Vesiposti 2/2020

VESI posti

PÄIHDETOIPUJAJÄRJESTÖN JÄSENLEHTI 2/2020

#YHDESSÄ Kokemusasiantuntijapankki rakenteilla s. 4 Vertaisuutta tarjolla myös etänä s. 8

VESI posti

2/2020

VAKIOPALSTA 3

Puheenjohtajalta: Muutosten kevät

12

Toipumistarina: Marianne

AJANKOHTAISTA N

4

Kokemusasiantuntijapankki rakenteilla

7

A-Kiltojen Liitto ry aloittaa verkkokoulukset

14

Peliongelmissa tukea ja ohjausta Peluurista

16

Rahapelien pelaaminen riskitasolla on vähentynyt – peliongelmat ovat yhtä yleisiä kuin ennenkin

17

”Talouskoulutus yllätti minut erittäin positiivisesti”

18

Teemaviikko teki näkyväksi omaisten tuen tarpeita

Koronapandemia on vaikuttanut A-kiltojen kokoontumisiin. Rajoitusten tullessa voimaan, ovat A-kiltayhdistykset ja yksittäiset A-kiltalaiset tehneet isoja digiloikkia, edistääkseen vertaistuen saatavuutta myös poikkeusoloissa. Osa etävertaistuen muodoista on nähty niin toimiviksi, että ne tulevat jäämään pysyviksi toimintamuodoiksi, vaikka rajoituksia kevennettäisiinkin (s. 8).

N

ETÄVERTAISTUKEA

Marianne löysi polkunsa A-kiltaan olleessaan päihdekuntouksessa. Hän oli sieltä käynyt tutustumassa Helsingin A-Kilta ry:n naistenryhmään ja ihastui heti ryhmän ilmapiiriin (s. 12).

Kuva: Tuija TamsiLehtinen

8

Vertaisuutta tarjolla myös etänä

Tampereella chat -palvelut käyttöön Helsingissä tarjolla safkaa ja tsemppiä Kemijärvellä etäasiointiapua sekä yhteydenpitoa Kuppikunta kokoontuu kolmesti viikossa Meet -ryhmään Whatsapp-ryhmään QR -koodilla Kiltanaiset kello kahden kahveilla Eivirallinen toipujaryhmä messengerissä Alueen aamukahvit

N

N merkityt jutut luettavissa heti lehden ilmestyttyä verkkosivuiltamme www.a-kiltojenliitto.fi

2

2/2020

PUHEENJOHTAJALTA

Muutosten kevät

T

ilaa toipua -teemavuosi on kääntymässä kohti kesää. Tämän kevään tulemme kaikki muistamaan koronapandemian aiheuttamien muutosten keväänä. Alkuvuodesta ehdimme ennen rajoitustoimia viettää Itä-Suomen alueen ja Etelä-Suomen alueen runsasväkisiä aluetapaamisia sekä juhlistaa 40-vuotiasta Imatran A-Kilta ry:tä Päivärannan kurssikeskuksessa. Sen jälkeen onkin ollut hiljaista. Tapahtumia, koulutuksia ja kokouksia on siirretty tai peruttu poikkeustilan tullessa voimaan.

A-Kiltojen Liitto ry:n hallitus on hoitanut tärkeimpiä kokousasioita muun muassa jäsenjärjestöavustusten käsittelyä puhelinpalavereissa. Nämä ovat toimineet hyvin. Aktiiviset ja kokeilunhaluiset paikallisyhdistykset, jaostojen jäsenet ja yksittäiset A-kiltalaiset ovat ottaneet tässä muuttuneessa tilanteessa käyttöön erilaisia tapoja pitää etäyhteyttä ja jakaa vertaistukea toipujien ja aatetovereiden kesken (s.8). A-Kiltojen Liitto ry tuottaa ensimmäiset kokonaan verkossa toteutetut koulutukset toukokuun aikana (s.7). Osa näistä uusista toteutustavoista varmasti juurtuu pysyvään käyttöön.

Olemme mukana Valtioneuvoston kanslian Suomi toimii -kampanjassa. Kampanjan tarkoitus on tuoda positiivisuutta koronatilanteen ja poikkeusolojen aiheuttamaan tilanteeseen. Te, lukijat, voitte tuoda esiin sosiaalisen median kanavissa omia keinoja auttaa ja tukea kanssakulkijoita tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Mikä auttaa Sinua? #suomitoimii #yhdessä Vertaistuen tarve ei vähenemässä. Päinvastoin. Tästäkin selvitään yhdessä!

Toivotan lukijoille hyvää ja raitista kesää,

Hannu Gustafsson

VESI posti

Päihdetoipujajärjestön jäsenlehti

45. vuosikerta Julkaisija Päätoimittaja Taitto Toimituksen osoite Tilaukset, osoitteenmuutokset ja aineistot

2/2020

Ilmestyy 4 kertaa vuodessa: maalis-, kesä-, syys- ja joulukuu (ISSN 1457-814X) A-Kiltojen Liitto ry Tuija Tamsi-Lehtinen Anna Niemistö A-Kiltojen Liitto ry, Itsenäisyydenkatu 17 B, 33500 Tampere vesiposti@a-kiltojenliitto.fi, puh. 0400 394 869 Aineisto seuraavaan lehteen 10.8.2020 mennessä.

Kannen kuva

Kirsi Mäki

Painopaikka

Pk-paino, Tampere 2020

3

AJANKOHTAISTA

Vantaan pilottihankkeessa viisi kokemusasiantuntijakoulutusta

Kokemusasiantuntijapankki rakenteilla

V

antaalla on käynnistynyt Suomessa ainutlaatuinen sosiaali- ja terveysalan pilottihanke. Hankkeessa koulutetaan kokemusasiantuntijoita sosiaali- ja terveysalalle asiakastyöhön ja palvelujen kehittäjiksi.

Mikä Vantaan kokemusasiantuntijapankki-hanke 2020–2022 oikein on? Vesiposti-lehti kysyi asiaa hankepäällikkö Raisa Saraniemeltä ja hanketyöntekijä Katri Salmelta.

Mikä on kokemusasiantuntijapankki-hanke?

Vantaan A-Kilta ry ja Koulutetut Kokemusasiantuntijat ry ovat yhteistyössä kehittäneet hankeidean kokemusasiantuntijoiden kouluttamisesta sekä kokemusasiantuntijapankin rakentamisesta. Hankkeen päämääränä on rakentaa entistä selkeämmät raamit kokemusasiantuntijakoulutuksille ja kokemusasiantuntijatoiminnalle ja taata se, että kokemusasiantuntijat saavat korvauksen tekemästään työstä. Tiivistä yhteistyötä tehdään Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan kanssa, sillä kaupunki on sitoutunut tilaamaan hankkeen koulutettuja kokemusasiantuntijoita palveluihinsa.

Kuka on kokemusasiantuntija?

Ihminen, jolla on omakohtaista kokemusta jostakin vaikeasta elämäntilanteesta, johon voi liittyä esimerkiksi sairauksia, hoitoja, kuntoutuksia ja muita elämänkriisejä. Kokemusasiantuntijat ovat läpikäyneet koulutuksen, jonka jälkeen oma kokemus yhdistettynä teoriatietoon antaa heille mahdollisuuden lisätä muiden ymmärrystä ja vaikuttaa muiden asenteisiin erilaisista elämänkokemuksista - sekä antaa toivoa muille samaa kokeville.

Miksi ja keitä varten hanke on perustettu?

Kokemustaustaisia sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia varten. Haluamme vahvistaa ja kehittää asiakasosallisuutta sekä entistä käyttäjälähtöisempiä palveluja.

Hankkeen kesto ja rahoitus?

STEA-rahoitteinen hanke on kolmivuotinen ja kestää vuoden 2022 loppuun. Tuona aikana tullaan muun muassa pitämään viisi kokemusasiantuntija-koulutusta, rakentamaan kokemusasiantuntijapankki, välittämään suuri määrä kokemusosaamista julkisen sektorin toiminnan kehittämisen ja toteuttamisen tueksi sekä tekemään vaikuttamistyötä kokemusasiantuntijuuden puolesta.

Hankkeen lopullinen tavoite?

Hankkeen pääasiallinen tavoite on hankehakemuksen mukaisesti “vahvistaa asiakasosallisuutta ja käyttäjälähtöistä palveluiden kehittämistä Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla kokemusasiantuntijatoiminnan avulla.” Lisäksi hankkeessa luodaan kokemusasiantuntijapankki, joka mallinnetaan ja jota levitetään valtakunnallisesti.

Hankkeen aikataulutuksesta?

Kolmivuotinen hanke kestää vuoden 2022 loppuun tai alkukevääseen 2023. Ensimmäinen hankevuosi on käynnistynyt meidän työntekijöiden rekrytoinnilla. Aloitimme työmme 6.4.2020. Koronaepidemian vuoksi teemme etänä suunnittelutyötä. Pidämme paljon etätapaamisia, jotta saamme yhteisen

4

2/2020

ymmärryksen hankkeesta. Ensimmäinen koulutus alkaa syyskuussa 2020 ja kestää tammikuuhun 2021 asti. Tänä vuonna laitamme rakenteet kuntoon ja pilotoimme koulutuksen.

Toisena ja kolmantena hankevuonna pidetään ja kehitetään koulutuskokonaisuutta asiakasosallisuuden keinoin. Toimintamallia palvelumuotoillaan niin, että se on selkeä, konkreettinen ja helposti käyttöönotettava eri paikkakunnilla. Uusia toimintoja kehitetään tarpeen mukaan yhteistyössä eri tahojen kanssa. Toiminnasta tehdään tutkimusta sekä siitä kerrotaan tapahtumissa sekä mediassa. Lisäksi tehdään vaikuttamistyötä, jotta kokemusasiantuntijuus päätyisi sote-alan rakenteisiin. Hankevaiheessa toiminnasta kehitetään liiketoimintaa, joten liiketoimintamallia tehdään ensimmäisen vuoden syksystä alkaen.

Ketkä voivat hakea kokemusasiantuntija -koulutuksiin?

Koulutukseen hakeutuvalta toivotaan yhteistyökykyä Me-hengellä, nöyryyttä, halua kehittyä ja kehittää asiakaslähtöisyyttä.

Sekä halua toimia esimerkkinä tai rinnalla kulkijana niille, jotka käyvät läpi samaa, kannustavaa asennetta!

Raisa ja Katri – lyhyt kuvaus itsestänne?

Raisa: Olen 35-vuotias nainen, joka on kotoisin Rovaniemeltä.

Olen valmistunut filosofian maisteriksi vuonna 2009 kulttuuripolitiikan maisteriohjelmasta pääaineenani kotimainen kirjallisuus. Tällä hetkellä opiskelen sosiaalityöntekijäksi yliopistossa.

Olen myös suorittanut tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon tänä vuonna.

Päihde- ja järjestökentällä olen työskennellyt vuodesta 2010 alkaen. Toukokuussa 2011 aloitin projektisuunnittelijana Stop Huumeille ry:n juuri käynnistyneessä Fattaluuta-hankkeessa, jossa vastasin muun muassa sisältöjen kehittämisestä, kouluttamisesta, viestinnästä ja toimintamallin levittämisestä yhdessä koulutettujen vertaispalveluohjaajien eli fattaluutien kanssa. Syksystä 2018 alkaen työskentelin Kalliolan Setlementti ry:ssä, jossa vastasin ensin neuvontapiste Ne-Rån toiminnasta. Maaliskuusta 2019 alkaen koordinoin Naapurituottajat-hanketta, jossa koulutetaan päihdekuntoutujia tapahtumatuotannon moniosaajiksi. Vahvuuksiani ovat hanketyöskentely, verkostoituminen ja kehittäminen.

Vantaan kokemusasiantuntijapankki -hankkeen hankepäällikkö Raisa Saraniemi.

2/2020

5

Katri: Olen 35-vuotias nainen, lapsuuden Kotkassa kas-

vanut ja aikuisiän Lahdessa elänyt. Olen haalinut itselleni ammatteja pukuompelijasta myyjään, mutta se minne sydämeni kuuluu, on mielenterveys- ja päihdetyö, josta minulla on tutkintokin. Olen opiskellut myös sosiaalipsykologiaa. Tähtäimenä on saada vielä jonain päivänä amktutkinto terveysalalta (psykiatria) tai yliopistotutkinto sosiaalipsykologiasta.

Tein viisi vuotta töitä hankemaailmassa Lahden Harjulan Setlementin Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkussa nuorten kiusaamista kokeneiden jälkihoidon parissa. Kehitimme kiusaamisen jälkihoidon mallia ja toimimme kiusaamisasioiden asiantuntijatehtävissä valtakunnallisesti kouluttaen kiusaamisilmiöstä ja jälkihoidon merkityksestä.

Olen valmistunut Irti huumeista ry:n ja KoKoA ry:n kokemusasiantuntija-koulutuksesta keväällä 2016. Toimin vuodet 2016–2018 KoKoA ry:n Päijät-Hämeen aluevastaavana verkostoituen, kehittäen ja vieden eteenpäin alueen kokemusasiantuntija-toimintaa. Olen kokemusasiantuntijakouluttaja ja istun toista kautta KoKoA ry:n hallituksessa aluekoordinaattorina ja varapuheenjohtajana. Kaverit kertovat, että olen kannustava sekä optimistinen, hulluihinkin ideoihin, yksilön potentiaaliin ja yhteistyöhön uskova idealisti, joka toimii eikä epäröi.

Mitä muuta haluatte lukijoille kertoa?

Meille työparina keskeisiä elementtejä työskentelyssä ovat asiakasosallisuus, verkostot ja yhteistyö. Yhdessä tekeminen ja kehittäminen takaavat parhaan tuloksen, joten haluamme tehdä asioita keskustellen ja monialaisesti. Kokemusasiantuntijapankki-hanke on juuri sellainen kokonaisuus, jossa pääsemme tekemään yhteistyössä asioita intohimollamme eli kokemusasiantuntijuuden eteen. Haluamme valjastaa osaamisemme työhön, joka parhaimmillaan vaikuttaa sote-kentän asiakaslähtöisyyden parantumiseen, kokemusasiantuntijoiden osaamisen entistäkin näkyvämpään arvostamiseen, sekä yhteiskuntamme työmarkkinoihin monipuolistamalla kokemusasiantuntijoiden mahdollisuuksia osallistua työelämään.

Teksti: Toimitus Kuvat: Vantaan A-kilta ry

Vantaan kokemusasiantuntijapankki -hankkeen hanketyöntekijä Katri Salmi.

6 6

2/2020

Joku eristäytyneenä kotiin, joku laitokseen, joku ensisuojaan ja jollekin ei löydy suojaisaa paikkaa mihin painaa pään tyynyyn ja saada unta maailmanmenosta pahasta ja hyvästä ja hurjasta.

Dallaa vaan kaduilla ja etsii suojaisaa mestaa mihin voisi hetkeksi levähtää ja kokea hetken turvan tunteen ,vaikka se on vaan hetki joka äkkiä katoaa.

A-Kiltojen Liitto ry aloittaa verkkokoulutukset

T

oukokuussa järjestetään kaksi koulutusta verkossa: neliosainen vertaisohjaajakoulutus ja kolmiosainen yhdistystoiminnan koulutus.

Vertaisohjaajakoulutus on tarkoitettu vertaisryhmän ohjaajaksi aikoville ja vertaisryhmän ohjaajana melko äskettäin aloittaneille. Koulutuksen tavoitteena on, että osallistuja pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan vertaisryhmiä omassa A-killassaan. Lisäksi tavoitteena on, että osallistujalla on valmiuksia ryhmän konfliktitilanteiden kohtaamiseen ja omasta jaksamisesta huolehtimiseen sekä ymmärrystä vertaisuudesta ja ryhmädynamiikasta.

Yhdistystoiminnan peruskurssi sisältää yhdistyslain ja hallinnon perusteita. Koulutus sopii erityisesti yhdistystoiminnan vasta-alkajille. Tavoitteena on hyvien yhdistyskäytäntöjen oppiminen ja vahvistaminen A-killoissa. Koulutus sisältää osallistavia menetelmiä.

Verkkokoulutukseen osallistujalla tulee olla toimiva sähköpostiosoite, nettiyhteys, tietotekniset perustaidot ja kotona rauhallinen paikka keskittymiseen. Osallistujat saavat ennen koulutuksen alkua sähköpostissa kutsun ja tarkemmat ohjeet koulutukseen osallistumista varten.

Joku suojautuu ja hamstraa kaiken safkan ja paskapaperin kaupasta , jollain ei ole varaa ostaa varastoon vaan tyytyy sitä mitä jäljelle jää.

Kuljen huppu päässäni ja pääsen ihan uuteen universumiin kaikelta elämän pahalta ja hyvältä ja hurjalta menolta.

Välillä huppuni otan pois ja kuulen ja nään taas kaiken menon.

Jollain etukeno jollain takakeno ja joku ei liiku mihinkään vaan makaa ja joku lataa ja toinen vaan menee eteenpäin tyhjyyteen tai valoon tai pimeään taloon tai suojaan tai levähdys paikkaan.

Asioilla on tapana järjestyä olen kuullut monesti. Haluan uskoa siihen kaiken tämän hullunmyllyn ja elämän pingiksen kanssa.

Jotkut ristii kädet ja toiset ristin luona kumartuu ja toiset itkee ja toiset hymyilee ja elämän tarkoitus jossain jemmassa lymyilee.

Sami

Lisätietoa: www.a-kiltojenliitto.fi

2/2020

77

ETÄVERTAISTUKEA

Vertaisuutta tarjolla myös etänä

A-kiltalaisen vertaistuen vahvuus on yhteisöllisyys. Se mikä on omaleimaista A-kiltalaiselle yhteisöllisyydelle, on vertaisuuden jakaminen yli paikkakunta ja –aluerajojen. Tätä on ollut omiaan vahvistamaan erilaiset tapahtumat, koulutukset ja yhteiset sosiaalisen median kanavat.

Tästä A-kiltayhdistysten muodostamasta verkostosta on ollut nyt poikkeusoloissa hyötyä, kun on pitänyt kehitellä uusia tapoja olla henkisesti lähellä, mutta fyysisesti etäällä.

Facebookin A-kiltatoiminta-ryhmässä (610 jäsentä) tehdyn kyselyn mukaan käytetyin etävertaistuen väline on ollut puhelin, toiseksi käytetyin oli suljetut Facebook-ryhmät, kolmanneksi käytetyin oli oman A-kiltayhdistyksen etäryhmät erilaisilla alustoilla ja myös Alueen aamukahvit ovat antaneet vertaistukea. Toki tuloksissa on huomioitava se, että se tehtiin suljetussa Facebook-ryhmässä ja vastaajamäärä edustaa vain pientä osaa A-kiltalaisia.

A-kiltayhdistykset ovat ottaneet koronapandemian aikana jäsenistölle erilaisia etävertaistuen muotoja käyttöön.

Yleisin on ollut yhdistyksen kotisivuilla ja/tai Facebook-sivulla puhelinnumero, johon on voinut saanut soittaa, kun A-killan toimitila on ollut suljettuna. Myös Messenger on monissa A-killoissa käytössä.

Tässä muutamia poimintoja poikkeusajan toiminnoista eri puolilta Suomea: *tiedot 5.5.2020

Tampereella Chat-palvelut käyttöön Tampereen A-Kilta ry on yksi niistä, jotka kokivat poikkeustilanteen mahdollisuutena kokeilla jo pitkään harkinnassa ollutta Chat-palvelua. – Vertailin eri vaihtoehtoja ja kyselin muilta toimijoilta kokemuksia ja päädyttiin Tukinetin-alustaan, Elena Martikainen Tampereen A-killasta kertoo. – Myös helppo käytettävyys ja maksuttomuus, olivat valintaa vahvistavia tekijöitä. Maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin on Chat-palvelua tarjolla.

Vertaisohjaajana MM-ryhmässä ja Chat-palvelussa vastaajana toimiva Toni Vanhala kertoo, että varsinkin Chat-palvelut ovat hänen kokemuksensa mukaan tavoittaneet nuorempia ihmisiä, joilla huoli omasta päihteidenkäytöstä ja/tai masennuksen syvenemisestä. Vanhala toivookin Chatin jäävän pysyväksi toimintamuodoksi Tampereella.

Kaikilla on mahdollisuus muutokseen -vertaischat tarjoaa tukea, kun haluat päihderiippuvuudesta eroon. Vertaischatissa on aina keskustelemassa kanssasi vertainen, joka auttaa sinua eteenpäin muutoksessasi. Keskustellaan erilaisista päihteisiin liittyvistä aiheista joka viikko. Mahdollisuus muutokseen -vertaischat on auki joka maanantai klo 12–14, voit tulla ryhmächattiin keskustelemaan nimimerkillä, ei vaadi rekisteröitymistä.

A-voin chat torstaisin klo 13–15 Askarruttaako oma tai läheisesi päihteidenkäyttö poikkeusaikoina tai haluatko tukea päihteettömyyteen? Tule keskustelemaan avoimeen chattiin Tampereen A-Kilta ry:n ohjaajien kanssa.

TuKiltaan chat tiistaisin klo 14–16 Chatissa voit jutella Tampereen A-Kilta ry:n ohjaajien ja ryhmäläisten kanssa arjesta, hyvinvoinnista ja päihdeasioista. Chat on avoin kaikille.

Viikoittain vaihtuvia teemoja arjesta, hyvinvoinnista, elämän haasteista ja päihdeasioista. Kaipaatko juttuseuraa, tukea arkeesi tai päihteettömyyteen?

TAMPEREEN A-KILTA RY:N PÄIVYSTÄVÄ PUHELIN MA-PE klo 10–12 p. 040 595 8081 MM-ryhmä perjantaisin klo 17.30 Ryhmän tapaamiset on pidetty 20.3 lähtien Skypen kautta. Ryhmä jatkaa etänä niin kauan kuin on tarvetta. Etäryhmä toimii samalla tavalla kuin muutenkin eli luottamuksellinen ja suljettu vertaistukiryhmä, teemat menevät MM-ryhmä kevään aikataulun mukaan. Lisätiedot: MM-ryhmän ohjaaja Toni puh. 046 5801775.

Päivitetyt tiedot palveluista: tampereena-kilta.fi

8

2/2020

ETÄVERTAISTUKEA

Helsingissä tarjolla safkaa ja tsemppiä – Helsingin A-Kilta ry tarjoaa kokemusasiantuntijan tukea sekä etäpalveluohjausta puhelimitse, sähköpostitse ja Facebookissa Messengerin välityksellä, vastaava ohjaaja Jouko Väisänen ja kokemusasiantuntija Pekka Luukkonen kertovat.

Konkreettista apua tarvitseville tarjoamme maksutta lämminruoka-annoksia ja tulosteita, esim. Kela-lomakkeita.

– Noudatamme Safkaa ja tsemppiä -toiminnassa erittäin tarkkaa varovaisuutta, minkä vuoksi ruoanhakuajat sovitaan aina etukäteen ja ruoka jaetaan yksitellen ulkona etäisyyden päästä.

– Jotta emme unohtaisi Malmin yhteisötilasta tuttua leikkimieltä, järjestämme päihteettömiä tietovisoja ja muuta leppoisaa keskiviikkoisin klo 14, vastaava ohjaaja Jouko Väisänen kertoo.

KESKUSTELUAPU KORONAKRIISIN AIKANA LAUANTAISIN klo 14–18 p. 050 409 0344 Vastaava yhteisöohjaaja (Malmin yhteisötila, etukäteen sovittavat vierailut ja infot, puhelinapu epidemian aikana sekä lämminruoka-annosten noudon varaukset) Jouko Väisänen p. 040 779 6784 ma–pe klo 9–15.00 ohjaaja.jokke@helsinginakilta.fi.

Kokemusasiantuntija, ohjaaja (Maunulan terveysasema, Suursuon sairaala, Malmin yhteisötila, puhelinapu epidemian aikana) Pekka Luukkonen p. 050 441 2164 ma–pe klo 8.45–15.45 kokemusasiantuntija.pekka@helsinginakilta.fi Päivitetyt tiedot palveluista: helsinginakilta.fi

Kemijärvellä etäasiointiapua sekä yhteydenpitoa Koillis-Lapin A-kilta ry toimii Kemijärvellä. – Olemme tavoittaneet etänä A-kiltalaisia pääosin puhelimen, Messengerin ja Facebook-ryhmien kautta, päivätoiminnasta vastaava Jaana Soppela kertoo. Puheenjohtaja Pekka Välimäki on antanut puhelimitse vertaistukea sekä auttanut mm. apteekki- ja kauppakäynneillä.

– Tukihakemusten täyttö onnistuu myös etänä, Jaana Soppela kertoo. Osa kykenee etänä opastettuna tekemään hakemuksen ja osa tarvitsee päiväkeskukseen tuloa, tällöin varataan yksityisaika. Muutama henkilö käy erikseen kerran viikossa pesemässä pyykkinsä, hakemassa talousveden ja peseytymässä. – Olemme jokaisen käynnin jälkeen asianmukaisesti puhdistaneet tilat, Soppela kertoo.

A-kilta toimii myös linkkinä seurakuntien ruokapussipalvelun kanssa, A-kilta antaa seurakuntien ruokapussipalvelulle tiedot avuntarvitsijoista. Yhteistyössä kaupungin avokuntoutuksen kanssa Pekka Välimäki toimii vertaisohjaajan ominaisuudessa kotikäynneillä, näissä käyntimäärissä on nyt koronapandemian aikana ollut nousua.

Koronapandemian aikana perustettu suljettu Facebook-ryhmä Toikkalaiset on tavoittanut 74:stä kävijästä 37. https://www.facebook.com/koillislapinakiltary.toimintapaivat https://www.lappilaiset.fi/ihmisille/ajankohtaista/korona-apu-lapissa/

2/2020

9

ETÄVERTAISTUKEA

Kuppikunta kokoontuu kolmesti viikossa Meet-ryhmään – Aloitimme Hangout Meet -etävertaisryhmät 27.3. Mukana on ollut 3–7 henkeä keskustelemassa vaihdellen eri päivinä, kertoo Markku Turunen Kuppikunta A-killasta Kuopiosta.

– Tekniikka on toiminut yllättävän hyvin, ei ole valittamista sen suhteen. Osallistujille lähetetään linkki sähköpostiin tai puhelimeen viestillä ja sitä klikkaamalla pääsee mukaan.

Turusen mukaan, Googlen Meet -palvelu valikoitui, koska se on helppokäyttöinen ja kaikki pääsevät mukaan riippumatta päätelaitteesta. Myöskään erillisiä tunnuksia tai tiliä ei tarvita. Älypuhelimeen voi ladata sovelluksen, jolla osallistua tai sitten soittaa puhelun. Läppärillä tai tabletilla osallistuminen toimii myös.

Meet helpottaa yhteydenpitoa ja eristyksissä olemista. Yksinäisyyden tunne vähenee, kun näkee tutun kiltalaisen kasvot, ja tietää mitä kuuluu. Ryhmä kokoontuu kolme kertaa viikossa maanantaisin ja perjantaisin klo 17. aiempien kokoontumiskertojen paikoilla ja keskiviikkona klo 11. avoimen aukiolon tilalla.

Lisätietoa: Facebookista @kuppikunta

Valtakunnallisia ryhmiä Whatsapp-ryhmään QR-koodilla A-Kiltojen Liitto ry:n viestintäjaoston jäsen Veli-Pekka Tapola perusti Whatsapp-ryhmän kootakseen Akiltalaisia yhteen.

Oululaisen Tapolan mukaan ryhmään on liittynyt A-kiltalaisia yli kymmeneltä eri paikkakunnalta ympäri Suomen. Oheisesta QR-koodista pääset liittymään mukaan. Tervetuloa!

Eivirallinen toipujaryhmä Messengerissä Iltaisin kokoontuu Facebook Messenger -ryhmä, joka on vapaamuotoinen iltarupattelu-ryhmä. – Ryhmän nimikin sen jo kertoo, tuetaan ja tsempataan huumoria unohtamatta, Kuppikunta A-kilta ry:stä Helinä Hakanen kertoo.

Iltaringissä on ollut mukana vaihtelevasti 3–8 henkeä eri puolilta Suomea ja myös yksi opiskelija.

Lisätietoa: Facebookista @kuppikunta

Kiltanaiset Kello kahden kahveilla

Alueen aamukahvit

Kello kahden kahvit -ryhmä on kokoontunut joka päivä Microsoft Teams –alustalla koronarajoitusten alusta lähtien. Yksi ryhmän perustajista, Minna Hämäläinen kertoo, että osallistujia virtuaalikahveille on eri puolilta Suomea.

Järjestökoordinaattori Kirsi Mäki aloitti maaliskuussa Pohjois-Suomen alueella Alueen aamukahvit Messengerissä.

– Nyt kolme kertaa olemme sovitusti tavanneet ja kiinnostusta on ollut niin paljon, että Messengerin sijaan neljäs kerta toukokuussa toteutetaan Microsoft Teams -tapaamisena, Kirsi Mäki kertoo. Alueen 16:sta A-killasta yhdeksästä on parhaimmillaan osallistuttu tapaamiseen. – Toiveena on ollut, että näitä virtuaalisia aamukahveja Pohjois-Suomessa jatketaan myös poikkeustilan jälkeen, Mäki kertoo.

– Ryhmä kokoontuu nyt toukokuussa sovitusti viikoittain, on myös iltakokoontumisia. Vakiintuneiden päivien lisäksi, kaikilla ryhmän jäsenillä on mahdollisuus kutsua ryhmä koolle myös muulloin tarvittaessa.

Vapaamuotoisen jutustelun lisäksi keskustelua syntyy myös suunnitellusti eri teemojen ympärille.

– Esimerkiksi Maaret Kallion Lujasti lempeä –harjoituskirjaa olemme ryhmässä hyödyntäneet.

Myös Kiltanaiset-ryhmä Facebookissa on pidetty aktiivisena tänä poikkeusaikana. Ja se on myös vakiintunut paikaksi, missä Kello kahden kahvit –ryhmästä tiedotetaan.

Lisätietoa näistä antaa A-Kiltojen Liitto ry:n naisjaoston puheenjohtaja Minna Hämäläinen p. 040 517 0229.

10

2/2020

2/2020

11

TOIPUMISTARINA

Vuonna 2013 Marianne valmistui media-assistentiksi. Korppi-teos syntyi Raittilan taidepajassa vuonna 2019.

Marianne M

arianne (28 v.) tutustui A-kiltatoimintaan päihdekuntoutusjaksolla Tervalammella. Kuntoutuslaitosjaksolla hän pääsi tutustumaan, ja lopulta kiinnittyi, Helsingin A-killan naistenryhmän vertaistuen piiriin.

– Alkoholisoiduin jo 18-vuotiaana. Se oli sellaista aamusta iltaan juomista.

– Noin 15-vuotiaasta saakka olen kärsinyt masennuksesta.

Nuorisoasemalla kävin juttelemassa. Vasta vuonna 2016 minulla todettiin kaksisuuntainen mielenterveyden häiriö.

A-klinikka Oy:n Päihdesairaalassa Marianne pakotettiin kutomaan. Tai siltä se hänestä aluksi tuntui. Mariannella on aina ollut tarve tehdä käsillä.

– Kun sain päihteiden käytön hallintaan, ottivat rahapelit vallan. Olin jo aiemmin joutunut vuokrarästejä maksattamaan vanhemmillani. Vertsiryhmässä kuulin Peliklinikasta ja kävin siellä. Alkuun välttelin kaupoissa käyntejä, joissa oli rahapelikoneita. Nyt pystyn jo käymään.

Mariannen kaksisuuntainen mielenterveyden häiriö on ollut nyt oireeton kaksi vuotta.

– Lääkitys nosti painoani, jota olen nyt saanut pudotettua useampia kymmeniä kiloja. Käänteentekevä hetki oli se, kun en jaksanut 10 minuutin matkaa kävellä hengästymättä. Kävelen ja kiinnitän huomiota syömiseeni. Hyvinvointini on selvästi lisääntynyt.

Koronapandemian aiheuttaman poikkeustilan aikana kutimille on ollut entistä enemmän käyttöä. Osa sukista on lähtenyt jo maailmalle. Nyt Marianne on jo viisi vuotta kutonut.

12

2/2020

Kotona Marianne käy vain nukkumassa. – Päivät ja illat vietän päiväkeskuksissa, koska tarvitsen päiviini tekemistä ja sosiaalisuutta. A-killassa käyn yleensä parista kolmeen kertaa viikossa päivisin, iltaisin käyn Raittilassa.

Lapsuuden Marianne vietti omien sanojensa mukaan ihan tavallisessa perheessä. – Isäni aloitti juomisen vasta kun olin vanhempi. Hänen ansiostaan itsekin hakeuduin hoitoon. Isäni raitistui vuotta ennen minua. Raittius on selkeästi yhdistänyt meitä lisää.

Teksti: Tuija Tamsi-Lehtinen Kuvat: Marianne, Tuija Tamsi-Lehtinen

2/2020

Haastattelin Mariannea ennen poikkeustilaa ja koronapandemiaa. Kysyin häneltä jälkeen päin lyhyesti, että miten poikkeustila on vaikuttanut hänen arkeensa.

– Nyt kun kaikki matalankynnyksen paikat ovat poikkeuksellisesti kiinni, ja aika käy pitkäksi, olen muuttanut väliaikaisesti äitini luo.

Etävertaistukea olen saanut 2–3 krt viikossa Raittilasta Zoom-yhteyden kautta sekä torstaisin Vertsitapaamisista. Näillä on merkitystä.

13

Peliongelmissa tukea ja ohjausta Peluurista

P

eliongelmiin on saatavilla tukea myös etänä. Yksi tuen tarjoajista on Peliklinikka ja sen valtakunnallinen Peluuri-palvelu. Peluurin palvelut ovat tarjolla ympäri Suomen sekä suomeksi että ruotsiksi pelaajille, läheisille ja peliongelmia työssään kohtaaville. Palvelut ovat maksuttomia ja luottamuksellisia

Samoin kuin minkä tahansa riippuvuuden synnyn taustalta, löytyy peliriippuvuudenkin taustalta käsittelemättömiä tunteita. Osa ongelmapelaajista on käyttänyt pelaamista ahdistuksen, paniikkihäiriön ja mielenterveyden häiriöiden lieventämiseen. – Häpeä ja syyllisyys monesti viivästyttävät asiasta puhumista ja avun hakua, Alihanka kertoo.

– Ongelmallisesti pelaavien joukko on hyvin moninainen.

On eläkeläisiä, nuoria, miehiä, naisia, isiä, äitejä, hyvin menestyviä, moniongelmaisia. Stereotyyppistä peliriippuvaista ei ole, kertoo uraauurtavaa verkkopohjaista työtä peliriippuvaisten parissa vuodesta 2007 tehnyt Timo Alihanka.

Peluurin puoleen voi kääntyä, kun rahapelaaminen haittaa elämää ja etsii ammattitaitoista ja kannustavaa keskustelukumppania. Tarjolla on myös vertaistukea, oma-apuvälineitä sekä vinkkejä ja keinoja pelaamisen hallintaan. Myös digipelaamisen ongelmiin saa apua. Keväällä 2020 aloitettu Restart-ohjelma on tarkoitettu digipelaajille. Sinne on haku meneillään.

Peluurin Peli poikki -ohjelmassa terapeuttina toimivan Alihangan mukaan peliriippuvuus on moninaistunut näiden 13 vuoden aikana, kun hän on ollut asiakastyössä.

– Netissä rahapelaaminen on tullut jäädäkseen. Rahan arvo unohtuu nopeasti, jolloin helposti esimerkiksi pikavipit tulevat kuvioihin ja ongelmat moninaistuvat. Ei ole harvinaista, että nuorilla aikuisilla velat voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin. Tämä on huolestuttavaa, Alihanka kertoo.

Peli poikki -ohjelma on kahdeksan viikon intensiivinen ohjelma, jossa tukena on oma terapeutti. Hoito koostuu oman opiskelun, tehtävien, keskustelufoorumin ja terapeutin kanssa käytävien puhelinkeskustelujen yhdistelmästä. Ohjelman aikana asiakas päättää haluaako pistää pelin poikki kokonaan vai laittaa sille rajat. Ohjelmassa on myös vuoden mittainen seurantajakso.

Peliklinikka Peliklinikka on rahapeliongelmiin erikoistunut palvelukokonaisuus, josta saa apua myös muusta digipelaamisesta ja netin liikakäytöstä aiheutuviin haittoihin. Peliklinikka on pääkaupunkiseudun kuntien, järjestöjen ja valtion yhteishanke.

Lisätietoa: peliklinikka.fi

14 4/2020

2/2020

Puhuminen ja kuulluksi tuleminen ovat avain toipumisessa. – Jokaiselle asiakkaalle räätälöidään omaan elämäntilanteeseen sopiva tapa lähestyä asiaa. Ei ole tavatonta, että henkilöllä on useita eri riippuvuuksia. Jos on kokemusta päihderiippuvuudesta ja siitä toipumisesta, voi näitä päihdetoipumiseen liittyviä keinoja hyödyntää myös peliriippuvuudesta toipumisessa, Alihanka kertoo.

Kukaan ei ole suojassa pelaamiselta ja sen muuttumisesta ongelmaksi. Oma tai läheisen huoli on hyvä mittari.

Koskaan ei ole liian myöhäistä hakea apua.

Teksti: Tuija Tamsi-Lehtinen

Peluurin valtakunnalliset palvelut •

Monenlaisia verkossa ja puhelimitse toimivia anonyymejä ja maksuttomia palveluita pelaajille.

•

Peluurin auttava puhelin ja chat.

•

Verkkopohjainen Peli poikki -hoito-ohjelma.

•

OmaPeluuri -vertaistukea ja apua ammattilaisilta verkossa.

•

Avoimet Valtti & Hertta -foorumit pelaajille ja läheisille.

Peluurin auttava puhelin 0800 100 101 •

Kun pelaaminen haittaa, soita Peluurin auttavaan puhelimeen arkisin klo 12–18.

•

Voit keskustella asiantuntijan kanssa kaikesta pelaamiseen liittyvästä.

•

Maanantaisin palvelemme myös ruotsiksi.

Lisätietoa: peluuri.fi

2/2020

15

TIEDOTE

Rahapelien pelaaminen riskitasolla on vähentynyt – peliongelmat ovat yhtä yleisiä kuin ennenkin Yksittäisiä, lieviä haittoja aiheuttava rahapelien pelaaminen ”riskitasolla” on vähentynyt Suomessa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemä tutkimus. Vuonna 2019 tehdyn tutkimuksen mukaan 11 prosenttia suomalaisista oli pelannut riskitasolla kuluneen 12 kuukauden aikana. Edellisessä, vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksessa riskitasolla pelaavien osuus oli 15 prosenttia. Riskitasolla pelaaminen on vähentynyt sekä miehillä että naisilla.

Riskitason rahapelaaminen tarkoittaa pelaamista, joka aiheuttaa yksittäisiä haittoja ja edeltää usein varsinaisen rahapeliongelman kehittymistä. Suomalaisista 3 prosentilla eli noin 112 000 ihmisellä oli vuoden 2019 tutkimuksen mukaan rahapeliongelma. Heidän osuutensa on pysynyt samana vuodesta 2007 lähtien.

Peliongelman vakavin muoto, todennäköinen rahapeliriippuvuus, oli tutkimuksen mukaan viime vuonna 1,4 prosentilla eli noin 52 000 suomalaisella.

Sen sijaan rahapelien pelaaminen ilman ongelmia on tutkimuksen mukaan yleistynyt. Rahapelien pelaajien määrä ei muuttunut vuosien 2015 ja 2019 välillä, mutta pelaamisen tiheydessä tapahtui muutoksia: harvemmin kuin kuukausittain pelanneiden osuus suomalaisista lisääntyi, tätä useammin pelaaminen puolestaan väheni.

Tutkimukseen vastanneista 78,4 prosenttia oli pelannut vähintään yhtä rahapelityyppiä 12 viime kuukauden aikana.

Vuonna 2019 2,5 prosenttia pelaajista kulutti puolet rahapelien kokonaiskulutuksesta. Kun tutkimuksen mukaan kaikkiaan 2 917 000 Manner-Suomessa asuvaa henkilöä pelasi rahapelejä vuonna 2019, niin heistä 72 000 kulutti puolet koko sen vuoden potista. Veikkauksen osuus internetpelaamisen kulutuksesta oli 83,6 prosenttia, ja muiden pelitarjoajien 16,4 prosenttia. ”Muiden kuin Veikkauksen rahapelejä pelaa suhteellisen pieni porukka, jos vertaa Veikkauksen pelejä pelanneiden määrään. Toisaalta ulkomaisissa nettipeleissä liikkuvat isot rahat. Nyt onkin tärkeää seurata, miten kotimaisten rahapeliautomaattien sulkeminen koronaepidemian takia vaikuttaa nettipelaamiseen”, miettii THL:n erikoistutkija Anne Salonen.

Joka viidennellä on lähipiirissään rahapeliongelma Runsas viidennes (21,1 %) tutkimukseen vastanneista kertoi, että ainakin yhden läheisen pelaaminen oli ollut ongelmapelaamista. Läheisen peliongelma koskettaa siis noin 790 000:ta henkilöä, ja heidän osuutensa on kasvanut.

Salosen mukaan tulos saattaa kertoa myös siitä, että suomalaisten tietoisuus rahapeliongelmasta on lisääntynyt, ja aiheesta puhutaan aikaisempaa avoimemmin ja rohkeammin.

THL on seurannut rahapelien pelaamista, peliongelmien yleisyyttä ja pelaamiseen liittyviä asenteita ja mielipiteitä vuodesta 2007 lähtien neljän vuoden välein 15–74-vuotiaille suomalaisille tehdyllä väestötutkimuksella. Vuonna 2019 tutkimukseen osallistui 3994 suomalaista. Tilastokeskus teki haastattelut puhelinhaastatteluina. THL teki tutkimuksen sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. STM myös rahoitti tutkimuksen (arpajaislaki 52 §).

THL julkaisee tutkimuksen tulokset vaiheittain; nyt julkaistaan ensimmäisenä rahapelaamista ja peliongelmia koskevat päätulokset. Rahapelaamiseen liittyviä asenteita ja mielipiteitä koskevat tulokset julkaistaan myöhemmin tänä vuonna.

Netissä pelaaminen on yleistynyt Runsas kolmannes vastaajista (36,3 %) oli vuonna 2019 pelannut rahapelejä netissä. Heidän osuutensa kasvoi 12,7 prosenttiyksiköllä vuodesta 2015.

Samanaikaisesti ulkomaisten rahapelien pelaajien osuus kasvoi 3,3 prosentista 5,4 prosenttiin. Lähes kaikki (98,1 %) muiden kuin Veikkauksen rahapelejä pelanneet olivat pelanneet myös Veikkauksen rahapelejä.

Lähde: Anne Salonen, Heli Hagfors, Kalle Lind, Jukka Kontto, Rahapelaaminen ja peliongelmat – Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL, Tilastoraportti 8/2020.

Lisätietoja: Anne Salonen, erikoistutkija THL, puh. 029 524 8125 etunimi.sukunimi@thl.fi Mari Pajula, erityisasiantuntija STM, puh. 029 516 3040 etunimi.sukunimi@stm.fi

16

2/2020

ALUEILTA

”Talouskoulutus yllätti minut erittäin positiivisesti”

T

akuusäätiön ja A-Kiltojen Liitto ry:n yhteistyönä järjestettiin pääsiäisviikolla aluekoulutuspäivä talous- ja velka-asioista. Koulutus oli samalla A-Kiltojen Liiton historian ensimmäinen verkossa, siis videovälitteisesti, toteutettava koulutus. Koulutusalustana oli Microsoft Teams ja tekniikka toimi hyvin.

pahemmin ollut. Toiveena oli saada vinkkejä talouden tasapainon ylläpitämiseen ja tietoa siitä, miten ylivelkaantumista voi hoitaa. Ja toive toteutui! ”Tällaista tietopläjäystä velka-asioista voisin suositella A-kiltalaisille laajemminkin”, oli erään osallistujan kommentti.

Koulutus todellakin on mahdollista toteuttaa toistekin, mikäli kiinnostusta on.

Hyvä oli myös kouluttaja, Takuusäätiön aluekoordinaattori Taina Rajanen, joka oli laatinut tiiviin ja kattavan tietopaketin ja esitti asiansa selkeästi, kuten yksi osallistujista kiitti ja kehui.

Ja se videoyhteys, sekin sai kiitosta: ”Viihdyin hyvin, kun näkee ihmisiä ihan elävinä naamoina eikä vain kuvina.”

Koulutuksessa oli mahdollista myös kysyä omaa mieltä askarruttavista asioista. ”Sain uutta ja ajankohtaista tietoa, jota voin hyödyntää muiden auttamisessa ja mahdollisesti myös omassa elämässäni”, osallistuja totesi. Toinen kertoi, että talouskoulutus yllätti positiivisesti, koska ennakko-odotuksia ei

2/2020

Teksti: Kirsi Mäki järjestökoordinaattori-koulutussuunnittelija A-Kiltojen Liitto ry

17

TP

Teemaviikko teki näkyväksi omaisten tuen tarpeita

P

äihde- ja mielenterveysongelmat kuormittavat niistä kärsivien ihmisten lähipiiriä. MIPA-hankeverkosto tekee näkyväksi omaisten tuen tarpeita teemaviikolla.

Päihde- ja mielenterveysongelmat kuormittavat niistä kärsivien ihmisten lähipiiriä. Omaisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi tarvitaan kyselytutkimuksen mukaan toimivia päihde- ja mielenterveyspalveluja, vertaistukea ja lähiyhteisön arkista välittämistä.

Omaisten teemaviikolla 4.–9.5.2020 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA 2.0) hankeverkosto teki näkyväksi omaisten asemaa ja tuen tarpeita sosiaalisessa mediassa.

Omaisten jaksaminen on tutkimusohjelmaan osallistuvien järjestöjen yhteinen huolenaihe.

Joka kolmas omainen koki vaikeaksi selviytyä päivittäisistä toimista.

Hankkeessa tehtiin loppuvuonna 2019 aihetta koskeva kysely.

Kyselyyn vastasi 363 omaista – vanhempia, puolisoja, lapsia, sisaruksia – jotka hakivat järjestöistä tukea itselleen. Tilanteet perheissä olivat kuormittavia ja ongelmat pitkittyneitä.

Läheisellä oli usein samanaikaisesti sekä mielenterveys- että päihdeongelma. Lisähuolta monille toivat läheisen rahapeliongelmat, taloudelliset vaikeudet, työttömyys, rikoskierre tai asunnottomuus.

Omaisten hyvinvoinnissa oli kyselyn tulosten mukaan monia ongelmia. Joka kolmas omainen koki vaikeaksi selviytyä päivittäisistä toimista. Läheistä koskevan huolen keskellä oli vaikea rentoutua. Kyky ajatella selkeästi ja tehdä päätöksiä arjessa oli heikentynyt. Läheisen päihde- tai mielenterveysongelma oli usein etäännyttänyt perheenjäseniä toisistaan. Moni koki toivottomuutta tulevaisuuden suhteen.

Tutkimuksessa kirkastui päihde- ja mielenterveyspalvelujen merkitys ei vain ongelmista kärsivien ihmisten vaan myös heidän omaistensa hyvinvoinnin näkökulmasta. Paremmin voivat omaiset, joiden läheinen sai ongelmaansa hoitoa tai muita tukipalveluja. Tuen antaminen ei ollut tällöin vain perheenjäsenten vastuulla.

Usein apua ei kuitenkaan ollut saatu tai haettu. Omaisista kolmannes eli tilanteessa, jossa läheinen oli palvelujen ulkopuolella.

”Toivoisin läheiselleni ammattilaisen apua, koska itse omaisena ei näe enää kokonaisuutta vaan uppoaa itse liikaa lapsensa asioihin.”

Palvelujärjestelmässä nähtiin myös puutteita. Yli puolet omaisista, joiden läheinen oli palvelujen piirissä, piti palveluja riittämättöminä. Mitä myönteisemmin omaiset arvioivat läheisensä saamia palveluja, sitä parempi oli heidän hyvinvointinsa.

Myös toimiva yhteys läheisen hoitotahoon vahvisti hyvinvointia. Yhteys toimi usein puutteellisesti. Lähes puolet omaisista ei saanut hoitavalta taholta lainkaan tietoa läheisensä tilanteesta.

”Toivoisin, että lapsi saisi hoitoa ja minutkin kutsuttaisiin mukaan. On raskasta, kun ei tiedä mikä on tilanne.”

Omaiset jäävät liian usein yksin vaikeissa elämäntilanteissaan.

Tuen hakeminen kuitenkin kannattaa. Erityisen tärkeää omaisten hyvinvoinnille oli ystäviltä ja sukulaisilta arjessa saatu tuki: ymmärtävä ja leimaamaton suhtautuminen, kuunteleva korva ja kokemus ymmärretyksi tulemisesta. Tässä voimme kaikki olla tuntemiemme omaisten tukijoukkoina.

Usein häpeä vaikeuttaa elämäntilanteen sanoittamista muille.

Häpeän tunne oli hälventynyt esimerkiksi järjestöjen tarjoamissa vertaisryhmissä.

18

2/2020

”Vertaisryhmän ansiosta voin paljon paremmin ja jaksan olla läheiseni tukena! Jokainen tapaaminen on antanut voimaa ja toivoa.”

Omaisen osa on rakas ja raskas. Sitä voidaan onneksi helpottaa monella tavalla (ks. infograafi artikkelin alla). Keskeinen rooli on palvelujärjestelmällä, jossa ongelmiin saa apua matalalla kynnyksellä ja jossa tuetaan perhelähtöisyyttä ja omaisten huomioimista ongelmien hoidossa.

Pääosin kolmannen sektorin tarjoaman vertaistuen saamista tulee helpottaa. Jotta kynnys hakea apua madaltuisi, tarvitaan ongelmiin liittyvän stigman purkamista. Omaisten tarjoama tuki on arvokasta. Myös omainen ansaitsee tukea ja arvostusta.

Sitaatit ovat tutkimuksessa tehdystä kyselystä. Lisätietoja tutkimuksesta: bit.ly/mipa_omaiset.

Teksti ja infograafi: Sari Jurvansuu

Lisätietoja: tutkija Sari Jurvansuu, p. 046 921 0804 tutkimuspäällikkö, hankekoordinaattori Jouni Tourunen, p. 040 1368 058 etunimi.sukunimi@a-klinikka.fi

MIPA 2.0 -hankeverkosto A-Kiltojen Liitto ry, A-klinikkasäätiö, Diakoniaammattikorkeakoulu, EHYT ry, FinFami – Uusimaa ry, Irti Huumeista ry, Kuntoutussäätiö, Mielenterveyden keskusliitto, MIELI Suomen Mielenterveys ry, Sininauhaliitto, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, sosiaalityön tutkinto-ohjelma, Tukikohta ry

2/2020

19

Älä jää yksin – tukea on tarjolla

Tietoa ja vertaiskokemuksia

Yhdessä potilasyhdistysten kanssa

Tukea sairastuneelle ja läheisille

Vertaistalo.fi on osa Terveyskylää, jota rakennetaan Vertaistalosta löydät potilasyhdistysten tarjoaman vertaistuen.

Suomen yliopistosairaaloiden yhteistyönä.

OLKA koordinoi palvelun kehittämistä yhdessä potilasyhdistysten kanssa.

20

2/2014 VESI posti

2/2020 2/2019

Vesipostiristikko

www.sanaris.fi / laadinta Erkki Vuokila, ulkoasu Heli Kärkkäinen Ristikon ratkaisun löydät www.a-kiltojenliitto.fi » Vesiposti verkossa.

Vesiposti-lehden tilaus- ja palvelukortti Kestotilaus (4 x v.) 15 euroa/ v.

Postimerkki

Tilaan Vesiposti-lehden Tilauksen peruutus Lehden toimitusosoite Nimi Lähiosoite Postinumero -ja toimipaikka

A-Kiltojen Liitto ry Itsenäisyydenkatu 17 B 3.krs 33500 TAMPERE

Osoitteenmuutos Vanha osoite Uusi osoite Postinumero -ja toimipaikka Käsittelemme henkilötietoja henkilötietolain ja tietosuoja-asetuksen mukaisesti.

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset myös puh.0400 394 869 vesiposti@a-kiltojenliitto.fi, www.a-kiltojenliitto.fi

2/2020

21

A-KILTOJEN LIITTO RY Jäsenyhdistykset Anjalankosken A-kilta ry Inkeroistentie 26 46900 Myllykoski puh. 050 9186 538 akilta.anjalankoski@gmail.com Espoon A-kilta Hykaa ry Ajurinkuja 4 02650 Espoo puh.(09) 541 4634 espoonakilta1@gmail.com www.hykaa.fi Etelä-Saimaan A-kilta ry Valtakatu 23 53600 Lappeenranta puh. 050 571 3178 esakilta@gmail.com https://akiltalappeenranta. wixsite.com/esakilta Harjavallan A-kilta ry Samonkatu 6 A 1 29200 Harjavalta puh.044 9252 539 akilta.harjavalta@gmail.com Haukiputaan A-kilta ry Simppulanharjuntie 14 C 5-8, 90830 Haukipudas haukiputaan.akilta@gmail.com Helsingin A-kilta ry Malmin yhteisötila Postitalo / Ala-Malmin tori 1 B 00700 Helsinki p.050 4090 344 (pj.) toiminnanjohtaja.marjo@ helsinginakilta.fi www.helsinginakilta.fi Hollolan A-kilta ry Mallasharjuntie 3 15860 Hollola puh. 040 534 6511 hollolan.akilta@hotmail.com http://hollolanakiltary.site11.com Hyvinkään A-kilta ry Sahanmäenkatu 1 05800 Hyvinkää p. 044 0911 812 p. 040 6733 382

Inkoon A-kilta ry Grönkullantie 52 10210 Inkoo p. 050 4322 957 Joensuun A-kilta ry Yläsatamakatu 28 80100 Joensuu Jokilaaksojen A-kilta ry Valtakatu 11 A 4 84100 Ylivieska puh. 044 4195 338 Jyväskylän A-kilta ry Taitoniekantie 14 40740 Jyväskylä puh. 0400 541 365 ali.leinonen@a-kilta.net www.a-kilta.net Jämsänjokilaakson A-kilta ry Kiltakallio Maskulankatu 1 42100 Jämsä puh. 040 8313 173 jamsanjokilaaksonakilta@co.inet.fi http://personal.inet.fi/yhdistys/ jamsanakilta Järvenpään A-kilta ry puh. 040 144 5877 akiltajpaa@gmail.com Kajaanin A-kilta ry Kainuunkatu 9 87100 Kajaani puh. 044 2925 354 kajaanin.a_kilta@luukku.com Kangasalan A-kilta ry Myllystenpohjantie 4 36200 Kangasala kangasalana-kilta@outlook.com Kankaanpään A-kilta ry Kemin A-kilta ry Ratavartijantie 18 94720 Kemi puh. 0400 889 962 kemiakilta@gmail.com Kerimäen A-kilta ry

Hämeenlinnan Seudun A-kilta ry

Keski-Lapin A-kilta ry

Iisalmen A-kilta ry Pohjoinen puistoraitti 1 B 8 74100 Iisalmi puh. 045 1859 127 iisalmen.akiltary@gmail.com

Keskipisteen A-kilta ry Lehtomäentie 39 92600 Pulkkila puh. 044 9175 590

Imatran A-kilta ry Kauppakatu 9 55120 Imatra puh. 040 5380 150 akilta.imatra@gmail.com www.imatran-a-kilta-ry.webnode.fi

Keuruun A-kilta ry Runkotie 4 G 37 42700 Keuruu puh. 044 7742 700 keuruunakiltary@gmail.com

Kirkkonummen A-kilta ry Pappilantie 1 A 02400 Kirkkonummi puh. 050 4359 884 kirkkonummenakilta@gmail.com Kiteen A-kilta ry Kiuruveden A-kilta ry Koillis-Lapin A-kilta ry Rinnetie 1 98120 Kemijärvi puh. 040 684 1092 koillislapinakilta@gmail.com Kuhmon A-kilta ry Karhunpolku 3 A 88900 KUHMO p. 044 7970 443 kaisa.karhu-harkonen@kainuu.fi Kuopion A-kilta ry Mäkikatu 11 70110 Kuopio puh. 045 1134 245 pj.lappalainen@gmail.com

Läntisen Uudenmaan A-kIlta ry Felix Fromin katu 4 10300 Karjaa puh.( 019) 230 768 a-kilta.lantisenuudenmaan@ wippies.fi Marttilan A-kilta ry Härkätie 773 21490 Marttila p. 050 5971 447 akilta.marttila@gmail.com Minnea A-kilta ry Prännätienite 20 A 61800 Kauhajoki p. 040 360 0769 tukiryhma.minnea@gmail.com Mäntän Seudun A-kilta ry Koskelankatu 38 35800 Mänttä puh. 040 1973 669 ms.akilta4@gmail.com Nilsiän A-kilta ry

Kuppikunta A-kilta ry kuppikunta.kuopio@gmail.com www.kuppikuntaakilta.yhdistysavain.fi

Nokian A-kilta ry Yrittäjäkatu 24 37100 Nokia nokian.akilta.ry@gmail.com

Kuusamon A-kilta ry

Nurmeksen A-kilta ry

Kuusankosken A-kilta ry

Nurmijärven A-kilta ry Punamullantie 12 01900 Nurmijärvi

Kymen A-kilta ry puh. 040 5599 658 Lahden A-kilta ry Vuorikatu 14, 15110 Lahti p. 040 8709 597 akiltalahti@gmail.com

Oulun A-kilta ry Hintantie 24 90500 Oulu puh. 041 445 5350 oulun.a-kilta@dnainternet.net

Laitilan Seudun A-kilta ry Kaukolantie 19 23800 Laitila puh. (02) 851 302 laitilan.akilta@gmail.com www.lailanet.fi/a-kilta

Pellon A-kilta ry

Lempäälän A-kilta ry Lieksan A-kilta ry Lohjan A-kilta ry Immulantie 2 08500 Lohja p. 040 4711 185 lohjanakilta2018@gmail.com Lopen A-kilta ry Taarintie 3 12700 Loppi loppia.kilta1ry@gmail.com

Pieksämäen A-kilta ry Kirkkotie 3 76150 Pieksämäki puh. 045 1506 322 pieksamaen.a.kilta@luukku.com Pohjois-Kymen A-kilta ry Oikokatu 2 B 12 45100 Kouvola puh. 050 5012 466 pohjois-kymen.a-kilta@luukku. com Pohjois-Lapin A-kilta ry Koppelontie 1041, 99800 Ivalo puh. 046 6387 672/ A. Pasanen akilta.ivalo@gmail.com Poppoo6 A-kilta ry

22

2/2020

A-kiltatoiminta on päihteetöntä, vapaaehtoisuuteen perustuvaa ja monimuotoisesti toteutettavaa vertaistukitoimintaa päihdeongelmaisille ja päihdetoipujille sekä heidän läheisilleen. A-killat ovat yhteiseltä arvopohjalta toimivia itsenäisiä yhdistyksiä.

Savonlinnan A-kilta ry Kiesitie 3 57210 Savonlinna puh. 044 5478 367

Porin A-kilta ry Vapaudenkatu 1 28100 Pori puh. (02) 641 6040 akiltapori@gmail.com www.a-kiltapori.fi

Seinäjoen A-kilta ry Siilinjärven A-kilta ry Sulkavantie 4 71800 Siilinjärvi

Porvoon A-kilta ry Pyhäjärven A-kilta ry Vanha Pyhäjärventie 7 86800 Pyhäsalmi puh. 040 5944 540 pekkaitapalo@gmail.com

Sotkamon A-kilta ry Torikatu 1 88900 Sotkamo

Raahen A-kilta ry Ravikatu 1, 92150 Raahe puh. 040 593 6266 raahenakilta@gmail.com Ranttilan A-kilta Riihimäen Seudun A-kilta ry Murtokatu 4 11130 Riihimäki puh. (019) 725 588 riihimaen.seudun.a-kilta.ry@elisanet.fi www.elisanet.fi/riihimaen. seudun.a-kilta.ry/

Tornion A-kilta ry Tapiolantie 7 a 95410 Tornio puh. 0400 510 436 tornion.akilta@gmail.com

Valkeakosken Seudun A-kilta ry Vammalan Seudun A-kilta ry Vantaan A-kilta ry Jokiniemenkatu 9 01370 Vantaa p. 045 1616 838 Löydöstie 4 (Myyrmäki) 01600 Vantaa toimisto@vantaan-a-kilta.fi www.vantaan-a-kilta.fi

Turun A-kilta ry Pääskyvuorenrinne 1 20610 Turku puh. 0400 632 306 toimisto@turunakilta.fi www.turun-a-kilta.fi

Ylä-Kainuun A-kilta ry Kiannonkatu 37 D 89600 Suomussalmi puh.045 3306 353 y-k.a-kilta@hotmail.fi

Utsjoen A-kilta ry

Taivalkosken A-kilta ry Sairaalatie 8 93400 Taivalkoski p. 050 4338 817 metkutus1@gmail.com

Uudenkaupungin A-kilta ry Liljalaaksonkatu 7 B 23500 Uusikaupunki puh. 0400 959 399 a.kilta.uki@gmail.com

Tampereen A-kilta ry Kartanonkatu 4 33820 Tampere puh. 040 7076 669 fax. (03) 223 0899 toimisto@tampereena-kilta.fi www.tampereena-kilta.fi

Vaasan A-kilta ry Raastuvankatu 28 65100 Vaasa puh.050 3529 296 vaasan.a.kilta@gmail.com https://vaasanakilta.webnode.fi/

A-kilta löytyy Facebookista A-kilta löytyy Instagramista

Salon Seudun A-kilta ry Vaihtoehto 90 ry, Kaivokatu 4, 24100 Salo puh. 0400 725 759

Itsenäisyydenkatu 17 B 33500 TAMPERE etunimi.sukunimi@a-kiltojenliitto.fi www.a-kiltojenliitto.fi www.facebook.com/akiltojenliittory/ @akiltojenliitto Toiminnanjohtaja Yrmy Ikonen puh. 045 636 6629

Järjestökoordinaattori - suunnittelija (Etelä-Suomi) Anja Sauvolainen puh. 040 689 8367 Järjestökoordinaattori (Itä-Suomi) Mikko Putaja puh. 040 5664 841 Järjestökoordinaattori (Länsi-Suomi) Aulikki Otranen puh. 040 3566 592

Talous- ja hallintosihteeri Tia Helenius puh. 0400 894 602

Johtavat luottamushenkilöt Puheenjohtaja Hannu Gustafsson puh. 040 7632 075 hanskigustafsson@gmail.com Varapuheenjohtaja Matti Moilanen puh. 045 3306 353 masam1@hotmail.com

Järjestökoordinaattori - koulutussunnittelija (Pohjois-Suomi) Kirsi Mäki Kansankatu 53, 90100 Oulu puh. 040 1679 377

Toimisto- ja viestintäsihteeri Anna Niemistö puh. 0400 394 869 Tiedottaja Tuija Tamsi-Lehtinen puh. 040 8668 257

2/2020

23 23

A-Kiltojen Liitto ry Itsenäisyydenkatu 17 B 33500 Tampere

.LK01