3 minute read

1. Perhe, kotiseutu ja ruoka ovat ykkösiä

Jos kysyt italialaiselta, kenen tekemä ruoka on parasta, niin tietenkin oman äidin! Ruoka ja yhdessä syöminen koko perheen kesken on olennainen osa italialaista kulttuuria. Ruokia tehdään hartaudella – eritoten viikonloppuisin – ja ateriasta nautitaan pitkään.

Italialaista kotiseuturakkautta ei voita mikään. Italialaisten mielestä oma kotiseutu ja sen ruoka on paitsi parasta, myös ainoa oikea vaihtoehto.

Italialaisen perhe-elämä pyörii pitkälti iso- vanhempien ympärillä. He mahdollistavat sen, että aikuiset voivat käydä töissä ja lapsenlapset saavat ruokaa. Jos ruokaa ei valmisteta itse, italialaiset miettivät hyvin tarkkaan, mihin he menevät syömään. Samalla kun syödään, keskustellaan siitä, mitä parhaillaan syödään ja suunnitellaan tulevia syömisiä. Myös lounaan jälkeen töissä keskustellaan hartaasti siitä, mitä lounaalla syötiin, ennen kuin ryhdytään töihin.

Lähiruokaa, josta tuli maailmankuulua

Italianherkut ovat ujuttautuneet myös suomalaisten sydämiin.

rakastamme italialaisten tavoin pasta carbonaraa ja bolognesea, lasagnea, pizzaa ja pastaa, mutta myös muita klassikkoja, kuten esimerkiksi vitello tonnatoa ja melanzane alla parmigianaa.

Italialainen ruoka perustuu sesonki- ja lähiruokaajatteluun: joka kylällä on oma tapansa laittaa ruokaa. Kun meille kelpaa pasta kuin pasta, italialaiselle ei ole sama, tarjotaanko ateria tagliatellen vai spagetin kera. Italiassa on kiveen hakattu, minkä muotoinen pasta mihinkin ruokalajiin kuuluu. Pastoissa on aluekohtaisia erikoisuuksia.

Paikallisuus on ruokakulttuurissa se juttu: siinä missä rannikolla syödään äyriäisiä ja kalaa, sisämaassa niitä ei juurikaan nautita. Roomasta poh- joiseen ruoanlaitossa käytetään voita ja kermaa, Roomasta etelään puolestaan tomaattia ja oliiviöljyä. Cucina povera eli ”köyhä keittiö” tarjoaa maanläheistä, yksinkertaista ruokaa paikallisesti tuotetuista raakaaineista.

Ruoka nautitaan luonnollisesti paikallisen viinin kera, koska samasta maaperästä peräisin olevat maut täydentävät parhaiten toisiaan. Viinin koetaan edistävän myös ruoansulatusta, joka on italialaisille tärkeä puheenaihe.

Voiko bolognesea nauttia vegaanisena? Italialaisten mielestä ei tietenkään, mutta me suomalaiset voimme!

Nyt tarjoilemme gnocchit vegaanisen bolognesekastikkeen kera, prego!

4. erikoisuus

TÄYTELÄINEN AMARONE

Amarone on Pohjois-Italian Valpolicellan alueen ylpeys, joka valmistetaan kuivatuista rypäleistä. Valmistusmenetelmänsä ansiosta viini on poikkeuksellisen runsas, samettinen, moniulotteinen ja pitkäikäinen. Täyteläinen Amarone ei jätä ketään kylmäksi.

Amarone sopii voimakkaiden juustojen ja tuhtien liharuokien pariksi tai erilaisten naposteltavien, kuten leikkeleiden, juustojen, viikunoiden, pähkinöiden ja focaccian seuraksi. Hyvää myös nautittavaksi takkatulen ääressä!

Gnocchibolognese

4 annosta, aktiivinen 20 min, passiivinen 25 min V

1 sipuli

2 valkosipulinkynttä

1 porkkana

150 g pala juuriselleriä

2 dl tummaa soijarouhetta

3 rkl oliiviöljyä

1 dl vettä

1 tl kuivattua rosmariinia

1 tl kuivattua oreganoa

2 laakerinlehteä

2 rkl balsamiviinietikkaa

2 dl punaviiniä

2 rkl tomaattipyrettä

2 tl sokeria

1 tl suolaa

1/2 tl mustapippuria myllystä

1 tlk (400 g) säilykekirsikkatomaatteja

1 dl vettä

500 g perunagnoccheja

200 g vegaanista tuorejuustoa

2 rkl sitruunamehua (tuoretta lehtipersiljaa)

1. Kuori sipulit, porkkana ja juuriselleri. Hienonna pieniksi paloiksi.

2. Kuumenna öljy pannulla. Lisää soijarouhe. Paista 1-2 min, lisää vesi ja sekoita.

3. Lisää kaikki hienonnetut kasvikset pannulle. Kuullota, kunnes ne ovat pehmenneet ja saaneet hieman väriä. Lisää rosmariini, oregano, laakerinlehdet, balsamiviinietikka, punaviini ja tomaattipyre. Anna hautua noin 10 minuuttia kannen alla. Mausta sokerilla, suolalla ja mustapippurilla.

4. Lisää säilyketomaatit, vesi ja perunagnocchit. Sekoita ja anna hautua 5 min kannen alla. Pehmennä vegaaninen tuorejuusto ja mausta se sitruunamehulla.

5. Koristele gnocchi-bolognese persiljalla ja tarjoa tuorejuuston kera.

Bolognese maistuu vegaanisena versiona, mutta voit hyvin korvata soijarouheen jauhelihalla ja tuorejuuston tavallisella.

Italialainen tarjoaisi Bolognesen gnocchien sijaan spagetin kera.

JUOMASUOSITUS

Sangiovese on loistava kumppani tomaattipohjaisille ruoille sen raikkaan hapokkuuden ansiosta. Bologneselle sopivat Toscanan huippulaatuiset sangioveseviinit löydät Chiantin alueelta.

14 1/ 23

5. viinialueet

SISILIA VS. POHJOINEN

Toscana ja Veneto ovat Italian tunnetuimpia viinialueita, mutta myös tuliperäinen Sisilia ja erityisesti sen punaviinit ovat kansainvälisessä nosteessa. Jos pitää barolosta, kannattaa tutustua Etnan alueen viineihin.

Tuliperäinen Sisilia on ihanteellinen viininvalmistukseen. Kuiva ja kuuma ilmanala tuo viineihin täyteläisyyttä ja runsautta. Etnan viinitarhat sijaitsevat rinteillä tuliperäisessä maaperässä, korkeimmilaan noin 1 200 metrissä. Näin viineihin saadaan samaan aikaan heleyttä ja raikkautta.

Sisiliassa panostetaan paikallisiin lajikkeisiin, kuten Etnan Nerello Mascaleseen ja Nerello Cappuccioon, jota sekoitetaan viiniin noin viidesosan verran. Näin saadaan herkkiä mutta aromikkaita viinejä, joissa maistuu karpalo, vadelma, hapankirsikka ja kuivatut yrtit sekä mineraalisia aromeja.

6. ELÄKÖÖN ITALIALAINEN ROSEEPROSECCO!

Saisiko olla lasi pinkkiä kuohuvaa Koillis-Italian Prosecco-alueelta, jolla on DOC-laatuluokitus?

ensimmäistä kertaa suomalaisten rakastaman espanjalaisen cavan.

kaksi kertaa kauemmin kuin tavallisen proseccon.

tyyli

Roseeprosecco on raikkaan hedelmäinen ja keveän marjainen kuohuva, jonka väri tulee Pinot Nero -rypäleestä. Mutta vaikka se on helppo viini, sitä ei ole helppo valmistaa. Valmistus tankkikäymismenetelmällä vie 60 päivää,

Pitkän kaavan mukaan

Aperitivo, antipasto, primo, secondo ja dolce. Näistä koostuu tyypillinen italialainen viiden ruokalajin menu, joka toki kuuluu enemmän viikonloppuun ja ravintolaillalliseen kuin arkeen.

Aperitivo eli aperitiivi on ruokahalun herättäjä, esimerkiksi lasillinen proseccoa tai katkeroa. Sen kanssa nautitaan useita pienen pieniä makupaloja: oliiveja, bruschetta-leipää ja esimerkiksi salamia tai ilmakuivattua kinkkua, prosciutto crudo. Aperitiivin tarkoitus on myös pitää sopivasti nälkää niin, että varsinaista ateriaa jaksaa odottaa – Italiassa ruoasta kun nautitaan pitkään ja hartaasti. Italiassa on aperitiiveihin erikoistuneita ravintoloita, joihin mennään istuskelemaan muutamaksi tunniksi ennen varsinaiselle illalliselle menoa.

Secondo eli pääruoka on yksinkertainen ja pieni annos lihaa tai kalaa. Sen kera voidaan tarjoilla myös kasvislisukkeita, contorneja

Antipasto tai antipasti tarkoittaa alkupaloja. Ne voivat koostua esimerkiksi marinoiduista kasviksista, leikkeleistä, juustosta tai salaatista. Salaattia ei vuorata raskaalla kastikkeella vaan oliiviöljyllä, viinietikalla, suolalla ja pippurilla.

DOLCE eli makea jälkiruoka nautitaan pääruoan jälkeen. Jälkiruoan päälle (ei sen kanssa!) maistuu vielä espresso, kenties myös digestiivi helpottamaan ruoansulatusta.

8.

This article is from: