Burnout-sukupolvi – kun mikään ei riitä

burnoutbur noutburnout burnoutbur noutburnout burnoutbur noutburnout burnout-sukupolvi Kiire, suorituskeskeisyys ja täyburnoutbur noutburnout – kun mikään ei riitä dellisyyden tavoittelu – tämän päivän trendit? Valitettavasti. burnoutbur noutburnout burnoutbur noutburnout

burnoutbur noutburnout burnoutbur noutburnout burnoutbur noutburnout burnoutbur noutburnout burnoutbur noutburnout burnoutbur noutburnout

Suomalaista yhteiskuntaa ihaillaan maailmalla laajalti. Koulutusjärjestelmämme on ylintä luokkaa, maamme on listattu useamman kerran maailman onnellisimmaksi. Demokratiamme on vahvimmillaan ja sosiaaliturvamme herättää kerta toisensa jälkeen positiivisia huokauksia ulkomailla – bailaavaa pääministeriä ja rentoa presidenttiä unohtamatta. Paperilla Suomea ja sen kansaa voisi pitää lähes täydellisenä. Nuoret voivat kuitenkin tämän päivän Suomessa huonommin kuin koskaan tai ainakin ahdistuksesta, masennuksesta ja uupumuksesta osataan puhua avoimemmin kuin aiempina vuosikymmeninä. Useimmiten näillä mielenterveysongelmilla on jonkinlainen yhteys ja ne ruokkivat toinen toistaan joskus huomaamattakin. Burnout, yleisimmin työstä johtuvasta uupumuksesta käytetty nimitys, kattaa Psychology Todayn mukaan kuitenkin myös muilla elämänalueilla, kuten opinnoissa, vanhemmuudessa tai romanttisissa suhteissa esiintyvän pitkittyneen stressin aiheuttaman uupumuksen. Se voi olla emotionaalista, henkistä ja fyysistä. Nykypäivän nuoret aikuiset, milleniaalit, kantavatkin burnout-sukupolven leimaa. Syitä uupumuksen voimakkaaseen vaikutukseen nyky-yhteiskunnassa on monia. Väitöskirjatutkija Atte Rimpin mukaan nykyiset korkeakouluopinnot aiheuttavat vaatimustasollaan äärimmäistä väsymystä, riittämättömyyden tunnetta ja jopa kyynisyyttä nuorissa aikuisissa. Edellä kuvattujen olotilojen voidaan nähdä olevan otollisia synnyttämään ja ylläpitämään uupumusta. Tampereen ylioppilaskunnan sosiaa-

burnoutbur TEKSTI NEA-MARI VUORISTO KUVITUS VEERA NISKANEN TAITTO VEERA NISKANEN noutburnout lipoliittinen asiantuntija Laura Kaipia puolestaan painottaa opiskelijoiden painavaa avun tarvetta, mitä on hankala täyttää nykyisillä terveyburnoutbur denhuollon resursseilla. Kaipian mukaan esimerkiksi opintopsykologeilla ei vain yksinkertaisesti ole aikaa, jolla vastata opiskelijoiden avun ja tuen tarpeeseen. Myös opinnoilta vaaditnoutburnout tava nopea tahti tavoiteajan, opintolainan ja rajallisten opintotukikuukausien kanssa luo oman paineensa. Niukat tulot pakottavat elämään burnoutbur tarkalla budjetilla, mikä puolestaan rajaa ihmisen vapautta ja mahdollisuuksia tehdä asioita. Jatkuva stressi rahasta voi ajaa jotkut opintojen ohella töihin, jolloin vastuuta ja tehtänoutburnout vää kertyy vapaa-ajan niukentuessa entisestään. Ja jo ennen töihin pääsemistä on mahdollista kuluttaa omat voimavarat loppuun hakuprosessien monimutkaisuudesta, omasta olematburnoutbur tomasta työmarkkina-asemasta sekä työnantajien vaatimustasosta johtuen. Burnoutia ruokkii tyytymättömyys tähän hetkeen. Vaatimusten ja jatkuvan noutburnout paineen täyttämässä maailmassa keskittyminen herpaantuu tulevaisuuteen. Kun tämä, tuo ja se asia on hoidettu, ihminen kuvittelee saavuttavansa jotain. Jotainhan aina saavuttaa, burnoutbur kun tietyn asian saa pois päiväjärjestyksestä. On kuitenkin hyvä pohtia, ketä tämä järjettömien vaatimusten ja paineiden värittämien velvollisuuksien täyttäminen lopulta palvelee. noutburnout Riittääkö enää mikään? burnoutbur noutburnout