Asuntomme 4/2019

VUOKRALAISET VKL RY:N JÄSENLEHTI 4/2019

• Toiminnanjohtajan 30 vuotta • Aktiiviset Oululaiset esitteillä • VKL neuvoo myös asumisoikeusasukkaita • Tutustu lakineuvontapalstaan

S I S ÄLTÖ

02 03 04 06 08 12 13 14 15

AJ AN KOH TAIS TA

ASUNTOPOLIITTISTA KEHITTÄMISOHJELMAA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ VALITTU

Ajankohtaista Pääkirjoitus Aktiiviset oululaiset esittäytyivät Vuokralaispäivillä Asuminen on muutakin kuin seiniä Anne on vuokra-asumisen vahva vaikuttajanainen VKL neuvoo myös asumisoikeusasukkaita Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa Uudet tekijät asumisen asioiden äärellä Lakineuvojamme vastaa

Hyvää joulua ja menestyksellistä uutta vuotta!

Toivottaa Vuokralaiset ry

Vuokralaiset VKL ry

Velkuanpolku 1 E, 00300 Helsinki toimisto@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/vuokralaiset www.twitter.com/vuokralaiset

Asuntomme-lehti

Vuokralaiset VKL ry:n ja vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus

Sähköposti: toimisto@vuokralaiset.fi Päätoimittaja: Suna Kymäläinen

Toimitus: Huvikummun viesti / Päivi Karvinen

Taitto: Creamedia / Olli Ilmanen Kannen kuva: Päivi Karvinen / Oulun Sivakan asukasaktiiveja ja henkilökuntaa Vuokralaispäivillä Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324 Numero 1/2020: Materiaali viimeistään vko 4, julkaisuvko 9

2

ASUNTOMME 4/2019

Ympäristöministeriö on asettanut parlamentaarisen seurantaryhmän ja työryhmän valmistelemaan asuntopoliittista kehittämisohjelmaa vuosille 20212028. Ohjelma annetaan selontekona eduskunnalle 2020 aikana.

Ohjelma toteuttaa hallitusohjelman sekä eduskunnan tarkastusvaliokunnan lokakuussa 2018 antaman mietinnön asuntopolitiikkaa koskevia kirjauksia. Ohjelmassa esitetään tavoitteet asuntopolitiikan kehittämiselle ja toimenpiteet, joilla tavoitteisiin päästään.

Parlamentaarisessa seurantaryhmässä on jäsen kaikista eduskuntapuolueista. Seurantaryhmä ottaa kantaa ohjelman päälinjauksiin sekä tukee ja arvioi valmistelutyötä. Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen ja jäseninä ovat: Anders Adlercreutz (rkp), Tiina Elo (vihr), Harry Harkimo (Liiken Nyt), Toimi Kankaanniemi (ps), Johannes Koskinen (sdp), Antero Laukkanen (kd), Pia Lohikoski (vas), Mari-Leena Talvitie (kok) ja Ari Torniainen (kesk).

Työryhmän puheenjohtajana toimii ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Työryhmässä ovat edustettuina virkamiehiä asuntopolitiikasta vastaavista ministeriöistä ja virastoista.

Työryhmä valmistelee asuntopoliittisen kehittämisohjelman ja varmistaa, että asiantuntijoita ja sidosryhmiä kuullaan kattavasti valmistelun aikana.

– Vuokralaiset ry odottaa, että meitä alan toimijoita kuunnellaan tarkasti siitä, mitä alalla tulevaisuudessa tarvitaan. Me tuomme luonnollisesti esiin erityisesti asumisen kalleudesta johtuvat markkinavääristymät ja asumisen oikeudelliset asiat, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.

TUOTANTOTAVOITTEISSA PYSYTTÄVÄ Hallituksen syksyisessä budjettiesityksessä olevat korkotukivaltuudet mahdollistavat noin 9 000 asunnon rakennuttamisen vuonna 2020. Tavoitteena hallitusohjelmassa oli 10 000 asunnon vuosittainen tuotanto.

– Hallituksen tulisi pysyä tavoitteessaan juuri nyt, kun vuokra- ja asoasumisen suosio kasvaa ja toisaalta asuntotuotannon aloitukset ovat vähentyneet. Jos asuntoja ei tuoteta lisää, asumiskustannukset jatkavat nousuaan ja asuntopula kasvukeskuksissa pahenee, painottaa toiminnanjohtaja Anne Viita.

Hallituksella on kunnianhimoisia asuntopoliittisia linjauksia, jotka eivät Vuokralaiset ry:n mukaan toteudu mikäli resursseja ei varata riittävästi tavoitteiden toteuttamiseen.

PÄÄKIR J OIT US

JÄSENILLÄ HALU VAIKUTTAA YHTEISHALLINTOLAKIIN Yhteishallintolakia ollaan uudistamassa tällä hallituskaudella. Vuokralaiset toteutti jäsenistölleen 20.9.–§14.10.2019 sähköpostikyselyn, jossa kartoitettiin yhteishallintoon liittyviä tarpeita ja kehitysideoita. Kyselyyn saatiin 209. Vastaajista 56,6 % kuuluu asukastoimikuntaan.

- Kiitos kaikille vastanneille. Saimme arvokasta tietoa asukashallinnon asioista ja pystymme osaltamme viemään asiaa eteenpäin, iloitsee toiminnanjohtaja Anne Viita.

Yli puolet vastaajista eli 50,7 % kokee asukashallintoon osallistumisen helppona ja 23 % vaikeana. Lähes 75 % vastaajista haluaisi toiminnasta maksettavan myös palkkiota.

- Osallistumista pidettiin vaikeana, jos talossa ei ole tiloja toiminnalle tai vuokranantaja ei kannusta toimintaan. Myös ajanpuute työn ohessa koettiin ongelmaksi, kertoo Viita kyselyn vapaista kommenteista poimituista syistä.

Lähes 60 % oli saanut koulutusta asukashallintoasioista ja 35,2 % haluaisi saada koulutusta. Eniten haluttaisiin vaikuttaa remontteihin, korjaukseen ja kunnossapitoon. Myös asumisviihtyvyys, pihan viihtyisyys, siisteys ja yleiset tilat ovat asioita, joihin haluttaisiin vaikuttaa.

Tiedonsaanti nousi tärkeimmäksi kehitettäväksi asiaksi kyselyyn vastanneiden keskuudessa. Toiseksi tärkeimmäksi nousi asukkaiden osallistuminen omistajayhtiön hallintoon.

Kolmanneksi tärkein aihe oli järjestyshäiriöihin puuttuminen.

– Tiedonsaanti yhtiön ja oman talon asioista lisää vastaajien mielestä vuokranantajan luotettavuutta ja saa asukkaat asumaan pidempään asunnossaan, toteaa Viita.

Kyselyn tuloksista viestitään ympäristöministeriön virkamiehiä, jotka valmistelevat lakiesitystä.

ASUNTOMME-LEHTI UUDISTUI Asuntomme-lehti on nyt visuaaliselta ilmeeltään uudistunut 16-sivuinen jäsenlehti. Uudistuksen myötä pyritään palvelemaan lukijoita entistä paremmin asumisen neuvonnan ja ajankohtaisten asioiden esiin tuomisessa.

Visuaalisen ilmeen on suunnitellut lehden pitkäaikainen AD Olli Ilmanen Creamediasta.

Jotta lehteä voidaan tuottaa jatkossakin lukijoiden toiveiden mukaisesti, anna juttuvinkki lehden toimittajalle osoitteeseen: paivi.karvinen@huvikummunviesti.fi.

Pitkäjänteisyyden voima

V

iime vuosina asuntopolitiikka on ollut kovin poukkoilevaa. Me alan toimijat olemme pitkään puhuneet siitä, että näin ei pitäisi olla. Asuminen vaikuttaa ihmisen perusturvallisuuden tunteeseen ja hyvinvointiin siinä määrin, että sen kustannuksella ei saisi pelata sen paremmin poliittista peliä kuin jättää sitä markkina-aallokoiden keinuteltavaksi.

Tästä syystä on hyvä, että nyt ollaan tekemässä kahdeksanvuotista asuntopoliittista kehittämisohjelmaa.

Taustalla on vuonna 2018 julkaistu Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö asuntopoliittisista kehittämiskohteista, johon kaikki puolueet ovat sitoutuneet eli ohjelman pitäisi kestää yli vaalikauden.

Tämän lehden uutisissa kerromme ohjelmaa valmistelemaan asetetusta seuranta- ja työryhmästä. Seurantaryhmässä on mukana myös entinen järjestöpäällikkömme Pia Lohikoski.

Me Vuokralaisissa olemme ilman muuta valmiita antamaan asiantuntijuutemme työryhmän käyttöön.

Asukkaiden edunvalvojaa tarvitaan yhä, kuten pitkäaikaisen toiminnanjohtajamme Anne Viidan haastattelusta sivuilta 8–11 käy hyvin ilmi.

Annen haastattelun myötä voimme todeta senkin, että Vuokralaiset on ollut vahvasti vaikuttamassa moniin asumiseen liittyviin asioihin yhteiskunnassamme myös viimevuosikymmeninä. Olemme olleet osaltamme luomassa vakautta, joka synnyttää sitä turvallisuuden tunnetta, jota jokainen ihminen tarvitsee.

Haluan kiittää vielä erikseen toiminnanjohtajaamme, joka jo kolmen vuosikymmenen ajan on väsymättä ajanut asukkaiden etuja ja luonut vahvalla verkostoimisellaan järjestömme mainetta alalla tasavertaisena yhteistyökumppanina.

Vuokralaiset ry:tä pidetään järjestönä, joka pyrkii olemaan tasapuolinen, oikeudenmukainen ja rakentamaan yhdessä tekemisen meininkiä vastakkain asettelun sijaan. Sellaisia toimijoita tarvitaan luomaan myös pitkäjänteistä asuntopolitiikkaa, jota alalla nyt kaivataan.

Kiitos kuluneesta vuodesta kuuluu myös kaikille jäsenillemme ja tämän lehden lukijoille. Tässä lehdessä on artikkeli myös Vuokralaispäiviltä. Risteily oli jälleen oiva esimerkki jäsenistömme ja yhteistyökumppaneidemme toiminnallisesta voimasta. Vuokralaispäivistä jäi jälleen kerran erittäin hyvä ja voimaantunut mieli!

Toivotan kaikille oikein levollista ja rauhoittavaa joulunaikaa!

SUNA KYMÄLÄINEN Puheenjohtaja Vuokralaiset VKL ry

V UO KRA L A ISPÄ IVÄT

Aktiiviset oululaiset esittäytyivät Vuokralaispäivillä Sivakan asukasaktiiveja ja henkilökuntaa tuli tällä kertaa Vuokralaispäiväristeilylle isolla porukalla esittelemään pohjois-suomalaista tekemisen meininkiä.

L

äpinäkyvyys ja avoimuus. Siinä sanat, jotka toistuivat oululaisten suusta useamman kerran, kun he kertoivat toiminnastaan. Asukkaat ja työntekijät kiittelevät myös toisiaan aktiivisuudesta ja hyvästä asenteesta.

– Sivakka on asukastoiminnan mahdollistaja. Olemme vieneet läpi isojakin asioita, kuten tasausjärjestelmän käyttöönoton osallistamalla sekä asukkaat että henkilökunnan. Kun asioita jumpataan yhteistyössä riittävästi, ei tule vastakkainasettelua. Sillä tavalla saadaan ihmiset toimimaan yhteiseksi eduksi ja ymmärtämään, että ollaan samassa veneessä, korosti toimitusjohtaja Raimo Hätälä.

Erityisesti toimitusjohtaja saa asukkailta kiitos-

4

ASUNTOMME 4/2019

ta positiivisesta suhtautumisestaan asukastoimintaan.

– Sen lisäksi meillä on myös hyvä porukka, joka haluaa saada tietoa ja ymmärtää asioita, kehuvat asukkaat myös toinen toisiaan.

Oululaisten asukastoimintojen vuosittainen määrä on häkellyttävän runsas. Vuokralaispäiväyleisöstä kommentoitiin, että kateellisena kuunnellaan, mitä sivakkalaiset pääsevät yhdessä tekemään.

– Tämä vuosi on ollut erityisen tapahtumarikas vuosi, koska olemme viettäneet ”Ollaan yhdessä” –teemavuotta. Järjestimme yhtiön puolelta noin 30 erilaista tapahtumaa, kertoi Raimo.

Oululaiset ottivat tapahtumat kuulemma niin hyvin omikseen, että tulevana vuonnakin on tulossa vastaavanlaisia tapahtumia. Osa tilaisuuksista on ilmaisia, mutta osaan otetaan pieni omavastuumaksu asukkaiden ehdotuksesta. Sillä tavalla varmistetaan sitoutuminen mukaantuloon.

Sivakan asukastapahtumia vuonna 2019 TAMMIKUU • Ikeareissu • Korukurssi HELMIKUU • Talvitapahtuma Ruskotunturilla • Tanssikurssi MAALISKUU • Ystäväkurssi • Hätäensiapukurssi TOUKOKUU • Haaparannan Ikeassa käynti • Kansainvälinen naapuripäivä • Valtakunnallinen siivouspäivä • Digikummi paikalla eli IT-tukea koteihin ja asukastilaisuuksiin

KESÄKUU • Kesäpäivän Rauhalassa (laulaja Diandran pääesiintyjänä) • Jalkapallokoulu 6-12-vuotiaille lapsille • Retki Ranuan eläinpuistoon • Ohjattua suppailua kahtena päivänä HEINÄKUU • Ohjattua suppailua kahtena päivänä ELOKUU • Ohjattua fatbike-pyöräilyä • Illallinen taivaan alla -tapahtuma • Perinteinen Sivakkapäivä • Retki Ranuan eläinpuistoon

– Tapahtumien avulla pystymme tarjoamaan kaikille asukkaille tasavertaisesti sellaisia elämyksiä, jotka saattaisivat jäädä monelta muuten kokematta. Erityisesti lapsille monet tapahtumat ovat osoittautuneet tärkeiksi, totesi Raimo.

Raimon mukaan yhtiölle on elinehto, että asiakkaat kokevat saadun palvelun ja huolenpidon niin hyväksi, että valitsevat juuri Sivakan tarjoamat asunnot.

– Oulussa eletään vuokra-asuntomarkkinoilla aidossa kilpailutilanteessa markkinatalouden malliin, korosti Raimo.

Aikaisempien vuosien teemoja ovat olleet muun muassa pihaviljely ja kiertotalous. Asukastoimikunnille maksetaan myös määrärahaa talokohtaiseen toimintaan.

– Meillä asukastoiminnan käytännön järjestämistä tukee myös osa-aikainen asukashallintokoordinaattori. Asukastoiminnan määrärahaa maksetaan taloille käytettäväksi 15 euroa asuntoa

SYYSKUU • Ohjattua fatbike-pyöräilyä • Ikea-reissu LOKAKUU • Korukurssi • Kasvisruokakurssi • Tanssikurssi MARRASKUU • Korukurssi • Risto Räppääjä ja pullistelija -elokuvanäytös JOULUKUU • Joululeivontakurssi Lisäksi kuukausikahvit ympäri Oulua joka kuukausi (kesäkuukaudet poislukien).

kohden, mutta emme maksa asukkaille palkkiota asukastoimintaan osallistumisesta, kertoi Raimo.

Sivakassa kokoontuu myös 15 asukkaasta koostuva yhteistyötoimikunta, joka kokoontuu kahdeksan kertaa vuodessa. Toimikunnan jäsenille maksetaan 40 euron palkkio jokaisesta kokouksesta. Asukkaat ovat myös valinneet keskuudestaan yhteishallintolain mukaisen valvojan yhtiön taloutta valvomaan.  PÄIVI KARVINEN  SIVAKKA

Tämän lehden kannessa on Oulun kaupungin vuokra-asuntoja tarjoavan Sivakan asukkaita ja henkilökuntaa yhteiskuvassa. Vasemmalta Anita Holappa, Erja Kehusmaa, Raimo Hätälä, Jenni Kaihua, Rauni Kauppi, Mika Kauppinen, Marjut Arola.

ASUNTOMME 4/2019

5

Kerro-sovellus toi esiin

Asuminen on muutakin Setlementtiasunnnot halusi tutkia, miten teknologian avulla helpotetaan asumisen arkea. Syntyi Kerro-sovellus, joka paransi myös asukasdemokratiaa.

K

erro-sovellus toimii niin tietokoneella kuin mobiilisti jokaisen asukkaan kännykässä. Tietojen saaminen sovelluksen kautta varmistettiin myös ottamalla käyttöön talojen porrashuoneisiin ja yhteistiloihin isot näytöt, joissa palveluja voi käyttää myös kosketusnäytön avulla.

– Tätä kautta asukkaille voidaan jakaa monipuolista tietoa asumisesta. Sovelluksen avulla asukkaat pääsevät myös varaamaan talojen tiloja käyttöönsä, varaamaan aikaa asumiskoordinaattorille tai antamaan palautetta asumisesta, kertoo kehityspäällikkö Sanna Uotila.

Tausta-ajatuksena palvelun kehittämiselle on ollut viestiä asukkaille, että asuminen on paljon muutakin kuin vain seinät ympärillä. Sanna on tyytyväinen siitä, että asukkaat ovat ottaneet asian omakseen. Palveluja on ideoitu aktiivisesti muun muassa työpajoissa.

– Asukastoimikuntien puheenjohtajat toivoivat voivansa laittaa sovellukseen kokouspöytäkirjoja ja tiedotteita. Avasimme toimikunnille rajatun käyttöoikeuden ja se on toiminut hyvin. Luotimme siihen, että kun ihmiset toimivat taloissa omilla nimillään ja kasvoillaan, ei väärinkäytöksiä synny. Kun ihmisiin luotetaan, he yleensä toimivat luottamuksen arvoisesti. Sama pätee yhteistilojen näyttötauluihin eli niitä ei ole rikottu missään talossa, iloitsee Sanna.

Myös erilaisilla yhteistyökumppaneilla on rajattu käyttöoikeus sovellukseen. Esimerkiksi Turussa sovelluksen kautta voi ilmoittautua paikallisen Setlementin järjestämille kursseille.

– Näytöllä näkyvät ulkopuoliset uutisosiot vaihtelevat taloittain. Joissain taloissa on haluttu sivulla näkyvän Ylen uutistekstejä ja toisessa taas paikallisten bussi- ja junavuorojen aikatauluja, kertoo Sanna.

Porrashuoneisiin ja yhteistiloihin asennetut näytöt maksavat toki paljon, mutta niiden kautta saatu hyöty koetaan Setlementtiliitossa ylittävän investoinnin aiheuttamat kulut.

Arjen toimintoja helpottaa erityisen hyvin Kerro-sovelluksen pyykkitupa-, sauna- ja yhteistilavarausjärjestelmä. Samalla on saatu talon resurssit tehokkaammin käyttöön.

6

ASUNTOMME 4/2019

– Moni on kokenut palvelun helpottavan arkea, kun pyykkivuoron voi tilata kännykän kautta missä tahansa heti kun se asia tulee mieleen. Samoin vuoron peruminen tehdään nyt helpommin ja tilojen käyttö siten tehostuu, kertoo Sanna.

Sovelluksen avulla on pystytty pääsemään eroon myös talojen kierrätyshuoneista. Digitaalisen kirpputorin kautta on helppo ilmoittaa tavarasta ilman, että sitä viedään erilliseen kierrätyshuoneeseen pölyttymään.

– Saadun palautteen perusteella ihmiset käyttävät sovellusta mielellään. Erityisesti eri-ikäiset naiset tuntuvat löytäneen palvelun. Kaikki eivät

Ratikka-aikataulu rappukäytävässä Aino Heikkilä on asunut Setlementtiasuntojen talossa Länsisatamankatu 34:ssä talon valmistumisesta saakka eli vajaat kolme vuotta. Kerrosovelluksen hän otti käyttöön heti kun mahdollista asentamalla sovelluksen kännykkäänsä.

Myös porrashuoneen näyttötaululle hän pysähtyy herkästi katsomaan, mitä uutta näytöllä on esitteillä. Hänen talossaan näytöltä löytyvät muun muassa talon omat tiedotteet, Sukupolvienkorttelin korttelitoimikunnan tiedotteet, säätiedot ja kellonaika. Rappukäytävänäytön kautta asukkaat pystyvät myös varaamaan talon tiloja.

– Naapurirapussa näkyvät myös raitsikoiden aikataulut. Se on mun lempijuttuni ja olisi kiva saada se meidänkin rappuun. On niin hyvä, kun näkee kuinka monta minuuttia on seuraavan ratikan lähtöön, kertoo Aino.

Vieressä kuunteleva kehityspäällikkö Sanna Uotila otti heti asiasta kopin.

– Kerro-sovellusta kehitetään juuri näin eli asukkaiden toiveiden mukaan. Näytölle mahtuu monenlaisia toimintoja, kertoo Sanna.

Aino pitää hyvänä asiana, että sovellus kulkee mukana myös puhelimessa.

– Tämä talo on minun kotini ja haluan tietää mitä täällä tapahtuu. Ja jos järjestetään jotain tapahtumia, haluan olla mukana, toteaa Aino.

kuin seiniä tietenkään osaa tai halua käyttää tietotekniikkaa, sovelluksesta entistä käyttäjäystävällisemmän, mutta hekin pääsevät tiedon äärelle yhteisten tiettä sitä halutaan käyttää yhä enemmän. Palvelun lojen näyttöjen kautta. Tilojen varauksia voi luontoimittaja, kotimainen One4all-yhtiö on kehittänollisesti tehdä entiseen tapaan myös asiakaspalmässä muun muassa varauskalenteria eteenpäin veluun soittamalla, kertoo Sanna. ja myös maksuominaisuuksiin liitKaikki pääsevät siis näkemään näyttötyviä asioita. Haluamme, että taulujen tiedotteet, mutta jos sovelluktästä tulee aidosti asumista sen kautta haluaa tehdä ajan varaukmonipuolisesti palveleva sia, vaaditaan aina tietosuojasyistä sovellus, toteaa Sanna.

"Moni on kokenut kirjautuminen palveluun.

– Meillä on 60–100 prosentin peit- palvelun helpottavan   PÄIVI KARVINEN to sovelluksen käyttöönotosta talosta arkea." riippuen. Haasteena on, että saamme

Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevan Setlementtiasuntojen vuokratalon yhteistilan näytöllä Kerro-sovellusta tutkivat kehityspäällikkö Sanna Uotila ja asukas Aino Heikkilä.

Anne on vuokraasumisen vahva vaikuttajanainen Toiminnanjohtaja Anne Viita on työskennellyt Vuokralaiset ry:ssä 30 vuotta. Vuodet ovat tuoneet näkemystä tämän ajan ja tulevaisuuden asumisen kehittämiseen.

K

un Anne aloitti Vuokralaisissa tai silloisessa Vuokralaisten Keskusliitossa, elettiin asuntomarkkinoilla lamaa edeltäviä hulluja vuosia.

Vauhtia ja kimurantteja tilanteita on riittänyt sen jälkeenkin.

– Ala on kiinnostava ja koko ajan tapahtuu, perustelee Anne intoaan ja jatkaa: Tykkään myös siitä, että pääsen tällä samalla paikalla olemaan tekemisissä ihmisten kanssa ruohojuuritasolta ministeritasolle saakka.

Anne on tunnettu verkostoitumistaidoistaan.

Vuokralaiset ry:ltä kysytäänkin säännöllisesti

1991

Yhteishallintolaki astui voimaan ”Toiminta siirtyi vuokralaisyhdistyksistä talotasolle ja poliittisuus väheni. Osa vuokranantajista pyrki menemään minimitiedoin eteenpäin. Toisaalta osa asukkaista halusi päästä määräämään asioista eli haettiin itsehallintoa. Halusimme vakiinnuttaa yhteishallinnon järjestelmäksi, joka kannustaa useampia asukkaita toimimaan. Mielestäni siinä on myös onnistuttu.”

1991

kommentteja mediaan, pyydetään lakilausuntoja ja puhumaan alan tilaisuuksiin.

– Olen pitänyt tärkeänä, että Vuokralaiset ry:tä pidetään haluttuna yhteistyökumppanina. Siksi otamme tasapuolisesti huomioon asialinjalla kaikki asumiseen vaikuttavat tekijät. Kokonaisuus täytyy ymmärtää, jotta voi ajaa asukkaiden asiaa, korostaa Anne.

Asumisen laaja-alaiset vaikutukset ihmisten elämään antaa työhön myös mielenkiintoa.

–Tässä työssä on päässyt perehtymään yhtälailla kaavoitukseen, rakentamisen laatuun ja raJuttu jatkuu sivulla 10

1992

Asumisoikeusjärjestelmän käynnistyminen

Elannon asuntoja vapautettiin ara-rajoituksesta

”Asojärjestelmä tuli sopivasti markkinoille helpottamaan erityisesti nuorten perheiden ja omistusasuntonsa menettäneiden tilanteita laman aikaan. Tuottajayhtiöt olivat erittäin aktiivisia järjestelmän syntyvaiheessa ja sitä on kritisoitukin, mutta ilman tuolloin rakennettuja tuhansia asoasuntoja kohtuuhintaisia asuntoja olisi nyt paljon vähemmän.”

”Elannon asunnot olivat ensimmäisiä vuokrataloja, jotka poistuivat ARA-järjestelmästä ja vuokrat nousivat hurjasti. Meille tulleiden neuvontapuheluiden määrä nousi niiden takia melkoisesti. Siitä se vuokra-asumisen markkinaehtoistuminen lähti.”

1995

Vuokrasääntelyn purku ”Tämä on asia, josta ei tänä päivänä saisi edes ääneen puhua.

Niin itsestään selvänä pidetään vuokramarkkinoiden vapautta. Kannattaisi kuitenkin tutkia, josko sääntely voitaisiin ottaa osittain uudelleen käyttöön. Esimerkiksi vuokralle asetettaisiin indeksikorotusraja tai että vuokraa voitaisiin korottaa remonttien yhteydessä."

Lähde Annen matkaan menneille asumisen vuosikymmenille Tässä asuntoalan merkittäviä tapahtumia Annen esiin nostamana. Hän myös kommentoi tapahtumia Vuokralaiset ry:n näkökulmasta katsottuna.

8

ASUNTOMME 4/2019

 Toiminnanjohtaja Anne Viita lempipaikassaan Helsingissä eli Vanhankaupungin koskella.

1997

1999

VVO muuttui osakeyhtiöksi Sääntelyn purku ei nimittäin ole tuonut sitä mitä luvattiin eli riittävästi asuntoja kaikille halukkaille. Jatkuva vuokrien hinnannousu ja kasvavat asumistukimenot sen sijaan saatiin.

Sijoittajille tilanne on ollut hyvä ja vapaarahoitteisia asuntoja onkin saatu aikaan paljon.

Markkinatalouden lait pitävät kuitenkin huolta, ettei niitä koskaan tuoteta niin paljon, että vuokrat halpenisivat.”

”Valtakunnallinen Vuokratalo-osuuskunta VVO muuttui tuona vuonna osakeyhtiöksi ja sen matka aidosti yleishyödyllisestä toimijasta toisenlaisilla periaatteilla toimivaksi yhtiöksi alkoi. Yhteiskunnassa ei ymmärretty yhtiömuodon muutoksen merkitystä asuntopolitiikassa yhtiön strategisten muutosten painottuessa vapaarahoitteisiin asuntoihin.

Muutos näkyy tämän päivän asuntomarkkinoilla vuokratasossa. Jos VVO olisi 40 000 ARA-asuntonsa kanssa pysynyt yleishyödyllisenä toimijana ja toteuttanut vuokranmäärittelyssään omakustannusperiaatetta

tai muuten kohtuullista vuokramääritystä, se olisi nyt laskemassa markkinoiden keskivuokraa. Samoihin aikoihin myös toinen iso tuottaja SATO lopetti ARA-tuotannon tekemisen."

Perustettiin Suomen Vuokranantajat ry ”Vuokranantajien järjestäytyminen toi meillä selkeän neuvottelukumppanin alalle.

Arvostamme yhteistyötä, jonka tavoitteena on löytää sekä asukkaan että asunnon omistajan kannalta mahdollisimman oikeudenmukaiset ja selkeät tavat toimia.”

ASUNTOMME 4/2019

9

hoitukseen kuin vaikka asumistukijärjestelmään.

Tämä on niin arkipäiväistä asiaa, että se on realistille kiinnostavaa, naurahtaa Anne.

Tällä hetkellä Anne haluaa saada asukkaiden äänen kuuluviin erityisesti kahdeksanvuotiseen asuntopoliittisen kehittämisohjelmaan.

– Haluamme, että asumisen laaja-alainen vaikutus yhteiskuntaan ymmärretään ja tuomme esiin, että asuminen ei voi olla pelkästään markkinoiden hyväksi käytettävänä. Se ei ole yksittäisen ihmisen eikä yhteiskunnan etu.

Asuminen vaikuttaa Annen mukaan keskeisesti ihmisen perusturvallisuuteen ja hyvinvointiin.

Kun nuo asiat ovat kunnossa, ihminen jaksaa olla tuottava yhteiskunnan jäsen. Siksi tarvitaan lisää kohtuuhintaisia asuntoja ja valtion vahvaa roolia niiden tuottamiseen.

– Meillä on vuosikymmenten mittainen hyvä esimerkki siitä, kuinka valtion tuella on pystytty tuottamaan hyvää asumista kaikille. Sitä osaamista ei pidä hävittää. Ehkä meidän pitäisi sen verran ottaa vanhasta Suomesta mallia, että palauttaisimme yhteen hiileen puhaltamisen toimintamallin, joka Suomessa oli silloin kun aloitin urani, ehdottaa Anne.   PÄIVI KARVINEN

2003

Asunto-oikeudet lakkautettiin ”Vuokralaisten oikeusturva heikkeni, kun asumisen asiat jouduttiin viemään käräjäoikeuteen asunto-oikeuden sijaan. Muutos vaati asukkailta enemmän taloudellisia resursseja ja tietotaitoa. Kuluttajariitalautakunta, jossa itsekin olen mukana, ei ole pystynyt korvaamaan asunto-oikeuksien toimintaa.

Asumisen asioissa voitaisiin käyttää myös ryhmäkannetta, mutta vielä ei ole tullut sellaista asiaa esiin, jossa sitä olisi käytetty.”

10

ASUNTOMME 4/2019

2004

Ensimmäinen Vuokralaispäiväristeily ”Vuokralaispäivistä olen erityisen ylpeä! Ne ovat muodostuneet hyviksi koulutustilaisuuksiksi, jotka ovat vuosi vuodelta koonneet yhä enemmän sekä asukkaita, omistajayhtiöiden edustajia ja virkamiehiä yhteen. On ymmärretty, että Vuokralaispäivät on koulutus- ei agitaatiotilaisuus!”

2005

2008

Sijoittajat markkinoille

Hyvä vuokratapa -opas

”Näihin aikoihin alkoi vahvistua sijoittajien toiminta markkinoilla. Olimme aluksi sitä mieltä, että asuntosijoittajia tarvitaan.

Tänä päivänä olemme huolissamme siitä, että sijoittajat vaikuttavat olevan asumisen kehittämisen sijaan enemmän kiinnostuneita kehittämään tuottoja.

Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus suomalaisista vuokramarkkinoista kertoo siitä, että tuotto on liian hyvä.”

”Oppaan luominen vuokramarkkinoiden eri osapuolien yhteistyönä loi alalle hyviä pelisääntöjä. Yhteistyö on hyvä esimerkki suomalaisesta tavasta toimia yhdessä tärkeän asian kanssa. Sitä tapaa kannattaa vaalia.”

2008

2010

Vapautettiin tulorajat ARA-kohteista

Asuinhuoneiston normaali kuluminen –ohjeistus

”Tulorajojen vapauttaminen nosti vuokraasumisen imagoa, kun tavalliset työtätekevät, itse vuokransa maksavat asukkaat, pääsivät asumaan vuokralle.”

”Suomen Vuokranantajat ry, Kiinteistöliitto, Isännöintiliitto, Suomen kiinteistövälittäjät ry ja Vuokralaiset ry laativat yhteistyössä Asuinhuoneiston normaali kuluminen ja loppusiivous –ohjeistuksen. Se helpotti neuvontatyötämme ja oli jälleen hyvä osoitus yhteistyön tekemisen tärkeydestä tällä alalla.”

2015

Vastakkainasettelu nosti päätään ”Viime vuosina ARAtuotannon olemassa oloa on alettu kyseenalaistaa ja esitetty, että markkinavoimat hoitaisivat asumisen kysymykset. On kuitenkin olemassa tutkittua kansainvälistä tietoa siitä, että parhaiten pärjäävät ne kansantaloudet, joissa valtiolla on selkeä rooli kohtuuhintaisen asuntotuotannon rahoituksessa.

Haluan jatkossakin tehdä töitä sen eteen, että ymmärrämme olevamme kaikki samassa veneessä. Kukaan ei lopulta hyödy vastakkainasettelusta”

ASUNTOMME 4/2019

11

 Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja Maarit Toveri (keskellä istumassa) kävi marraskuussa kouluttamassa lakineuvojia ja viestintähenkilöstöä asojärjestelmän ajankohtaisista asioista.

Takana seisomassa toiminnanjohtajan Anne Viita ja lakineuvoja Osiiris Kontio. Edessä istumassa lakineuvoja Ella Laine. Maaritin vieressä istuu lakineuvoja Ville Leppäniemi ja viestintäassistentti Laura Aavikko.

VKL neuvoo myös asumisoikeusasukkaita Vuokralaiset kouluttaa säännöllisesti työntekijöitään asumisen asioissa. Marraskuussa opastettiin uusia työntekijöitä asumisoikeusjärjestelmän osalta.

N

euvontatyö on yksi Vuokralaiset ry:n tärkeitä tehtäviä asukkaiden edunvalvonnan lisäksi.

Vuosittain lakineuvojat vastaavat noin 8000 puheluun.

Toiminnanjohtaja Anne Viita korostaa, että vaikka maailma on muuttunut järjestön yli 70-vuotisen olemassaolon aikana, asukkaiden edunvalvonnan ja neuvonnan tarve ei ole mihinkään hävinnyt.

– Asuntomarkkinat elävät tällä hetkellä suurinta myllerrystä sitten 90-luvun laman. Omistusasuminen on murroksessa vanhojen asuntojen hintojen osalta ja samaan aikaan vuokra- ja asoasuminen kasvattaa suosiotaan. Kaiken takana on voimakas kaupungistuminen. Muutoksessa tarvitaan aina erityisen vahvaa edunvalvontaa sekä neuvontaa, Anne taustoittaa.

Tällä hetkellä yleisimpiä neuvontapuheluiden aiheita ovat vakuusmaksujen palauttamiseen tai

12

ASUNTOMME 4/2019

asumishaitoista tehtäviin hyvityksiin liittyvät kysymykset.

– Molemmat asiat ovat usein tapauskohtaisesti määriteltäviä asioita ja aiheuttavat helposti tulkintavaikeuksia. Hyvin usein myös omistajat soittavat meille kysyäkseen asiasta neuvoa. Yleensä asioissa saadaan neuvonnan kautta aikaan sopuratkaisu, Anne korostaa.

Neuvontatyön lisäksi järjestö käyttää asiantuntijuuttaan hyödyksi myös lainsäädännön kehittämisessä. Asumisoikeusjärjestelmää määrittelevä laki tullaan uudistamaan hallituskauden alkupuolella.

– Annamme lakiehdotuksiin lausuntoja sekä olemme tarvittaessa mukana lakeja työstävissä työryhmissä. Tuomme esiin asukkaiden kaipaamia uudistustarpeita myös erilaisissa virkamiestapaamisissa. Erityisesti puhelinneuvonnan kautta saamme tietää ajankohtaisimmat asukkaiden arkeen vaikuttavat tekijät. Järjestämme jäsenistöllemme myös erilaisia kyselyitä ajankohtaisista aiheista, kertoo Anne.

Tässä lehdessä kerrotaan yhteishallintolakiin liittyvän kyselyn tuloksista sivulla 3.

Vuokralaiset VKL ry

neuvoo puhelimitse lakiasioissa Neuvontanumero palvelee ma klo 9.00–14.00 sekä 16.00-18.00 ja ti–pe klo 9.30–13.00.

Puh. 0600 9 1515 (1,92 €/min + pvm).

Jäsenille neuvonta on maksutonta numerossa

(09) 4770 360.

Asumisoikeusjärjestelmä lyhyesti • Asumisoikeusasunto on suunnattu kaikille halukkaille, jotka ovat täysi-ikäisiä.

• Ensimmäiseksi pitää hakea asumisoikeusjärjestysnumero, jonka saa sen kunnan asuntotoimistosta, jonka alueelta haluaa nyt tai tulevaisuudessa hakea asumisoikeusasuntoa.

Järjestysnumeroita voi olla useampia yhtä aikaa.

• Jos samaa asuntoa hakee useampi henkilö, asunnon saa se, jolla on pienin järjestysnumero.

• Asumisoikeuden saa maksamalla asumisoikeusmaksun (enintään 15 % asunnon alkuperäisestä hinnasta+rakennuskustannusindeksitarkistus). Sen jälkeen maksetaan kuukausittain käyttövastiketta.

• Asumisoikeusasunnossa voi asua niin pitkään kuin haluaa, mutta sitä ei voi ostaa omaksi.

• Omistaja ei voi myydä asuntoa asukkaan alta pois eikä irtisanoa sopimusta yksipuolisesti.

• Asuntoa saa remontoida vapaammin kuin vuokra-asuntoa.

• Asumisoikeusasuntoon ei ole tulorajoja. Yli 55-vuotiailla hakijoilla ei ole myöskään varallisuusrajoja.

• Kun halua muuttaa pois, asunnon myymisestä huolehtii yhtiö ja asukas saa maksamansa asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.

• Asumisen kustannukset ovat ARAn asuntomarkkinatilastojen mukaan kohtuuhintaiset vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin verrattuna.

• Lue lisätietoja asumisoikeusasumisesta osoitteesta www.asumisoikeus.fi.

AJ ANK O HTAI S TA J ÄR J E S T ÖJ A K O UL UT US AS I AA

S

yksy on vierähtänyt kauniista syyskuusta pimentyneen marraskuun kautta joulun odotukseen. Kiitämme jäsenistöä ja yhdistyksiä kuluneesta vuodesta – kanssanne on mahtava toimia!

Työ vuokralaisten neuvonnan, tiedottamisen ja edunvalvonnan puolesta jatkuu liitossa aktiivisena tulevan vuonna.

Yhdistysten syyskokouskausi on lopuillaan. Mikäli syyskokouksessa tehtiin uusia henkilövalintoja, joilla on vaikutus nimenkirjoitusoikeuteen, on muistettava tehdä muutosilmoitus yhdistysrekisteriin.

Uusia valittuja hallituksia muistutamme kevään liittokokouksesta, joka on liiton tärkein kokous.

Kokouksesta on ennakkokutsu lehdessä. Liittokokouksessa käsitellään mm. yhdistysten tekemät aloitteet sekä valitaan liitolle hallitus.

Asuntomme-lehti on mainio kanava yhdistyksillemme tavoittaa jäsenistönsä. Lehti ilmestymisaikataulu vuodelle 2020 on: • Nro 1/2020: materiaali toimistolla viikolla 4, julkaisu viikolla 9 • Nro 2/2020: materiaali vko 17, julkaisu vko 21 • Nro 3/2020: materiaali vko 33, julkaisu vko 37/38 • Nro 4/2020 materiaali vko 46, julkaisu vko 50 Otamme mielellämme lehteen sekä juttuideoita, tekstejä että ilmoituksia.

On hienoa, jos vuokralaisyhdistykset haluavat toteuttaa paikallisia koulutustilaisuuksia jäsenilleen esimerkiksi vuokralaisia koskevasta lainsäädännöstä, järjestötoiminnan käytännöistä tai muista vuokralaisia kiinnostavista aiheista.

Lähtökohtaisesti Vuokralaiset ry:n henkilökunnan asiantuntijat ovat käytettävissä kouluttajiksi yhdistysten omiin sisäisiin jäsentapahtumiin.

Tällöin etukäteen sovitaan aihe, aika ja paikka, sekä tapahtuman kustannusten jakautuminen.

Koulutustilaisuuksien suhteen pätee sääntö: hyvin ja ajoissa suunniteltu on puoliksi tehty. Olkaa siis yhteydessä, niin lähdetään yhdessä suunnittelemaan paikallisyhdistysten toiveiden mukaisia koulutuksia.

Lisäksi Vuokralaiset ry toteuttaa tilauskoulutuksia myös vuokrataloyhtiöille ja muille tahoille, joiden kanssa sovitaan aina erikseen siitä, kuinka tilaisuuksien kustannukset katetaan.

Jäsenneuvonta Jäsenille tiedoksi neuvonta palvelee kaikkina arkipäivinä kello 9.00 alkaen jäseniä. Soitellaan!

ANNE VIITA Toiminnanjohtaja Vuokralaiset VKL ry

Opiskelijat Laura Aavikko ja Osiiris Kontio aloittivat syksyllä työt Vuokralaiset ry:ssä.

Osiiris neuvoo asukkaita lakiasioissa ja Laura hoitaa muun muassa someviestintää.

O

siiris opiskelee oikeustiedettä Helsingin yliopistossa. Laura puolestaan opiskelee johdon assistentiksi Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa suuntautuen viestintään. Molemmat asuvat vuokralla, joten vuokralaisen maailmaan on ollut helppo samaistua.

– Halusin asumiseen liittyvää työkokemusta.

Tässä työssä pääsen hyvin soveltamaan osaamistani sekä selittämään kansantajuisesti asumiseen liittyviä lakiasioita, perustelee Osiiris hakeutumistaan lakineuvojaksi.

Lauralla on työkokemusta muun muassa asumisoikeusasuntoja omistavan yhtiön palveluksesta.

Kaksikko on jo saanut hyvän käsityksen siitä, mitkä asiat asukkaita pohdituttavat asumisessaan. Osiiris ja Laura käyvät asukkailta tulleita lakikyselyitä myös yhdessä läpi, jotta aiheista saadaan somekanaviin neuvontatekstejä.

– Vuokravakuuteen ja sen palauttamiseen liittyviä asioita kysytään puhelinneuvonnassa eniten.

Samoin asumishaittojen vuokrahyvityksistä kysellään ja siitä, kuinka määräaikaisista sopimuksista pääsee irti, kertoo Osiiris.

Monikaan kysyjä ei ole ymmärtänyt, että jos allekirjoittaa määräaikaisen sopimuksen, sitä ei automaattisesti voi irtisanoa kesken kaiken. Nuoret työntekijät ymmärtävät määräaikaisten sopi-

musten haasteellisuuden ihan omasta kokemuksestaan.

– Elämä on niin epävarmaa vielä tässä vaiheessa, kun ei välttämättä tiedä edes kolmen kuukauden päähän tilannettaan, niin vuoden mittainen määräaikainen sopimus voi tuntua hankalalta.

Mutta silti pitää ymmärtää, että jos allekirjoittaa määräaikaisen sopimuksen, sitä ei voi purkaa kesken kaiken, toteaa Osiiris.

Laura korostaa viestinnän merkitystä vuokrasuhteissa.

– Tiedottaminen ja kommunikointi pitäisi olla selkeää vuokralaisten ja vuokranantajan kesken. Vuokralaiset ry puolestaan voisi lisätä entisestään asukkaiden tietoisuutta sekä oikeuksista että velvollisuuksista. Itse pidän tärkeänä myös asumisen hinnasta puhumisen. Vuokrat pitäisi saada pidettyä kohtuullisina ja kohtuuhintaisia asuntoja pitää saada lisää, painottaa Laura, joka joutui odottamaan kaksi vuotta ennen kuin pääsi muuttamaan vanhempien luota VAV:n vuokraasuntoon.

Molemmat työskentelevät Vuokralaiset ry:ssä osa-aikaisesti. Työkokemus on askel kohti tulevaisuuden työhaaveita.

– Haluan tehdä tulevaisuudessakin merkityksellistä työtä, missä kokee olevansa hyvä ja josta nauttii, toteaa Osiiris.

– Minä haluan tehdä jotain viestintään liittyvää työtä, jossa saa käyttää luovuutta ja olla ryhmän johtaja, kertoo Laura.  PÄIVI KARVINEN  SINNA POHJA

Uudet tekijät asumisen asioiden äärellä

Osiiris Kontio ja Laura Aavikko kokevat molemmat Vuokralaiset ry:n tekevän merkityksellistä työtä asukkaiden eduksi.

14

ASUNTOMME 4/2019

LAKI NEU VOJAMME VASTAA Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle: toimisto@vuokralaiset.fi

Vuokravakuuden pidättäminen

?

Mitä voimme tehdä, kun emme hyväksy vuokravakuuden pidättämistä? Meiltä on pidätetty vakuutta remontoinnista, jonka tarvetta meille ei ilmoitettu, eikä annettu mahdollisuutta itse maalata lapsen töhrimiä seiniä.

Hyvän vuokratavan mukaan loppukatselmus suoritetaan yhdessä asukkaan kanssa. Pakollista tämä kuitenkaan ei ole. Vuokranantajalla ei myöskään ole velvollisuus antaa mahdollisuus korjata loppusiivouksen puutteita.

Vuokranantajan tulee antaa vuokralaiselle tehdystä siivouksesta sekä remontista tarkka erittely, josta käy ilmi tehty työ, työhön käytetty aika ja työvaiheiden hinta. Lisäksi materiaalihankinnoista tulee esittää kuitit. Piirustukset tapetissa ylittävät tavanomaisen kulumisen ja tulevat näin ollen asukkaan korvattaviksi.

Tavanomaiseksi kulumiseksi luokitellaan Hyvän vuokratavan mukaan muun muassa peilien, taulujen tai lamppujen seinään kiinnittämisestä aiheutuneet kohtuulliset jäljet samoin kuin huonekalujen ja tekstiilien aiheuttamat varjostumat seinissä ja lattioilla. Esimerkiksi isot kolhut, naarmut tai piirtelyjäljet lattiapinnoilla tai tapeteissa sekä kotieläinten aiheuttamat raapiutumat eivät sitä vastoin ole tavanomaista kulumista vaan niiden voidaan katsoa kuuluvan vuokralaisen korvattavaksi

!

Kimppakämpän vuokrasopimuksen muutos

?

Asun kimppakämpässä ja meillä on yhteinen vuokrasopimus. Riitaannuimme kämppikseni kanssa ja hän on muuttamassa pois asunnostamme ja minä jäisin siihen asumaan.

Onko mahdollista, että kämppikseni alivuokraisi oman puolensa minulle tai kaverilleni ilman vuokranantajan suostumusta?

Alivuokraus edellyttää, että alivuokranantaja hallitsee ainakin osaa vuokraamastaan huoneistosta. Tilanteessanne huoneistosta muuttava ei enää hallitsisi mitään osaa huoneistosta. Tässä tilanteessa sovellettaviksi tulisivat jälleenvuokrausta koskevat säännökset.

Jos kimppakämppäläisten kanssa on tehty yksi yhteinen sopimus, vastaavat he vuokrasta yhteisvastuullisesti. Kannattavaa onkin tehdä kaikille omat sopimukset, jolloin kukin vastaa vain omasta sopimuksestaan ja voi irtisanoa sen omalta osaltaan. Tällöin kaverisi vuokrasuhde päättyy, mutta vuokrasopimus huoneistoon jää voimaan sellaise-

!

naan. Tässä tilanteessa olisi mahdollista, että ainoana vuokralaisena alivuokraat osan huoneistosta kaverillesi.

Asunnon myynti asukkaan alta

?

Ennen asuntoni vuokrasopimuksen tekoa varmistelimme vielä tekstiviestein, ettei omistajalla ole tarkoitus lähiaikoina myydä asuntoa. Omistaja vakuutti, ettei ole myymässä. Nyt hän on päättänyt myydä talon vain parin kuukauden asumisemme jälkeen. Vuokrasopimus on toistaiseksi voimassa oleva. Onko meillä mitään oikeuksia asumisen suhteen ja voiko asian riitauttaa?

Vuokranantajalla on ikävä kyllä oikeus myydä omistamansa asunto käymästänne tekstiviestinkeskustelusta huolimatta. Keskustelu ei ole sitova sopimus.

Vuokranantajan kanssa voi neuvotella mahdollisesta vuokranalennuksesta asuntonäytöistä aiheutuvan haitan takia. Myynti tilanteissa vuokrasopimuksen toiseksi osapuoleksi tulee ostaja.

Toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa asunnon myynti antaa vuokranantajalle irtisanomisperusteen (normaaleja irtisanomisaikoja noudattaen). Tällaisen tilannetta ei synny määräaikaisessa vuokrasopimuksessa, sillä määräaikaista vuokrasopimusta ei voi irtisanoa asunnon myynnin perustella.

!

Määräaikainen vuokrasopimus

?

Jouduin irtisanomaan asuntoni ennenaikaisesti johtuen muutosta työn perässä toiselle paikkakunnalle. Voinko irtisanoa määräaikaisen vuokrasopimukseni ennenaikaisesti tuosta syystä?

Määräaikainen vuokrasopimus on sitova ja sitä ei pääsääntöisesti voi irtisanoa. Tuomioistuin voi kuitenkin oikeuttaa vuokralaisen irtisanomaan määräaikaisen vuokrasopimuksen erityisellä perusteella. Mikäli tällainen peruste on olemassa, suositellaan vuokralaista ja vuokranantajaa ensisijaisesti sopimaan tilanteen ratkaisemisesta. Asian vieminen tuomioistuimeen on tarpeen vasta, jos asiassa ei ole löydetty ratkaisua sopimalla.

Vuokralaiselle voi syntyä erityinen peruste määräaikaisen vuokrasopimuksen irtisanomiseen esimerkiksi silloin, kun vuokralaisen sairaus, toisella paikkakunnalla olevat opinnot, työ tai puolison työ edellyttävät muuttoa ja sopimuksen päättämistä.

Jos määräaikainen vuokrasopimus tällaisella asianmukaisella perusteella irtisanotaan, sopimuksen toisella osapuolella on oikeus saada kohtuullinen korvaus sopimuksen ennenaikaisesta päättymisestä hänelle aiheutuneesta vahingosta.

!

ASUNTOMME 4/2019

15

Vuokralaiset VKL ry

KOKOUS KUT S U

E N N A K KO K U T S U

Vuokralaiset VKL ry:n sääntömääräinen

XXVII LIITTOKOKOUS pidetään Helsingissä lauantaina 4. päivänä huhtikuuta 2020.

Kokous alkaa klo 10.00.

Kokouksen edustajaoikeus määräytyy Vuokralaiset VKL ry:n sääntöjen mukaan:

Asianajaja Leena Partanen on tavoitettavissa ma klo 16–18 Vuokralaiset VK ry:n toimistolla:

TAMMIKUU 27.01.

HELMIKUU 03.02. 24.02.

MAALISKUU 02.03. 30.03.

HUHTIKUU 06.04. 27.04.

TOUKOKUU 04.05. 25.05.

Neuvontanumero on 0600 9 1515 (1,92 eur/min + pvm/ppm).

Jäseniä palvellaan numerosta (09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan) Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä!

Neuvontakäynnistä veloitetaan 30 € alkavalta 20 minuutilta, maksu tulee suorittaa käteisellä.

Veloitus ei koske jäseniä. Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.

8§ EDUSTUS- JA ÄÄNIVALTA LIITTOKOKOUKSESSA Edustusoikeus määräytyy liittokokousta edeltävän vuoden maksaneiden jäsenten määrän perusteella seuraavasti: vuokralaisyhdistyksellä, jonka jäsenmäärä on:

alle 100 1 edustaja

100–199 2 edustajaa

200–399 3 edustajaa

400–999 4 edustajaa

1 000–2 999 5 edustajaa

3 000–9 999 6 edustajaa 10 000 tai enemmän 7 edustajaa muulla yhteisöillä, jonka jäsenmäärä on:

alle 50 000 1 edustaja

50 000–99 999 2 edustajaa

100 000–199 999 3 edustajaa

200 000–499 999 4 edustajaa 500 000 tai enemmän 7 edustajaa Muilla jäsenyhteisöllä on oikeus lähettää 1 edustaja.

Edustajalla tulee olla jäsenjärjestön antama valtakirja.

Kullakin edustajalla on yksi ääni.

Tervetuloa!