanomisajankohdasta, mikä onkin hyvin yleinen ehto vuokrasopimuksissa. Ehto tarkoittaa sitä, että vaikka sopimus on toistaiseksi voimassa oleva, sitä ei saa irtisanoa ennen sopimuksessa mainittua ensimmäistä mahdollista irtisanomisaikaa. Jos näin kuitenkin tehtäisiin, kyseessä olisi sopimusrikkomus.
sivuillamme ja ilmoittautuminen on alkanut. Löydät ilmoittautumislomakkeen verkkosivuiltamme osoitteesta www.vuokralaiset.fi/vuokralaispaivat/. Vuokralaispäiväohjelma löytyy tämän lehden takakannesta. Tervetuloa mukaan!
ANNE VIITA
Toiminnanjohtaja Vuokralaiset VKL ry
OHJELMA
Vuokralaiset, asumisoikeusasukkaat, talotoimikuntien jäsenet, innostuneet asukkaat ja vuokranantajan edustajat –tervetuloa oppimaan, viihtymään ja verkostoitumaan hyvässä seurassa Tukholmassa vieraillen.
Aiheet ovat jälleen ajankohtaisia ja esiintyjät huippuasiantuntijoita. Varaa siis matkasi hyvissä ajoin ja tule mukaan!
PERJANTAI
22.8.
M/S Gabriella, laivan yökerho, kansi 8
Laiva lähtee Helsingistä 17.15 13.30–15.30 Lippujen jako
Viking Linen terminaali , Katajanokka (Mastokatu 1, Helsinki)
14.30– Laivaan pääsy
14.50–15.00 Päivien avaus
Suna Kymäläinen, puheenjohtaja, Vuokralaiset ry
15.00–15.40 Aihe ja esiintyjä vahvistetaan myöhemmin
15.40–16.00 Kahvitauko
16.00-16.20 YM:n tervehdys
16.20–16.40 Ajankohtaiskatsaus
Anne Viita, toiminnanjohtaja, Vuokralaiset ry
16.40–17.10 Kuka tulevaisuudessa rakentaa valtion tuella?
Jouni Parkkonen, toimitusjohtaja, Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry 17.10–17.50 Pienistä sijoituksista suuri hyöty: taloudellisen puskurin rakentaminen
Jarkko Järvitalo, toimitusjohtaja, Lago Kapital Oy
18.00 Päivä päättyy, kiva, kun olit mukana!
20.00 Buffet, 8. kerros
HINNASTO
Hinnat sisältävät: valittu hytti, 2 x meriaamiainen, 1 x buffa menomatkalla, 1 x À la carte paluumatkalla, 2 x kokouskahvit, 1 x VIP-shopping, ohjelman sekä koulutusmateriaalit.
Normaalihinta, €/hlö Jäsenhinta, €/hlö 1 hengen hytissä 645 615 2 hengen hytissä 585 555
LISÄTIEDOT
toimisto@vuokralaiset.fi tai (09) 4770 360
LAUANTAI 23.8.
Tukholma & M/S Gabriellan yökerho 8. krs (ajat paikallista aikaa)
Seminaari laivan yökerho
Laiva lähtee Tukholmasta 16.30
07.00– Meriaamiainen, The Buffet 8. krs
10.00 Laiva saapuu Tukholmaan, jossa vapaata aikaa. Omatoiminen lounas.
13.00 Kahvit
13.30–14.20 VIP-shopping 14.30–15.10 Huoneenvuokralaki muutoksessa Vuokralaiset ry
15.10–15.40 Asuntojen olosuhdemittaukset Sami Ylenius, ylläpitopäällikkö, Setlementtiasunnot
15.50–16.30 Asukastoimintaa Porvoossa Laura Kalakoski, asiakkuusjohtaja
A-asukasyhdistys, asukasedustaja 16.30–16.50 Jotta kenenkään ei tarvitse asua autossa Marjut Sandsjoe, toimitusjohtaja, A-yhtiöt Oy
17.00 Päivä päättyy
20.00 À la carte -ruokailu
The Buffet, 8. krs
SUNNUNTAI 24.8.
M/S Gabriella
8.00 Meriaamiainen, The Buffet 8. krs
"Hyvä tilaisuus tavata muita vuokralaisia ja vaihtaa kokemuksia.”
10.10 Laiva saapuu Helsinkiin
Oikeudet ohjelman muutoksiin pidätetään.
ILMOITTAUTUMISET
https://forms.office.com/e/DrgLmfBnSQ Muistathan kertoa ruokailuun liittyvät rajoitukset ilmoittaumislomakkeessa!
