Vesiposti 4/2022

PÄIHDETOIPUJAJÄRJESTÖN

JÄSENLEHTI 4/2022

VESIposti

Uutta ja vanhaa s. 3

Asunnottomien yö 20 vuotta s. 6–13

Ensikertalaisia biljardikisoissa s. 27

VESIposti 4/2022

VAKIOPALSTAT

3 Toiminnanjohtajalta: Uutta ja vanhaa

15 VEERAT -hanke: Vihan tunne ei ole väkivaltaa

20 KAP Vantaa:

Kokemuksia KAP Vantaa -hankkeen kokemusasiantuntijakoulutuksista

22 Toipumistarina: Pää heräsi siihen, että pitää loppua se homma

AJANKOHTAISTA

4 Syyspäivillä tehtiin valintoja ja katsottiin tulevaan

6 Asunnottomien yö 20 vuotta

14 A-kiltojen tiedot lähellä.fi -verkkopalveluun

16 Hallitusedustajat tutuiksi

17 Vertaistoimijoita voimaannuttavan osallisuuden edistäminen

18 Vapaaehtoisten viikkoa vietettiin 5.–9.12

Kolme kautta puheenjohtajana ansiokkaasti toiminut Hannu Gustafsson kukitettiin syyskokouksen päätteeksi (vas). A-Kiltojen Liitto ry:n puheenjohtajana 1.1.2023 aloittaa Arto Pasanen (oik). Kuva: Anna Niemistö

ALUEILTA JA A-KILLOISTA

19 Miten kohdata päihteitä käyttävä tai sekavasti käyttäytyvä ihminen? -koulutus Oulussa

26 Porvoossa A-kilta esitteli toimintaansa

26 Seija ja Simo kunniajäseniksi

27 Ensikertalaisia biljardikisoissa!

Suoja-Pirtti ry:n Arskapatsaita on jaettu vuodesta 2002 lähtien. Tänä vuonna niitä jaettiin kaksi kappaletta Helsingin Kansalaistorilla pidetyssä Asunnottomien yö -tapahtumassa. Lue lisää Asunnottomien yö -tapahtumista eri puolilla Suomea s. 6–13. Kuva: Pia Miettinen Suoja-Pirtti ry

N merkityt jutut luettavissa heti lehden ilmestyttyä verkkosivuiltamme www.a-kiltojenliitto.fi

TOIMINNANJOHTAJALTA

Uutta ja vanhaa

Vuoteen 2023 tultaessa on uuden vuoden lisäksi luvassa paljon muutakin uutta A-kiltatoiminnan toimintaympäristössä, ja myös paljon vanhaa ja koeteltua kulkee mukana. Merkitykseltään erittäin suuri muutos on sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023. Samalla muun muassa päihde- ja riippuvuuspalvelujen rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle, ja ehkäisevä päihdetyö jää kunnille. Uusissakin oloissa on huolehdittava hoito-, kuntoutus- ja toipumispoluista, joiden osia A-killat ovat jatkossakin tarjoten päihde- ja muista riippuvuuksista toipumisessa tarvittavaa pitkäkestoista tukea sekä tehden tuiki tärkeää ehkäisevää päihdetyötä eri puolilla Suomea.

A-Kiltojen Liiton uusi strategiakausi 2023–2027 käynnistyy. Strategiassa painottuvat toipujien moninaisuuden huomioiminen, yksilöllisten toipumispolkujen tukeminen sekä vaikuttavat yhteistyösuhteet- ja kumppanuudet. Strategisena valintana korostuvat vertaisuuden ja vapaaehtoisuuden profiili ja rooli: #MeMeille. A-kiltatoiminnan arvopohja edelleen on se vanha tuttu, koeteltu ja hyväksi havaittu kuusikko: päihteettömyys, yhteistoiminta, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys, kokemuksellisuus ja toiminnallisuus.

Liitossa tapahtuu normaalivuotta suurempia henkilövaihdoksia luottamustehtävissä. Kolme kautta eli kuusi vuotta liiton hallituksen puheenjohtajana ansiokkaasti palvellut Hannu Gustafsson luovuttaa vuodenvaihteessa puheenjohtajan nuijan Arto Pasaselle. Liiton uusi hallitus ja uudet jaostot aloittavat toimintansa, ja hallituksessa ja jaostoissa on sekä aiemmin liiton luottamustehtävissä toimineita että uusia luottamusvapaaehtoisia.

Tässä Vesipostin numerossa on tarjolla monipuolisesti uutta ja tutumpaakin asiaa. Lehdessä muun muassa Jani Oulun A-killasta kertoo toipumistarinansa (s. 22). VEERAT-hankkeen työntekijät kirjoittavat, että viha on tunne, ei teko (s. 15). Uudelleen käynnistynyt Porvoon A-kilta on esitellyt toimintaansa järjestöjen teemapäivässä Porvoossa (s. 26). Vertaistoimijoita voimaannuttavan osallisuuden edistämisestä A-kiltatoiminnassa on valmistunut opinnäytetyö (s. 17). Vantaan A-killan KAP Vantaa -hanke kertoo kokemusasiantuntijakoulutuksista vuosina 2020–2022 saaduista kokemuksista (s. 20). Asunnottomien yö -tapahtuma täytti 20 vuotta (s. 6). Suosittelen tutustumaan myös valtakunnalliseen Lähellä.fi – verkkopalveluun ja ottamaan sen käyttöön A-kiltojen tiedotuskanavana, siitä lisää sivulla 14.

VESIposti

Julkaisija

Päätoimittaja

Taitto

Toimituksen osoite

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja aineistot

Kannen kuva

Painopaikka

Päihdetoipujajärjestön jäsenlehti

Ilmestyy 4 kertaa vuodessa: maalis-, kesä-, syys- ja joulukuu (ISSN 1457-814X)

A-Kiltojen Liitto ry

Tuija Tamsi-Lehtinen

Anna Niemistö

A-Kiltojen Liitto ry, Itsenäisyydenkatu 17 B, 33500 Tampere

vesiposti@a-kiltojenliitto.fi, puh. 0400 394 869

Aineisto seuraavaan lehteen 20.2.2023 mennessä.

Asunnottomien yön päätapahtuma Helsingissä, Tuija Tamsi-Lehtinen

Pk-paino, Tampere 2022

47. vuosikerta

Tampereen A-kilta ry:n Katukilta-hanke oli tuottanut sunnuntaipäivälle taidepitoisen ohjelmanumeron, johon kaikki saivat osallistua.

Kuva: Anna Niemistö

Syyspäivillä tehtiin valintoja ja katsottiin tulevaan

A-Kiltojen Liitto ry:n syyspäivät järjestettiin Valkeakoskella 29.–30.10.2022 ja niiden yhteydessä pidettiin sääntömääräinen syyskokous. Toiminnanjohtaja Yrmy Ikonen käsitteli omassa osuudessaan vuoden 2023 toimintasuunnitelmaa ja talousarviota. Ohjelmassa oli myös VEERAThankkeen esittelyä ennen syyskokousta. Syyskokous päätti henkilövalinnoista A-Kiltojen Liitto ry:n hallitukseen ja hyväksyi toimintasuunnitelman vuodelle 2023.

Lauantain viihteellisessä osuudessa järjestettiin perinteinen A-kiltojen välinen Tietomestaruuskilpailu, jonka kysymyksiin vastasi parhaiten joukkue Minna Hämäläinen Espoosta ja Harri Turkulainen Anjalankoskelta. Tarjolla illalla oli myös saunaa ja karaokea. Sunnuntain ohjelmasta vastasi Katukilta-hanke. Toiminnallisessa osuudessa kaikki saivat osallistua tekoälyn avulla tehtävän taideteokseen tekemiseen.

Teksti ja kuvat: toimitus

Toiminnanjohtaja Yrmy Ikonen esitteli suuntaviivoja vuodelle 2023.

A-Kiltojen Liitto ry:n VEERAThankkeen projektipäällikkö Maiju Lehtonen ja Tampereen A-killan puheenjohtaja Toni Vanhala viihtyivät hyvin syyspäivillä. Maiju Lehtonen piti lauantaina puheenvuoron VEERAT-hankkeen toiminnasta ja illalla Toni Vanhala oli mukana A-kiltojen Tietomestaruuskilpailujen järjestämisessä sekä toimi karaokevastaavana.

Järjestökoordinaattori Mikko Putaja esitteli tyhjää vaaliuurnaa ennen äänestyksiä. Äänestykset sujuivat mallikkaasti.

A-Kiltojen Liitto ry:n hallitus v. 2023: Varapuhenjohtaja

Satu Lahtinen, puheenjohtaja Arto

Pasanen, Toni Vanhala, Matti Ranta, Pasi

Heikkinen, Heikki

Kankaanpää, Pasi

Torri, Jari Mark, Jari

Korhonen, Sinikka

Vehkalahti ja Raija

Salin. Kuvasta

puuttuvat Marko

Hakkarainen, Irja

Oravisjärvi ja Satu Peippo. Kuva: Anna Niemistö

Tuleva A-Kiltojen Liitto ry:n puheenjohtaja Arto Pasanen kättelee kukitettua ja kautensa 31.12.2022 päättävää puheenjohtaja Hannu Gustafssonia.

A-kiltojen Tietomestarit vuodelta 2022.

ASUNNOTTOMIEN YÖ 20 VUOTTA

Lokakuun 17. päivä 2022 tuli kuluneeksi 20 vuotta Asunnottomien yön kansalaisliikkeen synnystä. Asunnottomien yön teemana oli ”Tulevaisuus ilman asunnottomuutta”.  Tarkoituksena on saada päättäjät sitoutumaan konkreettisiin toimenpiteisiin asunnottomuuden poistamiseksi Suomesta. Kansalaisliikkeen toimijoiden mukaan asunnottomuus on poistettavissa, mutta se vaatii valtiovallan, hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen ja muiden asunnottomuustyötä tekevien toimijoiden yhteistyötä sekä ennen kaikkea poliittista tahtoa.

Kansalaisliikkeen syntyvuonna 2002 vailla vakinaista asuntoa oli hieman alle 9 600 ihmistä. Vuoden 2021 lopulla heitä oli hieman alle 4 000. Asunnottomuutta on saatu vähennettyä pitkäjänteisellä, hallituskauden ylittävällä ohjelmatyöllä. Pitkäjänteistä asunnottomuuden vähentämiseen ja poistoon tähtäävää ohjelmatyötä on jatkettava, jotta Suomen hallituksen tavoitteeseen poistaa asunnottomuus Suomesta vuoteen 2027 mennessä päästään.

Helsinki, Kansalaistori

Suoja-Pirtti ry:n Arska-patsaita on jaettu vuodesta 2002 lähtien. Tänä vuonna niitä jaettiin kaksi ja ne luovutettiin asunnottomuustyön tunnetulle ja tunnustetulle toimijalle erinomaisesta, keskustelua avaavasta Kummitoiminta-ideasta. Vailla vakinaista asuntoa ry:n puheenjohtaja Reijo Pipinen sekä Vailla vakinaista asuntoa ry:n historian ensimmäinen kummi, näyttelijä-koomikko-kirjailija Jenni Kokander vastaanottivat tunnustuspalkinnot.

Palkintopuheessaan A-Kiltojen Liitto ry:n toiminnanjohtaja Yrmy Ikonen kiitti Vailla vakinaista asuntoa ry:tä väsymättömästä työstä asunnottomien ihmisten hyväksi ja onnitteli Kummitoiminta-ideasta. Suoja-Pirtin puolesta palkinnot luovuttivat Ari Hulden ja Miia Saarinen.

Ministeri Maria Ohisalon piti Helsingin kansalaistorilla puheen. –Kuntoutuminen lähtee kotoa, sen vuoksi Asunto ensin -malli on ollut Suomessa merkittävä tekijä asunnottomuuden vähentämisessä. Seuraava tavoite tulee olla asunnottomuuden poistaminen, Ohisalo painotti.

Pitkään päihde- ja asunnottomuustyön kentällä toiminut Suoja-Pirtti ry:n hallituksen jäsen Ari Hulden ja A-Kiltojen Liitto ry:n toiminnanjohtaja Yrmy Ikonen vaihtoivat kuulumisia.

Teksti ja kuvat: Tuija Tamsi-Lehtinen

Turku

Turun A-kilta ry oli perinteisesti mukana Asunnottomien yö -tapahtumassa. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin Turun Tuomiokirkontorilla klo 18. alkaen. Tuomiokirkon portaisiin oli kirjoitettu isolla teesit Koti kaikille ja Auta ajoissa. Turun A-killan teltalla esiteltiin A-kiltatoimintaa. Kuvat: Janina Rosten-Nurmi

Espoo

Espoon Päihde- ja mielenterveysyhdistysten Asunnottomien yön tulet ja päätapahtuma järjestettiin Espoon keskuksessa. Vaikutuksen teki Espoon kaupungin kirjastoauto, jossa oli oleskelutila kirjoineen. Slogan Painukaa Helmettiin! Oli oivaltava. Mukaan sai sarjakuvia, aikakausilehtiä, kirjoja ja ystävällisen kohtaamisen.

Espoon A-killassa oli Asunnottomien yön jatkot klo 24. saakka, tarjolla oli makkarakeittoa ja mukavaa päihteetöntä seuraa. Kuvat ja teksti: Minna Hämäläinen

Tampere

Tampereen A-kilta ry ja Katukilta-hanke olivat mukana Arttelissa toteutetun ohjelman tuottamisessa. Tulevaisuus ilman asunnottomuutta -paneelikeskusteluun osallistuivat Mira, kokemusasiantuntija (Silta-Valmennusyhdistyksen Keijo-koulutus), Aleksi Jäntti, apulaispormestari, aluevaltuutettu (kok), Lassi Kaleva, aluevaltuutettu, kaupunginvaltuutettu (ps), Johanna Loukaskorpi, apulaispormestari, aluevaltuutettu (sdp)

Iiris Suomela, kansanedustaja (vihr) ja Noora Tapio, kaupunginvaltuutettu (vas).

Illan kruunasi Rap-artisti Paleface, jota myös Katukillan jalkautuva reportteri Gilla pääsi haastattelemaan ennen esiintymistä. Kuvat: Katukilta

Järvenpää

Järvenpään A-kilta ry on merkittävä toimija Asunnottomien yö -tapahtumassa. Järvenpään kaupungin hallituksen puheenjohtaja ja tulevan hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtaja Eemeli Peltonen oli juhlapuhujana tänäkin vuonna.

Viime vuonna hänelle luovutettiin A-killan huomioliivi, kuten kaupunginjohtaja Luostarisellekin pari vuotta aiemmin.

Vaikuttamistyö on pantu merkille ja Järvenpään A-kiltaa asiantuntemuksineen halutaan eri mielen- ja riippuvuussairauksien kanssa työskenteleviin kokoonpanoihin. Kuva ja teksti:

Antti Tamminen

Jyväskylä

Jyväskylän A-kilta ry oli mukana Asunnottomien yö -tapahtumassa. Jyväskylä A-killan toiminnanjohtaja Satu Lahtinen, Kris Jyväskylän Teemu Tuomainen ja Pohjois-Lapin A-killan Arto Pasanen vaihtoivat keskenään kuulumisia.

Eri puolella Suomea tapahtumissa tärkeitä kohtaamisia, asumisneuvontaa, hygieniatarvikkeiden- ja vaatteiden jakoa, puheita, palkintoja, viihdettä ja paneelikeskusteluita.

A-kiltatoimintaa esittelemässä sekä #ainakahvia ja pullaa tarjoilemassa (vas.) Tommi Vilmi, Tuija Liukkonen, Satu Lahtinen, Arto Pasanen ja Arto Finning.

Kuvat: Mikko Putaja

Oulu

Oulun A-kilta ry oli Asunnottomien yön -tapahtumassa paistamassa Rotuaarilla makkaraa.

Myös kävelymatkan päässä Rotuaarilta sijaitseva A-kilta oli avoinna iltamyöhälle. Kävijöitä oli A-killassa ja muun muassa Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen kävi tapaamassa A-kiltaväkeä. Kuvat: Arja Räinä

A-kiltojen tiedot lähellä.fi -verkkopalveluun

Mikä on lähellä.fi?

Lähellä.fi kokoaa yhteen tuhansia erilaisia järjestöjä, niiden vapaaehtoistoimintaa ja muuta toimintaa. Syksystä 2022 lähtien lähellä.fi on ollut käytössä koko Suomen alueella.

Verkkopalvelua tulevat käyttämään hyödykseen muun muassa hyvinvointialueiden työntekijät ohjatessaan asiakkaitaan mukaan toimintaan. Osa A-killoista löytyy verkkopalvelusta. Olisi tärkeää, että A-killat ottaisivat laajamittaisemmin ja aktiivisemmin käyttöön verkkopalvelun viestiessään esimerkiksi ryhmätoiminnoistaan.

Tutustu verkkosivuihin www.lahella.fi ja katso helpot ohjeet rekisteröitymiseen Lähellä.fi | Palvelun käyttöohjeet (lahella.fi)

Vihan tunne ei ole väkivaltaa

Vihan tunne voi olla yksi vaikeimmista tunteista tunnistaa ja ennen kaikkea hyväksyä meissä itsessämme. Monet meistä ovat oppineet piilottamaan tai turruttamaan vihan tunteet. Monesti meidän onkin helpompi tunnistaa vihan tuhoaava voima, mutta sen hyvät ominaisuudet jäävät meiltä helposti piiloon.

Viha on iso tunne. Se voi olla tuhoisa, mutta sillä on tehtävänsä myös rakentavana tunteena. Tunteita voi olla helpompi kohdata ajattelemalla, että kaikilla tunteilla on meille jokin viesti. Myös vihan tunne viestii meille jostakin. Se voi viestiä siitä, että rajojamme on rikottu, meitä on loukattu tai on tapahtunut jotakin sellaista, jota emme pysty vielä sanoittamaan, mutta on satuttanut meitä.

Kun sallimme itsemme kuulla vihan tunteen kertoman viestin, syntyy mahdollisuus tunnistaa omia tarpeitamme tai puolustaa rajojamme. Oikein kanavoituna vihasta voikin tulla vahvistava ja muutoksen mahdollistava tunne. Se voi olla joskus myös edellytys toipumiselle.

Aina emme kuitenkaan onnistu löytämään syytä vihalle. Se saattaa kummuta jostakin hyvin kaukaisista muistoista, joita emme kunnolla edes tunnista. Silloinkin vihan tunne on täysin sallittua ja voi hyväksyä, ettei tunteen syytä pysty hahmottamaan. Viha voi silti tuntua koko kehossamme. Ehkä voimme tällöin pysähtyä ajatukseen, ettei mikään tunne kestä ikuisesti. Voimme antaa itsemme tuntea vihan tunnetta, hyväksyä se ja sitten päästää tunteesta irti.

Erityisesti naiset saattavat kokea vihan kiellettynä tunteena. VEERAT-hanke on syksyn aikana pitänyt naisille työpajoja, jossa olemme pohtineet vihan tunnetta ja sitä, miten naisen vihaan suhtaudutaan. Naisten kanssa keskustellessa on tullut hyvin ilmi, miten yleistä on ollut kasvattaa tytöt pienestä pitäen siihen, että vihan ja aggression tunteita ei saisi ilmaista. Tyttöjen on pitänyt olla kilttejä, myötäileviä ja sopeutuvaisia. Naiset ovat saattaneet oppia lapsuudesta asti turruttamaan vihan tunteensa. Aikuisuudessa se saattaa näkyä mielikuvana siitä, että naisen kuuluu olla sopeutuva, joustava, ei vaikea - eikä ainakaan vihainen. Jos nainen näyttää avoimesti vihansa tai aggression, on helppo saada hankalan ja kiukkuisen naisen maine.

Vihan tunteiden patoaminen ja piilottaminen saattaa muuttua ongelmalliseksi. Ihminen saattaa esittää tyyntä, vaikka sisällä kuohuu valtava tunnemyrsky, joka sisältää katkeruutta ja pahaa oloa. Unohduksiin painettu vihan tunne saattaa kääntyä itseä vastaa ja tulla esille esimerkiksi masennuksena, katkeruutena, rajattomuutena, alistumisena, addiktiona tai vitsailuna silloin, kun oikeasti sattuu. Voi käydä myös niin, että jossain kohden padotut vihan tunteet ryöpsähtävät hallitsemattomasti yli ja viha saa väkivallan muodon. Vihasta ei kuitenkaan tule hakea oikeutusta väkivallalle.

Vihasta puhuttaessa meillä saattaa usein olla sellainen virheellinen käsitys, että puhumme väkivallasta. Viha ja väkivalta eivät kuitenkaan ole toistensa synonyymejä. Usein aikuisten väliseen väkivaltaa toki liittyy vihankaltaisia tunteita, mutta väkivallan taustalla saattavat olla aivan muut syyt kuten tarve kontrollointiin ja toisen ihmisen hallintaan. Väkivallan taustalla saattavat olla myös voimakkaat turhautumisen, turvattomuuden ja keinottomuuden tunteet. Viha voi liittyä väkivaltaan, mutta vihan tunne ei ole väkivaltainen teko.

On täysin sallittua, jopa suotavaa sallia itselleen vihan tunteet. Ratkaisevaa on se, miten tunteitaan käyttää ja miten käyttäytyy. Jokainen meistä saa olla vihainen ja tuntea vihaa. Viha on yksi tunne muiden joukossa. Se ei ole teko, se on vain tunne.

VEERAT-hankkeen Maiju ja Sara Jokaisella naisella on oikeus tulla kuulluksi, saada tukea ja rohkaisua muutokseen.

Helmikuussa käynnistyy VEERAT-verkkoryhmä - sanoja paperille. Ryhmä on suunnattu naisille, joilla on huoli omasta päihteiden käytöstä tai haluavat vahvistaa toipumistaan, ja joita mietityttävät lähisuhdeväkivallan kysymykset sekä omat vihan ja raivon tunteet. Ryhmässä keskitytään itsetuntemuksen lisääntymiseen sekä omien tunteiden sanoittamiseen ja tunnistamiseen. Ryhmä tarjoaa mahdollisuuden tarkastella omaa elämäntilannetta ja voimavaroja. Lue lisää verkkosivuilta ja ilmoittaudu mukaan www.a-kiltojenliitto.fi

Hallitusedustajat tutuiksi

Marko Hakkarainen Hartolasta toimii ensimmäistä vuottaan hallitusedustajana. A-Kiltojen Liitto ry:n toiminta oli tuttua jo jaostotyöskentelystä ja häntä kannustettiin asettumaan ehdolle hallitukseen Etelä-Suomen alue-edustajana.

– Ehkä se, että saa vaikuttaa tärkeinä pitämiin asioihin, oli motivaattorina. Varaedustajani Raija Salin on ollut hyvin mukana ja usein olemme keskustelleet käsiteltävistä asioista ennen hallituksen kokousta.

Markolla on päihdetoipujatausta. Päihteetöntä elämää on takana seitsemän vuotta. Hän itse kuuli ensimmäisen kerran Akiltatoiminnasta Tervalammen kuntoutuskeskuksessa hoidossa ollessaan. –Silloin se ei vielä iskenyt, mutta myöhemmin, kun kävin tutustumassa Helsingin A-kiltaan ja siellä tutustuin ihmisiin, huomasin, että täällähän saa olla oma itsensä. Erityisesti toiminnallisuus ja retket saivat kiinnittymään A-kiltatoimintaan. Marko on useamman A-killan jäsen.

Marko (52 v.) on asunut suurimman osan elämästään Helsingissä, kunnes loma-asunnon hankkiminen Hartolasta muutti kaiken. – Aina tuntui viikonloppuloman jälkeen palaaminen lomapaikasta Helsinkiin hankalammalta. Päätettiin vaimoni Helin kanssa muuttaa pysyvästi Hartolaan.

Muutos saattaa kuulostaa isolta. Kaupungin pölyt vaihtuivat metsän keskellä asumiseen 1.8. 2022. Marko työskentelee kuntoutusohjaajana Jyränköläkodissa Heinolassa. Jyränköläkoti tarjoaa tehostettua ja tuettua asumispalvelua sekä erilaisia kokeilu- ja intervallijaksoja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. – Vuorotyölle ja luottamustehtäville antaa hyvää vastapainoa kyky rentoutua. Käyn lähes päivittäin saunassa ja vaimon kanssa on vietetty aikaa metsässä muun muassa syksyllä sienestäen.

Luottamushenkilön tulee Markon mukaan olla helposti lähestyttävä, ja sellainen hän haluaa olla. – Innostun helposti ja olen avoin uusille ajatuksille.

Teksti: Tuija Tamsi-Lehtinen

Kuva: Mikko Putaja

Juttusarjassa tutustutaan A-Kiltojen Liitto ry:n hallitusedustajiin.

Marko Hakkarainen kotinsa pihamaalla kesällä 2022.

Vertaistoimijoita voimaannuttavan osallisuuden edistäminen

Tutkimuksissa on todettu, että vertaistoiminnalla on paljon positiivisia vaikutuksia siihen osallistuville. Osallisuus vapaaehtoisessa vertaistoiminnassa voimaannuttaa. Vertaistoiminta voi kuitenkin myös ajoittain olla kuormittavaa. On esitetty, että järjestöissä ja yhdistyksissä tulee kiinnittää huomiota niihin toimiin, joilla voidaan tukea toimintaan osallistuvien jaksamista, hyvinvointia ja osallisuutta, jotta toiminta säilyttää kuntouttavan luonteensa.

Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa suorittavan sairaanhoitajan Venla Saariahon opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vertaistoimijoiden osallisuuden kokemukseen yhteydessä olevia tekijöitä A-Kiltojen Liitto ry:n toiminnassa. Opinnäytetyön tulokset kuvaavat vertaistoimijoiden osallisuutta Akiltojen Liitto ry:n ja liiton tukeman A-kiltatoiminnan piirissä. Tutkimustulokset, vertaistoimijoiden osallisuuden avaintekijät, jakaantuvat vertaistoimijoiden osallisuutta edistäviin ja sitä uhkaaviin tekijöihin.

Vertaistoimijoiden osallisuus on moniulotteista: se on osallisuutta omaan toipumiseen, vertaistuellista huolenpitoa, toiminnallista läsnäoloa ja aktiivista osallistumista vertaisyhteisön toimintaan sekä yhteiskunnallista vaikuttamista ja toisten osallistamista. Vertaistoimijoiden osallisuus voi toteutua tai estyä niin yksilö-, yhteisö- kuin yhteiskuntatasolla. Vertaistoimijoiden osallisuuden avaintekijöiden tunnistaminen ja nimeäminen mahdollistavat vertaistoiminnan kehittämisen ja vertaistoimijoiden osallisuuden edistämisen.

Osallisuuden edistämisellä on myönteisiä vaikutuksia sekä vertaistoimijoihin että A-kiltatoimintaan. Vertaistoimijoiden osallisuuden kasvu voi vaikuttaa myönteisesti niin vertaistoimijoiden hyvinvointiin ja jaksamiseen kuin vaikutusmahdollisuuksiin sekä vähentää päihdeongelmiin ja päihdetoipujiin liittyvää sitgmatisaatiota sekä syrjintää. Vertaistoimijoiden osallisuuden edistämiseen liittyvää kehittämistyötä tulee suunnitella, toteuttaa ja arvioida tiiviissä yhteistyössä vertaistoimijoiden kanssa ja heidän kokemustietoaan hyödyntäen.

Venla Saariahon Ylempi AMK -opinnäytetyö Vertaistoimijoita voimaannuttavan osallisuuden edistäminen on luettavissa Theseus-ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut verkkopalvelussa: https://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2022101521264

Kirjallisuusluettelo: Isola, A.-M., Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi, R., Schneider, T., Valtari, S., & Keto-Tokoi, A. 2017. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen työpaperi 33/2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-917-0 Jurvansuu, S. & Rissanen, P. 2018. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden väsymisen ja uupumisen tunteet. Tietopuu: Tutkimussarja 1/2018: 1–15. Helsinki: A-klinikkasäätiö. Saatavissa: https://doi.org/10.19207/ TIETOPUU5

Jurvansuu, S. & Rissanen, P. 2018. Vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan laajuus päihde- ja mielenterveysyhdistyksissä ja yhdistysten toimijoille tarjoama tuki. Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 1/2018: 1–1. Helsinki: A-klinikkasäätiö. Saatavissa: https://tiedostot.a-klinikkasaatio.fi/Toiminnan_ laajuus_ja_tukitoimet_Tietopuu_Katsauksia_Jurvansuu_Rissanen_190918.pdf

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. 2020. Osallisuuden edistäminen. Päivitetty 29.10.2020. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/ hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen

Vapaaehtoisten viikkoa vietettiin 5.–9.12

Kansainvälinen vapaaehtoistoiminnan päivä on vuosittain 5.12. Kaikille A-kiltojen vapaaehtoisille suunnattua juhlaviikkoa vietettiin 5.–9.12. A-killat toimivat pääosin vapaaehtoisvoimin. Ilman vapaaehtoisia ei A-kiltatoimintaa olisi.

Vapaaehtoisten jaksaminen -teemavuoden päätteeksi juhlistimme joulukuun alussa A-kiltojen vapaaehtoisia muun muassa somekampanjan muodossa.

Vaiettumenetys.fi

-verkkosivusto tuo esiin päihdekuolemaan liittyvän

surun

Alkoholiin kuolee noin 1700 suomalaista vuosittain. Huumekuolleisuus on Suomessa EU:n korkeinta tasoa. Päihteet ovat myös mukana monissa tapaturmissa kuolemaan vaikuttavana tekijänä. Jokainen kuolema on aina muutakin kuin tilasto. Menehtynyt on monta ihmistä: jonkun lapsi, sukulainen, ystävä, naapuri, ehkä puoliso, sisarus, isä, äiti tai isovanhempi.

Läheisen päihdekuolemasta voi olla vaikea kertoa. Moni omainen kokee häpeää, syyllisyyttä, epäonnistumisen tunteita, helpotustakin.

Vaiettumenetys.fi -sivustolla voi jakaa oma menetyskokemuksensa ilman pelkoa leimautumisesta tai kokemusta mitätöivästä vastaanotosta. Sivulle voi sytyttää äärettömän määrän tähtiä symboloimaan päihteisiin kuollutta läheistä, kirjoittaa viestin, jakaa kuvan ja läheiseen liittyvän muiston.

Sivuston ovat toteuttaneet yhteistyössä Sininauhaliitto, A-klinikkasäätiö, A-Kiltojen Liitto ry, Tukikohta ry, Surevan kohtaaminen -hanke, Kran rf sekä Helsingin Seurakuntayhtymä ja Vantaan seurakunnat.

www.vaiettumenetys.fi

Miten kohdata päihteitä käyttävä tai sekavasti käyttäytyvä ihminen?

-koulutus Oulussa

Kohdatuksi tuleminen on ihmisen perustarve; se että tulee nähdyksi ja kuulluksi. Mutta kuinka kohdata ihminen, joka käytöksellään ja olemuksellaan ei kutsukaan kohtaamaan, vaan joka jopa pelottaa? Tätä pohdittiin asiakaspalvelutyötä tekeville ja työssään myös päihtyneitä ihmisiä kohtaaville työntekijöille Oulussa 28.9. järjestetyssä Kaikkien kaupunki -kampanjan koulutuksessa asiantuntija Kim Kannussaaren johdolla.

Kaupan alan jäsenkyselyn (2017) mukaan 92 % vastaajista oli kokenut, että päihtynyt asiakas on sekava tai uhkaava henkilökuntaa kohtaan. Koulutusiltapäivässä olikin mukana osallistujia mm. oululaisista kaupoista, Alkosta, kirjastoista ja muista Oulun kaupungin yksiköistä sekä oululaisista järjestöistä. Aihe kiinnosti ja eväitä hyvään kohtaamiseen haluttiin saada.

Jokainen kohtaamamme ihminen toivoo ystävällistä tervehdystä, hymyä, huomaamista ja silmiin katsomista sekä selkokielistä puhetta, muistutti Kim Kannussaari. Sama koskee myös päihteitä ongelmallisesti käyttäviä ihmisiä.

Kannussaari kertoi Helsingin Sanomien uutisoiman (17.9.2019) esimerkin: Työntekijöiden sana ”Moi!” oli riittänyt lopettamaan huumeidenkäyttäjien häiriköinnin Töölön kirjastossa.

Joskus siis hyvin yksinkertaiset keinot auttavat ja riittävät.

Ja usein auttaa ja riittää se, että häiriötilanteessa pystyy kohtaamaan ihmisen tasavertaisesti – tai ainakin neutraalisti –, totesi Kannussaari. Myös oma määrätietoinen ja kohtelias käytös voi auttaa paljon. Hermostuminen puolestaan auttaa harvoin, jos koskaan.

”Anteeksi, oletko huomannut, että täällä on ihmisiä, joita sinun käytöksesi voi pelottaa. Olen täällä töissä ja joudun nyt pyytämään

Huonoa kohtelua ei kuitenkaan tarvitse sietää, eikä omaa turvallisuutta pidä vaarantaa. Oman työpaikan turvaohjeet ja toimintatavat kannattaa omaksua ja joskus hätätilanteessa on tarpeen myös hälyttää apua.

Koulutuksessa oli mukana myös kokemusasiantuntija Liisa Nuorten Ystävät ry:n Vertosta. Liisan terveiset asiakaspalvelutyötä tekeville oululaisille olivat yhteneväiset Kimin vinkkien kanssa: Kohtaa ihminen, älä ongelmaa. Kun kohtaat ihmisen kunnioittavasti, vaikka hän olisi kuinka päihtynyt ja passiivisaggressiivinen, se on varmin keino vaikuttaa siihen, kuinka tilanne tulee etenemään.

Teksti:

Kirsi Mäki järjestökoordinaattori-koulutussuunnittelija

KAIKKIEN KAUPUNKI -KAMPANJA

Ehkäisevän päihdetyön verkoston Kaikkien kaupunki -kampanjan tarkoitus on vähentää päihteitä käyttäviin ihmisiin kohdistuvaa stigmaa sekä lisätä tietoa ja ymmärrystä päihteitä käyttävien ihmisten erilaisista taustoista. Tavoitteena on lisätä turvallisuuden tunnetta ja ymmärrystä siitä, että päihteitä ongelmallisesti käyttävät ihmiset ovat tuen ja avun tarpeessa olevia yksilöitä, eivät pelkkiä järjestyshäiriöitä. Pienikin muutos vuorovaikutuksessa voi helpottaa kanssakäymistä.

Kaikkien kaupunki -kampanja järjestetään vuosittain erilaisissa julkisissa tiloissa eri kaupungeissa. Vuonna 2020 kampanja oli Oulussa, mutta iso osa tapahtumista jouduttiin peruuttamaan koronatilanteen takia. Tänä vuonna kampanjakaupunkina on Lappeenranta.

A-Kiltojen Liitto oli mukana Oulun kampanjassa.

Lisätietoja kampanjasta:

Kaikkien kaupunki - EPT-verkosto

sinua poistumaan tästä tilasta…”

Kokemuksia KAP Vantaa -hankkeen

kokemusasiantuntijakoulutuksista

KAP Vantaa -hankkeessa on järjestetty vuosien 2020−2022 aikana neljä 120h/4kk laajuista kokemusasiantuntijakoulutusta. Työharjoittelun ja loppuseminaarin järjestämisen sisältävä moduulimuotoinen koulutus pohjautuu Koulutetut Kokemusasiantuntijat KoKoA ry:n koulutusrunkoon, mutta koulutuksen sisältöä on räätälöity Vantaan sote-palveluiden kokemusasiantuntijatehtäviin sopivaksi. Kokemusasiantuntijat ovat olleet pääroolissa koulutusten kehittämisessä ja toteutuksessa. Lisäksi jokainen koulutusryhmä on vaikuttanut seuraavan koulutuksen sisältöihin antamalla koulutuksesta palautetta kehittämispäivissä.

Nyt kun kaikki koulutukset ovat ohi ja valtaosa valmistuneista on saanut kokemusta kokemusasiantuntijatehtävissä toimimisesta, pysähdyimme vielä kerran porukalla pohtimaan, mitä eväitä KAP:n koulutus antoi ja mitä koulutustarpeita käy-

täntö on tuonut esiin. Lokakuussa pidettyyn tilaisuuteen osallistui kokemusasiantuntijoita jokaisesta neljästä koulutusryhmästä ja kouluttajakokemusasiantuntijoiden tiimistä. Tämä juttu on koostettu käymästämme keskustelusta ja koulutusten kehittämispäivien palautteista.

”Kokemuksellani on uusi tarkoitus”

Kehittämispäivien palautekeskustelujen ja vuorovaikutteisten Mentimeter-kyselyjen (asteikko 1 – 5, täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä) perusteella voi sanoa, että koulutuksen käyneet ovat kokeneet osallisuuden kokemuksensa, sosiaalisten taitojensa ja työelämävalmiuksiensa lisääntyneen. Esimerkiksi kevään 2022 koulutusryhmä toi esille, että koulutuksen myötä on saatu itsevarmuutta ja itseluottamusta, valmiutta toimia ammatillisesti ja käytännön työvälineitä vuorovaikutustilanteisiin.

KUVA 1. Kevään 2022 koulutusryhmän palautekeskustelun antia: Kokemus osallisuudesta sekä sosiaalisten taitojen ja työelämävalmiuksien parantumisesta.

Mikä KAP:n koulutuksissa on toiminut?

KAP Vantaa -hankkeen koulutusten suuntaamista kaikille kokemustaustoille pidettiin toimivana:

• Arvostan sitä, että hakuprosessissa kiinnitettiin huomiota ryhmän monipuolisuuteen, se rikastutti koulutusta ja opin valtavan paljon muilta opiskelijoilta.

• Samaa mieltä. Hyvä, että on monipuolinen kattaus, oppii itsestä todella paljon, oppii myös näkemään sen, mitä osaa”.

KAP Vantaan kokemusasiantuntijakoulutukset on toteutettu pitkälti ”kokemusasiantuntijoilta kokemusasiantuntijoille” -periaatteella. Hankkeen koulutusvastaava ja koulutuksessa rinnalle kulkeneet kokemusohjaajat ovat olleet koulutettuja kokemusasiantuntijoita. Toki tietyissä osioissa kouluttajina on käytetty ammattilaisia, mutta moneen teemaan kouluttajaksi on löytynyt osaaja, joka on myös kokemusasiantuntija. Keskustelussa oltiin yksimielisiä siitä, että kouluttajatiimiin on kuuluttava ihmisiä, joilla itse kokemus kokemusasiantuntijana toimimisesta.

• Kokemusasiantuntijat kouluttajina tuo rohkeutta, kun näkee konkreettisesti, että ihminen tuollaisella taustalla kykenee tekemään tätä juttua.

• Antaa uskallusta ja toimii esimerkkinä.

• En näe vaihtoehtona, että koulutus toteutettaisiin ilman koulutettuja kokemusasiantuntijoita.

• Kokemusasiantuntijakouluttajilla, jotka ovat koko matkan mukana, on tärkeä rooli rinnalla kulkijoina.

Päällimmäisenä keskustelussa nousi yhteinen kokemus siitä, että koulutus ja siihen kuuluva työharjoittelu on antanut valmiuksia toimia kokemusasiantuntijatehtävissä.

• KAP:n koulutus antoi läjän työkaluja, joita nyt pystyy käyttämään.

• En tule koskaan menettämään kokemusasiantuntijuuteen kuuluvaa herkkyyttä, mutta nyt pystyn toimimaan ammatillisesti kokemusasiantuntijana.

• Työelämään tutustuminen on hyvä, koska kokemusasiantuntijana voi olla arka lähtemään kentälle.

• Tämä KAT-työ on verkostoitumista ja kontaktien luomista.

Työkaluilla tarkoitettiin mm. keinoja omien vahvuuksien tunnistamiseen ja käyttämiseen, uskallukseen lähteä toimimaan kokemusasiantuntijana ja kehittämään kokemusasiantuntijatoimintaa laajemminkin. KAP:n koulutuksen koettiin antavan valmiuksia toimia monipuolisissa tehtävissä ja erityisesti palveluiden kehittämisessä yhteistyössä ammattilaisten kanssa. KAP:n koulutusta verrattiin oman kokemustarinan työstämiseen ja esittämiseen keskittyvään koulutukseen ja tuotiin esille, että se ei ollut riittävä: ”Mitä minä sillä pelkällä tarinalla teen, jos minulla ei ole muita työkaluja kokemusasiantuntijana toimimiseen.”

Koulutuksen kohokohtina pidettiin mm. vuorovaikutuskoulutusta ja palvelumuotoilukoulutusta. Myös ”pakolliset tehtävät” kuten kokemuspuheen valmistelu ja esittäminen sekä kokemus-CV:n laatiminen koettiin hyödyllisinä, koska niiden

myötä sai tärkeän kokemuksen siitä, että ”sai jotain aikaiseksi ja tehdyksi”.

Mitä koulutuksesta koettiin

puuttuvan?

Pohdimme myös sitä, onko käytännön työtehtävissä tullut esiin tilanteita, joissa olisi huomannut koulutuksen puutteet. Se, että KAP:n koulutukseen sisältyy työharjoittelu, pidettiin hyvänä, mutta työharjoittelua pidettiin aivan liian lyhyenä. Työharjoittelun pituus on ollut koulutusryhmästä riippuen 12 tai 18 tuntia. Kyseessä onkin ollut enemmin työelämään tutustuminen, joka on antanut myös tilaajataholle, eli Vantaan sote-palveluille, mahdollisuuden tutustua kokemusasiantuntijayhteistyöhön. Työharjoittelussa sote-ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat ovat yhdessä mallintaneet erilaisia kokemusasiantuntitehtäviä.

Työharjoittelua täydentämään ideoitiin koulutukseen sisältyvää jaetun asiantuntijuuden koulutusosiota, johon osallistuisivat myös sote-ammattilaiset tai yhteiskehittämisen työpajoja, joissa kokemusasiantuntijakoulutettavat ja ammattilaiset loisivat yhteistä ymmärrystä kokemusosaamisen merkityksestä kyseisessä palvelussa.

Koulutukseen kaivattiin myös lisää verkostoitumismahdollisuuksia ja ryhmänohjauksen koulutusta.

• Olisi pitänyt jo koulutuksen aikana oppia tuntemaan paremmin verkostoa ja muita toimijoita, esimerkiksi paikalliset yhdistykset olisi hyvä tulla tutuiksi. Tälle tarve, että osaa ohjata asiakkaita kolmannen sektorin palveluihin.

• Työnantajatahojen pitäisi tulla koulutukseen kertomaan siitä, mitä työkentällä kaivataan.

• Ryhmänohjauksen sisällyttäminen koulutukseen oli hyvä juttu, sitä olisi voinut olla enemmänkin käytännön harjoittelun muodossa.

Lisäksi toivottiin entistä enemmän erilaisissa kokemusasiantuntijatehtävissä toimivien kokemusasiantuntijoiden koulutusosioita, joissa perehdyttäisiin erilaisiin tehtäviin ja kuultaisiin niissä toimimisen edellytyksistä. Keskustelussa todettiin myös, että ehkäpä kokemusasiantuntijakoulutuksen pitäisi olla hiukan pidempi, jotta kaikki teemat saataisiin mahdutettua mukaan. Kokemusasiantuntijakoulutus onkin toiminut monelle kimmokkeena muille opinnoille. Esimerkkinä kokemusasiantuntijoille suunnattu mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinto, Kokemus näkyväksi -koulutus (SDO), jonka pilottiryhmässä opiskelun aloitti seitsemän KAP:n kokemusasiantuntijaa. Onnea opintoihin!

• Koulutuksen käymisen myötä olen hakeutunut jatkokoulutukseen. Ei olisi ollut mahdollista ilman tätä kokemusta.

Teksti ja kuva: Riikka Hyvärinen, KAP Vantaa -hanke, Vantaan A-kilta ry

”Ei tarvi hävetä esiintyä omilla kasvoillaan. Mieluummin tässä kuin jossain rikosuutisissa”, Jani sanoo.

Pää heräsi siihen, että pitää loppua se homma

Oululaisen Janin (25 v.) polku Oulun A-Kiltaan on kulkenut ehkä sen rankimman kautta. Takana on päihtyneenä tehtyjä rikoksia ja niihin liittyneitä tuomioita. Mutta toisaalta, niitä on kai kiittäminen, että tilanne on nyt tämä; siis että Jani on kuntouttavassa työtoiminnassa A-Killassa jatkona A-Killassa suoritetulle yhdyskuntapalvelulle.

Yhdyskuntapalvelu oli Janille tärkeä, sillä silloin Jani oivalsi, että nyt tarvitaan muutos. –Tuli muuta päihteiden tilalle, kun olin killassa. Sai selvää aikaa ja pää heräsi siihen, että pitää loppua se homma.

Jani on myös korvaushoidossa ja se auttaa: –Se estää vieroitusoireet, siitä ei saa mitään irti. On vain tasainen ja normaali olo. Aikaisemmin vedin kaikkea, alkoholia, kaiken näköisiä pillereitä, amfetamiinia, mitä nyt sattui milloinkin olemaan. Niitä meni päivittäin. Se aika oli niin sekavaa.

Nyt kaikki on toisin!

A-killassa kokee itsensä normaaliksi

– A-Killassa on hyvää se, että täällä on samanlaisia ihmisiä, joilla on päihdehistoria. Täällä saa semmoisia kavereita, jotka ymmärtää sen, mitä on itse kokenut. Ja löytää uusia kavereita, selväpäisiä. Ikä ei vaikuta, jos joku on mua 10 tai 15 vuotta vanhempi, ei se merkkaa, vaan samaa porukkaa ollaan. Sama päihdehistoria yhdistää, ikä on toissijainen asia, Jani kertoo.

– Itsetunto on noussut täällä muitten avulla, kun muut on muistuttaneet, että kaikki ollaan samanlaisia, etten ole huonompi kuin muut. Täällä kokee itsensä normaaliksi, Jani toteaa ja iloitsee, että A-Killassa on esikuvia, jotka ovat olleet jo pitkään päihteettömiä. Sitä toivoo, että itsekin pääsee samaan tilanteeseen.

Sosiaalisuutta ja rohkeutta lisää

Päihdeaikana Jani oli pahassa kierteessä syrjäytyä kokonaan. Jossain vaiheessa hän vain makasi kämpillä ja oli ihan yksin. A-

killassa Jani on oppinut sosiaalisuutta ja rohkaistunut. – Oli tosi vaikea lähteä mihinkään. Kun sain itseni tänne, tajusin, että pääsen ihmisten ilmoille. Pärjäänhän minä täälläkin, niin miksen myös muualla. Nyt käyn salibandyjoukkueessa säännöllisesti.

Kuntouttava työtoiminta sopii Janille. Hän tekee mielellään talon töitä; laittaa ruokaa, leikkaa ruohoa ja tekee muita pihahommia, käy kaupassa ja on mukana A-Killan muuttotalkoohommissa.

Myös muut A-killassa ovat huomanneet Janin muutoksen. – Jani on kuin eri poika nyt, toteaa eräs A-kiltalainen ja jatkaa, – Jani uskaltaa nyt jutella ja on muutenkin paljon rohkeampi ja reippaampi kuin oli tänne ensi kertoja tullessaan. On upea ja sympaattinen nuori mies.

Pieniä, isoja haaveita

Kouluhaaveet tuntuvat Janista vielä kaukaisilta, ainakaan vielä ei ole opiskelun aika. Mutta muita haaveita hänellä on: – Se, että pysyisi selvin päin ja että pystyisi jatkamaan kuntouttavassa työtoiminnassa sekä saisi enemmän normaaleja kavereita, joilla ei ole päihdeongelmaa.

Teksti ja kuva: Kirsi Mäki järjestökoordinaattori-koulutussuunnittelija

Anjalankosken A-kilta ry

Espoon A-kilta Hykaa ry

Etelä-Saimaan A-kilta ry

Harjavallan A-kilta ry

Haukiputaan A-kilta ry

Helsingin A-Kilta ry

Hollolan A-kilta ry

Iisalmen A-kilta ry

Imatran A-kilta ry

Joensuun A-kilta ry

Jyväskylän A-kilta ry

Jämsän Seudun A-kilta ry

Kajaanin A-kilta ry

Kangasalan A-klta ry

Kemin A-kilta ry

Keuruun A-kilta ry

Kirkkonummen A-kilta ry

Koillis-Lapin A-kilta ry

Kuopion A-kilta ry

Kuppikunta A-kilta ry

Kymen A-kilta ry

Laitilan Seudun A-kilta ry

Hyvää Joulua ja onnellista vuotta 2023

Vesipostin lukijoille toivottavat

Lopen A-kilta ry

Läntisen Uudenmaan A-kilta ry

Mäntän Seudun A-kilta ry

Nurmijärven A-kilta ry

Oriveden Seudun A-kilta ry

Oulun A-kilta ry

Pohjois-Lapin A-kilta ry

Pyhäjärven A-kilta ry

Porin A-kilta ry

Salon Seudun A-kilta ry

Savonlinnan A-kilta ry

Tampereen A-Kilta ry

Tornion A-kilta ry

Turun A-kilta ry

Uudenkaupungin A-kilta ry

Vaasan A-kilta ry

Vantaan A-kilta ry

Viinikankatu 53

33800 Tampere

Puhelin: (03) 253 5100 pkpaino@pkpaino.com

Aineistot osoitteeseen: aineisto@pkpaino.com www.pkpaino.com

Hirvikankaantie 226

PL 57, 38701 Kankaanpää

puh. (02) 572 820 a-koti@vakry.fi www.vakry.fi

Päihdehoitokeskus Maivita Oy

Mainiementie 29 16900 Lammi

p. 0400 315 069 info@maivita.fi

Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä

Ridasjärven päihdehoitokeskus

Kylä-Katilantie 181 05950 HYVINKÄÄ

puh. (019) 426 7700 hallinto@ridis.fi www.ridis.fi

Seija ja Simo kunniajäseniksi

Vaasan A-kilta palkitsi kaksi A-kiltalaista, Seija Peltosen ja Simo Sundqvistin, kunniajäsenyydellä vuonna 2022. Seija Peltoselle kunniakirjan ojentavat sihteeri Matti Muuri ja varapuheenjohtaja Jukka Kinnunen.

Kuvat ja teksti:Vaasan A-kilta ry

Porvoossa A-kilta esitteli toimintaansa

Järjestöjen teemapäivää vietettiin keskiviikkona 9.11. klo 14–18. Porvoon kirjastossa. Teemapäivässä oli esillä Porvoon päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaa. Myös Porvoon A-kilta ry oli mukana tapahtumassa. – Oli hienoa yhdessä tekemisen meininkiä ja moni kirjaston kävijä sai arvokasta tietoa tarjolla olevasta avusta ja tuesta, sanoo paikalla ollut Antti Tamminen Järvenpäästä.

Kuva: A-klinikkasäätiö

Ensikertalaisia biljardikisoissa!

Valtakunnalliset biljardikisat 11.–12.11.2022 Jyväskylässä houkuttelivat paikalle 38 pelaajaa, seitsemästä eri A-killasta. Pelaajamäärä ja A-kiltojen määrä pitkästä aikaa nousi takavuosien tasolle. Imatran A-kilta ja Hyvinkään A-kilta olivat ensikertalaisina biljardikisoissa. Kyllä nämä uudet osallistujat toivatkin hienoa tunnelmaa ja ensikertalaisten jännitystä. Uusia tuttavuuksia solmittiin pitkin kisapäiviä ja vierailuja sovittiin toisiin A-kiltoihin.

Pelipaikkana toimi Black Diamond, ja siellä oli käytössä kahdeksan pelipöytää.

Joukkuekisassa paljon uusia kohtaamisia

Perjantaina 11.11. käynnistyi klo 12. A-kiltojen joukkuekisa. 3-henkisiä joukkueita 12 kappaletta eli 36 pelaajaa aloitti peliurakan. 8-pallo oli pelimuotona.

Mitalipelit pelattiin klo 17–18 välissä. Kaaviosta tiensä semifinaaleihin raivasivat Jyväskylä 1. – Orivesi 1 – Turku 1. –Tampere 1.

A-Kiltojen Liitto ry:n lahjoittaman kiertopalkinnon ja ykköspokaalin vei Jyväskylän A-killan ykkösjoukkue (Mika Koite, Jake Westerinen ja Harri Hankaniemi). ONNEA VOITTAJILLE! (edelliset voittajat 2021 Orivesi, 2020 Tampere, 2019 Tampere). Turkuun hopeaa ja Orivedelle pronssia.

Jyväskylän A-kiltalaiset olivat lämmittäneet saunan ja tehneet nälkäisille pelaajille mahtavat ruuat valmiiksi. Suuri kiitos Jyväskylän A-killalle kaikesta järjestämisestä ja tarjottavista kaikilta pelaajilta!

Henkilökohtaiset kisat Oriveden juhlaa

Lauantai aloitettiin aamupalalla Jyväskylän A-killassa. Pelipaikalla aloitettiin klo 10. kisaaminen ja noin klo 15. oli kisan voittaja. Pelasimme 9-palloa, kolmeen erävoittoon. Kultamitalin heti ensimmäisissä kisoissaan voitti Teemu Laurikainen Oriveden A-killasta. Hopeaa myös Orivedelle Mikko Putajalle ja pronssi jäi Jyväskylään nelikertaiselle mestarille Mika Koitelle.

Teksti: Mikko Putaja

Kuvat: Black Diamond

Jyväskylä ykkösjoukkue vei kiertopalkinnon.

Orivedelle henkilökisa.

A-kiltatoiminnan ansiomerkki

A-killat voivat palkita pitkäaikaisia tai muuten ansioituneita jäseniään A-kiltatoiminnan hopeoidulla ansiomerkillä ja kunniakirjalla.

Ansiomerkkejä voi tilata A-Kiltojen Liiton toimistolta. Tilaukseen tulee liittää A-killan päätös ansiomerkin myöntämisestä ja luettelo saajista. Ansiomerkin voi myös tilata ekstranetin kautta käyttäen ekstranet-tunnuksia.

Merkin ja kunniakirjan yhteishinta on 15€ (+postituskulut).

Adressi on kaunis ele

sekä tyylikäs

tapa välittää onnentoivotukset tai surunvalittelut

Kauniissa A-Kiltojen Liitto ry:n onnittelu- ja suruadresseissa on kannen väreihin sopiva koristenyöri, tyhjä sisäsivu sekä kuori.

A4 kokoisia adresseja voi tilata hintaan 15 euroa /kpl (+ postituskulut) tai ostaa liiton toimistosta, Itsenäisyydenkatu 17 B, Tampere.

Tilaukset:

puh. 0400 394 869

sähköposti: toimisto@a-kiltojenliitto.fi www.a-kiltojenliitto.fi

Vesipostiristikko

www.sanaris.fi / laadinta Erkki Vuokila, ulkoasu Heli Kärkkäinen

Vesiposti-lehden tilaus- ja palvelukortti

Kestotilaus (4 x v.) 15 euroa/ v.

Tilaan Vesiposti-lehden

Tilauksen peruutus

Lehden toimitusosoite

Nimi

Lähiosoite

Postinumero -ja toimipaikka

Osoitteenmuutos

Vanha osoite

Uusi osoite

Postinumero -ja toimipaikka

Käsittelemme henkilötietoja henkilötietolain ja tietosuoja-asetuksen mukaisesti.

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset myös puh.0400 394 869 vesiposti@a-kiltojenliitto.fi, www.a-kiltojenliitto.fi

A-Kiltojen Liitto ry

Postimerkki

Itsenäisyydenkatu 17 B 3.krs 33500 TAMPERE

Ristikon ratkaisun löydät www.a-kiltojenliitto.fi » Vesiposti verkossa.

Anjalankosken A-kilta ry

Inkeroistentie 26

46900 Myllykoski

puh. 050 9186 538 akilta.anjalankoski@gmail.com

Espoon A-kilta Hykaa ry

Ajurinkuja 4

02650 Espoo puh.(09) 541 4634 espoonakilta1@gmail.com www.hykaa.fi espoonakilta @akiltaespoo @espoonakilta

Etelä-Saimaan A-kilta ry

Valtakatu 23

53600 Lappeenranta puh. 050 571 3178 esakilta@gmail.com https://akiltalappeenranta. wixsite.com/esakilta

Harjavallan A-kilta ry

Samonkatu 6 A 1

29200 Harjavalta puh.044 9252 539 akilta.harjavalta@gmail.com

Haukiputaan A-kilta ry

Simppulanharjuntie 14 C 5-8, 90830 Haukipudas

p. 045 264 8535 haukiputaan.akilta@gmail.com

Helsingin A-kilta ry

Hietakummuntie 19 B

00700 Helsinki

p. 040 779 6784 malmi@helsinginakilta.fi www.helsinginakilta.fi

Hollolan A-kilta ry

Mallasharjuntie 3

15860 Hollola puh. 040 534 6511 hollolan.akilta@hotmail.com https://hollolanakiltary.zyrosite.com

Hyvinkään A-kilta ry

Sahanmäenkatu 1

05800 Hyvinkää

p. 044 0911 812

p. 040 6733 382

Hämeenlinnan Seudun A-kilta ry

Iin A-kilta ry

Pappilantie 16, 91100 Ii

p. 046 9540 815 heikkilamarika1974@gmail.com

A-KILTOJEN LIITTO RY

Jäsenyhdistykset

Iisalmen A-kilta ry

Pohjoinen puistoraitti 1 B 8

74100 Iisalmi

puh. 045 1859 127 iisalmen.akiltary@gmail.com

Imatran A-kilta ry

Kauppakatu 9

55120 Imatra

puh. 040 5380 150 akilta.imatra@gmail.com www.akiltaimatra.fi

Inkoon A-kilta ry

Grönkullantie 52

10210 Inkoo

p. 050 4322 957

Joensuun A-kilta ry

Kansalaistalo-Kahvila-Soroppi

Torikatu 30

80100 Joensuu

p. 0400 573 254/ Eija

Jyväskylän A-kilta ry

Taitoniekantie 14

40740 Jyväskylä

puh. 040 131 7520 satu.lahtinen@a-kilta.net www.a-kilta.net

Jämsänjokilaakson A-kilta ry

Kiltakallio

Maskulankatu 1

42100 Jämsä puh. 040 8313 173 jamsanjokilaaksonakilta@gmail.com https://www.yhdistystori.fi/toimija/ jamsanjokilaakson-kilta-ry

Jämsän Seudun A-kilta ry

Järvenpään A-kilta ry puh. 045 267 2585 akiltajpaa@gmail.com www.kuumakillat.fi

Kajaanin A-kilta ry

Kainuunkatu 9

87100 Kajaani puh. 044 2925 354 kajaaninakilta@gmail.com

Kangasalan A-kilta ry

Myllystenpohjantie 4 36200 Kangasala kangasalana-kilta@outlook.com

Kankaanpään A-kilta ry

Kemin A-kilta ry

Ratavartijantie 18

94720 Kemi puh. 0400 889 962 kemiakilta@gmail.com

Keski-Lapin A-kilta ry

Keuruun A-kilta ry

Runkotie 4 G 37 42700 Keuruu puh. 044 7742 700 keuruunakiltary@gmail.com

Kirkkonummen A-kilta ry

Pappilantie 1 A 02400 Kirkkonummi puh. 0466 630 7861 kirkkonummenakilta@gmail.com https://kirkkonummenakilta.fi/

Kiteen A-kilta ry

Kiuruveden A-kilta ry

Koillis-Lapin A-kilta ry Rinnetie 1 98120 Kemijärvi puh. 040 684 1092 koillislapinakilta@gmail.com

Kuhmon A-kilta ry

Karhunpolku 3 A 88900 KUHMO p. 044 7970 443 kaisa.karhu-harkonen@kainuu.fi

Kuopion A-kilta ry

Mäkikatu 11

70110 Kuopio puh. 045 1134 245 kuopion.akilta@gmail.com

Kuppikunta A-kilta ry

Asemakatu 5 B, 70100 Kuopio puh. 045 264 0987 kuppikunta.kuopio@gmail.com www.kuppikuntaakilta.yhdistysavain.fi

Kuusamon A-kilta ry

Kuusankosken A-kilta ry

Kymen A-kilta ry puh. 040 5599 658

Lahden A-kilta ry

Vuorikatu 14, 15110 Lahti akiltalahti@gmail.com

Laitilan Seudun A-kilta ry

Kaukolantie 19

23800 Laitila puh. (02) 851 302 laitilan.akilta@gmail.com www.lailanet.fi/a-kilta

Lempäälän A-kilta ry

Lieksan A-kilta ry

Lohjan A-kilta ry

Immulantie 2

08500 Lohja p. 041 474 3872 lohjanakilta2018@gmail.com

Lopen A-kilta ry

Taarintie 3

12700 Loppi loppia.kilta1ry@gmail.com

Läntisen Uudenmaan A-kIlta ry

Felix Fromin katu 4

10300 Karjaa puh.( 019) 230 768 a-kilta.lantisenuudenmaan@ wippies.fi

Marttilan A-kilta ry

Härkätie 773

21490 Marttila p. 050 5971 447 akilta.marttila@gmail.com

Mäntän Seudun A-kilta ry

Vilpunkatu 8

35700 Vilppula puh. 0400 551 963 ms.akilta4@gmail.com

Nilsiän A-kilta ry

Nurmeksen A-kilta ry

Nurmijärven A-kilta ry Kuokkalantie 2

01900 Nurmijärvi p. 0500 984 747/ Räty nurmijarvikilta@gmail.com

Oriveden Seudun A-kilta ry Koulutie 5 (Lampila-rakennus) 35300 Orivesi p.045 186 5551 akiltaorivesi@hotmail.com

Oulun A-kilta ry

Hintantie 24 90500 Oulu puh. 041 445 5350 oulunakilta1967@gmail.com

Pellon A-kilta ry

Pieksämäen A-kilta ry Kirkkotie 3

76150 Pieksämäki

puh. 045 1506 322 pieksamaen.a.kilta@luukku.com

Pohjois-Kymen A-kilta ry

Oikokatu 2 B 12

45100 Kouvola

puh. 050 5012 466 pohjois-kymen.a-kilta@luukku.com

Pohjois-Lapin A-kilta ry

Koppelontie 1041, 99800 Ivalo puh. 046 6387 672/ A. Pasanen akilta.ivalo@gmail.com

A-kiltatoiminta on päihteetöntä, vapaaehtoisuuteen perustuvaa ja monimuotoisesti toteutettavaa vertaistukitoimintaa päihdeongelmaisille ja päihdetoipujille sekä heidän läheisilleen. A-killat ovat yhteiseltä arvopohjalta toimivia itsenäisiä yhdistyksiä.

Porin A-kilta ry

Vapaudenkatu 1

28100 Pori puh. (02) 641 6040 akiltapori@gmail.com www.a-kiltapori.fi

Porvoon A-kilta ry

Pyhäjärven A-kilta ry

Vanha Pyhäjärventie 7

86800 Pyhäsalmi puh. 040 5944 540 pekkaitapalo@gmail.com

Raahen A-kilta ry Ravikatu 1, 92150 Raahe raahenakilta@gmail.com

Ranttilan A-kilta

Riihimäen Seudun A-kilta ry

Kaivokatu 8

11110 Riihimäki

puh. (019) 725 588 riihimaen.seudun.a-kilta.ry@elisanet.fi www.elisanet.fi/riihimaen. seudun.a-kilta.ry/

Salon Seudun A-kilta ry

Vaihtoehto 90 ry, Kaivokatu 4, 24100 Salo

puh. 0400 725 759

Savonlinnan A-kilta ry

Kiesitie 3

57210 Savonlinna

p. 050 585 0661

p. 044 547 8361

57210 Savonlinna

jouni.metsola@savonlinnanakilta.fi

Seinäjoen A-kilta ry

Siilinjärven A-kilta ry

Sotkamon A-kilta ry

Torikatu 1

88900 Sotkamo

Taivalkosken A-kilta ry

Sairaalatie 8

93400 Taivalkoski

p. 050 4338 817 metkutus1@gmail.com

Tampereen A-kilta ry

Kartanonkatu 4

33820 Tampere

puh. 040 7076 669 fax. (03) 223 0899 toimisto@tampereena-kilta.fi www.tampereena-kilta.fi

Tornion A-kilta ry

Metsolantie 10 C 19 95410 Tornio puh. 0400 510 436 tornion.akilta@gmail.com

Turun A-kilta ry

Pääskyvuorenrinne 1 20610 Turku puh. 0400 632 306 toimisto@turunakilta.fi www.turun-a-kilta.fi

Utsjoen A-kilta ry

Uudenkaupungin A-kilta ry

Liljalaaksonkatu 7 B 23500 Uusikaupunki

puh. 0400 959 399 a.kilta.uki@gmail.com

Vaasan A-kilta ry

Raastuvankatu 28 65100 Vaasa

puh.050 3529 296 vaasan.a.kilta@gmail.com

https://vaasanakilta.webnode.fi/ Valkeakosken Seudun A-kilta ry

Vammalan Seudun A-kilta ry

Vantaan A-kilta ry

Jokiniemenkatu 9 01370 Vantaa

p. 045 1616 838

Löydöstie 4 (Myyrmäki) 01600 Vantaa toimisto@vantaan-a-kilta.fi www.vantaan-a-kilta.fi

A-kilta löytyy Facebookista

A-kilta löytyy Instagramista

Itsenäisyydenkatu 17 B

33500 TAMPERE etunimi.sukunimi@a-kiltojenliitto.fi www.a-kiltojenliitto.fi www.facebook.com/akiltojenliittory/ @akiltojenliitto

Toiminnanjohtaja

Yrmy Ikonen

puh. 045 636 6629

@YIkonen

Talous- ja hallintosihteeri

Mirja Sorvali

puh. 040 679 6449

Toimisto- ja viestintäsihteeri

Anna Niemistö

puh. 0400 394 869

Tiedottaja

Tuija Tamsi-Lehtinen

puh. 040 8668 257

Järjestökoordinaattori - suunnittelija (Etelä-Suomi)

Anja Sauvolainen

puh. 040 689 8367

Järjestökoordinaattori (Itä-Suomi)

Mikko Putaja

puh. 040 5664 841

Järjestökoordinaattori (Länsi-Suomi)

Aulikki Otranen

puh. 040 3566 592

Järjestökoordinaattori - koulutussunnittelija (Pohjois-Suomi)

Kirsi Mäki

Kansankatu 53, 90100 Oulu

puh. 040 1679 377

Projektipäällikkö, VEERAT -hanke

Maiju Lehtonen

puh. 040 619 5036

Johtavat luottamushenkilöt

Puheenjohtaja

Hannu Gustafsson

puh. 040 7632 075 hanskigustafsson@gmail.com @HannuGustafsson

Varapuheenjohtaja

Arto Pasanen puh. 045 1077 416 arto.pasanen@a-kiltojenliitto.fi @pasaarto

A-Kiltojen Liitto ry Itsenäisyydenkatu 17 B 33500 Tampere