Page 1

Vuokralaiset VKL ry:n jäsenlehti 4 / 2018

• Hintahallintaa Hekan malliin • Häiriötapauksiin puututtava ajoissa • Asukastoimi kunnassa vaikutat • Elämää pakolais- leirissä

Vuokralaispäivillä ennätysyleisö


02 03 04 04 05 06 08 09 10 11 11 12

Sisältö Ajankohtaista Pääkirjoitus Hintahallintaa Hekan malliin Kovan seminaarissa pohdittiin asumisen hintaa Pitäisi tavoitella edullista vuokra-asumista Häiriöihin kannattaa puuttua ajoissa Päivänvalo kotona on harvojen etu pakolaisleirissä Muuttotarkastus.fi – tee sisäänmuuttotarkastus mobiilisti Asukastoimikunnassa vaikutat Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa Lakineuvojamme vastaa Sirkka Eronen muistoissamme

Vuokralaispäivillä ennätysyleisö Tämänvuotiselle Vuokralaispäiväristeilylle osallistui ennätysyleisö, 250 henkeä. Mukana oli asukkaiden lisäksi vuokra- ja asumisoikeusyhtiöiden edustajia ja virkamiehiä. Vuokralaispäivät avasi asuntoministeri Kimmo Tiilikainen. Seminaariesityksistä esitellään tässä lehdessä asiaa muun muassa asumisen hinnasta (sivu 5) ja asuintalon häiriötilanteiden hoitamisesta (sivu 6).

Ajankohtaista

ASO-lakia ei uudisteta tällä hallituskaudella Asumisoikeusjärjestelmän kehittäminen omana itsenäisenä hallintamuotonaan on kirjattu pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan. Siitä huolimatta ympäristöministeriö tiedotti lokakuussa, ettei asumisoikeusasuntoja koskevaa lakia uudisteta tällä hallituskaudella. Ympäristöministeriössä on valmisteltu uutta ASO-lakia, mutta yhteisymmärrystä ei saavutettu siitä, missä tilanteissa asumisoikeustaloja voitaisiin vapauttaa asumisoikeusrajoituksista. Nykyinen laki on vuodelta 1990. Suomessa on noin 50 000 asumisoikeusasuntoa. Järjestelmä on vakiintunut paikkansa asuntomarkkinoilla kohtuuhintaisena asumisen vaihtoehtona. – On tärkeää, että järjestelmä säilyy asukkaalle turvallisena vaihtoehtona, mutta harmillista, että uudistustyö on nyt jää-

nyt politikoinnin jalkoihin, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita. Vuokralaiset ry ehdottaa, että asumisoikeusasuntojen omistajien asukashallintoorganisaatioista koottaisiin yhteinen asukastoimielin, joka työstäisi yhdessä omistajayhteisöjen ja virkamiesten kanssa lakiuudistuksen kuntoon tulevalla hallituskaudella. – Toimijoilla on käytössään lain vaatimat asukashallintomallit. Niitä hyödyntäen pystyttäisiin saamaan aikaan valtakunnallinen yhteistyöelin, jossa asukkaiden äänet tulisivat laajasti esiin, toteaa Viita ja heittää ehdotuksellaan pallon asumisoikeusasuntoja omistavien yritysten yhdistykselle Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:lle. Myös Vuokralaiset ry on Viidan mukaan mielellään käytettävissä lain uudistamistyössä.

VKL nosti Asukasliiton tilaisuudessa esiin asumisen hinnan ja suvaitsevaisuuden Vuokralaiset ry oli vahvasti edustettuna Asukasliiton marraskuun alussa Tampereella pidetyssä seminaarissa. VKL:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Silvia Modig alusti aiheesta ”Pystymmekö aidosti vaikuttamaan asumisen hintaan?” ja toiminnanjohtaja Anne Viita aiheesta ”Kuinka asuminen samassa yhteisössä eri kulttuurien välillä onnistuu?”. – Asuntojen kokonaistarjontaa on lisättävä kaikissa tuotantomuodoissa, mutta erityisesti ARA-tuotannon osuutta on kasvatettava. Uusia toimijoita pitäisi saada markkinoille, jotta saadaan aikaan aitoa kilpailua. Myös uusia tuotannon tapoja tarvitaan tuomaan vaihtoehtoja, kuten ryhmärakennuttaminen ja osuuskuntamalli, kiteytti Modig keinoja asumisen hinnan alentamiseksi.

Anne Viita korosti puheenvuodossaan, että pelkästään kantaväestössä on kuusi eri heimoa ja että merkittävä geneettinen eroavaisuus maan sisältä löytyy Pähkinäsaaren rauhan mukaan. Yksinkertaisena keinona asumisen viihtyisyyden, huomaavaisuuden ja suvaitsevaisuuden lisäämiseksi Viita nosti esiin muun muassa naapureiden tervehtimisen. – Uusille asukkaille esittäytyminen sekä taloon tervetulleeksi toivottaminen tuo hyvän mielen. Lähimpien naapureiden tervehtiminen onmyös oiva askel toimivaan naapurisuhteeseen. Naapurien tunteminen luo myös turvallisuutta ja viihtyisyyttä asuinympäristöön ja mikä parasta naapureista voi saada elämän mittaisia ystävyyssuhteita, korosti Viita puheenvuorossaan.

Palautekyselyssä hyviä ideoita

Asuntomme-lehden palautekyselyssä saatiin hyviä ideoita lehden kehittämiseen. Juttuvinkkejä kaivattiin muun muassa asukastoimikunnan roolista ja toiminnasta, ARAsta, tasausjärjestelmästä, asumishäiriöistä, tarinoita asukkaista, kierrätysmahdollisuuksien parantamisesta, tupakointikiellon käytännön toteutuksesta ja hyvistä vuokrakäytännöistä. Lehden kehittämisideaksi nousi monissa palautteissa myös uutisluontoisten lyhyempien juttujen toive. Myös lakineuVuokralaiset Vuokralaiset

/ 2009 2 4 /42018

vontapalsta sai erityisen hyvät arvosanat ja toiveet neuvojen määrän lisäämisestä. Kehitämme tulevan vuoden lehteä saadun palautteen pohjalta. Kiitos kaikille vastaukset lähettäneille. Kaikkien vastanneiden kesken arvottu lahjakortti on toimitettu voittajalle. Juttuideoita tuleviin lehtiin ja palautetta tästä lehdestä voi antaa suoraan toimitukseen osoitteeseen: paivi.karvinen@ huvikummunviesti.fi.


Jyväskylässä koulutettiin asukasaktiiveja

Keski-Suomen Vuokralaiset ry:n ja JVA:N Asukasneuvosto järjestivät asukasaktiiveilleen koulutuspäivän marraskuisena lauantaina. Paikalla tilaisuudessa oli lähes 50 asukasaktiivia keskustelemassa ja saamassa tietoa. Koulutuspäivässä ohjelmassa oli muun muassa toimitusjohtaja Timo Hyttisen esitys käyttöarvon mukaisesta vuokranmäärityksestä. Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita kertoi Hyvästä Vuokratavasta, joka jaettiin kaikille läsnäolijoille. Lisäksi Viita kertoi tupakkalaista ja asumisen häiriötilanteiden hoidosta. – Tilaisuudessa käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että tupakointi ja tupakan savu ovat edelleen yksi merkittävimmistä yksittäisistä asumishaitoista. Paljon keskusteltiin myös muista asumisen häiriötilanteista. Kävimme läpi menettelytapoja, miten tehdään selkeä valitus vuokranantajalle ja miten vuokrasuhteen purkuprosessi etenee laillisesti. On tärkeää, että asumisrauha säilyy taloissa, korostaa Viita. Tämän lehden Lakineuvojan palstalla sivulla 11 on kerrottu, miten häiriötilanteessa tulee toimia.

Hyyryläispäivät seitsemännen kerran

Helsingin kaupungin asunnot Oy:n Vuokralaisneuvottelukunta järjesti lokakuun ensimmäisenä lauantaina perinteiset Hyyryläispäivät tapahtumakeskus Koskenrannassa. Paikalla oli yli 400 osallistujaa. Hyyryläispäivät on suunnattu vuokralaisdemokratiatoimielinten jäsenille, kiinteistöja alueyhtiöiden hallitusten ja yhteistyöelinten jäsenille ja varajäsenille, valvojille, talosuojeluhenkilöille sekä alueyhtiöiden ja kiinteistöyhtiön henkilökunnalle. Myös Vuokralaiset VKL ry oli menossa mukana Hyyryläispäivillä pitämässä esittelypistettä – unohtamatta useiden aktiivisten jäsenten osallisuutta yleisössä. Pormestari Jan Vapaavuori avasi tilaisuuden Helsingin kaupungin terveisillä ja tilaisuus jatkui mielenkiintoisilla puheenvuoroilla. Ajatuksia herättävä oli Tampereen yliopiston apulaisprofessori Eeva Luhtakallion esitelmä lähidemokratian haasteista ja mahdollisuuksista. Esitykset aktivoivat osallistujia keskustelemaan aiheista pitkin iltaa. Katso tallenteet puheenvuoroista osoitteesta: www.hekalaiset.fi/hyyryläispäivä. Sivuilta saat myös lisätietoa Hyyryläispäivistä.

Pääkirjoitus

Asukkaan näkökulma asumisen hintaan

O

lemme liian pitkään menneet asumisen sektorilla talousnäkökulma edellä. Tulokset näkyvät, asumisen kalleus ravistelee jo elinkeinoelämän toimivuutta. Ehkä hyvä niin, sillä vihdoin on alettu kysyä myös asukkaan tarpeiden perään. Esimerkiksi asunnon koon määrittelee nyt hinta, ei todellinen tilantarve tai toiveet laadukkaasta asumisesta. Riittävän kokoisen asunnon vuokran pitäisi pystyä myös maksamaan omalla palkallaan. Kansainvälinen vuokralaisliitto vaatii, ja Vuokralaiset ry sen mukana, että kotitalouden tuloista saa mennä asumiskustannuksiin vain 25 prosenttia. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaiseman raportin mukaan 176 000 kotitalouden asumismenot ovat liian suuret suhteessa tuloihin. Prosenttiosuudeksi määriteltiin yli 40 prosenttia tuloista. Yli 25 prosentin asumismenoja on siis melkoisesti. Merkille pantavaa on, että raportissa todettiin asian rasittavan kaikkein eniten matalamman tulotason kotitalouksia. Raportissa tuotiin selkeästi esiin, että asumisen hinta ei laske muuten kuin tuottamalla riittävästi asuntoja. Samoin todettiin, että ARA-asuntoja, niin vuokra- kuin asumisoikeusasuntoja tarvitaan ehdottomasti lisää kasvupaikkakunnille. Olen täysin samaa mieltä. Valtion pitäisi panostaa entistä enemmän tuotantotukien kehittämiseen ja vaatia kuntia kaavoittamaan enemmän tontteja ARA-tuotannolle. ARA-asuntojen vuokrat ovat merkittävästi pienemmät kuin vapaarahoitteisten asuntojen ja asukkailla on varaa riittävään tilaan. Kohtuullinen vuokrataso vähentää myös verovaroin maksettavien asumistukien tarvetta. Edellä mainitut asiat koskevat lähinnä kasvukeskusten asukkaita. Muuttotappiopaikkakunnilla asumisen hinta korventaa toiseen suuntaan. Vuokra nousee, kun talon ylläpitokuluja ei ole jakamassa riittävästi asukkaita. Näillä paikkakunnilla tarvitaan kannusteita elinkeinoelämälle ja pienyrittäjyydelle. Pienillä paikkakunnilla on sellaista elämänlaatua, jonka soisi olevan jatkossakin ihmisten ulottuvilla, myös uusien asukkaiden. Joulu lähestyy ja sen jälkeen tulee uusi vuosi ja vaalikevät. Pidetään yhdessä esillä asukkaan näkökulmaa asumiseen. Me kansanedustajat toivomme, että saamme kuulla mielipiteitämme näistä asioista. Yhdessä voimme vaikuttaa. Mutta ennen vaalikevättä on onneksi joulu juhlittavana. Oikein rauhallista joulunaikaa kaikille Asuntomme-lehden lukijoille! Suna Kymäläinen Puheenjohtaja Vuokralaiset ry

Vuokralaiset

3 4 / 2018


Hintahallintaa Hekan malliin

Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö esitteli Vuokralaispäivillä myös Hekan paljon julkisuudessakin keskustelua herättänyttä vuokrantasausjärjestelmää.

Hekan toimitusjohtaja Jaana Näröllä oli Vuokralaispäivillä tärkeä puheenvuoro asumisen hinnasta.

H

elsingin kaupungin asunnot Oy:n eli Hekan omistuksessa on noin 48 000 vuokra-asuntoa ja joka seitsemäs helsinkiläinen asuu yhtiön asunnossa. Yhtiöllä on paljon painoarvoa Helsingin asuntomarkkinoilla ja myös kokemusta siitä, miten asumisen kustannuksiin vaikutetaan. Hekan vuokranmääritys perustuu ARAn valvomaan omakustannus-

vuokraan. Yhtiöllä on käytössään myös vuokrien tasausjärjestelmä. – Omakustannusvuokraan pystytään sisällyttämään vain todelliset kustannukset. Hekan tapauksessa omistajataho eli kaupunki ei myöskään nosta yhtiöstä lain sallimaa neljän prosentin tuottoa omalle pääomalle, kertoi Närö. Hekan keskimääräinen vuokra tänä vuonna on 11,61 euroa neliöltä kuukaudessa. Vertailun vuoksi todettakoon, että vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat Helsingissä ovat keskimäärin 21 euroa neliöltä. – Vuokrien tasaus on järkevää, kos-

Kovan seminaarissa pohdittiin asumisen hintaa ohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät – Kova ry kokosi Vanhalle ylioppilastalolle Helsinkiin marraskuussa alan toimijoita pohtimaan asumisen hintaa. Alustajina seminaarissa olivat THL:n tutkija Timo Kauppinen, Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara, Ysäätiön tutkija Maria Ohisalo ja VKL:n puheenjohtaja Suna Kymäläinen. Kauppinen nosti tilastojen kautta esiin asiaa ARA-tuotannon ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen hintaeroista todeten, että vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asumisen kustannukset ovat selkeästi korkeammat pienituloisille asukkaille myös asumistukien jälkeen. Kauppisen esittämien tilastotietojen mukaan vuokrat ovat nousseet suur-

K

ten kaupunkiseutujen keskuksissa väestön tuloja nopeammin 2010-luvulla. Kansainvälisessä vertailussa Suomen vuokralaisilla on suuri asumismenorasite. Suuri osa tuloista menee asumiseen muun muassa pienituloisilla, yksin asuvilla, yksinhuoltajilla, vuokralaisilla ja kaupunkilaisilla. Mari Vaattovaara korosti esityksessään, että asuntomarkkinoiden toimivuutta ja asuntokannan monimuotoisuutta, kohtuuhintaista asumista ja kotia elämän perustana ei voi liikaa korostaa. Nuo elementit pitää olla kunnossa, että ihminen kokee olevansa osallinen yhteiskunnassa, jotta eriarvoistumista pystytään vähentämään ja hallitsemaa rahoituskriisejä. Vaattovaara kiteytti menestyneiden kaupunkiseutujen elementit kolmeen Vuokralaiset

4 4 / 2018

TVT Asuntojen asukasaktiivi Hannu Kiviranta kertoi seminaariväelle hyvän vinkin vuokrankorotuspaineiden hillitsemiseksi. – Meillä tehtiin Turussa vesikuurikampanja, jonka avulla säästettiin 800 000 euroa. Se on vaikuttanut osaltaan siihen, ettei vuokria ole tarvinnut korottaa kolmeen vuoteen, kertoi Kiviranta.

kohtaan: asukkaiden sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi, naapurustojen ja asuntomarkkinoiden terveys sekä uudistuva ja vientivoimainen yrityspohja. Maria Ohisalo toi esiin, että vaikka monella suomalaisella menee hyvin, on niitä, jotka jäävät sivuun, erityisesti nuoria kansalaisia. Ammattilaisilla on tänä päivänä huoli nuorten asunnottuuden lisääntymisestä. Ohisalo kiinnitti huomiota myös siihen, että pienituloisista suuri osa joutuu käyttämään asumiseen tuloistaan jopa 40 % ja että tuon ihmisryhmän osuus on viime vuosina kasvanut. Ohisalo kiitteli Helsingin asuntopoliittista ohjelmaa sosiaalisen sekoittamisen mallin käytöstä. Se, että eri asumismuotoja rakentuu samalle alueelle, antaa Ohisalon mukaan ihmisille ikään kuin luvan mennä elämässä eteenpäin. Suna Kymäläisen seminaarissa pitämän puheen pääkohdat on luettavissa tämän lehden pääkirjoituksessa.


VUOKRAN KOOSTUMUS HEKASSA Tontinvuokrat 8,5 %

Peruskorjaukset 9,1 %

Lainojen lyhennykset ja korot 32,4 %

Korjaukset 17,9 %

Energia ja jätehuolto 18,1 %

Palkat Muut ja palkkiot hoito- 8,2 % kulut 5,8 %

ka silloin pystytään tuottamaan ennakoitavia vuokria ja pitkällä tähtäimellä maltillisia muutoksia. Myös omakustannusperiaate toteutuu kokonaisuuden osalta, vaikka vuokrat eivät olekaan kohdekohtaisia omakustannusvuokria, korosti Närö. Hekan uudistuksen alla olevaa, asuntojen todelliseen käyttöarvoon perustuvaa vuokrantasausmallia Närö perusteli muun muassa läpinäkyvyyden ja ymmärrettävyyden lisäämisellä. Hekan alueyhtiöissä on ollut monenlaista tapaa toteuttaa tasausjärjestelmää. Jatkossa kaikki noudattavat samaa tapaa.

– Muutos toteutetaan ARAn määrittelyjen mukaisella tavalla. Muutoksen jälkeen Hekan kalleimmissakin kohteissa Vallilassa vuokra on vain 12,99 euroa neliöltä kuukaudessa, kertoi Närö. Yhtiö voi Närön mukaan valinnoillaan vaikuttaa muun muassa: paljonko korjataan ja miten korjaukset rahoitetaan, miten hoidetaan talojen lämmitys, kiinteistösähkö sekä veden ja jätteen kuluerät, kuinka lainakantaa hoidetaan sekä miten järjestetään isännöinti, huolto ja siivous taloissa. – Heka ei varaudu vuokrissa tuleviin korjauksiin, vaan ne tehdään lainarahalla. Se tarkoittaa myös sitä, että sitoudumme uusien korkotukilainojen myötä pitämään talot jatkossakin vuokrauskäytössä. Vedenkulutuksen osalta Hekassa laskutetaan asukasta kulutuksen mukaan kaikissa niissä kohteissa, missä on huoneistokohtainen mittarointi. Talojen isännöinti, huolto ja siivous on Hekan omassa hoidossa. Valinta on tehty sekä kustannuksen että myös työn laadun takia. Hekan asukas ja aktiivi Markku Saarinen kysyi Näröltä lainojen konvertoinnista. Minkä takia Heka käyttää tertiäärilainoja, joissa on isompi korko kuin kilpailutetuissa lainoissa? – Tälle käytännölle meillä ei ole tällä hetkellä vaihtoehtoa, sillä se on kaupungin linjaus, vastasi Närö.

Pitäisi tavoitella edullista vuokra-asumista

untaliiton asuntopoliittisessa seminaarissa marraskuussa Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander puhui vuokra-asumisen puolesta korostaen, että omistusasunnon hankkiminen ei ole enää itsestään selvä tie nuorille monestakaan syystä. – Nuorilla ei ole näkymää siitä, että he voisivat palkallaan hankkia omakotitalon ja farmariauton. Omistusasuminen on nykyään riskialttiimpaa kuin aiemmin on totuttu ajattelemaan. Siksi suosittelisin nuorille myös muita eläkesäästämisen malleja, totesi Kiander esityksessään. Kasvukeskuksissa on Kianderin mukaan paljon pienituloisia, jotka tarvitsevat edullisia asumisratkaisuja kuten raideliikenteen varrelle rakennettavia ARA-vuokra- ja asumisoikeusasun-

K

toja. Kiander peräsi kunnilta riittäviä kaavoitustoimenpiteitä ja ARAlta uusien rahoitusratkaisujen kehittämistä. Kiander toi myös esiin, että asumistukeen rakentuva järjestelmä luo tuloloukkuja, mikä estää muun muassa ihmisten muuttamisen työn perässä. Keskustelussa Oulun kaupungin vuokrataloyhtiö Sivakan toimitusjohtaja Raimo Hätälä kertoi, että Oulussa on runsaan tonttitarjonnan ja osittain säännellyn hinnan kautta saatu pidettyä asumisen hinnat kurissa. Oulussa on jo pitkään ollut asuntomarkkinoilla asuntoja riittävästi kysyntään nähden, mikä on helpottanut asukkaiden tilannetta, mutta vaatinut yhtiöitä panostamaan enemmän markkinointiin. Hätälä nosti paneelikeskustelussa esiin huolen rakentamisen hiipumisesVuokralaiset

5 4 / 2018

HEKA LUKUINA 2018 Noin

48 000 asuntoa

Keskivuokra

11,61 €/m2/kk

Tavoitteena rakennuttaa vuosittain valmistuvaa

750

uutta asuntoa

Vuosittain käytetään noin

165

miljoonaa euroa asuntojen korjauksiin ta. Jos tuotannon lisäämiseksi ei löydetä asuntopoliittisia keinoja, asuntopula erityisesti Helsingin seudulla pahenee edelleen. TVT Asunnot Oy:n toimitusjohtajan Teppo Forss kertoi paneelikeskustelussa, että marraskuussa Turussa on ollut yksityisillä markkinoilla saatavilla 500–1000 asuntoa samaan aikaan kun ARA-asuntoja omistavalla TVT:llä on ollut vapaana yksi asunto ja jonossa hakijoita 12 000. Forss korosti, että jos markkinoiden pitäisi järjestää asumisen asiat, systeemi ei selvästikään vastaa siihen, mitä ihmiset tarvitsevat. Paneelikeskusteluun osallistunut Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita puhui myös ARA-asuntojen puolesta. Niitä tarvitaan Viidan mukaan lisää, jotta saadaan asuntoja, joiden kustannukset asukkaat pystyvät maksamaan omalla palkallaan.


Vuokralaispäivillä syyskuussa käsiteltiin monipuolista asumisen asiaa.

Häiriöihin kannattaa puuttua ajoissa Yleisin keino asuintalon häiriötilanteiden hoitamiseen on käydä asiallisesti puhumassa häiriöstä suoraan naapurille. Joskus, onneksi harvemmin, tilanne vaatii soittoa poliisille.

V

uokralaispäivillä käytiin häiriötilanteita ylikomisario Juha Anttisen johdolla. Aihe kiinnosti laajasti, kirvoitti keskustelua ja kysymyksiä sekä sai kiittävää palautetta seminaariväeltä. Myös Asuntomme-lehden palautteissa toivottiin aiheen käsittelyä lehdessä. – Satunnaiset häiriöt kuuluvat asuinyhteisön normaaliin elämään, mutta jos sama asukas toistuvasti viikonlopusta toiseen vaikkapa juhlii äänekkäästi ilta kymmenen jälkeen, naapureiden ei

tarvitse sietää sitä, toteaa Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita. Lakineuvojan palstalta löytyy ohjeet siitä, miten häiriötilanteissa toimitaan. – Yleisohjeena voisimme todeta, että asuintalon häiriöihin kannattaa puuttua ajoissa, sillä siitä kärsii kaikkien asumisviihtyisyys. Ja jos tilanne menee oikeuskäsittelyyn, on vaikeampi todentaa, miksi tietty käyttäytyminen on yhtäkkiä muuttunut asumista häiritseväksi, jos sitä on siedetty pitkään, toteaa Viita. Ylikomisario Anttinen kävi vuokralaispäiväseminaarin esityksessään läpi poliisin kannalta yleisimpiä hätätapauksia ja selitti, miksi poliisi ei välttämättä aina tule paikalle. Kyse on tehtävien priorisoinnista. – Hätäkeskus arvioi tilanteen kiireellisyyden. Jos samaan aikaan tulee ilmoitus pelkästä metelöinnistä asuinVuokralaiset

6 4 / 2018

talossa ja toisaalla ihmisen henkeä uhkaavasta tapahtumasta, poliisi ohjataan jälkimmäiseen tilanteeseen. Se on resurssikysymys, muistuttaa Anttinen. Tilanne on eri, jos metelöinnin perusteella on syytä epäillä, että kyseessä todellakin on esimerkiksi väkivallan uhka. Anttonen antoi myös käytännön vinkkejä siihen, miten pitää toimia erilaisissa pienemmissä häiriötapauksissa, jotta asumisen rauha ja turvallisuus säilyy. Kaupustelijat ja tiedustelijat Erityisesti vanhusväestö on erilaisten kaupustelijoiden tai tiedustelijoiden uhrina. He yrittävät päästä asuntoon sisään esimerkiksi kertomalla olevansa huoltomiehiä, ovisilmän asentaja tai jopa poliiseja. Tällaisen käynnin tarkoituksena voi olla, että kävijä tieduste-


Muuttotarkastus.fi

Milloin soitan

112:een?

Hätänumero 112 on puhelinnumero, johon soittamalla saa pelastuslaitokselle ja poliisiin sekä terveys- ja sosiaalitoimeen hätätilanteissa. Suomessa yleinen hätänumero sekä pelastuslaitokselle, poliisille, että sosiaalipäivystykselle. Myrkytystietokeskuksen numero on (09) 471 977 tai (09) 4711. Hätänumero on tarkoitettu vain kiireellisiä ja todellisia hätätilanteita varten kuten hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön ollessa uhattuna tai vaarassa, tai jos on syytä epäillä näin olevan. Hätänumero ei ole tarkoitettu kiireettömiin asioihin eikä kyselytarkoituksessa esimerkiksi erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa, joissa tiedustelusoitot saattavat tukkia hätänumeron.

lee asuntomurron kohteita ja mahdollisuuksia. – Jos tällainen tilanne tulee eteen, kannattaa soittaa hätäkeskukseen ja antaa tarkat tuntomerkit kävijästä. Kännykällä voi jopa ottaa kuvan tilanteesta tai vaikka ikkunasta ulkoa, kun kävijä on poistumassa paikalta. Merkille kannattaa myös laittaa kävijän mahdollinen kulkuväline ja poistumissuunta ja kertoa ne hätäkeskukseen, neuvoo Anttinen. Ketään ei tarvitse päästää kotiinsa sisään, jos ei tunne henkilöä tai epäilee vähänkään, että kyseessä on asiaton käynti. Oven voi myös vaan sulkea ilman sen kummempia selityksiä. – Mahdollisista asunnon huolto- tms. asunnon kuntoon liittyvistä käynneistä asunnon omistajan tai viranomaisten on ilmoitettava asukkaalle etukäteen ellei kyseessä ole akuutti korjaustoimenpide, esimerkiksi vesivahinko, muistuttaa Viita. Asunnossa haukkuva koira Koiran jatkuvasta haukkumisesta tai ulvomisesta kannattaa Anttisen mukaan aina ensiksi mainita koiran omistajalle. Tarvittaessa voi myös ottaa yhteyttä asukastoimikuntaan tai isännöitsijään.

– Jos tilanne on akuutti, voi poliisi mennä tarvittaessa asuntoon ja myös toimittaa koiran johonkin paikkaan, jossa eläin voi olla tilapäisesti. Samalla tarkistetaan, onko kyse hoidon laiminlyönnistä, kertoo Anttinen. – Asukas on aina vastuussa lemmikkinsä käytöksestä ja koiran haukunta tai ulvonta voi olla jopa peruste häätää asukas asunnostaan, muistuttaa Viita. Väärin pysäköidyt autot Väärin pysäköidyt autot eivät ole poliisin tehtävien kiireellisyysluokituksen kärjessä, vaikka ne ovatkin asukkaita hyvin usein häiritsevä tekijä. – Jos taloon tulee pelastuslaitoksen hälytys ja auto on pysäköity pelastustielle, se siirretään tavalla tai toisella pois tieltä, jotta pelastusajoneuvot pääsevät perille kohteeseen. Kannattaa muistaa, että tuolloin pelastustielle pysäköity auto hidastaa pelastustoimenpiteitä ja kyse voi olla ihmishengestä, muistuttaa Anttinen. Ajoneuvoja voidaan myös lain mukaan siirtää alueen omistajan tai haltijan perustellusta pyynnöstä, mikäli ne ovat pysäköity säännösten vastaisesti. Siirron suorittaa kunta tai kunnallinen pysäköinnin valvoja. Vuokralaiset

7 4 / 2018

– tee sisäänmuuttotarkastus mobiilisti

olda-yhtiö tarjoaa vuokralaisille sisäänmuuttotarkastuksen tekemistä internetissä. Palvelun hinta on kymmenen euroa per tarkastus, mutta Vuokralaiset ry:n jäsenille se on tarjolla jäsenhintaan kuusi euroa. Sen voi tilata joko vuokralainen itse tai vuokranantaja käyttöönsä osoitteessa muuttotarkastus.fi. Palvelu vähentää muun muassa vakuusmaksun palautukseen liittyviä epäselvyyksiä. Vuokralaiset ry on Holdan yhteistyökumppani. Palvelua on helppo käyttää myös kännykällä suoraan selaimessa ilman erillisiä ohjelmien lataamisia. Ohjelma neuvoo käyttäjää käymään läpi kaikki huoneiston osat, joten mitään olennaista ei jää tarkastamatta. Mukaan pystyy laittamaan tekstin lisäksi kuvia. Palvelu kokoaa lopulta kaikki tiedot yhdeksi pdf-tiedostoksi, jonka voi lähettää valitsemiinsa sähköpostiosoitteisiin. – Syyskuun puolesta välissä käyttöön otettu muuttotarkastus-palvelumme on saanut hyvää palautetta. Kun asunto dokumentoidaan huolellisesti, voidaan vakuusrahojen palautuksen aikaan selkeästi osoittaa, missä kunnossa asunto on ollut vuokrasuhteen alussa. Palvelumme on siksi sekä vuokralaisen että vuokranantajan turvaväline, korostaa toimitusjohtaja Vesa Robertsson Holda Technologies Oy:stä. Robertssonin mukaan vuokralaiset ovat heränneet yhä laajemmin vaatimaan asumiseen liittyviä palveluita. Holda Technologies Oy on startup-yritys, jonka tavoitteena on kehittää tulevaisuudessa laajemminkin mobiilisti toimivia palveluita vuokraustoimintoihin. – Visionamme on, että tulevaisuudessa molemmat osapuolet voivat hoitaa koko vuokrasuhteen kännykällä yhdestä paikasta, kiteyttää Robertsson. – On hienoa, että myös vuokralaisten käyttöön kehitetään moderneja palveluita. Teemme mielellämme yhteistyötä tämänkaltaisten toimijoiden kanssa muun muassa kertomalla hyvistä palveluista jäsenistöllemme, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.

H


Korkealla olevan asunnon ikkunasta pääsee sisälle päivänvaloa.

Päivänvalo kotona on harv Libanonissa on kaksitoista palestiinalaisleiriä. Pakolaisleirit ovat muuttuneet telttakylistä korkeiksi betonilähiöiksi vuosikymmenten kuluessa. Olot sekä kaduilla että asunnoissa ovat edelleen kurjat.

L

ähes 40 000 asukkaan Bourj Al Barajneh on osuva paikka keskustella palestiinalaisten asumisoloista Libanonissa. Pakolaisleiri sijaitsee pääkaupunki Beirutissa ja on kuormittuneimpia palestiinalaisleirejä maassa. Aiemmin neliökilometrin kokoisella alueella asui noin 18 000 ihmistä, jotka olivat

suurelta osin palestiinalaisia. Syyrian sodan seurauksena leiriin muutti vielä 20 000 syyrialaista. – Täällä on nykyisin enemmän syyrialaisia kuin palestiinalaisia, sanoo leirissä toimivan palestiinalaisjärjestön, Beit Atfal Assumoudin, sosiaalikeskuksen johtaja Zahr Abdullatif. Hän tuntee paikalliset asumisolot sekä työnsä kautta että omakohtaisesti. Hän on syntynyt pakolaisleirissä ja elänyt täällä kaikki viisikymmentä vuottaan. – Oikeastaan kaikki, sekä kadut että talot, vaatisi kunnostusta leirissä, Abdullatif toteaa. Hänen mukaansa suurin ongelma leirissä on kuitenkin se, että käytössä

70 vuotta vanhassa pakolaisleirissä eteläisessä Beirutissa sähköjohdot risteilevät rakennusten ulkopuolella ja sähkökatkot ovat päivittäisiä.

on etupäässä vain suolaista vettä. Sitä saadaan 13 kaivosta ja säilötään tankeissa katoilla. Putkistot ovat huonossa kunnossa. Suolainen vesi vaurioittaa talojen rakenteita – ja tunkeutuu sisälle asuntoihin. Vanhukset asuvat pimeydessä Palestiinan pakolaiset tulivat Libanoniin vuonna 1948. Tuolloin he joutuivat lähtemään kodeistaan Israelin perustamisen alta. Siitä on nyt 70 vuotta. Bourj Al Barjneh oli aluksi telttakylä, kuten suurin osa muistakin palestiinalaisleireistä. Vuosikymmenten saatossa ihmiset ovat puurtaneet kotiensa eteen. Nykyisin palestiinalaisleirit ovat ahtaita, betonisia kaupunginosia, jossa

Suolainen vesi, jota valuu katoilla olevista tankeista, vaurioittaa seiniä esimerkiksi tällä tavoin.


Bourj Al Barajnehin pakolaisleirin taloja rakennetaan jatkuvasti ylöspäin. Suurin osa leirin palestiinalaisista asuu omissa asunnoissa; vuokralla ovat ne, ovat tulivat viimeisimmäksi.

vojen etu pakolaisleirissä asuu palestiinalaisia neljässä sukupolvessa. Vanhukset asuvat useimmiten talojen alakerroksissa. He tulivat ensin ja ovat samoilla paikoilla edelleen. Lapsille on rakennettu koti katolle, lapsenlapsille edelleen koti kerrosta ylemmäksi. Tästä juontuu se, että suurin osa palestiinalaisista omistaa asuntonsa leireissä. Vuokralla ovat viimeisimmäksi tulleet. Alimpien kerrosten asunnot ovat kaikkein epäterveellisimpiä. Niihin ei tule päivänvaloa, sillä naapuritalot ovat aivan vieressä ja korkeita nekin. Sen sijaan sisälle työntyy eniten suolavettä. – Asunnot eivät ole sopivia elämiseen, sillä etenkin talvella ne ovat hyvin kosteita, Zahr Abdellatif lisää. Suolaista vettä käytetään leirissä

pyykinpesuun ja siivoukseen. Juotavaksi ja ruoanlaittoon tarvittava vesi pitää aina ostaa pullotettuna. Vuokrakoti kaipaisi remonttia Kapeilla kaduilla kulkiessa täytyy väistellä lätäköitä. Niissä lilluvaan veteen on sekoittunut öljyä, jota vuotaa leirin yleisimmistä kulkuneuvoista eli skoottereista. Ylöspäin katsoessa näkee sähköjohtoja, jotka roikkuvat rakennusten ulkopuolella. Erään talon neljännessä kerroksessa asuu Fatma Hassan Alkhatib. – Asunnon ainoat hyvät puolet ovat raikas ilma ja sisälle paistava aurinko, Fatma sanoo. Alkhatib on kolmen lapsen äiti. Per-

Malak, 10 (vas.), ja Alih, 8, palasivat koulusta kotiinsa Bourj Al Barajnehin pakolaisleiriin. He asuvat neloskerroksen vuokraasunnossa äitinsä ja isosiskonsa kanssa.

he asuu vuokralla, ja samassa asunnossa elämää on nähty noin 15 vuotta. Asunto on varsin iso, sillä siinä on kolme huonetta, keittiö ja kylpyhuone. Suuri osa asunnoista leirissä on hyvin ahtaita. Kahdessa huoneessa elää usein jopa seitsemän hengen perhe. Alkhatib pyytää tutustumaan myös kotinsa kurjiin puoliin. Ikkunat ovat paikoin rikki ja ovetkin pitäisi uusia. Keittiössä aiemmin mainittu vesiongelma näkyy selvästi, sillä seinille on iskostunut suolaa. Täältä, neljännestä kerroksesta, näkyy hyvin myös se, miten Bourj Al Barajnehin leiri kohoaa ylöspäin. Teksti ja kuvat: Hanna Hirvonen

Moni pakolaisleirin katu on synkkä, koska aurinko ei pääse kaduille korkeiden rakennusten väliin.


Asukastoimikunnassa vaikutat Asukastoimikunnan kautta pääsee vaikuttamaan oman talon asioihin, asumisviihtyisyyteen ja saa itselle mielekästä tekemistä.

E

spoolainen Pekka Juujärvi on toiminut oman asotalonsa asukastoimikunnassa vuodesta 2006 ja puheenjohtajanakin jo 11 vuotta. Pekka lähti mukaan, kun halusi talon ja yhtiön asioista lisätietoa. – Olen jaksanut jatkaa, koska olemme saaneet toimikunnassa aikaan asukkaita hyödyttäviä asioita. Jonkun täytyy ajaa asukkaiden etuja, toteaa Pekka ja kannustaa asukkaita mukaan asukaskokouksiin, joissa asukastoimikunta yleensä valitaan. – Meillä ei ole ollut vaikeaa saada asukastoimikuntaa kasaan luultavasti siksi, että asukkaat kokevat, että asukastoimikunnassa pääsee vaikuttamaan asioihin. Toiseksi syyksi Pekka arvelee aktiivisen tavan tiedottaa asioista eli että asukastoimikunta on näkyvästi esillä. – Me kerromme talon ajankohtaisista asioista tiedotteissa, joita jaamme asuntoihin muutaman kerran vuodessa. Olemme kertoneet myös asumisen kustannuksista esimerkiksi jätteiden ja energiakulujen osalta ja ohjeistaneet taloudellisempaan toimintaan. He ovat myös saaneet toiminnastaan positiivista palautetta ja naapureilta kiitosta aktiivisuudesta. – On tärkeää, että asukastoimikunta ei ole mikään pihapoliisi, vaan vaalii hyvää henkeä. Jokaisessa talossa on toki myös niitä, jotka valittavat kaikesta. Kaikkia kuunnellaan, mutta jos jollakulla jää ns. levy päälle, siitä kannattaa ihan suoraan sanoa ystävällisesti ja kysyä, että mitä voisit itse tehdä asioiden parantamiseksi. Asukastoimikuntaan kannattaa Pekan mukaan valita vähintään neljä jäsentä, jotta hommasta ei tulisi liian raskasta. – Silloin ei haittaa, jos joku jää pois kokouksesta. Me pidämme kokouksia keskimäärin neljä vuodessa. Teemme myös aina kokouspöytäkirjan ja lähe-

tämme siitä kopion myös isännöitsijöille. Isännöitsijän rooli asukastoimikunnan onnistumisessa on Pekan mukaan merkittävä. – Jos isännöitsijä ei tee aidosti yhteistyötä asukastoimikunnan kanssa tai isännöitsijä vaihtuu usein, voi sekin olla syy siihen että porukka ei lähde mukaan toimintaan. Varsinkin uudessa talossa isännöinnin kannattaa panostaa asukastoimikunnan perustamiseen. Kun homma on saatu kunnolla talossa liikkeelle, siitä syntyy taloon traditio, kuten meillä on käynyt. Pekka suosittelee, että asukastoimikunnassa käydään aluksi keskustelu toimintatavoista: miten toimikunta työskentelee, milloin pidetään kokouksia, miten viestitään asioista ja mihin puututaan. – Yhteiset pelisäännöt on hyvä sopia heti alussa. Meillä käydään tämä keskustelu aina kun valitaan uusi toimikunta, vaikka siinä olisi osa vanhojakin toimijoita. Toinen tärkeä asia on, ettei tehdä toiminnasta liian vaikeaa ja hallinnollista. Muuten homma näyttää ihmisten silmissä liian vaivalloiselta. Kenelle asukastoimikuntaan osallistuminen sopii? – Aktiivisille ihmisille, joiden perusluonteeseen kuuluu olla kiinnostunut yhteisön hyvinvoinnista. Olisi hyvä, jos toimikunnassa olisi myös niitä, joilla on vähän käsitystä kiinteistön ylläpitoon liittyvistä toiminnoista. Pekka suosittelee asukastoimikuntaa heille, jotka etsivät tapaa vaikuttaa yhteisiin asioihin ja joilla on tarve olla hyödyksi omassa yhteisössään. – Asukastoimikunta on suhteellisen kevyt vaihtoehto lähteä liikkeelle. Saa itselle mielekästä toimintaa ja aikaan asioita yhteiseksi hyväksi, kiteyttää Pekka. Espoossa asuva Pekka Juujärvi kannustaa asukkaita osallistumaan myös kerran vuodessa pidettävään asukaskokoukseen. Niissä kuulee talon ajankohtaiset asiat ja välttyy sen myötä monenlaisilta turhilta luuloilta.

Vuokralaiset

10 4 / 2018


Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa uosi 2018 on lopuillaan ja on aika kiittää kuluneesta vuodesta kaikkia Vuokralaiset ry:n toimijoita. Kiitämme yhteydenpidosta ja aktiivisuudesta sekä jäseniämme että vuokralaisyhdistyksiä. Vuokralaispäiville osallistui syksyllä yli 250 henkeä ja tapahtuma sai erittäin hyvää palautetta monipuolisesta ohjelmastaan. Työ vuokralaisten edunvalvonnan, neuvonnan, tiedottamisen ja koulutusten merkeissä jatkuu liitossa aktiivisena ja vaikuttavana myös ensi vuonna.

V

PAIKALLISET JA ALUEELLISET KOULUTUKSET

On hienoa ja toivottavaa, jos vuokralaisyhdistykset haluavat toteuttaa paikallisia koulutustilaisuuksia jäsenilleen esimerkiksi vuokralaisia koskevasta lainsäädännöstä, järjestötoiminnan käytännöistä tai muista vuokralaisia kiinnostavista aiheista. Kannustamme järjestämään sekä koulutuksia että ajankohtaisia keskustelutilaisuuksia. Yhteyshenkilö koulutustilaisuuksien sopimiseen on toimistolla järjestö- ja koulutuspäällikkö. Lähtökohtaisesti Vuokralaiset ry:n henkilökunnan asiantuntijat ovat käytettävissä kouluttajiksi yhdistysten omiin sisäisiin jäsentapahtumiin. Tällöin etukäteen sovitaan aihe, aika ja paikka, sekä tapahtuman kustannusten jakautuminen. Koulutustilaisuuksien suhteen pätee sääntö: hyvin ja ajoissa suunniteltu on puoliksi tehty. Olkaa siis yhteydessä, niin lähdetään yhdessä suunnittelemaan paikallisyhdistysten toiveiden mukaisia koulutuksia. Lisäksi Vuokralaiset ry toteuttaa tilauskoulutuksia myös vuokrataloyhtiöille ja muille tahoille, joiden kanssa sovitaan aina erikseen siitä, kuinka tilaisuuksien kustannukset katetaan.

VUOKRALAISPÄIVÄT 2019 KALENTERIIN

Vuoden 2019 valtakunnalliset Vuokralaispäivät kannattaa jo alustavasti suunnitella ensi syyskuulle kalenteriinsa. Vuokralaispäivien ohjelma on tuttuun tapaan monipuolinen ja ajankohtainen, sisältäen asiantuntijoiden alustuksia sekä eri puolilta Suomea saapuvien vuokralaisaktiivien verkostoitumista. Tukholman risteilyllä vietettäville Vuokralaispäiville odotetaan jälleen yli kahtasataa osallistujaa. Aktiivista loppuvuotta toivottaen, Pia Lohikoski Järjestö- ja koulutuspäällikkö Vuokralaiset VKL ry

Vuokralaiset

Lakineuvojamme vastaa Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle osoitteeseen: toimisto@vuokralaiset.fi.

Miten pitää toimia asumisen häiriötapauksissa?

? §

Naapurini häiritsee. Mitä minä teen ja miten vuokranantaja puuttuu asiaan?

Naapurina aiheuttama häiriö on useimmiten melua hiljaisuusaikana. Yksittäiset häiriötapaukset kannattaa katsoa sormien läpi, mutta jos sama häiriö toistuu muutaman kerran säännöllisesti, kannattaa asiaan puuttua. Jos mahdollista, asiasta kannattaa ensin asiallisesti puhua suoraan naapurille. Jos sanominen ei auta tai jostain syystä naapurille ei uskalla puhua, asiasta ilmoitetaan isännöitsijälle, jonka tehtäviin kuuluu puuttua myös häiriötilanteisiin. Häiriöilmoitusta tehdessä kannattaa tarkistaa ovatko muut naapurit häiriintyneet myös. Vuokranantajalla tai hänen edustajallaan on helpompi puuttua asiaan silloin kun häiriötä on aiheutunut useammalle naapurille. Lain mukaan vuokranantaja voi irtisanoa ja jopa purkaa vuokrasopimuksen, jos vuokralaisen huoneistossa vietetään häiritsevää elämää. Tällä tarkoitetaan sitä, että huoneistosta kantautuu säännöllisesti toistuvaa ja jatkuvaa muiden asumista häiritsevää ääntä. Jos häiriön laatu on jatkuvaa tai törkeää, silloin asukkaiden täytyy tehdä kirjallinen häiriöilmoitus isännöitsijälle. Siinä tulee käydä ilmi häiriön laatu, aika ja paikka. Vuokranantaja lähettää häiriötä aiheuttaneelle asukkaalle varoituksen, jonka tehtävänä on muistuttaa yhteisistä säännöistä ja ohjata tilanne normaaliin. Jos häiriö varoituksen jälkeen edelleen jatkuu, voi vuokranantaja purkaa vuokrasopimuksen. Usein vuokranantajat lähettävät ennen purkuilmoitusta vielä toisen varoituksen, jossa selkeästi ilmoitetaan vuokransuhteen purkamisen uhasta. Purkuilmoituksen toimittaminen häiritsevälle asukkaalle on ensimmäinen askel huoneiston tyhjentämiseen. Purkuilmoituksessa vuokranantaja kertoo, koska huoneiston tulee olla tyhjennetty, jotta asiaa ei viedä käräjäoikeuteen. Mikäli vuokralainen ei tyhjennä asuntoa, nostaa vuokranantaja kanteen käräjäoikeudessa, jossa vaatii huoneisto tyhjentämistä ja häätöä. Usein oikeusprosessi kestää pitkään ja tuottaa tuskaa naapureissa, joiden elämä ei vieläkään ole normaalia häiriön mahdollisesti edelleen jatkuessa. Käräjäoikeuden antaman päätöksen jälkeen, odotetaan vielä tuomion lainvoimaisuutta ennen kuin asia viedään ulosottoviranomaiselle häädön toteuttamiseksi. Koko prosessi vie useita kuukausia, joka naapureista voi tuntua kohtuuttoman pitkältä ajalta. Vuokranantajan on kuitenkin toimittava asiassa lainmukaisesti ja nopeutettua menettelyä ei asian käsittelyssä ole.

11 4 / 2018


Vuokralaiset VKL ry

Vuokralaiset VKL ry Velkuanpolku 1 E, 00300 HELSINKI toimisto@vuokralaiset.fi pia.lohikoski@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/vuokralaiset www.twitter.com/vuokralaiset

ASIANAJAJA LEENA PARTANEN tavoitettavissa maanantaisin klo 16–18 Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:

Asuntomme Vuokralaiset VKL ry:n ja Vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus e-mail: toimisto@vuokralaiset.fi Päätoimittaja: Suna Kymäläinen Toimitus: Huvikummun viesti / Päivi Karvinen Taitto: Creamedia Kuvat: Päivi Karvinen – ellei toisin mainita Kannen kuva: Tanja Koskinen Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324 Numero 1/2019: Materiaalin toimitus viimeistään vko 4, julkaisuvko 9

TAMMIKUU 07.01. 28.01. HELMIKUU 04.02. 25.02. MAALISKUU 04.03. 25.03. Neuvontanumero on

0600 9 1515 (1,92 eur/min + pvm). Jäseniä palvellaan numerosta

(09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan). Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä!

Vuokralaiset VKL ry:n hallitus • SUNA KYMÄLÄINEN, puheenjohtaja, kansanedustaja, Ruokolahti • SILVIA MODIG, varapuheenjohtaja, kansanedustaja, Helsinki • HANNU AHONEN, Vantaa • SAMI AUERSALMI, Helsinki • TARJA MUNUKKA, Mäntsälä • ANTTI KOSKELA, Helsinki • MIKKO LAAKKONEN, Järvenpää • ELSA KOSKINEN, Tampere • MIRA-VEERA AUER, Helsinki • TERO STRAND, Kirkkonummi

Neuvontakäynnistä veloitetaan 30 e alkavalta 20 minuutilta, maksu tulee suorittaa käteisellä. Veloitus ei koske jäseniä. Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan. Vuokralaiset VKL ry:n osoite on Velkuanpolku 1, E-rappu, 1. kerros, 00300 Helsinki

Sirkka Eronen muistoissamme irkka Eronen syntyi 1.7.1940 Heinävedellä. Lapsuusperheeseen kuului isä Oivan ja äiti Lyytin lisäksi viisi poikaa ja Sirkka-tyttö. Tuon ajan elinolot olivat Suomessa ankeat ja toimeentulo niukkaa, mutta se kasvatti asennetta, jota myöhemmin tarvittiin kipeästi. Ulospäin suuntautunut ja ahkera Sirkka työskenteli muun muassa kodinhoitajana dekkaristi Aarne Haapakosken perheessä sekä Klaukkalan seudulle muutettuaan G.W. Sohlbergin yrityksessä Klaukkalassa syntyi myös tytär Marja vuonna 1963. Lapset olivat Sirkalle tärkeitä, se oli sekä työ että suurin mielenkiinnon kohteensa. Sirkan kantava ja kokoava perusajatus oli myös, että kaveria pitää auttaa aina. Siksi hän oli alusta alkaen mukana myös Rautkalliontien VVO:n talon yhteistoiminnassa ja hänet valittiin

S

myös talotoimikuntaan. Näissä toimissa ja Koivukylän Vuokralaisyhdistyksen taloudenhoitajana kuluivat vuodet. Sirkka kuului myös muihin yhdistyksiin aktiivisena jäsenenä, muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliittoon, Sydänliittoon ja mielenterveysyhdistykseen. Hän oli aktiivinen myös Toimari r.y:ssä ja monissa paikallistapahtumissa ”kyökin puolella”. Sirkka omistautui yhteisen edun valvontaan sairaiden ja vähäosaisten auttamiseksi. Sirkka oli avulias ystävä ja aina pyyteettömästi auttamassa. Emme voi kuin muistaa hänen positiivista asennettaan kaikkiin mahdollisiin asioihin, jopa hänen ystäväänsä alzheimeriin, muistisairauteen, joka haittasi ja rajoitti kaikkia hänen toimiaan, niidenkin yli hän kurotti ja hallitsi sairauden vaikeat käänteet.

Vuoden 2018 helmikuussa alkanut sairaalakierre päättyi elokuun 28. päivänä Katriinan sairaalassa. Vielä viimeisinä viikkoina, kun hänen puhekykynsä väheni, hän korosti elämän tärkeyttä, sen etenemistä ja kyselyä lasten työpaikoista arjen ajatuksia, mukana oloa, toive päästä kotiin käymään. Se oli hänelle maailma, joka oli hänen täydellinen elämänsä. Kiitollisena Sirkkaa lämpimästi muistaen lastemme kaikinpuolisesta hyvinvoinnista ja huomioonottamisesta ja hänen esimerkillisestä elämästään. Matkustaminen oli hänen mieliharrastuksiaan. Muistamme monet vuosikymmenten ajan naapurin kanssa tehdyt ja koetut retket Vuokralaispäiville Tukholmaan. Kiittäen, Pirjo Mähönen perheineen (Koivukylän Vuokralaisyhdistys r.y:n sihteeri)

Profile for Creamedia

Asuntomme 4/2018  

Vuokralaiset VKL ry:n jäsenlehti 4/2018

Asuntomme 4/2018  

Vuokralaiset VKL ry:n jäsenlehti 4/2018

Profile for creamedia