KOHTUUDEN ASIALLA

HUSin osastonylilääkäri Fredrik

Åberg tekee työtä maksojemme hyvinvoinnin puolesta.

Mihin maksaa tarvitaan?

Maksaa kutsutaan elimistön monitoimikoneeksi satojen tehtäviensä vuoksi. Kaikki syömämme ruoka kulkee maksan kautta. Ruoka-aineiden suodattamisen lisäksi se toimii esimerkiksi proteiinien tuottajana sekä vitamiinien, rasvojen ja sokerien varastoijana, ja hajottaa myös lääkkeitä ja alkoholia. Ilman maksaa emme pärjäisi.

Miten maksasairaudet ovat viime vuosina kehittyneet?

Maksatautikuolleisuus Suomessa on Länsi-Euroopan korkeinta, ja se on 2,5-kertaistunut viimeisten 50 vuoden aikana, mikä huolestuttaa. Rasvamaksaa sairastaa nykyään arviolta jopa 30 % aikuisista. Tämä liittyy lihavuuden yleistymiseen sekä säännöllisen alkoholinkäytön yleistymiseen.

Mitkä ovat tehokkaita keinoja ehkäistä maksasairauksia?

Alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen, liikunta ja laihduttaminen sekä yleisterveellinen ruokavalio. Elintapamuutokset ovat erityisen tärkeitä niille, joilla on jo rasvamaksa tai fibroosia eli arpikudosta.

Mitä yhteiskunta voisi tehdä?

Väestötasolla tehokkaimmat keinot vähentää maksatautikuolleisuutta ovat alkoholin verotus, saatavuuden sääntely ja mainonnan rajoittaminen. Sanoisin, että Suomessa alkoholin myynti on kohtalaisen hyvin säädelty ja toivon, että tätä ei kovin herkästi lähdetä romuttamaan. Myös poliittisin päätöksin voidaan vaikuttaa, vaikuttamalla epäterveellisen ruoan, kuten makeisten, perunalastujen ja limsan verotukseen ja sääntelyyn.

Mitä tehdään lääketieteen puolella?

Koetamme selvittää maksatautien riskitekijöitä ja mekanismeja: kuka sairastuu, kenellä tauti etenee ja miksi. Olemme saaneet esimerkiksi uutta tietoa vyötärölihavuuden ja alkoholin yhteisvaikutuksesta rasvamaksan kehittymiseen. Teemme myös aktiivisesti töitä kehittääksemme optimaalisia, kustannustehokkaita keinoja etenevien maksasairauksien varhaiseen toteamiseen.

Keväällä julkaistaan HUSin ja THL:n yhteistyönä luotu riskilaskuri terveyskyla.fi-sivustolla. Siellä kuka tahansa voi käydä arvioimassa oman riskinsä sairastua maksakirroosiin. Kannattaa testata, Åberg vinkkaa.

Hepatologi, HUSin Vatsakeskuksen osastonylilääkäri.

Vatsakeskus hoitaa vaikeimpia vatsasairauksia. Sen elinsiirtoyksikössä tehdään esimerkiksi Suomen kaikki maksansiirrot.