OPAS: Luova ongelmanratkaisu yrittäjyydessä, CDTMOOC

Projektin tuotos 3 OPAS – Luova ongelmanratkaisu yrittäjyydessä

CDTMOOC-projekti Projektin tuotos 3 OPAS – Luova ongelmanratkaisu yrittäjyydessä

Kirjoittajat: Turun yliopisto | Turku, Suomi Euro-net| Potenza, Italia Art Square Lab | Luxemburg Succubus Interactive Ltd | Nantes, Ranska Miðstöð símenntunar á Suðurnesjum | Reykjanesbæ, Islanti

CDTMOOC-hanke on rahoitettu osana Euroopan komission ”Erasmus+ – KA2 – Korkeakoulutuksen strategiset kumppanuudet” -ohjelmaa Projektinumero 2019-1-FI01-KA203-060718

”Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Julkaisu heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä komissiota tai kansallisia toimistoja voida pitää vastuussa julkaisussa olevien tietojen mahdollisesta käytöstä."

Sisällys Johdanto .................................................................................................................................................. 5 LUKU 1 - Luovuusajattelun ja luovan ongelmanratkaisun metodologia................................................. 7 Keskittyminen Euroopan komission määrittelemiin tarpeisiin ........................................................... 7 Mitä on ideoiden luovuus? ................................................................................................................. 7 Miten se toimii? .................................................................................................................................. 7 Luovuus kehitettävänä pehmeänä taitona ......................................................................................... 7 Luova ongelmanratkaisu (Creative Problem Solving, CPS) ................................................................. 8 Mitä CPS on? ................................................................................................................................... 8 Esteitä luovuudelle.......................................................................................................................... 9 Kriittinen ajattelu .......................................................................................................................... 10 Erilaisia ajattelutapoja .................................................................................................................. 10 LUKU 2 – Luovan ongelmanratkaisun metodologia yrittäjyydessä ...................................................... 14 Kuinka luovuus voi auttaa yrittäjää? ................................................................................................. 14 LUKU 3 - Työkalu, metodologia ja lähestymistapa käytettäväksi luovassa ongelmanratkaisussa ....... 16 TYÖKALU: Aivoriihi ............................................................................................................................ 16 Kuvaus ........................................................................................................................................... 16 Toteutus ........................................................................................................................................ 16 Liipaisinmenetelmä ....................................................................................................................... 17 Vinkkejä toteutukseen .................................................................................................................. 17 MENETELMÄ: Yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu .................................................................... 17 Kuvaus ........................................................................................................................................... 18 Toteutus ........................................................................................................................................ 19 Vinkkejä toteutukseen .................................................................................................................. 19 LÄHESTYMISTAPA: Ryhmätyöskentely ja ideointi............................................................................. 19 Tekijät, jotka voivat vaikeuttaa ryhmätyöskentelyä ..................................................................... 20 Viestintä ja konfliktit työryhmissä................................................................................................. 21 Paranna viestintää ja konfliktien hallintaa työryhmissä ............................................................... 21 LUKU 4 - Luovuus ja yrittäjyysoppiminen Euroopassa .......................................................................... 23 Kumppanien keräämät esimerkkitapaukset ..................................................................................... 23 Turun yliopisto – Suomi ................................................................................................................ 23 EURO-NET - Italia .......................................................................................................................... 26 Miðstöð símenntunar á Suðurnesjum - Islanti.............................................................................. 29 ArtSquare Lab – Luxemburg .......................................................................................................... 31

Succubus Interactive – Ranska ...................................................................................................... 34 LUKU 5 - Linkit, materiaalit, videot ....................................................................................................... 35 Bibliografia – kirjat ja julkaisut .............................................................................................................. 36

Johdanto Tietoja oppaasta Tämä opas on ilmainen avoimen koulutuksen resurssi, johon liittyy myös verkkomateriaaleja luovasta ongelmanratkaisusta yrittäjyydessä.

Opas kuvaa erilaisia menetelmiä ja esittelee käytännön näkökulmasta onnistuneita tapauksia, työkaluja ja muita aineistoja.

Opas on suunniteltu erityisesti seuraavien kohderyhmien käytettäväksi: -

Nykyiset opiskelijat: rikastuttaa ja päivittää tietoa aiheesta, joka ei yleensä sisälly akateemisiin kursseihin Tulevat opiskelijat: houkutella opiskelijoita korkeakoulujärjestelmään perehdyttämällä heitä innovatiivisiin menetelmiin ilman erillistä kustannusta käyttäen pelillistettyä lähestymistapaa Entiset opiskelijat: päivittää heidän tietämystään innovatiivisista metodologioista saatavilla uusilla näkökulmilla menestyvien yritysten luomiseksi Startup-yrittäjät, elinkeinoelämä, kiihdyttämöt ja yrityshautomot ja pk-yritykset: kiinnostuneita uusista näkökulmista ja lähestymistavoista, jotka auttavat kehittämään yrityksiä ja niiden elinkelpoisuutta.

Luova ongelmanratkaisu on henkinen prosessi, jotta voitaisiin löytää uudenlainen ratkaisu johonkin tiettyyn ongelmaan. Luovan ratkaisun tulee olla uudenlainen ja se on saavutettava itsenäisesti1 Metodologia perustuu monialaiseen lähestymistapaan, joka käsittelee luovuuden, innovaation ja vaihtoehtoisten tapojen roolia ongelmanratkaisussa päivittäisessä elämässä ja erilaisissa erikoistilanteissa.

Menetelmät ja työkalut ovat merkittäviä ja tehokkaita vain jos ne on suunnattu tiettyyn asiayhteyteen, joka on tässä tapauksessa yrittäjyys ja yrittäjien arvonluonti.

Luova ajattelu ei ole universaali ratkaisu kaikkiin ongelmiin, mutta se tarjoaa ongelmien tarkasteluun tapoja, jotka pakottavat meidät etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja tilanteessa, jossa ratkaisuja on usein saatavilla vain vähän. Ideoinnin luovuutta voidaan opettaa, oppia ja harjoitella suurissa asiayhteyksissä, kuten yritysten arvonluonti yrityksille, koska se voi edustaa tapaa selviytyä markkinoilla.

Tietoja INNOVAATIOSTA -

-

1

OECD:n PISA-ohjelma (Programme for International Student Assessment), jossa on maailmanlaajuisesti 65 mukana maata, on tunnistanut luovan ongelmanratkaisun (Creative Problem Solving, CPS) taidoksi ja pätevyydeksi, joka on tutkimusten perusteella tämänhetkisten ja tulevien työelämän vaatimusten kannalta tarpeellinen, mutta jonka osaamisessa on puutteita.

Kuten maailman talousfoorumin (World Economic Forum) työn tulevaisuusraporteissa todetaan, 2000-luvulla tärkeimpiä taitoja ovat kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja luovuus. Niitä ei kuitenkaan saada pelkästään akateemisen maailman kautta, vaan kokemuksellisen oppimisen kautta. Viime aikoihin asti ammattilaisilla on ollut kaksi vaihtoehtoa: jatkokoulutus, jota hoitavat tavanomaiset oppilaitokset, tai verkkokoulutus.

Haasteena on ollut, että helposti saavutettavissa olevan, kustannuksiltaan kohtuullisen ja

Michigan State University. "Creative problem solving for teachers - An assignment for teachers on the College of Education website

-

-

aiheeltaan relevantin verkkokoulutuksenkin suoritusprosentti on vain 5–10 % kurssille ilmoittautuneista.

Yhdysvaltain kansalliset tiedeakatemiat raportoivat vuonna 2017, että "Koulutusjärjestelmän on sopeuduttava valmistelemaan ihmisiä muuttuvaan työmarkkinaan. Samaan aikaan viime aikojen kehitys IT-alalla tarjoaa uutta ja laajemmin saavutettavissa olevaa koulutusta”.

On syntynyt vaihtoehtoisia koulutusalustoja kuilun kaventamiseksi sen välillä mitä ammattilaiset tunnistavat tarvitsevansa, ja mitä heille on saatavilla. ”Luovuuden” näkökulmasta Maailman talousfoorumi julistaa "Global Human Capital Report 2017" -raportissaan, että opiskelijoilla, joilla on sosiaalisen ja henkisen oppimisen (SEL) taitoja, kuten kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisua, luovuutta, viestintää ja yhteistyötaitoja, on paremmat valmiudet menestyä kehittyvässä digitaalitaloudessa.

Oppaassa esitellyt työkalut ovat innovatiivisia, ja maailmanlaajuinen akateeminen- ja tutkimussektori on tunnustanut ne disruptiivisiksi. Osoituksena tästä ovat luovaa ongelmanratkaisua ja sen työkaluja käsittelevät lukuisat esitelmät2, työpajat3, seminaarit ja konferenssit4 eri puolilla maailmaa, Näitä työkaluja ovat esim. lateraalinen ajattelu, ”kuusi ajatteluhattua”, ”laatikon ulkopuolinen ajattelu” ja yhteisöllinen ongelmanratkaisu.

Tietoja ENNAKOIDUSTA VAIKUTTAVUUDESTA JA SOVELLETTAVUUDESTA MUUALLA Vaikutuksen odotetaan olevan suuri, ja sovellettavuus muualla on hyvällä tasolla oppaan avoimen saavutettavuuden (avoin MOOC) ansiosta.

Toinen huomioon otettava innovaatioelementti liittyy oppaan saatavuuteen viidellä kielellä (englanti, suomi, italia, ranska ja islanti). Vastaavien oppaiden saatavuudessa muilla kielillä kuin englanniksi on puutteita, mikä aiheuttaa asiaan liittyvän haasteen käännöstyölle, jonka aikana on mahdollisesti tarpeen keksiä uutta terminologiaa osalle kielistä.

2

Esimerkki: https://www.ted.com/talks/navi_radjou_creative_problem_solving_in_the_face_of_extreme_limits?utm_cam paign=tedspread&utm_medium=referral&utm_source=tedcomshare 3 Esimerkki: https://www.innovationtraining.org/creative-problem-solving-workshop/ 4 Esimerkki: http://cpsiconference.com

LUKU 1 - Luovuusajattelun ja luovan ongelmanratkaisun metodologia Dr. Peppino Franco (EURO-NET)

Keskittyminen Euroopan komission määrittelemiin tarpeisiin

Euroopan komissio ja luovuus Euroopan komissio on vuodesta 2009 lähtien ehdottanut koulutuksen eurooppalaisen yhteistyön strategisissa puitteissa (tunnetaan nimellä ET 2020)5), neljä strategista tavoitetta.

Neljäs lueteltu tavoite koskee luovuuden ja innovoinnin, myös yrittäjyyden, vahvistamista kaikilla koulutuksen tasoilla.

ET2020-asiakirjan tavoite on: ”Luovuus on henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisen lisäksi ensisijainen innovaation lähde, joka puolestaan tunnustetaan yhdeksi kestävän talouskehityksen avaintekijöistä. Luovuus ja innovaatiot ovat ratkaisevan tärkeitä yritysten kehitykselle ja Euroopan kyvylle kilpailla kansainvälisesti.

Ensimmäinen haaste on edistää sitä, että kaikki kansalaiset pystyvät hankkimaan itselleen poikkitieteellisiä avaintaitoja, kuten digitaaliset taidot, oppimisen oppiminen, aloitteellisuus ja yrittäjyys sekä kulttuuritietoisuus. Toinen haaste on varmistaa täysin toimiva koulutuksen, tutkimuksen ja innovaation osaamiskolmio. Yrittäjyysmaailman sekä koulutuksen ja tutkimuksen eri tasojen ja sektoreiden välinen kumppanuus voi auttaa varmistamaan paremman keskittymisen työmarkkinoilla tarvittaviin taitoihin ja osaamiseen sekä innovaatioiden ja yrittäjyyden edistämiseen kaikissa oppimisen muodoissa. Laajempia oppimisyhteisöjä, joihin osallistuvat kansalaisyhteiskunnan edustajat ja muut sidosryhmät, olisi edistettävä luovuuden kannalta suotuisan ilmapiirin luomiseksi ja ammatillisten ja sosiaalisten tarpeiden sekä yksilön hyvinvoinnin sovittamiseksi paremmin yhteen."

Mitä on ideoiden luovuus?

Ideoiden luovuus on tärkeä asia maailmassa, jossa monimutkaisuus on yhä yleisempää.

Ideoiden luovuus tarkoittaa erilaisten ja vaihtoehtoisten ratkaisujen luomista monimutkaisille ongelmille.

Miten se toimii?

Se perustuu reflektiivisen ja kriittisen ajattelun voimaan. Harjoittelemalla ja kokeilemalla siitä voidaan saada tehokas ja lisäarvoa luova resurssi.

Luovuus kehitettävänä pehmeänä taitona

Luovuus koskee tässä tapauksessa ideoita, joita voidaan harjoittaa ja kehittää useiden lähestymistapojen, menetelmien ja tekniikoiden ansiosta, jotka yleensä sisältyvät luovan ongelmanratkaisun (Creative Problem Solving, CPS) metodologiaan.

5

Neuvoston päätelmät, annettu 12 päivänä toukokuuta 2009, eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (”ET 2020”)– lisätietoja osoitteessa https://ec.europa.eu/education/policies/european-policycooperation/et2020-framework_fi

Luova ongelmanratkaisu (Creative Problem Solving, CPS) Mitä CPS on?

Se koostuu kolmesta sanasta:

Vuonna 1979 Noller6 määritteli luovan ongelmanratkaisun perustuen kolmeen sanaan, joista se koostuu:  LUOVA

LUOVA viittaa siihen, että mukana on uutuuden elementti, joka on merkityksellinen kaikille, jotka haluavat luoda ratkaisun tiettyyn ongelmaan. Se merkitsee, että tilanteeseen tuodaan jotain, jota siinä ei ollut aiemmin, ja jolla on uutuuden elementtejä.

LUOVUUDESTA: se viittaa jonkin esittelyyn sellaisessa kontekstissa, jolla on arvoa. On tärkeää olla sekoittamatta luovuutta ja taidetta, vaikka taide onkin yleensä uutta ja sillä on arvoa. Tässä nimenomaisessa hankkeessa luovuus koskee uusia ideoita eikä taiteen luovuutta, johon liittyy esteettisyyttä, huippuosaamista ja taitoja/asenteita, joita ei voida oppia.  ONGELMA

Noller määritti ONGELMAKSI minkä tahansa tilanteen, joka tarjoaa haasteen, tarjoaa mahdollisuuden tai on huolenaihe ratkaisijalle. Itse asiassa Cambridge Dictionary määrittelee ongelman tilanteeksi, joka aiheuttaa vaikeuksia.

ONGELMASTA: Psykologi Peter Honey määrittelee ongelman sen erona, mitä sinulla on ja mitä haluat.  RATKAISEMINEN

RATKAISEMINEN liittyy välittömästi ONGELMAAN. Se tarkoittaa sitä, että suunnitellaan tapoja vastata, kohdata tai tyydyttää tilanne muuttamalla joko itseä tai tilannetta.

6

Noller, R.B., Scratching the surface of creative problem solving: A bird’s eye view of CPS, Buffalo, NY: DOK, 1979

RATKAISEMISESTA: stressaavissa tilanteissa on luonnollista valita ensimmäinen hyvä analogisella päättelyllä saatava ratkaisu. Itse asiassa on luonnollista etsiä vastausta/toimintakeinoa ongelman pysäyttämiseksi tai poistamiseksi.

Määritelmä  Luova ongelmanratkaisu on tietysti paljon enemmän kuin vain kolme sanaa; se voidaan

määritellä seuraavasti: KYSEESSÄ

ON

MONITIETEISEEN

MENETELMÄ,

JOKA

KÄSITTELEE

ONGELMIEN

RATKAISEMISTA

LÄHESTYMISTAPAAN LUOVUUDEN,

PÄIVITTÄISEN

PERUSTUVA

INNOVAATIOIDEN ELÄMÄN

JA

ERILAISISSA

TILANTEISSA.

Esteitä luovuudelle

Jälleen on tärkeää ymmärtää, että luovuus, josta puhumme tässä oppaassa, on "ideoiden luovuutta".

On hyödyllistä kyetä tunnistamaan tyypillisiä esteitä ideoiden luovuudelle.

On olemassa kahdenlaisia esteitä luovuudelle: (1) Henkilökohtaisia (2) Ympäristöllisiä/organisatorisia Henkilökohtaisista esteistä7 on tärkeää analysoida erityisesti seuraavia: (1) Ajattelutapa (2) Havainnointikyvyn aiheuttamat esteet (3) Kulttuurilliset esteet (4) Tunteisiin liittyvät esteet 1. Ajattelutapa Ajattelutapa on tila, jossa yksilö herkistetään tietylle osalle käytettävissä olevaa tietoa muiden osien kustannuksella. Kyse on lukittumisesta tuttuun tapaan tarkastella maailmaa, minkä takia saattaa olla vaikea havaita muita mahdollisia vaihtoehtoja. Tämän seurauksena yksilö tekee oletuksia ja lähestyy ongelmaa rajoittuneista lähtökohdista.

Useimmissa tilanteissa on erittäin hyödyllistä olla ottamatta riskejä ja toimia aiempiin kokemuksiin perustuvan oppimisen perusteella, mutta se voi rajoittaa mahdollisuuksiamme löytää vaihtoehtoja.

Silloin tällöin meidän on astuttava tuntemattomaan löytääksemme uusia ja mahdollisesti arvokkaampia mahdollisuuksia.

2. Havainnointikyvyn aiheuttamat esteet Havainnoinnin esteet koskevat tapaa, jolla aivomme havainnoivat ulkomaailmaa.

On mahdollista harjoittaa ja stimuloida kykyä keskittyä ongelmaan ja siitä pois, jotta voidaan havaita ongelman todellinen olemus kokonaisuudessaan.

3. Kulttuurilliset esteet Ympäröivä kulttuuri ja yhteiskunta ovat myös osaltaan esteenä luovuudelle. Esimerkiksi yhteiskunnassa vallalla olevat arvot sääntelevät eri tavoin tapoja käyttäytyä.

7

Tony Proctor, Creative Problem Solving for Managers: Developing Skills for Decision Making and Innovation, Routledge; 3. painos, 2010

Jotta voisi irtautua kulttuurillisista esteistä, voi yrittää alkaa muuttamaan hieman tottumuksiaan ja tapojaan (esim. totuttu kotimatka, millä paikalla aina istuu päivällispöydässä), jotta olisi valmiimpi ajattelemaan ja toimimaan luovasti, kun tarve ilmenee.

4. Tunteisiin liittyvät esteet Tunteet muodostavat hyvin henkilökohtaisen ja yksityisen esteen, joka voi ilmetä tuntemuksella jäädä oman ajattelunsa vangiksi. Luovuus on yleensä hyvin intensiivistä ja yksilöstä saattaa tuntua epämukavalta astua oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Tuntemattoman edessä on normaalia pelätä sitä, mitä mahdollisesti saattaa löytää tai paljastaa.

Joskus on välttämätöntä kohdata pelkonsa ja siten päästä ”toiselle puolelle” vapauttamaan ajatuksensa. On useita keinoja, joista voi olla apua – kuten rutiinit, asiaan sitoutuminen, ja meditaatio.

Kriittinen ajattelu

Butterworthin ja Thwaitesin8 mukaan kriittinen ajattelu tarkoittaa oikeudenmukaisen ja puolueettoman mielipiteen antamista aiheesta. Sillä on kolme pääpiirrettä: analyysi (tulkinta), arviointi, ja lisäargumenttien käsittely. Kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisu ovat erittäin laajoja taitoja, ja osaava ajattelija pystyy kohtaamaan sekä odottamattomia että ennakoitavia tilanteita.

Erilaisia ajattelutapoja

Seuraavaksi analysoimme erilaisia, perinteistä tehokkaampia ajattelutapoja:  Divergentti ja konvergentti ajattelu  Lateraalinen ajattelu  Laaja-alainen ajattelu (thinking outside the box)

Divergentti ja konvergentti ajattelu Amerikkalainen psykologi Joy Paul Guilford kehitti vuonna 1967 mielenkiintoisen lähestymistavan luovan ajattelun kuvaamiseen: käsitteet konvergentti ajattelu ja divergentti ajattelu.

Divergentti ajattelu on ajatusprosessi tai menetelmä, jossa luovia ideoita kehitetään tutkimalla monia mahdollisia ratkaisuja9.

Sitä käytetään usein yhdessä kognitiivisen parinsa eli konvergentin ajattelun kanssa. Konvergentti ajattelu noudattaa tiettyjä loogisia vaiheita päätyäkseen yksittäiseen ratkaisuun. Joissakin tapauksissa tämä on ”oikea” ratkaisu.

Divergentti ajattelu sen sijaan on tyypillisesti spontaani, vapaa ja ”epälineaarinen” prosessi, jossa useita ideoita syntyy nopeasti kognitiivisen toiminnan tuloksena. Monia mahdollisia ratkaisuja tarkastellaan lyhyessä ajassa ja syntyy odottamattomia yhteyksiä. Kun divergentin ajattelun prosessi on saatu päätökseen, ideat ja tiedot organisoidaan ja jäsennetään hyödyntämällä konvergenttia ajattelua.

Yksi divergentin ajattelun pääelementeistä on kyky tuottaa lukuisia uusia ideoita lyhyessä ajassa.

Divergentti ajattelu tarkoittaa myös kykyä ”ajatella laatikon ulkopuolella” eli laaja-alaisesti. Tämä mahdollistaa muutoin mahdottomiltakin vaikuttavien ajatusten yhdistämisen. Divergentti ajattelu tarkoittaa myös omaperäisyyttä ja kykyä keksiä tarkennuksia mahdolliseen ratkaisuun.

On tärkeää ymmärtää, että sekä divergentti että konvergentti ajattelu voivat tuottaa luovia oivalluksia.

8

John Butterworth and Geoff Thwaites, Thinking Skills – Critical Thinking and Problem Solving, Cambridge University Press, 2. painos, 2013 9 J.P. Guilford, The nature of human intelligence, McGraw-Hill 1967

Lateraalinen ajattelu ja kuusi ajatteluhattua -tekniikka Lateraalisen ajattelun termin keksi vuonna 1967 maltalainen lääkäri, psykologi, kirjailija, keksijä ja konsulttipsykologi Edward de Bono. Se ei ole vain tekniikka, vaan kokoelma erilaisia tapoja avata itsensä luovalle ajattelulle ja ongelmanratkaisulle. Monet ongelmat vaativat erilaisten näkökulmien tarkastelua, jotta ne voidaan ratkaista onnistuneesti10.

Lateraalisen ajattelun taustalla on idea ongelmien ratkaisemisesta lähestymällä niitä luovasti ja epäsuorasti. Tarkoitus on käyttää ajatuspolkuja, jotka eivät ole välittömästi ilmeisiä, sekä ideoita, joihin ei välttämättä päädytä käyttämällä ainoastaan perinteistä vaiheittaista logiikkaa.

Laatikon ulkopuolinen eli laaja-alainen ajattelu on perusidealtaan samanlainen. Siinä siirrytään tarkoituksellisen provokaation avulla yhdestä tunnetusta ideasta lukuisten uusien ajatusten luomiseen.

Lateraalinen ajattelu11 keskittyy enemmän ideoiden "liikkeellepanoarvoon". Edward de Bono määrittelee neljä ajattelutyökalujen tyyppiä:  ideoita tuottavat työkalut, joiden tarkoituksena on rikkoa nykyiset ajattelutavat (rutiinimallit,

status quo)  kohdennustyökalut, joiden tarkoituksena on laajentaa uusien ideoiden etsimistä  keräystyökalut, joiden tarkoituksena on saada enemmän arvoa irti ideoiden tuottamisesta  hoitotyökalut, jotka edistävät todellisten rajoitusten, resurssien ja tuen huomioimista

Edward de Bonon Kuusi ajatteluhattua on tekniikka, josta on hyötyä lateraalisen ajattelun opettamisessa ja kehittämisessä. Se on ryhmäkeskusteluun ja itsenäiseen ajatteluun sopiva työkalu, jonka keskiössä ovat kuusi värillistä hattua. Lähestymistapa perustuu olettamukseen, että kun ihmiset ajattelevat monimutkaisia asioita, he ovat täynnä tunteita, logiikkaa, dataa, toiveikkuutta ja luovuutta.

Kuusi ajatteluhattua on tunnettu menetelmä, jota käytetään pedagogiassa opiskelijoiden käyttäytymisen ymmärtämiseen.

Menetelmä on kiehtova ja hauska tapa esitellä luovaa ajattelua.

Käytetyt monitieteiset yksityiskohdat perustuvat psykologiaan ja kasvatustieteisiin.

Linkit https://www.edwdebono.com/lateral-thinking http://www.debonothinkingsystems.com/tools/lateral.htm Kuusi ajatteluhattua Menetelmän lähtökohtana on, että ihmisen aivot käyttävät ajatteluun useita erilaisia tapoja, joita voidaan tarkoituksellisesti haastaa. Näin niiden käyttöä voidaan jäsennellä, mikä auttaa kehittämään taktiikoita tietyn asian ajattelemiseksi. De Bono esittelee kuusi erillistä suuntaa, joihin aivoja voidaan ohjata. Näistä jokainen keskittyy tunnistamaan ja tuomaan tietoisuuteen omanlaisiaan näkökulmia tarkasteltavaan asiaan (esim. mututuntuma, pessimistinen arvio, neutraalit tosiasiat). Mikään näistä ei itsessään ole täysin luonnollinen ajattelutapa, vaan kuvastaa pikemminkin sitä, miten jotkut meistä jo edustavat ajattelunsa tuloksia12 Koska hatut eivät edusta luonnollista ajattelutapaa, kutakin hattua on käytettävä vain rajoitetun ajan.

Jotkut kokevat myös, että hattujen käyttö on luonnotonta, epämiellyttävää tai jopa haitallista ja vastoin heidän parempaa tietoaan.

10

Tony Proctor, Creative Problem Solving for managers, Routledge 2010 Edward de Bono, Lateral Thinking: A Textbook of Creativity, Penguin 2009 12 https://en.wikipedia.org/wiki/Six_Thinking_Hats 11

Malliesimerkki tästä on herkkyys "yhteensopimattomille" ärsykkeille, jota pidetään arvokkaana selviytymisvaistona, koska luonnossa tavallisesta poikkeavat asiat voivat hyvinkin olla vaarallisia. Tämä ominaisuus on kielteisen arvioinnin ja kriittisen ajattelun taustalla.

De Bonon menetelmässä tunnistetaan kuusi erillistä suuntaa, joista jokaisella on oma värinsä. Suunnat ovat:  Johtaja SININEN – Mikä on aiheena? Mitä ajattelemme siitä? Mikä on tavoite? Näetkö

kokonaiskuvan?  Faktatieto VALKOINEN – Neutraali saatavilla olevan datatiedon arviointi: mitkä ovat tosiasiat?  Tunteet PUNAINEN – Intuitio tai vaistomainen mututuntuma tai tunnepohjaiset arviot (ilman perusteluja)  Looginen kielteisyys MUSTA – Logiikan käyttäminen varovaisuuteen tai konservatiivisuuteen kehottavien syiden tunnistamiseen. Käytännöllinen, realistinen.  Myönteisyys KELTAINEN – Logiikan käyttäminen etujen tunnistamiseen, harmonian etsimiseen. Näkee tilanteiden positiivisemman ja aurinkoisemman puolen.  Luovuus VIHREÄ – Provokaatio ja tutkiminen, ajatusten vapaa seuraaminen. Ajattelee luovasti, laatikon ulkopuolella.

Ajattele itseäsi, mitkä kaksi hattua tuntuvat sinulle miellyttävimmiltä?

Yritä käyttää jokapäiväisessä elämässäsi kerrallaan vain yhtä hattua kerralla ja miettiä, miten käyttäytymisesi muuttuu. On tärkeä ymmärtää, kuinka todellisuuden voi nähdä eri näkökulmista kuin tavallisesti ja lähestyä ongelmaa tai tilannetta eri suunnista.

Laatikon ulkopuolinen ajattelu Laatikon ulkopuolella ajattelu on prosessi, jossa käytetään epätavallista lähestymistapaa osana loogista ja tavallista ajatusketjua. Siinä pyritään irtautumaan tyypillisistä päättelyn ja ajattelun muodoista13.

Menetelmän oppimisesta on hyötyä, koska muodollinen koulutusjärjestelmä ohja opiskelijoita ajattelemaan rationaalisesti (esim. 1 ongelma = 1 ratkaisu), mutta todellisen maailman tilanteet eivät vastaa tätä käsitystä, vaan ovat huomattavasti monimutkaisempia.

Laatikon ulkopuolinen ajattelu tarkoittaa tavallisia malleja laaja-alaisempaa ajattelua.

"Laatikko" edustaa perinteisen tai tavanomaisen ajattelutavan rajoituksia.

Laatikon ulkopuolinen ajattelu tarkoittaa ajattelua uudella tavalla, aloitteellisuutta uusien konseptien kehittämisessä tai ongelmien näkemistä ja ratkaisujen suunnittelua eri näkökulmasta kuin yleensä.

Normaalisti ajattelemme ”laatikon sisällä”, koska aivot muodostavat ajatusuria ja joka kerta kun kohtaamme jonkin ongelman, aivot hyödyntävät näitä tuttuja malleja löytääkseen ratkaisun14.

Tämän ominaisuuden muokkaaminen vaatii työtä – olemme kaikki tottuneet tuttuihin ajatusmalleihimme. Voimme siirtää ajattelumme laatikon ulkopuolelle etsimällä jatkuvasti ideoita ja uusia tapoja ratkaista kohtaamiamme ongelmia.

Ajattelemalla laatikon ulkopuolella "epäonnistumista" ei ole olemassa, on vain oppimiskokemuksia.

Jotkut menestyvät yhdysvaltalaiset yritykset kannustavatkin iskulauseisiin, kuten ”epäonnistu ja tee se halvalla”.

13

"Relational thinking and relational reasoning: harnessing the power of patterning". Nature. Patricia A

Alexander. 2016. Viitattu 27.1. 2017.

14

IV4J, Creative Problem-Solving Methodology Guide, IV4J project partnership 2017

Käytetyt monitieteiset yksityiskohdat perustuvat psykologiaan ja luovaan ajatteluun, sosiologiaan ja käyttäytymistieteisiin.

1.

Linkit

https://en.wikipedia.org/wiki/Thinking_outside_the_box https://www.youtube.com/watch?v=bEusrD8g-dM https://www.aplusclick.org/ThinkOutsideTheBox.htm

LUKU 2 – Luovan ongelmanratkaisun metodologia yrittäjyydessä Kuinka luovuus voi auttaa yrittäjää?

YRITTÄJÄN KEHITYSVAIHEET15 Aloitteleva yrittäjä käy läpi USEITA VAIHEITA työskennellessään perustaakseen startup-yrityksen.

DREAMING PHASE

VISIONARY PHASE

MISSIONARY PHASE

TAKING AN IDEA TO MARKET

BUSINESS DEVELOPMENT PHASE

MANAGEMENT PHASE

Unelmointivaihe Ensimmäisenä on unelmointivaihe.

Aloitteleva yrittäjä alkaa haaveilla omasta yrityksestään ja haluaa tuottaa jotain, jota kohtaan tuntee intohimoa.

Aluksi unelma on sumea idea siitä, mihin hän haluaisi päästä.

Haaveileminen on tärkeä osa luovaa ajattelua ja voi kestää muutamasta viikosta joihinkin vuosiin tai jopa koko elämän.

Maailma on täynnä haaveilijoita. Haaste on siinä, miten unelmasta tehdään totta.

Selkeä unelma on tärkeää muuttaa visioksi.

VISIONÄÄRIVAIHE Visio on idea tai mielikuva siitä, millainen asian tulee olla tulevaisuudessa. Vision kirjallisessa määrittelyssä yrittäjä kuvaa, millaiseksi hän haluaisi liiketoiminnan muotoutuvan.

Se on siis ennuste siitä, missä haluamme olla ja mitä haluamme saavuttaa.

Mitä tarkempi ja selkeämpi visio on, sitä paremmin se auttaa aloittelevaa yrittäjää aktivoitumaan ja motivoitumaan, jotta hän pystyy toteuttamaan visionsa.

Vision on oltava yksinkertainen ja eikä se yleensä saisi olla pidempi kuin kolme tai neljä riviä.

Yksi esimerkki visiosta voisi olla: "Vuoteen 2022 mennessä haluaisin omistaa yrityksen, joka tarjoaa ICT-palveluja ja kehittää mobiilisovelluksia matkailu- ja ravintola-alalle".

Sen pitää olla selkeä kaikille, jotka sen näkevät, ja yrittäjän pitäisi osata kertoa visiostaan.

15

VET4Start-Up, Creative Problem-Solving Methodology for Start-uppers, VET4Start-Up project partnership 2016

TEHTÄVÄVAIHE Kun yrittäjä yhdistää intohimonsa visioon ja sitoutuu siihen, hänen on keskityttävä tehtävän luomiseen.

Tässä vaiheessa on asetettava tehtävä, jolla on selkeä alku ja johon liittyy vastuu tuotteen tai palvelun tarjoamisesta.

Tehtävävaiheessa yrittäjä kehittää suunnitelman, johon kuuluvat virstanpylväät ja suoritettavat aktiviteetit tähtäävät tehtävän aktivointiin.

HALLINTAVAIHE Kun tehtävä muutetaan suunnitelmaksi, yrittäjän on tunnistettava ja suunniteltava, mistä hän hankkii toteutukseen tarvittavat resurssit. Tämä on erittäin tärkeä vaihe jokaisen startup-yrityksen kehityksessä. Suunnitelman aktivoinnilla on tärkeä rooli yrittäjän yrityksen menestyksen rakentamisessa, toiminnan kasvussa ja menestymisessä.

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISVAIHE Kun yritys alkaa kypsyä ja vakiintua, yrittäjä ei voi levätä laakereillaan ja ihastella saavutuksiaan. Hänen on kehitettävä yritystä markkinoiden muutosten ja kilpailupaineiden mukaan. Siksi yrittäjän täytyy olla luova ja kyetä sopeutumaan alati muuttuviin markkinoiden tarpeisiin.

On tärkeää, että yrittäjä ymmärtää kehityskaaren eri vaiheet ja siirtyy vaiheesta toiseen ilman suuria iskuja tai häiriöitä.

MARKKINOILLE SIIRTYMISVAIHE Jokaisen yrittäjän haasteena on luoda idea, jonka voi jalostaa tuotteeksi, palveluksi tai järjestelmäksi, josta ihmiset, organisaatiot ja muut yritykset ovat valmiita maksamaan. Seuraavaksi esittelemämme tiekartta ei ole kiveen hakattu, vaan se tulisi nähdä joustavana oppaana, joka auttaa yrittäjää viemään ideansa markkinoille ja perustamaan sen ympärille yrityksen.

LUKU 3 - Työkalu, metodologia ja lähestymistapa käytettäväksi luovassa ongelmanratkaisussa TYÖKALU: Aivoriihi Aivoriihi on Alex Osbornin kehittämä generoiva työkalu. Sen tavoitteena on aikaansaada luovaa yhteistyötä ryhmässä. Menetelmä pyrkii löytämään ratkaisuja ongelmaan keräämällä luettelon ryhmän spontaanisti tuottamista ideoista. Osallistujat voivat ajatella vapaasti ja tuottaa spontaaneja oivalluksia tilanteessa, jossa ideoita ei arvostella tai arvioida.

On tärkeää olla sekoittamatta aivoriihtä ryhmäkeskusteluun, vaikka jälkimmäisissä yleensä sanotaankin kaikkien ideoiden olevan tervetulleita.

Aivoriihi on hyödyllinen työkalu, koska emme yleensä ole tottuneita ilmaisemaan kaikkia ideoitamme ja mielipiteitämme. Tällainen avoin asenne on kuitenkin tarpeellinen työmarkkinoilla.

Käytetyt monitieteiset yksityiskohdat perustuvat sosiaalitieteisiin, kognitiotieteisiin, psykologiaan ja markkinointiin.

Linkit : https://www.mindtools.com/brainstm.html http://www.businessballs.com/brainstorming.htm www.brainstorming.co.uk/

Kuvaus

Osborn16 asetti aivoriihi-istunnoille neljä perussääntöä: 1. Kritiikki ei ole sallittua – ideoita ei arvostella ääneen 2. Lennokas ideointi on tervetullutta – ajattelun toivotaan tuottavan outoja, erikoisia ja villejä ideoita – osallistujien ei pitäisi pelätä ilmaista ajatuksiaan 3. Tavoitteena on suuri ideamassa – ideoita tulisi luoda aina enemmän ja enemmän 4. Yhdistely ja parannukset ovat toivottuja – muiden ideoita voi kehittää, muuttaa ja muokata uusien ideoiden luomiseksi Esimerkki aivoriihen kulusta: 1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

Sovi selkeä tavoite.

Aseta aikaraja.

Luokittele ja yhdistä tuotetut ideat.

Arvioi ja analysoi vaikutuksia ja tuloksia.

Aseta ideat tarvittaessa tärkeys- tai paremmuusjärjestykseen.

Hyväksy ehdotettu toimi ja aikataulu.

Hallitse ja valvo toteutusta.

Toteutus

Jotta aivoriihi-istunto etenisi sujuvammin, sen aikana voidaan käyttää post-it-lappuja ja liipaisinmenetelmää.

16

Osborn, A. F., Applied Imagination. Scribner 1979

Aivoriihen aikana ideoita voi syntyä erittäin nopealla tahdilla, mikä voi muodostua esteeksi. Jos vain yksi henkilö kirjoittaa ideoita muistiin ryhmäistunnon aikana, joitakin ideoita voidaan menettää tai vapaa prosessi saattaa hidastua. Ongelma voidaan ratkaista antamalla jokaiselle osallistujalle post-itmuistilappuja, joihin he voivat kirjata ideoitaan. Moderaattori voi auttaa kuvaamaan ideoita tai lajittelemaan niitä.

Osallistujat kirjoittavat ideansa muistiin – yksi idea yhdelle muistilapulle –, sanovat sen ääneen ja asettavat lapun taululle. Ideoiden kertominen ääneen voi edistää muiden luovuutta, koska osallistujat voivat muokata, muunnella tai mukauttaa toistensa ideoita.

Liipaisinmenetelmä17 Menetelmä toimii täydellisesti yhdessä klassisen aivoriihin kanssa.

Se etenee seuraavanlaisesti: -

Lue ongelmakuvaus osallistujille.

Pyydä jokaista osallistujaa itsenäisesti kehittämään ja kirjaamaan muistiin oma ideansa (viisi minuuttia riittää).

Pyydä jokaista osallistujaa vuorotellen kertomaan ideansa muille.

Jokaisesta ideasta keskustellaan noin 10 minuuttia. Tavoitteena on kehittää muunnelmia ja mukauttaa ideoita.

Edellistä vaihetta toistetaan, kunnes kaikki ideat on käsitelty.

Vinkkejä toteutukseen -

Aivoriihen tulisi käsitellä vain yhtä määriteltyä kysymystä, koska useiden ongelmien samanaikainen käsittely on tehotonta.

Käytä post-it-muistilappuja prosessin hallintaan.

Käytä liipaisinmenetelmää ryhmän toiminnan ohjaamiseen.

Moderaattorin käyttö auttaa huolehtimaan ajanhallinnasta.

Isompien ryhmien kanssa on hyvä olla useampia moderaattoreita.

MENETELMÄ: Yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu Yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu viittaa yksilön tehokkaaseen osallistumiseen prosessiin, jossa kaksi (tai useampia) osallistujaa yrittävät ratkaista ongelman yhdistämällä ratkaisun saavuttamisessa tarvittavan osaamisensa. Osallistujat yhdistävät tietonsa, taitonsa ja ponnistelunsa ratkaisun saavuttamiseksi18(OECD, 2015).

Menetelmä on hyödyllinen, koska:  

OECD on todennut yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun olevan yksi kaikissa koulutusympäristöissä ja erilaisilla työpaikoilla tarvittavista kriittisistä ja välttämättömistä taidoista ja yhteistoiminnallista ongelmanratkaisua opetetaan kouluissa harvoin, vaikka se voisi vahvistaa oppimista ja parantaa saavutuksia.

Menetelmän monitieteiset yksityiskohdat perustuvat psykologiaan, pedagogiikkaan ja sosiologiaan.

17 18

Tony Proctor, Creative Problem Solving for managers, Routledge 2010 OECD (2015) ‘Draft Collaborative Problem Solving Framework.’ Paris: OECD.

Linkit www.oecd.org/pisa/pisaproducts/Draft%20PISA%202015%20Collaborative%20Problem%20Solving% 20Framework%20.pdf http://www.nesta.org.uk/publications/solved-making-case-collaborative-problem-solving https://nces.ed.gov/nationsreportcard/pdf/researchcenter/collaborative_problem_solving.pdf

Kuvaus

Yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu kiinnostaa yhä enemmän sekä työpaikan että kansallisten työmarkkinoiden muuttuvaa luonnetta tarkkailevia toimijoita. Tämä näkyy myös siinä, että OECD sisällytti menetelmän vuoden 2015 kansainväliseen koulutuksen PISA-tutkimukseen (tulokset julkaistiin vuosina 2016 ja 2017).

Yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu (collaborative problem solving, CPS) koostuu kahdesta pääelementistä: yhteistyötä, jakamista ja sosiaalisia näkökohtia korostavasta osasta yhdistettynä tietoon tai kognitioon. Yksilöllisen ja yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun keskeinen ero on siis jälkimmäiseen sisältyvä sosiaalinen komponentti19.

Yhteisöllisessä ongelmanratkaisussa ryhmä pyrkii yhteiseen tavoitteeseen. Ratkaisu edellyttää ongelmanratkaisua, tiimin jäsenet osallistuvat ratkaisun etsimiseen, ja käytössä on jokin mittari, johon pohjaten voidaan arvioida, onko ryhmän tavoite saavutettu. Ryhmän jäsenten toimet ovat myös toisistaan riippuvaisia ja jäsenillä on erilaisia rooleja. Tämän vuoksi yksi henkilö ei pysty yksin saavuttamaan ryhmän tavoitetta. Yhteistoiminnallisuus edellyttää siis viestintää, koordinointia ja yhteistyötä.

OECD:n määrittelemät yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun edellyttämät taidot on kuvattu seuraavassa matriisissa: 1) Yhteisen ymmärryksen luominen ja ylläpito

(2) Ongelmanratkaisun kannalta tarkoituksenmukaisen toimintatavan valitseminen

(3) Ryhmän toiminnan järjestäminen ja ylläpito

(A) Tutkiminen ja ymmärrys

A1) Ryhmän jäsenten näkökulmien ja osaamisen tunnistaminen

(A3) Ryhmän jäsenten roolien ymmärtäminen

B) Kuvailu ja formulointi

(B1) Yhteisen näkemyksen aikaansaaminen ja ongelman merkityksestä keskustelu

(A2) Ongelman tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisten yhteistyötapojen löytäminen (B2) Suoritettavien tehtävien tunnistaminen ja kuvailu

(C) Suunnittelu ja toteutus

(C1) Toimintatavoista keskustelu ryhmän jäsenten kanssa

(C2) Suunnitelmien toteuttaminen käytännössä

(D) Tarkkailu ja reflektointi

(D1) Yhteisen ymmärryksen toteutumisen tarkkailu ja mahdollisiin ongelmiin puuttuminen

(D2) Toiminnan seurausten tarkkailu ja ongelmanratkaisun onnistumisen arviointi

19

(B3) Ryhmän jäsenten roolien, työnjaon sekä ryhmän yhteistyöperiaatteiden muotoilu (C3) Ryhmän yhteistyöperiaatteiden noudattaminen (esim. huomauttaminen omien osuuksien tekemisestä) (D3) Ryhmän yhteistyön ja roolien tarkkailu, palautteen antaminen sekä työnjaon ja yhteistyöperiaatteiden tarkistaminen tarvittaessa

NCES, Collaborative Problem Solving: Considerations for the National Assessment of Educational Progress, 2017

Toteutus

Suunniteltaessa yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun työpajaa/harjoitusta kannattaa harkita muutosten tekemistä20 kolmeen eri alueeseen: -

-

-

Tehtävien suunnittelu: o Harkitse huolellisesti, mitä tietoja kerrotaan tai käytetään. o Huolehdi tasapainosta keskinäisen riippuvuuden ja yksilön vastuun välillä. o Muotoile tehtävä niin, että se tukee toivottavaa käytöstä (esim. pohdintaan käytettävä aika, roolit).

Opetustyyli: o Anna vihjeitä ja esitä keskeisiä kysymyksiä, mutta älä anna vastauksia. o Seuraa ryhmän työskentelyä ja tee tarvittaessa muutoksia. o Huolehdi tasapainosta tuen ja vapauden välillä. o Ole kärsivällinen: käyttöönotto voi viedä aikaa Johdon tuki: o Anna henkilöstölle aikaa suunnitteluun, käyttöönottoon ja kehittämiseen. o Tutustu tutkimukseen ja toimi puolestapuhujana ulkoisten sidosryhmien suuntaan (esim. Ofsted, vanhemmat). o Seuraa, arvioi edistymistä ja puutu tarvittaessa.

Vinkkejä toteutukseen     

Ryhmien koostamisessa on hyvä pyrkiä luomaan osallistujien suhteen heterogeenisiä ryhmiä tai luokkia (esim. lukumäärältään, sukupuolijakaumaltaan, etnisyydeltään). Älä aliarvioi ryhmätyötaitoja, vaan omista aikaa niiden kehittämiselle.

On tärkeää, että ryhmille valitaan toteutettavaksi haastava tehtävä, jotta yhteistoiminnalliselle ryhmätyöskentelylle on perusteita.

Huolehdi, että opettajan rooli prosessin edistäjänä ja valvojana jättää tilaa myös itsenäiselle ryhmäntyöskentelyn dynamiikalle.

Ota työpajaa suunnitellessasi huomioon yksilöllisten ja yhteistyötoiminnallisten tehtävien tasapainottaminen.

LÄHESTYMISTAPA: Ryhmätyöskentely ja ideointi kirjoittanut Dr. Peppino Franco (EURO-NET)

Yrittäjä ei voi sivuuttaa ryhmätyöskentelyn merkitystä tuottavuuden saavuttamisessa ja parantamisessa.

Jotta ryhmässä työskentely sujuu tehokkaasti, pitää osallistujien pystyä irrottautumaan omista näkökulmistaan ja antaa tilaa muiden ehdotuksille. Näin voidaan kehittää pitkän tähtäimen lähestymistapa, joka on yhteistoiminnallinen ja keskittyy yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen.

Jäykät ja liiallisen muodolliset ympäristöt eivät suosi joustavia ja luovia lähestymistapoja: monet tilanteet ovat anakronistisia ja keskittyvät edelleen liikaa yksilön suorituskykyyn. Tämä johtaa helposti kilpailuilmapiiriin samassa työympäristössä toimivien ammattilaisten välillä huolimatta siitä, että yhteisöllä on yhteiset tavoitteet.

Toimivuuden takaaminen vaatii, että jokainen ryhmä pitää mielessä useita tekijöitä, jotka vaikuttavat olevan välttämättömiä tuottavan ja tehokkaan työryhmän rakentamisessa: 20

Rose Luckin, Ed Baines, Mutlu Cukurova and Wayne Holmes with Michael Mann, Solved! Making the case for collaborative problem-solving, NESTA 2017

     

avoin ja rakentava yhteinen ilmapiiri kyky kuunnella aktiivisesti osallistumalla ja olemalla läsnä tavoitteiden selkeä ja yhteinen määrittely yhteistyökumppaneiden taitojen tunnistaminen ja tunnustaminen edellytysten luominen kollektiiviselle yhteistyölle luovan ja joustavan lähestymistavan vaaliminen.

Työryhmä voidaan määritellä "ryhmäksi ihmisiä, jotka kokevat itsensä kollektiiviseksi kokonaisuudeksi, ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja työskentelevät jatkuvasti yhdessä tietoisina yhteisestä tarpeesta saavuttaa tiettyjä sisäisesti määriteltyjä tavoitteita ja pyrkiä rakentamaan rooleja, rakenteita, normeja ja sääntöjä, jotka ohjaavat ryhmän jokaisen jäsenen käyttäytymistä"21.

Tiimityöskentelyllä on erilaisia vaikutuksia organisaatioissa:  edistää sitoutumista ja motivoi jäseniä  auttaa ymmärtämään ja noudattamaan organisaation tavoitteita  auttaa yksinkertaistamaan ja virtaviivaistamaan rakenteita  mahdollistaa yhteisöllisen oppimisen ja jaetun osaamisen rakentamisen  vaikka kaikilla työryhmillä on ainutlaatuisia ja erityisiä piirteitä, niitä yhdistävät jotkut toistuvat rakenteet: - viestintäjärjestelmä ryhmän sisäiseen kommunikaatioon; - valtarakenne, joka määrittelee, miten ryhmän sisällä käytetään valtaa; - asema- ja roolijärjestelmä, joka määrittelee, millaista arvoa ryhmä ja organisaatio asettavat tietyille sisäisille tehtäville ja minkälaisia odotuksia ryhmällä on tietyssä roolissa olevan henkilön käytöksen suhteen; - emotionaalinen rakenne, joka kattaa ryhmän sisäiset suhteet ja erityisesti sen jäsenten mieltymykset.

Työryhmiä asetetaan yhä useammin käsittelemään ja ratkaisemaan erittäin monimutkaisia kysymyksiä, joiden ratkaiseminen vaatii erilaisia tietoja ja taitoja22.

Ryhmän suorituskyky voi olla riippuvainen monista monimutkaisista ja toisiinsa liittyvistä tekijöistä.

Näitä ovat ryhmän kokoonpano (homogeenisuus tai heterogeenisuus ja koko), viestintämenetelmät, osallistumisen aste, käytetyt päätöksentekostrategiat, tehtävien keskinäinen riippuvuus, määritellyt roolit ja tavoitteet ja lopulta kulttuurinen konteksti eli organisaatiokulttuuri.

Tekijät, jotka voivat vaikeuttaa ryhmätyöskentelyä

Ryhmät eivät välttämättä pääse tavoitteeseen, joka niille on asetettu. Monesti tämä johtaa jäsenten eroamiseen ryhmästä, koska he turhautuvat alkuperäisten odotuksien osoittautuessa epärealistisiksi.

Usein ryhmän epäonnistunut johtaminen voi johtaa haluun tehdä liian monia asioita samanaikaisesti ja liian nopeasti. Tämän seurauksena ryhmä uupuu pyrkiessään saavuttamaan mahdollisimman monia tavoitteita mahdollisimman lyhyessä ajassa. Onkin tärkeää, että odotukset ovat realistisia ja saavutettavissa. Ryhmän jäseniä tulee myös kannustaa pysymään ryhmässä mahdollisista eteen tulevista vaikeuksista tai odottamattomista esteistä huolimatta.

Tehokkaalla tiimityöllä on kolme perusvaatimusta: 1. yhteistyö 2. luottamus 3. yhteenkuuluvuus.

21

Lucarelli G., Il gruppo al lavoro. Strategie e consigli per migliorare le performance e la creatività del vostro gruppo, FrancoAngeli 2010 22 Malaguti D., Fare squadra. Psicologia dei gruppi di lavoro, Il Mulino 2018.

Yhteistyötä tapahtuu, kun yksilöt yhdistävät ponnistelunsa järjestelmällisesti yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi23.

Toinen perustekijä, luottamus, on keskeistä kaikissa sosiaalisissa suhteissa ja erityisesti ryhmätyöskentelyssä. Se saa ihmisiä ottamaan riskejä, koska he uskovat, että riskialttiista valinnoista seuraa myönteisiä tuloksia. Luottamussuhde syntyy, kun odotamme toisen ihmisen tekevän meille oikean päätöksen, vaikka emme voi olla tästä varmoja. Tällaisessa suhteessa vastavuoroisuus on keskeisessä roolissa: luottamus luo luottamusta ja epäluottamus tuottaa lisää epäluottamusta.

Emotionaalinen yhteenkuuluvuus on tunne yhtenäisyydestä. Se kehittyy emotionaalisen tyydytyksen seurauksena ja johtuu osallistumisesta ryhmän toimintaan sekä sidoksista, jotka syntyvät luonnostaan, kun ryhmän jäsenet jakavat erityisen voimakkaita emotionaalisia kokemuksia24.

Viestintä ja konfliktit työryhmissä

Viestintä on päivittäinen ja olennainen osa ihmisen elämää: jokainen meistä kommunikoi monin eri tavoin ympärillään olevien ihmisten kanssa, perheenjäsenistä ystäviin ja tuttavista työtovereihin.

On tärkeää erottaa toisistaan kontrasti ja konflikti: - Kontrasti liittyy sisältöön. Sellainen syntyy, kun kaksi tai useampia henkilöitä esittää erilaisia näkökulmia tiettyyn tilanteeseen ja sen kohtaamiseen. Tällaisia tilanteita esiintyy kaikissa työryhmissä, ja ne ovat osoitus heterogeenisuudesta ja rikkaudesta. Kontrastit luovat tilaisuuksia kasvaa ja innovoida.

- Konfliktit sen sijaan liittyvät suhteisiin. Konflikteja syntyy, kun keskustelun painopiste ei enää keskity sisältöön vaan siihen, kuka on oikeassa ja kuka väärässä, kuka voittaa ja kuka häviää, kenellä on valta päättää ja kenen on vain toteltava.

Konfliktitilanteet työryhmän sisällä voivat johtua monista erilaisista syistä, kuten tavoitteiden eroavaisuudesta, resurssien niukkuudesta tai rajallisuudesta, tai jopa valtataistelusta. Se liittyy usein ryhmän kohtaamien tehtävien keskinäisiin riippuvuussuhteisiin, mutta voi johtua myös haitallisten viestintämallien läsnäolosta.

Kilpailutilanteita ruokkivat mm. resurssien ja palkkioiden niukkuus, työtovereiden keskinäisen luottamuksen puute sekä organisaatiokulttuuri, joka perustuu rangaistuksiin, hallintaan ja käsitykseen ihmisestä yksilönä, jota liikuttaa ainoastaan oman henkilökohtaisen etu ja jolla ei sen takia ole juurikaan motivaatiota sisäistää ympäröivän ryhmän tavoitteita25.

Meitä on virheellisesti johdatettu ajattelemaan, että konfliktit ovat aina negatiivisia ja heikentävät ryhmätyötä luomalla toimintahäiriöitä ja tehottomuutta. Konfliktit voivat kuitenkin olla sekä negatiivisia että positiivisia.

Paranna viestintää ja konfliktien hallintaa työryhmissä

Ensinnäkin on tärkeää, että jokainen yksittäinen jäsen ja ryhmä kokonaisuudessaan kehittävät kuuntelemiseen, huomion saamiseen ja kommunikointiin liittyviä taitoja: - Aktiivinen kuuntelu: Tämä tarkoittaa keskustelukumppanin kanssa samalle aaltopituudelle pääsemistä ennen keskustelun avaamista. Tämä vaatii, että osallistujat ymmärtävät toisiaan enne kuin esittävät ehdotuksia tai tuomitsevat toisiaan. Hyvälle kuuntelulle on ominaista toisen kunnioittaminen ja hyväksyminen, älyllinen uteliaisuus ja halu ymmärtää ja kohdata toinen henkilö26.

23

Malaguti D., Fare squadra. Psicologia dei gruppi di lavoro, Il Mulino 2018.

Lucarelli G., Il gruppo al lavoro. Strategie e consigli per migliorare le performance e la creatività del vostro gruppo, FrancoAngeli 2010 25 Schein E.H., The corporate culture survival guide, Jossey Bass 1999 26 Trevisan D., Ascolto attivo ed Empatia, FrancoAngeli, Milano 2019 24

-

-

Huomion saaminen: Kyky ilmaista näkökantansa parhaalla mahdollisella tavalla, jotta keskustelukumppani ymmärtää, mitä haluat kommunikoida. Tätä varten on ensin määriteltävä, mitkä käsittelemäämme aiheeseen liittyvät näkökohdat ovat merkittävimpiä. Ehdotuksen tulee ehdottomasti olla lyhyt ja selkeä ja siinä tulee esittää ainoastaan olennaiset asiat yksinkertaisella ja ymmärrettävällä kielellä.

Kommunikointitaidot: Toimivaan viestintään kykenevästä ryhmästä tulee nopeasti ryhmä, joka on tehokas, kykenevä arvioimaan tietoja oikein ja tekemään tietoisia valintoja sekä oppimaan virheistään.

Ehdotuksia vuoropuhelun ja viestinnän edistämiseksi ryhmässä: o luo yhteistyöilmapiiri, jossa kaikilla on mahdollisuus ilmaista itseään o perusta keskustelu tietoon, ei mielipiteisiin o pidä interventiot yhdenmukaisina käsiteltävän aiheen kanssa o kritisoi käyttäytymistä, älä henkilöä o huomioi kaikkien panos.

LUKU 4 - Luovuus ja yrittäjyysoppiminen Euroopassa Kumppanien keräämät esimerkkitapaukset Turun yliopisto – Suomi

Esimerkkitapaus nro 1 – yritys Otsikko

Ideoiden luominen alueellisen liiketoiminnan kehittämiseen

Paikka

Turku, Suomi

Organisaatio/laitos

Bastu Turku

Kuvaus

Mitä Bastu® liiketoiminnan kehittämisen tarkoituksena on edistää kiertotaloutta ja rakentaa kuudennen aallon liiketoimintaa Turun alueelle. Bastu on projekti, joka tutkii, kouluttaa, yrittää ja toimii.

Bastu-tiimi koostuu aktiivisista puolestapuhujista, jotka haluavat kehittää oman liiketoimintansa lisäksi myös alueen elinvoimaa.

Resurssien niukkuus on kuudennen aallon keskeinen veturi, joka pakottaa toimijat ajattelemaan totuttuja käytäntöjä aivan uudelta näkökannalta. Bastu toimii projektityökaluna, alustana ja verkostona. Projekti käynnistettiin loppukesällä 2015 Turun seudun yrittäjien aloitteesta. Vuosina 2015–2017 Bastua rahoittivat Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja Turun kaupunki.

Miksi Turun alueen kilpailukyvyn kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että alueelle luodaan mahdollisuuksia kasvattaa liiketoimintaa aloilla, joilla globaalit markkinat kasvavat. Materiaalien ja energian älykäs käyttö on merkittävin uusista liiketoimintaalueista. Painopiste on Varsinais-Suomen alueen osaamisessa.

Yrittäjät ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus aloittivat ottamalla yhteyttä Turun alueen yrittäjiin. Hankkeen tavoitteena on kehittää uudenlainen yritys. Projektin tavoitteena on soveltaa ennakointitietoja ja ryhmän asiantuntemusta uusien, kestävää resurssiarvoa luovien tapojen kehittämiseen. Aineettoman ja digitaalisen arvon luomisen sekä aineellisen arvonluonnin yhdistäminen mahdollistaa täysin uusia merkittäviä innovaatioita.

Käytännössä Bastussa® on kyse osallistuvien toimijoiden ydinosaamisen luovasta yhdistämisestä ja hyödyntämisestä siten, että voidaan löytää konkreettisia ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin. Näitä ovat mm. kiertotalous ja yrittäjyyden kuudes aalto, uudet yritysinnovaatiot, olemassa olevien yritysten uudelleen suuntaaminen kiertotalouden mukaiseksi sekä olemassa olevien rakenteiden ja prosessien kehittäminen.

Miten Bastu järjestää noin kerran kuukaudessa tehokkaita törmäystyöpajoja ja verkostoitumismahdollisuuksia, joissa etsitään älykkäitä kuudennen aallon liiketoimintakonsepteja.

Ratkaisuja haetaan käyttämällä lähestymistapoja, jotka lähestymällä asioita, jotka ylittävät perinteiset toimintamallit ja teollisuuden rajat. Bastu-yhteisö etsii ja jalostaa ideoita, tuo yhteen erilaista asiantuntemusta ja tarjoaa mentorointia ja sparrausta.

Bastu järjestää myös Ratkaisufoorumeita, joiden teemat tuovat yhteen hankkeen osatoteuttajia ja sidosryhmiä. Hiilineutraalit ja resurssiviisaat ratkaisut liikenteeseen ja logistiikkaan ovat tärkeitä teemoja kaikilla liiketoiminta-alueilla. Jokainen ratkaisufoorumi koostuu kolmesta työpajasta: 1) hiilineutraalit ja resurssiviisaat ratkaisut liikenteeseen ja logistiikkaan, 2) 5G ja älykkäät verkot hiilineutraalisuuden ja resurssiviisauden edistäjinä ja 3) ympäristöystävällinen yritysrahoitus hiilineutraalien ja resurssiviisaiden ratkaisujen mahdollistajana. Työpajojen tarkoituksena on tuoda esiin ideoita, joista osa otetaan jatkokäsittelyyn. Valinta tehdään hankkeen osatoteuttajien ja niiden sidosryhmien tarpeiden ja etujen perusteella. Kehitettäviä ideoita pilotoidaan työpajan jälkeen projektin sidosryhmiin kuuluvissa yrityksissä. Pilotointi tapahtuu sisäisissä työpajoissa, joissa yritykset keskustelevat omien sidosryhmiensä kanssa siitä, miten tämä edelleen kehitetty idea olisi mahdollista toteuttaa heidän toimintaympäristössään ja miten se voisi toimia.

Työpajojen lisäksi Bastun tiimi rakentaa toimijoiden verkostoa ja aktiviteetteja, jotka ovat linjassa projektin tavoitteiden kanssa.

Edut (mikä on muuttunut projektin ansiosta ja kenelle)

Linkki verkko-osoitteeseen

 Alueen sidosryhmät työskentelevät yhdessä alueen hyväksi keskinäisen kilpailun sijaan  Työpajaan osallistuvat tiimit kehittävät yhdessä ideoita alueen liiketoimintamahdollisuuksien parantamiseksi  Aivoriihet synnyttävät ideoita  Ryhmät valitsevat yhdessä parhaat ideat, joista keskustellaan ja jotka toteutetaan https://bastuturku.utu.fi/in-english/

Esimerkkitapaus nro 2 – koulutus Otsikko

Luovan kestävyyden opintoprojektikurssi

Paikka

Helsinki, Suomi

Organisaatio/laitos Aalto Design Factory Kuvaus

Mitä Luovan kestävyyden opintoprojektikurssilla (Capstone in Creative Sustainability) opiskelijat työskentelevät moniammatillisissa työryhmissä ja pyrkivät löytämään

luovia ratkaisuja kumppaniyritysten esittelemiin todellisiin ympäristöön liittyviin ja sosiaalisiin haasteisiin.

Kurssi on osa Creative Sustainability -ohjelmaa. Sen lähtökohtana on kehittää luovuutta ja tiimityöskentelytaitoja, jotta voidaan luoda perusta luoville käytänteille ja ihmisten, kulttuurien ja akateemisten alojen eroavaisuuksien arvostamiselle. Ohjelma tarjoaa myös mahdollisuuksia kokeilla kestävän kehityksen ratkaisuja ja uusia materiaaleja käytännön työpajoissa ja ulos sijoitetussa testiympäristössä, jossa opiskelijat voivat kehittää erilaisia aloitteita.

Miten Opiskelijaryhmät koostuvat Aalto-yliopiston luovan kestävän kehityksen maisteriopintojensa viimeisen vuoden opiskelijoista. Heidän koulutustaustansa vaihtelevat liiketoiminnasta suunnitteluun ja rakennettuihin ympäristöihin.

Painopiste on monialaisuudessa ja kestävässä kehityksessä.

Opiskelijat hakevat kurssille kertomalla motivaatiokirjeessä kiinnostuksen kohteistaan. Näin pyritään takaamaan opiskelijaryhmien hyvä yhteensopivuus ja korkea motivaation aste. Kurssi on yhteenveto Creative Sustainability maisteriohjelman osaamiseen liittyvistä oppimistavoitteista. Maisteriohjelma tarjoaa monialaisen oppimisalustan liiketoiminnan, suunnittelun, arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön aloille. Kurssin aikana opiskelijat analysoivat asiakkaan kestävyyshaastetta, kehittävät siihen ratkaisuja ja raportoivat työstä asiakkaan tarpeiden mukaan. Jokaista opiskelijaryhmää valvoo yksi kurssin opettajista ja asiakasorganisaatioon kuuluva erikseen nimetty yhteyshenkilö.

Asiakkaat voivat olla suuria tai pieniä yrityksiä, kansalaisjärjestöjä tai julkisia organisaatioita. Viime vuosina hankkeita on toteutettu eri alojen suuryrityksille, aloitteleville yrityksille, konsulteille, julkisille organisaatioille ja kansalaisjärjestöille. Osallistuva organisaatio saa:  tarkan analyysin tilanteestaan  uusia tuoreita ideoita  kuvauksen mahdollisista liiketoimintaratkaisuista.

Hankkeet ovat vaihdelleet mahdollisten uusien tuoteideoiden kehittämisestä energiatehokkaiden asuinalueiden konsepteihin, ympäristötietojen visualisoinnin ratkaisuista liiketoimintamallien suunnitteluun kestävän kehityksen startupyritykselle ja kestävyyden lisäämiseen pyrkivien tuotteiden konkreettisten prototyyppien kehittämiseen.

Edut (mikä on muuttunut projektin ansiosta ja kenelle)

Linkki verkkoosoitteeseen

rohkaise kriittistä ajattelua monien ikäisensä keskuudessa haasta opettajia kehittämään opetustaan jatkuvasti ajatuksia monitieteinen työ yhdistämällä eri osaamisalueet ja sektorit innovaatioon oppia tekemällä tosielämän haaste https://www.aalto.fi/en/corporate-collaboration/capstone-in-creativesustainability#:~:text=Corporate%20collaboration,Capstone%20in%20Creative%20Sustainability,challenges%20brought%20by%20 partner% 20companies.       

EURO-NET - Italia

Esimerkkitapaus nro 1 – yritys Otsikko

Hätämaski sairaalan hengityslaitteille

Paikka

Brescia, Italia

Organisaatio/laitos

ISINNOVA S.R.L.

Kuvaus

Covid-19-pandemian ensimmäisen aallon aikana Gardone Valtrompian sairaalan entinen ylilääkäri, tohtori Renato Favero, otti yhteyttä ISINNOVAAN, koska yrityksellä on kokemusta terveydenhuollon hätäventtiilien valmistuksesta 3D-tulostuksella.

Lääkäri Favero kertoi ISINNOVAlle ideastaan, jolla voitaisiin pyrkiä paikkaamaan sairaalojen mahdollista sub-akuutissa tehohoidossa tarvittavien C-PAP-naamioiden vajetta. Covid19-pandemian takia maskien puutteesta on tulossa konkreettinen ongelma. Faveron ideassa oli kyse uudenlaisen hengityskoneen maskin rakentamisesta muokkaamalla markkinoilla jo olevia snorkkelimaskeja käytettäväksi hätätilanteessa.

Kun ehdotus oli ensin analysoitu yhdessä keksijän kanssa, yritys otti ensimmäisenä yhteyttä Decathloniin (maailman suurin urheilutarvikekauppa), joka on snorklauksessa käytettävän Easybreath-maskin ideoija, tuottaja ja toimittaja.

Yritys oli välittömästi halukas tekemään yhteistyötä toimittamalla tarvittavan maskin CAD-piirustukset. Tuote purettiin, tutkittiin ja tarvittavat muutokset arvioitiin. Tämän jälkeen suunniteltiin uusi komponentti, jolla maski yhdistetään hengityskoneeseen.

Yhdistävä osa nimettiin Charlotte-venttiiliksi, joita tulostettiin nopeasti 3D-tulostuksella.

Prototyypin kokonaisuus testattiin yhdellä Chiari-sairaalan kollegalla, joka kytkettiin ventilaattorin runkoon, ja laitteen todettiin toimivan oikein. Sairaala oli innostunut ajatuksesta ja päätti testata laitteen sitä tarvitsevalla potilaalla. Testaus onnistui.

Idea oli valmis toistettavaksi, se oli suunniteltu terveydenhuollon tiloihin ja käyttövalmiista laitteesta oli apua hätätilanteessa, jossa maskeille oli jatkuva tarve, mutta virallisia terveydenhuollon tarvikkeita ei ollut saatavilla.

Maski ja sen laitteeseen liittävä kiinnike eivät ole terveydenhuoltoon sertifioituja, ja niiden käyttö edellyttää hätätilannetta.

Niiden käyttö potilaalla edellyttää suostumusta hyväksymättömän biolääketieteellisen laitteen käyttöön allekirjoitetun ilmoituksen muodossa.

Projektin onnistumisen vuoksi pikaventtiili (Charlotte Valve) päätettiin patentoida pikaisesti, jotta voitiin välttyä

komponentin hinnan spekulaatioilta. Patenttia voidaan edelleen käyttää vapaasti, koska sen alkuperäinen ajatus oli, että kaikki sitä tarvitsevat sairaalat voisivat käyttää keksintöä tarvittaessa.

Keksijät päättivät jakaa liitokomponentin 3D-tulostukseen tarvittavan tiedoston avoimesti. Toisin kuin hengityssuojaimen venttiili, liitos on helppo valmistaa, joten kaikki valmistajat voivat pyrkiä tulostaa sen oikein.

Vaikeuksissa olevat terveydenhuollon yksiköt voivat ostaa Decathlon-naamion ja ottaa yhteyttä 3D-tulostusta tarjoaviin yrityksiin, jotka voivat tulostaa ja toimittaa liitososan.

Aloite on täysin voittoa tavoittelematon, saadut rojaltit jaetaan eteenpäin eikä yritys hyödy Decathlon-maskien myynnistä.

Edut (mikä on muuttunut projektin ansiosta ja kenelle)

Luova ongelmanratkaisu tukee avun tarpeessa sairaaloita 3D-tulostusinnovaatioilla.

olevia

Projekti ei tavoittele voittoa, ja se myös osoittaa, että luova ongelmanratkaisu voi jopa pelastaa ihmishenkiä.

Linkki verkko-osoitteeseen

https://www.isinnova.it/easy-covid19-eng/

Työkalut, materiaalit ja videot

Esimerkkitapaus nro 2 – koulutus Otsikko

Taitoja tulevaisuuteen -ohjelma

Paikka

Italia

Organisaatio/laitos

Junior Achievement Italy ja EIT

Kuvaus

Junior Achievement on suurin voittoa tavoittelematon organisaatio, joka työskentelee koulujen taloudellisen ja yrittäjyyskasvatuksen alalla.

Se käynnisti vuonna 2020 yhdessä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) kanssa Skills for the Future -ohjelman, jonka tarkoituksena on valmistaa tulevia sukupolvia tulevaisuuden maapallon luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyviin moniin haasteisiin.

EIT on Euroopan unionin vuonna 2008 perustama elin, joka toimii osaamis- ja innovaatioyhteisöjen (KIC) kautta. Kyseessä on dynaaminen ja pitkäaikainen yleiseurooppalainen kumppanuus, johon osallistuu johtavia yrityksiä, tutkimuslaboratorioita ja yrityksiä. Ne kaikki ovat omistautuneet etsimään ratkaisuja moniin maailmanlaajuisiin haasteisiin. Tavoitteena on kehittää Euroopan innovaatiokapasiteettia.

Junior Achievement Italia, projektin italialainen kumppani, tekee yhteistyötä yleiseurooppalaisen yhteenliittymän EIT Foodin (EIT:n ruokainnovaatioiden haara) kanssa. EIT Food työskentelee elintarvikealan yrittäjyyden ja innovaatioiden edistämisen parissa ja pyrkii kannustamaan seuraavan sukupolven innovaattoreita ja yrittäjiä Euroopassa löytämään tapoja rakentaa entistä eurooppalaisempaa ja kestävämpää yhteiskuntaa.

Tavoitteen edistämiseksi 14.–15. joulukuuta järjestettiin virtuaalinen innovaatio- ja luovuusleiri. Leirille osallistui 130 opiskelijaa 14 sisilialaisesta toisen asteen oppilaitoksesta. Opiskelijat olivat 16–19vuotiaita. Osallistujat jaettiin ryhmiin, jotka kehittivät yritysideoita kolmella eri teema-alueella ja kilpailivat muita ryhmiä vastaan.

Ohjelman kolme haastetta liittyvät kiertotalouteen: - ruokahävikki ja -jäte: ruokahävikin vähentäminen tuotannon aikana, toimitusketjuissa ja kuluttajan toimesta.

- maatalous 4.0: miten voidaan kehittää maatalous 4.0:n puitteissa toteutettavissa olevia ja realistisia tuotteita tai palveluita?

- terveelliset ruokailutavat ja kroonisten sairauksien ehkäisy: miten voidaan kehittää toimivia ja realistisia tuotteita tai palveluita terveellisen ravitsemuksen edistämiseksi ja NCD-tautien ehkäisemiseksi?

Opiskelijat jatkavat koko lukuvuoden ajan ideoidensa kehittämistä. Se tapahtuu osana Enterprise in Action -ohjelmaa, joka on Junior Achievement High School -oppilaitoksen suosituin yrittäjyyskoulutusohjelma. Tiimeillä on mahdollisuus kehittää ajatustaan konkreettisesti oppimalla johtamisrakenteista ja operatiivisista rooleista, asiakirjoista, käytännöistä ja säännöistä. Näin he voivat työstää ideaansa julkaisuvalmiiksi ja aloittaa näin oikean mikroyrityksen.

Edut (mikä on muuttunut projektin ansiosta ja kenelle)

Todellista työtä ongelmanratkaisun parissa opiskelijoille.

Linkki verkko-osoitteeseen

https://www.jaitalia.org/2020/12/16/skills-for-the-future-come-lascuola-puo-insegnare-le-competenze-del-futuro/

Työkalut, materiaalit ja videot

Keskittyy ympäristöhaasteisiin ja paikallisessa kehitysympäristössä.

etsii

yrittäjyysmahdollisuuksia

Miðstöð símenntunar á Suðurnesjum - Islanti Esimerkkitapaus nro 1 – yritys Otsikko

Palestiinan teini-ikäinen, jolla on suuria unelmia ja kunnianhimoa, muutti Islantiin

Paikka

Reykjanesbær, Islanti

Organisaatio/laitos GeoSilica Kuvaus

Fida tuli Palestiinasta Islantiin teini-ikäisenä. Hänellä oli jo silloin suuria unelmia ja paljon kunnianhimoa. Hän aloitti yliopistossa, jossa hänellä oli jonkin verran ongelmia kielimuurin takia. Sitten hän aloitti Keilirissä (yliopiston valmistava koulutus), minkä jälkeen hän aloitti energia- ja ympäristötekniikan opinnot Keilir Academy -oppilaitoksessa. Siellä hän oppi luonnon piidioksidista ja alkoi tutkia materiaalia.

Vuonna 2012 Fida perusti yhdessä tiiminsä kanssa GeoSilican. Hän perusti yrityksen lähes ilman rahoitusta. Hänellä oli kuitenkin paljon intohimoa ja yritys onnistui menestymään. Fida on erittäin luova ja hallitsee muotoiluajattelun. Islannin voima ja puhtaus inspiroivat häntä, ja Fida pyrkiikin käyttämään niitä vertailukohtana kehittäessään rouheita ja voimakkaita tuotteita, jotka tuovat esiin prosessin raa’an kauneuden.

GeoSilica kehittää päivittäiseen käyttöön tarkoitettuja ravintolisiä, jotka uudistavat kehoa sisältäpäin luonnollisesti. GeoSilica on kehittänyt markkinoille viisi erilaista tuotetta vuoden 2012 jälkeen käyttämällä edistynyttä tekniikkaa ja Islannin tuliperäisestä maasta löytyviä mineraaleja.

Fidan kokemuksen mukaan startup-yrityksen aloittamisen rahoittaminen oli aluksi helppoa ja siihen sai tukea, mutta seuraava vaihe oli vaikea. Pankki ei ollut halukas tukemaan yritystä alussa, ja markkinointi ja myynti olivat kovaa työtä eikä niihin ollut käytettävissä rahaa.

Perheen tuella on suuri merkitys.

Nykyään GeoSilica on erittäin menestyvä yritys ja myy tuotteita kaikkialla maailmassa.

Edut (mikä on muuttunut projektin ansiosta ja kenelle)

Tämä on hyvä esimerkki vaikeista olosuhteista tulevasta nuoresta naispuolisesta maahanmuuttajasta, jolla on intohimoa ja sitkeyttä voittaa kaikki kohtaamansa esteet.

Fida on luova ajattelija ja on halukas oppimaan koulutusjärjestelmän puitteissa sekä ottamaan vastaan tukea ja ohjausta Innovation-järjestelmältä.

Hän sanoo, että kaikki on mahdollista, jos sinulla on intohimoa ja perheen tuki.

Linkki verkkoosoitteeseen

Työkalut, materiaalit ja videot

GeoSilica: https://geosilica.com/pages/about-geosilica Keilir Academy: https://www.keilir.net/english/educationaloffers/preliminary-studies Fidan haastattelu: https://www.youtube.com/watch?time_continue=299&v=mCxpqL4FZGk&fe ature=emb_title

https://www.wef.org.in/fida-abu-libdeh/ Esimerkkitapaus nro 2 – koulutus Otsikko

Hnakkaþon

Paikka

Islanti

Organisaatio/laitos

Reykjavikin yliopisto ja Islannin kalatalous

Kuvaus

Hnakkaþon on opiskelijoille suunnattu kilpailu, jossa he pääsevät käyttämään taitojaan ja kykyjään ratkaisujen kehittämiseen ja toteuttamiseen kalastusyritysten käyttöön.

Vuosittain järjestettävän kilpailun taustalla on Reykjavikin yliopiston ja Islannin kalastusliiton yhteistyö. Ensimmäisen kerran se järjestettiin vuonna 2015.

Opiskelijat työskentelevät ryhmissä. He saavat kolmen päivän ajan alan asiantuntijoilta ohjausta oman ideansa kehittämiseen.

Osallistuminen ei vaadi erityisiä taitoja, ainoastaan luovaa ajattelua ja hyviä yhteistyötaitoja. Kilpailu on avoin kaikille Reykjavikin yliopiston opiskelijoille.

Opiskelijat saavat Hnakkaþonista monenlaisia etuja, esimerkiksi arvokasta kokemusta tosielämän haasteista päästessään ratkaisemaan kalastusyritysten todellisia haasteita. He myös saavat lisäkoulutusta ja voivat tutustua alan asiantuntijoihin.

Esimerkki haasteista oli löytää ratkaisu siihen, miten kala- ja äyriäisyritys Vísir voisi lisätä tuoreen kalan täysimittaista jalostusta ja pakkaamista Islannissa. Tarkoitus oli keskittyä entistä enemmän kuluttajapakkauksiin sekä tarkastella, miten tiimit tasapainottaisivat muutoksista syntyvät kustannukset ja hyödyt.

Vuoden 2017 voittajajoukkueen hanke oli "Villi islantilainen turska". He suunnittelivat uusia kuluttajapakkauksia auttaa Grindavíkin Vísiriä myymään tuoretta kalaa Yhdysvaltojen markkinoilla.

Edut (mikä on muuttunut projektin ansiosta ja kenelle)

Yritysten ja yliopistojen välinen yhteistyö on tärkeää tulevaisuuden yrittäjien näkökulmasta, koska yhteistyö antaa heille tilaisuuksia oppia sekä oppilaitoksilta että yrityksiltä.

Yrityksiä puolestaan haastetaan vastaamaan tulevien yrittäjien kysymyksiin.

Kaikki tämä hyödyttää opiskelijoita etulyöntiaseman työmarkkinoilla.

ja antaa heille

Vísirin johtajat ovat käyttäneet opiskelijoilta saatuja ideoita toimintansa kehittämiseen.

Linkki verkko-osoitteeseen

Vísir hf. http://www.visirhf.is/is/um-visi/english Reykjavíkin yliopisto: https://en.ru.is/ (Hnakkaþon on nykyään Vitinn).

Työkalut, materiaalit ja videot

Voittajajoukkue: https://www.visir.is/g/2017170129733 Video: Vísirin opiskelijoiden ja johtajille haastattelu https://www.youtube.com/watch?v=LIRm38F5W-8

ArtSquare Lab – Luxemburg Esimerkkitapaus nro 1 – yritys Otsikko

Hotellista yhteisölliseksi työtilaksi

Paikka

Luxemburg Dommeldange

Organisaatio/laitos

Hostellerie du Grunewald (hotelli)

Kuvaus

Hostellerie de Grunewald on pieni boutique-hotelli Luxemburgissa. Kuten muutkin alan toimijat, myös tämä hotelli kärsi laajasti Covid-19-kriisin aiheuttamista rajoituksista ja kahdeksan viikkoa kestäneestä sulusta.

Hotellin johto päätti mukautua uuteen todellisuuteen ja asiakkaiden tarpeisiin ja alkaa tarjoamaan uudenlaisia palveluita. Asiakkaiden uudenlaisten tarpeiden, kuten kiinnostuksen yksityisiä, rauhallisia, steriilejä ja hyvin varusteltuja työtiloja kohtaan, ymmärtäminen loi pohjan luoville ratkaisuille. Ensimmäisen koronasulun aikana hotelli avasi majoitushuoneensa käytettäviksi yhteisöllisinä työtiloina. Se tarjosi asiakkaille mahdollisuuden vuokrata päiväksi huoneen. Hintaan kuului aamiainen ja tuore kahvi huoneessa. Hiljaisuutta, yksityisyyttä, sosiaalista etäisyyttä ja silti inspiroiva työilmapiiri – yrityksen luova ratkaisu pelasti hotellin liiketoiminnan.

Edut (mikä on muuttunut projektin ansiosta ja kenelle)

Strategia, jossa yritys päätti sopeutua muuttuvaan todellisuuteen, uudisti hotellialaa: tarjous houkutteli uusia asiakkaita, loi uutta markkina-arvoa ja antoi ideoita olemassa olevan liiketoimintamallin muokkaamiseen.

Linkki verkko-osoitteeseen

https://hdg.lu/?lang=en

Työkalut, materiaalit ja videot

Esimerkkitapaus nro 2 – koulutus Otsikko

Verkko-opetus (ei vain Covid-19-pandemian aikana)

Paikka

YOUTUBE: https://www.youtube.com/channel/UCy0FxMgGUlRnkxCoNZUNR QQ

Organisaatio/laitos

Opettajan oma aloite

Kuvaus

Covid-19-kriisin aikana monilta opettajilta vaadittiin luovuutta opetuksen tarjoamisessa oppilailleen. Saksalainen Lehrer Schmidt (opettaja Schmidt) ei joutunut kriisin alkaessa yllätetyksi: hän oli jo vuodesta 2018 saakka tarjonnut avoimia matematiikan ja luonnontieteiden oppitunteja YouTube-kanavallaan. Jokainen video käsittelee yhtä aihetta ja esittelee sen saksankielisille opiskelijoille (Saksassa ja Luxemburgissa) helposti ja ymmärrettävästi. Vuoteen 2020 mennessä hän oli julkaissut jo yli 1500 videota. Hän myös rohkaisee jatkuvasti opiskelijoita liittymään #teamschmidt-oppimisyhteisöönsä, jotta he voivat esittää tarkentavia kysymyksiä ja keskustella aiheista.

Edut (mikä on muuttunut projektin ansiosta ja kenelle)

YouTube-sivuston käyttöön tottuneet 12–15-vuotiaat opiskelijat tuntevat Schmidtin kanavan hyvin. He voivat jakaa toisilleen linkkejä Schmidtin videoihin aina, kun eivät osaa selittää luokkatovereilleen, miten he ratkaisivat tai ymmärsivät jonkin matematiikan tai luonnontieteiden konseptin.

Linkki verkko-osoitteeseen

https://www.youtube.com/channel/UCy0FxMgGUlRnkxCoNZUNR QQ https://www.youtube.com/watch?v=1MZNkFh0ybM

Succubus Interactive – Ranska Esimerkkitapaus nro 1 – yritys Otsikko

Kilpailu innovaatioiden puolesta

Paikka

Useita

Organisaatio/laitos

Because Architechture Matters (BAM)

Kuvaus

Because Architechture Matters (BAM) -arkkitehtitoimisto on luonut innovatiivisen lähestymistavan, jolla se houkuttelee asiakkaita. Yritys ottaa asiakkaat mukaan monialaiseen yhteistyöhön, johon kuuluu vahva ideoiden kehittämiseen liittyvä kilpailullinen komponentti. Tähän osallistuvat myös ulkoiset toimittajat, kuten muut arkkitehdit ja arkkitehtisuunnittelutoimistot.

BAM kertoo tavoitteekseen "demokratisoida yksityistä arkkitehtuurikilpailua, jotta voidaan edistää arkkitehtonisia innovaatioita ekologisesti kestävää rakentamista".

Luovuus ei kuitenkaan rajoitu pelkästään suunnittelun lisääntyvään kilpailuun, vaan se kattaa koko prosessin ja juontaa juurensa useiden, monialaisten asiantuntijoiden läheiseen yhteistyöhön. Eri sidosryhmien (kumppanit, tulevat käyttäjät, BAM:in asiantuntijat, asiakkaat, kilpailevat arkkitehdit jne.) välistä jatkuvaa vuoropuhelua käydään verkossa moninaisten yhteistyöprosesseja tukevien ja vuorovaikutteisten työkalujen välityksellä. Näin projektin sidosryhmät voidaan saattaa yhteen.

Ympäristövaikutukset ovat keskeinen tekijä kaikissa hankkeissa, koska yrityksen tavoitteena on "suunnitella innovatiivisia ja kestäviä rakennuksia, jotka kestävät useita vuosikymmeniä" kaikille asiakkailleen.

Ympäristöön liittyvä ”rajoite” yhdistettynä arkkitehtoniseen haasteeseen, innovaatiovaatimukseen, kontekstiin ja rajattuun budjettiin muodostavat luovat ainekset sarjalle suunnittelutiimien menestyviä kilpailuja.

Edut (mikä on muuttunut projektin ansiosta ja kenelle)

BAM:in asiakkaalle:  Mahdollisuus innovaatioihin asiakkaan projektissa

alusta lähtien  Ottaa eri toimijoita mukaan asiakkaan työhön  Houkuttelee parhaita arkkitehtejä  Edistää arkkitehtuurin innovaatioita  Maksimoi asiakkaan sijoittaman pääoman tuoton  Luo tilaa kommunikoi oman yhteisön kanssa BAM:ille:  Uusien asiakkaiden houkutteleminen  Uusien kumppanuuksien aloittaminen

Linkki verkko-osoitteeseen

arkkitehtisuunnittelutoimistojen kanssa  Julkisuus https://competition.bam.archi

muiden

LUKU 5 - Linkit, materiaalit, videot Verkkolinkkejä oivalluksia, inspiraatiota ja käytännön asioita tarjoaviin lähteisiin Tietoa ongelmanratkaisusta    

http://problemsolving.ie/about-us/ http://www.imi.ie/short-programmes/business-and-functional/innovative-problem-solving/ http://ec.europa.eu/programmes/erasmus-plus/projects/eplus-project-detailspage/?nodeRef=workspace://SpacesStore/172af29e-66c0-4ba6-9034-fa84b93dd379 www.oecd.org/pisa/pisaproducts/Draft%20PISA%202015%20Collaborative%20Problem%20Solving%2 0Framework%20.pdf

Tietoa luovuudesta ja pehmeistä taidoista     

https://en.wikipedia.org/wiki/Soft_skills http://inkbotdesign.com/creative-thinking/ http://www.destination-innovation.com/what-is-the-difference-between-creativity-and-innovation/ http://leading-learning.blogspot.it/2012/07/creating-conditions-for-creativity.html https://en.wikipedia.org/wiki/Divergent_thinking

Tietoa luovista menetelmistä, lähestymistavoista ja työkaluista https://www.wikihow.com/Think-%27Outside-of-the-Box%27 https://en.wikipedia.org/wiki/Thinking_outside_the_box https://www.aplusclick.org/ThinkOutsideTheBox.htm https://en.wikipedia.org/wiki/Lateral_thinking#cite_note-1 https://www.edwdebono.com/lateral-thinking http://www.debonothinkingsystems.com/tools/lateral.htm https://en.wikipedia.org/wiki/Six_Thinking_Hats http://www.nesta.org.uk/publications/solved-making-case-collaborative-problem-solving https://nces.ed.gov/nationsreportcard/pdf/researchcenter/collaborative_problem_solving.pdf https://en.wikipedia.org/wiki/Mind_map http://www.mindmappingstrategies.com/mind-mapping.aspx http://learningfundamentals.com.au/resources/ en.wikipedia.org/wiki/Mind_map https://coggle.it https://www.mindtools.com/brainstm.html https://www.wrike.com/blog/techniques-effective-brainstorming/ http://tutorials.istudy.psu.edu/brainstorming/  http://tutorials.istudy.psu.edu/brainstorming/  http://www.thinking-tools.co.uk/                 

Videot    

https://www.youtube.com/watch?v=bEusrD8g-dM https://www.ted.com/talks/sir_ken_robinson_do_schools_kill_creativity https://www.ted.com/talks/tim_harford_a_powerful_way_to_unleash_your_natural_creativity https://www.ted.com/playlists/the_creative_spark

Suositeltua lisälukemista

 Edward de Bono, Lateral Thinking: A Textbook of Creativity, Penguin Life 

Tony Proctor, Creative Problem Solving for Managers: Developing Skills for Decision Making and Innovation, Routledge

Bibliografia – kirjat ja julkaisut Alexander P, Relational thinking and relational reasoning: harnessing the power of patterning - Nature 2016. Viitattu 27.1.2017.

Atkinson I. (2014). The creative Problem Solver, Pearson.

Brown, T. (2008). Design thinking. Harvard Business Review, 86 (6), 84–92. https://doi.org/10.1002/med Brown, T. (2009). Change by design. New York: Harper Collins.

Butterworth J., Twaites G. Thinking Skills (2013) -- Critical Thinking and Problem Solving. Cambridge University Press .

Carroll, M. (2014). Learning from What Doesn’t Work: The Power of Embracing a Prototyping Mindset.

Noudettu osoitteesta web.stanford.edu/group/redlab/cgi-bin/publications_resources.php Chiva, R., & Alegre, J. (2009). Investment in design and firm performance: The mediating role of design management. Journal of Product Innovation Management, 26, 424–440.

Cobb, P., Confrey, J., DiSessa, A., Lehrer, R., & Schauble, L. (2003). Design Experiments in Educational Research. Educational Researcher, 32 (1), 9–13.

Collins, M. (2019). Design Thinking Is a Challenge to Teach — and That’s a Good Thing. Viitattu 23.8.2019, noudettu osoitteesta https://www.edsurge.com/news/2019-07-31-design-thinking-is-a-challenge-toteach-and-that-s-a-good-thing Cooperrider, D. L. (2013). Organizational Generativity: The Appreciative Inquiry Summit and a Scholarship of Transformation Advances in Appreciative Inquiry. Emerald Group Publishing Ltd. Csapó, B., & Funke, J. (2017). The Nature of Problem Solving: Using Research to Inspire 21st Century Learning. Paris. Noudettu osoitteesta https://doi.org/10.1787/9789264273955-en Dam, R., & Siang, T. (2018a). Design Thinking: Select the Right Team Members and Start Facilitating. Viitattu 27.8.2019, noudettu osoitteesta https://www.interaction-design.org/literature/article/designthinking-select-the-right-team-members-and-start-facilitating Dam, R., & Siang, T. (2018b). What is Ideation – and How to Prepare for Ideation Sessions. Viitattu 13.8.2019, noudettu osoitteesta from https://www.interaction-design.org/literature/article/what-isideation-and-how-to-prepare-for-ideation-sessions Dam, R., & Siang, T. (2019a). Stage 2 in the Design Thinking Process: Define the Problem and Interpret the Results.

Viitattu 13.8.2019, noudettu osoitteesta https://www.interactiondesign.org/literature/article/stage-2-in-the-design-thinking-process-define-the-problem-andinterpret-the-results Dam, R., & Siang, T. (2019b). Stage 4 in the Design Thinking Process: Prototype. Viitattu 13.8.2019, noudettu osoitteesta https://www.interaction-design.org/literature/article/stage-4-in-the-designthinking-process-prototype

de Bono, E. (1991). Lateral Thinking. Penguin UK. de Bono, E. (2016). Six Thinking Hats. Penguin. de

Bono, E. (2019).

Lateral Thinking. https://www.edwdebono.com/lateral-thinking

Viitattu

9.5.2019,

noudettu

osoitteesta

Design Council. (2019a). Design Methods Step 1: Discover. Viitattu 14.8.2019, noudettu osoitteesta https://www.designcouncil.org.uk/news-opinion/design-methods-step-1-discover Design Council. (2019b). The Design Process: What is the Double Diamond? Viitattu 14.8.2019, noudettu osoitteesta https://www.designcouncil.org.uk/news-opinion/design-process-what-double-diamond Dindler, C., & Iversen, O. S. (2014). Relational expertise in participatory design (s. 41–50). https://doi.org/10.1145/2661435.2661452 Doorley, S., Holcomb, S., Klebahn, P., Segovia, K., & Utley, J. (2018). Design Thinking Bootleg. Stanford, USA. Noudettu osoitteesta https://dschool.stanford.edu/resources/design-thinking-bootleg Dorst, K. (2011). The core of “design thinking” and its application. Design Studies, 32(6), 521–532. https://doi.org/10.1016/j.destud.2011.07.006 European Commission (2009). Council conclusions of 12 May 2009 on a strategic framework for European cooperation in education and training (‘ET 2020’) lisätietoja osoitteessa http://ec.europa.eu/education/policy/strategic-framework_en (saatavilla myös suomeksi) Elsbach, K. D., & Stigliani, I. (2018). Design Thinking and Organizational Culture: A Review and Framework for Future Research.

Journal of Management, 44(6), 2274–2306. https://doi.org/10.1177/0149206317744252 Filippetti, A. (2011). Innovation modes and design as a source of innovation: A firm-level analysis. European Journal of Innovation Management, 14, 5–26.

Fisher R., Ury W., Patton B. (1991), Getting to yes: negotiating agreement without giving in, Houghton Mifflin, Boston.

Gemser, G., & Leenders, M. A. (2001). How integrating industrial design in the product development process impacts on company performance. Journal of Product Innovation Management, 18, 28–38.

Greimas, A. J. (1987). Actants, Actors, and Figures. In P. J. Perron & F. H. Collins (Eds.), On Meaning: Selected Writings in Semiotic Theory (s. 106–120). Minneapolis: University of Minnesota Press.

Guilford, J.P. (1950). Creativity. American Psychologist, 5, 444–454.

Guilford, J.P. (1967), The nature of human intelligence, McGraw-Hill.

Harris, A., & Jones, M. (2010). Professional learning communities and system development. Improving Schools, 13(2), 172–181.

Haslam S.A., Reicher S.D., Platow M.J. (2011), The new psychology of leadership: identity, influence and power, Psychology Press, Hove-New York.

Helms Jørgensen, C. (2004). Connecting work and education: should learning be useful, correct or meaningful?

Journal of Workplace Learning, 16(8), 455–465. https://doi.org/10.1108/13665620410566423 IBM (2010). Global CEO Study: Creativity Selected as Most Crucial Factor for Future Success - Verkkouutinen osoitteessa https://www-03.ibm.com/press/us/en/pressrelease/31670.wss IDEO. (2012).

Design Thinking for http://designthinkingforeducators.com/

Educators

(2nd

ed.).

Noudettu

osoitteesta

Isaksen, S., Dorval, K., & Treffinger, D. (2011). Creative Approaches to Problem Solving. SAGE Publications.

IV4J (2017), Creative Problem Solving Methodology Guide, IV4J project partnership.

Johnson S. (2011). Where good ideas come from – The seven patterns of innovation, Penguin.

Kambil, A., Ginsberg, A., & Bloch, M. (1996). Re-inventing value propositions. Teoksessa J. Lea (toim.), Enhancing learning and teaching in higher education. Engaging with the dimensions of practice.

Maidenhead: Open University Press.

Kaufman, J. C., Beghetto, R. A., & Dilley, A. E. (2016). Understanding creativity in the schools. Teoksessa A. A. Lipnevich, F. Preckel, & R. D. Roberts (toim.), Psychosocial skills and school systems in the 21st century: Theory, research, and applications (s. 133–153). New York: Springer Science.

Kimbell, L. (2011). Rethinking Design Thinking: Part I. Design and Culture, 3(3), 285–306. https://doi.org/10.2752/175470811X13071166525216 Kimbell, L. (2012). Rethinking design thinking: Part II. Design and Culture, 4(2), 129–148. https://doi.org/10.2752/175470812X13281948975413 Kolto, J. (2015). Design Thinking Comes of Age. Harvard Business Review, (September), 1–10. https://doi.org/10.1145/2180868.2180874 Kwek, D. (2011). Innovation in the Classroom: Design Thinking for 21st Century Learning. Stanford University. Noudettu osoitteesta https://web.stanford.edu/group/redlab/cgi-bin/materials/KwekInnovation In The Classroom.pdf Lieberman, A. (2000). Networks as Learning Communities: Shaping the Future of Teacher Development.

Journal of Teacher Education, 51(3), 221–227.

Liedtka, J. (2018). Why Design Thinking Works. Harvard Business Review, 72–79.

Lor, R. R. (2017). Design Thinking in Education: A Critical Review of Literature. In Asian Conference on Education and Psychology (s. 1–39).

Lucarelli G. (2010), Il gruppo al lavoro. Strategie e consigli per migliorare le performance e la creatività del vostro gruppo, FrancoAngeli, Milano.

Lystbæk, C., & Harboe, K. (2018). Co-creation – Hvad, Hvorfor og Hvordan – studerende som medproducenter I udviklingen af bibliotekernes læringsprodukter.

Malaguti D. (2018) Fare squadra. Psicologia dei gruppi di lavoro, Il Mulino, Bologna.

Menguc, B., Auh, S., & Yannopoulos, P. (2014). Customer and supplier involvement in design: The moderating role of incremental and radical innovation capability. Journal of Product Innovation Management, 31, 313–328.

Michigan State University. "Creative problem solving for teachers - An assignment for teachers on the College of Education website.

Mortensen, D. (2019). Stage 1 in the Design Thinking Process: Empathise with Your Users. Viitattu 13.8.2019, noudettu osoitteesta https://www.interaction-design.org/literature/article/stage-1-in-thedesign-thinking-process-empathise-with-your-users Nanetti F. (2008), Assertività ed Emozioni, Pendagron, Bologna.

NCES (2017). Collaborative Problem Solving: Considerations for the NAEP. NESTA (2017). Rose Luckin, Ed Baines, Mutlu Cukurova and Wayne Holmes with Michael Mann. Solved!

Making the case for collaborative problem-solving.

Next Generation. (2018). Double Diamond. Viitattu 14.8.2018, https://innovationenglish.sites.ku.dk/model/double-diamond-2/

noudettu

osoitteesta

Noller, R. B. (1979). Scratching the surface of creative problem solving: A bird’s eye view of CPS. Buffalo, NY: DOK. OECD. (2014). PISA 2012 Results: Creative Problem Solving (Volume V): Students’ Skills in Tackling Real-Life Problems. Paris. http://dx.doi.org/10.1787/9789264208070-en OECD (2010). Learning for jobs. Synthesis report of the OECD reviews of vocational education and training.

OECD (2015).‘Draft Collaborative Problem Solving Framework.’ Paris: OECD. Oreg, S., Vakola, M., & Armenakis, A. (2011). Change recipients’ reactions to organizational change: A 60year review of quantitative studies. Journal of Applied Behavioral Science, 47(4), 461–524. https://doi.org/10.1177/0021886310396550 Osborn, A. F. (1979). Applied Imagination. Scribner.

Phusavat, K., Hidayanto, A. N., Kess, P., & Kantola, J. (2018). Integrating Design Thinking into peer-learning community: Impacts on professional development and learning. Journal of Workplace Learning, 56(4), 736–756.

Prahalad, C. K., & Ramaswamy, V. (2004). Co-creating a uniqe value with customers. Strategy & Leadership, 32(3), 4–9.

Proctor T. (2010). Creative Problem Solving for Managers: Developing Skills for Decision Making and Innovation, Routledge; 3. painos, 2010.

Savoia, A. (2019). Pretotyping. Viitattu 29.8.2019, noudettu osoitteesta https://www.pretotyping.org/

Schein E.H. (1999), The corporate culture survival guide, Jossey Bass, Inc./John Wiley & Sons, Inc., San Francisco.

Seelig T. (2012). inGenius – a crash course on creativity, HaperCollins Publishers.

Sørensen, D. (2015). Educational Experimental Lab: From VET to PhD. Viitattu 8.5.2019, noudettu osoitteesta http://uddannelseslaboratoriet.dk/wp-content/uploads/2014/01/Presentation-Of-TheEducational-Experimenting-Lab.pdf Sørensen, D., Jensen, M., & Hutters, C. (2014). The Educational Lab. Teoksessa EAPRIL Conference Proceedings 2014 (s. 54–66). Noudettu osoitteesta http://uddannelseslaboratoriet.dk/wpcontent/uploads/2015/04/EAPRIL-2014-conference-proceedings.pdf Stigliani, I. (2018). Design Thinking - The Key To Successful Innovation? Viitattu 7.3.2019, noudettu osoitteesta https://www.forbes.com/sites/imperialinsights/2018/02/14/design-thinking-the-key-tosuccessful-innovation/#6b53efae301e Tanggaard, L. (2017). Hands-on creativity in Vocational Education. Teoksessa VET Congress. Bern, Switzerland. Noudettu osoitteesta https://vbn.aau.dk/en/publications/hands-on-creativity-invocational-education Trevisan D. (2019), Ascolto attivo ed Empatia, FrancoAngeli, Milano.

UDDX. (2015a). Afsluttende Intern evaluering: Udviklingslaboratoriet for Pædagogisk og Didaktisk Praksis.

Copenhagen, Denmark.

Noudettu osoitteesta http://uddannelseslaboratoriet.dk/wpcontent/uploads/2015/03/Intern-evaluering-af-Udviklingslaboratoriet-for-pædagogisk-og-didaktiskpraksis.pdf UDDX. (2015b). Afsluttende Intern evaluering: Udviklingslaboratoriet for Vekseluddannelse. Copenhagen, Denmark.

Noudettu osoitteesta http://uddannelseslaboratoriet.dk/wpcontent/uploads/2015/03/Intern-evaluering-af-Udviklingslaboratoriet-for-vekseluddannelse.pdf UDDX. (2015c). Værktøjskasse til uddannelseseksperimenter. Copenhagen, Denmark.

Verganti, R., & Norman, D. (2014). Incremental Change and Radical Innovation: Design research versus technology and meaning change. Design Issues, 30(1), 78–96.

VET4Start-Up (2016), Creative Problem Solving Methodology for Start-uppers, VET4Start-Up project partnership.

Weiß, R. (2009). Vocational training: innovative and creative. https://www.bibb.de/veroeffentlichungen/en/publication/download/6212

Noudettu

osoitteesta

Zhou, Y., Zhang, Y., Hommel, B., & Zhang, H. (2017). The impact of bodily stateson divergent thinking: Evidence for a control-depletion account. Frontiers in Psychology, 8, 1546.

Zupan, B., Stritar, R., & Nabergoj, A. S. (2005). Design thinking as a course design strategy. In 8th International Scientific Conference on Economic and Social Development and 4th Eastern European ESD (s. 465–477).

Projekti on rahoitettu Euroopan komission tuella.

Julkaisu heijastaa vain kirjoittajien näkemyksiä, eikä komissiota tai kansallisia toimistoja voida pitää vastuussa julkaisussa olevien tietojen mahdollisesta käytöstä.

“Opas: Luova ongelmanratkaisu yrittäjyydessä” on kehitetty osana Erasmus+ – KA2 – Korkeakoulutuksen strategiset kumppanuudet -ohjelman “CDTMOOC”-projektia (projekti nro 2019-1-FI01-KA203-060718). Se on lisensoitu Creative Commons -lisenssillä.

Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen lisenssi.