Vesiposti 3/2020

VESI posti

PÄIHDETOIPUJAJÄRJESTÖN JÄSENLEHTI 3/2020

#tilaatoipua Vaikuttava toiminta näyttää hyvältä s. 3 ”Kaiken kaikkiaan erittäin postiviinen kokemus” s. 6 Vesiposti_kansi_3_2020.indd 3

8.9.2020 8.07.10

VESI posti

3/2020

VAKIOPALSTAT Toiminnanjohtajalta: 3 Vaikuttava toiminta näyttää hyvältä

N

Toipumistarina: 16 Riitan elämässä käänteen tekevää:

"Alkoholismi on sairaus"

AJANKOHTAISTA 4

Yhdistysten vapaaehtoiset paikkaavat julkisen palvelun neuvonnan puutteita

5

KAP Vantaa – kokemusasiantuntijat sote-palveluita kehittämässä

18

Puheenjohtajaehdokkaat

A-Kiltojen Liitto ry:n puheenjohtajaehdokkaat Matti Moilanen, Satu Peippo ja Hannu Gustafsson. S. 18 Kuva: Anna Niemistö

N

ALUEILTA

Juoksutapahtumalla näkyvyyttä paikalliselle A-kiltatoiminnalle Lappeenrannassa. Koko A-killan panosta tapahtuman järjestämisessä tarvittiin s. 14.

Kuva: Mikko Putaja

10

City-aluepäivät Oulussa

12

”Kaiken kaikkiaan erittäin positiivinen kokemus”

14

Juoksemalla A-kiltatoiminta tutuksi

22

Nännikuminheiton ja saappaanheiton tulokset

23

Sporttivartissa kerättiin huimat 19 811 rastia

N merkityt jutut luettavissa heti lehden ilmestyttyä verkkosivuiltamme www.a-kiltojenliitto.fi

2

Vesiposti_3_2020.indd 2

N

3/2020

8.9.2020 12.20.30

TOIMINNANJOHTAJALTA

Vaikuttava toiminta näyttää hyvältä

J

ärjestölähtöisen toiminnan yksi lähitulevaisuuden haaste on turvata toiminnan resurssit yhteiskunnan muuttuessa muun muassa sote- ja maakuntauudistuksen sekä enemmän tai vähemmän myös järjestöjen rahoituspohjan osalta. Vaikutusten osoittaminen on jatkossa entistäkin tärkeämpää sekä rahoittajien että muiden yhteistyökumppanien suuntaan. Ei riitä, että on hyvä vaan pitää myös osata näyttää hyvältä.

A-kiltatoiminta yhdistysmuotoisena vapaaehtoistoimintana ja vertaistuen toteuttamisen mallina on vaikuttavaa monella eri tavalla ja tasolla. A-killassa on #ainakahvia ja #tilaatoipua. Siellä pelataan biljardia, heitetään nännikumia ja kasvatetaan kukkia. Retkilläkin käydään. Ennen muuta vietetään tai oikeastaan tehdään yhdessä päihteettömiä päiviä. Yhteisten tilojen siivous, korjaus ja huolto ovat myös huolenpitoa yhteisestä toipumiskulttuurista. Tällä kaikella on myönteisiä vaikutuksia toipujan ja hänen läheistensä terveyteen ja elämänlaatuun.

Yhteistoiminta on yksi A-kiltatoiminnan arvoista ja merkittävä myös vaikutusten osoittamisen näkökulmasta. A-kiltojen yhteistyö kuntien sekä paikallisten ja alueellisten verkostojen kanssa auttaa osaltaan tekemään näkyväksi sitä hyvää, mitä killat saavat aikaan.

A-Kiltojen Liitto ry kokoaa yhteen, raportoi ja julkaisee A-kiltatoimintaa ja sen vaikutuksia koskevaa aineistoa. A-Kiltojen Liitto ry:n säännöissä määritellään liiton yhdeksi tehtäväksi ”toimia päihdetoipujien vaikutuskanavana ja edunvalvojana”. Tämän yhteiskunnallisen vaikuttamisen tehtävän toteuttamiseksi liiton on pystyttävä keräämään kiltakentältä tietoa ja viestimään myös vaikutuksista. Vaikutusten arvioinnissa yhteistyö rahoittajan sekä tutkimus- ja muu yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on välttämätöntä (ja mieluista).

Joko näyttää hyvältä? Melkein, mutta vielä tarvitaan somea ja perinteisempääkin viestintää. Yhteistoiminta yleensä ja viestintä erityisesti korostuvat toiminnan vaikutusten ja muun hyvyyden saattamisessa ns. suuren yleisön ja yhteistyökumppaneiden tietoon (brändi, imago ja maine). Kannattaa olla läsnä somessa ja suhtautua tiedotusvälineisiin myönteisesti. Ja näinhän se monesti onkin: siellä täällä ilmestyy lehdissä myönteisiä juttuja A-kiltatoiminnasta ja yksi jos toinenkin A-kilta postaa Facebookissa.

Ja ajatelkaa Twitterissä: toukokuussa A-Kiltojen Liitto ry:n luottamushenkilöt ja työntekijät olivat ensimmäisessä yhteisessä Twitter-koulutuksessa.

Yrmy Ikonen

VESI posti

Päihdetoipujajärjestön jäsenlehti

45. vuosikerta Julkaisija Päätoimittaja Taitto Toimituksen osoite Tilaukset, osoitteenmuutokset ja aineistot

3/2020

Vesiposti_3_2020.indd 3

Ilmestyy 4 kertaa vuodessa: maalis-, kesä-, syys- ja joulukuu (ISSN 1457-814X) A-Kiltojen Liitto ry Tuija Tamsi-Lehtinen Anna Niemistö A-Kiltojen Liitto ry, Itsenäisyydenkatu 17 B, 33500 Tampere vesiposti@a-kiltojenliitto.fi, puh. 0400 394 869 Aineisto seuraavaan lehteen 16.11.2020 mennessä.

Kannen kuva

Seija Peltonen, päihteetön elämystapahtuma, Muonionjoki

Painopaikka

Pk-paino, Tampere 2020

3

8.9.2020 12.20.37

Ennakkotietoa Järjestöbarometri 2020:sta:

AJANKOHTAISTA

Yhdistysten vapaaehtoiset paikkaavat julkisen palvelun neuvonnan puutteita Ennakkotiedot tuoreesta Järjestöbarometri 2020:sta osoittavat, että kansalaiset eivät aina löydä tai saa julkisia palveluita ja etuuksia koskevaa tietoa julkiselta puolelta, vaan paikalliset sosiaali- ja terveysyhdistykset paikkaavat neuvonnallaan tiedonsaannin puutteita. Suomessa on yli 10 000 sosiaali- ja terveysalan yhdistystä, joista runsas 200 on valtakunnallisia järjestöjä ja loput paikallisesti tai alueellisesti toimivia yhdistyksiä. Noin neljä viidestä paikallisyhdistyksestä toimii pelkin vapaaehtoisvoimin.

Järjestöbarometrin mukaan peräti kaksi kolmesta (67 %) paikallisyhdistyksestä antaa julkisia palveluja ja etuuksia koskevaa neuvontaa. Yhdistyksissä suhtaudutaan kriittisimmin TEtoimistojen antamaan neuvontaan. “Yleisesti nähtiin, että neuvontaa tulisi parantaa kunnissa ja laajemmin koko maassa. Osa vastaajista toivoi nykyistä enemmän henkilökohtaista neuvontaa, neuvontapisteitä sekä mahdollisuuksia saada asiantuntevaa ja yksilöllistä palvelua yhdestä paikasta ja muutenkin kuin digitaalisena. Myös eri tahojen välinen yhteistyö nähdään yhtenä keinona kohentaa neuvontapalveluja”, sanoo SOSTEn tutkija Anne Eronen.

Yhdistykset oman alansa tietopankkeja Sosiaali- ja terveysyhdistykset ovat oman alansa tietopankkeja, joihin kertyy jatkuvasti niiden edustamia ihmisryhmiä koskevaa erityistietoa, esimerkiksi erilaisiin sairauksiin, vammoihin ja erityisiin elämäntilanteisiin liittyvää asiantuntija-, kokemus- ja vertaistietoa.

“Yhdistykset tavoittavat haavoittuvia ryhmiä, joille nykyiset palvelut ja etuudet ovat liian vaikeita hahmottaa, tai jotka tarvitsevat monenlaista neuvontaa ja tukea elämäntilanteessaan. Yhdistysten neuvonta on erityisen tärkeää esimerkiksi päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Neuvonnan tarve on myös kasvanut eniten haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä edustavissa yhdistyksissä”, kertoo SOSTEn tutkija Juha Peltosalmi.

Yhdistysten asiantuntemus mukaan palveluiden kehittämiseen “Viidesosa neuvonnan tarpeen kasvusta kertoneista vastaajista viittaa julkisiin palveluihin ja alan lainsäädäntöön liittyviin syihin. Yhdistysten toiminnan kannalta keskeisillä ihmisryhmillä on vaikeuksia saada julkisia palveluja ja riittävää neuvontaa, muuttuva lainsäädäntö koetaan monimutkaiseksi ja kuntien tukipalveluja kuristaa kiristynyt kuntatalous. Erilaisten palvelutarpeiden kasvu näkyy yhdistyksen neuvonnan kysynnän lisääntymisenä”, kertoo Anne Eronen.

“Kohtaamisten myötä yhdistyksiin kertyy myös tietoa kunnan palvelujen puutteista. Tätä asiantuntemusta tulisi hyödyntää nykyistä laajemmin alueen palvelujen kehittämisessä, jotta palvelut olisivat kaikkien saatavilla. Toisaalta yhdistyksiin kertynyt tieto myös tukee julkisten palvelujen asiakkaita, joten asiakkaita tulisi ihmisiä ohjata systemaattisemmin yhdistysten piiriin”, kertoo Juha Peltosalmi.

Saman asian kokenut pystyy antamaan aivan erityistä tukea “Yhdistysten vahvuus on vertaisuus, kun apua tarjoavat myös vertaiset vapaaehtoiset: saman asian kokenut osaa auttaa toista sairastanutta eteenpäin. Yhdistyksille ominaista on myös henkilökohtainen neuvonta, jossa asioita voidaan käsitellä ajan kanssa niin, että ne tulevat selväksi”, jatkaa Peltosalmi.

Tiedon siirtyminen verkkoon on yleisemmin lisännyt kuin vähentänyt sosiaali- ja terveysyhdistysten neuvonnan tarvetta. Kaikilla ei ole digitaalisten palvelujen edellyttämiä taitoja. ”Järjestöbarometrista nousee selvästi esiin, että yhdistyksillä on huomattavasti nykyistä enemmän annettavaa sekä kunnalliseen että maakunnalliseen palveluiden kehittämiseen.

Tätä työtä ei kuitenkaan tehdä taivasalla, vaan järjestöt tarvitsevat siihen resursseja, kuten edullisia tiloja ja toiminta-avustuksia kunnilta ja maakunnilta”, sanoo Anne Eronen.

Järjestöbarometri 2020 perustuu 1091 paikallisen sosiaali- ja terveysyhdistyksen ja 107 alan valtakunnallisen järjestön kyselyvastauksiin sekä järjestöjä koskeviin rekisteritietoihin. Neuvontaa koskeviin kysymyksiin vastasivat yhdistykset tammi-helmikuussa 2020. Järjestöbarometri 2020 julkaistaan kokonaisuudessaan 2.10. Järjestöbarometrin toteuttaa SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry.

Yhteyshenkilöt: Anne Eronen, tutkija SOSTEn tutkimustoiminnan kehittäminen ja koordinointi, sosiaalibarometrin vastuututkija. +358 40 6789 441 Juha Peltosalmi, tutkija järjestöbarometri, jäsenjärjestöjen teemakyselyt, järjestötutkimus +358 40 829 8959 etunimi.sukunimi@soste.fi http://www.soste.fi SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen noin 300 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteisöä. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii 1,3 miljoonaa jäsentä, 0,5 miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.

4

Vesiposti_3_2020.indd 4

3/2020

8.9.2020 12.20.37

KAP Vantaa – kokemusasiantuntijat sote-palveluita kehittämässä

K

AP Vantaa on Vantaan A-Kilta ry:n hallinnoima ja STEArahoitteinen kolmevuotinen hanke, jonka keskeisinä sisältöinä on luoda kokemusasiantuntijapankki sekä vastuullista liiketoimintaa kokemusasiantuntijuuden saralla. Toimintamallin tavoitteena on vahvistaa asiakasosallisuutta ja käyttäjälähtöisten palveluiden kehittämistä Vantaan sosiaalija terveydenhuollon toimialalla kokemusasiantuntijatoiminnan avulla. Työskentelyssä keskeisiä elementtejä ovat yhteiskehittäminen ja kumppanuus. Olennaisimmat yhteistyökumppaneita ovat Vantaan kaupungin lisäksi KoKoA – Koulutetut Kokemusasiantuntijat ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Rikosseuraamuslaitos, A-Kiltojen Liitto ry, Hyvät Tuulet ry ja Tukihenkilötyö ry. Mainitut tahot muodostavat hankkeen ohjausryhmän.

Hanke toteuttaa vuosien 2020-2022 aikana neljä kokemusasiantuntijakoulutusta, joista valmistuu yhteensä 60 koulutettua kokemusasiantuntijaa Vantaan kaupungin sote-palveluihin. Koulutus on rakennettu KoKoA ry:n koulutussuosituksien pohjalta. Koulutuksessa on otettu huomioon lisäksi Vantaan kaupungin sekä kokemusasiantuntijoiden tarpeet ja toiveet.

Ensimmäinen koulutus alkaa tiistaina 1.9.2020, ja siihen haki lähes 70 henkilöä!

Koulutuksessa keskeistä on löytää kokemusasiantuntijoiden omat vahvuusalueet ja hyödyntää laaja-alaisesti heidän mahdollisesti jo olemassa olevaa ammattiaan tai koulutustaan sote-palveluiden kehittämisessä. Koulutusta luodaan ja kehitetään hankkeen aikana kokemusasiantuntijapankkiin rekrytoitujen ja koulutuksen käyneiden kokemusasiantuntijoiden avulla.

KAP Vantaa rekrytoi viisi osa-aikaista koulutettua kokemusasiantuntijaa syksyksi 2020 kouluttamaan ja kehittämään

3/2020

Vesiposti_3_2020.indd 5

hanketta. He yhteiskehittävät ja suunnittelevat kokemusasiantuntijoiden työtehtäviä sote-palveluissa, kulkevat kokemusasiantuntijakoulutuksessa olevien koulutettavien rinnalla ja osallistuvat vertaismentorointikoulutukseen keväällä 2021.

Hankkeessa tuetaan osallistujien hyvinvointia yhteisön ja rakentavan yhteistyön kautta, jotta koulutetut kokemusasiantuntijat voisivat hyvin vaativissa sote-kentän työtehtävissä.

Seuraava koulutettujen kokemusasiantuntijoiden haku pankkiin liittymistä varten pidetään alkuvuonna 2021, jolloin myös ensimmäisestä KAP Vantaan järjestämästä koulutuksesta valmistuneet kokemusasiantuntijat kiinnittyvät pankkiin. Joulukuussa 2020 alkaa uusi haku 2.2.2021 alkavaan kokemusasiantuntijakoulutukseen. Ensi vuoden alussa avataan Kokemusasiantuntijapankki ja toteutetaan kaksi kokemusasiantuntijakoulutusta.

Pysykää kuulolla, sillä hankkeessa sattuu ja tapahtuu seuraavien vuosien aikana!

Kirjoittanut: Katri Salmi, hanketyöntekijä (KAP Vantaa)

Lisää KAP Vantaa -hankkeesta: http://www.vantaan-a-kilta.fi/kokemusasiantuntijapankkikap-vantaa/ https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/kokemusasiantuntijapankki-kap-vantaa Facebook: KAP Vantaa Instagram: kapvantaa

5

8.9.2020 12.20.38

”Kaiken kaikkiaan erittäin positiivinen kokemus”

O

n päällimmäinen palaute A-Kiltojen Liitto ry:n historian ensimmäisiin verkkokoulutuksiin osallistuneilta kuin myös kouluttajilta. A-Kiltojen Liitto ry:n kaikki tapahtumat peruttiin toukokuun loppuun saakka koronapandemian ja Suomen hallituksen suosituksen vuoksi. ”Olimme kaikki uuden edessä,” kertovat A-Kiltojen Liitto ry:n järjestökoordinaattorit, ja peruuntuneiden koulutusten vastuukouluttajat, Kirsi Mäki ja Aulikki Otranen.

Kun Microsoft Teams-alusta otettiin koko työyhteisön sisäiseen käyttöön, heräsi myös ajatuksia sen hyödyntämisestä peruuntuneiden koulutusten toteuttamiseksi A-kiltalaisille. Asiaa selviteltiin, tekniikkaa testattiin, kokemuksia kerättiin muilta tahoilta, osallistavia menetelmiä valikoitiin ja materiaalit tehtiin uudelleen verkkoon soveltuviksi.

Kouluttajien kokemuksia ”Molemmat keväälle suunnitellut koulutukset, vertaisohjaajakoulutus ja yhdistystoiminta A-killoissa -koulutus, toteutettiin lopulta verkkokoulutuksina,” kertoo A-Kiltojen Liitto ry:n koulutuksista vastaava järjestökoordinaattori Kirsi Mäki. Suhteellisen lyhyessä ajassa muotoutui neliosainen vertaisohjaajakoulutus ja kolmiosainen yhdistystoiminta A-killoissa -koulutus.

Kouluttajina toimivat samat kuin peruuntuneissa lähikoulutuksissa. Vertaisohjaajakoulutukseen ilmoittautuminen avattiin huhtikuun lopussa. Varsinaiset koulutuspäivät jakaantuivat kahdelle viikolle ensimmäisen koulutusosuuden (1,5 h) ollessa perjantaina 13.5.

Sinikka Vehkalahti osallistui verkkopohjaisena toteutettuun yhdistystoiminta A-killoissa koulutukseen. Hänelle mieluista oli koulutuksen vaivattomuus, ja se, että sai keskittyä rauhassa asiasisältöön kotoaan.

Alusta saakka oli selvää, että koulutussessiot verkossa tulee pitää lähikoulutuksiin verrattuna tiiviimpinä ja lyhytkestoisimpana. Yhdistystoiminnan verkkokoulutus alkoi 25.5 ja kolmen tunnin aikana pidettiin kaksi 10 minuutin taukoa. ”Työparityöskentely koulutuksissa oli tärkeää, toinen kouluttaja seurasi esimerkiksi reaaliaikaista keskustelua, kysymyksiä ja tekniikan sujumista, kun toinen keskittyi materiaalin ja sisällön läpikäymiseen,” avaa yhdistystoiminnan koulutuksessa vastuukouluttajana toiminut Aulikki Otranen. Hänen työparinaan toimi Etelä-Suomen alueen järjestökoordinaattori Anja Sauvolai-

6

Vesiposti_3_2020.indd 6

3/2020

8.9.2020 12.20.43

nen. Vertaisohjaajakoulutuksessa työparina toimi Itä-Suomen alueen järjestökoordinaattori Mikko Putaja.

Kouluttajat näkevät verkkokoulutukset hyvinä keinoina tavoittaa matalalla kynnyksellä ihmisiä, joilla ei muuten olisi mahdollista osallistua koulutuksiin. ”Ihmiset ovat kovin erilaisia ja erilaisissa elämäntilanteissa, ja on hyvä olla tarjolla vaihtoehtoja. Koronapandemia sai aikaan kerätyn palautteen perusteella ilmeisen odotetun digiloikan myös A-Kiltojen Liitto ry:n koulutustoiminnassa.”

Asia kiinnosti osallistujia Verkkokoulutuksiin osallistui sekä ensikertalaisia että konkareita. Parikymmentä vuotta A-kiltatoiminnassa mukana ollut ja kymmeniin koulutuksiin osallistunut kirkkonummelainen Raija Salin oli yksi vertaisohjaajakoulutukseen osallistuneista. Teams-sovellus oli jo tuttu A-kiltanaisten Kello kahden kahveista eli etävertaistukiryhmästä, joka polkaistiin käyntiin korona-ajan alkumetreillä. Ja se oli myös yksi syy osallistua vertaisohjaajakoulutukseen eli saada naisten verkkoryhmän ohjaamiseen vahvistusta.

Myös toisten kiltalaisten näkeminen karanteenioloissa oli tärkeää. ”Oli niin mukava nähdä tuttuja kasvoja”, Salin kertoo. ”Välitehtävät olivat hyviä, ja yksin niitä tehdessä piti asiaan tarttua eri tavalla kuin lähikoulutusten ryhmätehtävissä. Välitehtävät purettiin seuraavassa tapaamisessa ja hyvää keskustelua syntyi.” Koulutusmuoto asetti myös rajoituksia, kun vertaisryhmän ohjaamista ei verkkokoulutuksessa päästy harjoit-

telemaan. Salin suosittelee verkkokoulutuksia sellaisille, jotka kiinnostuneita käsiteltävästä aiheesta ja erityisesti niille, jotka eivät pysty osallistumaan lähikoulutuksiin joko töiden, matkakulujen tai muun syyn takia. Salinille itselleen kasvokkaiset kohtaamiset ja tapaamiset ovat tärkeä osa koulutuksia. ”Tykkäsin erityisesti siitä, että verkkokoulutus oli vaivaton,” kertoo yhdistystoiminta A-killoissa –koulutukseen osallistunut oululainen Sinikka Vehkalahti. Aiemmin hän on osallistunut myös A-Kiltojen Liitto ry:n muihin koulutuksiin ja on kokenut matkat koulutuspaikkakunnille raskaiksi. ”Sain selkeästi enemmän irti koulutuksen sisällöstä, kun sain keskittyä vain käsiteltävään asiaan omalta kotisohvaltani”.

Vuorovaikutuksellisuus toteutui Vehkalahden mukaan hyvin. ”Itse olen kova kyselemään, ja nyt sain mieltä askarruttavat kysymykset kirjoitettua heti Chattiin, jolloin kouluttajat ottivat ne sopivassa kohdassa esiin.” ”Myös Käsi ylös -toiminto puheenvuoron saamiseksi oli käytössä ja sitä käytettiin, mutta koin kirjoittamisen itselleni sopivammaksi tavaksi.”

Kokemus oli kaiken kaikkiaan Vehkalahden mukaan hyvä ja hän suosittelee kaikille verkkokoulutuksiin osallistumista. Teknisesti koulutukseen oli helppo osallistua.

Teksti: Tuija Tamsi-Lehtinen Kuva: Anna Niemistö

3/2020

Vesiposti_3_2020.indd 7

kokenut

empaattinen kuunteleva

kokemuksellinen

auttava

oma kokemus

ystävällinen

luotettava

Vertaisohjaajakoulutukseen osallistuneet saivat sanoin kuvata, millainen heidän mielestään on hyvä vertaisohjaaja.

Tuotoksena oli tällainen sanapilvi.

tietorikas

myötätuntoinen

neuvoja

Millainen on hyvä vertaisohjaaja?

7

8.9.2020 12.20.44

ALUEILTA

Lapin luonto haastoi ja voimaannutti päihdetoipujia Inarin Ukonjärvellä

8 8

Vesiposti_3_2020.indd 8

3/2020 3/2020

8.9.2020 12.20.49

3/2020

Vesiposti_3_2020.indd 9

9

8.9.2020 12.21.05

ALUEILTA Jo viidettä kertaa peräkkäin Pohjois-Lapin A-kilta ry Ivalosta järjesti päihteettömän elämystapahtuman Lapissa 15.−18.6.2020.

K

ahtena ensimmäisenä kesänä A-kiltalaiset matkasivat − osin itsetehdyillä − jokiveneillä Muonionjoella. Inarinjärvelle kokoonnuttiin nyt kolmatta kertaa.

Monelle osallistujalle tapahtuma on erityinen myös siksi, että tapahtumassa yövytään teltoissa ja valmistetaan retkieväitä taivasalla, satoi taikka paistoi.

– Luonto kohtelee kaikkia samanarvoisesti eikä luonnolla ole ennakkoluuloja meitä päihdetoipujia kohtaan, toteaa järjestelyistä vastaava ylitorniolainen Arto Pasanen ja kertoo, että tapahtumassa oli tarjolla vaihtelevan sään lisäksi unohtumattomia elämyksiä, kylmää, puhdasta vettä, nokipannukahvia, kalastusvinkkejä, hyvää ruokaa, yötöntä yötä, saman henkistä seuraa, sensuroimatonta huumoria sekä päihteetöntä aikaa ja vertaistukea.

10

10

Vesiposti_3_2020.indd 10

3/2020 3/2020

8.9.2020 12.21.15

Yksi ensikertalaisista oli Seija Peltonen Vaasasta, jonka ottamia ovat nämä jutussa olevat kuvat. –Inari antoi enemmän kuin lupasikaan. Sielulle ja mielelle. Ja jäi olo, että sinne on päästävä uudelleen kokemaan luonto ja ihmiset, Seija kiteyttää.

Ukonjärvelle kokoontui A-kiltalaisia Ivalosta, Jyväskylästä, Jämsästä, Tampereelta, Vaasasta, Vihdistä, Laukaasta, Helsingistä ja Espoosta.

Tapahtumassa kaikilla oli kaikilla tilaa toipua.

Toimitus Kuvat: Seija Peltonen Vaasan A-kilta ry

3/2020 3/2020

Vesiposti_3_2020.indd 11

11 11

8.9.2020 12.21.30

ALUEILTA

City-aluepäivät Oulussa

H

ieman erilainen Pohjois-Suomen A-kiltojen aluetapaaminen vietettiin lauantaina 22.9.2020 Oulun Etu-Lyötyssä sijaitsevassa Ravintola Perlassa. Kyseessä oli mitä ilmeisimmin ensimmäinen koskaan yksipäiväisenä tapahtumana vietetty aluepäiväkokonaisuus ainakin ”City-olosuhteissa.”

Käytäväkeskusteluja hallitsivat korona-ajan sujuminen A-kil­loissa sekä oma ja muiden jaksaminen pandemian aikana. Useilla aluetapahtumaan osallistuneilla oli käytössään tilaisuudessa suu-nenäsuoja. Myös käsien desinfiointiin kiinnitettiin erityistä huomiota. Tilaa pöytien välillä oli mukavasti,

mutta hieman huolta ihmisissä aiheutti jonottaminen ruokailun aikana.

Vaikka kevät oli monelle A-kiltayhdistykselle rankka ja tavanomaisesta poikkeava, niin usko valoisampaan tulevaisuuteen tuli kuitenkin esiin puheenjohtajien puheenvuoroissa.

Aluetapaamisen avasi Pohjois-Suomen A-kiltojen järjestökoordinaattori Kirsi Mäki. Aivan tilaisuuden aluksi esittelimme itsemme hauskan ”Mikä puu kuvaa sinua?”-kysymyksen avulla.

Kirsin johdolla kävimme läpi yleisiä asioita, kulunutta kevättä ja tulevaisuutta. Kirsin puheenvuorosta päällimmäisenä jäi mieleen toiminnallisuus ja yhteistoiminta pohjoisen A-kiltojen välillä. Arja kertoi kuulumisiaan toipumistarinan julkaisun jälkeen. Arja kertoi, että hän kokee olevansa nykyisin entistä vapautuneempi. Arja kertoi myös antaneensa haastattelun tarinastaan raitis.fi-lehteen. Myös kiltalaiset olivat samaa mieltä ja kertoivat ”Arjan puhjenneen kunnolla kukkaan vasta nyt!”

Tilaisuudessa oli paikalla myös A-Kiltojen Liiton toiminnanjohtaja Yrmy Ikonen, joka kertoi A-Kiltojen Liiton hallituksen päätöksistä ja sääntömuutoksista. Ajoittain kiivasta keskustelua etenkin Raahen ja Oulun välillä aiheutti se, mikä olisi sopiva koko yhdistysten hallituksille.

A-Kiltojen Liitto ry:n toiminnanjohtaja Yrmy Ikonen ostamassa arpoja Oulun A-kilta ry:n puheenjohtajalta Sinikka Vehkalahdelta aluetapaamisen jatkoilla Oulun A-killan pihamaalla.

12

Vesiposti_3_2020.indd 12

3/2020

8.9.2020 12.21.33

Yhteensä 41 Akiltalaista osallistui Pohjois-Suomen elokuiseen aluetapaamiseen.

Kuvassa A-kiltalaisia Sotkamosta ja Haukiputaalta.

Aluetapahtumassa kävimme myös läpi jaostojen asioita.

Veli-Pekka Taponen kertoi viestintäjaoston, Sinikka Vehkalahti naisjaoston ja Irja Oravisjärvi koulutusjaoston kuulumiset. Tilaisuudessa valittiin myös Pohjois-Suomen A-kiltojen ehdokkaat A-Kiltojen Liiton ylimääräiseen hallituspaikkaan. Ehdolla ovat Harri Turkulainen Kajaanin A-killasta sekä varajäseneksi Veli-Pekka Taponen Oulun A-Killasta. Hallitusta täydennetään A-Kiltojen Liiton syyspäivillä 13.–15.11.

Kaleva-lehden toimittaja oli tilaisuudessa haastattelemassa Yrmy Ikosta sekä Oulun A-killan puheenjohtajaa Sinikka Vehkalahtea. Haastattelu julkaistiin seuraavan päivän lehdessä ja verkossa. Kalevan jutussa käsiteltiin mm. Valtionvarainministeriön kaavailemia jättimäisiä leikkauksia sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ensi vuoden talousarvioon.

3/2020

Vesiposti_3_2020.indd 13

Aluetapahtuman jatkot vietettiin rennoissa tunnelmissa kanojen kotkottaessa idyllisessä jokimaisemassa Oulun A-killan päiväkeskuksessa. Siellä lämmitimme saunaa, heitimme tikkaa ja söimme makkaraa.

Mikä kuitenkin parasta, A-kiltalaisia oli paikalla lähes kaikista pohjoisen A-killoista!

Teksti: Veli-Pekka Taponen Kuvat: Kirsi Mäki

13

8.9.2020 12.21.36

Juoksemalla A-kiltatoiminta tutuksi

E

telä-Saimaan A-Killan aktiivi ja maratoonari Pasi Torri ei harmitellut korona-ajan juoksutapahtumien peruuntumista. Torri keksi järjestää lentokenttäjuoksutapahtuman Lappeenrantaan. Tähän tarvittiin koko A-killan panosta. Tapahtuman tavoitteena oli yhteishengen luominen, positiivisen näkyvyyden lisääminen paikkakunnalla sekä innostaa omaa porukkaa liikkumaan. –Kiinnostus tapahtumaa ja A-kiltatoimintaa kohtaan yllätti, Kati Kuuluvainen A-killan aktiivi kertoo.

Tapahtumapaikka on suosittu ulkoilupaikka, joten tapahtuman äärelle pysähtyi ihmisiä spontaanisti juttelemaan ja kannustamaan.

– Prismasta saimme 100 eurolla hakea tarjottavaa. Maire Rinne A-killan keittiöltä valmisti tapahtumaan voileipiä ja raparperipiirakkaa. Tarjolla oli myös makkaraa ja virvokkeita, Kati kertoo.

Paikallisia päihdepuolen työntekijöitä kävi tsemppamassa.

Järjestökoordinaattori Mikko Putaja oli auttamassa tapahtuman järjestelyissä. Kati Kuuluvainen esitteli makkaranpaiston ohella A-kiltatoimintaa ja juttuhetkien lomassa aukaisi omaa toipumistarinaansa. – Monelta löytyi läheinen, joka on päihderiippuvainen ja usein riippuvuuden olemassaoloa hävetään.

Monille A-kiltatoiminta oli ihan uutta. A-kiltaan saatiin kaksi uutta jäsentä, jotka ovat tulleet tapahtuman innoittamana A-kiltaan hakeakseen vertaistukea, Kati kertoo.

Raittius vie vaikka kymmenen kertaa lentokentän ympäri Maratoneihin hurahtanut Pasi Torri juoksi tapahtumassa Lappeenrannan lentokentän ympäri kymmenen kertaa. Aikaa 78 kilometrin juoksuun kului 9,5 tuntia. – Kyllä sitä tämänkin juok-

14

Vesiposti_3_2020.indd 14

3/2020

8.9.2020 12.21.37

sun jälkeen tuli tunne, että mitähän sitä taas tuli oikein tehtyä.

Juoksu on tullut elämäntavaksi ja tämä tukee omaa toipumista, kertoo päihdetoipuja Torri.

Etelä-Saimaan A-killan aktiivi on juossut 13 täyspitkää maratonia ja kahdeksan puolimaratonia.

– Ensimmäisen kerran osallistuin juoksutapahtumaan Joutsenossa syksyllä 2016 puolimaratonille. Ensimmäinen täyspitkä maraton tuli ajankohtaiseksi vuotta myöhemmin Ruotsissa.

Tukholman maraton oli elämys päihteistä irti päässeelle miehelle.

Pitkänmatkanjuoksua Torri pitää itselleen positiivisena riippuvuutena. – Juoksu on minulle eräänlainen huume. Tavoitteiden täyttyminen tuo aina hyvän olon ja huippufiiliksen.

Torrin lisäksi lentokenttää kiersi toistakymmentä juoksijaa/ pyöräilijää. – Tarkoitus oli tarjota kaikille mahdollisuus juosta

3/2020

Vesiposti_3_2020.indd 15

itselleen mielekäs matka. Etelä-Saimaan A-Killalla on lenkkiryhmä, josta oli juoksijoita mukana.

Matti Lyijynen juoksi lentokentän ympäri neljä kertaa. Aikaisemmin puolimaratonin pisimmällään juossut lappeenrantalainen yltyi Pasi Torrin siivittämänä juoksemaan 31,2 kilometriä.

Teksti: Jukka Riikonen, toimitus Kuva: Mikko Putaja Imatran A-Kilta ry

15

8.9.2020 12.21.38

TOIPUMISTARINA

Riitan elämässä käänteen tekevää:

"Alkoholismi on sairaus"

E

lämme aikaa, jolloin viinin juonti seurustelujuomana on yleistä ja eleganttia. Aikakauslehtien ruokaohjeitten yhteydessä on usein ruokaan suositeltavia viinivinkkejä.

Kahviloissa piipahdetaan kahvilla, teellä tai viinilasillisella. Siis sallittua ja suositeltavaa.

Samaan aikaan noin 560 000 suomalaista käyttää alkoholia siten, että juomisen riskirajat ylittyvät ja alkoholismia sairastaa arvioiden mukaan noin 216 000 suomalaista. Käyttö ja ongelmat lisääntyvät tasaista vauhtia.

Kuitenkin hoitoon hakeutuminen ja avun saaminen on vaikeaa ja ennen muuta häpeällistä. Alkoholismi on edelleenkin sana, jota ei mielellään ääneen sanota. Osuupa se sitten omalle tai vierellä kulkijan kohdalle. Oireita peitellään ja salataan. On kyllä helppoa syyllistää kadulla hoippuva ”laitapuolen kulkija” juopoksi, deekuksi, alkoholistiksi – ja ottaa etäisyyttä ihan konkreettisestikin. Mutta että toimitusjohtaja, opettaja, pankkivirkailija, lääkäri tai pappi olisi samaan potilasryhmään kuuluva – ei kai nyt sentään. Erityisen vaikeaa on suhtautua naisen päihdeongelmaan. Etenkin jos naisella on hyvä ammatti ja arvostettu työsuhde ja kenties hän on äiti tai peräti isoäiti.

Minun ”päihdeurani” Muistan vieläkin ne ajat 1990-luvulta, jolloin itse olin oman sairauteni tunnistanut, miten lähes ylivoimaisen vaikeaa oli asiaintilan ääneen sanominen lääkärin vastaanotolla, kun sinne erittäin ankarien vieroitusoireiden takia olin joutunut.

Nieleskellen ja itku kurkussa Palokan terveyskeskuksessa pyysin paikalla olevaa sairaanhoitajaa poistumaan ja kahden kesken lääkärin kanssa sain änkytetyksi: ”Minä juon liikaa enkä tiedä mitä pitäisi tehdä?” Kyseessä oli omalääkäri, joka jo vuosia oli verikokeista havainnut ”missä mennään” ja lempeästi kehotellut ”panemaan korkin kiinni”. Mutta nyt kun kissa nostettiin pöydälle, voitiin yhdessä ammattilaisten kanssa raken-

taa hoito-ohjelma, hoitopolku, johon kuului myös vertaistuki.

Minulle oli käänteentekevää tieto, että kyseessä on sairaus, johon voi saada apua.

Miksi asiaan ei aiemmin ollut kunnolla paneuduttu. Koska olen ”oman elämäni kokemusasiantuntija” voin sanoa, että minä en näyttänyt alkoholistilta. Ulkoinen olemukseni hämäsi. ”Tukka hyvin ja korut kohdallaan”. Lääkärin kanssa olimme joskus tätäkin ”ulkonäkökysymystä” sivunneet kun hän oli kerran kysäissyt: ”Oletko koskaan laskenut kuinka paljon sinulla menee aikaa, kun freesaat itsesi jakkupukukuntoon?”

Tunnustukseni jälkeen minut otettiin vuodeosastolle.

Hämmästykseni oli suuri, kun osastolla toivotettiin minut tervetulleeksi, sain siistit vaatteet ja hammasharjan. Kas kun en katkolle ambulanssikyydillä lähtiessäni ollut ottanut hammasharjaa mukaani. Mietin jopa, voiko olla niin, että henkilökunta ei tiedä miksi olin sinne tullut. Ovat niin ystävällisiä. Mutta se, että sain kokea olevani potilas, oli ratkaisevaa. Minä olin sairas ja sairautta ryhdytään hoitamaan. Vuoteeni viereen saapuivat näihin hoitoihin erikoistunut sairaanhoitaja ja psykologi. Keskusteluissa sain myös tietoa kotikaupunkini A-klinikasta ja Akiltatoiminnasta.

Missä nyt mennään?

Toipumisprosessi oli pitkä ja kivulloinenkin. Ei viinasta eroon pääseminen ole mikään läpihuutojuttu. Eikä siihen oikein ole lääkettäkään. Retkahduksia sattui. Pahojakin – näin jälkeenpäin ajatellen. Yksin en missään tapauksessa olisi selvinnyt. Vertaistuella on ollut merkittävä vaikutus.

Olen ollut A-kiltatoiminnassa mukana yli kaksikymmentä vuotta. Nämä vuodet ovat olleet hienoja vuosia. Ystävyyssuhteita on solmittu ja ne ovat kestäviä. Iloa ja suruakin on saatu yhdessä kokea.

16

Vesiposti_3_2020.indd 16

3/2020

8.9.2020 12.21.38

Kun 1990-luvulla menetin työpaikkani ja minusta tuli vapaaehtoistoimija, opiskelin muutaman koulutuskurssin päihdetoipumisen menetelmistä. Olen ollut kokemuksistani kertomassa Jyväskylän ammatillisissa oppilaitoksissa. Erityisen kiinnostuneita opiskelijat ovat olleet kysymyksistä, jotka liittyvät vaimon, äidin, isoäidin rooliin. Siitäkin on keskusteltu, millaista se on, kun opettaja on alkoholisti. Kuinka minä olen selvitellyt perhepiirissäni lasten ja lastenlasten kanssa päihdekysymyksiä. - Eihän minulla mitään viisastenkiveä ole ojentaa. Korostan aina avoimuutta, rehellisyyttä ja faktojen esiin nostamista. Ja myös sitä, että kyseessä ei ole luonteen heikkous ja että syyllistäminen on ihan turhaa.

Ja myös sitä, että ”toista ihmistä ei voi raitistaa”. Lapsenlapsilleni olen sanonut, että geeniperimällä ja ympäristötekijöillä on sen verran merkitystä, että kannattaa olla varovainen.

Lopuksi tositapahtuma: Pojanpoikani opetteli ala-asteella tietokoneen käyttöä kaverinsa kanssa. He googlettivat nimen ”Riitta Keuramo” ja luettavaksi nousi lehtijuttu, jonka otsikkona oli ”Alkoholismin kanssa voi oppia elämään”. Kaveri kysyi: ”Onks sun mummu alkoholisti?”

Pojanpoikani vastasi: ”Joo. Mikäs sun mummu on?”

Jyväskyläläinen Riitta Keuramo on saanut elämässään kokea niin ylä– ja alamäkiä. Näköalapaikkoja ja vaarallisia tilanteita. A-kiltalaisille Riitta on tuttu A-Kiltojen Liitto ry:n entisenä puheenjohtajana. Järjestötoiminta on edelleen lähellä Riitan sydäntä, hän toimii nykyään Jyväskylän NNKY:n puheenjohtajana.

Teksti: Riitta Keuramo Kuva: Tuija Tamsi-Lehtinen

3/2020

Vesiposti_3_2020.indd 17

Tämän jutun faktat ja innoitus ovat peräisin lähteestä: Kaarlo Simojoki: Alkoholismi – miksi se ei olisi sairaus?

17

8.9.2020 12.21.38

Puheenjohtajaehdokkaat

P

uheenjohtajaehdokkaaksi on asetettu tähän mennessä kolme henkilöä. Vesipostilehden toimitus lähetti jokaiselle heistä kysymyksiä joihin vastata: 1. Millaisena näet puheenjohtajan roolin valtakunnallisessa päihdetoipujajärjestössä?

2. Mitkä ovat järjestömme kolme keskeisintä lähitulevaisuuden haastetta ja kolme keskeisintä vahvuutta?

3. Miten huolehdit omasta jaksamisestasi?

A-kiltayhdistykset äänestävät tulevasta puheenjohtajasta A-Kiltojen Liitto ry:n syyskokouksessa lauantaina 14.11.2020 Nurmijärvellä. Syyskokouksessa A-kiltayhdistykset voivat myös asettaa uusia ehdokkaita näiden kolmen lisäksi.

Matti Moilanen

1. Puheenjohtajan sääntömääräiset tehtävät: • toimii puheenjohtajana hallituksen ja yhdistyk­sen kokouksissa, ei kuitenkaan niissä asioissa, joissa hän on yhdistyslain mukaan esteellinen valvoo sääntöjen ja yhdistyksen päätösten sekä liiton hallituksen antamien ohjeiden noudattamista • valvoo yhdistyksen toimihenkilöiden tehtävien hoitamista • kutsuu hallituksen koolle • edustaa yhdistystä • toimii yhdistyksen nimenkirjoittajana yhdessä toiminnanjohtajan kanssa.

Sääntömääräisten tehtävien lisäksi puheenjohtaja kuuntelee jäsenistön esittämiä asioita ja vie niitä eteenpäin käsiteltäväksi. Verkostoituminen yhteistyötahojen kanssa on tärkeää kuten myös järjestömaailmassa tapahtuvien uudistusten seuraaminen. On myös tärkeää olla mukana järjestökentän kehittämistyössä, niin että A-kiltatoiminta tulee tunnetuksi myös päättäjille, rahoittajille sekä yhteistyökumppaneille.

Puheenjohtajana toimin puolueettomasti koko Suomen A-kiltojen etujen ajajana. Omat kokemukset jaostotyöskentelystä viestintä- ja toimintajaostoissa sekä hallitustyöskentely varapuheenjohtajana antavat hyvän pohjan kehittää järjestön toimintaa jäsenistön haluamaan suuntaan ja valmiudet tehdä yhdessä hallituksen kanssa oikeat päätökset asioista.

velujen käyttöönotolla. Toimintaympäristön muutoksessa on hyvä pysyä tietoisena esimerkiksi rahoittajan vaatimien muutosten vuoksi.

2. Lähitulevaisuuden haasteena koen koronakriisin Stealle aiheuttaman rahoitusvajeen vaikutuksen järjestöjen saamiin avustuksiin. Toinen haaste on mahdollisen Sote-uudistuksen tuomat muutokset A-kiltojen toimintamahdollisuuksiin tilojen osalta, joihin monilla on sopimukset kuntien kanssa. Kolmas haaste on kiltatoiminnassa erilaisten päihdetaustojen vuoksi syntyvien ennakkoluulojen poistaminen tai vähentäminen, joilla voidaan saada uusia jäseniä mukaan.

Ykkösvahvuutena koen, että meillä on yhteiset arvot, joiden määrityksiä päivitettiin viimeksi vuonna 2018. Toisena vahvuutena pidän, että A-Kiltojen Liitto ry:llä on pitkä kokemuksen tuoma osaaminen ja monipuolinen jäsenistö.

Kolmas vahvuus on vahva verkostoitumisen osaaminen ja osallistuminen mm. Mipa-hankkeeseen, joka toi järjestölle uutta tietoa toimintamme laadusta edesauttaen tulevan suunnittelussa ja jälkiraportoinnissa.

3. Luonnossa liikkumisesta saatavan henkisen ja fyysisen voimavaran hankkiminen sekä läheisten tuki auttavat jaksamaan. Kodin kunnostustyöt vievät helposti ajatukset arjesta ja samalla voi käyttää hyödyksi elämän aikana hankittua rakennuspuolen osaamista. Myös vertaistuellista keskustelua tarvitaan välillä.

Ajanhengessä pysyminen kouluttautumalla ja ottamalla vastaan uusia tapoja toimia esimerkiksi digitaalisten pal-

18

Vesiposti_3_2020.indd 18

3/2020

8.9.2020 12.21.43

Hannu Gustafsson

1. Puheenjohtaja huolehtii ja vastaa siitä, että toiminnan tarkoitus on sääntöjen mukainen. Muistetaan strategiset painoalueet, toteuttamisen keinot sekä visio 2022. Yhteistyötä toisten järjestöjen kanssa tarvitaan, osaamista ja erityisulottuvuutta. Tärkeimpiä julkilausumia ja kannanottoja voidaan myös laatia ja esittää yhdessä. Käydään myös yhteistyökumppaneiden tapahtumissa, Päihdepäivät ja muut messutapahtumat ovat hyviä tutustumispaikkoja.

2. Järjestöjen rahoitus on merkittävän uhan alla. Nyt tarvitaan oman toimintamme hyvää esiin tuomista.

Satu Peippo

1. Puheenjohtajan on pidettävä "langat" käsissään kaik kiin yhteistyökumppaneihin ja oltava avoin uusiin haasteisiin.

Tuotava esille entistä enemmän päihdetoipujajärjestönä A-Kiltojen Liittoa. Hän edustaa koko Suomen A-kiltoja.

2. Valmistautumista Sote-uudistuksen mukanaan tuomiin vaikutuksiin liitto tasolla. Pitää jäsenistö kasassa, ettei ne ala ns. "jalkautua". Sopeutua tähän yhteiskunnassa tapahtuvaan kaikkinaiseen myllerrykseen.

Huoli päihdetyön alasajosta, laitoshoitoa vähennetään ja toi­saalta avohoitoon ei kuitenkaan panosteta enempää voimia.

A-kiltatoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, vapaaehtoisuus on toiminnan mahdollisuus. On huolehdittava vapaaehtoisten jaksamisesta ja hyvinvoinnista, kuunnellaan ja huomioidaan heidän toiveitaan A-Kiltojen Liiton toimissa ja tapahtumissa.

Aate! A-kilta-aate on suomalainen innovaatio, jossa vertaistuki toteutuu yhteisöllisesti, toiminnallisesti ja yhdistysmuotoisesti.

A-kiltalainen toipumiskulttuuri ja arvot: päihteettömyys, vapaaehtoisuus, kokemuksellisuus, yhteisöllisyys, toiminnallisuus, yhteistoiminta. Antamisen ja saamisen vaikutuspiiri.

A-Kiltojen Liiton pitkä historia sekä ammattitaitoiset ja osaavat työntekijät ja heidän järjestämänsä koulutus- ja virkistystapahtumat sekä tiedotusasiat ovat vahvuus. Kokonaisvaltaisemman kuvan toiminnasta, arjesta ja juhlasta saa lukemalla Vesiposti-lehteä.

3. Läheiset, ystävät, sauna sekä A-kiltojen ja A-Kiltojen Liiton järjestämät retket sekä tapahtumat auttavat jaksamaan.

Unohtamatta kunnon yöunia.

A-Kiltojen Liitto ry:n vahvuuksia: tekee tunnetuksi A-kiltoimintaa kaikin mahdollisin keinoin. Antaa jäsenyhdistyksilleen mahdollisuuden monipuoliseen koulutukseen jäsenistön toiveiden ja tarpeiden mukaan. Antaa osaamista pulmatilanteiden hoitamiseen.

3. Liikun paljon luonnossa, se kuuntelee minua. Luen, koska sinne tarinaan voi vain "paeta". Kirjoitan, siellä voin purkaa sisintäni. Kudon, se helpottaa/rentouttaa. Jos "kudos" voisikin vain kertoa...

Toimitus Kuva: Anna Niemistö

3/2020

Vesiposti_3_2020.indd 19

19

8.9.2020 TP

12.21.48

SOSIAALISESTA MEDIASTA POIMITTUA:

Toipumista tukevalle toiminnalle on tilausta

A-kiltatoiminnan ansiomerkki A-killat voivat palkita pitkäaikaisia tai muuten ansioituneita jäseniään A-kiltatoiminnan hopeoidulla ansiomerkillä ja kunniakirjalla.

Ansiomerkkejä voi tilata A-Kiltojen Liiton toimistolta.

Tilaukseen tulee liittää A-killan päätös ansiomerkin myöntämisestä ja luettelo saajista. Ansiomerkin voi myös tilata ekstranetin kautta käyttäen ekstranet-tunnuksia.

Merkin ja kunniakirjan yhteishinta on 15€ (+postituskulut).

20

Vesiposti_3_2020.indd 20

3/2020

8.9.2020 12.21.50

IN MEMORIAM

Adressi on kaunis ele sekä tyylikäs tapa välittää onnentoivotukset tai surunvalittelut Timo Saarela – työkaveri, puheenjohtaja, toiminnanohjaaja, ystävä ja rinnalla kulkija Tässä vain muutamia sanoja, joilla Timo Saarelaa pystyi kuvailemaan. Silti yksikään ei riitä täysin kertomaan hänen arvoaan.

Timo kulki läpi elämänsä huumorilla ja pilke silmäkulmassa. Hän pyrki aina piristämään muita, missä hän usein onnistuikin. Eniten elementissään Timo oli saadessaan keskustella harrastuksistaan; sukelluksesta, urheilusta, matkailusta, koiristaan ja mielenkiintoisista dokumenteista. Silloin hänen olemuksensa säteili.

Kauniissa A-Kiltojen Liitto ry:n onnittelu- ja suruadresseissa on kannen väreihin sopiva koristenyöri, tyhjä sisäsivu sekä kuori.

A4 kokoisia adresseja voi tilata hintaan 15 euroa /kpl (+ postituskulut) tai ostaa liiton toimistosta, Itsenäisyydenkatu 17 B, Tampere.

Tilaukset: puh. 0400 394 869 sähköposti: toimisto@a-kiltojenliitto.fi www.a-kiltojenliitto.fi

3/2020

Vesiposti_3_2020.indd 21

Timon elämäntapa oli toisten auttaminen, josta hän hankki myös itselleen ammatin. Hän kohtasi kaikki yksilöinä, niin työssään kuin sen ulkopuolellakin. Vaikka hän sairastui vakavaan sairauteen, laittoi hän silti muiden tarpeet omiensa edelle, viimeiseen asti.

Työnsä lisäksi Timo oli aktiivinen Iisalmen A-killan jäsen sekä puheenjohtaja. A-killan jäsen hän oli toistakymmentä vuotta ja puheenjohtajana hän toimi kolmen kauden ajan. Myös hänen koirillaan oli A-killan jäsenyys. Timo koirineen oli arvostettu osa Iisalmen A-kiltaa.

Jälkeesi jättämä kaipaus on suuri. Mutta tiedämme sinun haluavan, että jatkamme vahvempina eteenpäin, menneitä lämmöllä muistellen.

Muistoasi kunnioittaen, Iisalmen A-kilta sekä Päiväkeskus Pysäkki ry

21

8.9.2020 12.21.50

Nännikuminheiton tulokset Perheniemi 5.7.2020

Imatran A-kilta ry Jämsänjokilaakson A-kilta ry Vantaan A-kilta ry

Kuva: Anna Niemistö

1. Jari Mark

2. Ville Tuominen 3. Tapani Keurulainen

Saappaanheiton tulokset Perheniemi 5.7.2020 Naiset 1. Niina Peltola 2. Satu Niemelä 3. Elina Taipale

Mäntän Seudun A-kilta ry Tampereen A-kilta ry Tampereen A-kilta ry

30,23 25,48 23,21

Joukkue naiset 1. Tampereen A-kilta ry Satu Niemelä ja Elina Taipale

Miehet 1. Joonas Haapala Tampereen A-kilta ry 2. Jarmo Halttunen Vantaan A-kilta ry 3. Pekka Maijala Tampereen A-kilta ry

45,59 43,11 39,95

Joukkue miehet

48,69

1. Tampereen A-kilta ry Timo Rouhiainen ja Pekka Maijala

76,55 75,56 63,95

2. Jämsänjokilaakson A-kilta ry Satu Peippo ja Tanja Hietanen

39,95

2. Helsingin A-kilta ry Marko Hakkarainen ja Pekka Luukkonen

3. Kirkkonummen A-kilta ry Raija Salin ja Maria Helenius

24,48

3. Tampereen A-kilta ry Toni Vanhala ja Joonas Haapala

22 22

Vesiposti_3_2020.indd

22

4/2020

3/2020 3/2020

8.9.2020 12.21.56

Sporttivartissa kerättiin huimat 19 811 rastia LIIKUNTAHAASTE Sporttivartti 2020 liikutti 1.6–31.7.2020 välisenä aikana 182 henkilöä ja siihen osallistuttiin 21 A-kiltayhdistyksestä.

ry

LIIKU N 2020 TAHAAS T

E

SPORvTaTrI t

tti

Suurin osallistujamäärä haasteeseen: 1. Kuopion A-kilta ry 2. Oulun A-kilta ry 3. Imatran A-kilta ry 4. Kirkkonummen A-kilta ry ja Etelä-Saimaan A-kilta

A-KILT

A RY

Yli tuhannen kerätyn rastin A-kiltoja olivat Kuopio, Iisalmi, Lahti, Turku ja Ylä-Kainuu.

Ensi vuonna rasteja kerätään heinä–elokuussa Suomen kauniissa luonnossa. Tästä tarkemmin A-Kiltojen Liitto ry:n syyspäivillä, missä myös esitellään tarkempia tilastoja tältä vuodelta ja tietenkin suoritetaan arvonta. Arvonnassa ovat mukana kaikki liikuntahaasteeseen osallistuneet henkilöt.

Toimitus

A-kiltatoiminnalle näkyvyyttä!

A-Kiltojen Liitto ry:n yleisesite keskittyy olennaiseen. A-kiltatoiminnan arvojen lisäksi esite tuo esiin A-kiltatoiminnan piirteitä paikallisen-, alueellisen- ja valtakunnallisen toiminnan näkökulmista.

A-killat hyödyntäkää: Yhdistyksen yhteystiedoille paikka esitteen takakannessa!

Tarrapohja on tilattavissa A-killan yhteystiedoilla ja esitteen graafisella ilmeellä sähköisenä pdf-tiedostona A-Kiltojen Liitto ry:sta anna.niemisto@a-kiltojenliitto.fi Pdf-tiedosto on tulostettavissa tarra-arkeille.

Ks. oikea tarra-arkkikoko.

3/2020

Vesiposti_3_2020.indd 23

Tarra-arkki A4 70 x 37 mm 3x8 tarraa/arkki

23

8.9.2020 12.22.02

Älä jää yksin – tukea on tarjolla

Tietoa ja vertaiskokemuksia

Yhdessä potilasyhdistysten kanssa

Tukea sairastuneelle ja läheisille

Vertaistalo.fi on osa Terveyskylää, jota rakennetaan Vertaistalosta löydät potilasyhdistysten tarjoaman vertaistuen.

Suomen yliopistosairaaloiden yhteistyönä.

OLKA koordinoi palvelun kehittämistä yhdessä potilasyhdistysten kanssa.

24

2/2014 VESI posti

Vesiposti_3_2020.indd 24

3/2020 2/2019

8.9.2020 12.22.02

Vesipostiristikko

www.sanaris.fi / laadinta Erkki Vuokila, ulkoasu Heli Kärkkäinen Ristikon ratkaisun löydät www.a-kiltojenliitto.fi » Vesiposti verkossa.

Vesiposti-lehden tilaus- ja palvelukortti Kestotilaus (4 x v.) 15 euroa/ v.

Postimerkki

Tilaan Vesiposti-lehden Tilauksen peruutus Lehden toimitusosoite Nimi Lähiosoite Postinumero -ja toimipaikka

A-Kiltojen Liitto ry Itsenäisyydenkatu 17 B 3.krs 33500 TAMPERE

Osoitteenmuutos Vanha osoite Uusi osoite Postinumero -ja toimipaikka Käsittelemme henkilötietoja henkilötietolain ja tietosuoja-asetuksen mukaisesti.

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset myös puh.0400 394 869 vesiposti@a-kiltojenliitto.fi, www.a-kiltojenliitto.fi

3/2020

Vesiposti_3_2020.indd 25

25

8.9.2020 12.22.02

A-KILTOJEN LIITTO RY Jäsenyhdistykset Anjalankosken A-kilta ry Inkeroistentie 26 46900 Myllykoski puh. 050 9186 538 akilta.anjalankoski@gmail.com Espoon A-kilta Hykaa ry Ajurinkuja 4 02650 Espoo puh.(09) 541 4634 espoonakilta1@gmail.com www.hykaa.fi Etelä-Saimaan A-kilta ry Valtakatu 23 53600 Lappeenranta puh. 050 571 3178 esakilta@gmail.com https://akiltalappeenranta. wixsite.com/esakilta Harjavallan A-kilta ry Samonkatu 6 A 1 29200 Harjavalta puh.044 9252 539 akilta.harjavalta@gmail.com Haukiputaan A-kilta ry Simppulanharjuntie 14 C 5-8, 90830 Haukipudas haukiputaan.akilta@gmail.com Helsingin A-kilta ry Malmin yhteisötila Postitalo / Ala-Malmin tori 1 B 00700 Helsinki p.050 4090 344 (pj.) toiminnanjohtaja.marjo@ helsinginakilta.fi www.helsinginakilta.fi Hollolan A-kilta ry Mallasharjuntie 3 15860 Hollola puh. 040 534 6511 hollolan.akilta@hotmail.com http://hollolanakiltary.site11.com Hyvinkään A-kilta ry Sahanmäenkatu 1 05800 Hyvinkää p. 044 0911 812 p. 040 6733 382

Inkoon A-kilta ry Grönkullantie 52 10210 Inkoo p. 050 4322 957 Joensuun A-kilta ry Yläsatamakatu 28 80100 Joensuu Jokilaaksojen A-kilta ry Valtakatu 11 A 4 84100 Ylivieska puh. 044 4195 338 Jyväskylän A-kilta ry Taitoniekantie 14 40740 Jyväskylä puh. 0400 541 365 ali.leinonen@a-kilta.net www.a-kilta.net Jämsänjokilaakson A-kilta ry Kiltakallio Maskulankatu 1 42100 Jämsä puh. 040 8313 173 jamsanjokilaaksonakilta@co.inet.fi http://personal.inet.fi/yhdistys/ jamsanakilta Järvenpään A-kilta ry puh. 040 144 5877 akiltajpaa@gmail.com Kajaanin A-kilta ry Kainuunkatu 9 87100 Kajaani puh. 044 2925 354 kajaanin.a_kilta@luukku.com Kangasalan A-kilta ry Myllystenpohjantie 4 36200 Kangasala kangasalana-kilta@outlook.com Kankaanpään A-kilta ry Kemin A-kilta ry Ratavartijantie 18 94720 Kemi puh. 0400 889 962 kemiakilta@gmail.com Kerimäen A-kilta ry

Hämeenlinnan Seudun A-kilta ry

Keski-Lapin A-kilta ry

Iisalmen A-kilta ry Pohjoinen puistoraitti 1 B 8 74100 Iisalmi puh. 045 1859 127 iisalmen.akiltary@gmail.com

Keskipisteen A-kilta ry Lehtomäentie 39 92600 Pulkkila puh. 044 9175 590

Imatran A-kilta ry Kauppakatu 9 55120 Imatra puh. 040 5380 150 akilta.imatra@gmail.com www.imatran-a-kilta-ry.webnode.fi

Keuruun A-kilta ry Runkotie 4 G 37 42700 Keuruu puh. 044 7742 700 keuruunakiltary@gmail.com

Kirkkonummen A-kilta ry Pappilantie 1 A 02400 Kirkkonummi puh. 050 4359 884 kirkkonummenakilta@gmail.com Kiteen A-kilta ry Kiuruveden A-kilta ry Koillis-Lapin A-kilta ry Rinnetie 1 98120 Kemijärvi puh. 040 684 1092 koillislapinakilta@gmail.com Kuhmon A-kilta ry Karhunpolku 3 A 88900 KUHMO p. 044 7970 443 kaisa.karhu-harkonen@kainuu.fi Kuopion A-kilta ry Mäkikatu 11 70110 Kuopio puh. 045 1134 245 pj.lappalainen@gmail.com

Läntisen Uudenmaan A-kIlta ry Felix Fromin katu 4 10300 Karjaa puh.( 019) 230 768 a-kilta.lantisenuudenmaan@ wippies.fi Marttilan A-kilta ry Härkätie 773 21490 Marttila p. 050 5971 447 akilta.marttila@gmail.com Minnea A-kilta ry Prännätienite 20 A 61800 Kauhajoki p. 040 360 0769 tukiryhma.minnea@gmail.com Mäntän Seudun A-kilta ry Koskelankatu 38 35800 Mänttä puh. 040 1973 669 ms.akilta4@gmail.com Nilsiän A-kilta ry

Kuusamon A-kilta ry

Nokian A-kilta ry Yrittäjäkatu 24 37100 Nokia p. 040 6694 686 nokian.akilta.ry@gmail.com

Kuusankosken A-kilta ry

Nurmeksen A-kilta ry

Kymen A-kilta ry puh. 040 5599 658

Nurmijärven A-kilta ry Punamullantie 12 01900 Nurmijärvi

Kuppikunta A-kilta ry kuppikunta.kuopio@gmail.com www.kuppikuntaakilta.yhdistysavain.fi

Lahden A-kilta ry Vuorikatu 14, 15110 Lahti p. 040 8709 597 akiltalahti@gmail.com Laitilan Seudun A-kilta ry Kaukolantie 19 23800 Laitila puh. (02) 851 302 laitilan.akilta@gmail.com www.lailanet.fi/a-kilta Lempäälän A-kilta ry Lieksan A-kilta ry

Oulun A-kilta ry Hintantie 24 90500 Oulu puh. 041 445 5350 oulun.a-kilta@dnainternet.net Pellon A-kilta ry Pieksämäen A-kilta ry Kirkkotie 3 76150 Pieksämäki puh. 045 1506 322 pieksamaen.a.kilta@luukku.com

Lohjan A-kilta ry Immulantie 2 08500 Lohja p. 040 4711 185 lohjanakilta2018@gmail.com

Pohjois-Kymen A-kilta ry Oikokatu 2 B 12 45100 Kouvola puh. 050 5012 466 pohjois-kymen.a-kilta@luukku. com

Lopen A-kilta ry Taarintie 3 12700 Loppi loppia.kilta1ry@gmail.com

Pohjois-Lapin A-kilta ry Koppelontie 1041, 99800 Ivalo puh. 046 6387 672/ A. Pasanen akilta.ivalo@gmail.com Poppoo6 A-kilta ry

26

Vesiposti_3_2020.indd 26

3/2020

8.9.2020 12.22.09

A-kiltatoiminta on päihteetöntä, vapaaehtoisuuteen perustuvaa ja monimuotoisesti toteutettavaa vertaistukitoimintaa päihdeongelmaisille ja päihdetoipujille sekä heidän läheisilleen. A-killat ovat yhteiseltä arvopohjalta toimivia itsenäisiä yhdistyksiä.

Savonlinnan A-kilta ry Kiesitie 3 57210 Savonlinna puh. 044 5478 367

Porin A-kilta ry Vapaudenkatu 1 28100 Pori puh. (02) 641 6040 akiltapori@gmail.com www.a-kiltapori.fi

Seinäjoen A-kilta ry Siilinjärven A-kilta ry Sulkavantie 4 71800 Siilinjärvi

Porvoon A-kilta ry Pyhäjärven A-kilta ry Vanha Pyhäjärventie 7 86800 Pyhäsalmi puh. 040 5944 540 pekkaitapalo@gmail.com

Sotkamon A-kilta ry Torikatu 1 88900 Sotkamo

Raahen A-kilta ry Ravikatu 1, 92150 Raahe puh. 040 593 6266 raahenakilta@gmail.com Ranttilan A-kilta Riihimäen Seudun A-kilta ry Murtokatu 4 11130 Riihimäki puh. (019) 725 588 riihimaen.seudun.a-kilta.ry@elisanet.fi www.elisanet.fi/riihimaen. seudun.a-kilta.ry/

Tornion A-kilta ry Tapiolantie 7 a 95410 Tornio puh. 0400 510 436 tornion.akilta@gmail.com

Valkeakosken Seudun A-kilta ry Vammalan Seudun A-kilta ry Vantaan A-kilta ry Jokiniemenkatu 9 01370 Vantaa p. 045 1616 838 Löydöstie 4 (Myyrmäki) 01600 Vantaa toimisto@vantaan-a-kilta.fi www.vantaan-a-kilta.fi

Turun A-kilta ry Pääskyvuorenrinne 1 20610 Turku puh. 0400 632 306 toimisto@turunakilta.fi www.turun-a-kilta.fi

Ylä-Kainuun A-kilta ry Kiannonkatu 37 D 89600 Suomussalmi puh.045 3306 353 y-k.a-kilta@hotmail.fi

Utsjoen A-kilta ry

Taivalkosken A-kilta ry Sairaalatie 8 93400 Taivalkoski p. 050 4338 817 metkutus1@gmail.com

Uudenkaupungin A-kilta ry Liljalaaksonkatu 7 B 23500 Uusikaupunki puh. 0400 959 399 a.kilta.uki@gmail.com

Tampereen A-kilta ry Kartanonkatu 4 33820 Tampere puh. 040 7076 669 fax. (03) 223 0899 toimisto@tampereena-kilta.fi www.tampereena-kilta.fi

Vaasan A-kilta ry Raastuvankatu 28 65100 Vaasa puh.050 3529 296 vaasan.a.kilta@gmail.com https://vaasanakilta.webnode.fi/

A-kilta löytyy Facebookista A-kilta löytyy Instagramista

Salon Seudun A-kilta ry Vaihtoehto 90 ry, Kaivokatu 4, 24100 Salo puh. 0400 725 759

Itsenäisyydenkatu 17 B 33500 TAMPERE etunimi.sukunimi@a-kiltojenliitto.fi www.a-kiltojenliitto.fi www.facebook.com/akiltojenliittory/ @akiltojenliitto Toiminnanjohtaja Yrmy Ikonen puh. 045 636 6629

Järjestökoordinaattori - suunnittelija (Etelä-Suomi) Anja Sauvolainen puh. 040 689 8367 Järjestökoordinaattori (Itä-Suomi) Mikko Putaja puh. 040 5664 841 Järjestökoordinaattori (Länsi-Suomi) Aulikki Otranen puh. 040 3566 592

Talous- ja hallintosihteeri Tia Helenius puh. 0400 894 602

Johtavat luottamushenkilöt Puheenjohtaja Hannu Gustafsson puh. 040 7632 075 hanskigustafsson@gmail.com Varapuheenjohtaja Matti Moilanen puh. 045 3306 353 masam1@hotmail.com

Järjestökoordinaattori - koulutussunnittelija (Pohjois-Suomi) Kirsi Mäki Kansankatu 53, 90100 Oulu puh. 040 1679 377

Toimisto- ja viestintäsihteeri Anna Niemistö puh. 0400 394 869 Tiedottaja Tuija Tamsi-Lehtinen puh. 040 8668 257

3/2020

Vesiposti_3_2020.indd 27

27 27

8.9.2020 12.22.13

A-Kiltojen Liitto ry Itsenäisyydenkatu 17 B 33500 Tampere

.LK01

A-kiltatoimintaa lukuina 189 337 päihteetöntä päivää

60 A-kiltayhdistystä 64 ryhmätoimintamuotoa 2646 jäsentä

Lähde: Vuosikertomus Vastaajia 50/60

#onneksionjoku www.a-kiltojenliitto.fi

Vesiposti_kansi_3_2020.indd 2

8.9.2020 8.07.05