Joulu 2024 Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri

Joulu 2024

Eläkeliiton oma lomakeidas kutsuu viihtymään!

Lehmiranta tarjoaa asiakkailleen laadukkaita matkailupalveluita: hotellimajoitusta sekä kylpylä-, kokous-, ravintola- ja kahvilapalveluita.

Toiminnan ytimessä ovat eläkeikäisille suunnatut ohjelmalliset lomat ja kurssit.

Varaukset ja tiedustelut: Vastaanotto ja myyntipalvelu puh. (02) 727 5200 arkisin klo 9-15 lehmiranta@elakeliitto.fi www.lehmiranta.fi

Tässä lehdessä: Seurakunnan hartauskirjoitus, Jouni Sirviö .................. 2 Paljon ilon aiheita ja yksi harmitus, Taina Alanko......... 3 Puheenjohtajan tervehdys, Pirjo Palosaari-Penttilä....... 4 Eläkeliitto kouluttaa ja opastaa ....................................... 4 Tutustu joululehtiimme netissä ...................................... 5 Seurakuntien joulutervehdykset .................................... 6 Piirin yhdistysten joulutervehdykset .............................. 7 Ristikko, krypto ja sanahaku ........................... 8, 46 ja 62

HALSUA Frisbeegolfia, pilkkimistä ja paljon muuta ............................ 9 Kun puhelinlangat lauloi ............. 10 Runo: Punainen kelkka ................ 11 Halsuan ilmoitukset ..................... 11 HIMANKA Joulutarina .................................... 13 Paula ja Reino Ylitalon tarina ...... 14 Himangan ilmoitukset ................. 15 KANNUS Kevättä vastassa ............................ 17 In Memoriam: Liisa Äijälä ............ 19 Kuntoa ja löytämisen iloa ............ 20 Kannuksen ilmoitukset ................ 21 KAUSTINEN Juhannussalkoja, omenatarhoja ja merituulta ................................. 24 Kaino ja Tuomas Tastulan tarina . 26 Kaustisen ilmoitukset ................... 28 Piirin karaokemestarit 2024 ........ 30 KOKKOLA Retkiruokakurssin tunnelmia ...... 31 Talvilomamatka Runnin kylpylään. 33 Vilkasta vapaaehtoistoimintaa ..... 34 Runo: Haaveet .............................. 35 Muistoja Wanhanajan iltamista ... 35

In Memoriam: Liisa Peltoniemi .................................... 90 Patikointia Itävallassa .................................................... 90 Kuulumisia Kosolan talosta Lapualta ........................... 92 Tehtävien ratkaisut ........................................................ 93 Eläkeliiton tervehdykset: puheenjohtaja Raimo Ikonen ja toiminnanjohtaja Anssi Kemppi ...... 94 Piirin ja jäsenyhdistysten yhteystiedot ......................... 95 Lehden ja piirin tietoja .................................................. 96

Joulu 50-luvulla ............................ 36 Kesäretki Blomqvistin puutarhalle. 36 Kokkolan ilmoitukset ................... 37 KÄLVIÄ Matin paras laulu on vielä laulamatta ............................ 42 Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ..... 43 Kälviän ilmoitukset ...................... 45 LESTIJÄRVI Tapahtumia ja tapaamisia ............ 47 Yksi jouluaattoilta oli erilainen ... 49 Lestijärven ilmoitukset ................ 50 LOHTAJA Bocciapallot laitettiin liikkeelle ... 51 Tutustutaan Lohtajan kirkkoon... 52 Lohtajan ilmoitukset .................... 53 PERHO Karhulta piilossa ........................... 55 In Memoriam: Martta Vikman .... 57 Martta Vikmanin murrepakina ja runo .............. 57, 58 Perhon ilmoitukset ....................... 60 EL:n XXI liittopäivät Vuokatissa . 62 PIETARSAARI Pietarsaaren järviseutulaisilla on oma talo ................................... 63

Pietarsaaren ilmoitukset .............. 64 Näin meillä – vanhuusneuvostossa. 65 SIEVI Sokkomatkalla Kajaanissa ............ 66 Runo: Niin saapui joulu ............... 67 Terttu Nikkarikoski on ollut monessa mukana .......................... 68 Runo: Jouluruno .......................... 68 Sievin ilmoitukset ........................ 69 TonkKumin piirin mestari, miehet. 70 TOHOLAMPI Elämä on pieniä unelmia ............. 71 Jussinpirtillä tavataan! ................. 72 Toholammin ilmoitukset ............. 74 TonkKumin piirin mestari, naiset.75 ULLAVA Kun kaikki osuu nappiin ............. 76 In Memoriam: Pentti Seppä ......... 78 Vierivä kivi ei sammaloidu .......... 78 Ullavan ilmoitukset ...................... 79 VETELI Vetelin yhdistyksen 50-vuotisjuhla. 80 Joulu Perhon Haukan kylällä ....... 82 Uusia harrastuksia ....................... 83 Muistoja Helsingin Olympialaisista. 84 Portaat lähiluontoon .................... 86 Vetelin ilmoitukset ....................... 87

Hyvää ja rauhallista joulua sekä onnea alkavalle vuodelle!

Joulu 2024

1

Adobe Stock

Pelosta iloon ja rakkauteen

L

uukkaan jouluevankeliumi maalaa muutamalla siveltimenvedolla kuvan maailmasta, jonka varjossa ensimmäistä joulua vietettiin.

Joulukertomus alkaa keisari Augustuksella, jonka kaikki tunsivat. Hänen käskystään Rooman imperiumi aloitti väestönlaskennan, johon sisältyi myös kansojen verotus. Näin valtakunta varmisti vakaan talouden ja vahvan armeijan ja samalla muistutti, että rauhan säilymiseksi on syytä pysyä lojaalina Roomalle. Keisarin arvonimi ”Augustus” tarkoittaa ”kunnianarvoista”.

Vallan ja voiman ilmaisuja on käytetty läpi historian.

Myös meidän aikamme osaa säädellä kansojen turvallisuuden tunnetta pelon voimalla.

Vallankäytöllä ja pelolla on yhteytensä myös lähipiirissä. Ketä pelkään? Kelpaanko tällaisena? Selvitäkseen sisin usein suojautuu ja varoo paljastamasta itseään. Samalla liikkumatila kaventuu. Väistelen muita tai löydän itseni yliaktiivisuudesta.

Juutalaisille väestönlaskenta oli loukkaus. Kansan turva oli Jumalassa, ei väkimäärässä. Väestönlaskenta oli altis synnyttämään kiihkeitä Rooman vastaisia uskonnollisia liikkeitä. Pelko voi purkautua uskonnollisena kiihkeytenä.

Joulukertomus tuo pelon maailmaan uuden tavan elää.

Uskonnollisen kiihkeyden sijasta Joosef ja Maria suostuvat tilanteeseen ja matkaavat Nasaretin kaupungista Betlehemiin. Pelon ei tarvitse hallita ja silti voimme elää esivallan ohjeistamassa maailmassa.

Perille päästyään Marian synnyttämisen aika tuli. Vastakohtana keisarin tunnettuudelle Maria synnyttää pojan hiljaisuudessa ja piilossa, julkisuuden ulkopuolella. Ei ollut tilaa majatalossa.

2

Tapahtuma on kuitenkin niin suuri ja kaiken muuttava, että on aika ensimmäiselle kristilliselle saarnalle. Yön pimeys täyttyy Herran kirkkaudesta ja paimenet kuulevat sanoman, joka osuu suoraan ihmissydämeen. ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille… syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra… te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.”

Vastasyntynyt ei ollut uusi ”käskijä”, vaan Vapahtaja koko kansalle. Näin ”kunnianarvoiselta” keisarilta riisutaan maskit ja hänen rauhan keinonsa mitätöityvät viimeistään silloin, kun suuri taivaallinen sotajoukko ylistää Jumalaa sanoen: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.”

Mitä enemmän pelkään, sen suurempi valta toisella on minuun. Pelko kutistaa ihmisen ja syö avoimuuden.

Rakkaus oikaisee ja avaa uuden tavan elää, missä on tilaa muillekin.

Rakkaudessa – Vapahtajassa – ei pelkoa ole. Salaisuus on siinä, että ihmiseksi tullut Jumala on jo meissä. Hän on meidän ilomme ja rakkautemme. Ei tarvitse kiihkoilla, vaan Maria tavoin voimme kätkeä sydämeemme kaiken, mitä tapahtuu, ja tutkiskella sitä.

Siunattua joulua!

Joulu 2024

JOUNI SIRVIÖ, kirkkoherra Kokkolan suomalainen seurakunta

Pirjon ja Tainan ”ruuhkavuodet”

Paljon ilon aiheita ja ainakin yksi ajankohtainen harmituksen paikka

K

uudes vuosi on parivaljakolle Pirjo ja Taina ollut täyttä tohinaa. Toiminta piirissä ja yhdistyksissä on ollut vilkasta, joskus ruuhkaankin asti. Mietin, onkohan se niin, että alitajuntaisesti kiihdytimme loppua kohti, saavuttaaksemme kaikki ne tavoitteet, joita olemme piiriyhteistyölle ja itsellemme yhdessä asettaneet?

Koko yhteinen kautemme on ollut isoja harppauksia eteenpäin. Tiedottaminen tapahtuu suurelta osin sähköisesti. Työskentelyvälineet ovat kehittyneet, yhteydet yhdistyksiin päin toimivat. Piirin ja yhdistysten koti- ja fbsivut on otettu hyvin käyttöön ja toimivat hyvinä tiedottamisen kanavina. Jäsenrekisterin kautta niin yhdistykset kuin piiri voivat lähettää sähköposti- tai kännykkäviesti yhdellä painalluksella. Näin voimme varmistaa, että tieto tavoittaa jokaisen jäsenen. WhatsAppit laulavat, kuin puhelinlangat ennen vanhaan. Etäkokoustaminenkin on käytössä. Useita digiin ja osaamiseen liittyvää leaderhankkeita on vedetty läpi. Vaikuttajavastaavat ja yhdistyskehittäjät ovat löytäneet oman roolinsa piirityöskentelyssä ja aktiivinen verkostoituminen yhteistyökumppaneiden kanssa tuo koko ajan lisäarvoa työllemme.

SITTEN HARMIN AIHEENI Miksi jäsenet eivät enää hakeneet edullisille MTLHn tuetuille lomille runsaasta tiedottamisestamme huolimatta?

Viime vuonna jouduimme perumaan kaksi lomaa kolmesta, kun hakijoita ei riittänyt. Tämä vuosi näytti samalta. Elokuun tuettu loma Lehmirantaan peruttiin. Kysyntää ei ollut, vaikka loma olisi ollut saajalleen kuin lottovoitto. Onneksi Kuortaneelle marraskuussa 2024 suuntautunut loma toteutui. Se sitten jäikin viimeiseksi.

Vuodelle 2025 piirille myönnettiin enää yksi loma. Ehdimme tiedottaakin jo siitä. Sitten 17.9.2024 Eläkeliiton

OHJE!

piirien sähköposteihin poksahti ikävä viesti. MTLH perui kaikki eläkeläisille tarkoitetut lomat maan hallituksen suurten leikkausten ja sotejärjestöjen rahoitukseen liittyvien linjausten vuoksi. Yhteistyömme MTLHn (Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto) kanssa päättyi. Tätä kirjoittaessani olen hyvin hämmentynyt ja pettynyt tilanteesta.

KYLLÄPÄ KUUSI VUOTTA KULUI NOPEASTI! Omasta puolestani kiitän Pirjo Palosaari-Penttilää. Onneksi et katoa minnekään. Uskon Eläkeliiton hallinnossa olevan tehtäviä sinua varten, jos vain niihin suostut.

Toivon, että jatkat myös piirin vaikuttajavastaavana vielä monta vuotta eteenpäin.

TAINA ALANKO, toiminnanjohtaja, EL K-P:n piiri Kuva: OIVA KANKAANPÄÄ

Avaa juttujen mausteena oleva video tai nettisivu QR-koodista näin: Kohdista älypuhelimen tai tabletin kamera koodiin ja napauta ruutuun ilmestyvä nettiosoite auki. Mikäli koodin alla on linkkirivi kuten tässä, voit naputella sen tietokoneesi selaimeen.

Joulu 2024

https://www.youtube.com/ watch?v=xSFtQ8zOaqI

3

Tulevaan vuoteen

T

ämä vuosi on ollut kiireinen kokousten osalta. Liittokokous kutsui väkeä koko Suomesta Sotkamoon kokoustamaan ja päättämään seuraavien vuosien strategioita.

Sotkamossa saimme kokea hyvää yhteishenkeä, hyvin vedetyn kokouksen kuin myös monipuolisesti suunnitellun oheisohjelman. Kaiken tämän kokemuksen pohjalta strategiaan on kirjattu kulttuuri ja luovuus. Sopii meille keskipohjalaisille paremmin kuin hyvin.

Ensi vuonna järjestämme yhteistyössä seitsemän yhdistyksen ja piirin kanssa yhteisen 50-vuotisjuhlan Kaustisella 7.7.2025. Toimikunta on kokoontunut ideoimaan tapahtumaa ja kokoustaminen aiheen ympärillä jatkuu. Tarkistattehan, että yhdistyksen

kannettava lippu on kunnossa. Yhdistyksemme ovat erilaisia, joten monipuolista ohjelmaa on luvassa. Juhlan järjestäminen vaatii kokoustamista ja suunnittelemista. Toiminnanjohtajallamme Tainalla on työntäyteinen vuosi kerätessään lankoja yhteen kuin myös historiikin tapahtumia ja kirjoituksia.

Syksyn kokoukset vievät yhdistyksestä toiseen. Monessa yhdistyksessä vaihtuu puheenjohtaja kuin myös piirissäkin. Minulla on päättymässä kuudes vuosi. Haikealta tuntuu, mutta toisaalta myös helpottavalta. Vuodet ovat olleet eläkeläisasioilla täytettyjä toiminnan vuosia. Eipä sitä olisi tiennyt mitä kaikkea eteen tulee eikä vieläkään. Maakunnan tuntemus on syventynyt. Vastaan on tullut paljon jo ennalta tuttuja henkilöitä kuin myös aivan uusia tuttavuuksia. Näistä vuosista voin olla kiitollinen niin työparilleni toiminnanjohtaja Taina Alangolle kuin myös hallituksen jäsenille. Meillä on hyvä ja toimintaky-

Eläkeliitto kouluttaa ja opastaa

Aineistoa ja ideoita vapaaehtoistyöhön

Hyvää joulun aikaa – hyvää tulevaa vuotta. Kiitos vuosista näistä!

PIRJO PALOSAARIPENTTILÄ, puheenjohtaja, EL K-P:n piiri

TIETOISKU!

E

läkeliiton kotisivuilla kerrotaan monipuolisesti, miten sen toimintaan pääsee mukaan. Jäseneksi liittymällä voit osallistua esim. vapaaehtoistyöhön.

Sairaanhoidon kehitys näyttää menevän siihen suuntaan, että vapaaehtoistyölle tulee aina vain enemmän tarvetta. Vapaaehtoistyö on monimuotoista. Se on esim. sitä, että vapaaehtoiset käyvät vierailulla vanhainkodeissa, palvelutaloissa ja yksin asuvien luona heidän kodeissaan. Vapaaehtoiset käyvät ulkoiluttamassa, seurustelemassa yksinäisten ikäihmisen luona.

Ihmiselle, joka päivät pitkät viettää aikaansa neljän seinän sisällä yksin ilman sanottavia kontakteja ulkomaailmaan, on suuri asia, jos vapaaehtoinen käy häntä tervehtimässä tai vaikkapa soittaa hänelle.

Me jokainen tarvitsemme toisiamme. Eläkeliiton vapaaehtoistoiminta on hyvin organisoitua. Vapaaehtoiseksi liittyvä opastetaan toimintaan ensin oman yhdistyksen voimin. Jatkossa uusi vapaaehtoinen voi osallistua erilaisiin koulutuksiin ja teemapäiviin, joita alueet ja keskusjärjestö järjestävät. Vapaaehtoistoiminta tilastoidaan val4

kyinen alue. Se on hyvin saavutettavissa ja tasa-arvoisesti hoidettavissa.

Toiminnanjohtaja ja puheenjohtaja kiertävät kokouksissa kuin myös kouluttamassa yhdistyksiä aina tarpeen mukaan. Väki vaihtuu hallituksissa, niin myös koulutusten tarpeet.

Liittokokouksessa valittiin uudet liittovaltuutetut seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Syksyllä kokoonnuimme yhdessä keskisuomalaisten kuin myös eteläpohjalaisten kanssa yhteiseen koulutukseen. Tutustumme toisiimme, luomme pohjaa tuleviksi vuosiksi.

Tulemme tutuiksi.

Suunnittelija Tarja Harinen Eläkeliitosta kertoi vapaaehtoistyöstä Liljan kartanossa Kokkolassa.

takunnallisesti. On tärkeää, että vapaaehtoiset täyttävät tähän liittyvät muodollisuudet, esim. tekemällä vaitiolosopimuksen, jota vapaaehtoistyön tilastointi edellyttää. Sopimuksen tekeminen tuo vapaaehtoiselle oikeuden kuulua vakuutuksen piiriin vapaaehtoisena toimiessaan.

Miksi sitten tämä tilastointi on niin tärkeää? Siksi, että tilastojen perusteella Eläkeliitto voi osoittaa vapaaehtoistyön laajuuden ja anoa STEA:lta avustusta omaan toimintaansa. Mitä vapaaehtoistyö antaa työntekijöilleen. Vapaaehtoinen voi osallistua koulutuksiin ja täten avartaa omaa tietämystään. Vapaaehtoistyö on vuorovaikutteista ja antaa myös tekijälleen hyvää mieltä, kun näkee ilon autettavan silmissä.

RIITTA-LIISA KANKKONEN, piirin vapaaehtoistyön vastaava Kuvat: RIITTA ANTTILA, Kokkola

Joulu 2024

Tutustu joululehtiimme netissä

V

uosittain ilmestyvä yhteinen voimainnäyttömme, joululehti, on merkittävässä roolissa yhdistysten ja piirin toiminnassa. Se on niin taloudellisesti kuin kulttuurillisesti tärkeä toimintamme väline. Niin jokaisella yhdistyksellä kuin myös piirillä on kulloinkin ajan henkeen sopivaa ja mielenkiintoisista kerrottavaa. Teksteistä jää pysyvä kynänjälki jälkipolville.

Hienoa, että lehteämme voi selata ja lukea nyt myös digitaalisessa muodossa! Me tietenkin toivomme, että mahdollisimman moni voi palata teksteihimme, milloin vain.

Mielenkiintoisia lukuhetkiä!

TAINA ALANKO, toiminnanjohtaja

Joulu 2024

5

Vapahtajan Siunaamaa Joulurauhaa ja Onnellista Uutta Vuotta!

Toholammin seurakunta

Perhon seurakunta

Vetelin seurakunta Toholammin seurakunta Lestijärven toimipiste

6

Joulu 2024

www.vetelinseurakunta.fi vetelin.seurakunta@evl.fi puh. 050 445 5200

Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piirin jäsenyhdistykset esittävät kiitokset jäsenille, ystäville ja tukijoille vuoden 2024 toiminnasta ja toivottavat

Hyvää Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta 2025

Eläkeliiton Halsuan yhdistys

Eläkeliiton Himangan yhdistys

Eläkeliiton Kannuksen yhdistys

Eläkeliiton Kaustisen yhdistys

Eläkeliiton Kokkolan yhdistys

Eläkeliiton Kälviän yhdistys

Eläkeliiton Lestijärven yhdistys

Eläkeliiton Lohtajan yhdistys

Eläkeliiton Perhon yhdistys

Eläkeliiton Pietarsaaren yhdistys

Eläkeliiton Sievin yhdistys

Eläkeliiton Toholammin yhdistys

Eläkeliiton Ullavan yhdistys

Eläkeliiton Vetelin yhdistys

Joulu 2024

7

Jumppaa aivonystyröille

Apuja löytyy sivulta 93.

KUVARISTIKKO

OH- LUOSAARI JAAJA TAVA

3X20 POHJOISUJUVA MIN. SESTA

OSUUKSIA

Kulta! Mietin huomista

NEUVOO

lounasta. Kävitkö laskemassa verkot?

VERSO MONI ELINA NEESON KURTTU

MUIJA

ELUKOITA Hmm, laskin ne kyllä. Niitä oli kahdet.

FILIPPIINEILLÄ

PIIKEIN

KAUP. OSA

HELLIÄ EERIK

AVO-

KALLIS

MIES

KUUNNELTUJA

VÄET KOOLLA

JOUTUIN

VIRTAUS

JÄRJET

JÄKÄLÄÄ

HAUSKA RAAMATUSSA

KUDELMA

8

KÄRKKÄIN

EI, HEI

KIHARA PII-

RAPU

AJUT

HAKEA PÄÄKAUPUNKI

TOVI

RIPEIN

nS INTIASSA

PUNASTELEVIA EIKKI

RADALLAKIN

TILOJA

KAVIOIN

ROSA

YÖ-

VICTORIA

KVARTSI-

VÄSÄTYT

"SOTILASARVO"

ISTUMISEEN

EROTTAA

BOKSI

SUKU- KUNTA- HIIHTOPORUKKA KIELI MIEHEKSI KESKUS

KONAINEN LAITOS HOLLA

KESKUS

KOOMIKKO

VILLI KASVI

KIELI

LÄHDE

HIILIÄ

PUHALLIN Joulu 2024

Halsua

Frisbeegolfia, pilkkimistä ja paljon muuta Halsuan yhdistyksessä tapahtuu kaiken aikaa. Erilaiset harrastusmuodot saavat tilaa ja uusia niin harrastuksia kuin ihmisiä pyritään löytämään, jotta mahdollisimman moni voisi tulla mukaan. Kuluvan kevään aikana Halsualla järjestettiin niin Keski-Pohjanmaan piirin pilkkikilpailut kuin Frisbeegolfin Hyvin sujuu pilkkiminen Suomen mestaruuskisatkin.

Lamun Marjatalla.

Kuva: Kaija Kalliokoski

Frisbeegolfin sarjojen 70+ sekä 75+ halsualaiset Suomenmestarit: oikealla Eero Nygård ja Aimo Pulkkinen vasemmalla. Kuva: Marko Malvisto

Tapahtumien kantavia voimia vasemmassa kuvassa: Eija Mastokangas, Sinikka Junno ja Anneli Karhulahti. Oikealla punnitaan: Jaakko Kujala, Maili Ruuska, Markku Karhulahti, Reijo Kalliokoski. Kuvat: Kaija Kalliokoski

Tällaisen houkuttelevan hienon kutsuvideonkin teimme:

Kilpailun tulokset: Frisbeegolfkilpailun pääjärjestänä toimi Kari Jyrkkä. Tässä Kari johdattaa joukkoja kilpailupaikalle. Kuva: Marko Malvisto

Joulu 2024

9

”Siinä me muistelimma menheitä, isä, eläkhellä oleva puhelimmestari ja minä, isän tyttö.”

Kun puhelinlangat lauloi...

M

inun lapsuuresani Halsualla laulovat puhelinlangat ihan kirijaimellisesti. Isä oli töisä Lennättimellä niinkö sillon sanothin.

Niin kauan ko muistan, meilloli kotonaki puhelin; musta seinäpuhelin, josa oli veivi. Enstä väännethin veivistä ja sitte nostethin luuri ja keskuksen täti yhyristi puhelun. Joskus, ko puhelu kesti pitemphän, keskus huikkas välhin, että puhuthanko? Ko puhelu loppu, väännethin taas veivistä. Meilloli puhelin - kaikisa taloisa ei sitä ollu - ja autotallisa johoronpätkiä, linijapihirit ja sivuleikkurit.

Oli puhelinjohtua, tapseja, tolopan knuppeja ja haruslankaa. Kartanolla tontin nurkasa oli puhelintoloppia ja orsia. Ja autotallin seinäsä vielä isän toloppakengät! Isä oli aikapoika, oikia miestem mies, melekhen Jumalasta seuraava! Isä osas kiivetä puhelintolophan, korijata katkenhen puhelelillangan, rikkimenhet puhelimet ja keskuksekki ja vaikka mitä!

Vetelin vanha puhelinkeskus sijaisi Björkin vanhasa tuvasa Kainhusa. Sev vierhen oli rakennettu keskuskoppi. Kuvasa asentajamiehet laittamasa uusia keskuspöytiä vanhojen tilalle. Vasemmalla Terho Ruuska, keskellä Taito-isä Mastokangas ja oikialla Tapio Kinnunen. Kaikin pitkän linijan puhelimmiehiä. Kuva on vuorelta 1974.

Minolin isän tyttö. Pääsin monta kertaa fölijhyn, ko isä lähti hakehan linijavikoja. Äiti teki eväsvoileivät ja lin asioista - ainaki omasta mielestäpisti maitua pulhon, joskus sain joni - toimitin äitille tietäväisenä, että pa pullon sitruunasuutaa. Isän kans tuosa on isän Lesti ja viittasin kärelsitte ajaa körötelthin sinisellä Pikkuläni Niemen talhon, josa oli siihen Mossella pitkin sorateitä. Isä ratisa ja aikhan puhelinkeskus. minä vänkärinpaikalla tyyny pyllyn alla. Silimä tarkkana kassoin puhePuhelikeskus vasta oliki jännittävä lillankoja ja hain katkennutta lankaa. paikka! Keskusneiti istu pöyrän ääVielä nykyhänki minä - isän tyttö resä. Pöyräsä oli pystysä metallinvä-seuraan tiev varresa olevia linijoja risiä tappeja, joista lähti paksuhko, sielä misä niitä vielon. Isä kiersi Moskiiltävällä langalla päällystetty johto. selhan millon misäki; LestilPöyrän takaosasa oli pikkulä, Purontakasesa, Kivikansia metallisia läppiä ja niiren khalla, Oksakoskella, Mötalla reikä. Puhelin soi: KesHistorian tösesä, Mehtä-Porasesa ja kus, yhyristän, puhuthanmonisa muisaki paikoisa ko, keskus, yhristän, hetkihavinaa sielä, misä puhelimmiestä nen, puhuthanko, sano täti tarvithin. Oli aina menosa puhelimen luurhin. Vähäv ja sikiän mittapuun mukhan väliä keskuksen puhelin soi. kovinki kaukana. Kerran ajoimma Keskuspöyrän luukut kilahti mukoko perhe Halsualla kohti Ylikylää. kavasti, ko täti pisti piuhan reikhän Minä, joka olin hyvinki perillä puheja taas, ko puhelu loppu. Erivärisiä 10

Joulu 2024

johtoja - tummanpunasia, kirkhanpunasia, sinisiä, vihireitä ja mustiaki - risteli pöyräsä sillon, ko usiampi puhelu oli menosa yhtäaikaa.. Mistä ihimhestä keskuksen tärit tiesiväp panna oikian piuhan oikiihan reikhän ja vielä niin sukkelasti?

Lennättimen kuorma-auto oli hieno. Siinoli tummansininen koppi, ovesa kullanfärinen postitorvi ja auton numero. Lavalla oli miehiä varten pikkunen parakki. Pääsin joskus kuorma-autonki kyythin. Leo-setä ajo ja väänsi suurta rattia kulijettajan lakki pääsä ja tupakki holokisa suupielesä. Autosa tuoksu Klupilta ja Lennättimeltä. Lennättimellä ja Lennättimen miehillä oli oma ominaistuoksunsa: puhlinpylyvhäitten ja -orsien kyllästysainhen, kuparilangan ja kaapeleita peittävän, mustan kumen

toishinsa sekaantunheitten hajujen sekotus. Minun lapsuutenhi ei kuulunu navetan haju niinkö monien kaverieni lapsuuthen. Minun nenäni muistaa Lennättimen tuoksun.

Muistan hyvin senki, ko puhelimmiehet sai oikiat valtiov vaathet, virkapuvut, enstä harmaat ja myöhemmin siniset. Noli melekhen niinkö sotilhaita. Komeita. Kerran jouruin tappelhunki Lennättimen takia.

Isommat poikakluput heitteli kivillä rikki puhelintoloppien valakosia posliininuppeja. Tietysti minä, isän tyttö, menin kieltähän. Mitäpä kluput pienen tyttökentan kielloista välittivät ja minä uhkasin, pienen välimatkan päästä kumminki, kannella isälle. Kantelupukki sai seuraavana päivänä selekhänsä, iliman syytä to-

sin. Minen ollu sanonu sanaaka, joku muu oli pahanteon nähäny.

Ko jouruin kansakoulhun, päätty urani Lennättimen linijavikavahtina pikkuhilijaa. Joskus lomilla pääsin senthän isän fölijhyn. Lapsuurestani on jo vuosikymmeniä ja isäki on ollu eläkhellä jo pitkhän. Puhelintekniikka on menny hurijaa vauhtia ethenpäin niistä ajoista, ko isän tyttö sai olla mukana Lennättimen arijesa. Käsivälitheiset keskukset on olhet jo kauan pelekkää historiaa. Vetelhin rakennethin komia Tele-talo, joka seki on nykyyhän muusa käytösä, ja linkkimasto. Rikitaaliteknikka syrijäytti vanhan puhelintekniikan.

Puhellangat korvathin enstä tavallisella maakaapelilla ja sitte valokaapelilla. Posti- ja lennätillaitoski muuttu enstä Teleks ja sitte Soneraks.

Ajaesamma viime talavena (1999) isän kans Sillanpään kautta Halsualle kassoimma kuinka viimisiä puhelinpylyvhäitä kaarethin tievvarresta. Orpoja, langattomia luurankoja menheiltä vuosikymmeniltä. Mieli haikiana kassoin kuinka osa lapsuuttani nostethin kuorma-auton lavalle ja viethin pois. Vielä haikiammalta tuntu, ko isä ääni värhtäen toimitti, miten oli aikoinhan ollu näitä puhelillinijojen verkkoja rakentamasa.

Isä oli puhelimmies nelijäkymmentäkuus vuotta. Minun tähänastisen elämäni ajan. Siinä me muistelimma menheitä, isä, eläkhellä oleva puhelimmestari ja minä, isän tyttö.

Lennättimen entinen linijavikavahti MAIJA-RIITTA HONKALA, Tampere (Tarinat ylöskirijotettu 2013)

Punainen kelkka Pienenä tyttönä pukille kirjeen kirjoitin, -tuothan minulle kelkan punaisen.

Voi iloa, riemua silmissä lapsen, kun toive täyttyi, tullessa harmaahapsen.

Kerran keväällä hiekkaan sitten töksähti jalas, minä pyörin mukkelis, makkelis alas.

Isä säikähti – Näytähän tyttö vammas, kuperkeikassa tuli minusta harvahammas.

Sille Kirin nimeksi annoin ja varovasti sen ulos kannoin.

Olin ylpeä niin kelkasta tuosta, ei tarvitse kouluunkaan enää juosta.

Kiri kouluun minut saatteli monet vuodet, se kuulla sai kaverin ilot ja huolet.

Mitä taphtuikaan kelkalle sille, no se jäi perinnöks´ nuoremmille.

Hymyhuulin muistelen aikoja noita, eihän muistoja lapsuuden mikään voita.

ANNA-MAIJA KARVONEN, Halsua

• LPG-laitehoidot • Lymfaterapia • Kasvohoidot • Jalkahoidot • Hieronta ja jäsenkorjaus • Intialainen päähieronta

Joulu 2024

11

MONIPUOLISTA KAUPPAA! • ESLA-potkukelkat, jalakset • Langat, tekstiilit, vahakankaat • Mullat, ruukut, kausikukat • Muovi- ja taloustavarat • Lahjat, kortit, lelut, pelit • Postipalvelut...

• ja paljon muuta...

HALSUAN KUNTA

TAKSI KIMMO ALANKO

Puh. 040 7411 780

Tervetuloa ostoksille myymälään ja nettikauppaan!

Harri Simola 040 564 1207 www.metsantahden.fi Satu Wirkkala 040 750 4014

Perhontie 11, 69510 HALSUA Puh. (06) 8636 055

Wirkkala HarriJuho Simola Timo Syrjälä Laaksonen SatuEssi Wirkkala Keijo Karhukorpi

050 551 2103 040 041 4335641207 2217 040 7147504014 4705 040

040 0515799

TAKSI PETRI HOTAKAINEN * invataksi *henkilötaksi (myös paarit) Puh. Petri 0400 269 048 Ritva 040 8239 862 Benjamin 044 235 3715

KULJETUS HOTAKAINEN OY Perhontie 55, 69510 Halsua Palvelemme: ma-pe 8-21, la 8-18, su 12-18

HALSUA

69510 HALSUA, puh. 06 863 6043

HIETALAHTI JA H & P POJAT OY • Kalliomurskeet CE-merkinnällä • Maanrakennustyöt • Hiekat ja mullat • Erikoiskuljetukset • EKL-Ohjaus • Turve- ja hakekuljetukset • Poltto- ja kuiviketurpeet • Traktoriurakointi jussi.hotakainen@gmail.com jani.hotakainen@gmail.com p. 040 759 5915 p. 040 848 5915

Hietalahdentie 46, 69510 HALSUA Puh. 06-860 5000 Fax 06-860 5050 www.hietalahtijapojat.fi

Tilausliikenne Alanko Oy Halutessasi voit tilata minut Kela-kuljetukseen numerosta 0800 415720 autonumerolla KP 1489 Antti Alanko 040 7728752

TAKSI

LVI-Joni Känsäkoski

Eerikki Pulkkinen Puh. 0400 264 189

puh. 040 564 1635 0400 564 964 veli-matti.hotakainen@halsua.fi

KALUSTE- JA SANEERAUSTYÖ HOTAKAINEN - HUONEISTOREMONTIT - JULKISIVU- JA KATTOTYÖT

12

Puh. 040 764 9892

Joulu 2024

PIXABAY

Himanka

Joulutarina

P

arvi pikkuenkeleitä oli lentää lehahtanut taivaan ikkunoiden ääreen. Pieninkin kurkotteli toisten selän takaa nähdäkseen paremmin.

- Hui, onpa siellä pimeää! Kohtahan on joulu. Milloin me saamme ruveta ripottelemaan lunta maan päälle lisäämään valoa?

- Emme ole vielä saaneet siihen lupaa, vastasi toinen pikkuenkeli.

- Minä haluaisin tipauttaa edes yhden enkelin muotoisen hiutaleen jonkun lapsen ikkunaan, haaveili pienin enkeleistä.

- Ainahan sellaista voi kokeilla, vaikka helpompaa on muovata tavallisia hiutaleita.

- Hei kuulkaa, kello soi ja on iltatarinan aika, huomasi joku enkeleistä, ja pian istui koko parvi Kertomuksenlukijan jalkojen juureen valmiina kuulemaan jokailtaisen tarinan.

Tarina alkoi: Kerran kauan kauan sitten oli taivaalla pieni tähti lukemattomien muiden suurempien tuikkivien taivaanvalojen lomassa. Tämä tähtönen tunsi aina jäävänsä muiden tähtien varjoon, sillä joka puolella kimmelsi paljon kirkkaampia ja loistavampia tähtiä. Tämä pikku tähti oli haaveilija. Niin kauan kuin se saattoi muistaa, se oli uneksinut. Eniten se uneksi jostain merkittävästä tapahtumasta, joka saattaisi osua joskus sen kohdalle. Tähti ei osannut itsekään sanoa mikä se voisi olla, mutta se ei estänyt sitä jatkamasta uneksimistaan. Pikku tähti uneksi joka päivä, kuinka se voisi kirkkaudellaan valaista jotakin ihmeellistä ja erikoista tapahtumaa. Se mietti, miltä tuntuisi saada lisää valoa jostakin ja nähdä tarkemmin maan päälle, tuikkia siellä asuville yksinäisille ihmisille

tai valaista jonkun lapsen iltaa tai yötä.

Se halusi olla lohduksi jollekin pelkäävälle. Yö yön perästä tähti yritti tuikkia kutsuvasti ja koko pienellä loistollaan kiinnittää maan päällä asuvien ihmisten huomiota. Se arveli kuitenkin, ettei sen loiste milloinkaan ulottuisi kovin kirkkaana maan päälle, vaikka se uutterasti kirkasti ikkunoitaan ja kiillotti sakaroitaan.

Eräänä yönä kuitenkin alkoi tapahtua outoja asioita. Joku toinen tähti pikku tähden takana oli ilmestynyt taivaalle kuin tyhjästä, ja sen valo osoitti samaan suuntaan kuin pienenkin tähden. Tämä hämmästeli valon suuruutta. Tarkemmin tuota toista tähteä tutkiessaan se huomasi, ettei toisenkaan tähden valo ollut kovin suurta ja kirkasta, mutta yhdessä pienemmän valon kanssa ne näyttivät kirkkaalta tuikkivalta pisteeltä, ja nyt pikku tähtikin pystyi näkemään selvemmin alaspäin.

- Mitä kummaa tuolla tapahtuu? se hämmästeli katsoessaan maan päälle.

Yö oli melko pimeä, ja paimenia istui vartioimassa laumaansa kedolla nuotiotulen äärellä. Tähti näki paimenten äkkiä katsovan ylöspäin hämmästyksen vallassa, ja mikä merkillisintä, koko taivas oli yhtäkkiä kirkas kuin kirkkain päivä, ja kaunista laulua kuului joka puolelta tähden ympäriltä. Kaikki tähdet ja niiden loiste näytti yhtäkkiä kuin sammuneen, mutta jokin suuri, valtaisa valomeri liikkui taivaalla.

- Enkeleitä! henkäisi tähti itsekseen.

Valtavasti enkeleitä!

Koko taivas niin pitkälle kun saattoi nähdä, oli aivan täynnä laulavia ja ylistäviä enkeleitä. Hyminä peitti alleen kaikki muut äänet. Koko luomakunta näytti vaienneen tämän näyn edessä. Jonkin ajan kuluttua kaikki hiljeni, Joulu 2024

ja tähdet taivaalla alkoivat näyttää samanlaisilta kuin ennenkin. Jotain merkittävää oli kuitenkin tapahtunut. Pikku tähti katseli taas maan päälle, jossa äskeiset paimenet lähtivät juoksujalkaa kulkemaan kohti pientä kaupunkia, jonka kupeessa heidän lammaslaumansa laidunsi. Paimenten matka johti pieneen talliin, jonka ovesta he menivät sisälle.

Nähdessään kaiken tämän pikku tähden tuli sanomattoman hyvä olla. Se tunsi, että tänä yönä sen kaikki toiveet olivat toteutuneet. Se oli ollut mukana jossakin ihmeellisessä tapahtumassa, se oli saanut valaista maan päällä olevia paimenia ja nähdä ympärillään lukemattomia enkeleitä. Kun päivänvalo alkoi voittaa ja tähti toisensa jälkeen himmeni taivaalla, pikkunen tähti sai olla levollisin mielin. Se oli saanut olla mukana ensimmäisen joulun tapahtumissa.

- Ja nyt ripottelemaan lumihiutaleita, sillä taas on tulossa joulu ja ihmisten pitää saada valoa ympärilleen. Lumi valaisee kylmän Pohjolan maisemaa ja antaa kaikille aavistuksen joulun valosta, joka on kaikkien ulottuvilla, kuului ääni.

- Ihanaa, huudahtivat pikkuenkelit yhteen ääneen.

Maan päälle alkoi sataa lunta. Hitaasti suuria hiutaleita leijui alas korkeuksista peittäen pikku hiljaa mustan maan, takertuen kiiruhtaviin ihmisiin ja värjäten koko maiseman puhtaanvalkoiseksi.

- Äiti, kuului kirkas lapsen ääni lastenhuoneesta. Tule katsomaan! Täällä ikkunassa on ihan enkelin muotoinen lumihiutale!

Joulu oli tullut.

KAISU ALA-PÖNTIÖ, Himanka 13

Paula ja Reino Ylitalon tarina

Rakkautta vainojen aikaan

R

eino Ylitalo näki päivänvalon Himankakylällä syksyllä 1904.

Lopulta talossa asui viisi veljestä ja tomera sisko.

Kun peltoa oli rajattu määrä, yksi veljeksistä liikkui merillä Algeriassa asti. Reino puolestaan lähti Kanadaan kirkonkirjan mukaan 1926. Pian perässä sinne suuntasi pikkuveli Artturikin naapurin nuorukaisen kanssa.

Elämä soljui Kanadassa aluksi metsätöissä mukavasti.

Syksyn 1929 pörssiromahduksen jälkeen lama iski kuitenkin ankarasti. Viimeistään tuolloin metsäkämpillä kiivailtiin ankarasti politiikasta ja Neuvosto-Karjalaan muuttamisesta. Kerran eräs mies oli siepannut halkomavälineen, iskenyt sen ”ruhumoon” ja huutanut: ”Täällä te perkeleet sanotte, että kirves on minun, mutta siellä se on meidän!”

Värväri Väisänen lupasi monenlaista hyvää Karjalaan lähteville. Reino ei ollut kommunisti eikä lähtenyt aatteen vaan elannon vuoksi. Itse asiassa samassa muuttoporukassa taisi olla vain yksi utopioihin uskonut kommunisti.

Kotikylällä Reinon äiti oli tyytyväinen, kun hän luki poikansa pääsevän töihin itänaapuriin. ”Onnen poika!”, lausui äiti. Passi hänelle kirjoitettiin Montrealissa 1934.

Karu todellisuus paljastui heti Leningradissa. Kuka menetti henkilöautonsa, kultakellonsa jne. Agitaattori Väisäsen kehumia koneita ei näkynyt. Selvisi, että ne oli viety Stalinin kanavalle. Piti vain ruveta tienaan Väisäselle matkarahoja. Hän oli näet kustantanut Atlantin ylityksen, ja paluu Suomeen osoittautui nopeasti mahdottomaksi.

PETETYT LUPAUKSET JA KUKOISTAVA AVIOLIITTO Reinon matka jatkui Uhtualle, jossa taas luvattuja asuntoja ei näkynyt. Hänelle osoitettiin asumattoman Kepajoen töyräältä paikka, jonne saisi ruveta taloa pystyttämään ja puut, jotka sai kaataa rakennusta varten. Paikoin joki halkoi suurta luonnonvaraista aapasuota. Taloja nousi useampi ja arvalla valittiin, kuka mihinkin niistä muutti. Aivan aluksi Reinon piti kaivaa käsin pellon ojia. Sitten hauista tarvittiin paljon metsätöissä.

Reinolle tuli heti huoli pikkuveljestä. Hän yritti lähettää salaa Murmanskissa vierailleen laivan välityksellä veljelleen viestin Kanadaan: ”Neuvostoliitto on maanpäällinen 14

Historian havinaa

helvetti. Älä tule tänne, paluuta pois täältä ei ole!” Kuriirin kärähdettyä kirje ei mennyt koskaan perille, mutta onnekseen Artturi palasi Suomeen.

Reino sai neuvon aikaisemmin muuttaneilta, että mitä vähemmän sanoo vastaan, sitä helpommin elämä sujuisi.

Reino ”salamarakastui” ja meni naimisiin noin 150 asukkaan kylässä Tollojoella lähellä Suomen rajaa ja Vuokkiniemeä syntyneen Paula Titovan kanssa. Neito oli tulossa tansseista, kun hän tyttöporukalla sulki tien Kanadasta muuttaneita nuorilta miehiltä. Silloin Reino sieppasi Paulan vyötäisiltä kiinni ja painoi itseään vasten. Hän kehui neidon nättejä silmiä ja paksua vaaleaa tukkaa, jonka letit ulottuivat selkään asti.

Vielä vanhana Paula muisteli elämän Reinon kanssa olleen hyvä. Avioliitto solmittiin kesällä 1935 ja esikoispoika Sulo syntyi vuoden kuluttua. Sitten perhe kasvoi nopeasti Aino- ja Vieno-tyttärillä ja Viljo-pojalla. Ulkoministeriön mukaan Reino otti Neuvostoliiton kansalaisuuden 1936.

Suojeliko se häntä pahimpina Stalinin vainovuosina vai Kepajoen syrjäisyys, jonne viranomaisten oli helppo yksinkertaisesti unohtaa hänet? Heikki Tuominen, toinen Himangalta Kanadan kautta muuttanut, ammuttiin 1938.

PERHE VANKILEIRILLE JA REINO SOTAAN Kepajoen ja lähikylien asukkaille valehdeltiin kolmen päivän mittaisesta väestönsiirtokokeesta suljetuissa junavaunuissa. Niissä oli pelkkä lankkulattia ja nurkassa ulosteita varten yksi ämpäri, joka täyttyi jo ensimmäisenä päivänä. Radan ryskytys heitti siitä virtsaa lattialle. Kaikki eivät mahtuneet edes kerralla nukkumaan. Ravinnoksi sai vain 300 grammaa tummaa leipää.

Vartijat pysyivät mykkinä, kun heiltä kysyttiin jotain.

Niinpä vaunuissa pelättiin ja laulettiin virsiä. Päätepysäkille Arkangelliin saavuttiin noin kahden viikon kuluttua. Sieltä Paula siirrettiin vielä kymmeniä kilometrejä etelään päin vankileirille.

Tytöt pantiin eri rakennukseen, Sulo toiseen ja Paula isänsä kanssa kolmanteen. Isä oli kylmässä vaunussa vilustunut niin pahasti, että kuoli pian. Paulan ei annettu tavata lapsiaan. Väitettiin, että heillä on uusi vakava sairaus, jota ei osata hoitaa. Kerran äidin onnistui salaa kurkata

Joulu 2024

ikkunasta huoneeseen, jossa Suloa pidettiin. Näky tyrmäsi: Sulo istui kivilattialla alasti ja hän oli sivellyt epätoivoisesti ulosteita lämmikkeeksi kehoonsa. Näissä oloissa lapset nääntyivät. Murheen murtama Paula odotti vielä kaksosia.

Uhtuan tienoolle jäänyttä Reinoa kuulusteltiin ankarasti: tiukattiin, miksi hän oli muuttanut Kanadasta yms.

Lopulta Reino lähetettiin rintamalle Sortavalan ja Pitkärannan väliselle alueelle. Kieltäytyminen olisi merkinnyt teloitusta. Kohtuullisen lähellä Suomen puolella taistelivat veli Walde ja serkku Eino Himanka. Reinon vatsaan osui pahasti sirpale. Hänet leikattiin Sortavalassa, mutta paranemista ei helpottanut vaimon kirje lasten tilanteesta.

Artturi-veli löysi haavoittuneen vihollisen tiedustelijan eräästä ladosta. Uhtualainen sotilas alkoi puhua, kun hän yllätyksekseen huomasi, ettei vankeja tapettu. Selvisi, että hän tunsi Reinon ja pystyi kertomaan, ettei häntä ollut lähetetty Siperiaan tai nääntymään Stalinin kanavalle. Kovin tarkkoja tietoja vangilla ei kuitenkaan ollut.

Pitkän sairaalahoidon jälkeen Reino pääsi lopulta toipumislomalle vaimonsa luo, joka keräsi luonnosta kasveja keittoja varten. Leikattu vatsa ei kestäisi raskasta ruokaa.

Sopivan ravinnon puutteessa Reinon tila heikkeni vähitellen ja hän oksensi verta. Lopulta Reino kuoli helmikuus-

sa 1942 ja makasi viisi vuorokautta vainajana ennen kuin ruumis vietiin haudattavaksi samaan paikkaan kuin hänen lapset.

Pian miehensä kuolemasta Paula synnytti kovassa kuumeessa kaksoset, jotka elivät vain kymmenen tuntia. Toivuttuaan leski parahti: ”Ryssät eivät minua tapa!” Vartioinnin höltyessä Paula karkasi leiriltä Petroskoihin, jossa pääsi töihin suksitehtaalle. Reinon kuolinvuoteella lausuman toiveen mukaisesti hän meni uudelleen naimisiin.

Uusi puoliso oli etnisesti venäläinen, ja Paulan sukunimeksi vaihtui Larionova. Heille syntyi kaksi lasta.

Rovastikunnan Aunustyössä toiminut kirkkoherra Seppo Kinaret tapasi Paulan 1997. Silloin hän asui Kutismassa rakennuksessa, johon johti yhdet portaat, mutta erillisiä asuntoja oli kaksi. Paula oli vielä olosuhteisiin nähden hyvässä kunnossa. Hän kuoli ehkä 83-vuotiaana. Petroskoissa yritystoimintaa harjoittanut Artturin poika Alpo Ylitalo oli jo aiemmin nähnyt paljon vaivaa löytääkseen setänsä lesken. Monen vaiheen jälkeen se onnistui. Nähdessään Alpon Paula siveli tämän päätä ja virkkoi: ”Miun Reinoin otsa.” Kyyneliä vierähti molempien poskelle!

Tilitoimisto AKA Oy Uunilan Rantatie 2 B, 68100 Himanka P. 044 352 0888

TEUVO TUORILA, Himanka

Marko 044 562 4941, Jani 044 321 8910 marko.mattila@sahkomestarit.fi Himanka: Tuomatie 2

PAJALANTIE3, 3, 68100 68100 HIMANKA PAJALANTIE HIMANKA 901, 050-590 1720 8-17, LA 9-13 P. (06) 875 901,(06) 050875 590 1720 • MA-PE MA-PE 8-17, LA 9-13

Kannuskyläntie 7, 68100 Himanka Puh. 06-879 090 fax. 06-879 091

HIHNALAN KORJAAMO OY Paikkakunnan monipuolisin auto- ja konekorjaamo. Minkomatic-trukkien takuuhuollot, korjaukset, varaosat ym.

P. 050 558 6816

Puh. 06 875 189, auto 0400 368 826

Joulu 2024

Maria 050 3794 857 Harri 050 5921 732

15

KÄSITYÖLIIKE

RAIJA

* ompelu- ja korjauspalvelu * Raumankarintie 3, 68100 HIMANKA p. 050 339 3913

Pajalantie 2, Himanka 050 441 5833, (06) 875 145

Rauta-, rakennus- ja tarvikekauppa 68100 Himanka, puh. 06-875 166

HYVÄÄ RUOKAPERUNAA HIMANGALTA

Laadukasta perunaa ympäri vuoden!

Alkutuottaja

Mäkelän Perunatalo Oy

Velj. KUUSISTO Oy 68150 Hillilä, puh. 06 878 4400 Sami 044 712 5464, fax 876 369 Antti 0400 256 367

Puh. 050 355 4016

www.kievarila.fi

Laatutuotteet Teollisuustie 5, 68100 Himanka Puh. 06-875 350, fax 06-875 810

Mäkelän Peruna Oy:ltä puh. 0500 883 115

Himanka ☎ (06) 875 411

p. 0440 868 914

Seija Pöyhtäri-Keränen • Himanka • 06-875 440, 040 539 1942

KENSA OY Targantie 9, 68100 HIMANKA Puh. (06) 878 0200, fax (06) 878 0233 www.kensapuu.fi

Konehuolto

T. PÖYHTÄRI • Huolto • Metallityöt • Varaosat • Hydrauliikka Lukkarintie 1, 68100 Himanka

Reinonkuja 2, Himanka

Mikko 050 562 4940

Iloinen grilli

kiittää asiakkaita ja toivottaa kaikille

Hyvää Joulua!

Puh. 044 2358 682

16

Joulu 2024

puh. 044 5841 257

www.mv-sahkotyo.fi

www.mv-sahkotyo.fi

Uunilan Rantatie 2, puh. 050 349 6983

Himangan apteekki

Lohtajan apteekki

Kannuskyläntie 7 (06) 875 014 ma-pe 9-17, la 9-13

Metsäpellontie 2 (06) 877 078 ma-pe 9-16.30

Kannus

Kevättä vastassa Haminan matkan jälkeen 2023 olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että 2024 keväällä tehdään uusi seurakuntaretki. Viisaat suunnittelijat Lohtajan seurakunnasta (johon kuuluin 37 vuotta) olivat päätyneet Turkuun matkan pääkohteeksi ja majoituspaikkakunnaksi. Ajattelin heti, että kaikin puolin hyvä suunta. Asuuhan siellä toinen veljistäni, mutta hyvin harvoin on tullut käytyä.

M

atkalle lähdettiin 6.5.

Lohtajalta. Kokkolassa kyytiin tuli väkeä sen verran, että meitä oli kuskin lisäksi 20 henkeä, ja joukkoon kuului muutama kannuslainenkin.

Kuljettajana oli edelliseltä reissultamme tuttu Ismo Sievistä.

Ensimmäinen pysähdys oli Maalahden kirkolla. Kirkkoherra opasti ja mieleen jäi ainakin kirkon valoisuus. Kirkossa, joka on valmistunut 1828, on tuttuja piirteitä. Ei mikään ihme, sillä rakennusmestarina on ollut eräs Henrik Kuorikoski, jolla juuret löytyvät Kaustisilta. Kuorikosken suvusta on tullut peräti 15 kirkonrakentamisen taitajaa. Näitä kirkkoja on erityisesti Keski- Pohjanmaalla, mm.

Kannuksessa, Kaustisilla, Halsualla, Vetelissä ja Ullavassa. (Tämän opin vasta jälkeenpäin, KP-lehden jutusta 4.7.2024.)

Maalahden kirkosta siirryimme seurakuntakodin puolelle ruokailua varten. Sille ei mahtanut mitään, että ulkona tuntui pistävä possun lietteen haju. Varma kevään merkki siis! Kuten edellisenäkin vuonna, tähän ajankohtaan osui varsin viileitä kelejä.

Seuraavalla pysäkillä oltiin jo Raumalla. Koska ohjelmaan kuului kirkkoihin tutustuminen, paikallinen opas oli kirkolla vastassa. Kirkko poikkeaa suuresti pohjalaisista puukirkoista. Rakennusmateriaalina on

Vanhan Rauman helmiä

ollut kivi ja rakennus oli valmistunut jo keskiajalla. Kauniit ikkunamaalaukset ja erikoiset taideteokset kirkon seinillä jäivät mieleen. Kirkontorni, joka valmistui 1816, toimi Pohjanlahden merenkulkijoiden maamerkkinä.

Kirkko on osana Vanhaa Raumaa, joka onkin varsinainen helmi. Kävelykierroksen ensimmäisenä kohteena oli Kirstin talo 1700-luvulta. Asukkaina oli ollut niin merimiehiä kuin pitsinnyplääjiä. Näytti siltä, että kaikki alueen rakennukset olivat huolella restauroidut ja maalatut. Ja kaikilla oli tarinansa. Ei siis mikään ihme, että juuri Vanha Rauma on saanut tunJoulu 2024

nustusta ja valittu Maailman perintökohteeksi.

Turkuun saavuimme hyvissä ajoin ja pääsimme kotiutumaan kristillisenä opistona toimivaan Linnasmäkeen ja ympäristöön. Kevät oli tulollaan ja luonto heräämässä. Niin minä sitten pikkutunneilla avasin ikkunan ja kuuntelin lintujen aamukonserttia.

Oli liian viileää pitää ikkunaa auki; pohjoiseen luvattiin vielä yöpakkasia.

Turun ensimmäinen retkikohde oli satama ja Meyerin telakka.

Saimme loistavan oppaan ja bussista käsin pääsimme aivan salattuun 17

Yhteispotretti telakalla

maailmaan. Työntekijöitä telakalla on muistaakseni yli neljätuhatta, suurin osa Baltian maista ja Puolasta. Työn alla olevat luksusristeilijät ovat esimerkki suomalaisen veneenrakentamisen huipputasosta. Valtaisat nosturitkin olivat kotimaassa tehtyjä. Pääsimme kiertämään ja ihmettelemään 17 hehtaarin alueella tapahtuvaa laivojen kokoamisen vaiheita. Kuvata ei saanut, mutta pääsimme yhteispotrettiin syksyllä valmistuva jättiläinen takanamme, jonka kyytiin sopii noin 7200 henkilöä. Ei muuta kuin lippua tilaamaan!

Seuraavana oli vuorossa Turun Tuomiokirkko, joka on C.L. Engelin piirtämä. Taas meitä opasti ammattilainen. Hyvien oppaiden ansiosta matkoista saa ehdottomasti enemmän irti, kuin omatoimisesti kiertäessä. Koska kirkko on rakennettu monessa vaiheessa, 1300-luvulta lähtien, se edustaa useaa tyylisuuntaa. Korkein kohta on 86 metriä, ja sisälle mahtuu 900 henkilöä. Onneksi ei suurmiehiä ja -naisia enää haudata kirkon seinien sisäpuolelle, kuten muinoin. Siitä seurasi ehkä ajan mittaan jonkunlainen hajuhaitta.

Kirkosta suuntasimme Aurajoen Förilautalla "tois pual jokke". Siellä päästiin funikulaarin kyydissä Kakolanmäelle. Oli ilmeisesti joku onnen päivä; tuolla hissilaitteella on kuulemma ongelmia harva se päivä. Entisen vankilan rakennukset ja ympäristö ovat nykyään käytössä mm. asuntoina ja ravintoloina. Näköala on upea korkealta mäeltä.

Mieleenpainuva oli myös käynti Luostarinmäellä, jossa meitä taas opastettiin asiantuntevasti, vaikka opas näytti teinitytöltä. (Hän kertoi olevansa kahden lapsen äiti ja tuleva luokanopettaja). Luostarinmäki oli säästynyt Turun palosta 1827 ja alu18

Luostarinmäen maisemia

Wiurilan kartanon museon lastenosastoa

eesta tuli 1940 ulkoilmamuseo. Yli 200 vuotta vanhoissa rakennuksissa on nähtävänä sen ajan käsityöläisten asuntoja ja verstaita. Kesäaikaan on myös työnäytöksiä tässä ihastuttavassa miljöössä, jossa hevonen hirnahti ja kissa naukui -melkein aidosti.

Keskiviikkona suunnattiin Liedon kirkkoon, jossa meitä opasti piispan mies ja seurakunnan pappi, Risto Leppälä. Mieleen jäi, että penkit oli korvattu tuoleilla ja saarnat ym. toimitukset pidetään keskellä kirkkoa.

Muutenkin oli modernit systeemit.

Kirkossa saa kansa käydä vaikka aamupuurolla. Uusi lisärakennus keittiötiloineen sakastin yhteydessä mahJoulu 2024

dollistaa pienempien juhlien järjestämisen. Nykyaikaa siis.

Seuraava kohde oli keskiaikaiset linnanrauniot, joitten olemassaolosta en ollut edes kuullut. Kuusiston linnan kukoistuskausi on ollut 1300– 1500 luvulla, jolloin se oli yksi Ruotsin mahtavimmista piispan linnoista.

Piispa omisti koko saaren, 12 kylää ja lähes 30 taloa, joten linnassa oltiin omavaraisia ruoan suhteen. Väkeä oli enimmillään parisataa henkeä. Kuningas Kustaa Vaasa viisaudessaan(?) määräsi linnan purettavaksi 1528, joten jäljellä on enää pohjakerros ja seinien ja muurien rauniot. Reitin varrella sijaitseva Kappelinmäki on nykyään luonnonsuojelualuetta.

Matka jatkui kohti Wiurilan kartanoa Halikossa. Ensin pisti silmään laaja golfkenttä. Kartanon pihalla meitä otti vastaan emäntä ja oppaamme Anne-Marie Aminoff. Hänen vanhempansa rakensivat hostellin ja saunatilat sekä Golfin klubitilat. Pihapiirissä on myös ratsastusmaneesi. Anne-Marie (s. -58) osallistui tilan töihin niin keittiössä kuin pelloilla. Traktorityöt sujuivat jo 12-vuotiaana, ja ennen pitkää tilan hoito siirtyi hänelle. Rakentaminen ja kehittäminen on jatkunut.

Kartanossa on ravintola sekä kokousja yöpymistiloja. Ratsastuskilpailuja on vuosittain. Tallissa on edelleen hevosia, mikä kertoo emännän hevosharrastuksesta.

Yhdenlainen elämäntyö on navetanvintillä laaja museo, jossa on Aminoffin kokoamat esineet ja vaatteet varmaan vuosisatain takaa. Mittava kokoelma hevosajopelejä on luonnollisesti emännän ylpeydenaihe. Hän on muuten lastenhoitaja koulutukseltaan. Näköjään sillä voi saada paljon aikaiseksi.

Golfbusiness tosin on ulkoistettu.

Helatorstai oli sitten retkeläisten lähtöpäivä. Bussi lähti kohti Naantalia ja kirkonmenoja siellä. Itse jäin kyydistä ja suuntasin nyt velipojan kanssa kohti Länsi-Uudellamaalla sijaitsevaa synnyinseutua. Kevät ja peltotyöt olivat vasta alullaan. Valkovuokot, monet sipulikukat ja lintujen laulu. Kyllä alkoi tuntua kevättä rinnassa. Palattuani pari päivää myöhemmin Kannukseen, oli täällä varsin kesäisiä lämpötiloja. Siunattu matkamme oli mitä hienoin. Iso kiitos kuuluu matkakumppaneille ja oppaillemme.

SOLVEIG POLVI, Kannus

In Memoriam�

Liisa Äijälä 8.2.1942 – 6.2.2024

E

läkeliiton kahvitilaisuus kuudes päivä helmikuuta alkoi suruviestillä, joka hiljensi salin perusteellisesti. Liisa Äijälä on poissa.

Tulin tuntemaan Liisan vasta Eläkeliiton ympyröissä. Olin ollut Eläkeliitossa ehkä pari vuotta. Silloinen sihteeri kirjoitti listat ja pöytäkirjat kynällä käsin. Sitten vaihtui sihteeri – Liisa otti sihteerin ja rahastonhoitajan tehtävät hoitaakseen vuonna 2009. Hänen mukanaan alkoi uusi aikakausi. Kynät vaihtuivat tietokoneeseen.

Toiminta oli vilkasta, osallistuttiin Nälkäpäivä-keräyksiin ja Tiekirkko-päivystyksiin. Liisa teki vuorolistat tapahtumiin. Milloin on kenenkin vuoro ja missä keräyskohteessa. Ja kenellä oli aamu- tai iltavuoro kirkkopäivystyksessä.

Olimme Liisan kanssa samassa kahvitilaisuusryhmässä. Alkuaikoina leivottiin itse pullat ja kakut kahvitilaisuuksiinkin. Liisa oli innokas leipuri meidän ryhmässä.

Yleensä leivoimme Liisan kanssa vuoroin meillä ja Äijälällä. Naistenmessuillekin leivottiin monenlaista. Messut olivat aina joulun alla, kunnes tämä kiinalainen vieras Corona tuli ja sekoitti koko maailman.

Käsityöpiiri oli Liisan sydäntä lähellä. Neulomiset, hardangerliinat ja joulun alla himmelit ja muut käsityöt syntyivät Kivikololla viikoittain. Sieltä Liisa ei varmasti ollut pois, hänen kädenjälkensä näkyy monessa paikassa vielä pitkään. Kivikololla käsityöpiirissä Liisa oli vielä maanantaina viides päivä helmikuutakin.

Muistuu mieleen vielä piirin kolmas alueen kirkkopyhä. Eräänä kesänä se järjestettiin Kannuksessa metsäkirkon pihalla. Edellisenä iltana teimme Liisan kanssa kaksi kuuden litran ämpärillistä lättytaikinaa, jotka paistettiin siellä paikan päällä kirkkokansalle kahvin kanssa nautittavaksi.

Näiden muistojen jatkeeksi laitan vuonna 2003 kirjottamani runon.

Joulu 2024

Elämän virta Tuli pieni puro lailla lapsosen, kiveltä kivelle hyppien.

Iloista laulua lurittaen ja kirkasta vettä loiskuttaen.

Suuri virtaava viemäri raivossaan toi tulvavedet tullessaan.

Voimalla nuori hurjapää sai myllyt ja rattaat pyörimään.

Joki tummana, syvänä virtaa vaan, se kunnioitusta saa tuntemaan.

On voimaa, mutta myös arvokkuutta sillä etsiessään merta uutta.

Lähtee vanha uoma erilleen, kulkemaan aivan itsekseen, ei enää kuin ennen ryntäillen, vaan hiljakseen, kiviä kiertäen.

Pitkää elämänvirtaa milloinkaan ei meistä jokainen pääse kulkemaan.

Kaikki kulkevat täällä tavallaan, matkallaan aina veteen suurempaan.

Nyt Liisan elämän virta on tullut päätepisteeseen, hän on löytänyt tien veteen suurimpaan. Me vanhat kuljemme täällä vielä kiviä kiertäen, emme hypi enää kiveltä kivelle niin kuin lapsena.

SEIJA NIEMONEN, Kannus 19

Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piirin suunnistusmestaruuksista kilpailtiin 14.8. 2024 Kannuksessa Hietakankaan maastossa. Kilpailujen johtajana toimi Markku Törmä ja ratamestarina Sauli Konttila.

Kuntoa ja löytämisen iloa

E

lokuun aurinko helli kilpailijoita lämpötilan noustessa lähes hellelukemiin, mutta helle ei ketään haitannut, vaan verrytti jäsenet vetreään kuntoon. Juuri maaliin saapunut, kilpareitin virheittä selvittänyt mies kommentoi tyytyväisenä suoritukseensa sekä maastoa että rataa varsin nopeiksi. Toinen taas oli sitä mieltä, että nopeus varsinkin näillä vuosilla on suhteellinen käsite, mutta tunne vauhdikkaasta etenemisestä on lähes sama kuin silloin nuorena. Kaikki selvisivät kunniakkaasti maaliin, olivathan osallistujat kokenutta ja menestynyttäkin joukkoa. Osallistujien huipputasoa edusti maailmanmestaruuskilpailuiden sprinttisuunnistuksessa neljännen sijan saavuttanut kilpailijatar.

Maalialueella grillituli hehkui, makkarat tirisivät, kahvi oli kuumaa ja vastaleivotut pullat veivät kielen mennessään. Palkintoja riitti ja oli helppo kuvitella, että kaikki voittivat.

Järjestävän seuran Kannuksen Uran suunnistusjaostolle kiitoksensa antoivat niin kilpailijat kuin eläkeliittolaisetkin.

JOUNI JOKI-TOKOLA, Kannus Kuvat: RIITTA LIEDES, Kannus

Toimisto valmiina palvelemaan

Kirsti Kattilakoski Kokkolasta

Seppo Nurisalo ja Anne Stoor Kokkolasta Lea Pöyhönen Vetelistä

20

Joulu 2024

Joulurauhaa ja hyvää uutta vuotta!

Tv. Kannuksen kaupunki

Siltakatu 4a 69100 Kannus. Puh. 06-8741400

Keisari Pelletti Oy Nuotio ja tirisevät makkarat tuoksuineen lisäsivät tunnelmaa.

Kilpailussa jaettiin ajan hengen mukaisia ekologisia palkintoja.

Motorset Autovaraosat - Työkalut

Jokelantie 6, KANNUS

Tukkitie 4, Kannus • 0400 158 314

Kannuksen Hammaslääkäripiste Oy Asematie 4 A 4 69100 Kannus 06 873 578 040 5808 140

Tukkitie 4, Kannus • Kattoremontit 0400 158 314 / tarvikkeet  Kattoturvatuotteet  Sadevesijärjestelmät  Piipunpellitykset  Ulkovuoriremontit Kannuksen Kevytrakennukset mm. ulkosaunat, pihavarastot jne.

Rakennushammaslääkäri ja peltityö hammaslaakaripiste.fi Kellosalo Oy Pertti Honkela

Rakennusja peltityö Kellosalo Oy

 Kattoremontit / tarvikkeet  Kattoturvatuotteet  Sadevesijärjestelmät  Piipunpellitykset  Ulkovuoriremontit  Kevytrakennukset mm. ulkosaunat, pihavarastot jne.

Soita ja pyydä tarjous! tarjous!

Hammaslääkäripiste Oy Soita ja pyydä tarjous! tarjous!

Heikki 0500 557 178, Tommi 050 4067 630 Asematie 4 A 4 69100peltityokellosalo.fi Kannus

HUONEKALULIIKE

Motorset ASEMATIE 5, KANNUS

PUH.- (06) 870 771 Autovaraosat Työkalut www.urakaluste.com

Jokelantie 6, KANNUS LAATUA • PALVELUA Kaivinkonetyöt & pellon jyrsintä

JARI ISO-HEINIEMI M. Uusitalo Oy Puh. 0500 864 345 KANNUS PUH. www.uusitalogroup.fi (06) 870 073, 0500 931 712

06 873 578 040 5808 140

Pertti Honkela

hammaslääkäri hammaslaakaripiste.fi

Heikki 0500 557 178, Tommi 050 4067 630

peltityokellosalo.fi

Harri Kuusisto Himangantie 578 69100 Kannus 050 567 1825

Joulu 2024

Kaivinkonetyöt Urheiluhieroja & pellon jyrsintä

MARGAREETTA HAAVISTO

JARI p.ISO-HEINIEMI 0400 564 316 VaenmaantieKANNUS 69, 69100 KANNUS PUH. (06) 870 073, 0500 931 712

HERKKU Palvelemme viikon kaikkina päivinä.

Ma–La 7–21 • Su 10–21

21

p. 044 5754 523 info@hoivakunnas.fi hoivakunnas.fi

Rauhallista Joulua!

KORPELANVOIMA.FI

Tunnelmallista joulua ja valoisaa uutta vuotta!

- Arkipäivän ylellisyyttä 40 vuotta KANNUKSEN KAUKOLÄMPÖ OY Puh. 06 874 3800 www.kannuksenkaukolampo.fi

Joulurauhaa ja hyvää uutta vuotta!

Tv. Kannuksen kaupunki

Siltakatu 4a 69100 Kannus. Puh. 06-8741400

AUTOHUOLTO AROLA Valtakatu 31 69100 KANNUS Puh. 040 587 9441

Urheiluhieroja

MARGAREETTA HAAVISTO p. 0400 564 316 Vaenmaantie 69, 69100 KANNUS

Harri Kuusisto Himangantie 578 69100 Kannus 050 567 1825

HERKKU Palvelemme viikon kaikkina päivinä.

Ma–La 7–21 • Su 10–21 p. 044 5743 603

22

Joulu 2024

1.2 APTEEKKIEN LOGOT

LOREM IPSUM KANNUKSEN

Apteekkien logot muodostetaan Apteekki-logon Täytekakut, voileipäkakut, pullat, piirakat ja ympärille. Apteekin nimestä riippuen nimi tulee pikkuleivät tilauksesta.

Myös pitopalvelua.

Apteekki-logon ylä- tai/ja alapuolelle.

parturi-kampaamo

Pirjo ja Arja

Puhtaat ja tuoreet Tmi Kotileipomo vihannekset Sanna Herrala Siltakatu 6, 69100 Kannus puh: 068 70 008 sukupolvien perinteellä www.kannuksenapteekki.fi LOREM IPSUM

LOREM IPSUM

Puh. 0500 163 366 | sanna.herrala@kotinet.com Ylikannuksentie 291, 69170 Yli-Kannus

Valtakatu 7, Kannus p. 06 870 922

Rengas & Autohuolto

Rauhallista Joulua

p. 050 378 4433

KANNUKSEN KULJETUSTEKNIIKKA OY

RAHKOLA LIIKEMERKKI + APTEEKKI-LOGO LEVEYS MIN. 38 MM

MT-Lava Oy

Tukkitie 4, 69100 Kannus 050 408 8271/Niina Niemonen 050 547 9262/Miia Känsälä

AUTOKEIDAS • NOPEASTI • EDULLISESTI

- KORJAAMO - RENKAAT - VARAOSAT

Puh. 044 978 5018

NIKOR OY

Kannus 0400 601 708

APTEEKKI | GRAAFINEN OHJEISTO | SIVU 14

EXEL

Aut okorjaam o Koutosentie 14 69100 Kannus puh. 010 327 0440

ILMEEN PERUSELEMENTIT

Lestijokilaakson Siivous Oy HEIKKI SAARIKOSKI 050 520 7326

www.kpkoneurakointia.fi

KAIVINKONEURAKOINTI TAPIO SAARIKOSKI KY Asematie 22, 69100 Kannus Puh. (06) 870 211 www.kannuksenkuljetus.fi

HUONEKALULIIKE

Monipuolisia palveluita aina maanrakennuksesta sirkkelöintiin sekä sähköja puhelinverkkojen rakennustöihin.

ASEMATIE 5, KANNUS PUH. (06) 870 771 www.urakaluste.com

LAATUA • PALVELUA

Puh. 044 0860 301

KIRJANPIDOT JA VEROILMOITUKSET • maataloudet • yritykset • taloyhtiöt PALKANLASKENNAT LASKUTUKSET

Kampaamopalvelut kätevästi kotonasi KANNUS • SIEVI • TOHOLAMPI

% 050 523 3031

Miilutie 2 69100 Kannus P. 06 870 538

TukkaTaksi KIERTÄVÄ PARTURI • KAMPAAJA

KANNUKSEN TILITOIMISTO OY Valtak. 19 A 3, 69100 Kannus P. 050 477 3407, 050 373 6286 toimisto@kannuksentilitoimisto.fi

MAIJA MÄNTYKORPI-LUOMA

Rengasammattilaiset palveluksessanne

KOIVUSAARI OY Leppäojantie 5, Kannus. Puh. 06-8741 300 Avoinna: ma-pe 8-17

Leppäojantie 3, Kannus Puh. 040 643 5465 www.fixpoint.fi

HUUKIN KONE OY Rekiläntie 323, Kannus p. 045 138 5176

MARKO HUUKI KY MAA-AINESTOIMITUKSET JA MAANRAKENNUSTYÖT

Lammasojantie 4, 69100 KANNUS 040-715 6049 info@kuljetuspalvelusyrjala.fi

M T K T P L S

M Joulu T K T 2024 P L S

M T K T P L S

M T K T P L S

M T K T P L S

23

M T K T P L S

Kaustinen

Neljä päivää ja kolme yötä Ahvenanmaalla

Juhannussalkoja, omenatarhoja ja merituulta Bussilasti Kaustisen eläkeläisiä kipusi varhain sunnuntaiaamuna 18.8. Dahlin bussiin, jonka nokka Vesa Hirsikankaan ohjaamana suunnattiin kohti kasitietä.

Oli lähdetty valloittamaan Ahvenanmaata. Aurinko paistoi ja mieliala oli korkealla, pistettiin jopa lauluksi. Edessä oli pitkä ajo, joka illan jo vähän hämärtyessä päättyi parin lauttamatkan jälkeen Brändön saarelle, hotelli Gullvivaniin.

H

ämärän vielä vallitessa kiiruhdettiin jo viiden jälkeen aamiaiselle ja taas noustiin bussiin. Pari tuntia lautalla merimaisemia ihaillen ja oltiin aurinkoisessa Hummelvikissä, jossa meitä oli vastassa kerrassaan taitava ja hauska opas Inga-Britt.

Hänen ohjauksessaan kuulimme mainioita, liikuttavia, hauskoja ja asiapitoisia kertomuksia elämästä Ahvenan-

24

Matkakertomus

maalla, sen pienillä ja suuremmilla saarilla ja luodoilla.

Tutustuimme myös vähän sitkaaseen kansanluonteeseen, jossa naapuriapu ja talkootyö ovat edelleen kunniassa.

Kävimme Myrskyluodon Maijan kirjoittajan Anni Blomqvistin ja Sally Salmisen veljen haudalla, jotka sijaitsivat lähes vierekkäin. Pääsimmepä mekin yllättämään oppaan uudella tiedolla: että Sally Salmisella oli Aili-ni-

Joulu 2024

minen sisar, jonka poika Per-Henrik (Nordgren) eli elämänsä Kaustisella maan- ja maailmankuuluna säveltäjänä! Jokaisen kirkon pihassa on muistokivi niille saariston asukkaille, joiden viimeinen leposija on meren sylissä.

Värdöstä matka jatkui kohti Bomarsundin linnakkeita.

Suuruudenhulluutta on näköjään esiintynyt iänkaiken; linnaketta riitti monen kilometrin alueelle, osa jo tuhoutunutta/tuhottua, mutta mm valtavat tykkirivistöt ja rekonstruoitu torni on edelleen nähtävissä. Ei niillä varustuksilla toki nykypäivän viholliselle taitaisi keinoa saada, eikä enää sotaakaan käydä kuten ennen; sovittuna aikana aloitetaan tappelu ja tietyllä kellonlyömällä se lopetetaan.

Kirkkomaalta jatkettiin upealle Jan Karlsgårdenin ulkomuseoalueelle. Sinne on siirretty 1800-luvun rakennuksia ja joka juhannus rinteeseen myös pystytetään korkea ja kaunis juhannussalko – kuten moneen muuhunkin kylään.

Päiväkahvit juotiin Micke Björklundin Smakbyssä, joka on Ahvenanmaan pannukakun vankkaa riisipuuro-koulukuntaa. Toisaalla sama pannari paistetaan mannapuurosta. Mutta hilloa ja kermavaahtoa on aina - ja hyvää oli.

Matka jatkui ohi vaikuttavan Kastelholman linnan, ja valtavien omenatarhojen, joissa punaiset hedelmät kypsyivät.

Lounaalle ajettiin Solhemiin, josta meillä muutamilla osallistujilla oli muistikuvia 1970-luvun alun luokkaretkistä. Yösija oli varattu ihan Maarianhaminan keskustassa sijaitsevasta Pommern-hotellista.

Kolmannen päivän kiertoajelu alkoi Maarianhaminan kiertoajelulla. Sen jälkeen bussi nokka kääntyi kohti Eckerötä. Kävimme Postimuseossa, jossa ei postia ollut, vaan paikallisten käsityöläisten erilaisia myymälöitä. Pyörähdimme myös Käringsundissa, joka on suosittu matkailuja leirintäalue. hetkeksi hiljennyimme Eckerön kirkkoon ja lauloimme Kanteleeni.

Kaikkialla silmät kohtasivat vettä: merenlahtia, poukamia, avaa selkää… ja aurinko paistoi!

Palattuamme Maarianhaminaan kukin sai kulkea miten mieli ja iltapäivällä noustiin oikein isoon laivaan, Ms Viking Graceen. Ylenpalttisen lounaan päälle joillakin riitti energiaa vielä karaokeen ja tansseihin. Illalla saavuttiin Turkuun, jossa majoituimme hotelli Marina Palaceen.

Aamulla ajettiin vielä kierros kaupungilla ja jatkettiin Naantaliin. Saimme oppaan, joka kuljetti meitä pitkin kesän 2022 asuntomessualuetta ja kuntaliitoksen myötä tulleita uusia alueita mm Luonnonmaa ja Merimasku. Tasaisen Pohjanmaan asukille niin erilaista maisemaa! Vierailimme myös Naantalin keskiaikaisessa harmaakivikirkossa, joka on aikoinaan perustettu birgittalaisluostaria varten.

Paluumatkalla ruokailimme Kiisan-Pirtillä, joka jo interiöörinä on poikkeamisen arvoinen.

Mukava oli reissu, hyvää matkaseuraa ja ennen kaikkea aivan loistava sää!

Kertomus: GRETA-LIISA (KIEPSA) TIMONEN, Kaustinen Kuvat: LASSE PENTTILÄ, Kaustinen ja KIEPSA Joulu 2024

25

Kaino ja Tuomas Tastulalla 70 vuotta yhteistä taivalta Pysäytän autoni lapsuudenkotini pihaan. On minun vuoroni lähteä äidin kanssa isää tervehtimään Perhoon Jalmiinakotiin. Olen juuri nousemassa autosta, kun äiti jo kiiruhtaa kesämekossaan eväskassin kanssa autolle. Hän oli jo odotellut. Puolisoa on kova ikävä. Se kumpuaa 70 yhteisestä avioliittovuodesta. Isä on ollut vahva mies, mutta viime vuosina etenevä muistisairaus on vieroittanut hänet omaan maailmaansa ja tajuttomuuskohtaukset ja lopulta täysi liikuntakyvyn menetys veivät hänet äidin hyvästä kotihoidosta laitoshoitoon Perhoon – lähempää ei hoitopaikkaa löytynyt.

K

uinka tämä 70 vuoden taival alkoi? Kaino syntyi 91 vuotta sitten Vetelin Lammasojalla kymmenlapsisen sisarussarjan keskivaiheilla. Perheessä oli niukkuutta ja työaskareet kävivät tutuiksi lapsesta lähtien. Jo kouluaikana hän perehtyi ompelemiseen ja ratkoi vanhoja vaatteita ja ompeli niistä opettajan koneella ja ohjauksella vaatteita sisaruksilleen. Kouluajan jälkeen hän oli jonkin aikaa työssä Kokkolassa Levlinin neulomossa, jossa sai oppia myös sähköompelukoneen käyttöön. Vuonna 1952, ollessaan 19-vuotias, hän näki lehdessä ilmoituksen, jossa Tastulaan Peltoniemen neulomoon haettiin ompelijaa, joka osaisi käyttää sähkökonetta. Hän soitti ja sai saman tien paikan. Niin hän pakkasi vähät tavaransa polkupyörän tarakalle ja lähti ajamaan Vetelistä Tastulaan. Kaustisen kirkonkylästä Tastulaan vei tuolloin vain huonokuntoinen kärrytie ja häneltä oli jo usko loppua, mutta lopulta Tastulanjärvi näkyi.

Kortteeripaikka oli hakusessa ja Tastulan talossa sellainen olisi tarjolla, jos hän suostuisi vuokraan navetoimaan siellä aamuin ja illoin. Se Kainolle kyllä sopi. Heti sisään mentyään hän huomasi takkakivellä nuoren miehen, joka oli loukannut selkänsä ja oli kovasti vaivainen. Se oli Tuomas.

Tuomas täytti nyt alkuvuodesta 96 vuotta. Hän oli maanviljelijäperheen kuudesta lapsesta toiseksi nuorin ja oli myös lapsesta saakka opetettu tarttumaan työhön. Sota-aikana hän joutui jo alle rippikouluikäisenä tekemään kotitilansa “miesten työt” (metsätyöt ja hevostyöt), koska hänen veljensä olivat sodassa ja isä Amerikassa. Helmiäiti vastasi tilan hoidosta ja varmasti tuo aika lähensi heitä ja vaikutti isän elämänkatsomukseen, jossa hengellisyys muodostui hyvin vahvaksi. Isä toimi 40 vuotta pyhäkoulunopettajana. Hän aloitti myös menestyksekkään urheiluharrastuksen (kuula, kiekko ja 5-ottelu). Olipa hän kantamassa olympiasoihtuakin vuonna 1952. Kainokin oli ollut tätä tapahtumaa katsomassa autuaan tietämättömänä siitä, miten kohtalo heidät vielä toisiínsa tulisi kietomaan.

Yhteinen taival ei alkanut tuolla ensitapaamisella takkakivellä. Heidän seurustelustaan tiedettiin kylillä jo paljon ennen kuin he itse siitä tiesivät. Tuomasta oli Vetelistä jo26

pa varoitettu, että “sitä tyttöä sinä et saa narrata, kun se on niin lujalta kasvatettu!” Kaino oli puolestaan saanut ohjeita, että “Tuomasta ei pidä uskoa, se vain narraa eikä sinusta välitä. Tulet vielä lapsen kanssa sieltä takaisin kotiin!”

Eräänä iltana Kainon ollessa lapsenvahtina naapurissa Tuomas oli kysynyt häneltä: “Mitä sinä tuumaat siitä, kun kylillä puhutaan, että me seurustelemme?” Kaino oli vastannut, ettei se häntä yhtään haittaa. Vasta sen jälkeen alkoi seurustelu ja juhannuksena 1953 he kihlautuivat Kokkolassa ja juhlistivat tapahtumaa syömällä ensimmäiset jäätelönsä Suntin rannalla. Eivätpä he tuolloin arvanneet,

Joulu 2024

että 70 vuotta myöhemmin lapset tulisivat viemään heidät samaiseen paikkaan jäätelölle 23.6.2023.

Häitä vietettiin 6.6.1954 ja lupa naimisiin menoon saatiin Kainon Elli-äidiltä (hänen isänsä oli kuollut Kainon ollessa 8-vuotias). Samaan aikaan Kaustisen kirkon alttarilla vihittiin 6 vihkiparia ja sää oli myrskyinen. Kainon puki hänen entinen ompelijaesimiehensä Levlin, joka laittoi Kainolle myös hieman huulipunaa, jota ei sitä ennen eikä sen jälkeen ole noille huulille sivelty. 70-vuotishääjuhla vietettiin viime kesänä Tastulassa, siellä kirkkoherra Harju vielä lujitti liiton siunaamalla ja jakamalla ehtoollisen. Paikalla oli runsas ystäväjoukko. Kainolla oli jalassaan samat hääkengät ja yllään sama häämekko, toki ilman huntua, kuin 70 vuotta aiemmin!

Matkamme jatkuu kohti Perhoa ja lähestymme Lammasojaa. Siellä sijaitsi äidin kotitalo, jonka pyromaani poltti poroksi. Kotoaan äidillä oli 7,5 km mittainen koulutie Sillanpäähän. Monta pientä askelta sen käyminen aamuin ja illoin lapsilta vaati. Siksikin se kirvoittaa muistot joka kerta, kun tästä ohi ajamme. Äidin ja isän avioliittoa sävytti työ. Äiti on kertonut olleensa hyvin kiitollinen siitä, että Tuomaan Helmi-äiti otti hänet vastaan kuin oman tyttärensä. Samoin sydänystäväksi tuli isän Toivo-veljen vaimo, Mirja. Tastulan talon jakamisen yhteydessä kävi niin, että jo valmiiksi tehdyt polttopuut oli tehty Toivo-veljelle tulleesta metsäpalstasta. Siksi keräilimme äidin kanssa alkuvaiheessa lähimetsästä kuivia keppejä ja oksia hellan lämmitystä varten. Sen jälkeen isä on aina pitänyt huolen, että polttopuita on riittänyt ja hänen tekemiään klapeja poltetaan varmaan vielä vuosia.

Lapsen näkökulmasta avioliitto oli onnellinen ja turvallinen. Rajat olivat selvät. Erimielisyyksiä joskus oli, mutta vanhemmat eivät koskaan riidelleet, vaan pystyivät sopimaan erimielisyytensä. Äiti saattoi joskus korottaa ääntään, mutta isä ei - hän ennemminkin vetäytyi. Isä oli turvallinen ja vahva hiljaisella auktoriteetillaan. Meitä opetettiin velvollisuuden tuntoon, annettiin vastuuta ja kannustettiin eteenpäin kutakin omalla tiellämme. Meille uskottiin myös vastuullisia tehtäviä ja meihin luotettiin.

Perhe kasvoi miesvoittoisesti. Seppo syntyi 1955 (siihen taisi isän kilpaurheilu-ura loppua), Timo 1957, Ari-Pekka 1964 ja Heikki 1976. Tiukkojakin aikoja oli. Yksi sellainen sattui Heikin syntymän aikoihin. Tuolloin äiti joutui verenvuoto-ongelmien vuoksi sairaalaan täyteen lepoon jo pari kuukautta ennen synnytystä. Heti synnytyksen jälkeen suoritettiin leikkaus, jonka vuoksi hänen oli jäätävä vielä sairaalaan, vaikka vauva pääsikin jo kotiin. Äidinmaitoa erittyi hyvin ja sitä toimitettiin kotiin, jossa Mirja auttoi vauvan hoidossa. Isä hoiti silloin maati-

lan työt ja kävi vielä Turkisrehullakin päivätyössä. Me Timon kanssa olimme tuolloin yhtä aikaa armeijassa ja Ari koulussa. Tuolloin isä ei varmaan paljon nukkunut eikä tuntejaan laskenut. Vielä kotiin pääsyn jälkeenkin äidin vointi oli pitkään hyvin heikko ja toipuminen kesti pitkään.

Sen jälkeen menoa onkin riittänyt. Äiti teki kotona navetoinnin ja maatilatöiden lisäksi ompelutöitä ja oli järjestämässä yhteisiä juhlia ja kestityksiä. Hän kävi alkuaikoina harvoin edes kirkolla. Kerran hän pääsi Elgarouvan kanssa säkkikuorman päällä kirkolle, jolloin Elli-äiti virkkoi: ”Taidat olla raskaana, kun kirkolle pääset?”. Tottahan se oli, neuvolaan oli matka.

Lapsuudesta muistan, että työtä oli paljon, mutta hosuen sitä ei tehty. Kaikki tapahtui ajallaan. Navetoinnit suoritettiin sikälikin ajoitetusti, että lehmät voitiin kuljettaa rauhallisesti kylän halki kilometrin päässä olville laitumille ilman, että törmättiin yhteen toisten lehmäkatraiden kanssa. Meidän piti myös ehtiä viedä lehmät ennen kouluun lähtöä, se oli meidän poikien homma. Isä jatkoi kesällä työpäiviä joskus yöllekin. Eloaikaan mennessämme aamulla ohraa seivästämään saatoimme huomata, että koko pitkä sarka oli niitetty valmiiksi kauniille luo’oille vaikka se oli edellisenä iltana jäänyt pystyssä lainehtimaan. Isä saattoi yllättyneenä todeta: “oho, onkohan Pertun Matti käynny yöllä tämän niittämässä?” Ikuisesti ovat jääneet mieleen myös ne heinätöiden evästauot ja niiden tunnelma, kun äidin tekemiä eväitä sai ladossa tai pientareella nauttia.

Ei elämä sentään pelkkää työtä ollut. Isä oli opetellut soittamaan kannelta ja kodissamme olikin monenlaisia tilaisuuksia, joissa musiikki oli mukana. Jo klupusesta lähtien olen silmä ja korva tarkkana seurannut Tastulan pelimannien harjoituksia. Parhaimmillaan viulujen, harmoonin ja kontrabasson lisäksi saattoi olla jopa viisi kannelta soimassa. Kyllä siinä tupa kaikui. Saattoipa joskus kuulla, kun Allan Masar tai Pirkko Järvelä lauloivat. Äiti puolestaan liittyi Eläkeliiton kuoroon jo sen perustamisen aikoihin, 30 vuotta sitten, ja jatkaa kuorossa edelleen. Perheenä kiertelimme kotimaan matkakohteissa, kun oma auto oli hankittu.

Ulkomaanmatkojakin isä ja äiti tekivät pelimannien esiintymisreissujen yhteydessä Ruotsiin, Saksaan ja myös USA:n länsirannikolle Kolumbia-joen seudulle. Se matka oli etenkin isälle tärkeä, koska hänen oma isänsä vietti siellä vuosikaudet metsätöissä. Mieleenpainuva oli myös isän ja äidin yhdessä allekirjoittaneen appivanhempien kanssa tekemä Israelin matka.

Eläkeajan avioliitto vaikutti onnelliselta ja seesteiseltä.

Lasten ja lastenlasten elämässä riitti seuraamista. Äiti jatkoi edelleen puuhasteluaan puutarhassa ja leipomatuvassa

Joulu 2024

27

sekä käsitöiden äärellä. Isä työskenteli viime vuosina enää ajatusmaailmassaan, jota muistisairaus alkoi hiljalleen irrottaa tästä todellisuudesta. Isän ikävöinti omaan kotiinsa – siihen lapsuudenkotiin, jota ei enää ollut – teki äidin elämisen ja huolehtimisen raskaammaksi. Kanteleen soittaminen oli keino, jolla isä saatiin hetkeksi tähän hetkeen.

Yhteinen musiikkituokio Siionin kanteleen lauluista kuuluikin säännönmukaisesti kotivierailuihin ja Timoveli käytti sitä myös iltaisin isän rauhoittamiseen.

Tällä reissulla Perhossa isä on väsynyt, ei jaksa istua. Puhetta hän yrittää, ei oikein saa selvää. Eväs maistuu vain vähän. Tartun kädestä, ennen niin vahva ja turvallinen, nyt kuihtunut. Vajaan tunnin kuluttua alkaa väsy painaa ja hänen silmänsä käyvät raskaammiksi. Silitän otsaa ja kerron meidän lähtevän ja siunaan näkemiin. Ei reaktiota. Puoliso painaa vielä suukon hänen huulilleen ja hän värähtää hieman. Värähdän minäkin. Hän ei ehkä tunne meitä – mutta me tunnemme hänet.

SEPPO TASTULA, Kannus

69600 KAUSTINEN Puh. 06-861 1108

Kaustisen kunta toivottaa

Rauhallista Joulunaikaa & Onnellista Uutta vuotta!

www.lanka-tekstiili.fi 0400 263 792

28

Kampaamo Jemitex Sinikka Harjukoski, p. 0400 268 451 Pajalantie 24 • Pajalan korjaamo • Kaustinen

Joulu 2024

www.iccuna.fi

Kaustisen_apteekki_ilm_60x60_konv.indd 3

11.6.2015 14:46:23

Terveystie 2, Kaustinen p. +358 6 8611 590

Tilitoimisto Mäkelä & Jungell Oy Terveystie 10 69600 KAUSTINEN

Sirpa Rauma

Kaustinen p. 050 9113 167

Puh. 040 734 7886 Järveläntie 277, Kaustinen

Kaustisen Jäsenkorjaus Oy

PUUJAUHEET

69600 Kaustinen Joni 044 244 1937 Pauli 044 230 6523 KAUSTINEN puh. 861 1289

www.kaustisenjasenkorjaus.fi posti@kaustisenjasenkorjaus.fi puh. 040 5154 227, Kappelintie 15, 69600 Kaustinen

Maansiirto ja kuljetus

Sauli Puumala Puumalantie 148, 69600 Kaustinen

Puh. 0400 761 915 Rajatie 1, Kaustinen Puh. 0400 666 876

Kaustintie 1, 69600 Kaustinen Puh. 040 6411 793 satumaan.kukka@kase.fi

- Kukat, kukkalaitteet, arkut -

Rajatie 1, puh. 010 666 3450, 0500 666 876

Joulu 2024

29

PELTISEPÄNLIIKE

PELTONIEMI OY Kaustinen Puh. 861 1781

Paikkakunnan paras lounaspaikka

KEITTIÖKALUSTEITA Penttilän Puusepäntehdas Oy

Kaustinen, puh. 8611 005

Ylijoentie 82, 69600 KAUSTINEN Puh. (06) 8611 104 www.puusepantehdas.fi

HÖYLÄHIRSITUOTTEET suoraan tehtaalta ilman välikäsiä

MEILTÄ LVI-ALAN TYÖT

69600 Kaustinen, puh. 06-8611 500 www.konstatalot.fi

p. 040 1965 993

PUU-PETÄJÄ 050 583 3801

• Varaosamyyynti • Hinauspalvelu • Asennuspalvelu • Vanteet / Renkaat puh/fax 06-861 4510 gsm 0400 576 605

Veikontie 4, 69600 Kaustinen Puh. 050 328 0516

Terveystie 1, puh. 06 860 5400

Piirin karaokemestarit 2024

VIDEOT:

Piirin karaokemestarit vuodelle 2024 selvisivät Hotelli Kaustisella 7.4. Vas. yleisön suosikki mieslaulajista Samuli Hautamäki, voittajat Teemu Haapaniemi, Hannele Koski-Vähälä, Kari Järvelä, Riitta-Liisa Ruotsala ja yleisön suosikki naislaulajista Eija Hautakoski.

Videointi: Seppo Lamminen Miesten finaali:

Miehet: https://www.youtube.com/watch?v=S2_PXLVEe_k Naiset: https://www.youtube.com/watch?v=_ppxfo24fu8

30

Joulu 2024

QR-koodin avausohje s. 3 Naisten finaali:

Rajatie 4, 69600 Kaustinen sami.makela@smakela.fi www.smakela.fi

Kokkola

Nuotiolla yhdessä kokkaaminen ja ruokailu muistetaan kauan!

Kokkolan yhdistys haki ja sai alkuvuodesta 2024 Eläkeliitolta jäsenjärjestöavustusta hankkeelle Elinvoimaa, vireyttä ja terveyttä ravinnosta lähiruokaa ja luonnon antimia hyödyntäen.

Tavoitteiksi hankkeelle asetimme ikäihmisten toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen sekä terveellisen ravitsemustietouden lisäämisen.

se edistää oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Luennolla nousivat esille ruoan ympäristö- ja ilmastoystävällisyysvaatimukset. Toisaalta luonnon tarjoamat terveysvaikutukset näkyvät meissä fyysisenä, psyykkisenä sekä henkisenä hyvinvointina, kun voimme liikkua luonnossa ja hyödyntää erilaisia luonnon antimia ja kasveja ravinnoksemme.

RETKIRUOAN ESIVALMISTELUA Toisena tapahtumana meillä oli retkiruokakurssi, joka oli oiva tapa oppia valmistamaan maukasta ja ravitsevaa ruokaa luonnon helmassa. Retkiruokakurssi vaati alkuvalmisteluja sisätiloissa ja kokoonnuimme piirin Marttatoimistolle. Kurssin vetäjänä toimi kotitalouden asiantuntija, kokenut ruoanlaiton asiantuntija

P

äätimme toteuttaa hankkeen niin, että se sisältää sekä asiantuntijaluentoja, ruoan valmistusta ja sen nauttimista yhdessä että ruoka-aineiden hankkimista luonnosta.

TIETOA TERVEELLISESTÄ RAVINNOSTA, LÄHIRUOASTA JA LUONNON ANTIMISTA Saimme hankkeen toteuttamisen yhteistyökumppaniksi Keski- ja EteläPohjanmaan Martat. Ja hanke käynnistyi, kun kotitalouden asiantuntija Henna Vasko luennoi huhtikuussa yhdistyksen kahvitilaisuudessa aiheenaan mm. lähiruoka ja miten

Vihannesnyytit valmistumassa retkiruokakurssilla.

Joulu 2024

31

Esivalmistelut jälkiruokaan – banaaniin kätketyt suklaapalat.

Heidi Peltonen. Aloitimme perustietojen kertaamisella: mitä välineitä ja raaka-aineita retkiruokailussa tarvitaan. Saimme myös vinkkejä siitä, miten pakata ruokia niin, että ne säilyvät tuoreina ja maistuvina pitkään.

Tietopaketin jälkeen aloitimme retkiruokien esivalmistuksen toimistolla, jonka jälkeen siirryimme Santahaan ulkoilualueen nuotiopaikalle sytyttelemään nuotiota ja valmistaan makoisat retkiruoat, jotka kyllä maistuivat osallistujille!

NUOTIOLLA KOKKAAMINEN Opimme sytyttämään nuotion turvallisesti ja tehokkaasti. Ensimmäisenä ruokalajina valmistimme kotipaikkakunnalta kerätyistä kuivatuista suppilovahveroista keittoa, lisukkeiksi valmistimme nyyttejä eli

32

foliossa kypsytettyjä kasviksia sekä nuotiovoileivät. Jälkiruoaksi lämpenivät nuotiolla myös esivalmistellut banaanit täytettynä suklaalla.

Kuivattuja suppiksia oli etukäteen liotettu vedessä ja niitä keitettiin puolisen tuntia, sitten mausteet ja tuorejuusto ja lopuksi ripaus murukahvia, joka antoi piristävän maun.

YHDESSÄOLO TUO HYVINVOINTIA Heidin iloiset ja railakkaat naurun pyrähdykset saivat hymyn ja naurun muidenkin huulille. Kurssilla olikin rento, keskusteleva ja kannustava ilmapiiri sekä mahdollisuus oppia muilta osallistujilta.

Keiton, nuotioleipien ja nyyttien valmistusta odotellessa Henna ohjasi meidät tutustumaan metsään siis ”metsäjoogaamaan”: kiertelim-

Joulu 2024

me ympäristössä ja halasimme puita, hyppelimme kantojen yli sekä punnersimme puuta vasten. Ja kyllä liikunnan päälle erinomaiset retkiruoat maistuivat osallistujille.

KURSSI JATKUU Syksyn aikana on tavoitteena mennä metsään sieniretkelle oppaan kanssa. Lisäksi Marttatoimistolla järjestetään ruokakurssit aiheena kahvi-/teepöydän terveelliset tarjoilut, sienistä kokkailua sekä pakkausmerkintöihin ja kasviproteiineihin tutustumista. Näin käytännön tasolla pääsemme perehtymään ikääntyvän terveelliseen ravitsemukseen ja miten ravinto vaikuttaa hyvinvointiimme.

Teksti: MAIJA RUKAJÄRVI-SAARELA JA RIITTA ANTTILA • Kuvat: RIITTA ANTTILA

Talvilomamatka Runnin kylpylään 11.–14.3.2024

Matkakertomus

Tiedossa oli jo perinteeksi muodostunut liikunnallinen ja rentouttava reissu.

M

aanantaiaamuna Urheilutalon parkkipaikalla odotti innokas 45 hengen lähtijöiden joukko. Kuski suuntasi auton nokan kohti Itä-Suomea ja uusia kokemuksia, matkatoimikunnan vetäjä Sirkka Heikkilän johdolla. Pyhäjärven ABC:llä oli pieni tankkaustauko. Kylpylän lounaan jälkeen kuunneltiin hotellin esittely ja sen oma viikkoohjelma. Päivä jatkui majoittumisella ja toisiimme tutustuen. Nopeasti tuli päivällisen aika, kun uusia tuttavuuksia luotiin.

Aamulla oli varhain lähdetty liikkeelle, joten pienet päikkärit ja aivojen lataus oli paikallaan. Päivän päätteeksi tietovisalla testattiin, miten aivot olivat latautuneet – ja se ei ollutkaan ihan tavallinen visa: kysymykset tietokoneelta ja vastaukset puhelimeen. Kysymykset tähän jännään kisaan oli laatinut Seppo Lamminen. Loppuillan jokainen käytti itselleen mieluisimmalla tavalla, kuka ulkoillen kuka kylpylässä lilluen.

vällinen maistui jälleen ja sen päälle tupluurit oli paikallaan. Ilta kului pelaten sekä uusia pelejä opetellessa. Illan päätteeksi istuttiin ravintolapöytiin, laulettiin karaokea ja tanssittiin.

Kolmantena päivänä aamurutiinit olivatkin jo kaikille tutut, kevyt aamulenkki ja aamiainen. Seuraavaksi oli suuren suosion saavuttaneen musiikkiliikunnan vuoro. Siihen kiteytyi koko liikunnan riemu, kun liikuttiin musiikin tahtiin ja samalla laulettiin Tuula Sarellin toimiessa vetäjänä.

Liikuttu ja ulkoiltu oli kohtuullisen paljon, joten aivojakin oli tarve vähän jumppauttaa. Siihen oiva keino löytyi aivoriihestä, jonka vetäjinä toimivat Maija Rukajärvi-Saarela ja Tapani Saarela.

Saimme tutustua Runnin vanhaan kauniiseen päärakennukseen, joka on edelleen juhla- ja kokouskäytössä.

Päivällisen jälkeen suuntasimme savusaunan pehmeään löylyyn ja porealtaaseen. Ilta päätettiin elävän musiikin tahtiin tanssien ja yhdessä olosta nauttien.

Toinen päivä aloitettiin kevyellä aamujumpalla ennen aamiaista. Päivään mahtui monenlaista tekemistä.

Aamupäivällä hyödynnettiin hotellin kylpylää ja käytiin altaassa jumppaamassa.

Lounaan jälkeen kokoonnuimme luentosaliin Eläkeliiton tarjoamaan Teams-koulutukseen. Saimme tärkeää tietoa vertaistoimintaan liittyvistä asioista. Iltapäivällä päästiin taas ulkoilemaan kukin halujensa mukaan.

Reippaan kävelylenkin jälkeen suuntasimme kodalle ja mitäs muuta kuin makkaran paistoon. Loppuiltapäivän jokainen vietti itselleen sopivalla tavalla. Hotellilla oli tarjolla erilaisia hoitoja, niihin porukka osallistuikin hyvin aktiivisesti. Päi-

Neljäntenä aamuna kehoa ja mieltä heräteltiin pienellä liikuntahetkellä sisätiloissa. Aamiaisen jälkeen alkoi pakkaaminen ja huoneiden luovutus. Haikein mielin lähtöä valmisteltiin, kolme päivää oli mennyt tosi nopeasti. Bussi odottikin jo meitä pihalla ja matka kotiin saattoi alkaa.

Matkalla pysähdyttiin Pyhäjärven Vaskikellossa lounaalla. Maittavan lounaan lisäksi saimme kattavan selostuksen Vaskikellon historiasta sekä siellä olevista erikoisista kelloista.

Auton nokka käännettiin kohti Kokkolaa. Neljä päivää oli mennyt nopeasti – uskon ja toivon, että porukka oli nauttinut reissusta. Kotiin on kuitenkin aina mukava palata.

TARJA KALLIO, Kokkola Kuvat matkalla mukana olleilta.

Joulu 2024

33

Kokkolan yhdistyksessä vilkasta vapaaehtoistoimintaa Tekstit: MARJATTA TJÄRU, RIITTA ANTTILA JA RIITTA-LIISA KANKKONEN Kuvat: RIITTA ANTTILA

Kokkolan yhdistys tekee yhteistyötä Kokkolan suomalaisen seurakunnan kanssa.

Kuvassa vapaaehtoiset valmistautuvat avustamaan vanhuksia pääsiäiskirkkoon.

Vapaaehtoiset kutoivat vauvasukkia Keski-Pohjanmaan keskussairaalan synnytysosastolle.

Puistojumppaa ikäihmisten kanssa.

Sotainvalidien talossa järjestetään kahvitilaisuuksia viikoittain ja eri yhdistykset vuorollaan keittävät asukkaille päiväkahvit. Kuvassa vapaaehtoiset mukana Sotainvalidien talon juhannusjuhlassa.

34

Vapaaehtoiset Kirkonmäen kentällä Hippokisojen toimitsijoina. Tapahtumassa myös leikittiin lasten kanssa.

Joulu 2024

Haaveet

Toimintaamme ohjaa halu auttaa – yhdessä olemme enemmän!

Lapsena haaveilin isoksi kasvamisesta, että oppisin ajamaan pyörällä, menisin kouluun ja saisin paljon kavereita, ei tarvitsisi aina totella.

Aloitin koulun, nyt olisin halunnut olla teini, silloin luokan isot pojat eivät härnäisi eivätkä vetäisi hiuksista, saisin valita vaatteita joista pidän.

Teini-ikäisenä, olisin halunnut olla pitempi, haaveilin hyvästä aikuisuudesta, menisin työhön, tienaisin rahaa ja olisin itsenäinen, nauttisin elämästä.

Tuli aikuisuus, tuli kiireinen elämä, avioliitto, lapset, työ ja ura täyttyi päivistä sekä aurinkoisista että pilvisistä, mutta mieli liikkui aina huomisessa.

Lauluryhmä Hilimat harjoittelee säännöllisesti. Ryhmä esiintyy yhdistyksen omissa tilaisuuksissa ja käy viihdyttämässä palvelutalon asukkaita lauluin, runoin ja jumppauttaen.

Huomenia tuli, kuukaudet, vuodet, vuosikymmenet, elämä lipui nopeasti kohti eläkeikää, tänään katselen elämääni taaksepäin, olen kiitollinen ja muistelen menneitä.

Seppo Lammisen video kukkaisryhmästä koristelemassa kirkkoa.

Haastattelijana Salme Heino.

HELMI NILSSON, Kokkola

Muistoja Wanhanajan iltamista

https://www.youtube.com/ watch?v=0DDSIjROE4Q

Seppo Lamminen on koonnut monipuolisen videon viime vuoden marraskuussa Jungsborgilla vietetyistä Wanhanajan iltamista.

Voit katsoa sen alla olevasta QR-koodista.

VIDEO!

QR-koodin avausohje s. 3 Soiten ja Kokkolan yhdistyksen eSeniorit opastavat kirjastossa tietotekniikan ongelmissa. eSeniorit Pirkko Teirikangas ja Seppo Lamminen ongelman ytimessä.

Joulu 2024

https://www.youtube.com/ watch?v=xSFtQ8zOaqI

35

Ruuan jälkeen sitten odotettiin joulupukkia. Jos ei ollut kilttinä, ei kuulemma saanut lahjojakaan.

Sitä kilttinä olemista oli koko syksy, kun ne tontut olivat joka ilta ikkunan takana kurkkimassa.

Joulu 50-luvulla

J

oulut ovat jääneet erityisesti mieleeni. Siivoukset aloitettiin hyvissä ajoin. Melkein kaikki mitä irti sai, vietiin ulos ja puisteltiin ja hakattiin lumessa. Uudet oljet vaihdettiin ”matrassiin”, minun ja isosiskoni sänkyyn. Siksi ne vaihdettiin, kun ne olivat menneet silpuksi ja niitä piti aina iltaisin tasata keskelle, kun ne tahtoivat kasautua sängyn molempiin päihin. Meidän sänkymme oli sellainen päästä vedettävä, joka laitettiin kasaan, kun oli vieraita tulossa ja juhlapyhiksi. Sitten silitettiin kaikki lakanat, tyynyliinat, pyyheliinat, pöytäliinat ja esiliinatkin.

Sika oli teurastettu aikaisemmin syksyllä ja siitä meillä oli joulukinkku. Äiti oli leiponut pullat, leivät, piparit ja tortut. Aatonaattona tehtiin porkkana- ja lanttulaatikot. Kink-

Lapsuusmuistoja

ku laitettiin yöksi leivinuuniin. Mikä ihana tuoksu aattoaamuna.Kuusi koristeltiin pumpulilla ja ihan oikeilla kynttilöillä.

Sauna lämmitettiin aattona, lumesta sulatettiin saunavesi. Saunasta juostiin lakanaan kiedottuina avojaloin lumessa liukastellen.

Ruuan jälkeen odotettiin joulupukkia. Jos ei ollut kilttinä, ei kuulemma saanut lahjojakaan. Sitä kilttinä olemista oli koko syksy, jos vähän nahisteltiin, oli äiti heti muistuttamassa lahjoista, olihan ne tontut joka ilta ikkunan takana kurkistelemassa.

Sitten kuului koputus. Joulupukkiko? Meille tuli kiire, minulle ja pikkuveljelle, juostiin kamariin sängyn alle piiloon. Äiti sai maanitella meitä sieltä pois.

Aina minä sain jonkun lahjan. Joskus katosi syksyllä nukke ja paketissa oli samannäköinen. Sille oli äiti tehnyt uudet vaatteet ja kädet oli vaihdettu. Minä kun olin purrut edelliseltä nukelta peukalot rikki, niin että sahajauhot tuli ulos.

Joulupukkiin uskominen loppui sitten siihen, kun isoveljeni oli pukkina. Hän oli soitto-oppilaskoulussa ja hänellä oli armeijan vaatteet. Kun hän tuli ovesta sisään, huomasin että saappaasta roikkuu ”jalkarätti”, samanlainen kun olin nähnyt isoveljelläni.

LEENA WARGH Kokkola

Kesäretki Blomqvistin puutarhalle Puutarhan taimisto on paikan ylpeys. Esittelemässä Leif Blomqvist.

S

yyskesän kauniina keskiviikkopäivänä yhdistyksemme teki matkan Blomqvistin puutarhalle. Puutarhuri Leif Blomqvist otti meidät vastaan. Hän kertoi toiminnasta, joka on lähtenyt liikkeelle hänen isoisän mailla 1980-luvulla. Kehittely on ollut mielenkiintoista. Perennojen ja koristepensaiden lisäksi erikoisuuteen kuuluu vanhan ajan harvinaiset ja talvenkestävät omenalajikkeet sekä hedelmä- ja marjauutuudet. Ulkomaille vienti on merkittävää esim. omenapuiden osalta.

Kuvat: RIITTA ANTTILA Omenalajikenäyttely. Puutarhalla on jalostettu omenapuita ja tällä hetkellä niitä löytyy 120 eri lajiketta.

Kuvassa Hannu Herlevi.

36

Joulu 2024

Rauhallista joulua!

Joulun aika on täynnä jännitystä ja iloa. Taas yksi vuosi päättyy ja on aika käydä rohkeasti uuteen.

Kokkola – meillä on laajempi horisontti.

Kokkolan kaupunki toivottaa kaikille Eläkeliiton jäsenille rauhallista joulun aikaa ja menestystä alkavalle vuodelle 2025.

Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta Oli vuosi ollut millainen vain, se päättyy aina jouluun. Joulunaika tuo meidät yhteen.

Pidetään toisemme mielessä ja sydämessä – olimme sitten lähellä tai kaukana.

8€ LOUNAS 8,50€ LOUNAS Puh./Tel:

lämmin lounas/keittolounas/salaattibuffet jälkiruoka ja kahvi

822 4611 lounasravintola

Hautaustoimisto - Begravningsbyrå

MATTSSON Puh./Tel:

KIPPO

831 2303

Hakalahdenkatu 76 Hakalaxgatan Kokkola/Karleby

Keski-Pohjanmaan keskussairaala

Joulu 2024

AVOINNA AVOINNA •• MA-PE MA-PE 10.30–13.30 10.00–13.30

37

Fiksu maksaa ostokset

S-ETUKORTILLA TÄYDEN PALVELUN REMONTTITALO SÄHKÖ- JA PUTKITYÖT

S-Etukortti Visalla Bonusten päälle maksutapaetua 0,5 % S-ryhmän ostoksista.

Isokatu 7, 67700 Kokkola • 06 831 2172

Myynti 044 217 9942 Avoinna arkisin klo 9-16 Indolantie 5, 67600 Kokkola

p. 020 7791 322

- Fysioterapia - OMT-fysioterapia - Hieronta - Alaraaja-analyysit - Toimintaterapia - Työkyky-projektit - Testaukset - Ryhmäliikunta - Kuntosali

Pörhön Autoliike Oy Vaunumiehenkatu 4, Kokkola Permonkaarre 117, Pietarsaari

www.medirex.fi Puh. 06 836 2200

Liike on lääke!

Prismantie 1, 67700 Kokkola Puh. 06 826 4300 www.kokkolankeskusapteekki.fi www.kokkolanverkkoapteekki.fi ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-18

040 680 2559 • kpkesayliopisto@kpkesayliopisto.fi • Talonpojankatu 2B, Kokkola

Tervetuloa Villa Elbaan 050 329 4547 www.villaelba.fi

RATKAISUT PROSESSIEN HALLINTAAN automaatio- ja sähkösuunnittelu koneturvallisuus | asiantuntijapalvelut www.apexautomation.fi | 0207 288 288

Maanrakennus T. MERILÄINEN Vanha Ouluntie 64, 67600 Kokkola Puh. 050 5616 242

38

Haaponiemi Infra Oy Puh. 0400 665 576 info@haaponiemi.fi www.haaponiemi.fi

Joulu 2024

Tervetuloa Vil a Elbaan 050 329 4547 www.vil aelba.fi Leipomo, myymälä EMILIE Kokkola

Maukkaita leivonnaisia, joita ei löydy vähittäiskaupasta.

Tehtaankatu 45, 67100 Kokkola

Puh. 06 831 6065

VERHOOMO

isikkeeALATALO tip sik saikku ekeet tepa tapa uatu L ataaLaL Laatuapteekkisi Laatuapteekkisi Kokkolassa assaHyvä lokangasvalikoima k ask assao sla oK lkokkokKoK Kokkolassa 29, :auniMariankatu s emm :aeu67200 l:nae iusv neim slKokkola a emm P em leevleaP vlaP

Palvelemme sinua: Palvelemme sinua:

02 - 8 ep020-a 28-m 8ep e-pa-mam 71 - 9 71 -719a - 9l al al 81 - 01 81 8 - 1u 0-1s01 us us

mama - pe - pe8 -820 - 20 la la 9 -917- 17 su su 10 10 - 18- 18

Puh. 831 1650

iM 4(u3ta4kuntaaaktnhaeaTtheT 13282 6 130860 

Tehtaankatu 43 (Minimani) Tehtaankatu 43 (Minimani)  06831 062262 831 2262

Tervetuloa Tervetuloa

aolutevrae oalT uotleuvterevTreT

ipvaonhiavvo rheatv.wrw e tw.www

www.ter vahovinapteekki.fi www.t e r va h ov i n a p t e e k k i .fi

Edullinen kangaskauppa Kokkolassa

Parttimaa Rajaniityntie 4, Kokkola

Parturi-Kampaamo

henkilökohtainen ict-kumppanisi Oulu | Raahe | Ylivieska | Kannus | Kokkola | Pietarsaari | Vaasa

Sirpa Mattila

SUURSÄKKEJÄ TARPEITTESI MUKAAN Vasarakuja 19, 67100 Kokkola puh. (06) 8245 100

www.jnt.fi

Ouluntie 20, 67100 Kokkola p. 06 831 0782 p. 040 5085 444

TERVETULOA

Kauppakaari 2 67600 KOKKOLA Puh. 020 7410 480 Avoinna: ark. 7–17.00 la 10-14.00 www.tyokaluassa.net

kahvio

nauttimaan tuoreista lähialueen leivonnaisista ja itse tehdyistä suolaisista leivistä hyvän kahvin kera

/// K U P P I ///

SUURSÄKKEJÄ TARPEITTESI MUKAAN Vasarakuja 19, 67100 Kokkola puh. (06) 8245 100

Puh. 040 822 2628

Keski-Pohjanmaan keskussairaala

AVOINNA • MA-PE 07.00–19.00 LA-SU 12.00–16.00

Palveleva yksityinen optikkoliike kokkolassa

Isokatu 11 A6, Kokkola. Ma-Pe 10-18 • Autojen huollot ja korjaukset • Moottorin optimoinnit

• Autojen huollot ja 6450 korjaukset Soita 044 361 • Moottorin optimoinnit

Soita 044 361 6450

Puh. 0400907567 Optikko- ja silmälääkäripalvelut Ajanvaraus: www.optiala.fi Joulu 2024

39

KUROTTAJAT YÖT HENKILÖNOSTOT ERIKOISNOSTOT LASINOSTOT KULJETUKSET

SOITA 0400 15 16 25 ÖJA KALASTAJAKYLÄ

Juhlat - tapahtumat - laiturikahvila

Tietoa, tukea ja toimintaa muistisairautta sairastaville ja läheisille sekä antoisaa muistivapaaehtoistoimintaa 22

www.suomenselanmuisti.fi puh. 044 772 0093

www.cafebryggan.fi

Öjantie 454, 68550 Öja, Kokkola info@cafebryggan.fi, puh. 050 3377 522

Kokkolan Hautakivipalvelu Oy HAUTAKIVET SUORAAN VALMISTAJALTA Kenneth 0400 594 600 Sakari 0400 560 804 Toni 040 732 8890

Hierontakeskus

KH Sakari Junnilainen Kaarlelankatu 17 p. 822 3733, 040-522 4238

MT-ORTOPEDIA EDUSTUS Parturi-Kampaamo

Takila Puh. 040 555 9541

Takilatie 56, Kokkola Avoinna ark. 10-18, la ja ilt. sop. mukaan

KOKKOLA

Lounasravintola

Herkku Hetki Indolantie 4, 67600 Kokkola (06) 822 5483 Rengasmyynti, vanteet, rengastyöt, kausisäilytys-Rengashotelli

p. 040 589 5539

KULJETUS- JA MAANSIIRTOPALVELUT P. 045 154 1047 ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN Sateenkaari 23 A, Kla

• rahtipalvelut kattavasti kotimaassa KULJETUSJA MAANSIIRTOPALVELUT • kiviainesmyynti ja -toimitukset KULJETUSJA MAANSIIRTOPALVELUT ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN • kuljetus-, nosturija vaihtolavapalvelut KULJETUSJA MAANSIIRTOPALVELUT • rahtipalvelut kattavasti kotimaassa • maanrakennusurakointi ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN ASIAKKAAN MITTOJEN MUKAAN • kiviainesmyynti ja -toimitukset

kuljetus-, nosturija vaihtolavapalvelut • rahtipalvelut kattavasti kotimaassa • rahtipalvelut •kattavasti kotimaassa • kiviainesmyynti ja -toimitukset • maanrakennusurakointi • kiviainesmyynti ja -toimitukset • kuljetus-, nosturi- ja vaihtolavapalvelut • maanrakennusurakointi • kuljetus-, nosturi- ja vaihtolavapalvelut • maanrakennusurakointi

Eläkeläisille kaikista palveluistamme -20% alennus 40

Asiantuntevaa ja laadukasta NUOHOUSPALVELUA Kokkolan alueella.

KOKKOLAN AUTOILIJAT OY • Jänismaantie 17–19, 67800 Kokkola KOKKOLAN AUTOILIJAT OY • Jänismaantie 17–19, 67800 Kokkola KOKKOLAN AUTOILIJAT OY • Jänismaantie 17–19, 67800 Kokkola Puh. (06) 866 0800 • Faksi (06) 2890 www.kaktk.fi Puh.•831 (06) 866 0800866 ••Faksi (06)•866 0860 • www.kaktk.fi Puh. (06) 866 0800 Faksi (06) 0860 www.kaktk.fi

Joulu 2024

KOKKOLAN AUTOILIJAT OY • Jänismaantie 17–19, 67800 Kokkola Puh. (06) 866 0800 • Faksi (06) 866 0860 • www.kaktk.fi

MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT & VUOKRAUS

Orbea Rise H30 -sähkömaastopyörä

PYÖRÄILIJÄN ERIKOISLIIKE • Mannerheiminaukio 7, Kokkola Puh. (06) 831 3044 • info@lyback.fi • www.lyback.fi

Hyvää joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

PARASTA ON HYVÄ MATKA. ENSI KESÄN AUTOT JA VAUNUT MYYDÄÄN NYT, TOIMI NOPEASTI!

Tutustu netissä uusiin malleihin, katso uusimmat videoesittelyt ja lue blogin uusimmat artikkelit. www.caravanlandia.fi Edustamme seuraavia merkkejä:

Caravanlandia Oy Kahvitie 40 67600 Kokkola

Joulu 2024

MYYNTIRYHMÄ 050 505 4005 HUOLTO/TARVIKKEET 050 505 4055

41

Kälviä

Matin paras laulu on vielä laulamatta

M

eillä on aina laulettu, koko perheen voimin, kertoo Matti Korkiala. Kälviällä kyllä tunnetaan Korkialan laulavat sisarukset.

Matti on kotoisin Kälviän Hillistä, maalaistalosta. Hänellä on seitsemän sisarusta ja Matista piti tulla tilan jatkaja, mutta kuinkas kävikään. – Silloinen tyttöystävä, nykyinen vaimoni Leila, pääsi opiskelemaan Porvooseen ja minä lähdin mukaan rakennushommiin. Neljä vuotta siellä vierähti ja veljeni Jaakko otti talonpidon hoitaakseen.

Jo kymmenvuotiaana Matti sai isältään viulun ja päätyi Kokkolaan Musiikkiopistoon opiskelemaan viulunsoittoa. – Nykyisin soitan omatekemällä alttoviululla, mutta olen auttamatta harrastelija. Viulun soittoa pitäisi jatkuvasti harrastaa, mutta aika ei siihen ole riittänyt, Matti sanoo.

KYMPIN TANGOKUNINGAS Matti Korkiala pongahti koko Suomen tietoisuuteen vuonna 1997, kun tangokuninkaan kruunu istutettiin hänen päähänsä Seinäjoen tangomarkkinoilla. Tuomaristo oli liikuttavan yksimielinen ja historialliset kymmenen pistettä tuli jokaiselta tuomarilta. Takana oli kaksi aiempaa yritystä kilpailussa ja jo vuonna 1995 Matti alkoi laulaa ammatikseen. Kuninkaan kruunu kuitenkin mullisti kaiken. Keikkaa tuli valtavasti ja oman bändin kanssa Matti kiersi Suomea toistakymmentä vuotta.

– Ajan mittaan keikkaileminen kävi 42

Matti Korkiala ja se soma joulupusero.

Joulu 2024

kyllä raskaaksi. Laulaminen on ja oli ihanaa, mutta kun tiesi, että keikan jälkeen odottaa viisisataa kilometriä pimeää maantietä tuulessa ja tuiskussa, ei se oikein innostanut. Ajaminen ja valvominen on niin kuluttavaa. Sinkkuna ehkä jaksaisi, mutta perheelliselle se on työlästä. Vähensin keikkoja ja aloitin taas rakennusmiehen ja muurarin hommat. Niistä selviää valoisaan aikaan kotiin, Matti kertoo, pilke silmäkulmassa.

Matti Korkialan ääni on hyvin tunnistettava, se ei huku massaan. Ääni sopii täydellisesti tangojen tulkintaan. – Minulla on useita esikuvia ja idoleita kuten Olavi Virta, mutta en halua matkia ketään. Omalla äänellä haluan pärjätä. Kun ihmettelen miksi tällaiselle äänelle ei ole löytynyt mitään hittikappaletta, Matti sanoo, ettei ole koskaan halunnutkaan olla mikään iso tähti. – Tämä riittää minulle. Ja sitä paitsi tähtiä on vain taivaalla, hän sanoo vaatimattomasti.

Kesän 2024 tangomarkkinoilla Matti oli tietysti mukana, mm. huikeassa 40-vuotis juhlakonsertissa, joka televisioitiin. Matti kertoo, että he entiset kuninkaalliset ovat perustaneet Tangokuninkaalliset ry:n, jonka hallituksessa myös Matti istuu. – Tämä on voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tarkoituksena on kehittää, ylläpitää ja vaalia suomalaista tango-, iskelmä-, ja tanssilavakulttuuria.

Jäseniä on noin 40–50. Ja erilaisilla tempauksilla keräämme rahaa lah-

joitettavaksi eteenpäin. Juurikin heinäkuussa jaoimme uusille tangokuninkaallisille 1000 euron stipendit.

UUSI ELÄMÄNTILANNE Matti ja Leila-puoliso asustelevat Kokkolassa kaksistaan. Tyttäret Matilda ja Mirjam ovat jo lentäneet maailmalle opiskelujen ja töiden perässä. Matilla on vielä useampi vuosi työelämää edessä, ennen kuin eläkepäivät koittavat. Kun kysyn alkaako silloin keikkailut uudella innolla, Matti toppuuttelee. – Musiikki säilyy varmasti aina mukana, niin kauan kuin ääni kestää. Varmasti konsertteja ja sen sellaista ainakin, mutta aika näyttää, hän sanoo arvoituksellisesti.

Musiikki ja rakennustyöt vievät Matilta ajan niin ettei juuri muuta ehdi. Mutta jotakin kuitenkin. – Vaimo ja tytöt ovat tärkeimpiä, heille pitäisi riittää aikaa. Ulkoilutan koiraa ja golfiakin on mukava pelata. Tytöt sanovat, että olen liiaksi työorientoitunut, tiedä häntä. Mutta jos lomalle lähdetään, niin viikko kyllä riittää sitä lajia, sitten pitää päästä puuhastelemaan jotakin. Ja omakotitalossa puuhastelua kyllä riittää. Ja minulle käsillä tekeminen on aina ollut mieluista, Matti sanoo.

Matti Korkialan repertuaariin kuuluu tangojen lisäksi muunkinlainen musiikki, myös hengellinen.

Sisariensa Mervin ja Riitan kanssa

he järjestävät erilaisia kirkko- ja hyväntekeväisyyskonsertteja. Hyväntekeväisyys on Matille tärkeää. – Kyllä auttaminen on sydäntä lähellä.

Pyyntöjä esiintymisiin tulee tuhkatiheään, mutta nyt olen päättänyt aina miettiä yön yli ennen kuin lupaudun. Mutta jos tunnen, että minulla on jotakin annettavaa, lähden ilman muuta mukaan. Nämä konsertit ovat koskettavia ja niistä jää itselle tavattoman hyvä mieli.

Matti Korkialaa on kehuttu huumorintajuiseksi ja yleisönsä ottavaksi taitelijaksi, joka ei jätä ketään kylmäksi. – Jos näin on, niin hyvä juttu.

Se johtuu varmaan kotikasvatuksesta. Kotona oli tärkeää, että kaikki ihmiset huomioitiin tasavertaisina. Eikä tarvitse pokkuroida mihinkään suuntaan, hän sanoo. Huumorintajusta kertoo sekin, että Matti kuultuaan tämän jutun tulevan joululehteen, halusi pukeutua somaan joulupaitaan, vaikka heinäkuun helteet olivat haastatteluhetkellä kuumimmillaan.

Kun kysyn mielikappaletta tai laulua, jonka haluat vielä laulaa, Matti miettii kuumeisesti ja tokaisee. – Olen musiikin suhteen kaikkiruokainen. Hyvin tehty musiikki koskettaa aina. Kai se kuitenkin on niin, että se paras laulu on vielä tekemättä ja laulamatta. Odotan sitä innolla, hän sanoo hymyssä suin.

KATARIINA HAKKARAINEN-JYLHÄ,Kälviä

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita

V

ainiontilalle syntyi kaksostytöt vuonna 1974. Sanotaan, että vahingosta viisastuu, mutta meidän kohdallamme se ei pitänyt paikkaansa. Kolmas tyttäremme syntyi reilun vuoden päästä. Sairaalasta tultuani, laskin uuden vauvan koppaan seinänvieripenkille riisuakseni takin yltäni.

Pikkutytöt juoksivat kopan luo ja tarttuivat sen reunaan, roikkuen siinä nähdäkseen uuden vauvan. Sil-

loin koppa kellahti kyljelleen ja tytöt pyllylleen. Vauva pyörähti kopasta heidän syliinsä. Kaikki tapahtui niin nopeasti, ettei kukaan ennättänyt tehdä mitään. Nostin vauvan pois säikähdyksestä itkevien tyttöjen päältä. Onneksi olin pyörittänyt hänet tiukkaan kapaloon, eikä siinä käynyt kuinkaan, katseli vain unisilla silmillään ja jatkoi untaan. Seuraavana päivänä laitettiin koukut kattoon ja köyden varassa roikkuva oranssi pyykkiJoulu 2024

koppa oli turvallinen nukkumapaikka uudelle tulokkaalle.

K

un nuorimmainen opetteli kävelemään ja kiipeilemään, sattui kaikenlaisia törmäilyitä ja päiden kalinaa. Olin yksin lasten kanssa ja minun piti hakea hellapuita. Sovin kaksosten kanssa, että vahtivat nuorempaansa. Penkit kaadoin pöydän alle, ettei hän tanssisi tullessani pöydänkannella. Juosten tullen mennen hain puut ja palasin tupaan. Ei pöydällä tanssijoita, mutta sähköhellan 43

uuninluukku oli auki ja nuorimmainen oli polvillaan sen päällä, isompien tyttöjen työntäessä häntä uuniin. Pelti ja ritilä olivat pitkin lattiaa ja kovasti äheltäen pienin olisi pian uunissa. Toinen jo kierteli nappuloita, kunnes ehdin hätiin. Niinpä sitten uuninluukku piti sitoa narulla kiinni seinässä olevaan naulaan, etteivät saisi sitä auki.

ta tänään. Keitettäisiinkö iltakahvit? ” ”Emme taida keittää”, sanoin näyttäen tyhjää kahvipakettia. Nukkumaan mentäessä tytöt kertoivat, kuinka he olivat kiikuttaneet nuokkuvan mummun uneen ja ihan oikeasti, pikkukakkosesta oli saatu ohje taikataikinaan. Kumikengät piti laittaa siksi, kun palasokerit sattuivat jalkapohjiin tampatessa.

TAIKINANTAMPPAUSTA MUMMUN VAHTIVUOROLLA

H

M

ummu jäi vahtimaan kolmevuotiaita kaksosia ja nuorimmaista iltanavetan aikana. Siinä he istuivat lattialla vierekkäin ja odottivat pikkukakkosen alkamista. Mummu istui käsityönsä kanssa kiikkutuolissaan, kaikki näytti olevan kunnossa. Palatessani tupaan, mummu istui kiikkutuolissa nukkuen, silmälasit vinosti kasvoillaan. Hellanvieruspenkillä oli taikinasaavi, jonne mummu oli laittanut leipätaikinajuuren huomista leipomista varten. Keskellä taikinasaavia seisoi nuorimmainen ja tamppasi taikinaa jaloillaan. Kaksoset kantoivat kaapista pusseja, tyhjentääkseen niitä saaviin. Penkki oli siirretty avoimen kaapin eteen ja sieltä oli kadonnut lähes kaikki, mihin olivat yltäneet. Kahvipaketti ja palasokeritkin olivat jo saavissa.

Tartuin taikinantamppaajaa kainaloista ja nostin. Kumisaappaat eivät irronneet, mutta vihreät sukkahousut venyivät saappaista, kunnes ne irtosivat vyötäröltä ja putosivat kumisaappaiden päälle saaviin. Nostin tytön lattialle ja hain sanomalehden, jonka päälle pistin taikinaiset saappaat ja sukkahousut. ”Mitä ihmettä te touhuatte?”, kysyin lapsilta.

Leipätaikina oli pilalla ja tupa ihan sekaisin. ”Taikataikinaa”, tuli yhteen ääneen. Pikkukakkosen taikataikinaa siinä vain värkättiin.

Toruessani tyttöjä heräsi mummukin, suuttuen tihutyöstä. Hän huusi harmissaan tytöille isoäänisesti. Taikinantekijät säikähtivät ja tarrautuivat jalkoihini. Katsoessani sitä sotkua ja pelästyneitä tyttöjä ympärilläni, minua rupesi naurattamaan.

Tytöt katsoivat ymmällään vihaisena huutavaa mummua ja nauravaa äitiä. Silloin myös pappa astui tupaan, katsellen hävitystä, sanoen ”Ja tällais-

44

ain pikaisesti maitoa navetalta, jättäen kiltisti leikkivät lapset yksin. Palattuani, pienin leikki leluillan lattialla, mutta kaksoset olivat siirtäneet tuolin pakastimen eteen.

Toinen tytöistä seisoi avoimen arkun edessä eteenpäin kumartuneena ja kainalosta näkyi punaisten saappaiden pohjat. Toinen neiti roikkui pakastimen sisällä, kurkotellen jotain.

Tulostani säikähtyneenä, irtosi ote saappaista ja siellä sitä oltiin, pakastimessa. Vedin roikkujan ylös ja hän oli tarttunut kaksin käsin mansikkapussista kiinni. Viluissaan hän luovutti mansikat minulle. Kuinka taas olisi voinut käydä saarnan jälkeen pistin mansikat jääkaapin ylähyllylle. Rangaistuksena ne syötäisiin vasta aamupuuron kanssa.

O

lin vielä pesemässä navetassa lypsimiä, kun hätääntynyt tyttö huusi ovelta: ”nyt apuun ja äkkiä”!

Tyttö pyörähti takaisin ja minä lähdin vauhdilla perään. Ovelta jo näin, että kolmevuotias nuorimmainen roikkui tikapuilla, liki räystästä. Juostessani päässäni takoi ajatus, että pudotusta oli ainakin neljä metriä. Siitä ei selviäisi hengissä. Voi vain arvailla minkälaisessa paniikissa juoksin tikkaille. Kiivetessäni huomasin, kuinka niljakkaita puiset puolat olivat. ”Pidä kiinni”, huusin ja kapusin hullun lailla ylös. Pienet kädet olivat ihan valkoiset, puristaessaan puolasta. Kiersin käteni pienen vartalon ympärille ja verin hänet puolien välistä itseäni vasten. Pienet kylmät käsivarret kiertyivät kouristuksenomaisesti kaulani ympäri, tunsin pienen vartalon tärinän itseäni vasten. Laskeutuessamme rauhoittelin, mutta maahan päästyämme alkoi omat jalkani täristä.

Hampaat kalisten varoitin tyttöjä, ettei koskaan enää tikapuille. Aamulla pappa sahasi kaksi alinta puolaa irti.

Joulu 2024

O

lin leipomassa, kun tyttö huusi ovelta, että nyt tarvittaisiin apua. Piha oli aidattu niin, etteivät tytöt päässeet läheiseen jokeen. Pystyrimoilla tiheään naulatun aidan yksi rima oli katkennut alalaudan kohdalta, jättäen aidan alaosaan pienen aukon. Pitihän siitä koettaa sovittaa itseään ulos. Nyt neiti oli aidan edessä pylly pystyssä ja pää aidan alla jumissa. ”Mitäs tässä nyt tehtäis”, kysyin vieressäni seisovalta tytöltä. ”Leikataan korvat pois”, sanoi tyttö ja samalla alkoi aidan alta kuulua hurjaa ulinaa. ”Ei korvia”, kiljui tyttö, kuin sianporsas pinteessä. Onneksemme isä saapui paikalle ja nosti aitatolppaa maasta ylös ja pää saatiin korvineen irti. Tytön siinä hieroessa korvallisiaan, kysyi isä, että ”Mitäs tästä nyt opit?” ”Ei kannata tukkia ali, vaan kiivetä yli”, sanoi tyttö.

J

uhannusaattona osuuskaupan munkkitarjous sai pyöräilevät alakoululaiset, melkein kolmoset, hakemaan markan munkkeja. Rohkein tytöistä pyytäisi ”makkaramartalta” sadalla markalla munkkeja. Koko matkan repliikkiään mielessään hokien kaupan tiskillä hän sanoi innoissaan, että ”Sadalla munkilla markkoja”. Tilauksesta yhtään hämmästymättä Martta antoi tytöille ison sadan munkin laatikon, ja kassalta he saivat vielä narua sitoakseen sen tarakalle. Kotimatkalla kaksi tytöistä lauleli: ”meillä on sadalla munkilla markkoja”. Kotona odotti limsapullot ja jokainen sai syödä kolme munkkia. Vietimme sokerihumalaisen juhannuksen.

Perheellämme on ollut suuri varjelus, ettei mitään vakavampaa ole sattunut lasten riehakkaissa leikeissä.

Saimme pidettyä heidät hengissä aikuisuuteen saakka. Nyt viisikkomme on maailmalla. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki.

Muistelot on kaivettu ruutuvihkopinkasta ja niitä on monta kertynyt aikain saatossa. Nyt meille on syntynyt jo 11 lastenlasta ja uudet vihot ovat käytössä. Taas sattuu ja tapahtuu. Voi ihana elämä!

HELEENA LASSILA, Kälviä

30

pintakäsittelyjen m uv. l l a Teollisuuden pintakäsittelyjen kse ammattilainen ammattilainen e

Yli

kok

m uv. l l a kse

e

Asianajotoimisto Anne Mäkelä

30 Yli

kok

Teollisuuden pintakäsittelyjen ammattilainen Teollisuuden

 Jauhemaalaukset  Ruiskumaalaukset  Jauhemaalaukset  Ruiskumaalaukset • Jauhemaalaukset  Kantavien rakenteiden palosuojamaalaus  Kantavien rakenteiden palosuojamaalaus • Ruiskumaalaukset Puhdistamontie 68300 Kälviä | puh.

010 3227 810 • Kantavien rakenteiden Puhdistamontie 39, 68300 Kälviä 39, | puh.

010 3227 810 Torikatu 35 B, pintakasittely@rimpioja.fi | www.rimpioja.fi palosuojamaalaus pintakasittely@rimpioja.fi | www.rimpioja.fi

67100 KOKKOLA

Puh. 06 824 2350

Puhdistamontie 39, 68300 Kälviä Puh. 010 3227 810 pintakasittely@rimpioja.fi www.rimpioja.fi

KAUNEUS- JA JALKAHOITOLA

MARJUKKA Kesäniementie 1, Kälviä Puh. 050 3703119

Muistathan lahjakortit pukinkonttiin...

Puh. 045 236 2433, 0500 666 535 www.elainpuisto.fi

TILI- JA YRITYSPALVELU

T. MAUNUMÄKI

Opistokatu 3, 68300 Kälviä 0440 557 103, info@rakennusrauhalaoy.fi

Kälviäntie 35, 68300 Kälviä puh. 0400 909 062 toimisto@tilimaunumaki.fi

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Traktoriurakointi

041 729 6047

TIMPURITIIMI ✶ ✶ ✶ ✶ ✶

RAKENTAA 0400 569 157 KÄLVIÄ www.timpuritiimi.fi

LAHJAANA KY POSTI Puh. 050 432 5734

TILITOIMISTO KY

Kälviäntie 24 B, Virastotalo 1. krs, 68300 Kälviä Kaikki tilitoimistopalvelut 35 v. kokemuksella Puh. (06) 8350 510 e-mail: kalviantilitoimisto@anvianet.fi

PUH. 050-379 081

Kälviäntie 43, 68300 Kälviä

puh. 020 155 0820

KÄLVIÄN

Jukka Huhta

Kälviän Hautaustoimisto Oy

Kälviän Rauta ja Väri Oy

Hyvää Joulua ja kiitos kuluneesta vuodesta

VELJEKSET HILLI OY puh. 050 348 8951

Parturi-Kampaamo Karoliina Korpi puh. 040 416 2938 Kesäniementie 1, Kälviä karo.ko@hotmail.com

KÄLVIÄN KUNTOUTUSASEMA Oy Fysikaalinen hoitolaitos Fysioterapia, lymfaterapia, hieronta, akupunktio, lääkinnälliset tukisukat, veteraanikuntoutus ja lääkinnällinen kuntoutus. Myös kotikäynnit!

Meille voit tulla lähetteellä tai ilman.

Kesäniementie 1, 68300 Kälviä P. 06-835 0533 www.kalviankuntoutusasema.fi

Koulutettu hieroja Sanna Määttälä Ajanvaraukset:

varaa.timma.fi/ koulutettuhierojasannamaattala

Joulu 2024

45

Toivotamme asiakkaillemme

kankaat, ompelutarvikkeet, ompelupalvelu, lahjatavarat

Sonjan Sisustuspuoti

Rauhaisaa Joulun aikaa ja Hyvää uutta vuotta!

Kälviäntie 35, 68300 Kälviä, p. 040 563 5559 sonja.lannisto@gmail.com • fb.com/sonjansp

Kälviän autohuolto Kumpulantie 39, 68300 Kälviä Puh. 0400 865 336

www.kalvianautohuolto.com

050 411 5435 • www.kalviankaffeli.com

Kryptoilua välipalaksi KRYPTO

© Terhi Kontio 2024

Tehtävän ratkaisu löytyy hätätilassa sivulta 93.

SANAHAKU

46

Joulu 2024

Lestijärvi

Virkeästi Lestijärvellä

Tapahtumia ja tapaamisia EL:n Lestijärven yhdistys järjestää talvikaudella Lestin Wirkeitten toimintaa kerran kuukaudessa. Tapaamispaikkana on palveluyksikkö Kotipirtti. Tapaaminen alkaa yhteisellä kahvilla, jonka yrittäjä tarjoaa. Kahvitellessa on mukava tavata tuttuja sekä keskustella asukkaiden kanssa. Sen jälkeen on ohjelmaa noin tunniksi. Perinteenä on, että tilaisuus aloitetaan Lestin Wirkeitten omalla laululla, johon Marja-Liisa Uusitalo on laatinut sanat lähes 10 vuotta sitten. Sävelenä on ”Arvon mekin ansaitsemme.” Tilaisuus päätetään usein yhteisvirteen: Kiitos sulle Jumalani.

T

ammikuussa teemana oli vanhat esineet. Sirpa Parkkila oli tuonut tuohirepun ja hevosen setolkkaan kiinnitettävän kellon. Samalla me nuoremmat opimme uuden sanan: setolkka. Pirjo Lindholm esitteli keritsimiä. Alli Paloranta oli tuonut varvuista tehdyn vispilän. Mietittiin yhdessä esineitten nimiä, ikiä ja mihin niitä on käytetty. Haastavaa oli keksiä, löytyykö kyseinen esine tai sen käyttötarkoitus jostakin laulusta ja muistetaanko laulun sanat.

Sirpa Parkkila esitteli tuohireppua.

Alli Paloranta pitämässä käsijumppaa huhtikuussa.

Helmikuun teemana oli Kalevalanpäivä. Muutamat jäsenet olivat pukeutuneet joko Lestin pukuun tai kansallispukuun. Vanhat arvoitukset panivat aivonystyrät liikkeelle ja välillä laulettiin vanhoja lauluja.

Maaliskuun lopulla oli pääsiäinen. Varsinaista wirkeitten omaa tilaisuutta ei järjestetty, vaan tehtiin yhteistyötä seurakunnan kanssa. Muutamat yhdistyksen hallituksen jäsenet olivat tehneet virpomisvitsoja. Keskusteltiin virpomisesta,

Toukokuun ompelutalkoissa tehtiin nimilappuja Kotipirttiin.

Joulu 2024

47

pääsiäistavoista sekä kuunneltiin diakoni Anniina Lintilää yhteislaulujen ja virsien ohella. Virpomisvitsoja jätettiin Kotipirttiin sekä jaettiin muille osanottajille.

Huhtikuussa saatiin vieraita Toholammilta, kun Helena Hjelmeroos tuli kakkujen kera tapaamaan entisiä Helenan kerholaisia. Kakkuja oli reilusti, koska myös lamppilainen Antti Peltokangas oli hankkinut kakun talvella olleen syntymäpäivänsä merkeissä. Samalla järjestettiin arpajaiset Kotipirtin viihtyisyyden hyväksi. Monet jäsenet olivat lahjoittaneet Kotipirtin lisäksi arpavoittoja. Iloisin mielin luovutettiin reilut sata euroa kesäkukkien hankintaan. Yhdistys sai 500 euroa STEAn avustusta teatteriesitystä varten. Kahden kauppa -niminen esitys keräsi huhtikuussa Yli-Lestin työväentalolle reilut viisikymmentä katsojaa, joista osa Toholammilta ja Reisjärveltä.

Keväällä Kotipirtin palveluesimies pyysi yhdistykseltä apua, jotta jokaisen asukkaan vaatteisiin saataisiin nimilaput. Toukokuun alussa viisi naista otti ompelukoneensa mukaan ja ompeli nimilappuja parisen tuntia. Suurimman osan lapuista oli ommellut asukkaiden omaiset.

Varsinainen yhteinen kokoontuminen oli kuun puolivälissä. Silloin aiheena oli kevät ja kevääseen liittyvät laulut. 85-vuotias Alli Paloranta piti sormijumppaa jo toisen kerran tänä vuonna. Ihmetystä herätti Allin hyvä muisti ja yleiskunto.

Kevään mittaan järjestettiin muutamia päiväkahvitilaisuuksia kunnanvirastossa, joissa eri alojen asiantuntijat jakoivat tietoa. Aiheena oli mm. apteekin ajankohtaiset asiat, käteisen rahan käyttöön liittyvät kysymykset sekä aivoterveyteen liittyvät asiat. Varsinkin pankkipalveluiden heikentyminen herätti mielenkiintoa ja monenlaisia kysymyksiä. Huolena oli, miten yhdistys saa kerättyä esim. arpajaistuloja, jos käteistä rahaa ei enää saa. ”Liike on lääke” -hankkeen puitteissa järjestettiin edellissyksynä sekä tänä keväänä useita vesijumppia Lylyn Pisarassa Raimo Kallio ohjaamana. Varsinkin naiset olivat lähteneet hyvin ohjattuun liikuntaan 48

Aimo Itäniemi kertomassa piirin onkikilpailun sääntöjä.

Iloiset seniorit Pomokallion kämpän portailla.

Väinö Haapakoski esittelemässä luontopolun kohdetta.

mukaan yhden rohkean miehen lisäksi. Syksyllä 2023 järjestetylle Lestijärven rannalla sijaitsevalle Pomokallion retkelle saatiin mukaan kymmeniä osallistujia. Kämppähistorian lisäksi myös luontopolku kiinnosti monia. Muutamat lunastivat alueen suunnistuskartan omatoimista liikuntaa varten.

Yhdistyksen järjestämät tilaisuudet ovat olleet kaikille avoimia ja useimmiten myös maksuttomia. JäJoulu 2024

senetuina yhdistys tarjoaa alennuksia mm. jouluruokailuista ja retkistä.

Yhteiset tapaamiset virkistävät ja tuovat uutta ajateltavaa. Ilman yhteistyötä moni tilaisuus jäisi toteutumatta.

MARKETTA SIMILÄ, Lestijärvi

Yksi jouluaattoilta oli erilainen

Pahvinaamarityyppi astui pirttiin susiturkki yllään

K

otini oli tavallinen maalaistalo Kainuussa. Oli muutama lehmä, vasikoita, sika ja kerran emakkokin sekä lampaita. Talossa oli pirtti, kamari ja yläkerrassa yksi huone. 1960-luvun alussa siellä asui kymmenen henkilöä: nelilapsinen perheemme, setäni poikansa kanssa sekä isovanhempani. Isäni muut sisarukset kyläilivät muutaman kerran vuodessa perheineen. Tilaa ja ruokaa oli aina riittävästi. Yösijaa ja ruokaa riitti myös satunnaisille kulkijoille. Yksi heistä oli reppuselässä kulkukauppiaana liikkunut vanhempi mieshenkilö Jaakko, joka tuli meille tavallisesti keskiviikkoisin tai lauantaisin, olihan silloin saunapäivä. Hänellä oli repussaan myytävänä pikkutavaraa kuten neuloja ja lankaa, mutta myös alusvaatteita ja liinoja. Jaakko halusi aina maksaa kahvista ja ruuasta. Kerran Jaakko kauppasi ja kauppasi tavaraa eikä vanhemmillani oikein ollut ostohaluja. Syynä lienee ollut se, ettei vanhemmillani ollut rahaa muutamaa kymmenpennistä enemmän. Kauppaa hierottiin kuitenkin niin kauan, että kaupat saatiin sovittua ja Jaakko sai maksettua syömisestään ja sai samalla yösijan.

Meillä kävi jouluaattona joskus joulupukki. Harmi vaan, että useimmiten isällä jäi pukki näkemättä, koska hän sattui silloin olemaan saunassa. Joskus isä oli löytänyt saunareissullaan paketit ulkoovelta. Pukilla kun oli ollut kiire toiseen paikkaan. Yksi jouluaattoilta oli erilainen. Eteisestä alkoi kuulua ai-

kamoista ääntä. Pirttiin astui susiturkki yllään ja kasvoilla pahvinaamari tyyppi, jolla oli pyykkikorento kädessään. Sitä lattiaan kopsuttaen ja meitä lapsia nimeltä möreällä äänellä kutsuen hän sai meidät pelkäämään.

Vuotta nuorempi siskoni kipaisi pikaisesti isän selän taakse kamariin piiloon.

Joululahjojakin saatiin. Mieleenpainuvimmat joululahjat ovat olleet muovinen pieni kuorma-auto, jossa oli punainen kippi ja muuten se oli keltainen. Siskoni sai punaisen kilpa-auton, josta minä olin kateellinen, olihan se nopeampi menopeli.

Joskus aikaisemmin olimme saaneet lahjaksi muovisen pikkukitaran.

Sillä oli surkea

Joululahja vuodelta 1964, vauvanukke ja puukehto.

Joulu 2024

Lapsuusmuistoja

loppu. Kerran se kastui ja laitoimme sen kuivumaan puuhellan uuniosaan. Harmi vaan, että samalla se suli muodottomaksi.

Paperinukkeni Rosita sekä siskoni nukke Lenita olivat ahkerasti käytössä. Rositalla oli punaiset vaatteet ja Lenitalla sinisävyiset aivan kuten meillä tytöillä. Jouluna 1964 saimme siskoni kanssa vauvanuket ja niille puukehdot vuodevaatteineen. Ja taas pukki tiesi, mitkä olivat lempivärimme. Nukeilla ei leikitty paljon, koska ne olivat liian hienoja. Ehkä pelkäsimme niiden rikkoutuvan tai ainakin niiden hiusten lähtevän pikkuveljiemme hyppysissä. Muista joululahjoista mieluisimpia on ollut punainen tupsulakki ja vihreä neulepusero, joita käytin aika kauan. Koko perheelle saatiin joskus yksi konvehtirasia. Vuosia myöhemmin on selvinnyt, että isän sisarukset perheineen olivat hankkineet meille nämä lahjat.

Muutamaa päivää ennen joulua tehtiin joulutorttuja ja -pipareita sekä korinttikakkuja. Yleensä saimme siskoni kanssa olla apuleipureina. Kerran äiti oli leiponut piparit yksin ja jättänyt meille taikinaa vain p i k k u n o k a re e n .

Kyllä meitä kansakoululaisia harmitti. Taikina kun oli parasta pipareista. Joulun erityisherkkua olivat omenat. Eipä niitä muulloin ollut.

Joulukuusi tuotiin pirttiin jouluaattona. Kuusenjalka oli 49

tehty kahdesta ristikkäin asetetusta laudanpalasta, jossa keskellä oli reikä. Kuuseen laitettiin toistakymmentä talikynttilää metallipidikkeisiin ja ne sytytettiin aattoiltana ja toisen kerran joulupäivänä. Lisäksi kuusessa oli muutama kimalteleva pikkukoriste, lippunauha sekä tietenkin latvatähti. Joskus askartelimme itse lisäkoristeita paperista tekemällä mm. rengasketjun. Meitä lapsia harmitti, kun ukki heitti joulukuusen ulos useimmiten heti joulunpyhien jälkeen ja naapurissa kuu-

si oli paikoillaan vielä uutenavuotena. Olimme iloisia, kun 1960-luvun puolivälissä meillä usein vapaapäiviään ja lomiaan viettävä tätimme oli hankkinut kuuseen sähkökynttilät ja metallisen kuusenjalan. Saimme nauttia joulukuusesta pitempään.

Sen juurella oli mukava leikkiä ja lukea.

Joulupäivänä ei kyläilty. Oltiin yhdessä kotona ja lepäiltiin, luettiin ja leikittiin. Tapaninpäivänä me lapset otimme jälleen sukset esiin ja joululomalla hiihdimme tekemällämme

MYÖS KOTIKÄYNNIT JA LAHJAKORTIT!

Tytti Tuikka Poikkitie 19 C, 69410 Sykäräinen

Puh. 040 158 1779

VARAUSTUPA JA SAUNA www.karhunpiilo.fi LESTIJÄRVEN APTEEKKI Lestintie 41 F 69440 Lestijärvi p. 0400 209 374

T:mi Tiina Saaranen puh. 040 7156 301

Velj.

Brandt KONEYHTYMÄ Oy

www.koneyhtymabrandt.fi Hietalantie 20, 69450 Yli-Lesti info@koneyhtymabrandt.fi • Teijo Brandt 0400 160 205 • Veijo Saaranen 0400 165 066 • Anne Brandt toimisto 0400 187 863

HIERONTA-SISKO 045 114 9763

Nuohoukset • Sisäpiiput • Arinat • Ilmanvaihdon puhdistukset+suodattimet • Rakennus- ja saneeraustyöt Puh. 040 764 9892

Maatalous- ja korjauspalvelu

RITOLA

Puh. 050 5340 155

Avoinna ma-ti, to-pe 9.00-16.30

Tervetuloa nauttimaan Lylyn Pisaran liikunta- ja ravintolapalveluista!

• uimahalli, kuntosali ja liikuntasali • kotiruokalounasta ja grilliruokaa kahvilaravintolasta • Finn Springin juomat tehtaanmyymälästä • kokoustilat varattavissa

Lylyntie 30, 69410 SYKÄRÄINEN www.lylynpisara.fi p. 044 562 3170

50

MARKETTA SIMILÄ, Lestijärvi

* Jalkojen hoidot * Hermoratahieronnat

LESTIJÄRVEN KUNTA

KARHUNPIILON

kolmisen kilometriä pitkällä ladulla naapurin tyttöjen kanssa. Latu kiersi muutaman mäennyppylän kautta. Yhdellä kukkulalla kasvoi haapaa, leppää, mäntyä ja kuusia. Annoimme sille nimen: Haaleptam ja sillä nimellä me muistamme sen vieläkin. Nimi tuli vanhasta suomalaisesta kansansadusta, jossa karhu, susi ja kettu väittelivät, kuka nopeimmin sanoo kolmen puun nimen.

Joulu 2024

Lohtaja

Lohtajalla laitettiin bocciapallot liikkeelle Harrastekurssi aloitettiin 2023 keväällä pienellä porukalla. Syksyllä alkoi jo suurempi joukko kiinnostua aiheesta, ilmeisesti naurumme pelin tiimellyksessä oli kaikunut kauemmaksikin.

Tänä vuonna joukkomme on jälleen saanut uusia jäseniä ja tiimimme on kasvanut.

E

nsimmäiset pallomme eivät ehkä täyttäneet virallisten pallojen statusta, mutta hyvin niilläkin alkuun päästiin.

Toisinaan kyllä mietittiin jo, laitetaanko lattian liippaajan syyksi, kun pallon suunta ei ollutkaan se mikä ajateltiin. K-P:n piirin bocciatuomarin vierailtua Lohtajalla saimme testata virallisia palloja ja totesimme ne tyystin eritasoisiksi. Mutta palloista viis, niin hauskaa on peleissä aina riittänyt. Kannustusta saa omat ja vieraat ja toisinaan taas vahingonilo on se paras ilo. Meillä pelataan reilulla meiningillä, ilolla ja tietysti tosissaan mutta ei totisena. Boccia on siitä hyvä peli, että sopii kaikille ikään ja kuntoon katsomatta.

Yksi innokkaimmista ja tarkimmista pelaajistamme Annikki Kuntsi ansaitsisi mitalin jokaisella harjoituskerralla, niin tarkkoja hänen heittonsa ovat olleet alusta asti, voisin mainita myös useita muita tarkkakätisiä. Osallistuimme myös K-P piirin kisoihin täällä Lohtajalla neljällä joukkueella. Joukkuevoimaa hiukan karsi kisojen järjestelyvastuu, joka yhdistyksellämme oli tänä vuonna.

Kisat pidettiin 27.4.2024 Lohtajan monitoimitalon Mainingin salissa. Kisa käytiin paripeleinä ja osallistujia oli tulossa niin runsaasti, että

päätuomarin ohjeistuksella rajattiin maksimiksi 2 naistensarjan ja 2 yleisen sarjan joukkuetta / yhdistys. Kisat onnistuivat järjestelyjen puolesta hyvin ja kannustivat varmasti myös Lohtajalla yleisönä olleita osallistumaan jatkossa bocciatreeneihin.

Kevään aikana joukkomme on kasvanut ja myös Lohtajalle uudet viralliset pallot on hankittu. Iloiseen joukkoomme pääsee ja mahtuu vie-

lä hyvin mukaan. Kevätkauden päättäjäisissä pääsi kokeilemaan myös ulkokentällä peliä. Samalla harjoiteltiin myös petanque-peliä.

Syksyllä jatkuu boccia taas Maininkihallissa. Tulehan sinäkin tutustumaan ja viettämään hauskoja iltapäivän hetkiä kanssamme!

Teksti ja kuvat: LEENA SINKO, Lohtaja

Lohtajalla järjestettyjen K-P:n piirin kisojen bocciamestarit yhteiskuvassa.

Joulu 2024

51

Huhtikuinen kirkkomatka lumituiskussa. Kuva: Leena Sinko

Lohtajan kirkko on mielenkiintoinen tutustumiskohde

Historiaa, taidetta, virtuaaliurut...

Kirkkoon voi tutustua normaalin seurakuntaelämän yhteydessä, Lohtajan kirkkomusiikkijuhlissa sekä muissa tilaisuuksissa. Kesällä Lohtajan kirkko on avoinna yhtenä tiekirkoista, ja tiekirkon päivystäjinä toimivat Eläkeliiton Lohtajan yhdistyksen jäsenet.

S

aako kirkossa taputtaa? Kyllä ainakin Lohtajan kirkossa. Olemme olleet mukana useissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa, joissa spontaani ilo on näkynyt. Esimerkkinä voisin mainita, vaikka Pääsiäispäivän messun missä jumalanpalveluksen avustajina oli

Vanhemmasta kirkosta siirretty koristeellinen saarnastuoli.

Kuva: Kokkolan seurakuntayhtymä

52

mm. Gospelkuoro, lapsikuoro, laulukerholaiset ja nuorten bändi sekä heidän iloiset ohjaajansa: Ilona Haverinen, kanttori Minna-Leena Lahti ja seurakuntapastori Tero Huuhtola-Lauren. Siellä pääsiäisen ilo oli konkreettisesti läsnä. Kirkossa lasten ilo antaa kaikille iloa monin verroin Kirkossamme vietettiin tänä vuonna myös Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piirin ll-alueen kirkkopyhää huhtikuussa. Huhtikuun lumituisku ehkä vähän karsi osallistujia, mutta onneksi kuitenkin saimme vierailijoita myös naapuriseurakunnista Veteliä myöten. Avustajina kirkossa oli musiikkiryhmä Ajomiehet sekä Lohtajan yhdistyksen jäseniä.

Kokoonnuimme jumalanpalveluksen jälkeen vielä yhdistyksen järjestämille kirkkokahveille Lohtajatalolle.

Kirkkokahveilla oli mukava kuunnella iloista puheensorinaa, kun vieraiden kanssa vaihdeltiin kuulumisia.

Tiekirkkopäivystäjinä Lohtajan yhdistyksen jäsenet ovat toimineet jo vuosia. Aina tulee uusia eläkeläisiä, joilta löytyy arkipäivisin aikaa ja intoa tähän vapaaehtoistyöhön. Usein me tiekirkkopäivystäjät olemme itsekin hämmästyneet ja yllättyneet kirkon monipuolisesta historiasta, taiteesta ja kirjoituksista. Kiinnostus kirkon esittelyyn on kasvanut oman tietoisuuden myötä. Neljän tunnin päivystysvuoro menee kuin siivillä kirkon taidetta ja tietoja tutkiessa.

Olemme myös laatineet itsellemme pienen oppaan kirkon monipuolisista nähtävyyksistä. Oppaasta tiekirkkopäivystäjät voivat kerrata tietoja Joulu 2024

kirkkoa esitellessään. Oppaaseen lisäsimme myös tietoa muista seurakunnan kohteista kuten Lohtajan kellotapulista, joka on rakennettu jo ennen nykyistä kirkkoa vuonna 1732 sekä 1800-luvun alussa valmistuneesta Lohtajan pappilasta, joka edelleenkin hienosti kunnostettuna on seurakunnan käytössä. Myös näitä tietoja on mukava jakaa vierailijoille.

Nykyinen kirkko, Sophia Magdalenan kirkko, on rakennettu 1769.

Kirkkoa pidetään tunnetun rakennusmestarin Matts Lillhongan yhtenä parhaista töistä. Kirkossa on runsaasti esineistöä myös edellisestä 1644 rakennetusta kirkosta; kuten erityisen koristeltu saarnastuoli, krusifiksi, kastemalja, votiivilaiva, tiimalasi, virsitaulu, kattokruunu, kynttiläkruunuja ja lampetteja sekä joitain tekstiilejä.

Kirkon taide on oma lukunsa. Kirkon maineikkain esine on Mikael Toppeliuksen vuosina 1770–1773 maalaama koko seinän kokoinen, kolmiosainen alttaritaulusarja. Saarnastuolin koristelu on taidemaalari Johan Backmanin käsialaa. Kirkon satojen vuosien historiaa, sekä mm. seurakunnan kirkkoherrat ja kanttorit löytyvät kirjoituksista katon poikkipalkista sekä kirkon pilareista.

Tänä vuonna kirkkoa uudistettiin uusilla virtuaaliuruilla, kun kirkon vanhat urut alkoivat oikutella. Vanhat urut vaatisivat täydellisen kunnostuksen, joten pikaisena ratkaisuna saatiin kirkkoomme uudet hyvin soivat virtuaaliurut. Niitäkin kelpaa tulla kuuntelemaan.

Eloriehan tonkkumikisan voittajaksi selviytyi uusintaheittojen jälkeen Kalervo Lamu, toiseksi Sakari Jylhä ja kolmanneksi Vilho Hyyppä.

RAUHALLISTA JOULUA RAUHALLISTA JOULUA JOULUA RAUHALLISTA JOULUA RAUHALLISTA & MENESTYKSEKÄSTÄ MENESTYKSEKÄSTÄ &&MENESTYKSEKÄSTÄ & MENESTYKSEKÄSTÄ VUOTTA TULEVAATULEVAA VUOTTA VUOTTA VUOTTA KAHVITILAISUUKSIA, TEATTERIA, TULEVAA TULEVAA BOCCIAA JA MUUTA

IngmanninLahti uusien urkujen äärellä. Kuvat: Leena Sinko Ajomiehet avustajina Lohtajan kirkossa ja kanttori Minna-Leena mietiskelypaikka Vetelissä.

Kirkkoa on ilo ja ylpeys esitellä siellä vieraileville. Usein vieraita käy myös ulkomailta, ja onneksi heitä matkalla mm. entiseen varten ontutustuttiin useammalla kielellä olevia ilmasotakouluun ja kahviteltiin kirkon esitteitä, mutta onhan selenhyvä tohotellissa.

Syksyllä Vetelissä tutustuttiin entisen emäntäkoulun tiloissa olevaan Vetelin taidekartanon näyttelyihin ja pihapiirissä olevaan Ingmannin sohvaan. Ingman oli Vetelin tunnettu kappalainen 1800-luvulla ja syntyjään Lohtajalta. Ingmannin sohva oli hänen mietiskelypaikkansa.

välillä haastaa myös omaa kangertelevaa kielitaitoa, oppia ikä kaikki.

Tervetuloa tutustumaan, vaikka kauempaakin.

LEENA SINKO, Lohtaja Lähde: Lohtajan seurakunnan nettisivut -kilpailija ja poliisi lauloi ja kertoi poLohtajan kirkon historia - Lohtajan seurakunta liisin työstä.

Tehtiin teatteriretki Merisärkän kesäteatteriin Hetki lyö Kirka -musikaaliin, bocciaa pelailtiin Mainingissa sekä osallistuttiin Soiten järjestämään eSeniori vertaistukikoulutuksiin ja -toimintaan.

Lisäksi Lohtajalla on järjestetty kuukausittain yhteinen kahvitilaisuus Lohtajatalolla ja siellä on ollut mukana eri vierailijoita mm. vapaaehtoistyöstä, diakoniatyöstä, ajovarmojen esittelijä ikäihmisten ajokortin uuLEENA SINKO, Lohtaja distamisesta, ajoterveydestä ja ajokuntoisuudesta sekä VoiceRAUHALLISTA ofRAUHALLISTA Finland RAUHALLISTA JOULUA RAUHALLISTA JOULUAJOULUA JOULUA RAUHALLISTA JOULUA JOULUA RAUHALLISTA JOULUA RAUHALLISTA JOULUA RAUHALLISTA

Hyv

&& MENESTYKSEKÄSTÄ MENESTYKSEKÄSTÄ &&&MENESTYKSEKÄSTÄ MENESTYKSEKÄSTÄ MENESTYKSEKÄSTÄ MENESTYKSEKÄSTÄ MENESTYKSEKÄSTÄ & MENESTYKSEKÄSTÄ TULEVAATULEVAA VUOTTA TULEVAATULEVAA VUOTTA TULEVAA VUOTTA TULEVAA VUOTTA TULEVAA VUOTTAVUOTTA VUOTTA TULEVAA VUOTTA

t. Loh Hyv H

t. Loh

t.

Vuok

Vuok

V

Lohtajan vuokrataa Kokkola  020 743 8173 kjell.friis@opticar.fi

Loht Lohtajan vuok vuokrataa

juhlasali n laitoskeittiötas

Ylivieska Ylivieska Ylivieska Kokkola Kokkola Ylivieska yläkerrassa 4 Kokkola juh  743 8165 020 743 8165  020 743 8165  020 743 8173  020 020 743 8173  020 743 8165  020 743 8173 teemu.tanska@opticar.fi teemu.tanska@opticar.fi kjell.friis@opticar.fi teemu.tanska@opticar.fi kjell.friis@opticar.fi kjell.friis@opticar.fi teemu.tanska@opticar.fi laitosk

Ylivieska Kokkola Ylivieska Ylivieska Kokkola Kokkola Tiedus Ylivieska yläkerra Kokkola - Hinauspalvelu Lohtaja SOS - Hinauspalvelu Lohtaja SOS - Hinauspalvelu Lohtaja SOS-  Hinauspalvelu Lohtaja  020 743 8165 SOS 020 743743 8173 020 743 8165 020 743 8165 020 743 8173  020 743 8173  743 0208160 743 8165  020 743 8173 johanna.erkkil  020 8172 020 743 8160  020 743 8172 020 743 8160  020 743 8172  020 743 8160  020 743 8172  020 kjell.friis@opticar.fi teemu.tanska@opticar.fi teemu.tanska@opticar.fi kjell.friis@opticar.fi teemu.tanska@opticar.fi kjell.friis@opticar.fi kjell.friis@opticar.fi teemu.tanska@opticar.fi SOS - Hinauspalvelu  020 743 8172

Tuohisalon Peruna Oy

w w w. S K T R E N G A S .fi www.SKTRENGAS.FI

LOHTAJA

Heinolankaari 24 |  050 359 5467 | Sapparintie 26

Asennus & myyntipisteet:

Lohtaja johanna  020 743 8160

020 743 8160  020 743 8160  020 743 8172

teemu.tanska@opticar.fi

Ylivieska Kokkola Ylivieska Ylivieska Kokkola Kokkola Kokkola  020 743 8173  020 8165  020 743 8165  0207437438165 8173 020 8173Lohtaja 0200207437437438165 8173 Rakkaudesta Hyvää joulua! kjell.friis@opticar.fi teemu.

8160 teemu. t anska@opti fi tanska@opticar.fi t anska@opti is020 @opticar.c743 ar.fi fi teemu. kjekjll.etfll.anska@opti riifsri@opti kjell.friis@opticar.car.fci ar.fi teemu.

Sokkomatkalaiset Leivon leipomon pihalla.

KOKKOLA

juhlasali n T laitoskeittiötas Ylivieska yläkerrassa 4

Ylivieska 020 743 8165 Lohtaja SOS - Lohtaja Hinauspalvelu

Lohtaja SOS - Hinauspalvelu SOS - Hinauspalvelu  743 8160  020 743 8172  020 020 743 8172

kotiseutuun

Hinauspalvelu Tiedus SOS - Hinauspalvelu Rakkaudesta Lohtaja - Hinauspalvelu Lohtaja SOSSOS- Hinauspalvelu - Lohtaja Hinauspalvelu Lohtaja 020 743 SOS 8172 johanna.erkkil  020 743 8172Lohtajan  020  020743Kotiseutuyhdistys 7438160 8160  020 743 8160 81728172 020 0200207437437438160 8172 kotiseutuun

Lohtajan Kotiseutuyhdistys

Asennus & myyntipisteet: Asennus ja myynti: KOKKOLA 24, Kokkola p. 050 LOHTAJA Heinolankaari 359 5467 Heinolankaari 24 |  050 359 5467 | Sapparintie 26 www. S K T R E N G A S .f i

Rakkaudesta

Joulu2023 2024 Joulu

66

53 53 Lohtajan Joulu 2023

PALVELEVA KYLÄKAUPPA

K-VEIKONTORI LOHTAJAN TILITOIMISTO puh. 050 050 4721 4721 268 268 ja ja 050 050 4720 4720 908 908 puh. e-mail: info@lohtajantilitoimisto.fi e-mail: info@lohtajantilitoimisto.fi

Sysimetsäntie 4, 68210 Marinkainen p. 050 554 4058 ma-pe 9-20, la 9-18, su 12-18

Sysimetsäntie 3, Marinkainen Marinkainen Avoinna sopimuksen mukaan. mukaan.

Puh. 0440 585 400

Veneet Kaunotar Sorkkahoitaja

TILITOIMISTO SORVOJA OY

JUSSIN VENETUOTANTO OY JUSSIN VENETUOTANTO OY TAPIO KORVELA 68230 Lohtaja, 68230 Lohtaja, puh. puh. 06-877 06-877 530 530 www.jussinvenetuotanto.fi www.jussinvenetuotanto.fi

040 511 2290

KATISKA BAARI

LOHTAJAN LOHTAJAN METSÄSTYSMETSÄSTYSSEURA ry ry SEURA

Avoinna Avoinna Ohtakarissa Ohtakarissa touko-syyskuu. touko-syyskuu.

Puh. Puh. 040 040 8488 8488 235 235

68230 Lohtaja Lohtaja 68230 www.lohtajanmetsästysseura.fi www.lohtajanmetsästysseura.fi

POOKIN MAJA MAJA POOKIN Ohtakarissa Ohtakarissa

Lomaa, kokouksia ja pieniä juhlia varten.

Lomaa, kokouksia ja pieniä juhlia varten.

Tarkemmat tiedot Tarkemmat tiedot puh. 044 242 1474 puh. 044 242 1474

Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua2024! ja Onnea vuodelle Onnea vuodelle 2024!

TILA // INVATAKSI TILA INVATAKSI -PALVELU -PALVELU

Juha Perander Juha Perander

puh. 0400 262 333 puh. 0400 262 333

KOIVISTON TILA TILA // KATISKA BAARI KOIVISTON HUHTALA HUHTALA Teija 045 2528 474, Jari 045 429 823 Teija Karhintie 045 2528657, 474,68220 Jari 045 429 823 Karhi Karhintie 657, 68220 Karhi

KOKKOLA, VÄLIVIIRRE

Ohtakarin mökkien vuokraus puh. 044 972 8210

Konehuolto M. Alatalo Ky puh. 040 513 6673 www.konehuoltoalatalo.

Lohtajan Lohtajanasennukset Kalastajainseura ry KOIVISTON TILA / - Karjatalouskoneiden Kalastajainseura ry ja huollot www.lohtajanks.fi

HUHTALA

040 545 2640, 044 345 5487

Lohtajan Kalastajainseura ry www.lohtajanks.fi

Himangan Lohtajan Himangan Lohtajan apteekki apteekki apteekki apteekki Avoinna Ohtakarissa touko-syyskuu.22 Kannuskyläntie 77 Metsäpellontie Kannuskyläntie Metsäpellontie Kannuskyläntie 7 8488 Metsäpellontie 2 (06) (06) 877 (06) 875 875 014 014 (06)235 877 078 078 Puh. 040 (06) 8759-17, 014 (06) 8779-16.30 078 ma-pe ma-pe ma-pe 9-17, ma-pe 9-16.30 Hyvää Joulua ja ma-pe 9-17, vuodelle ma-pe 9-16.30 la la 9-13 9-13 Onnea 2025! la 9-13

Viirretie Viirretie 100, 100, 68240 68240 Ala-Viirre Ala-Viirre Puh. Puh. 06-876 06-876 544 544

Teija 045 2528 474, Jari 045 429 823 Karhintie 657, 68220 Karhi

- Pellonwww.lohtajanks.fi & GEA -sopimushuolto Ohtakarin mökkien vuokraus - Maatalouskonekorjaukset Ohtakarin mökkien vuokraus puh. 044 972 8210 - Metallityöt

puh. 044 972 8210

Konehuolto Konehuolto M. Alatalo Ky M. Ky puh. Alatalo 040 513 6673

puh. 040 513 6673 www.konehuoltoalatalo. www.konehuoltoalatalo. - Karjatalouskoneiden asennukset huollot - ja Karjatalouskoneiden asennukset - Pellon & GEA -sopimushuolto ja huollot - Maatalouskonekorjaukset Pellon & GEA -sopimushuolto - Metallityöt Maatalouskonekorjaukset - Metallityöt 54 54

Joulu 2023 2024

Joulu 2023

Perho

Karhulta piilossa Heinäkuun ensimmäisellä viikolla kolmisenkymmentä perholaiseläkeläistä suuntasi linjaautollaan kohti vajaan 30 kilometrin päässä sijaitsevaa Mökälän kylää. Mökälän kuuluisassa neljäntien risteyksessä on aikoinaan ollut Toivo Ronkaisen Salamajärven kaupan haaraliike, joka toimitti 1950-luvulta elämän tarpeita kylän toistakymmenlukuisille uudistiloille. Ajat ovat muuttuneet tuolta ajalta melkoisesti. Kylällä asuu enää vain parissa talossa entisen uutistilallisen perillisiä. Kaikki muut tilat ovat hiljenneet asukkaiden muuttaessa muille paikkakunnille paremman elämän toivossa tai ovat muuten muuttaneet paremmille metsästysmaille eikä jatkajia tiloille ole ilmaantunut.

M

atka johti kohti kahdeksan kiloTalon piha-alueella oli jo henkilöautoja. Ylimetrin päässä sijaitsevaa kalaisaa Lesti-seuran jäseniä ja eläkeläisiä oli vastaanLehtosenjärveä. Tavoitteena oli ottamassa. Yhdistyksen puheenjohtaja MarMatkanähdä ja kokea Karhunpiiloksi ketta Similä oli kutsunut perholaiset vieraikertomus kutsuttu erämaatalo. Tien varrella oli ainolulle Karhunpiiloon. Similä toivotti perholaiastaan yksi tyhjä vielä hyvännäköinen rintaset tervetulleeksi erämaakohteeseen, kertoen, mamiestalo ja sen lähiympäristössä melko laaettä valtio möi jo 1840 ison maa-alueen, joista jat viljelemättömät pajua kasvavat pellot, jotka muodostettiin useita noin 50 ha tiloja. Juho Urosoittavat, että täällä ei ole ollut tarkoituksenmupilainen oli tämän tilan ensimmäinen asukas. Similä kaista jatkaa maanviljelyä. Onneksi oltiin matkalla pikkertoi, että tilan ja rakennukset nykyisin omistaa metkubussilla, sillä kapeahko ja kuoppainen metsäautotie sähallitus ja kyläyhdistys on vuokrannut sen ja ylläpitää ei olisi oikein hyvin sujunut isommalla autolla. PerhoLehtosen taloa, joksi sitä virallisesti on kutsuttu kautta laisista matka tuntui melkein sokkoretkeltä, sillä tosi aikain. Karhunpiilo-nimestä ei kukaan tiennyt, mistä se harva on koskaan käynyt näin jännittävältä kuulostaon peräisin. vassa erämaan kohteessa.

Paikalla ollut Pentti Untinen tuli esiin Samuli PaulaVarttitunnin päästä tultiin risteykseen, josta tie olisi harjun ”Suomenselän vieriltä” ja ”Karhunpiilo” -kirjat jatkunut noin reilun kymmenen kilometrin päässä simukanaan. Hän tiesi kertoa, että näissä kirjoissa taloa jaitsevalle Yli-Lestin kylälle. Bussimme kääntyi oikealon kutsuttu nimenomaan Karhunpiiloksi. Paulaharju le ja vajaan 100 metrin päässä näkyikin määränpäämon ollut kuvaamassa tätä paikkaa ja on luultavasti tunme, punaiseksi maalaamaton tummanruskeapintainen tenut olevansa täällä turvassa kaikilta metsän pedoilhirsitalo. Moni kyytiläinen ajatteli, että olimme tulleet ta. Hän kai on antanut paikalle kyseisen nimen. Tämän entisaikaiselle metsänvartijan talolle , mutta sitä talo ei kuultuamme tuli vähän sellainen olo, että onko perhokuitenkaan ollut, vaan kauniilla paikalla seisova ryhlaisia huijattu, kun koko "Karhunpiiloa" ei ole ollut oledikäs järven läheisyydessä sijaitseva maalaistalo. Talon massakaan. ympäristö kasvoi pitkää heinää ja talon ympäri kiersi Yli-Lesti-seura vastaa talon ylläpidosta ja vuokraa taauton levyinen niitetty tie. Pihalta johti leveä polku järloa vieraille 55 euron vuorokausihinnalla ja vuokralaiven rantaan. Polun varrella oli uudenlainen punainen sia on ollut noin 60 vuosittain. Yöpymiseen talossa on saunarakennus ja järven rannalla kahden tynnyrin vakahdessa kamarissa kuuden hengen makuutilat, joten rassa hyvin keinuva laituri. tänne voi tulla isommallakin porukalla.

Joulu 2024

55

Kaikkia komennettiin kohteliaasti siirtymään kahville suureen tupaan, jonka seinät olivat pelkkää patinoitua hirttä. Mitään eristettä ei ollut talon sisä- eikä ulkopuolella. On tainnut olla tarkenemista kovilla talvipakkasilla! Keskellä tupaa oli pitkä pöytä ja raskaat penkit sen kahta puolta. Pöydän ympärille ja seinustoilla oleville tuoleille istuimme juomaan kahvia. Talossa ei tietenkään ollut sähköä ja kaasuhellalla näyttivät naiset kahvia keittävän. Iso takka oli vastannut talon lämmityksestä ja ruoan laitosta.

Kahvittelun jälkeen eläkeläisjoukko kokoontui talon pihalle penkeille istumaan tai seisomaan sopivaan rinkiin talon kuistin ympärille. Kuistille asettui istumaan talon viimeinen asukas Kauko Kujala, joka oli lupautunut kertomaan Lehtosen talon historiasta ja asumisestaan talossa. Hän kertoi entisajan elämästä rauhalliseen ja selkeään tyyliinsä. Hän on asunut talossa lapsuudestaan saakka isovanhempiensa kanssa ja kertoi, ettei elämä syrjäisessä paikassa ollut sen kummempaa kuin muuallakaan tuohon aikaan. Hän kävi alakoulun viisi ensimmäistä luokkaa Perhon puolella Salamajärven koulussa, jonne tien kautta on noin 15 kilometriä ,mut-

ta polkuja pitkin oikoen noin kymmenen kilometriä.

Ei matkaa kuljettu joka päivä, vaan hän oli kortteerissa koulun lähitalossa 7-vuotiaasta lähtien. Yleisön puolessa tuota vähän kauhisteltiin, että ei onnistuisi nykynuorilta lähteä kotoaan noin nuorena. Kuudennen luokan Kauko kävi Mökälässä Julius Korven talossa, jossa koulu sijaitsi. Olihan sinnekin matkaa vajaa 10 kilometriä.

Talon lähiympäristössä oli kytömaa, josta saatiin rehua muutamalle lehmälle ja lampaalle. Pihapiirissä oli navetan ja riihen rauniot. Kauko muutti kansakoulun käytyään 14-vuotiaana vanhempiensa kanssa Toholammin Härkänevalle. Nuorena miehenä Kaukon koti ja perhe perustettiin Yksipihlajaan, josta he työelämästä eläkkeelle siirtymisen jälkeenkin hyvin viihtyvät.

Kaukolta kysyttiin, onko hän täältä seitsemän kilometrin päässä Perhon Valvatissa metsänvartijan tilalla asuneen Martti Kujalan sukulainen ja sanoi olevansa Martin serkku.

Haastattelun jälkeen porukka siirtyi järven rantaan, jossa oli sakkia odottamassa valmiiksi paistettuja makkaroita, joita retkeläiset alkoivat innolla popsia. Kellon ollessa puolen kolmen maissa Matkanjohtaja Mikko Hänniselle huomautettiin, että ryhmän piti olla kolmen aikaan Perhossa. Silloinpa tuli kiire kiittää ohjelmasta ja tarjoilusta ja komentaa joukot takaisin pihapiiriin, sillä jännittävä arvonta oli vielä suorittamatta. Kotimatkalla kuulin monen retkeläisen kehuvan, että olipa mukava reissu, vaikka "Karhunpiiloa" ei nähtykään. Aika oli kulunut kuin siivillä ja eläkeläiset olivat saneet mahan täydeltä makkaraa sekä elämyksiä erämaan rauhasta kauniin Lehtosenjärven hiljaisuudessa. Monet varmaan miettivät, ettei eläminen ollut ennen helppoa kaukana muusta asutuksesta, mutta ei Kauko Kujala sitä yhtään moittinut, vaan sanoi olleensa ihan tyytyväinen asuessaan lapsuutensa kalaisan Lehtosenjärven rannalla.

Teksti: JORMA SILLANPÄÄ, Perho Kuvat: MIKKO HÄNNINEN, Perho

Pentti Untinen kertoo ja Kauko Kujala Karhunpiilon kuistilla.

56

Pihapiirissä ihmetellään ja kysytään.

Joulu 2024

In Memoriam�

Perholainen

Martta Vikman 30.9.1932 – 5.4.2024

Elämäntyönsä Martta teki maatalousyrittäjänä. Hänet tunnettiin ahkerana kotiseutuihmisenä ja kirjoittajana, jonka herkissä runoissa alueen maisemat, elämäntyyli ja ihmiset tuotiin lämpimällä tavalla näkyväksi. Martta sävelsi myös omia runojaan, tunnetuin niistä on hänen laulunsa Perhonjoki.

Kuulkaapas kerranki

M

inun tekee mieli kerranki tuua juluki, minkälainen on tämmösen meleko tavallisen Perhon akan elämänkaari. Ainakin minä oon sen niin nähäny. Jo penskasta asti on otettu huomioon kaikki kyvyt mitä voi jo oskarin kokosesta harrastaa.

Ko oli se savileipäin ja kivikupin palasten ja käpylehemäin rusteluaika takanapäin ja kouluikään keretty, alako jo velevollisuudet painaa päälle, niinkö nuo puun kannot iltapuhteella, viien kilometrin koulumatkan jäläkeen, ko oli umpitietä hiihetty paripuolisuksilla vantuunpeukalot rikkinäisinä ja jäässä ja villasukan polvet parsittuna ja aavistuksen verran taas päivän koitoksissa lohenneena.

Ne yöpuut oli tärkiä kantaa, että sai lämmintä siihen yhteiseen makkuukamariin, missä äitin ja isän lisäks nukku neliä tai viis suuruksensyöjää. Mutta sai siitä valakiasta muutaki hyötyä ko lämmön, sai siitä valonki, että näki läksyt tehä. Ko meni kakluunin etteen polovilleen ja pani kirijat ränkylle siihen etteen, ni kyllä siinä kotilaskut ja -läksyt sai

tehyks. Hyvin ne tehtiinki ja numetua kenessä on keuhkotauti. Liekö rot oli sen mukaset. tuo testi ihan satarosenttinen ollu?

Niin ne talavet veivattiin koulua Sitte ne venekyytit, mitkä sain ja ko tuli kesäloma, se vasta oli tosi isän ja äitin kans olla ko ne verkkoja lommaa. Ensimmäisenä lomapäikoki, ne oli parraita hetkiä koko lapvänä koriattiin isän kans vähän aitosuuskesinä. Niin elävästi tullee mieja, merkiks mihin lehemiä ei saanu leen ne airojen kitinät ja vinkumiset, päästää. Ja sitte seuraavana aamuna ko äiti souteli tyynellä järvellä, usein paimeneen. Kyllä siinä eräskin leilaulellen kauniilla äänellään. Ja mipäkiivu hupeni, ko paimenellahan nä sain istua venneen kokassa, äitin on tunnetusti aina näläkä. Aina oli selän takana. Ei sitä tunnetta saa nyjuostava hakemaan lissää leipää. Aikyajan vempeleillä syntymään, ainakaki kulu paremmin ko oli jottain kaan tähän ikkään eläneelle. syömistä. Mutta ne vareksen Sitte tuli se rippikouluaisaappaat, kyllä ne oli eleka. Ja se oli sitä aikuistumimentissään, ko avojaloin sen tuskallista aikaa. Ko Murrejoka paikkaa koluttiin. sota-ajan jäläkeen ne po-Voi itku niitä saunareislokupyörät ei etustaneet pakina suja, ko koitettiin hautua ihan näitä nykyajan monija liottaa lämpimällä veelvaihteisia, ni ei niillä matlä niitä sierrettyneitä kintkanteko ollu ihan heleppua. tuja. Meinas muuten älä päästä Amerikasta saatuun umpikumko niihin vettä pantiin, mutta pesmeen, ko se oli auringonpaisteessa tähän niitäkin piti. ja kyllä sitä taas paukahtanu, pani pojat kauroja aamulla kummasti mentiin, ko piti täytteeks, ja sitte tossu reijän päälsinne paimeneen joutua. le. Sillä vekottimella sitä piti vain aiOli siinä lapsuuessa toki muutakuisen paperit hankkia. Muistan ko ki ku työtä. Oli siinä huvitustaki. viimisenä rippikoulupäivänä lasSai sitä uija ja kalastaakki. Sillalta kin yhtä jyrkkää mäkiä alas lähti se oli mukava onkia salakkia ja samalla tossu siittä reijän päältä, ja arvaksylykästä perhonjoin vetteen ja kahkaaa jos lystäätte, ne täytteet lensi Joulu 2024

57

komiassa kaaressa tyttöparan silimille ja vähän muuallekki.

Sitte ko minä rippivaatteita hankin, tein ensimmäisen kaupan ominpäineni. Yks kauppias kirkolta tilas liinaa Helsingistä tyttöjen rippimekkoihin, ni minä vain ominpäineni laskuun ottamaan kankaan. Oli lauantaipäivä. Menin siskon luo pesemään lattioita ja tahhoin tätä neulomaan mulle rippimekon huomiseks.

Kyllä siinä asiat hoitu molemminpuolisesti, ja minä sain lähtiä kottiin mekko kainalossa. Kyllä minua vähän pelotti, että mitä kotona sa-

notaan ko minä olin teheny velekaa, omin päineni. Sanovat vain, että mitä oisit aamulla päälles pannu, jos et teheny nuin.

Ei sitä siihen aikaan palijon tiijetty toisen sukupuolen etustajista. Eihän niitä poikia uskallettu vielä viis- tai kuustoista kesäsinä ees vilkuilla varkainkaan. Jos jotaki tuli vähän itekseen aateltua sillälailla, ni meinaa vähän vieläki ujostuttaa, vaikka ne aatokset oli ihan viattomia.

Suuresta lapsikatraasta ko minäki lähin 18- kesäsenä maalimalle mieltymään, niinkö sanotaan, ei se to-

Vanhuksen jouluaatto Hän kulkee yksin, allapäin tuo vanhus harmaapää.

Kyyneleet silmissänsä näin, hän hiljaa kiirehtää.

Ja jouluaaton hämärään käy lailla toisten hän, tutulle hautakummulle sytyttää kynttilän.

Nyt kaikuu laulu, ihana temppelin kuorissa.

Ja vanhus kuulee laulun tuon rakkaiden haudalla.

Hän nousee, sisään kiiruhtaa ja yhtyy laulamaan.

On joulu nyt, nyt joulu on, niin sävel kajahtaa.

On kummun alla lapsonen ken lähti täältä varhain.

Ja vierellensä laskettiin elämän toveri parhain.

Hän kauan kanssaan elää sai ain aikaan vanhuuden.

Siks` tuntee eronikävän, kaipuun ja tyhjyyden.

Ja joulun suurta sanomaa taas kerran kuulla saa.

Sen paimenille enkelit riemuiten kuuluttaa.

Taas vanhan mieli keventyy, taas rinta rauhan saa.

Ja vaikka silmä kyyneltyy, saa aatos aikain taa.

Nyt siirtyy vanhus, vaieten taas toisen haudan luo.

Ja uuden valon syttyen saa loisteen kumpu tuo.

Se poika, juuri mieheksi kun ehti varttumaan, hän sotaan joutui lähtemään, maan eestä kaatumaan.

Ja lailla toisten, poistuu hän kirkosta pimeään.

Vain joulutähti syttyvä valaisee tietänsä.

Hän kulkee hitain askelin majaansa matalaan, ja jouluvirttä hyräilee ain yhä uudestaan.

Nyt nukkuu nurmen alla nuo rakkahat rauhassaan.

Ja vanhukselle lohdun tuo taas viesti joulunmaan.

On vapahtaja syntynyt, se mieleen ilon saa.

Ja joka joulu syttynyt on tähti Juudaan maan.

On monet kerrat miettinyt hän mittaa elämän.

Vaan Isän käteen uskonut on päätösvallan hän.

Mut miettii, jospa viimeinen ois joulu täällä mulla.

Mä tahtoisin, luo rakkaiden jo ikijouluun tulla.

MARTTA VIKMAN, Perho

58

Joulu 2024

tisesti mittään kullankaivuuta ollu.

Ujo ja arka tytönhupakko ko pistetään ison talon emäntää pas-saamaan tuppaan ja navettaan sai siinä monesti tuntia, että minä oon ihan epäonnistunut yksilö tässä parempien maalimassa. Ei ne emännät palion pumpulissa pyörittele köyhän kersaa. Mutta kotua saatuilla evväillä sitä neki reissut tuli heitettyä. Ne evväät oli annettu ohojeeks , että pärijää ko niitä nouvattaa. Siinä oli ensiks ahkeruus, nöyryys, rehellisyys ja kunnioitus isäntäväkiä kohtaan. Kyllä ne vain täyty polovet taittua niiaamaan ja liekö tuossa oon palijon hävinny, vaikka niin teinki. Joskus vain mieliala ja polovet ei pelannu yhteen.

Menihän seki aika jotenki ja löysin taas työpaikan omasta pitäjästä. Siittä alako uusi jakso tälle tarinalle.

Sitä oli jo elämänkokemusta niin palijon, että uskalsi jo vähän lirttailla.

Löyty sopivan näkönen nuorimies ja sillä vappaa paikka pyöränrungolla.

Siinä sitä alettiin punomaan juonia toisen päänmenoks, sekasi ne päät saatiinki. Aikasa ko luuhattiin yhessä ni ruvettiin jo puhumaan yhteisestä tulevaisuuesta. Tosi siittä sitte tuliki.

Kestäny se on, se yhteinen yritys, vaikka olosuhteet ei ollu kaikkein helepoimmat. Taas vain tyttöriepu eksy toisten orren alle ja perrään katottavaks. Selekäpiissä se tuntu ko tiesi, että aina katotaan jostain kulumalta, että mitä se tekkee ja miten se tekkee. Enimmäkseen väärin ja huonosti. Mutta sovittu mikä sovittu, työtä tehtiin pitkää päivää ja käsipelillä.

Yks hyvä puoli sattu olemaan minun kohallani, ko osasin istua sillon oikian pyörän rungolle ja että kuljettaja sattu olemaan laatuun käypää sorttia. Aina ne vaikiat päivät jotenki sumpliintu ko oli hyvä olokavarsi johon sai väsyneenä retkahtaa.

Siihe saatiin joukon jatkoks pikkuhilijaa poikia ja tyttöjä, ja ei se elämä taitais ihan täyttä ollakaan, jos ei niitäkin kokemuksia ois. Ko alettiin päälle näkemään, miten miniän on asiat, ni kyllä vanhan lanellipaian helemat pääsi uuteen tehtävään. Kaikki vanha oli sillon ihan hyvää. Ko sai oikein kolominurkkasen housureun pistää taipperineuloilla paian helemaan kiinni, ni oli lapsella tosi lämpimät ja luonnomukaset housut.

Vähän isompana sitte jo lämpsähousuihin vaihettiin. Aika nuorina niitä totuteltiin jo housun kuivana

pysymiseen. Pesän eessä ko vähän takapuolia lämmitteli ja käänteli, ni kohta jo alkoi lorina kuulua. Se oli aina yhen housun säästö. Pakkas ne pesuveetki olla joskus hyvinki hukassa.

Talavella enimmäkseen lumesta sulatettin pyykkiveet. Kesäsin jostain puron pohojalta löyty sen verran märkää, että sai jotenkuten housunretuja käyttökeleposeks.

Kyllä se vesi oli sillon vasta tosi pitkää. Nyt se ei sitä ookkaa ko se tullee joka talon hannoista. Navetassa sitä vettä kans tarvittiin, sillon niinko nytki. Lehemätki joi sitä niin mahottomasti ko sitä ämpärillä kiikutettiin henkilökohtasesti itekulleki. Sen sonnan kans ei ollu mittää ongelmaa ko otti oikein tomerasti kiinni talikon varteen ja potkas sontaoven selälleen ja alako paiskomaan.

Kyllä siinä tämän päivän sähkönapit ja paskervillerit ois jääny toiseks.

Ei ne hajut ollu navetassa hetikään

niin pistäviä ko tänäpäivänä. Voi varjele ko oli kuumalla veellä oikein hyväks hauotut ruumenet ja siinä seassa käsin riivityt lehtikerpun riippeet, ni se haju oli suorastaan houkutteleva. Lehemät ootti vahti suupielessä, vaikkei se suuruspuoli ollukkaan kaikkein paras. Rippaus jauhua aina ruumenkerroksen välliin sai ihmeitä aikaan. Maitoki oli niin pakteerivappaata ettei siitä menny kenekään suu väärään muutenko sillon ko se loppu kesken. Nyt ei taho saaha niin puhasta maitua, että se herrain suuhun kelepais. Jos ei oikein taho löytyä vikkaa, ni tekastaan yks ylimääränen pykälä, että siinä on liikaa muka jottain tuhannen itiöitä, ettei se kestä seisua piisalle kauan. Siinä on sitte kiitos karijanhoitajille ja tilatankin pesijöille. Ei sitä toisen ja kolomannen luokan maitua kuitenkaan näy kaupan hyllyissä alennusmyynnissä.

Kaikki se myyvään samalla hinnalla

muuten,mutta se maito jossa ei rasvaa oo justiin yhtään on vähän halavempaa ko se maito, josta ei oo ihan kaikkia rasvaa viety.

Mutta mitäs mina nyt tässä purnaamaan ko oon jo vastuusta vappaa. Oottelen tässä vain vanhan päiviä ja sormet syyhyten eläkkeelle pääsyä. Ja alan nauttimaan siittä yhteiskunnan suomasta turvasta, joka kuuluu niin pahhoille ko hyvillekki. Ja jos oikein ossaisin ne päivät ottaa ei vanhuutta oiskaan. Se ois vain kauemman eläneen akan iltapäivää, jota on lupa viettää näin muistelemalla ollutta ja mennyttä. Jos terveyttä ois suotu jotenki kohtuullisesti, ois se tietenki tosi suuri palakinto kaikista niistä vuosista, joita oon tässä muistellu vähän irvaillen, mutta tosi suurella haikeuella.

MARTTA VIKMAN, Perho

Rauhallista Joulua ja onnellista Uutta Vuotta!

KULJETUS Juha Riihimäki Ky

Yhdessä eteenpäin

Rohkaisten, tukien, auttaen www.fysiojarviseutu.fi Alajärvi, Lappajärvi, Perho, Vimpeli

Soraa ja mursketta

@fysiojarviseutu

0400 369 049

Joulu 2024

59

Jätehuolto ja ja kuljetus kuljetus Jätehuolto

M. Hautala Oy Aatunkuja Aatunkuja 5, 5, 69950 69950 Perho Perho puh.040 040557 5575352 5352 puh.

Kuljetus Jarmo Jarmo Kuljetus Möttönen Oy Oy Möttönen Lämpösäädellytkuljetukset kuljetukset Lämpösäädellyt ammattitaidolla ammattitaidolla Jarmo040 040724 7243338, 3338,Timo Timo040 040732 7324858 4858 Jarmo

Avoinna: Ma-Pe 9-17 La sulj. tai sop. muk.

Soita jajakysy kysy lisää!

Avoinna:Ma-Pe Ma-Pe9-17 9-17•••La Lasulj. sulj.tai taisop. sop.muk. muk.Soita Soitaja kysylisää! lisää!

Avoinna:

69980 Möttönen Möttönen 69980 (06) 863 863 2351 2351 (06)

Puh. Puh. 050 050 3565 3565 550 550 Puh. jorma.koivuniemi@ jorma.koivuniemi@ jorma.koivuniemi@ perhoneraelamykset.fi perhoneraelamykset.fi perhoneraelamykset.fi Penningintie 454, Penningintie454, 454, Penningintie 69950 Perho 69950Perho Perho 69950

LINJA-AUTOLIIKENNE LINJA-AUTOLIIKENNE LINJA-AUTOLIIKENNE SALMINEN SALMINEN SALMINEN PERHO PERHO •• Puh. Puh. 0500 0500 566 566 669 669 jyrki.salminen@saunalahti.fi jyrki.salminen@saunalahti.fi

TAKSI TAKSI KARI KARI MATTI MATTI SALIN SALIN

69950 69950 Perho Perho Puh. Puh. 0400 0400 263 263 939 939 Kela-ajotmyös myösRaahen Raahenja ja Kela-ajot Tampereenkeskusten keskustenkautta. kautta.

Tampereen

Tervetuloa Tuohimaalle!

Tuohimaalle!

Tervetuloa Ravialue ja ja huoltoalueet huoltoalueet kunnostettu. kunnostettu.

Ravialue

PERHON RAVIRATA RAVIRATA OY OY PERHON

PERHON APTEEKKI

69980Möttönen Möttönen••Puh. Puh.0400 0400796 796999 999 69980

Koulutettu hieroja hieroja Koulutettu

LEENA AROKKI Jylhäntie Jylhäntie 80, 80, Möttönen Möttönen

Roosa SoilePannula Pannula Soile

Puh. 040-531 6442 Puh.040-531 040-5316442 6442 Puh. Jyväskyläntie 4, Perho Jyväskyläntie4, 4,Perho Perho Jyväskyläntie

PERHON FYSIOTERAPIA FYSIOTERAPIA OY OY PERHON Jyväskyläntie44HH3, 3,69950 69950Perho Perho Jyväskyläntie www.perhonfysioterapia.fi| |p. p.0400 0400865 865389 389 www.perhonfysioterapia.fi Fysioterapiaayli yli30 30vuoden vuodenajan ajan •• Fysioterapiaa Kelansuorakorvaus suorakorvauslääkärin lääkärin •• Kelan määräämästähoidosta hoidosta määräämästä

Tutkimuksetja jahoidot hoidot •• Tutkimukset myösilman ilmanlähetettä lähetettä myös Lahjakortit,hieronnat hieronnat •• Lahjakortit,

HAUTAMUISTOKIVET HAUTAMUISTOKIVET PERHOSTA PERHOSTA

suoraan valmistajalta valmistajalta edullisesti! edullisesti! suoraan Hautakivimallisto esillä, tule Hautakivimallisto esillä, tule tutustumaan tutustumaan tai tai tilaa tilaa esite! esite!

PERHON PERHON HAUTAKIVI/RAKENNUSKIVI HAUTAKIVI/RAKENNUSKIVI OY OY Porasentie 929, 69950 Perho www.perhonrakennuskivi.com Porasentie929, 929,69950 69950Perho Perho www.perhonrakennuskivi.com www.perhonrakennuskivi.com Porasentie

ststititit ek ekst ät ätek lis lisät eieiltltltääälis MMei M inin ta takikikiviviviin au auta hhhau et et ks ks ru rukset er erru ka kaiviviver jajajaka llä llä!!! ää äällä ka kannnpppää pppaiaiaika

Myynti:Veijo VeijoViitala Viitalap.p.0400 0400327 327431, 431,Ritva RitvaViitala Viitalap.p.0400 0400865 865012 012 Myynti:

60 58 58

J. J. Isomöttönen Isomöttönen Oy Oy

Parturi-Kampaamo Parturi-Kampaamo

Avoinna:ma-pe ma-pe9-17, 9-17,la la10-14 9-13 Avoinna: ma-pe 9-17, la 10-14 Avoinna:

ettuullooaa TTeerrvvnen hhooiittoooonn ä n hhyyvvääaäakkttiiivviisseeeenenn!! e e a e s a jj toouuttuukks kkuunnt

Koneurakointi ja ja Koneurakointi kuljetus kuljetus

2024 Joulu2023 2023 Joulu

KULJETUS LOUHULA LOUHULA,, PERHO PERHO KULJETUS Rahtikuljetukset•• 0400 0400 363 363 385 385 •• Rahtikuljetukset

Eenergia erhon e nergia-PPerhon osuuskunta osuuskunta Ostaa haketta haketta Ostaa p.0400 0400 796 796 999 999 p.

Taksi- ja linjaautoliikenteen sekä T a k aTaksip - so jia-ltltjianoja ali-innje myynnin palvelut a u t o l i i k e n t e e n autoliikenteen sekäsekä poltstaom aianletamypyihnanlitnap! alvelut polttoainemyynnin palvelut sasmaam lta lptaihp alithaa! lta!

TakT si-akjasi-linjaja-linjaautoaliuikteonlitikeeenntseeknäsekä polttpooaltinto em aiynyenmnyinynpnainlveplaultvelut samaslatamaplithaap ltiah!alta!

Jyväskyläntie 631, 69980 Möttönen

3 623113, 869-98w0wM wö.attpötnaeip Jyvä(s0k6y)lä8 n6 t ie n ale.fi J(0y6v)ä8sk6y3lä2n13ti8e -6w 31w, w 6.9a9 ö.tfti önen p8 ta0ipM ale (06) 863 2138 - www.aptaipale.fi

KONEURAKOINTI KELLOKOSKI OY

Täyden palvelun

yväskyJlyävnätsieky6lä3n1,ti6e9693810, 6M9ö 9t8t0önMeö nttönen K-Rauta-maatalouskeskus 06) 86(3062)13 88 63- 2w1w 38w.-ap wtw aiw p .alpet.fai ipale.fi

Perhon keskustassa.

Tule, Sinua palvellaan!

69950 PERHO

Puh. (06) 863 1550 (06) 863 1551 PERHO

AUKI: MA-PE 6.45-17.00 LA 8.30-13.00

kipakka.pohjonen@pp.inet.fi

- kaivinkone- ja maansiirtotyöt - sorat, hiekat, murskeet paikalle toimitettuna - lavettikuljetukset

Kari: 0400 328 779, Onni: 040 748 0435 Niko: 0400 215 601

TÄYDEN PALVELUN TALO

PERHON TALOUSKAUPPA

IKILIIKKU • monipuoliset tuoretiskit • edullinen hintataso • ystävällinen ja palveleva henkilökunta • pitkät aukioloajat

Aukioloajat: Maanantai-perjantai 7.00–21.00 Lauantai 7.00–20.00 Sunnuntai 11.00–19.00 Puh. 06 863 1300

Auto- ja pienkonekorjaamo

KORJAAMO RAUMA Ay Puh. 040 543 6501 69920 OKSAKOSKI

Puh. (06) 863 2103 040 833 6086, Juha 06 863 2286, Rautaosasto 0400 824 969, Petri

www.perhontalouskauppa.fi

Kampaamo Jyväskyläntie 3, 69950 Perho 040 705 0519

Koulutettu hieroja

Anne Taipale P. 050 537 5004 Jyväskyläntie 4 • 69950 Perho

Reposer Oy

PERHO 0400-797058 Joulu 2024

61

Eläkeliiton XXI liittopäiville ja kesäjuhlille KRYPTO Vuokatissa osallistui n. 1100 eläkeliittolaista K-P:n piiristä virallisia kokousedustajia oli paikalla 20, ja kaikkiaan 33 osallistujaa.

Piirimme tekemä ehdotus liittovaltuutetuiksi vuosille 2024–2027 nuijittiin myös hyväksytyksi.

Valituiksi tulivat: I-alueelta Sari Torppa, Veteli 1. vara Tellervo Pakkala, Kaustinen 2. vara Ritva Hotakainen, Halsua II-alueelta Marjatta Tjäru, Kokkola 1. vara Harri Jylhä, Kälviä 2. vara Helena Tilus, Himanka III-alueelta Anneli Järvenoja, Toholampi 1. vara Mikko Nivala, Sievi 2. vara Marketta Similä, Lestijärvi

Piirimme voimanaiset Riitta-Liisa Kankkonen, Taina Alanko ja Marjatta Tjäru valmistautuvat valtakirjojen tarkastukseen.

Viralliset kokousedustajamme istuivat urheasti katetun jään päälle sijoitetuilla paikoillaan 4–5 tuntia.

Löydä kätketyt sanat

SANAHAKU

©Terhi Kontio 2024

Ken hommaa haluaa helpottaa, voi sivulle 93 kurkistaa... ©TerhiKontio2024

62

Joulu 2024

Pietarsaari

Pietarsaaren järviseutulaisilla on oma talo Pietarsaaren Övermark eli nykyinen Pohjanmaan järviseutu on ollut merkittävä vuosisatojen ajan.

1500-luvulta alkaen 1800-luvun loppupuolelle tervan tuotannon ja puutavaran takia ja sitten kaupungin teollistumisen kasvaessa työvoiman isona reservinä. Pietarsaari oli 1950-luvulta alkaen niin härmäläisten kuin järviseutulaisten ”Amerikka”. Työtä löytyi helposti miehille ja naisille. Pietarsaaren suurimpien teollisuuslaitosten kehittymisen ja kasvun mukana tarvittiin kaupunkiin lisää työntekijöitä. Schaumanin ja Wärtsilän kasvaessa kaupunkiin muutti ryppäittäin järviseutulaisia.

1960-luvulla osa järviseutulaisista muutti Ruotsiin osa Pietarsaareen. Maatalous ei enää elättänyt pienillä tiloilla. Niinhän kävi ympäri Suomea.

J

ärviseutulaiset ovat sopeutuneet varsin hyvin Pietarsaareen, mutta henkinen irrottautuminen Järviseudusta ja kotikonnuista on aina oma prosessinsa. Tänne muuttaneet järviseutulaiset puuhamiehet ja -naiset alkoivat Järviseutuseuran innostamana miettiä 1970-luvulla järviseutulaisille omaa yhdistystä ja rantapaikkaa, mutta sitä ei löytynyt. Pietarsaaren Järviseutulaiset yhdistys kuitenkin perustettiin v. 1979. Monista Järviseudun kunnista tuli Pietarsaaren 10-20 prosenttia asukkaista. Maaseudun muutos oli valtaisa!

1980-luvulla kaupunki osoitti lopulta ajatellulle Järviseututalolle tontin. Pikaisesti puuhaihmiset saivat kasaan pääomaa, puutavaraa, lahjoituksia, lupauksia talkootyöstä ym. Kaikki Järviseudun kunnat, pietarsaarelaiset pankit, Schauman ja monet muut yritykset antoivat taloudellista ja materiaalista tukea. Perusta valettiin kesällä 1988 ja talo oli valmis 1989. Monet silloin ”soomannilta” eläkkeelle siirretyt 55-vuotiaat olivat hyvässä iskussa rakentamassa taloa.

Siitä lähtien Järviseututalo on yhdistänyt eri sukupolvien järviseutulaisia ja oman kylän muuttajia. Monet häät, ristiäiset, syntymäpäivät, hautajaiset kuin kokoukset ja koulutuksetkin on pidetty jykevässä hirsirakennuksessa.

Yhdistyksen jäsenmäärä on luonnollisesti supistunut innostuneen alun jälkeen, mutta jatkuvasti tulee myös uusia jäseniä. Toiminta on kaiken kattavaa ja leppoisaa.

Joka torstai tavataan, juodaan aamukahvit ja vaihdetaan

kuulumiset niin ajankohtaisista asioista kuin sairauksistakin ja kaikesta maan ja taivaan välillä. Välillä on myös esitelmöitsijöitä mutta yhdessäolo on luultavasti tärkeintä.

Yhdistyksen ja talon toiminta perustuu erilaisiin ryhmiin ja tiimeihin. Näin asioita tehdään talkoovoimin, mutta järjestäytyneesti. Esiintyviä ryhmiä ovat Talonpojat-pelimannit ja Muuttolinnut-kuoro. Muun muassa keittiöllä, kiinteistöllä, reissuilla on omat tiiminsä. Kaikille halukkaille löytyy paikka niin halutessaan.

Yhdistyksen toiminta ja talon ylläpito vaativat rahoituksensa ja se tulee lähinnä vuokrista ja jäsenmaksuista.

Talous on haasteellista, kun samalla pitää jo kunnostaa ja uusia paikkoja. Toistaiseksi on onnistuttu.

Syksyllä valmistuvat Järviseututalon ja yhdistyksen omat kotisivut sekä sähköposti ja facebook. Eli siirrytään tähän päivään, uuteen aikakauteen.

Järviseututalo on lajissaan harvinainen, luultavasti ainoa Suomessa. Tämä osoittaa toisaalta tänne muuttaneiden toimeliaisuudesta ja yhteenkuuluvuudesta, toisaalta henkisestä kotiseudun rakkaudesta, olkoon se sitten lapsuus- tai nuoruusmuistoja tai side Järviseudulle jääneisiin sukulaisiin. Pohjalaisten ylioppilaiden Botta Helsingissä on omaa sarjaansa.

Järviseututalo on vapaasti kaikkien vuokrattavana erilaisia tilaisuuksia varten joko itsepalveluna tai pitopalveluna.

PENTTI SILVENNOINEN, Pietarsaari

Joulu 2024

63

J&A Car Service AB AUTOKORJAAMO

Jaakonkatu 43 68600 Pietarsaari Jens 045 119 2332 Andreas 040 831 0309 ja-carservice@outlook.com

Koko Pohjanmaan parhaaksi

JALOSTAMME METSÄÄ MAAILMALLE www.conalin.com

SANNIN KEITTIÖ Lounas Juhla- ja pitopalvelu Päiväkummuntie 65 68600 Pietarsaari

Raatihuoneenkatu 11 Pietarsaari Puh. 06 7899000 www.forstaapoteket.fi

Pieni mutta Palveleva shkyhti www.upmpietarsaari.fi www.upmmetsä.fi www.upmtimber.com/fi

64

Joulu 2024

ZĂƵŚĂůůŝƐƚĂ :ŽƵůƵĂ ũĂ ,LJǀćć hƵƚƚĂ sƵŽƚƚĂ ϮϬϮ5͊ ZĞƐĞƉƚŝͲ ũĂ ŝƚƐĞŚŽŝƚŽůććŬŬĞĞƚ ǀŽŝƚ ƚŝůĂƚĂ ŵLJƂƐ ǀĞƌŬŬŽĂƉƚĞĞŬŝƐƚĂŵŵĞ ǁǁǁ͘ŵĞĚŝĂƉƚĞĞŬŬŝ͘Ĩŝ

PIETARSAAREN KEILAHALLI

WĂůǀĞůĞŵŵĞ ŵĂͲƉĞ ϵͲϮϬ͕ ůĂ ϵͲϭϴ͕ ƐƵ ϭϮͲϭϴ

;WLJŚćƉćŝǀćƚ ǀŽŝǀĂƚ ǀĂŝŬƵƚƚĂĂ ĂƵŬŝŽůŽĂŝŬŽŝŚŝŵŵĞͿ

MEDI-APTEEKKI <ŽƵůƵŬĂƚƵ ϰ͕ WŝĞƚĂƌƐĂĂƌŝ͕ ƉƵŚ ;ϬϲͿ ϳϴϭϬϳϳϬ

Puh. 050 524 6634

Näin meillä – vanhusneuvostossa

O

lemme mielestämme hyvin aktiivinen vanhusneuvosto, johon kuuluu kahdeksan eri eläkejärjestön edustajaa, lähes kaikki Pietarsaaressa toimivat eläkeläisyhdistykset. Koemme olevamme ikäihmisten edunvalvontayhteenliittymä, jonka tehtävänä on laaja-alaisesti käsitellä ja tarkastella ikäihmisiä koskevia kysymyksiä.

Vanhusneuvostomme puheenjohtaja Ulla Grönvall-Streng on topakka ja innokas, niinpä asiat sujuvat.

Odotamme ongelmiin myös vastauksia eikä vain hyminöitä. Teknisenä sihteerinä toimii kaupunginhallituksen edustaja, joten asiat menevät nopeasti suoraan hallintoon.

Hyvinvointialueiden muodostamisen jälkeen paikallisten vanhusneuvostojen asema ja tehtävät ovat hiukan epäselviä. Pietarsaarella on jäsen hyvinvointialueen vanhusneu-

vostossa. Lain mukaan kunnille jää asukkaiden ennaltaehkäisevä toiminta. Sitä paikallinen vanhusneuvosto mielestämme tekee.

Pietarsaaren, Luodon, Pedersören ja Uudenkaarlepyyn vanhusneuvostot ovat pitäneet kaksi yhteistilaisuutta ja tätä kautta haemme painoarvoa ongelmakysymysten ratkaisemiseksi.

Samalla tutustumme toisiimme.

Paikallisesti olemme valmistelleet vanhusneuvostolle toimintaohjeet ja tehtäväkuvan. Asiat ovat varmasti samoja kuin muuallakin: Kela-taksit ja niiden toiminta, potilaskertomusten kieli, lääkäreiden pysyvyys, lääkäriin pääsy, ensiavun lääkäreiden kielitaito, mistä tieto erilaisiin kysymyksiin, ikäihmisten neuvolatoiminta.

Joulu 2024

Toivomme, että alueiden kaavoitusten yhteydessä voimme lausua mielipiteemme ikäihmisiin vaikuttavista asioista. Vanhusviikosta ja erilaisista projekteista ja tapahtumista välitämme tietoa yhdistyksillemme. Kokoonnumme säännöllisesti kuusi kertaa vuodessa hyvin valmistellun esityslistan pohjalta ja ”muut asiat” on aina käytössä! Näin meillä.

PENTTI SILVENNOINEN Vanhusneuvoston vpj., Pietarsaari Kuva: TAINA ALANKO 65

Sievi

Matkakertomus

Näkymä Oulujärvelle Kajaanin Paltaniemestä.

Sokkomatkalla Kajaanissa Sokkomatkoja on järjestetty jo noin 20 vuoden ajan. Niiden suosio jatkuu edelleen, koska ne tuovat yllätyksiä ja jännitystä lähtijöille.

E

läkeliiton Sievin yhdistyksen tämän kesän sokkomatka suuntautui Kajaaniin.

Sievissä on valittu pieni ryhmä, joka miettii minne lähdetään ja millaisia matkoja kunakin vuonna järjestetään. Vuosittain sokkomatkan suuntaa pitää vaihtaa.

Tämän vuoden sokkomatkalaisia oli 50. Matkaa varattaessa pitää ilmoittaa erityisruokavaliot ja muut erityistoiveet. Matkaan liittyvät tiedot esim. vaatetuksesta, lähtö- ja paluuajasta ilmoitetaan matkailmoituksessa.

Menomatkalla Kajaaniin pysähdyttiin Otanmäen seurakuntatalolla kahvilla, jonka järjestelyistä vastasi kylän kyläyhdistys. Kylää esit66

teli meille nuorisovaltuutettu Onni Pikkarainen ja hän kertoi, että kylässä asuu n. 600 asukasta. Kylän suurin työllistäjä on Transtechin tehdas, jossa on töissä n. 600 henkilöä. Kaivos on tarkoitus avata uudestaan ja sekin tulee työllistämään monia satoja uusia työntekijöitä.

Matka jatkui edelleen kohti Kajaania, jossa meille oli tilattu kahden tunnin mittainen kaupunkikiertoajelu ammattioppaan johdolla. Kävimme ensin Eino Leino talossa Paltaniemellä Oulujärven rannalla. Sen jälkeen suuntasimme upeaan seinä- ja kattomaalauksin koristeltuun kirkkoon. Opas oli monistanut meille virren ”Oi muistatko vielä sen virren, jota lapsena Joulu 2024

laulettiin” sanat ja lauloimme sen upeasti yhdessä. Sanat tähän virteen on kirjoittanut Eino Leino.

Kierros jatkui Paltaniemen museotietä pitkin Oulujoen rantaa myötäillen Kajaanin keskustaan.

Meille esiteltiin edesmenneen presidenttimme Urho Kekkosen asuintalo, koulu ja 9 m korkea muistomerkki ”Suuri aika”.

Puolenpäivän jälkeen menimme lounaalle Ravintola Forsiin tehdasalueelle. Ruoka oli maittavaa ja jokaiselle löytyi jotakin, koska tarjoilu oli noutopöydästä.

Opaskierroksen päätyttyä kävimme ostoksilla R-Collectionin tehtaanmyymälässä. Uutta oli se, että aikaisemmin heillä myytyjä

Niin saapui joulu.

Hiljaa hiipien – kuin sukkasillaan Varoen kurkisti ovesta, arasti pyytäen tulla Kun oli viipynyt hetken lähti Ja lähtiessään Kuuli kiireisen ihmisen huokaisevan helpotuksesta ANNE-MAJ MÄENPÄÄ , Sievi

Paltaniemen kuvakirkon upeat kattomaalaukset.

Oi muistatko vielä sen virren Oi muistatko vielä sen virren, jota lapsena laulettiin Kun yö liki ikkunan liikkui, se virsi, se viihdytti niin Se antoi rintahan rauhaa, se uskoa unehen loi Jos muistat vielä sen virren, nyt laula, laula se oi Oi muistatko vielä sen virren, jota äitini lauleli Kun pienoista helmahan unten hän hellästi tuuditteli Se rauhan enkelit taivaan luo lapsosen vuoteehen toi Oi muistanhan vielä sen virren, mut laulaa, laulaa en voi Oi muistatko vielä sen virren, vaikka sointu sen himmeni Kun eksyin syntien teille, se vienosti väreili Se katkoi kahlehet valheen, se rintahan taistelon toi Niin, muistanhan vielä sen virren, vaan laulaa, laulaa en voi Oi vielä mä kerran sen virren, sun kanssasi laulelen Jos siivin puhtahin tullen saan vuoksesi taivaaseen Saan uuden kirkkahan hengen, minun luojani lahjaksi soi Ja silloin, silloin sen virren, taas laulan, laulan ma oi

Seurakuntatalo, Otanmäki, Kajaani

Sanat: Eino Leino • Sävel: Oskar Merikanto

hyväkuntoisia vaatteita ostetaan takaisin ja laitetaan myyntiin edullisesti. Jotkut onnistuivat tekemään hyvät kaupat. Viimeinen kohde oli Pekka Heikkisen leipomo, josta osa sai ostettua yli sata vuotta juureen tehtyä ruisleipää. Tulomatkalla pysähdyimme vielä kahvilla Pyhännällä.

Päivä oli aurinkoinen kaunis kesäpäivä ja kohteet mielenkiintoisia.

Sokkomatkan hintaan sisällytämme aina bussimatkan, lounaan, 1–2 kahvit, vierailukohteiden pääsymaksut ja ammattitaitoisen oppaan palvelut kohteessa.

PAULA AHOLA, Sievi Eläkeliitto Sievin yhdistyksen matkavastaava

Eino Leino talo Paltaniemessä.

Joulu 2024

67

Terttu Nikkarikoski on ollut monessa mukana Tertun kohdalla pätee vanha sanonta, että ikä on vain numeroita.

94-ikäisellä Tertulla on ilmiömäinen muisti ja hän pystyy johdonmukaisesti kertomaan sekä vanhoista, että uusista asioista. Haastatellessani Terttua ihmettelin hänen hyvää kuntoaan sekä muistia, mutta tuntuu hänellä vaivojakin olevan.

O

n sydän- ja sepelvaltimotauti sekä diabetes ja astma, joten tabletteja täytyy ottaa useita päivän mittaan. Tosin minulla on erittäin säännölliset elämäntavat ja uskon niiden olevan suhteellisen hyvän kuntoni takana, kertoo Terttu Nikkarikoski.

- Herään aamulla aina ennen kuutta. Sisäinen kello herättää. Keitän heti aamusta puuron ja syön. Kuuntelen radiosta uutiset sekä aamuhartauden ja laulan virttä mukana. Jos vielä väsyttää menen uudestaan pötkölleen ja voin jopa nukahtaa vähän. Radiosta tykkään kuunnella esimerkiksi Muistojen Bulevardia. Se on aivan ihana ohjelma ja sieltä tulee hyvää musiikkia monesta maasta. Televisiosta tykkään katsella sarjaohjelmia. Erityisesti englantilainen sairaalaan sijoittuva sarja oli hyvä ja läheinen, koska itsekin olen työskennellyt sairaalassa Ruotsissa. Myös jumalanpalvelukset katson televisiosta aina.

- Yhdeksän aikaan keitän kahvin, jonka kanssa syön voileivän. Kahdentoista aikaan syön itse tekemäni lounaan tai käyn joskus ulkona syömässä. Syönnin jälkeen istuskelen jonkin aikaa ja lähden sitten lenkille. Kesällä teen monesti jopa kahden tunnin lenkin molemmille hautausmaille. Iltapäivisin luen paljon. Olen lukenut muun muassa 10-osaisen maailmanhistoria -sarjan. Arto Ojakankaan kirjoista pidän myös paljon, Terttu kertoo päivärytmistään ja harrastuksistaan.

Terttu on innokas kirjoittamaan runoja, joita hän myös lausuu eri tilaisuuksissa, kuten kuvassa EL:n Sievin yhdistyksen tilaisuudessa seurakuntakodissa.

sen jälkeen topparoikan mukana ratatöissä. Sen jälkeen työ vei taloudenhoitajaksi Kokkolaan ja Helsinkiin.

Välissä piti tulla kotiin lehmiä hoitamaan. Kahdeksan vuoden jälkeen hän muutti jälleen Kokkolaan, missä työskenteli taloudenhoitajana, kauppaliikkeessä ja viimeiseksi vaatetustehtaalla. Vuonna 1964 lomalla ollessaan Terttu huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa Ruotsissa asuva perhe etsi taloudenhoitajaa. Sille tielle Terttu jäi. Perheestä tuli aikaa myöten myös hänen perheensä. Terttu kouluttautui Ruotsissa sairaanhoitajaksi ja työskenteli siellä muun muassa yöhoitajana 13 vuotta.

Vuonna 2000 Nikkarikosket muuttivat Kokkolaan, mistä myöhemmin Sieviin. Terttu on kirjoittanut elämänvaiheistaan kirjasen Tertun tarina, johon voi tutustua ainakin Sievin kirjastossa.

OIVA KANKAANPÄÄ, Sievi

- Lapsuudestani muistan paljon asioita. Meillä oli Kukossa pieni maatila mitä vanhempani viljelivät. Äidillä oli muutama lehmä hoidettavana ja isä joutui kulkemaan paljon töissä kodin ulkopuolella. Muistan meidän kaikkien lasten syntymät paitsi Meerin, koska olin silloin vain 1,5-vuotias. Äiti synnytti kaikki kahdeksan lasta kotona, mikä oli silloin yleinen tapa.

- Sotaanlähtö oli isälle kova paikka. Vanhin sisareni oli silloin neljäntoista ja rippikouluiässä. Itse olin yhdeksän ja nuorin lapsi vasta kahden kuukauden ikäinen. Isä tuli kamariin hyvästelemään meidät lapset, enkä koskaan unohda hänen surullista ilmettään, kun hän meitä katseli.

Tertun työura on ollut pitkä ja vaiheikas. Se alkoi 16-vuotiaana tyttösenä sepelin kärräyksellä Eskolan asemalla ja 68

Joulu 2024

Jouluruno Kuusijuhlaa vietämme, kynttilät sytytämme.

Parhain hetki koittaa, jouluevankeliumia ei mikään muu voi voittaa.

Tapahtuu ihmeellinen hetki, taivaallisen väen yön retki.

Paimenille enkeli ilmoitti heille lapsi on syntynyt meille vapahtajaksemme saapunut.

Lupaus on täyttynyt vanhemmat nimen antanut hän on Jeesus, avun antaa meidät pelastaa.

Armon antaja meidän kuorman keventäjä (virsi 21) Kiittäkäämme Jumalaa, kaiken hyvän antajaa.

TERTTU NIKKARIKOSKI, Sievi

SIEVIN KUNTA

Metsäkoneurakointia nykyaikaisella kalustolla

SÄHKÖASENNUS T. Huhtamäki KYLMÄKONEHUOLTO A. Huhtamäki Järvikyläntie Järvikyläntie 248, 248, Sievi Sievi

Puh. 050 411 8795

Koneyhtymä

045 170 8484 Ylivieskantie Ylivieskantie 177, 177, Sievi Sievi

KÄNSÄLÄ OY Elektroniikkatie Elektroniikkatie 5, 5, 85410 85410 Sievi Sievi p.

0400 266 141, 0400 p. 0400 266 141, 0400 889 889 507 507

- luomumansikat - luomuvadelmat - luomumustaherukat - luomuhunaja - marja- ja hunajavalmisteet - mehiläistuotteet - mehiläisvahakynttilät

ISOKUMMUN Sievin LAMMASTILA Vesiosuuskunta Liikenne Huovari: Sievi, eläkeliiton joululehti: 114 x 60 pmm Kukonkyläntie 663, Sievi puh. 040 7399 027 isokummun.com

Vahtolantie SIEVI Vahtolantie 5, 5, 85410 85410 SIEVI Puh. 044 274 8649 Puh. 029 Säilynmäentie 47,480 85470 Puh. 480 029Kiiskilampi, Sievi Päivystys jälkeen Päivystys työajan työajanalangonluomu@gmail.com jälkeen 0440 0440 766 766 287 287

TILAUSAJOT

Sievin Kukka ja Hautauspalvelu Ky

P. 08 3110 388 Puh. 08-480 048 0400 686 148

KOTILAINEN OY

LVIS LVIS •• KODINKONEET KODINKONEET •• •• ILMALÄMPÖPUMPUT ILMALÄMPÖPUMPUT •• AURINKOSÄHKÖ AURINKOSÄHKÖ

SIEVI • Puh. 08 481 230

��

POP TOIVO HYVÄÄ JO Haikolantie 18, 85410 Sievi • P. 08 480 017 Haikolantie 18, 85410 Sievi • P. 08 480 017 Avoinna Avoinna ma-pe ma-pe 9-18 9-18 ja ja la la 9-14 9-14

Maansiirtourakointi ja haketukset

• Yritys- ja kokousmatkat • Virkistysretket • Pelimatkat • Teemaretket KONEKORJAUS •H. Lomamatkat PETÄJISTÖ

Metsätietoa Metsätietoa verkossa: verkossa: www.mhy.fi/pyha-kala www.mhy.fi/pyha-kala Palveleva Palveleva metsäpuhelin metsäpuhelin 08-420 08-420 047 047

Puh. 041 433 4821 Puh.

Metsänomistajat

asiakaspalvelu@liikennehuovari.fi

SÄHKÖURAKOINTI

Palvelemme ammattitaidolla Puh. 050 465 9049

KONE JA ENERGIA VALTONEN OY Pekantie 9, 85410 Sievi Puh. 0500 193 042

METSÄNOMISTAJAN ASIALLA!

PYHÄ-KALA PYHÄ-KALA

Sievin Kukka ja Hautauspalvelu Ky Puh. 08-480 048 0400 686 148

Sievin LVI- ja rakennuspalvelu Oy

LUOTETTAVA KUMPPANI

HUOLTOASIOISSA. Kiinteistöhuolto 044 996 2340 Viljamaa Ay info@huoltokulma.fi

@huoltokulma

0400 337 213Pohjanmaan Osuuspankki • p. 020 110 5500

www.huoltokulma.fi/ Alahärmä • Kauhava • Kortesjärvi • Oulu • Siev

Pelti ja rakennus MUHOLA OY

SOMERO-TRADING

Yritystie 1, 85410 Sievi

Puh. 040 9104 657 lvi@sievinlvi.fi

Rakennuspeltityöt Rakennuspeltityöt kattavasti kattavasti -- asennus asennus Mekaniikkatie Mekaniikkatie 14, 14, -- myynti myynti 85410 85410 SIEVI SIEVI Puh. Puh. 0400 0400 281 281 427 427

Piirin bocciamestaruudet SOMERO-TRADING OY Sieviin

Laukut Kengät Laukut & & asusteet asusteet Kengät Kantolantie Kantolantie 8, 8, Sievi Sievi Ma-Pe Ma-Pe 9-17, 9-17, La La 9-14 9-14

Hyvää joulua!

Puh. 08-480 310 www.sievishop.fi

68

Joulu Joulu2023 2024 Joulu 2023

69

Piirin boccia

- luomumansikat - luomuvadelmat - luomumustaherukat - luomuhunaja - marja- ja hunajavalmisteet - mehiläistuotteet - mehiläisvahakynttilät

POP TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA!

Puh. 044 274 8649 Säilynmäentie 47, 85470 Kiiskilampi, Sievi alangonluomu@gmail.com

Laukut & asusteet

Kengät

Kantolantie 8, Sievi Ma-Pe 9-17, La 9-14

Puh. 08-480 310 www.sievishop.fi

THAI BUFFETRAVINTOLA Jussintie 13, Sievi

Hyvää joulua!

Pohjanmaan Osuuspankki • p. 020 110 5500 • www.poppankkipohjanmaa.fi Alahärmä • Kauhava • Kortesjärvi • Oulu • Sievi • Tiistenjoki • Ylihärmä • Ylivieska

Sieviin lajissaan ensimmäinen miesten TonkKumin piirin mestaruus!

Kisat pidettiin 15.8.2024 Kokkolassa Villa Elbassa vietetyn liikunta- ja ulkoilupäivän yhteydessä.

Miesten sarjan kultaa sai Ari Sipilä Sievistä, hopeaa Jorma Sillanpää Perhosta ja pronssia Markku Mäki-Asiala Kokkolasta. Osallistujia sarjassa oli 22. Onnea voittajille!

70

Joulu 2024

Toholampi

Elämä on pieniä unelmia

H

oivakodin olohuoneessa istuu vanha mies.

Hän istuu pyörätuolissa, kädet vähän liikkuvat, mutta jalkojen kantavuuteen ei voi luottaa. Hän ei puhu paljon ja niissä puheissa, mitä puhuu, on usein negatiivinen sävy.

Miehen poika tulee käymään ja istuu viereen. Asiaa ei ole paljon, puhutaan harvakseen. Pihalla he näkevät talon koiran käyskelevän. Mies havahtuu heti nähdessään koiran ja toteaa: Se on meidän Halli tuo. Se tulee aina minua puhuttelemaan tuolla pihalla.

En ollut koskaan huomannut, että mies kiinnittäisi mitään huomiota koiraan. Minua liikutti se, että hän koki niin voimakkaasti sen, että koira käy hänen kättään lipaisemassa kielellään, se oli puhuttelua. Poika sitten kertookin, että heillä on aina ollut koira ja siksi se on isälle tärkeää.

Karjalanpiirakoiden leipominen yhdessä on antoisaa terapiaa.

Toinen tapaus liittyy suoraan hoitotyöhön. Eräs vanhus oli hyvin rajoittunut toimintakyvyltään, hänen koko ruumiinsa oli hyvin raihnainen, erittäin raskaan työn kuormittama. listäminen tapahtuu juuri hänelle ja se satuttaa juuri hänHänen jalkansa olivat lähes liikuntakyvyttömät, olkapäitä, tä eniten. Edelleen menen hoitamisen maailmaan, koska se niskaa ja käsiä tuskin pystyi liikuttaa. Vanhus kysyi: Haiseon minulle tutuin. Asiakas, joka odottaa apua ja on sen vavatko minun jalkani pahalle. Tietämättä mihin asia liittyi, rassa voidakseen asua kotona, tai asuessaan laitoksessa, kovastasin: Jalat joskus haisevat ja joskus eivät. Miksi kysyt. kee usein olevansa taakka, rasite.

Vanhus vastasi: Aina kun yksi työntekijä rasvaa minun jalOnko kiire aina todellista ja pitääkö sitä selvittää asiakkani, hän laittaa nenänsä puseronsa kauluksesta sisään ja kaalle niin voimakkaasti. Asiakas ei tee työvuoroja, eikä kääntää päänsä pois. päätä yksikön kokoonpanosta. Toisaalta voisimmeko ajaNämä tapaukset liikuttivat minua syvästi. Ajattelin, kuintella, että mennessämme asiakkaan luo voisimme puhua ka pienellä eleellä saamme toisen mielen hyväksi tai pahaksiitä, kuinka linnut lauloivat tullessamme. Kuinka kevät on si niin hoitotyössä, kun elämässä muupuhkeamassa kukkaan tai kuinka kautenkin. Onko tosi, ettemme huomaa, niita ovat syksyn lehdet.

Elämä on kaunis ja hyvä elää sille joskus tuntuu, että se on tieten tehtyä.

Luettelo siitä kuinka paljon olemjolla on aikaa ja tilaa unelmille Jouduin itse olemaan useita viikkoja me tehneet ja kuinka paljon on vielä ja mielenkeveys ja mielenkeveys… sairaalassa, kun nuorin lapseni syntyi. tekemättä kuuluvat työyhteisömme Irwin Goodman Lapsi oli sinivalossa ja syytä tutkittiin. palavereihin. Useinhan olemme hiljaa, Olin hädissäni ja pelkäsin, ettei lapsekun meidän pitäisi puhua asiallisella ni selviä. Yksi hoitaja toi aina minulle, aloittaessaan työtasolla. Elämässämme on niin tärkeää, että meillä kaikilla vuoronsa, pienen kannun mehua ja sanoi: Juo paljon, että on unelmia ja suunnitelmia eteenpäin. Niiden ei tarvitse maito nousee. Oikein odotin tämän hoitajan töihin tuloa. olla isoja, pienien poikien unelma on tehdä hieno lumiSe hoitaja antoi minulle toivon. Hän ei koskaan näyttänyt linna. Vanhuksen unelma nähdä lumilinnan tekovaihe, tai kiirettään, vaikka tiedän, että sitä on samalla lailla kaikilla. tehdä itse karjalanpiirakoita, niin kuin kotona Karjalassa.

Seuraukset siitä, että menetämme unelmamme ovat kohtaKiireestä puhuminen on tabu, siitä ei paljon uskalleta pulokkaat. Menetämme unelmamme, jos meidät lokeroidaan hua, ainakaan kyseenalaistaen sitä. Olen seurannut monia vain taakaksi ja rasitteeksi. tahoja ja huomannut yhtäläisyyksiä alalla, kuin alalla. Kiire on harvoin, jos koskaan asiakkaan syytä ja kuitenkin syylMAIJA KORTETMAA, Toholampi Joulu 2024

71

Ikäihmisten talosta monen toimijan kokoontumistilaksi

Jussinpirtillä tavataan!

Toholammilla entisen Maunulan vanhainkodin kohdalla on viitta Jussinpirtille.

Kunta rakennutti tämän talon 1990-luvun alkupuolella ikäihmisten asumisyksiköksi. Siinä oli kuudelle asukkaalle oma huone ja yhteinen oleskelutila sekä tarvittavaa hoivaa. Kun keväällä 2009 keskustaan valmistui Männistön palvelutalo, asukkaat siirrettiin sinne ja Jussinpirtti jäi tyhjilleen.

TALOLLE UUSI TARKOITUS Talo pysyi Jussinpirttinä, mutta sen toimintaa hallinnoimaan perustettiin 21.2.2011 Toholammin Hyvinvointikeskus Maunu ry. Aloitteellisena lienee ollut Eero Halmetoja, joka toimi perustamiskokouksen puheenjohtajana. Sääntöjen mukaan ”yhdistys edistää sellaisia toimintamuotoja, jotka ylläpitävät ihmisten sosiaalista, henkistä ja fyysistä vireyttä sekä parantavat heidän aktiivista ja itsenäistä selviytymistään”.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys aloitti runsaan vuoden

päästä Pirityiset ry:n rahoittaman yleishyödyllisen kehittämishankkeen (2012–2013). Sen tarkoitus oli vakiinnuttaa uudenlainen osallistujaa aktivoiva henkistä ja fyysistä jaksamista edistävä hyvinvointitoiminta. Projektityöntekijän tehtävään valittiin Mari Määttälä. Tavoitteena oli luoda Jussinpirtille sopiva ikääntyvien päiväkeskustoimintamalli. Aluksi haluttiin lisätä liikuntamahdollisuuksia ja tarjota erilaisia liikunta- ja kuntosaliryhmiä. Tuolloin kunta hankki nykyäänkin käytössä olevat senioriväelle sopivat kuntosalilaitteet ja lahjoitti ne Jussinpirtille.

Laulu ja hupaisat jutut pitävät Äijäköörin virkeänä.

72

Joulu 2024

Jussinpirtti monenlaisten harrastusten ja kohtaamisten paikka.

HANKETOIMINTA JATKUU Uutena toiminnanohjaajana aloitti Helena Kärnä syksyllä 2014. ”Heti saatiin päälle täysi häkä: mukana oli myös kuntouttavaa työtoimintaa, josta peruspalveluliikelaitos Jyta maksoi osan, mikä oli merkittävä tulo”, Pirkko Hautala kertoo.

Vuoden 2016 alussa oli vuorossa kolmivuotinen Plakkari-hanke, edelleen Pirityisten kautta. Se pyöri hyvin ja toimintaa oli paljon. Oli siis kaksi asiaa päällekkäin: hanketoiminta ja Jussinpirtin perustoiminta.

Hankkeen omavastuuosuus tehtiin talkootyönä. Rahoituksen ansiosta valmistettiin isot toholampilaisia merkkihenkilöitä esittävät käsinuket, kirkossa esitettiin pääsiäisnäytelmä ja keväällä 2018 Liisa Kujala kirjoitti nukeille näytelmän Jäljenjättäjät. Syksyllä toteutettiin vielä Kujalan käsikirjoituksen pohjalta samanniminen lyhytelokuva, jonka Satu Sadinkangas ohjasi.

KOHTI NYKYISTÄ TOIMINTATAPAA Hankkeen ja alkuvuosien tekemisen kautta on muodostunut perusta Jussinpirtin nykytoiminnalle. Hyvinvointikeskus maksaa vuokraa kunnan tekniselle toimistolle, ja kunnanhallitus on avustanut samalla summalla.

Toholampilaisilta yhdistyksiltä ei peritä vuokraa, yksityisiltä perittävä käyttökorvaus on 30 e. ”On tärkeää, että yhdistyksen talous on kunnossa”, muistuttaa Pirkko Hautala, josta oli 2017 tullut hallituksen puheenjohtaja. Hankkeen loputtua hallitus oli päättänyt alkaa toimia omavastuullisesti, sillä henkilöstön palkkaamiseen ei ollut resursseja. ”Nyt huolehditaan kauden kahvituksista – niitäkin on joka viikko ainakin kahdesti - ja muista käytännön asioista sekä ideoidaan uutta”, Pirkko kuvailee Jussinpirtin toimintaa.

Viikoittaisia tapahtumia ovat nykyään naisten ja miesten ohjatut kuntosaliryhmät, Äijäköörin kokoontumiset sekä Soiten järjestämä toholampilaisten van-

husten päivätoiminta. Muita säännöllisiä tilaisuuksia ovat mm. Keski-Pohjanmaan Omaishoitajat ry:n kokoontumiset, Nuppi ja ruppi -ryhmä ja Eläkeliiton Toholammin yhdistyksen kahvitilaisuudet.

Kun kylällä ei juuri ole muita kokoontumistiloja, ulkopuolisten käyttäjien määrä on lisääntynyt. Esimerkiksi Taito Keski-Pohjanmaan käsityöhön ja askarteluun liittyvä ohjaus ja LC Toholampi/Tohottaret ovat löytäneet paikkansa Jussinpirtiltä.

Tapahtumia järjestettäessä pyritään tuomaan hauskuutta ja viihtymistä, kuten tietovisailloissa tai Kulttuurisaliin viedyissä Kivi-kimarassa, jonka ohjelma rakentui Aleksis Kiven tuotannon pohjalle syksyllä 2023, ja Elämäni biisi -illassa maaliskuussa 2024. Tärkeää on välittää myös yleissivistävää tietoa, esim. eri yrityksistä.

Yhteistyö muiden järjestöjen ja organisaatioiden kanssa tuo lisäarvoa. Maalaismarkkinat on toteutettu Pajamäen perinnekeskuksen kanssa, ja seurakunnan kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä.

TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Samoin kuin toiminnan alkuvaiheessa nytkin tehdään monenlaisia asioita ihmisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin hyväksi. Pientä uudistamista on haaveissa, esimerkiksi kuntosalilaitteiden osalta. Hyväksi koetaan se, että hallituksen jäsenillä on erilaisia vahvuusalueita ja linkkejä eri yhteisöihin.

Ennen kaikkea olisi tärkeää saada välitettyä tietoa siitä, mitä ja kenelle yhdistys tuottaa ja miten se toimii.

Paikallislehden ja sosiaalisen median ilmoittelu toivottavasti välittää sen, että Jussinpirtin toiminta on tarkoitettu kaikenikäisille ihmisille, vaikka se vieläkin mielletään vahvasti vain seniori-ikäisille tarkoitetuksi.

Tavataan Jussinpirtillä!

Joulu 2024

SINIKKA JUTILA, Toholampi Kuvat: VARPU RAHKONEN 73

Palvelun verran Palvelun verran parempaa kyytiä parempaa kyytiä

HUUSKON HUUSKON TAKSI

Toholammin Toholammin Kelloliike Kelloliike Ky Ky

LUOMAN

Puh. 06 06 885 885 101 101 Puh.

KORJAAMO KORJAAMO KY KY

Kirkkojärventie Kirkkojärventie 148, 69300 Toholampi 148,69300 69300Toholampi Toholampi Kirkkojärventie 148, Puh. Puh. 0400 265 992 Puh.0400 0400265 265992 992

Kosmetologi Kosmetologi Tuu.Lii. Tuu.Lii.

Sykäräinen Sykäräinen

ja 1+8 1+8 heng. heng. bussi bussi ••• Henkilöauto Henkilöauto Henkilöauto ja inva- ja ja paarivarustus paarivarustus inva-

Puh. Puh. 06-862 06-862 3027 3027

Egumaster Oy Oy LAMPINTORI LAMPINTORI Puh. 06 Puh. 06 885 660 06 885 885 660 660

Reikihoito sopii kaikille sopii kaikille Reikihoito sopii

Joulunlämpöä Oy LVI-Kellosalo LVI-Kellosalo Oy toivottaen Toholampi Toholampi Kiinteistönhoito Puh. Puh. Puh. 0440 0440 885 885 154 154

Erkki Jämsä

044 282 282 4480 4480 Tuula Tuula Liimatainen Liimatainen 044 Liimatainen

Hyvää joulua!

ANNELIN-REIKI ANNELIN-REIKI

Koe “Rakkauden energialla”. energialla”.

“Rakkauden energialla”.

Koe hoito hoito “Rakkauden Voin tämän taidon sinullekin Voin opettaa opettaa tämän tämän taidon taidon sinullekin kahden kurssilla, kysy lisää! lisää! kurssilla, kysy kahden päivän päivän kurssilla, Reiki Anneli Järvenoja AnneliJärvenoja Järvenoja Reiki Master Master Anneli p.

0849, www.annelinreiki.fi 0849,www.annelinreiki.fi www.annelinreiki.fi p. 040 040 829 829 0849,

puh. 0400 0400 583 583 750 750 puh.

750 egumasteroy@gmail.com egumasteroy@gmail.com egumasteroy@gmail.com

KALUSTE-ÄSSÄ KALUSTE-ÄSSÄ puh. (06) (06) 885 885 007 007 puh.

007

KUKKA-HUONE KUKKA-HUONE puh. (06) (06) 885 885 351 351 puh.

351

Tiemestarinkuja Tiemestarinkuja 4, 69300 Toholampi Tiemestarinkuja4, 4,69300 69300Toholampi Toholampi puh. puh.

050 570 9518 puh.050 050570 5709518 9518

Tervetuloa nauttimaan Lylyn Lylyn Pisaran Tervetuloa nauttimaan Pisaran liikuntaravintolapalveluista! liikunta- ja ja ravintolapalveluista!

Kirkkotie Kirkkotie 6, 69300 Toholampi Kirkkotie6, 6,69300 69300Toholampi Toholampi Puh. Puh. 06-885 032, 0440-863 937 Puh.06-885 06-885032, 032, 0440-863 0440-863 937 937

LVI-Kellosalo RRaauuhhaalllliissttaa JJoOy ouulluuaa!!

Toholampi Kiinteistönhoito Kiinteistönhoito Puh. 0440 885Jämsä 154 Erkki Erkki Jämsä

uimahalli, •••uimahalli, kuntosali ja liikuntasali uimahalli,kuntosali kuntosalija jaliikuntasali liikuntasali kahvila•••kotiruokalounasta ja grilliruokaa kotiruokalounasta ja grilliruokaa kotiruokalounasta ja grilliruokaakahvilakahvilaravintolasta ravintolasta ravintolasta Finn Springin •••Finn juomat tehtaanmyymälästä FinnSpringin Springinjuomat juomattehtaanmyymälästä tehtaanmyymälästä kokoustilat •••kokoustilat varattavissa kokoustilatvarattavissa varattavissa

Lylyntie Lylyntie 30, 69410 SYKÄRÄINEN Lylyntie30, 30,69410 69410SYKÄRÄINEN SYKÄRÄINEN www.lylynpisara.fi www.lylynpisara.fi p.

044 562 3170 www.lylynpisara.fi p. p.044 044562 5623170 3170

M.H Välikangas Oy M.H Välikangas Oy Toholampi Toholampi

KAIVUU MAA-AINES ♦♦ KULJETUS KULJETUS KAIVUU ♦♦ MAA-AINES

ja monipuolista monipuolista Laadukasta Laadukasta Laadukasta ja osaamista! fysioterapian fysioterapian fysioterapian osaamista!

www.maarakennusvalikangas.fi www.maarakennusvalikangas.fi puh. 0440 0440 885 885 156, 156, 0400 0400 265 265 339 339 puh.

Lampintie 308 3868 puh.

06 Lampintie 69300 Toholampi, Lampintie 2, 69300 Toholampi, puh.

06 885 499 Lampintie2,2, 2,69300 69300Toholampi, Toholampi,puh. puh.050 06885 885499 499 www.toholamminfysioterapia.fi www.toholamminfysioterapia.fi www.toholamminfysioterapia.fi

Kampaamopalvelut kätevästi kotonasi Parturi-Kampaamo Parturi-Kampaamo Parturi-Kampaamo KANNUS • SIEVI • TOHOLAMPI

PAULA

% 050 523 3031

TukkaTaksi Sykäräinen Sykäräinen Sykäräinen KIERTÄVÄ PARTURI • KAMPAAJA

Puh. 0400 Puh. 0400 Puh. 0400 264 264 329 329 MAIJA MÄNTYKORPI-LUOMA

74

2024 Joulu Joulu 2023 Joulu2023 2023

75 75

Joulurauhaa jokaiseen sydämeen !

Joulurauhaa joulurauhaa!

jokaiseen sydämeen !

Autokorjaamo joulurauhaa!

Harcar

Teollisuustie 3, 3, 69300 Toholampi Toholampi Puh. 044-3521 044-3521 591 591 info@toholamminautohuolto.fi info@toholamminautohuolto.fi www.toholamminautohuolto.fi www.toholamminautohuolto.fi Teollisuustie 3,

69300 Toholampi

Puh. 044-3521 591 info@toholamminautohuolto.f www.toholamminautohuo

Harri Hirvikoski Ojennustie 41, 69410 Sykäräinen Poikkitie 19, 69410 Sykäräinen 050 5460 136 Puh. 040 840 4848, 040Puh. 510 4090 / JiiPee

KIVIMAAN HUOLTOPoikkitie JA KORJAUS 19, 69410 Sykäräinen Hannu Kivimaa 040 750 1066

hannu-pekka.kivimaa@luukku.com

Puh. 040 840 4848, 040 Putkityöt 510 4090 / JiiPee

Auto- ja konekorjaus Metallityöt Sykäräisentie 602, 69300 Toholampi

* Vanhusten asumispalvelut * SOITA JA KYSY LISÄÄ: MirjamTupa p. 044 974 3428 Katariinan Kamari p. 044 973 8907

Poikkitie 19, 69410 Sykäräinen HOMM Puh. 040 840 4848, 040 510 4090 / JiiPee A

Maanrakennus •• Maanrakennus HHOOM ATT ITM U U! HOITUU Jätehuolto •• Jätehuolto !

Kuljetuspalvelut KIVIMAAN HUOLTO JA KORJAUS •• Kuljetuspalvelut Valtteri Valtteri Ramirent-vuokraus •• Ramirent-vuokraus 050324 324 1344 1344 050

Kiitos kuluneesta vuodesta!

Hyvää joulua ja onnea tulevalle vuodelle 2025!

Putkityöt Hannu Kivimaa Auto- ja konekorjaus KIVIMAAN HUOLTO JA KORJAUS Autokorjaamo

040 750 1066

Hannu Kivimaa hannu-pekka.kivimaa@luukku.com 040 750 1066

Metallityöt

Harcar

Putkityöt Sykäräisentie 602, 69300 Toholampi Hirvikoski Auto-Harri ja konekorjaus Ojennustie 41, 69410 Sykäräinen Metallityöt

Puh. 050 5460 136 HOM Sykäräisentie 602, 69300 Toholampi

* Vanhusten asumispalve

SOITA JA KYSY LISÄÄ: MirjamTupa THAI p. 044 974 342 BUFFETKatariinan Kamari p. 044 973 RAVINTOLA Jussintie 13, Sievi

MA • Maanrakennus HOITU T U! • Jätehuolto Kultaisia ja hopeisiaToholammille lajissaan • Kuljetuspalvelut Valtteri ansiomerkkejä • Ramirent-vuokraus ensimmäinen naisten 050 324 1344 hannu-pekka.kivimaa@luukku.com

EL K-P:n piirin kevätkokouksessa Toholammin kulttuurisalissa 29.3.23 jaettiin kultaisia ja hopeisia ansiomerkkejä. Vasemmalta merkkien ja kunniakirjojen luovuttajat piirin kunniajäsen Juhani Forslund ja liittovaltuutettu Heikki Koivisto, hopeisten merkkien saajat Helena 15.8. 2024 Kokkolassa Villa Elbassa vietetyn Kisat pidettiin Tilus Himangalta, Eija Mastokangas Halsualta, Anneli Järvenoja liikunta- jaTohoulkoilupäivän yhteydessä. Naisten sarjassa kultaa lammilta, Lahja Hautamäki Kälviältä ja Arja Videnoja Ullavasta sekä Toholammilta, hopeaa Marja-Liisa Hänninen saiHarri Ulla Ylipelto Hirvikoski kultaisten merkkien saajat Martti Autio PietarsaarestaPerhosta ja Kaarina ja Niepronssia Leena Hautala Kokkolasta. mi Lohtajalta. Hopeisten merkkien saajat RitvaOjennustie Järvelä,Osallistujia Helena41, Tiala 69410 Sykäräinen sarjassa 35. Onnea mitalisteille! ja Pentti Silvennoinen olivat estyneet saapumasta paikalle.

TonkKumin piirin mestaruus!

Autokorjaamo Harcar

THAI BUFFE RAVINTO

Jussintie Sievi

Puh. 050 5460 136

76

Joulu2023 2024 Joulu

Kultaisia ja hopeisia

75

Ullava

Kesämatkamme Ullavasta Rauhalahteen

Kun kaikki osuu nappiin

A

urinko paistoi lämpimästi, kesäkuu oli juuri alkanut. Odottelimme bussia Ullavassa ja tulihan se aikataulun mukaisesti. Varma ja tuttu kuski Matka-Vesan Vesa Hirsikangas oli itse puikoissa. Muutama ensikertalainenkin oli matkallamme mukana, toki tuttuja hekin, joten puheensorina täytti auton matkan alusta alkaen. Kuskimme, joka vastasi matkajärjestelyistä yhdessä matkavastaavamme Annikin kanssa, totesikin, että kun porukka on tuttua, hänen ei tarvitse meitä orjailla.

Kun Ullavan järvenympärys oli kierretty, täydennettiin Toholammilta vielä bussia muutamalla iloisella eläkeläisellä ja matka kohti Kuopiota alkoi. Menomatkalla pysähdyimme kahvittelemaan ja vähän oikomaan jalkojamme.

kohdalleen, vaan me saimme nauttia jäätelöä aurinkovarjojen alla istuskellen eikä sateenvarjoja tarvittu lainkaan.

Tori oli täynnä myyntikojuja, joten katseltavaa ja ihasteltavaa riitti. Kesän ensimmäiset mansikat olivat niin houkuttelevan punaisia, että olihan niitä saatava maistaa.

Hintakaan ei haitannut, oltiinhan nyt turisteja.

Kurkun taimia tuli myös matkaan. Monet tutustuivat Kuopion legendaariseen kauppahalliin. Torikäynnin jälkeen olikin jo majoittuminen kylpylähotelliin, niin ja tietysti päivän kohokohta, päivällinen noutopöydästä.

Illan sai jokainen viettää haluamallaan tavalla. Monet kävivät pienellä iltakävelyllä lähimaastossa ja moni pulahti kylpylän porealtaisiin virkistäytymään ja rentoutumaan.

Koska oli maanantai, vähän epäröimme, mahtaako Kuopion torilla olla elämää. Sadettakin oli luvattu juuri käyntimme ajaksi, mutta ennuste ei asunutkaan 76

Matkakertomus

Isä ja tytär, Pauli Huttunen ja Henna Korhonen, musisoivat tiistain illanvietossa Jätkänkampällä.

Joulu 2024

Mahdollisuutta viettää iltaa osallistumalla karaokeen laulaen, kuunnellen tai musiikin tahdissa tanssien, hyödynnettiin myös. Joukostamme löytyy laulajia ja tanssijoita ja kaikki voivat kuunnella ja nauttia illan tunnelmasta yhdessä istuskellen.

Tiistain aamupalan jälkeen oli vuorossa bingo, koska musavisa oli peruttu. Bingon jälkeen suunnistimme kauppakeskus Matkukseen, joka on aivan kaupungin kyljessä.

Usealla oli toivelistalla käynti tutuksi tulleessa Ikeassa.

Edellisistä kommelluksista viisaampina kaikki matkaajat olivat tällä kertaa matkanjohtajana toimineen Annikki Klemolan laskun mukaan ajoissa autolla, kun Vesa suuntasi bussin takaisin kohti kylpyläämme.

Puolen päivän aikaan palasimme majapaikkaamme, jossa lounaspöytä odotti ruokailijoita. Ajatukset alkoivat pian kulkea iltaa ja iltaohjelmaa kohden, sillä tiedossa oli illanvietto läheisellä Jätkänkämpällä. Ilta alkoi monipuolisella ja runsaalla päivällisellä ja jatkui yhteislauluilla haitarin ja viulun säestyksellä. Illan musiikista vastasivat isä ja tytär; Pauli Huttunen ja Henna Korhonen. Pauli Huttunen soitti haitaria ja lauloi ja Henna Korhonen soitti viulua ja lauloi. Molemmat ovat taitavia esiintyjiä ja he osasivat ottaa yleisön haltuunsa. Onneksi heiltä oli mahdollisuus hankkia tallenne "Kotikulmien Tähdet", joka on kunnianosoitus Savon kulmilla tanssittaneille ja viihdyttäneille muusikoille ja laulajille. Näin voimme palata näihin illan tunnelmiin vielä kotioloissakin kuunnellen tätä äänitettä.

Illan huipennus oli läheisen Kallaveden rannalla, jossa tukkijätkä esitti tukinuittotaitojaan. Tukin vieritys ei aivan mennyt suunnitelmien mukaisesti, sillä tukin pyörimisvauhti koveni kovenemistaan ja tukki pudotti miehen järveen. Tulkinnan varaan tosin jäi, oliko tarkoitus keventää katsojien jännitystä, sillä rannalta annetuista varoituksista huolimatta muutama putoaminen tuli todistettua.

Kesäisessä illassa, haitarimusiikin soidessa, hetki rannalla oli todella mieliinpainuva.

Aamulla herättyämme totesimme, että olikin jo kotiinlähdön aika. Paljon oli kuitenkin vielä nähtävää kotimatkallakin. Runsaan aamiaisen jälkeen lähdimme Pielaveden suuntaan. Edessä oli vielä yllätyskohde, joka pysyi salassa loppuun saakka. Käännyimme kapealle, lähes peltotieltä näyttävälle tielle ja siinä se oli; Pielaveden Taipaleen kylässä harmaa hirsikirkko, tsasouna, kuten ortodoksit kirkkoaan nimittävät.

Ortodoksipiispa Leo oli rakennuttanut tämän omaksi kirkokseen kotitilansa pellolle. Vierailupäivänämme piispa itse oli estynyt tulemasta paikalle. Sen sijaan meitä oli vastassa aviopari, joka hoitaa aluetta.

He olivat rakentaneet tämän tsasounan yhdessä talkooväen kanssa käsin veistetyistä hirsistä ja kivijalka oli muotoiltu vanhan kivinavetan kivistä. Rakennuksen eristeeksi oli käytetty pelkästään tuohta ja pellavaa. Rakentaminen oli kestänyt kaksi vuotta. Kirkon tunnusmerkki, sipulikupoli, oli päällystetty paanuilla, samoin katto. Kattopaanut ovat Tyrvään Pyhän Olavin vanhan kirkon ylijääneitä paanuja, jotka oli ostettu rakennusta varten. Sipulikupolin paanut oli veistetty paikan päällä. Ylimpänä oli kullattu risti. Viisi erikokoista kelloa kutsuu väkeä tilaisuuksiin, joita tsasounassa järjestetään.

Pelkkä vahinko vai yleisön viihdyttämiseksi suoritettu putoaminen vierivältä tukilta?

Ortodoksipiispa Leon kotitilansa pellolle rakennuttama tsasouna.

Saimme käydä myös sisätiloissa, jotka kuten arvata saattaa, oli sisutettu ikonimaalauksin. Ikonit on maalannut Harri Stefanius. Ikoneissa olevat tekstit on kirjoitettu karjalaksi. Pihapiiriin oli istutettu harvinaisia puulajeja, etupäässä lehti- ja hedelmäpuita. Tilan hoitajina toimiva aviopari on myös taitavia kiviaidan rakentajia. Siitä saimme todisteen käytyämme katsomassa heidän kunnostamaansa kiviaitaa Pielaveden hautausmaan ympärillä. Tämän hienon yllätyskohteen jälkeen olikin jo lounaan aika ja sitten suunnattiin kohti kotikontuja.

Matkamme osui nappiin, koska Matka-Vesa on turvallinen ja luotettava yhteistyökumppanimme. Sää suosi ja saimme alkukesän upeimmat päivät matkamme ajaksi.

Nautimme matkalla mielenkiintoisista kokemuksista, hyvästä ruoasta ja matkaseurasta. Matkanjohtajamme ja yhdistyksemme puheenjohtaja Annikki Klemola saa meidän kaikkien matkalla olleiden kiitokset onnistuneesta kesämatkasta.

Uusia matkakokemuksia odotellen,

Joulu 2024

Eläkeliiton Ullavan yhdistyksen puolesta ARJA VIDENOJA, ANNE-MAARIT HÄSTBACKA ja ELISA SIIRILÄ, Ullava 77

In Memoriam�

Pentti Seppä

21.3.1925 – 16.7.2024 Pitkän iän saavuttanut Ullavan viimeinen sotaveteraani Pentti Seppä on poissa

V

uosien saatossa hän oli monet kerrat Ullavan kirkossa arkun äärellä laulamassa Veteraanin iltahuutoa pois nukkuneille veteraaneille. Nyt on laulaja poissa ja Pentin pojat Raimo ja Reijo lauloivat hautajaistilaisuudessa hänen muistokseen.

Laulu oli Pentille rakas harrastus.

Kotioloissa hän lauleskeli loppuun saakka. Aikoinaan kirkkokuorossa, Ullavakuorossa ja lauluryhmässä laulaminen oli hänelle mieluisaa. Laulun lahjan lisäksi hänellä oli kädentaitoja, jotka säilyvät muistona jälkipolville.

Pentille oli suotu terveyttä niin, että hän osallistui ahkerasti miestenpiiriin sekä Eläkeliiton kahvitilaisuuksiin ja

matkoihin. Menetyksiäkin mahtui elämän varrelle. Nuoruudessa solmittu liitto Mairen kanssa päättyi Mairen sairastuttua vakavasti. Elämään löytyi kuitenkin vielä valoa, kun hän kohtasi Vapun. Hänen kanssaan yhteistä taivalta kertyi kahdeksantoista vuotta, hänestäkin oli kuitenkin luovuttava.

Sepänkylällä elämänsä asuen, maanviljelystä elannon perheelle hankkien kuluivat hänen miehuutensa vuodet. Sanonnan, vanhuus ei tule yksin, oli Penttikin huomannut todeksi kohdallaan. Niinpä hän oli miestenpiirissä todennut joutuneen sanomaan itselleen; pystyitpä sinä ennen.

Ote elämään säilyi vahvana lop-

puun saakka. Ajankohtaisten asioiden seuraaminen oli jokapäiväistä.

Pöydän ääressä lehtiä lukien ja samalla ohikulkevaa liikennettä seuraten.

Elämään lankesi varjo siinä vaiheessa, kun lääkäri oli todennut hänellä leukemian. Vain kuukausia aiemmin annettu lausunto: tauti on parantumaton, vei hänen voimansa.

Kahdeksaa kuukautta ennen satavuotissyntymäpäiväänsä oli hänen päiviensä määrä. Suurella kunnioituksella muistamme häntä Eläkeliiton pitkäaikaisena jäsenenä.

ARJA VIDENOJA, Ullava EL:n Ullavan yhdistyksen sihteeri

Menossa mukana urheiluvälinekaupan arjessa

Vierivä kivi ei sammaloidu

S

uomen pienimmäksi urheiluliikkeeksi itseään kuvaava yritys sijaitsee Kaustinen–Toholampi-tien varrella, Ullavan Haapalan kylällä. Urheilu-Shopin yrittäjä Antero Ala-Korpi kuuluu niihin, joka ei lähtenyt virran mukana Ruotsiin, jonne 60-luvun muuttoliike vei suuren osan samanikäisistä nuorista. Syntymäkotikin näkyy nykyisen kodin ikkunasta, joten kotipaikkauskollinen on varsin osuva ilmaisu hänestä.

Kunnan liikunta- ja vapaa-aikasihteerin työ nuorison parissa sekä velipoika Riston urheilu-ura piti kiinni liikunnan ytimessä. Urheilussa tarvittiin myös monenlaisia välineitä, lenkkareista ja keihäästä alkaen. Ajatus tuoda välineitä urheilua harrastavien saataville synnytti pienestä alusta mittavan urheiluliikkeen. Kun jotain laadukasta ja hyvää välinettä oli hankittava, löytyi sellainen Ala-Korvelta. Laatuun pa78

nostaminen onkin yrityksen ykköstavoite. Urheiluseurojen kisa-asusteet painatuksineen kuuluivat myös toimituksiin.

Yritystoiminnan aloittaminen vaati suhteiden luomisen urheiluseuroihin sekä maahantuojiin. Tämä kaikki vaati useamman puhelinsoiton.

Yhteistyökumppanina Anterolla on vuosikymmenten ajan ollut oma vaimo. Kun myymälä ja koti on samassa tilassa, vaati se vaimoltakin joustavuutta. Usein uusien toimitusten saavuttua kenkälaatikot valtasivat osan keittiöstäkin. Aukioloaikoja ei myöskään ole ovessa näkynyt, joten asiakkaita on pistäytynyt ehtoopuolellakin.

Lukemattomat ovat ne viikonloput, jolloin auto pakattiin urheiluvarusteilla ja matkattiin kisoihin eri puolille maata.

Talvella hallikisoihin ja kesällä urheilukentille. Nämä myyntitapahtumat loivat paljon asiakassuhteita. Kaikkea ei toki

Joulu 2024

Puheenjohtajan Puheenjohtajan vaihdos vaihdos

autoon mahtunut, joten posti sai toimitettavaa seuraavalla viikolla. Monet maamme menestyneimmistä urheilijoista kuuluvat asiakaskuntaan.

Liikkeen on jatkunut aina 70-luvulta, joten pal-Maarit että uusi puoliso alusta.

Sekä itkääntoiminta yhdistykseemme kuujon on muuttunut siitä, kun Norpan auto otti matkarahtialusta.

Sekä Maarit että uusi puoliso itkään yhdistykseemme kuuovat molemmat kasvaneet eteläisessä lunut ja eri tehtävissä palvellut na lähetyksiä tien varrelta heti aamuvarhaisella.

Postin kulovat molemmat kasvaneet eteläisessä lunut ja eri tehtävissä palvellut Suomessa, jonne molemmilla on ysMaarit Asp luovutti puheenjohku onnuijan myös muuttunut.

Postimerkkejä aikoinaan Suomessa, jonne molemmilla on ysMaarit Asp luovutti puheenjohtävyysja sukulaisuussuhteita.

Niinpä tajan varapuheenjohtaja Voit-liimattiin pikavauhtia lähetyksiin.

Merkitkin ovat menneisyyttä, sillä tävyys- ja sukulaisuussuhteita.

Niinpä nuijan paikkakunnalta varapuheenjohtaja Voit- muutto Salon seudulle tuli todeksi ketotajan Klemolalle muuton tänä päivänä tapahtuu netin kautta javään tietokone tu- seudulle tuli todeksi kemuutto Salon to Klemolalle paikkakunnalta muuton aikana. vuoksi.

Monetmaksu tuntevat Maaritin palostaa pakettiin vään aikana.mielin luovuimme heisvuoksi.

Monet tuntevat Maaritin paHaikein remmin nimelläosoitekortin.

Grönholm.

Uusi suEläkepäiville Antero ei ole Uusi ehtinyt jäädä, vaikka kasiHaikein mielin luovuimme heisremmin nimellä Grönholm. sutä. Pienimuotoinen läksiäistapahtuma kunimi tuli uuden aviopuolison myökymppinenkin on joaviopuolison takana. Terveyttä ja intoa on riittänyt, tä.

Pienimuotoinen läksiäistapahtuma kunimi tuli uuden myöpidettiin toukokuussa Lukkarin ruotä. Eläkeliiton lehdessä olleen kirjeenmikä sen parempi.

Yrityksen slogan oli pitkään, vierivätoukokuussa kivi pidettiin ruotä.

Eläkeliiton lehdessä olleen kirjeenkalassa.

Kukkakimpun Lukkarin lisäksi Maarit vaihtoilmoituksen välityksellä he löyei sammaloidu, ja Anteron kohdalla se on pitänyt paikkankalassa.

Kukkakimpun lisäksi Maarit vaihtoilmoituksen välityksellä he löysaijoka muistoksi vietetyistä yhsivät toisensa, Maarit ja Reijo. sa. Suunnitteilla on siirtää yritys Maarit Juho-pojalle, on ollutUllavassa sai muistoksi Ullavassa vietetyistä yhsivät toisensa, Maarit ja Reijo.

Maarit teisistä vuosista Siskon kahvipusseista toimi hallituksen jäsenenä sekä sihteeapunahallituksen liikkeen pyörittämisessä aikoina. teisistä vuosista Siskon kahvipusseista toimi jäsenenä sekäviime sihteepunoman kassin. rinä täydet kuusi vuotta. Pienen henpunoman kassin. rinä täydet kuusi vuotta. Pienen henTeksti ja kuva: gähdystauon jälkeen hän aloitti yhdis-ARJA VIDENOJA, Ullava Antero Ala-Korpi kengät lajin mukaan.

Teksti jajakuva: gähdystauon jälkeen hän aloitti yhdisARJA VIDENOJA tyksemme puheenjohtajana vuoden Maarit ja Reijo Aspin läksiäiset.

ARJA VIDENOJA tyksemme puheenjohtajana vuoden Maarit ja Reijo Aspin läksiäiset.

PP

Kickalan Kickalan Terapiatalli Terapiatalli toivottaa toivottaaasiakkailleen asiakkailleen ja ja yhteistyökumppaneilleen yhteistyökumppaneilleen Hyvää HyvääJoulua Jouluaja jaOnnellista Onnellista Uutta Vuotta Uutta Vuotta2024 2024 2025

SukuSukupiirongit piirongit kuntoon kuntoon Hienopuuseppä Hienopuuseppä Anne AnneSalo, Salo,Ullava Ullava p.p.050 050343 3433408 3408 www.annesalo.kuvat.fi www.annesalo.kuvat.fi

PTR-Kuljetus Oy Oy PTR-Kuljetus

Te Te määräätte määräätte suunnan, suunnan, minä toteutan minä toteutan bussimatkanne bussimatkanne

MATKA-VESA Ky MATKA-VESA Ky Vesa Hirsikangas Vesa Hirsikangas

P. P. 050 050 2017 2017 info@matka-vesa.fi info@matka-vesa.fi

Lukkari ukkari Ullavan M-Market M-Marketjajakahvio kahvio Ullavan

toivottaaasiakkailleen asiakkailleen toivottaa makoisaajoulunaikaa! joulunaikaa! makoisaa

UllavanPalveluosuuskunta Palveluosuuskunta Ullavan

Vionojantie36, 36,Ullava, Ullava,p. p.044 044762 7625702 5702 Vionojantie

MetsäkoneMetsäkoneurakointi urakointi Siirilä Siirilä Ky

Kaustisentie Kaustisentie 369 369 68380 68380 YLI-ULLAVA YLI-ULLAVA 0400 0400 263 263 138 138 Aleksis Aleksis 0400 0400 468 468 071 Jyri Jyri 040 040 7444 7444 295 295

ULLA

Rauhallista Rauhallista Joulun Joulunaikaa aikaajaja Liikunnallista LiikunnallistaUutta UuttaVuotta!

Vuotta!

TAKSI

A & M Korpi

Harjutie1,1,68390 68390Rahkonen Rahkonen Harjutie Puh.0400 0400137 137713, 713,0500 0500137 137713 713 Puh.

Ullava, puh. puh. 06-889 06-889 129 Ullava, 129

KONEURAKOINTI KONEURAKOINTI Maatalousyhtymä

Kuljetus Maatalousyhtymä

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Sivulantie12, 12,68390 68390Rahkonen Rahkonen Sivulantie puh.044 044301 3012244 2244 puh.

Anssi 0400 261 731 Rehuauto 0400 262 338

puh. 044 957 2047 0500 362 085 0500 362 085 Ullavantie 676, 68370 Ullava

MÄKELÄ OY OY J.J. MÄKELÄ

Klemola

KUMIKEISARIN TIEDOTE: KUMIKEISARIN TIEDOTE: KUMIKEISARIN TIEDOTE:

HENKILÖJA HENKILÖHENKILÖJAJA PAKETTIAUTOJEN PAKETTIAUTOJEN PAKETTIAUTOJEN RENGASMYYNTI RENGASMYYNTI RENGASMYYNTI JA JAASENNUS ASENNUS JA ASENNUS

Soita Soitaja jakysy kysylisää lisää Soita ja264 kysy AriKortetmaa Kortetmaa 0400 264 641lisää 0400 641 //Ari 0400 264 641 / Ari Kortetmaa

Siir ilä Oy

Klemola

0500 362 085

TAKSI TAKSI

Hermoratahieroja AHanna & &M M Korpi Korpi Maija Videnoja

Kuljetus Kuljetus Siir ilä ilä Oy Siir Oy Anssi Anssi Rehuauto Rehuauto

0400 261 731 0400 261 731 0400 262 338 0400 262 338

Joulu 2023 Joulu 2024 Joulu 2023

79 79 79

Veteli

Vetelin yhdistys juhli 50-vuotista taivaltaan

Tervehdyssanat lausui Sari Torppa.

Tervehdyssanoissa tekoäly apuna Helmikuussa 1973 perustettu Vetelin yhdistys oli järjestyksessä toinen Keski-Pohjanmaalle perustettu yhdistys. Virkeää yhdistystä oli juhlimassa HaukilahdenPulkkisen nuorisoseuran talolla iso joukko ystäviä.

J

uhlan aloitti Simo Alaspää kvartetti perinteisellä Laulujen viesti -kappaleella. Kvartetissa on kaksi kannelta niin kuin Vetelin vaakunassakin sekä basso ja kitara. Tervehdyssanat lausui puheenjohtaja Sari

Juhlassa hopeisilla ansiomerkeillä palkitut.

80

Juhlapuheen piti Matti Tunkkari.

Torppa, joka oli hyödyntänyt puheessaan Chat GPT -tekoälyä, joka parissa minuutissa tuotti tervetuliaissanat. Aika näyttää, onko tekoäly hyvä renki vai huono isäntä.

Puheenjohtaja evp. Pauli Väliverronen kertoi yhdistyksen historiasta. Juhlapuheen piti veteliläissyntyinen Matti Tunkkari, jonka viimeisin pesti ennen eläköitymistä oli Loimaan kehittämisjohtaja.

Ulla Nykänen ja Maija Hämäläinen hauskuuttivat sketsillä, jossa huonokuuloisuus sai aikaan hupaisia sekaannuksia.

Piirin toiminnanjohtaja Taina Alanko toi piirin tervehdyksen ja jakoi hopeiset ansio-

Ulla ja Maija hauskuuttivat sketsillä.

Joulu 2024

merkit seuraaville henkilöille: Antero Anttila, Esa Björkbacka, Maija Hohenthal, Katja Kivioja, Tarja Läspä ja Tapio Pulkkinen.

Kunnan tervehdyksen toi kunnanjohtaja Hannu Jyrkkä. Kunta lahjoittaa kaikille eläkeläisille, ei pelkästään yhdistyksen jäsenille, historiateoksen Ei tarvisse hävetä. Lahjoitus on mittava, josta iso kiitos kunnalle.

Seurakunnan tervehdyksen tilaisuuteen toi pappi Vesa Parpala. Hän aloitti tervehdyksen piristävällä tuolijumpalla. Se tulikin tarpeeseen pitkään istuttuamme.

Musiikista vastasi Trio57-mestaripelimanni Raila Järvelä, Juha Saari ja Veikko Siponkoski – sekä Vetelin mieskuoro Simo Kankaan johdolla. Päätössanat lausui piirin puheenjohtaja Pirjo Palosaari-Penttilä. Tilaisuus päätettiin yhteislauluna esitettyyn Perintö-lauluun, jonka on säveltänyt veteliläinen Martti Källström ja sanoittanut opettaja Aapo Iho. Perintö on esitetty ensi kerran museon vihkiäisissä 1932.

Käsityön taitajat kasasivat hienon näyttelyn juhlavieraiden iloksi. Näytteillä oli monenlaisia töitä villaneuleita, kuultokuvia, mattoja, liinoja, puutöitä, soittimia ja paljon muuta.

Yhdistystä muistivat monet yhdistykset ja yhteisöt. Kiitos kaikille yhdistystä muistaneille. Lopuksi nautittiin kakkukahvit.

SARI TORPPA, Veteli Kuvat: HEIKKI HOLTTI, Veteli ja RIITTA ANTTILA, Veteli

Vetelin mieskuoro esiintyi juhlassa.

Juhlassa oli esillä monipuolinen näyttely erilaisista harrastustöistä.

Pappi Vesa Parpala veti tuolijumpat tervehdyksensä alkuun.

Joulu 2024

81

Joulun viettoa Perhon Haukan kylällä 1950-luvulla

O

n jouluaatto, ulkona on pakkasta noin -15 astetta. Kaksi päivää on ollut lumisadetta ja kovaa tuiskuista ilmaa. Tupa on aika vilpoinen, ikkunat ovat alaosalta kuurassa. Vanha talo, jossa hella hoitaa yksin tuvan lämmitystä. Kamareissa kuitenkin on kakluunit antamassa lämmintä yötä nukkuville. Talon pitkän pöydän päässä on leipäkori, lautasella voita ja maitoa aamupalaksi. Kun voita ei ollut, kermaan oli laitettu suolaa, johon leipäpalasia kasteltiin. Terveiset oli annettu, että hellaan oli pantava puita, jotta kinkku paistuu. Vanhempi väki on mennyt navettaan lehmiä tillaamaan ja lypsämään niitä.

Jonkin ajan kuluttua, kun leipää on saatu vatsan täytteeksi, eteisessä kuuluu äiti tulevan hinkki mukanaan tuoden väelle uutta lämmintä maitoa. On käskynjako: minulle tehtäväksi viedä savusaunaan vedet kelkalla, lämmittää sauna. Hakata kaivonkansi jäästä, sillä edellytyksellä, ettei putoa kaivoon.

SAUNAN LÄMMITYS Saunaa pitää pikimmiten aloittaa lämmittämään. Pusero päälle ja hanskat käteen. Ulos ovesta, porras laastu, muuten saunalle ei edes hiiren jälkiä. Saappaat sukeltaa vartta myöten lumikinokseen. On siis poljettava vähän polkua auki, koska lumikolaa ei ollut, vain jonkinlainen vanha tasapohjainen sontalapio ja risuluuta. Puita puuhuoneesta syli täyteen ja (en monta jaksanut kantaa) saunalle valakia pesään. Risuluuta saunan eteisestä, kivinen porras puhtaaksi ja huiskien polkua vähän auki. Navetan edestä kelekka narusta vetäen saunalle, vesisaavi kyytille ja kaivolle.

Vinttikaivossa puinen sanko, kaivonkansi (= "Teppo") noin 15 senttiä paksusti jäässä. ”Teppo" pois, vintin riu’usta kiinni ja vettä vinttaamaan saavi täyteen. Nuorempi velipoika apuun, että noin 35-litrainen saavi vettä saadaan saunalle. Vettä piti olla 82

Lapsuus-

kolme saavillista (pataan ja lä alas lauteilta ja ovi auki. muistoja astioihin) ja viimeisille vieTuuri oli hyvä, vettä ei ollä lisää. Padan alle valakia lut pesupunkassa kovin palja kiukaan pesään lisää puita. jon jäljellä, joten vahinkoa ei Nyt apuna kelekka, jolla puiden sattunut. Kuumaa vettä padasta, saanti oli helpompi. Uusi työmaa oli saippuaa naamaan ja iholle, pesu käedessä, kaivonkannen jään hakkaavi napakasti. Viikon alusvaatteet jäiminen kirveellä, niin ettei kansilauvät saunaan, pienenlainen pyyhe etutoihin tule kirveen jälkiä. Tuumasta puolelle, pylly paljaana tupaan. Tuktoimeen, 3x3 metrinen kansi oli siis ka ehti jäätyä ja varpaita paleli. Kääntyhjennettävä jäästä ja välillä käytävä nyin kamariin mennäkseni, kuului saunalla laittamassa puita kiukaan ja äidin ääni hellan luota, "pylly muspadan alle. Kyllä siinä lyhyt päivä kuta, heti takaisin pesulle". Pikavauhlui, kun piti vielä syömässäkin käydä. tia takaisin saunaan, tukka jäätyi liVoi että se kinkun paisto tuvassa käysää mennessä, ja varpaita paleli vielä dessä tuoksui tosi hyvältä. enemmän ja kerran vielä 80 metriä Saunapolku oli jo tallautunut vetupaan. Yksi paha puoli oli saunan den ja puiden lisäämisen takia ihan lämmittäjältä jäänyt tekemättä, laukelvolliseksi tallustaa. Jo oli viimein teita ei tullut pestyä. saunankiuas lämmin, kivien välistä heijastui punainen hehku. TuumasRUOKAA JA JOULUTUNNELMAA ta toimeen, tarkistus kiukaan luukun taakse, puut palaneet ja hiilet myös, Kinkku oli paistunut, leikattu ja laijoten suuluukku kiinni. Sitten lautettu pöydälle, lisäksi oli leipää, paisteille ja katon rajassa kattoräppänä tettua kotijuustoa, voita, maitoa, riikiinni. Kiukaalle kitulöylyt, että nosipuuroa ja sekahedelmäkiisseliä. kihiukkaset kivistä lähtee.

Ruoka maistui pojanviikarille päivän Ei kun vain saunaan porukalla. "aherruksen jälkeen". Joulukuusi oli Päällysvaatteet kamarissa pois päällaitettu tupaan, riippuen narulla katä ja pyyhe mukaan, ulos paljain jatossa olevasta koukusta, jossa tavalloin. Kahdeksankymmentä metriä lisesti pidettiin kaasulamppua. Kuupikavauhtia juosten. Löylyä löytyi, sessa oli valkoisia kuusen kynttilöikisailu poikaporukassa yltyi lauteiltä, rivi paperinarussa olevia Suomen, la. Kiukaan vieressä olevalla lankulRuotsin, Norjan ja Tanskan lippuja. la oli lasten metallinen pesupunkka, Pumpulista nypittyjä lumihiutaleita joka kaatui kiukaalle, kaikki kiireelsekä muutama kuusen käpy narusta Joulu 2024

Uusia harrastuksia roikkuen. Tuvan valaistusta hoiti vanha öljylamppu, joka oli keskellä pitkän pöydän päällä, katosta riippuen.

PYÖRÄÄ POLKEMALLA VIRTAA RADIOON Työmaa ei ollut vielä päättynyt, piti saada radion akkuun virtaa, Anotissa oli kyllä. Meidän poikien piti veivata tuvan vintillä olevaa vanhaa polkupyörää, johon oli kytketty Foortin laturi, josta johdot meni katon läpi tupaan akun napoihin. Polkupyörää veivattiin vuorotellen ehkä tunnin verran, viimein todettiin, että kyllä se virta jo riittää Joulukirkon kuuntelua varten.

Iltapalaksi äiti oli leiponut pikkuleipiä, en tiedä tarkkaan mistä pikkuleipä oli tehty. Oma oletus oli, että se oli tehty ohrajauhoista ja sokeria siinä oli, maidon kanssa maistui.

Jouluaamuna ennen kuutta herätys, vanhemmat olivat hoitaneet karjan lypsyn ja ruokkimisen. Oli joulukirkonmenojen aika. Radio auki, koko porukka kuuntelemaan. Virren veisuu kuului oikein hyvin. Akussa oli virtaa, mutta ääni alkoi hiljentyä.

Akku oli tyhjentynyt yön aikana, kiireesti veivaamaan. Minä asialle, puolikierreportaat ylös. Oli aivan pimeää, koska sähkövaloja ei ollut. Ovesta tuvanpäälle, äidin viikolla pesemiä lakanoita narulla kuivumassa, jäätyneet levyiksi. Lankut lattialla, irrallisia, vääntyneitä ja harvassa. Lankkujen kauhea kolina ja kovien lakanoiden välistä puikkelehtien pimeässä poljinta kohti. Poljin löytyi, kiinni ja veivaamaan. Luku päälle 1, 2, 3, 4, 5 ......... 250 kierrosta - jokohan virta piisaisi. Kovaa kolinaa lankkujen hyppiessä sinne tänne tupaan ängetessä. Ehdin hengästyneenä tuvan pitkän pöydän taakse istumaan.

Radiosta kuului: ”Niinä päivinä kävi keisari Augustukselta käsky, että koko kansa on verolle pantava......."

Olin iloinen siitä, että virta akussa riitti koko joulukirkon ajan.

Hyvää Joulunaikaa ja Onnellista Uutta Vuotta 2025!

AMPUMAKERHO Huhtikuussa aloitimme uuden harrastuksen, kun olimme saaneet tiedon rahoituksesta. Vetelissä on harrastettu ja kilpailtukin voitokkaasti ilma-aseammunnoissa. Me eläkeläiset päätimme myös kokeilla, osuvatko laukaukset taulun mustaan osioon tai peräti kymppiin. Harrastusajankohdaksi valittiin ilta, jotta työssä käyvät jäsenetkin voivat osallistua.

Kymmenkunta innokasta kokeilijaa aloitti harjoitukset. Sihteeri keksi ryhmälle nimen Sihtaajat.

Sihtaaminen on se vaikein osuus.

Mutta onnistuttiin kymppejäkin ampumaan. Kesän ajaksi jäätiin tauolle ja syyskuussa jatkettiin harjoituksia.

Eila sihtaa kymppiin ja kerhon vetäjä Mirja Aho seuraa, kun Vesa tarkistaa tulosta.

KEILAILU Anttilan Antero keräsi keilaamisesta kiinnostuneen porukan ennen koronaa. Hyvin alkanut harrastus jäi koronan jalkoihin, kunnes pandemian hellitettyä harrastus aloitettiin uudelleen. Keilaamassa käytiin kerran kuussa Alajärven Alvariinissa, missä syötiin keilaamisen jälkeen maukasta lounasta. Keilaajia oli aina vähintään 24, kimppakyydeillä mentiin.

Antero järjesti kaiken. Toukokuussa tuli mieluisalle harrastukselle takaisku, kun Alvariinin yrittäjä sanoi myyneensä koneiston Baltiaan. Ilolla ja haikeudella muistelemme keilareissuja ja varsinkin lounaspöytää. Onneksi keilahalleja löytyy lähistöltä, joten syksyllä jatketaan.

RAUNO HARJU, Veteli

SARI TORPPA, Veteli Joulu 2024

83

Muistoja Helsingin Olympialaisista vuonna 1952

”Eihän tätä ”leikkiä” voikaan verrata Torpan kentän piirikunnallisiin”

Historian havinaa

Kisat oli myönnetty Suomeen jo vuodelle 1940, mutta maailmansodan vuoksi ne oli pakko peruuttaa. Kun sodasta oli jotenkuten selvitty, kisat myönnettiin uudelleen Helsinkiin vuodelle 1952.

Kun asia varmistui, täällä alkoi kova innostus. Uskottiin, että ulkomailta tulee runsaasti turisteja, meidän (suomalaisten) pitää näyttää, että emme ole mikään ”takapajula.” Tyypillinen esimerkki: Meilläkin me veljekset laudoitimme vanhan hirsisen kotitalomme. Ja tietenkin vielä maalasimme.

M

inulle oli selvää, että kisoihin pitää päästä.

Ja koska minua kaksi vuotta nuorempi Heimo-veljeni oli yhtä ”urheiluhullu” kuin minäkin, saatiin me hommattua (en muista miten) stadionille kahden päivän liput. En ollut ennen käynyt Kokkolaa kauempana (ja aina olin tullut linja-autossa autosairaaksi). Äiti vähän epäili miten me reissusta ”omin päin” selviäisimme. Hän jopa lupasi ommella johonkin huomaamattomaan paikkaan vaatteisiin pienen taskun. Ja sinne sen verran rahaa, että pääsisimme kotiin, vaikka meidän olisi ryöstetty. Me kuitenkin tykkäsimme siitä niin huonoa, että äiti lopulta luopui ajatuksesta. Mutta pikkuveli (Heikki) sai siitä riemunaiheen, kun pääsi meitä pilkkamaan ”salataskusta”.

Aamupäivällä olimme vielä nostelleet Pirkkutaisella heiniä seipäille kuivumaan. Ja sitten reissu alkoi.

Ensin linja-autolla Kokkolaan ja sieltä junalla Helsinkiin. Koska kaikki yleisurheilulajit olivat Stadionilla, ei muualle tarvinnut osata. Kun ensimmäistä kertaa istuimme katsomossa, alkoivat 1500 metrin alkuerät. Minä jopa vähän yllätyin, kun ensimmäisen erän lähtölaukaus pamahti; näytti kuin juoksijat olisivat lähteneet heti täysillä matkaan. Kuin 100 metrille. Tajusin, että eihän tätä ”leikkiä” voikaan verrata Torpan kentän piiri84

kunnallisiin.

Koska minä ja Heimo olimme kisoissa vain reilut kaksi päivää, emme tietenkään nähneet tapahtumista kuin murto-osan. Niinpä kun nyt ryhdyn muistelemaan tapahtumien ”kohokohtia”, olen toki käyttänyt saatavilla olevia tietolähteitä. A. radion kisalähetykset, B. sanomalehdet (Ilkka ja Keskipohjanmaa), C. kisoista tehdyt kaksi elokuvaa (Yleisurheilua käsittävä ”Maailmat kohtaavat” ja muut lajit ”Kultaa ja kunniaa”. D. Erään ”Juoksija-lehden lukijamatkan huonekaveri Matti Hannuksen suurteos ”Yleisurheilun tuhat tähteä”. Tuhannen tähden lisäksi kirja sisältää runsaasti arvokilpailujen tuloksia, m. m. Kaikkien Olympialaisten yleisurheilulajien kuusi parasta 1896-1980.

(Terveisiä Ouluun!)

Helsingin Olympialaisten yleisurheilun kirkkain tähti oli epäilemättä Tsekkoslovakian Emil Zatopek.10000 metrillä (29,17,0) hän uusi Lontoossa 4 vuotta aikaisemmin saavuttamansa voiton, mutta nyt ”Satupekka” voitti myös 5000 metriä (14,06,0). Eikä siinä vielä kaikki.

Samana päivänä kun Emil voitti maratonin, vaimo Dana heitti voittoon keihäässä. 10000 ja 5000 metrillä toiseksi tuli Ranskan Alain Mimoun, joka neljä vuotta myöhemmin Melbournessa voitti maratonin. ”Höyhenenkevyellä” askeleella juokseva USA:n Malvin Whitfield oli voittaJoulu 2024

nut 800 m jo Lontoossa ja nyt hän uusi voiton ja vieläpä samalla ajalla 1,49,2. Hopeaa otti kuten Lontoossakin, nyt kaksi kymmenystä hävinnyt, aina yleisön suosikki 194 senttinen ja 77 kiloinen pitkällä askeleella ”harppova” Jamaikan Arthur Wint. Kolmiloikassa päästiin uudelle metriluvulle, kun Brasilian Adhemar Ferreira de Silva loikki uuden ME:n 16,22. 1500 m voitti Luxemburgin Joseph Barthel, joka oli niin liikuttunut pienen maansa ensimmäisestä kultamitalista, että itki onnen kyyneleitä palkintopallilla.

Helsingin Olympialaisista tehdystä elokuvasta jäi päällimmäisenä mieleen USA:n ja Jamaikan huikea kamppailu 4x400 m voitosta. Voiton vei lopulta Jamaika ME-ajalla, josta USA jäi yhden kymmenyksen. 50 km kävelyn voitti ylivoimaisesti Italian Giuseppe Dardoni. Minuakin taisi vähän hymyilyttää, kun hän stadionia lähestyessään alkoi kammata hiuksiaan.

Helsingissä ajat otettiin vielä kymmenesosasekuntien tarkkuudella, joten esim. miesten 100 m:llä Lindy Reminginon voittoaika oli 10,4 ja kolmella seuraavalla sama aika. 200 m:llä USA:n Andrew Stanfield sai kymmenyksen eron maanmiehiinsä, mutta 110m:n aidoissa kulta ja hopea jaettiin Harrison Dillardin ja Jack Davisin kesken ajalla 13,7.Myös 400 m:llä kulta ja hopea jaettiin samalla ajalla 45,9 George Rhodenin ja Her-

bert Mc Kenleyn kesken. Sadasosat tulivat käyttöön vasta Munchenissä 1972. 3000m:n esteistä jäi mieleen, kun USA:n tuntematon Horace Ashenfelder tuli ja voitti ennakkosuosikit (aika 8,45,4) Suomen Olavi Rinteenpää sijoittui hieman yllättäen neljänneksi.

Pistesijoja ei (muistaakseni) niihin aikoihin noteerattu, mutta mainittakoon kuitenkin, että Jorma Valtonen pituudessa 5., Hannu Posti 10000 m:llä 4., Yrjö Lehtilä kuulassa 6., Veikko Karvonen maratonilla 5., Veikko Nyqvist kiekossa 6., Ja sitten meidän kaikkien aikojen ”leipälajimme” keihäs. Tietenkin toivottiin ja odotettiin voittoa. Mutta jenkit (Young ja Miller) jakoivat yllättäen kirkkaimmat mitalit (73,78 ja 72,46) ja Suomen valtti Toivo Hyytiäinen joutui tyytymään pronssiin (71,89).

Se olikin Suomen ainoa mitali yleisurheilussa.

koko maailma ihan erilainen kuin vuosikymmeniä sitten ja urheilu pysyy kehityksessä mukana. Jopa lajitekniikat voivat edistyä (vert. kuulan pyörähdystyyli, korkeushypyn selkä edellä, bambuseipäistä lasikuituisiin). Tylsäähän se olisi, jos maailmanennätyksiä ei pystyttäisi enää tekemään. Mutta vielä asiaan: Helsingin 1952 tuloksista ehkä paras on 10-ottelun ME -tuloksella 7887 (v.1952 taulukon mukaan) voittaneen USA:n Robert Mathiaksen tulos lajeittain: 100 m 10,9, pituus 698, kuula 15,30, korkeus 190, 400 m 50,2, 110m aidat 14,7, kiekko 46,89, seiväs 400, keihäs 59,21, 1500 m 4,50,8

”Kultaa ja kunniaa” sitten saatiin muissa lajeissa. Sylvi Saimo voitti naisten melonnan, Kurt Wires parinaan Yrjö Hietanen voittivat kajakkikaksikossa kaksikin matkaa. Kun soutaja Thorvald Strömberg voitti oman lajinsa, voidaan todeta, että vesillä ”pyyhki” yllättävänkin hyvin.

Kultaan ylsivät myös Kelpo Gröndahl painissa ja Pentti Hämäläinen nyrkkeilyssä.

Naisten lajit jäivät pahan kerran miesten lajeja vähemmälle huomiolle. Eikä ihme, olihan naisilla 12 lajia vähemmänkin kuin miehillä. Esim.

200 m oli naisten pisin juoksumatka. Naisten kirkkain tähti oli Australian Marjorie Jackson, joka voitti 100 m ME-ajalla 11,5 ja 200 m 23,7. Kolmas kulta taisi mennä viestissä kapulan putoamiseen. Muista naisurheilijoista jäi parhaiten mieleen toinen australialainen Shirley Strickland-de la Hunty, joka voitti 80 m aidat MEajalla 10.9 ja tietenkin Dana Zatopkova. Jos verrataan Helsingin kisoja vaikkapa sitä seuranneisiin Olympialaisiin, on helppo huomata, että tulostaso on siitä noussut, vaikka ME-tuloksiakin tehtiin.

Mitalitaulukon kärki 1. USA 76 2. NEUVOSTOLIITTO 71 3. UNKARI 48 4. RUOTSI 34 5. ITALIA 21 6. TSEKKOSLOVAKIA 13 7. RANSKA 18 8. SUOMI 22

Helsingin kisoja pidetäänkin viimeisinä ilman dopingaineiden käyttöä. Mutta oli muitakin syitä. Onhan

NUMEROITA KISOISTA Yleisöennätys: avajaiset stadionilla yli 70 000 Katsojia yhteensä: 1 376 512 Osanottajia: 2925 / 69 maata

Kaikkien olympialaisten avajaiset on suunniteltu mahdollisimman näyttäviksi. Viimeistään kun eri maiden joukkueet marssivat kentälle, innostuvat nekin, jotka eivät ole urheilusta kovin kiinnostuneita. Suomen joukkue marssi ryhdikkäänä kuten aina, lipunkantajana aitajuoksija Väinö Suvivuo. Kun Paavo Nurmi sitten juoksi palava olympiasoihtu kädessään stadionille, täytti koko stadionin mahtava suosionosoitusten pauhu. Soihdusta Hannes Kolehmainen sytytti Olympiahymnin soidessa tulen kisojen ajaksi stadionintorniin. Tulen syttymisen jälkeen ohjelmassa oli arkkipiispa Ilmari Salomiehen olympiarukous.

Juuri ennen rukousta puhujakorokkeelle tuli kuin tyhjästä valkopukuinen, nuori nainen. Myöhemmin ”rauhanenkeliksi” kutsuttu itäsaksalainen Barbara Rotbraut Player olisi halunnut puhua rauhanaatteesta koJoulu 2024

ko maailmalle, mutta päästyään vasta alkuun järjestelytoimikunnan jäsenet Erik von Frenckellin johdolla taluttivat hänet sivuun. Von Frenckellin puheen jälkeen kisat avasi presidentti J.K.Paasikivi, jonka avauspuheen kerrottiin olleen kaikkien aikojen lyhin.

Eräs kisojen tähtivieraista oli kieltämättä samana vuonna miss Universumiksi kruunattu Armi Kuusela. Olen aina muistanut, että kun olin katsomassa kisojen ”vierasta lajia” (jalkapallo-ottelua Suomi – Itävalta) oli Armikin katsomossa. Nyt kyllä uskon, että olen muistanut väärin. Minähän en Armia ihmeemmin ihaillut vaan enemmänkin urheilijanaisia (varsinkin ruotsalaista korkeushyppääjää Gunhild Larkingia) Minä ja Heimo yövyimme kisojen aikana leirintäalueella omassa teltassamme ja kylmä oli! En muista mitä ja missä me söimme. Vai söimmekö me ollenkaan? Sen muistan, että meitä ei ryöstetty, kuten äiti pelkäsi.

P.S. Tässä tarinassa en ole käsitellyt eri lajien suorituspaikkoja, urheilijoiden majoitusta (kisakylät), harjoituspaikkoja, liikennettä ym. Paljon oli tehty jo 30-luvulla, mutta paljon jäi viime tinkaan, kuten aina. Turisteja ulkomailta ei tullut odotetusti ja varsinkin maaseudulla he liikkuivat vähän. Pitivät Suomea kalliina maana.

Neuvostoliitto (myöh. Venäjä) oli nyt ensimmäistä kertaa olympialaisissa mukana ja heti täysillä. Mitalitaulukossa vain USA oli Neuvostoliiton edellä. Naisten heittolajeissa (kuula, kiekko, keihäs) olivat venäläisnaiset jopa hämmästyttävän ylivoimaisia vieden 7 mitalia yhdeksästä.

Keskipohjalaisista saivat kunnian edustaa Suomea perholainen Eero Tuomaala 5000 m:llä (13. 14,54,2) ja Nivalan tyttö Anni Rättyä keihäässä (14. 40,56).

Nämä ”Olympiamuistelmat” olen kynäillyt Vetelin Harjukodissa huhtikuussa 2024. Sen jälkeen on jo pidetty Pariisin toiset olympialaiset (edelliset 1924, jolloin Suomi oli vielä yksi urheilun suurvalloista).

EINO PIHLAJAMAA, Veteli (Kirjoittaja täytti 90 v 18.6.2024) 85

Portaat lähiluontoon Liikunnan merkitys on jokaiselle ikäluokalle tärkeää. Vetelin liikuntapuistossa on mahdollisuus harrastaa monenlaista liikuntaa niin ulkona kuin sisälläkin. Kuntoportaita vain on kaivattu täydentämään liikuntamahdollisuuksia.

Eläkeyhdistys toteutti toiveen Pirityisten tuella.

K

un tarvittavat luvat oli kunnalta saatu ja S-Marketin kiinteistöpäällikkö Pertti Virkkala antoi suostumuksensa rakentaa portaat alkamaan S-Marketin parkkipaikalta, laitettiin investointitukihakemus vireille Leader Pirityisille. Tukea saatiin 60 % ja 40 % voitiin kuitata talkootyöllä. Työt aloitettiin toukokuun alussa. Vetelin Energia tarjosi työmaasähkön.

Talkoita pidettiin kolmena päivänä viikossa. Useimpina talkoopäivinä ylitettiin helleraja, mutta se ei meidän ahkeria talkoolaisiamme hidastanut. Ansaittujen kaffipaussien tarjoiluista vastasivat eri kylien naiset. Portaat valmistuivat kesäkuun puolivälissä, jolloin pidettiin työmaan siivoustalkoot ja testattiin portaat. Puukallion laavulla paistettiin tyytyväisinä makkaraa ja juotiin talkookaffit työurakan valmistuttua.

Portaiden ”vihkiäisjuhla” pidettiin Vetelin markkinapäivänä 6.7. Avauspuheen piti puheenjohtaja Sari Torppa, haitarimusiikkia esitti Mauri Rauma ja nauhan leikkasi elokuun alussa aloittava kunnanjohtaja Eija Kellokoski-Kari. Eija testasi portaat markkinahölkän jälkeen ja kehui niitä hyviksi askeltaa. Myös hän oli tyytyväinen portaiden sijaintiin. Vapaa-aikapäällikkö Jaakko Kinnunen kiitti yhdistystä hyvin saavutettavien kuntoportaiden rakentamisesta. Yhdistys tarjosi kaikille makkaraa ja kahvia.

Liikuntapuisto on lähellä koulukeskusta, päiväkotia, Harjukotia ja Joke-kotia. Käyttäjiä löytyy siis paljon, kaupan asiakkaista puhumattakaan. Askelmia ei ole satamäärin, mutta ne voi askeltaa useita kertoja ja istahtaa välillä puoliväliin tehdyillä penkeillä. Lihaskunto kasvaa ja tasapaino kehittyy.

SARI TORPPA, Veteli / Kuvat: RIITTA ANTTILA, Veteli

Elokuussa kunnanjohtajana aloittanut Eija Kellokoski-Kari pääsi "edustushommiin" jo ennakkoon portaiden testauksen merkeissä.

Eläkeyhdistys tarjosi vieraille makkaraa ja kahvia.

86

Joulu 2024

Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2025!

ILMASTOINTI- JA PELTIALAN ERIKOISOSAAMISTA JO VUODESTA 1964

p. 040 835 6573 Koulutie 77, 67700 VETELI

Hyvää Joulua!

SORAHUOLTO MARKO AHO OY Finniläntie 152, 69820 Räyrinki p. 040 845 7028

K.Leivon Leipomo Oy 69820 Räyrinki • Puh. 020 7282 8470 www.leivon.fi

Nykäsentie 669 69700 VETELI puh. 020 710 9950

EMÄNTÄKOULUN JA HARMAAKIVEN PUUTARHA

w w w. p s l - n y k a n e n . f i

69700 Veteli, puh. 050-400 3302

VETELIN ASUSTE JA TEKSTIILI • Valmisvaatteet • Kankaat puh. 040 7714 179 Ramppi 2, 69700 Veteli Puh. 010 835 4700 www.skaala.com

vetua@vetua.fi

1.2 APTEEKKIEN LOGOT Apteekkien logot muodostetaan Apteekki-logon ympärille. Apteekin nimestä riippuen nimi tulee Apteekki-logon ylä- tai/ja alapuolelle.

LOREM VETELINIPSUM

Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut kuntohoitaja.

Koti- ja hoitolaitoskäynnit.

Koulutie 63, puh. 06 862 1419 Avoinna: ma-pe 8.30–18, la 9–15

Susanna Heikkala 040 824 0570

MINIMOI LÄLOREM MMITYSKULUT - MAKSIMOI MUKAVUUS. Aurinkosähköjärjestelmät - kysy tarjous!

Aurinkosähköjärjestelmät ammattitaidolla asennettuna kaikkiin kohteisiin!

IPSUM

• Mökille • Kotiin • Maatalouteen • Tehtaille

LVIM RE

Scanofficen lämpöpumput ja aurinkopaneelit alueellasi toimittaa LVI More Oy • p. 06 7779 6310 info@lvimore.fi www.lvimore.fi

LOREM IPSUM Joulu 2024

ILMALÄMPÖPUMPUT

LIIKEMERKKI + APTEEKKI-LOGO LEVEYS MIN. 38 MM

it t ä ä L ä m me ll a , lv a t s ä ll ä ! ää ke v ii le n t

87

• TUULILASIEN VAIHDOT/ KORJAUKSET • AUTOHUOLLOT

Marko Heikkilä, Rantatie 112, VETELI

www.timma.fi/ sarinkauneusnurkkaus 040 4155 468

❀❀❀❀❀

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025!

Kukka ja tähti Koulutie 84, puh. 06 8621 384

Meiltä laadukkaat ja yksilölliset • Kukkasidontatyöt • Lahjatavarat • Arkut ja hautauspalvelu

www.kukkajatähti.com • Olemme myös:

verkkokauppa: www.luonteva.fi

Perinteinen Hieronta

HAUTALA

• Klassinen hieronta • Kaustislainen jäsenkorjaus

Koulutettu hieroja

JARMO HAUTALA

% 040 579 7897 Koulutie 62, Veteli

www.rakennuskorpelaoy.fi p. 0400 560 144

Pikaparturi Leikkauskulma

LAASASEN MYLLY

Koulutie 63, Veteli

Matti Laasanen p. 040 7711 118

JMT Koskela Oy

LVI- JA METALLIASENNUS JUHANI PUUSAARI Oy

W-Sähkö Oy SÄHKÖASENNUSTYÖT Puh. 044 264 9030

VETELI • p. 044 747 5288

Puh. 0400 365 969

MATTI RAUHALA OY • Ilmastointikanavat ja -osat Puh. 0400 766 582 matti.rauhala@mroy.inet.fi www.mattirauhalaoy.com

Lehtisaarentie 28, 69700 Veteli 040 648 4040 www.kampeli.fi

RTV-HUOLTO HAUTALA

Kansanparantaja, jäsenkorjaaja

LOUNAASTA ELÄKELÄISALENNUS –1€

TELEVISIOT ja ANTENNIT •Myynti •Huolto •Asennus

Vetelin Kalliojärvellä.

Panasonic Pioneer Laaksotörmäntie 5, 69730 Tunkkari (Veteli) 040 737 4762 talonpojannavetta@kase.fi

88

Joulu 2024

Raimo Holtin VASTAANOTTO

Myös iltaisin ja viikonloppuisin.

P. 0400 869 530 Peltityöt yli 30 v. kokemuksella

69810 RÄYRINKI puh. 0400 265 133, 0400 402974

www.poyhonen.fi

Puh. 0400 552 453 AVOINNA MA - PE 9.00 - 17.00

Kaikki huollot ja korjaukset ammattitaidolla!

Alkuperäinen takuu säilyy!

RENKAITA I! EDULLISEST osi. to au s Kysy tarjou

ltaa

Huo

se!

AP-Autokorjaamo T:mi Viisteentie 10, Sillanpää • P. 040 757 4689 ap.autokorjaamo@co.inet.fi • www.autofit.fi

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

www.venergia.fi info@venergia.fi

Viisteentie 10, 69750 Sillanpää p. 0400 895 174

BETONIELEMENTIT • ASUMISEEN • TEOLLISUUTEEN • MAATALOUTEEN VETELI Puh. 020 793 9210

Taksi Vesa Lassila 0400 264 237 Henri 040 7366 482

TAXI 🚖

vesa.lassila@luukku.com Välisaarentie 11, 69820 Räyrinki

Puh. 020 718 9670 VETELI

Koulutie 67, 69700 Veteli Puh. 040 912 3285 Räyrinki/Kaustinen, p. 040 838 7771

Koulutie 67, 69700 Veteli / puh. 040 912 32 85

Vetelinjokilaakson Tilitoimisto Perhonjokilaakson

KATSASTUS

O Y

Puh. 06 862 8150

Jussi Torppa Kirkkotanhua 3, 69700 Veteli Puh. 040 580 0323 e-mail: jussi.atorppa@pp.inet.fi

PULKKISEN NUORISOSEURA

040 5340 310

www.timma.fi/parturikampaamonanna

Haukilahdentie, 69830 Pulkkinen Puh.joht. Ilkka Pulkkinen Puh. 040 835 9108 (Lahja)

alvelu p s u n n Rake ikkala Kari He

Puh. 040 742 2667 Oosintie 8, 69700 Veteli

Konehuolto Klemola Ky Asmalampintie 2 69700 VETELI p. 040 504 0406

INSINÖÖRITOIMISTO MARTTI PIHLAJAMAA OY DI Martti Pihlajamaa P. 040 5180 130 Aittaniementie 25, 69850 Patana inststo.m.pihlajamaa@co.inet.fi

Joulu 2024

89

In Memoriam�

Liisa Peltoniemi 17.5.1933 – 2.9.2024

K

okkolan Eläkeliiton jäsen Liisa Peltoniemi sai iäisyyskutsun 2.9.2024. Kuolema on koskettanut etenkin Liisan lähipiiriä voimakkaasti. Hän oli laajan ystäväjoukon tuntema pidetty monitoimija. Hänen poismenonsa on merkittävä menetys Kokkolan seurakunnalle kuin myös Eläkeliitolle.

Liisan periaatteet ja ajatukset liikunnasta sopivat kaikenikäisille joka päivä. Eläkeliiton joululehdessä oli vuonna 2017 artikkeli ” ELÄKELIITON KOKKOLAN YHDISTYKSEN LIIKUNTAKONKARI – LIISA PELTONIEMI.” Liisa toimi monissa Eläkeliiton valtakunnallisissa luottamustehtävissä: Eläkeliiton liittovaltuutettuna 2006– 2012, piirihallituksen jäsenenä ja oman yhdistyksen johtokunnassa. Hän toimi liikuntayhteyshenkilönä 90-luvulla, liikuntakursseilla vertaisohjaajana ja kouluttajana sekä piirin liikuntavastaavana viitisentoista vuotta. Hänen palava innostuksensa on antanut kanssatoimijoille intoa.

Liisan ohjauksessa toimi yli 20 vuotta suosittu lähetysliikuntaryhmä, joka seurakunnan tilajärjestelyjen seurauksena loppui liikuntaryhmän jäsenten ja ohjaajan yllätyksenä.

Liisan ainoan tyttären Maaritin poismeno vaikean sairauden seurauksena oli äiti-Liisalle raskas menetys. Liisan

huoli ja tuki on ollut Maaritin kahdelle pojalle merkittävä ja lievittänyt rakkaan tyttären kaipuuta.

Liisan toiminta sairauden kuluttamana hiipui vähitellen. Liisan pojat Arto ja Jarmo ovat olleet turva ja tuki vaikeana aikana.

Hänen lempilaulunsa ”Mun kanteleeni kauniimmin taivaassa kerran soi” on toteutunut.

Muistokirjoitus: AIMO MAIJALA, Kokkola / Kuva: TAINA ALANKO

Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri järjesti 16.–21.10.2023 patikkamatkan Itävallan Pertisauhun yhdessä Liikuntamatkojen ja Matkapoikien kanssa

Patikointia huikeissa maisemissa Itävallassa

M

atkamme alkoi maanantaiaamuna Kokkolalla yhdeksän aikoihin. St Georg zum See -hotellissa lan rautatiesasemalta kahdeksan jälkeen meitä odotti vielä kaksi opasta, Jouni Parkkali ja René kohti Helsingin lentoasemaa. IltapäiBreu. Hotellissa pääsimme heti illalliselle. Tulomatvällä lensimme Müncheniin, joska kesti kaikkineen noin 14 tuntia. ta jatkoimme matkaa linja-autolla Itävallan Maurachiin. Samalla lennolla olivat mukana Tiistaiaamuna meitä odotti upea näköala Matkaoppaamme Elina ja Ari Piispanen. He huoAchenseen järvestä ja Maurachin kaupunkertomus lehtivat mm. siitä, että löysimme oikeaan lingista vuorineen. Maukkaan ja monipuolisen ja-autoon Münchenin lentokentällä. buffetaamiaisen jälkeen ruvettiin valmistauSaavuimme määränpäähän Pertisauhun iltumaan päivän patikointiin Achenseen järven 90

Joulu 2024

noin 9 km reitille.

Lähdimme linja-autolla Pertisauhun, josta reitti alkoi. Patikoimme Achenseen järven rantaa pitkin Achenkirchiin. Polussa oli nousuja, laskuja, portaita ja kapeita kohtia, joissa vuoren seinään oli asennettu turvavaijereita, joista sai pitää kiinni. Reitin puolessa välissä oli Gaisalm-ravintola. Osa porukasta palasi laivalla Pertisauhun ja osa jatkoi Achenkirchiin. Gaisalmin jälkeen nousimme ylöspäin noin 200 porrasta. Polun varrella oli kauniita maisemia. Palasimme paikallisella linja-autolla takaisin Maurachiin.

Hotellissa meitä odotti spa-osasto ja Elina järjesti rentoutustuokion uima-altaassa. Yhteisen tirolilaisen päivällisen jälkeen ryhmämme jaettiin satunnaisesti neljään ryhmään ja oli vuorossa Itävalta-aiheinen tietovisakilpailu.

Patikointia Achensee-järven rantaa pitkin kohti Achenkirchia.

Keskiviikkona aloitimme patikoinnin Pertisausta metsäreittiä pitkin Gern Almin ravintolaan, joka sijaitsee Karwendelin vuoristoalueella. Alkunousun jälkeen metsäreitti oli helppokulkuinen. Metsässä oli paljon erilaisia puita mm. pyökkiä, lehtikuusta ja monenlaisia lehtipuita. Reitin varrella oli myös pieni kappeli, Pletzachkapelle.

Lehmiäkin näkyi laitumella. Tauon jälkeen reippaimmat patikoijat, "metsäkauriit”, jatkoivat Blumsjochiin asti 1600 metriin, jopa 80-vuotiaita oli joukossa mukana. Muutama lähti taksilla hotelliin ja loput meistä palasi lähes samaa reittiä takaisin Pertisauhun. Patikoinnin jälkeen Elina piti meille rentouttavan joogatuokion.

Torstaina oli vuorossa Rofan Spitze ja Dalfaz Alm. Menimme gondolihissillä Rofanin ylärinteelle 1830 metriin, missä ryhmä jaettiin kahtia. Toinen ryhmä lähti lyhyemmälle kauniille panoraamareitille Dalfaz Almille ja toinen ryhmä pidemmälle reitille Rofan Spitzen huipulle 2200 metrin korkeudelle.

Panoraamareitti oli uskomattoman kaunis. Lähdimme patikoimaan 1830 metrin korkeudelta. Kivinen polku johdatti meidät alaspäin 1690 metriin. Isojen puiden juuret ja kivet olivat kietoutuneet yhteen ja näyttivät aivan taideteoksilta. Näköalapaikalta ja polun varrelta näkyi vuorten ympäröimä Achenseen järvi. Dalfaz Almissa söimme wienerleikkeen ja jälkiruoaksi paikallisia lättyjä. Ruokailun jälkeen palasimme samaa reittiä takaisin.

Perjantaina teimme linja-auto-junamatkan Innsbruckiin. Tutustuimme keskustan nähtävyyksiin mm.

Kultaiseen kattoon. Vuonna 1500 valmistunut katto oli koristeltu 2657 palokullatuilla kuparitiilellä. Shoppailun jälkeen nautimme kahvit sacherkakun kera. Päivällinen, alkuun smoothie, sen jälkeen salaattipöytä, pääruokana maissikana, jälkiruokana suklaamunkki ja marjoja. Ruokailun jälkeen osallistuimme tietovisakilpailuun, joka koski Eurooppaa ja EU:ta.

Matka oli antoisa ja onnistunut. Erityiskiitokset kaikille oppaille, Jounille, Elinalle, Arille ja Renélle. Saimme patikoinnin lisäksi nauttia hotellin spa-osastosta, kolmesta saunasta, uima-altaasta ja lisäksi Elina järjesti rentoutustuokion altaassa sekä joogatuokion. Hotellissa oli erinomainen ja monipuolinen aamiainen sekä

Panoramareitillä Dalfaz Almiin avautui upeita näkymiä.

Kuva 1690 metrin korkeudelta.

tirolilainen päivällinen, joka koostui alkupalasta, runsaasta salaattipöydästä, pääruoasta ja jälkiruoasta.

Aikaisin lauantaina lähdimme monia kokemuksia rikkaampina paluumatkalle kohti Suomea ja Kokkolaa.

Joulu 2024

Teksti ja kuvat: SUSANNE FORSS, Kokkola 91

Joulu toi valoa Kosolaan isänmaan vaikeina vuosina Joulun sanoma on luonut Suomen koteihin toivoa keskellä vaikeita kriisiaikoja. Lapuan kuuluisassa Kosolan talossa elämää ovat värittäneet isänmaan kuohuvat vaiheet Suomen sodasta jääkäriliikkeeseen ja itsenäisyyden puolustussotiin. Mutta joulua on vietetty, kirkossa käyty ja talon koko väki ruokittu juhlaruuilla.

K

osolan talon joulupöydässä oli melkein kolmekymmentä henkeä. Oli kunnia-asia, että palvelusväki söi samassa pöydässä samaa ruokaa kuin isäntäperhe.

Näin kertoo Anne Bryk, 72, isovanhempiensa Vihtori ja Eelin Kosolan ajoista. Vihtori kuoli jo ennen Annen syntymää, mutta leskiemäntä Eelin eli tomerana isoäitinä vielä 41 vuotta, ja jätti lastensa perheille monia valoisia yhdessäolon muistoja. Kosoloiden kuopus, Kirsti-tytär oli Annen äiti.

Komeassa pohjalaistalossa oli asunut ennen Kosoloita jo kolmea sukua, ja ilojen keskellä oli koettu myös murheita. Yrjö Filppulan perhe kärsi Suomen sodan aikana 1808 rajut vahingot venäläisten ryöstelyssä, ja sodan tuoma nälänhätä ja punatauti veivät talosta joulun alla Matti-pojan ja pian myös Susanna-emännän.

Seuraavat asukkaat, Anders ja Maria Wikman perheineen, pitivät talossa kauppaa 20 vuotta, mutta tehtyään

vararikon he myivät talon Juho Keron perheelle. Kerot rakennuttivat taloon suuren joensuuntaisen siiven, mutta talous meni nurin ja konkurssiuhka pakotti heidät myymään talon, vieläpä niin hurjalle miehelle kuin murhamies, puukkojunkkari Iisakki Kosolalle vuonna 1890.

Kosola oli vankeusaikanaan jäänyt leskeksi, mutta vapauduttuaan avioitunut toisen lesken kanssa. Nämä saivat vielä yhdeksän lasta. Hurskas Maria ja parannuksen tehnyt Iisakki perustivat taloon kievarin ja majatalon ja opettivat lapsilleen kristillisen tasaarvon hyveen. Siksi palvelusväki kestittiin arjessa ja juhlassa yhtä hyvin kuin isäntäväki.

Kosoloiden kolme poikaa – Vihtori, Väinö ja Ville – kasvoivat Venäjän sortovuosien alla, ja kiinnittivät sydämensä Suomen itsenäisyyshaaveeseen. Vihtori ja Eelin liittyivät salaiseen jääkäriliikkeeseen värväreinä ja etappitalon pitäjinä. Joulunaika 1916 oli perheelle traaginen, sillä kumpikin joutui vanki-

Kosolan talon vanhin osa on 1700-luvulta. Talo on ollut koti, kievari ja kirjakauppa sekä salaisen itsenäisyysaktivismin ja herännäisyyden päämaja, ja nykyisin matkakohde ja tilausravintola. Itsenäisyyspäivänä ikkunoille sytytetään kaksi kynttilää jääkäriliikkeen muistoksi, ja ne palavat loppiaiseen saakka.

92

Joulu 2024

Kosolan joulukuusessa oli jo sata vuotta sitten hopealle kimaltavia koristeita.

Suomenlippunauha kertoo isänmaan merkityksestä.

laan jääkäriaktivismista. Odottaessaan lähes varmaa kuolemantuomiota Pietarissa Shpalernajan vankilassa Vihtori luki Raamattua, tuli herätykseen ja oppi luottamaan rukouksen voimaan.

Kuin ihmeen kaupalla kumpikin vapautui ja jatkoi heti ponnisteluitaan Suomen puolesta. He hankkivat ja kätkivät aseita ja valmistivat pommeja Suomen itsenäistymistaistojen varalle.

Kun tuli aika riisua venäläiset aseista ja kukistaa punakapina, Vihtori osallistui vapaussotaan konekiväärimiehenä.

Vaikeina aikoina usko Jumalaan loi valoa elämään. Eelin oli emäntäkoulun käynyt mahtitalon tytär, joka valmisteli joulua huolella ja komeasti.

– Eelin kertoi, että Kosolan talon ikkunat pestiin aina jouluksi, jotta joulukirkkoon kulkeva väki näki, että talo on tiptop. Pestävää mahtitalon tuplaikkunoiden rivistöissä olikin satoja ruutuja.

Joulukuuseen ripustettiin hopealle välkkyviä lamettasuikaleita, ja tapa on periytynyt Annelle ja tämän pojille saakka. Joulukirkossa käytiin ja jouluruokia tehtiin monta lajia. Oli kinkkua ja laatikoita, lohta ja mätiä, lipeäkalaa ja silliä. Pasteijoita syötiin puljongin eli lihaliemen kanssa. Jälkiruokaherkkuna oli luumukräämi. Siinä luumut keitetään vesitilkassa kanelitangon kanssa pehmeiksi, joukkoon lisätään sokeria ja lopuksi soseeseen sekoitetaan kermavaahtoa.

Anne on jakanut suvun kristillistä perinnettä: ennen jouluateriaa luetaan Raamatusta jouluevankeliumi ja lauletaan Enkeli taivaan. Kosola oli

vieraanvarainen talo, ja Eelinillä oli tapana kutsua Kosolan tienristiltä yhtäkkiä vaikkapa kadunlakaisija ja muita kulkijoita sisään kahville. Joululahjojakin annettiin, ajan tavan mukaan toki vaatimattomia.

– Niilo-enoni kertoi, että hän ja Pentti olivat saaneet lahjaksi lyijykynät, mutta Pentin kynä oli joulujuhlan melskeessä kadonnut ja sitä oli etsitty koko perheen voimin lattioita kontaten.

Eräänä jouluna 1920-luvun alussa Vihtori oli antanut Kirsti-tyttärelleen joululahjaksi pohjalaisen pikkupuukon nahkatupessa. Alle kouluikäinen tyttö oli innoissaan, mutta ymmärtämätön. Hän oli veistellyt puukollaan huonekalujen jalkoja, ja siitähän tuli sanomista.

– Kun äitini antoi puukot myöhemmin lahjaksi pojilleni, hän kertoi nauraen tapauksen ja neuvoi poikia jättämään huonekalut rauhaan.

Edessä oli vielä vaikeita vuosia. Lapuan liike syntyi 1929 torjumaan kommunistisen vallankumouksen uhkaa, mutta sen laittomat keinot johtivat liikkeen lakkauttamiseen 1932. Tämä kaikki koetteli Vihtorin terveyttä, ja hän kuoli vuonna 1936 keuhkokuumeeseen.

Eelin myi talon 1948 Herättäjä-Yhdistykselle. Körttiliikkeen vuosikymmeninä talossa kaikui veisuu ja kirjakauppa sivisti maakunnan väkeä.

Vuonna 2019 talo myytiin yrittäjä Jari Vesaselle, jonka johdolla talo on saanut uuden elämän matkakohteena ja kievarina.

Kosolan talon kievarinemäntä HELI KARHUMÄKI Kuvat: Kosolan talo

Ristikon, krypton ja sanahaun ratkaisut KUVARISTIKKO ratkaisu KRYPTO ratkaisu

SANAHAKU ratkai

SANAHAKU ratkaisu

Eläkeliiton omat suruadressit ja onnittelukortit Useita tekstivaihtoehtoja, korttien mukana kuoret.

Tilattavissa 10 kpl:n erissä piirin toimistolta p. 050 3421 203 tai keski-pohjanmaa@ elakeliitto.fi

Joulu 2024

93

Eteenpäin yhdessä kohti tulevaa

E

läkeliitto vietti XXI Liittokokoustaan ja kesäjuhliaan luonnonkauniissa Kainuun maakunnassa, Sotkamossa. Me saimme kokea taas yhteisen Eläkeliiton hengen ja tunnelman. Paljon kohtaamisia, naurua, ja tulevaisuuden uskoa. Eväinä oli hyvä mieli ja usko, että pikkuhiljaa korona on taitettu ja päästään täyteen touhuun. Toisaalta eläkeläisten tärkeimmät huolenaiheet, toimeentulo, palvelujen ja hoivan saanti nousi myös esille. Mieliä painoi nykyajan tempoileva ilmapiiri, joka tekee elämästä lyhytjänteistä ja arvaamatonta. Elämää ei voi pitkäjänteisesti rakentaa. Onhan eläkeläisen jouston varat yleensä pienemmät kuin työelämässä toimivilla.

Eläkeliitto haluaa toimia pitkäjänteisesti ja tarkastella koko elämänkaarta kokonaisuutena. Liittokokouksessa hyväksyttiin laajasti jäseniä kuullen valmisteltu tulevaisuuden asiakirja ”Toiminnan ja talouden suuntaviivat-strateginen asiakirja vuosille 2025-30”. Se

perustuu vahvaan eläkeliittolaiseen arvopohjaan ja eläkeläisten tarpeisiin. Linjausten tehtävänä on varmistaa laivamme hyvä kulku myrskyiselläkin merellä, herättää luottamusta ja mielenrauhaa nykyisille ja tuleville eläkeläisille. Mutta myös viestiä eri elämänvaiheissa eläville, miten arvokas ja tärkeä on elämän kolmas, kultainen vaihe, joka jokaisella on edessään.

Tutkimuslaitokset julkaisevat määräajoin onnellisuus- ja luottamustutkimuksia. Merkillepantavaa on, että siinä missä muissa pohjoismaissa taloushuolet ovat hälventyneet ja mielenrauhaa kuvaava indeksi on kääntynyt positiiviseen suuntaan parin koronavuoden laskun jälkeen, ovat suomalaiset entistä enemmän huolissaan pärjäämisestään. Eläkeläisten kohdalla suurin huoli liittyy lähipalveluihin ja hoivaan, erityisesti seuraava vuosikymmen, jolloin suuret ikäluokat ovat suurimmillaan ja alkavat vähenemään vuoden 2035 jälkeen.

Tiedotusvälineet toistavat, mistä saadaan hoitajat! Poliittinen keskustelu ei luo luottamusta tulevaan vaan enemmänkin etsitään syyllisiä. Leikkausvim-

massa summamutikassa leikataan sieltä, missä on maan hiljaisin vähemmistö. Positiivisena pilkahduksena tuodaan yksittäisiä asioita kuten yhteisöllinen asuminen. Mutta eihän se ratkaise ongelmaa, se on hyvä kotona hyvin selviytyvälle ihmiselle, joka kaipaa yhteisöllisyyttä. Palvelut sieltä puuttuvat tai niitä on kalliilla ostettava erikseen, hoivan mitoitukset eivät koske eikä ympärivuorokautista palvelua ole. Hyvinvointialueet leikkaavat sieltä, missä tarvitaan hoitoa. ei näin voi toimia.

Hoiva ja hoivan palveluketju kotona asumisesta raskaaseen ympärivuorokautiseen hoivaan on sekava viidakko, joka on perattava kunnolla. Sen sekavuus aiheuttaa epävarmuutta ja lisää yksinäisyyttä, jota ikäihmisistä liian moni kokee. Sen korjaaminen vaatii enemmän kuin juhlapuheita tai yksittäisiä heittoja. Tarvitaan kansallinen hyvän hoivan ohjelma ja sen mukainen lainsäädäntö.

Tämä vaatimus sisältyy Eläkeliiton strategiaan ja sen mukaisesti rakennamme vaikuttamistyömme. Siihen työhön kutsumme mukaan nykyisiä ja uusia eläkeläispolvia.

RAIMO IKONEN, pj., Eläkeliitto ry Kuvat: Vesa Toikka

Kulttuuri luo hyvinvointia

T

aiteen ja kulttuurin terveysja hyvinvointivaikutuksista on viime vuosina saatu runsaasti tutkimustietoa.

Laajat väestötutkimukset ovat osoittaneet, että kulttuuria ja taiteita paljon harrastavat, niin sanotut kulttuurifriikit pysyvät terveempinä ja elävät pitempään kuin kulttuurista piittaamattomat niin kutsutut sohvaperunat.

Eläkeliiton yhdistykset ovat elävä esimerkki rikkaasta kulttuuritoiminnasta, joka kerää joka vuosi kymmeniä tuhansia eläkeläisiä yhteen. Eläkeliitossa kuplii ympäri Suomea tälläkin hetkellä uskomattoman vireää toimintaa kulttuurin saralla. Meillä valmistui tässä keväällä viime vuoden toiminnastamme kertova vuosikirja ja siihen olemme keränneet toimintatilastoista kovia lukuja yhdistysten toiminnasta, joka on iloista luettavaa. Varsinais-Suomessa ja Hämees94

sä elvytetään vanhaa iltamaperinnettä, Mäntsälä on meidän tanssikeskuksemme – eikä mennä nyt siihen keskusteluun onko tanssi liikuntaa vai urheilua – yhdistyksissä ympäri maata on taitavia pelimanneja, kuoroja, Helsingissä Kaapelitehtaalla eläkeliittolaiset harrastavat jopa sirkusta. Hotellimme Lehmirannan harrastekurssit täyttyvät joka kerta nopeasti. Huhtikuussa olin Turun yhdistyksen 50-vuotisjuhlassa ja nauroin vedet silmissä, kun siellä yhdistyksen teatteriryhmä dramatisoi kuvitteellisen yhdistyksen kokouksen.

Kulttuurin käsite on laaja. Siihen sisältyvät tietysti taide, musiikki, elokuva ja kirjallisuus. Mutta myös Eläkeliitossa on oma kulttuurinsa, joka on kehittynyt ja kehittyy koko ajan. Kulttuuria on myös se, miten juhlimme. Me kaikki varmasti tunnistamme tiettyjä vakiintuneita tapoja, jotka toistuvat yhdistysten juhlissa. Maakuntalaulun laulaminen, Joulu 2024

juhlaruuat ja muut perinteet ovat kaikki osoitus eläkeliittolaisesta kulttuurista.

Itse ajattelen, että kaikki nämä kulttuuriset tekijät ovat se liima, joka pitää Eläkeliittoa kasassa ja tekee meistä vahvoja – niiden ansiosta olemme Suomen suurin eläkeläisjärjestö ja ylipäätään yksi Suomen suurimmista kansalaisjärjestöistä. Se on upea saavutus, jota meillä on syytä ja velvollisuuskin vaalia myös tulevaisuudessa. Siksi olen iloinen, että asia tunnistetaan nyt myös uudessa strategiassamme. Sotkamon liittokokouksessa hyväksytyssä strategiassamme nostetaankin eläkeläisten luovuus ja kulttuuri kaikissa muodoissaan entistä vahvemmin keskiöön. Se on myös yksi keino vaalia liittomme elinvoimaa ja houkutella uusia eläkeläissukupolvia mukaan toimintaamme. Kulttuuri luo hyvinvointia - myös Eläkeliitossa!

ANSSI KEMPPI, toiminnanjoht., Eläkeliitto ry

ELÄKELIITON KESKI-POHJANMAAN PIIRI v. 2024 PIIRIHALLITUS Pirjo Palosaari-Penttilä, pj.

Eija Mastokangas Helena Tilus, varapj.

Riitta Laasonen Mikko Känsälä Lahja Hautamäki Ritva Lappi Heikki Sinko Mikko Hänninen Pentti Silvennoinen Eila Löytynoja Varpu Rahkonen Annikki Klemola Sari Torppa

Ylijoentie 6, 69600 Kaustinen Kannistontie 566, 69510 Halsua Isomäentie 1 B as 1, 68100 Himanka Kannuksentie 36, 69100 Kannus Räihäntie 17, 67100 Kokkola Sorrontanhua 11, 68300 Kälviä Lestintie 14, 69440 Lestijärvi Vanha Rantatie 161, 68210 Marinkainen Jyväskyläntie 577, 69980 Möttönen Palokärjentie 14, 68660 Pietarsaari Kajaanintie 211, 85410 Sievi Katrintie 1, 69300 Toholampi Neverbackantie 110, 68380 Yli-Ullava Puukorventie 15 B 6, 69700 Veteli

040 504 6076 pirjopa@kaustinen.fi 040 868 4103 mastokangas.eija@outlook.com 050 374 3094 tilus.helena@gmail.com 050 549 9027 riitta.laasonen@hotmail.fi 0400 686 347 mikko.kansala@gmail.com 050 545 5248 lahja.hautamaki@gmail.com 040 538 5107 ritva.lappi@gmail.com 050 511 9709 heikki.sinki@kotinet.com 044 561 2152 mikko.hanninen@kase.fi 050 561 6192 pentti.silv@gmail.com 044 327 6040 eila.loytynoja@gmail.com 044 588 7356 varpu.rahkonen@toholampi.fi 050 339 8949 annikki.klemola@outlook.com 050 490 9476 sarito@kase.fi

Toiminnanjoht. Taina Alanko

Halkokarintie 4, 67300 Kokkola

050 342 1203

PIIRIN LIITTOVALTUUTETUT 12.5.2024 Sari Torppa 050 490 9476 Marjatta Tjäru 0400 974 127 Anneli Järvenoja 040 829 0849

1. varavaltuutettu Tellervo Pakkala Harri Jylhä Mikko Nivala

2. varavaltuutettu Ritva Hotakainen Helena Tilus Marketta Similä

Piirin kunniapuheenjohtaja Piirin kunniajäsenet Piirin kotisivut internetissä: Piirin fb-sivut:

0400 469 402 050 528 9988 040 565 7368

keski-pohjanmaa@elakeliitto.fi 040 592 9459 050 374 3094 0440 638 342

Matti Koskela, Toholampi Juhani Forslund, Kokkola / Jorma Tikkanen, Himanka / Rauni Torppa, Veteli https://www.elakeliitto.fi/piirit/keski-pohjanmaa https://www.facebook.com/elakeliitonkeskipohjanmaanpiiri/

ELÄKELIITON JÄSENYHDISTYKSET Yhdistys

Puheenjohtaja

Sihteeri

Halsua pv 1975 jäs 203

Anneli Kentala Lestijärventie 1076 69550 Kanala 040 565 5425 anneli.kentala@halsua.fi

Maili Ruuska Lohtaja Uudentalontie 23 pv 1975 69510 Halsua jäs 204 040 576 5694 maili.ruuska@gmail.com

Heikki Sinko Vanha Rantatie 161 A 68210 Marinkainen 050 511 9709 heikki.sinko@kotinet.com

Irene Turpeinen Peltolantie 4 68210 Marinkainen 040 733 2815 irene.turp@gmail.com

Himanka Teuvo Iso-Oja pv 1979 Nimetöntie 4 jäs 285 68100 Himanka 044 566 7808 teuvoiso66@gmail.com

Helena Tilus Perho Isomäentie 1 B as 1 pv 1975 68100 Himanka jäs 270 050 374 3094 tilus.helena@gmail.com

Mikko Hänninen Jyväskyläntie 577 69980 Möttönen 044 561 2152 mikko.hanninen@kase.fi

Elsa Peltola Kivijärventie 37 69980 Möttönen 040 575 8532 elsa.peltola@icloud.com

Kannus pv 1971 jäs 364

Eija Korpela Pietarsaari Pentti Silvennoinen Koivukuja 10 pv 1998 Palokärjentie 14 69100 Kannus jäs 35 68660 Pietarsaari 050 349 0735 050 561 6192 eija.korpela2@gmail.com pentti.silv@gmail.com

Riitta Laasonen Kannuksenkatu 36 69100 Kannus 050 549 9027 riitta.laasonen@hotmail.fi

Yhditys

Puheenjohtaja Sihteeri

Kaustinen Tellervo Pakkala Kimmo Pajukangas Sievi Elisa Luomala pv 1975 Minnantie 7 Pajukoskentie 22 pv 1976 Kyhnyläntie 12 jäs 561 69600 Kaustinen 69660 Kaustinen jäs 267 85410 Sievi 0400 569 402 050 322 6366 0500 588 568 tellervo.pakkala@kase.fi kimmo@yrityspalvelupaju.fi elisa.luomala55@gmail.com

Sirkka Silvennoinen Palokärjentie 14 68660 Pietarsaari

Terttu Sipilä Rautiontie 443 85320 Sievi 050 433 4856 sipila.lterttu56@gmail.com

Kokkola pv 1976 jäs 782

Maija Rukajärvi-Saarela Hakalahdenkatu 61 67300 Kokkola 050 370 7176 maijarukajarvisaa@gmail.com

Eija Nylund Toholampi Varpu Rahkonen Eija Laakso Libeckinkatu 56 E pv 1975 Katrintie 1 Kaivotie 1 67200 Kokkola jäs 174 69310 Laitala 69300 Toholampi 044 725 0003 044 588 7356 050 349 5726 eija.nylund@gmail.com varpu.rahkonen@toholampi.fi eija.laakso@gmail.com

Kälviä pv 1975 jäs 238

Lahja Hautamäki Sorrontanhua 11 68300 Kälviä 050 545 5248 lahja.hautamaki@gmail.com

Hilkka Tapio Ullava Simukkalantie 5 pv 1980 68300 Kälviä jäs 123 040 581 2283 hilkka.tapio@gmail.com

Annikki Klemola Neverbackantie 110 68380 Yli-Ullava 050 339 8949 annikki.klemola@gmail.com

Arja Videnoja Ullavantie 697 68370 Ullava 040 964 8793 arja.videnoja@gmail.com

Lestijärvi Marketta Similä pv 1975 Konttikoskentie 19 jäs 92 69450 Yli-Lesti 0440 638 342 marketta.simila@lestijarvi.fi

Tarja Kangasvieri Veteli Mökkikuja 3 pv 1973 69440 Lestijärvi jäs 439 040 913 1004 tarja.kangasvieri@lestijarvi.fi

Sari Torppa Puukorventie 15 B 6 69700 Veteli 050 490 9476 sarito@kase.fi

Jouko Pilvilampi Forsbackantie 298 69820 Räyrinki 0400 931 928 elake.veteli@gmail.com

Joulu 2024

95

Joulu 2024

37. vuosikerta – lehden hinta 10 € Julkaisija: Eläkeliiton Keski-Pohjanmaan piiri ry Halkokarintie 4, 67300 Kokkola p. 050 3421 203 keski-pohjanmaa@elakeliitto.fi www.elakeliitto.fi/keski-pohjanmaa Päätoimittaja: Taina Alanko yhteistyössä yhdistysten nimeämien joululehtivastaavien kanssa Kansikuva: Arja Videnoja, Ullava Sivunvalmistus: Tiina Fors, Creamedia Painopaikka:

Piiri tiedottaa tapahtumistaan • kotisivuilla osoitteessa: www.elakeliitto.fi/piirit/keski-pohjanmaa • Facebookissa: www.facebook.com/elakeliitonkeskipohjanmaanpiiri/ • sähköpostilla tai Eljas-jäsenrekisterin kautta viestillä piirihallituksen jäsenille, yhdistysten puheenjohtajille Kotisivuille: ja sihteereille sekä sovituille muille vastuuhenkilöille • yhdistyspalstalla Keskipohjanmaassa ja nettiversiossa: https://www.tapahtumienkeskipohjanmaa.fi/fi-FI • EL-Sanomissa (5 kertaa/vuosi) • tarvittaessa kirjeitse Facebookiin: • virallisista kevät- ja syyskokouksista lisäksi lehtiilmoituksella Keskipohjanmaassa ja EL-Sanomissa Älypuhelimella pääset kotisivuillemme ja FB:iin kohdistamalla kameran QR-koodiin ja napauttamalla ruutuun ilmestyvän nettiosoitteen auki.

Grano Oy

Piirihallitus kiittää kaikkia tämän lehden sisällön tuottamiseen osallistuneita henkilöitä, ilmoittajia ja yhteistyökumppaneita ahkeruudesta ja tuesta.

Mukavia lukuhetkiä lehtemme 37. vuosikerran Joulu 2024 parissa!

Ylärivissä vas. Mikko Hänninen Perhosta, Mikko Känsälä Kokkolasta, Heikki Sinko Lohtajalta, II-alueen liittovaltuutettu Marjatta Tjäru Kokkolasta, Varpu Rahkonen Toholammilta, III-alueen liittovaltuutettu Anneli Järvenoja Toholammilta.

Istumassa vas. Eija Mastokangas Halsualta, Riitta Laasonen Kannuksesta, I-alueen liittovaltuutettu ja piirihallituksen jäsen Sari Torppa Vetelistä, Eila Löytynoja Sievistä, Ritva Lappi Lestijärveltä, piirin puheenjohtaja Pirjo Palosaari-Penttilä Kaustiselta, piirin toiminnanjohtaja Taina Alanko Kokkolasta, Helena Tilus Himangalta ja Annikki Klemola Ullavasta. Etänä kokouksessa oli Pentti Silvennoinen Pietarsaaresta sekä estyneenä Lahja Hautamäki Kälviältä, joten he puuttuvat kuvasta.

96

Joulu 2024

TEE RETKI LAPUAN KOSOLAAN! Lounas– ja kahvitarjoilut kievarin keittiöstä Ryhmille kiehtovat isänmaan historiatarinat Esteettömät tilat, bussilla pihaan asti

Oppaan kertomana näyttävästi kuvitetut aikamatkat isänmaan kuohuviin vaiheisiin puukkojunkkareista jääkäreihin ja lapuanliikkeestä körttiläisiin.

Yli 20 hengen ryhmälle tarinalipun hinta 8 € / hlö.

Ota yhteyttä kievarinemäntä Heli Karhumäkeen kievari@kosolantalo.fi tai 044 247 9677.

Pidämme teistä hyvää huolta!

Kosolankatu 1, Lapua | kosolantalo.fi

UUTISIA joita muut eivät kerro

keskipohjanmaa.fi

Tarjoamme luotettavaa ja paikallista isännöintiä.

Tarjoamme luotettavaa ja Asiakkaanamme teillä on käytössänne sähköinen paikallista OmaRetta-palvelukanava, jollaisännöintiä. seuraatte taloyhtiönne taloutta ja tapahtumia helposti.

Asiakkaanamme teillä on käytössänne sähköinen Tule juttelemaan pyydätaloyhtiönne tarjous OmaRetta-palvelukanava, jolla tai seuraatte taloutta ja tapahtumia helposti. elisa.rannila@retta.fi Tule juttelemaan tai pyydä tarjous elisa.rannila@retta.fi

Rantakatu 14, 67100 Kokkola, avoinna ma-to 10-16, perjantaisin ajanvarauksella. | 10-16, omaretta.fi Rantakatu 14, 67100 retta.fi/isannointi Kokkola, avoinna ma-to perjantaisin ajanvarauksella. retta.fi/isannointi | omaretta.fi

– Lehden hinta 10 e –