Vesiposti 4/2021

PÄIHDETOIPUJA- VESI posti JÄRJESTÖN JÄSENLEHTI 4/2021

A-kiltalaisten motoristien tapaaminen s. 14 Sote-palveluihin saatava lisää päihdetyön osaamista s. 17 Vertaisohjaajakoulutuksessa ryhmähenki kukoisti s. 18 Vesiposti_kansi_4_2021.indd 3

24.11.2021 19.11.37

VESI posti

4/2021

VAKIOPALSTAT Puheenjohtajalta: 3 Havaintoja ja tunnelmia Veteraanipäiviltä KAP Vantaa: Tie kokemusammattilaisuuteen 2024 20

AJANKOHTAISTA 4

A-Kiltojen Liitto ry:n syyspäivät ja -kokous

10

Vertaistuki ennaltaehkäisee päihdeongelmia − ja kannattelee vaikka koko loppuelämän

12

A-kiltatoiminnalle kaivataan näkyvyyttä ja monipuolisempaa rahoitusta

16

Päihdepalvelut ja uudet hyvinvointialueet

17

Sote-palveluihin saatava lisää päihdetyön osaamista

18

Vertaisohjaajakoulutuksessa ryhmähenki kukoisti

19

Miksi Kaikkien kaupunki?

N

N

Veteraanipäivät sisälsivät muun muassa pitkään A-kiltatoiminnassa mukana olleiden kokemustiedon jakamista, kohtaamisia, musiikkia ja Kirje nuorelle itselleni –tehtävän.

2

Vesiposti_4_2021.indd 2

Uusi virtuaalinen A-kiltatoiminnan esite löytyy www.a-kiltojenliitto.fi sekä linkki on lähetetty kaikkiin A-kiltoihin hyödynnettäväksi.

ALUEILTA JA A-KILLOISTA N

6

Nurmijärven A-kiltalaiset sytyttivät tulet Asunnottomien yö -tapahtumassa

8

A-kiltaterveiset Turusta

14

A-kiltalaisten motoristien tapaaminen

22

Matkani vertaiskoutsiksi

25

Hyvää Joulua Vesipostin lukijoille

26

Usvan takaa –runoteos valmis

26

Luontohaasteeseen osallistui lähes sata A-kiltalaista

27

Kirje nuorelle itselleni

N

N merkityt jutut luettavissa heti lehden ilmestyttyä verkkosivuiltamme www.a-kiltojenliitto.fi

4/2021

2.12.2021 10.34.03

PUHEENJOHTAJALTA

Havaintoja ja tunnelmia Veteraanipäiviltä

U

tajärven Luurinmutkan Veteraanipäivillä oli vahva A-kiltalainen veteraanihenki. Sen aisti kaikessa. Veteraanien merkitystä kiltatoiminnalle ja -yhteisöille pohdittiin laajasti ja monesta näkökulmasta. Vallitsi suuri yksimielisyys siitä, että A-killat tarvitsevat veteraanejaan kulttuurinsa ylläpitäjinä ja vakauttajina. A-killalle eduksi on myös se, että siellä on kaikissa toipumisen vaiheissa olevia.

Yleisesti todettiin, että A-killoissa on hyvää tilaa toipua, siellä ei ole juurikaan ikärasismia ja ilmapiirin luominen ja ylläpitäminen sekä tulokkaiden vastaanotto ovat kaikkien vastuulla. A-killat ovat hyvin hyväksyneet uudet kävijä- ja jäsenryhmät – kuten huume- ja sekakäytöstä toipuvat ja mielenterveyskuntoutujat – ja A-killat koetaan turvallisiksi yhteisöiksi.

Puhuttiin muutoksesta ja muutosvastarinnasta sekä niihin liittyen asenteista ja ennakkoluuloista. Muutos on tärkeää, mutta ei muutosta muutoksen vuoksi. Muutoksen pitäisi olla muutosta johonkin parempaan eikä trendien mukaan heilumista. Kukaan ei kestä jatkuvaa muutosta. Niinpä muutosvastarinta todettiin hyväksi asiaksi: se estää tai vastustaa päätöntä muuttumista.

Muutosvastarinta – kuten kaikki muukin muutoksessa – on prosessi, jonka aikana työstyy uusia tasapainotiloja. Tarvitaan tervettä kriittisyyttä ja itsekriittisyyttä, jotka laittavat perustelemaan uutta ja vanhaa, luovuutta ja perinnettä.

Lopuksi vielä pohdittiin A-kiltatoiminnalle toivottua tulevaisuutta seuraavien teemojen kautta: Rakenteet. Aate. Yhteistyö. Talous. Viestintä. A-kiltatoiminta elää hyvin ajassa mukana ja pyrkii löytämään haasteisiin vastauksia. Siitä hyvänä esimerkkinä nämä Veteraanipäivät.

Kiitos kuluneesta vuodesta kaikille, rauhallista joulunaikaa ja selvästi parempaa uutta vuotta 2022!

Hannu Gustafsson

VESI posti

46. vuosikerta Julkaisija Päätoimittaja Taitto Toimituksen osoite Tilaukset, osoitteenmuutokset ja aineistot

4/2021

Vesiposti_4_2021.indd 3

Päihdetoipujajärjestön jäsenlehti Ilmestyy 4 kertaa vuodessa: maalis-, kesä-, syys- ja joulukuu (ISSN 1457-814X) A-Kiltojen Liitto ry Tuija Tamsi-Lehtinen Anna Niemistö A-Kiltojen Liitto ry, Itsenäisyydenkatu 17 B, 33500 Tampere vesiposti@a-kiltojenliitto.fi, puh. 0400 394 869 Aineisto seuraavaan lehteen 22.2.2022 mennessä.

Kannen kuva

Kirsi Mäki

Painopaikka

Pk-paino, Tampere 2021

3

2.12.2021 10.34.07

AJANKOHTAISTA

Nurmes 20.–21.11.2021

A-Kiltojen Liitto ry:n syyspäivät ja -kokous Syyspäivillä A-Kiltojen Liitto ry:n hallituksen myöntämät hopeiset ansiomerkit luovutettiin tilaisuuteen päässeille Matti Moilaselle, Matti Rannalle, Matti Itkoselle ja Viljo Pehkoselle. Hannu Ylöselle ansiomerkki tullaan luovuttamaan myöhemmin. A-Kiltojen Liitto ry:n hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää A-killan jäsenelle, joka on osallistunut aktiivisesti ja pitkäkestoisesti A-Kiltojen Liiton hallintoon puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä tai vähintään kymmenen vuoden ajan hallituksen asettaman jaoston tai toimikunnan puheenjohtajana tai jäsenenä. Joka on hallituksen nimeämänä aktiivisesti ja pitkäkestoisesti edustanut A-Kiltojen Liittoa valtakunnallisissa tai seudullisissa yhteistyöverkostoissa.

Joka on muulla merkittävällä ja poikkeuksellisella tavalla tuonut positiivisesti esiin valtakunnallisesti A-Kiltojen Liittoa ja A-kiltatoimintaa. Kuva: Anna Niemistö

A-Kiltojen Liitto ry:n hallituksen kokoonpano 1.1.2022 alkaen:

A-Kiltojen Liitto ry:n hallitus v. 2022: Raimo Parviainen Arto Pasanen, Irja Oravisjärvi, Viljo Pehkonen, Heikki Kankaanpää, Sinikka Vehkalahti, Satu Peippo, Marko Hakkarainen, Matti Itkonen, Pasi Heikkinen, Raija Salin, Jari Mark ja Matti Ranta. Kuvasta puuttuu puheenjohtaja Hannu Gustafsson.

Kuva: Vesa-Pekka Salmivuori

Puheenjohtaja Hannu Gustafsson Varapuheenjohtaja Arto Pasanen* Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Viljo Pehkonen Raimo Parviainen Matti Itkonen Matti Ranta Jari Mark Pasi Heikkinen Marko Hakkarainen* Raija Salin Heikki Kankaanpää Satu Peippo Sinikka Vehkalahti* Irja Oravisjärvi *Toimikaudelle 2022–2023 valitut

4

Vesiposti_4_2021.indd 4

4/2021

2.12.2021 10.34.20

Syyskokouksessa hyväksyttiin A-Kiltojen Liitto ry:n toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2022 ja päätettiin jatkaa tulevan strategian käsittelyä hallituksen valmistelun pohjalta tulevissa kokouksissa. Päätettiin myös, että jäsenmaksu pysyy ennallaan.

Syyskokouksessa oli edustettuna 32 jäsenyhdistystä ja niillä oli käytettävinään yhteensä 48 ääntä. Kuva: Anna Niemistö

˂-- Syyskokouksessa uudeksi A-Kiltojen Liitto ry:n varapuheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Arto Pasanen Pohjois-Lapin A-killasta.

Kuva: Anna Niemistö

Tietomestaruuskisan voittoisat joukkueet: Hölökunta 2. sija, Aallot 1. sija ja Stadi 3. sija. Kuva: Anna Niemistö

Edunvalvontakoordinaattori Reino Raittila EHYT ry:n päihdeasiamiestoiminnasta piti syyspäivillä keskustelevan puheenvuoron päihdeasiakkaan oikeuksista ja edunvalvonnasta.

Kuva: Anna Niemistö

Toni Vanhala Tampereen A-killasta viihdytti kokousväkeä taukomusiikilla. Kuva: Anna Niemistö

4/2021

Vesiposti_4_2021.indd 5

5

2.12.2021 10.34.34

A-KILLOISTA

Nurmijärven A-kiltalaiset sytyttivät tulet Asunnottomien yö -tapahtumassa

6

Vesiposti_4_2021.indd 6

4/2021

2.12.2021 10.34.34

Kiltanaiset Marika Auvinen, Sari Välske ja Pirjo-Liisa Torkki.

N

Esiintyjät Mika Ikonen ja Pete Tolonen ovat kotoisin Nurmijärveltä.

urmijärven A-kilta ry oli sytyttämässä tulet tärkeän asian puolesta Asunnottomien yössä.

Aikaisempina vuosina kiltalaiset ovat olleet mukana tapahtuman järjestämisessä muualla. Ja usein pohdimme, että miksi ei meidän kunnassa järjestetä lainkaan asunnottomien yötä.

Viime talvena alkoikin tapahtuman suunnittelu A-killan aloitteesta. Ajatus Asunnottomien yöstä sai positiivisen vastaanoton ja useampi taho lähti innolla mukaan järjestelyihin.

Vihdoin 17.10.21 päästiin viettämään Nurmijärven ensimmäistä asunnottomien yötä Klaukkalan kirkolla. Tapahtuma onnistui hienosti aurinkoisessa, vaikkakin viileässä säässä.

A-kilta tarjoili tuttuun tapaan kahvia. Lisäksi oli lahjoituksena saatuja villasukkia, joita naapurin mummo oli kutonut.

Meitä tanssitti ja viihdytti musiikilla Nurmijärveltä kotoisin olevat Mika Ikonen ja Pete Tolonen. Ja hauskaa oli, kun Mika Ikonen lauloi A-killalle: "Mielin määrin kahvii ja sukkia" Asunnottomien yö –tapahtuma järjestetään ensi vuonna uudestaan Nurmijärvellä ja A-kilta on varmasti mukana!

Teksti ja kuvat: Marika Auvinen Nurmijärven A-kilta ry

4/2021

Vesiposti_4_2021.indd 7

#ainakahvia Sari Välskeellä kulki kahvikuppi sujuvasti mukana kiltaliivissä.

7

2.12.2021 10.34.46

A-KILLOISTA

A-kiltaterveiset Turusta

K

orona on muuttanut elämiemme pirtaa lukuisin tavoin ja nyt olisi toivottavasti jo aika palata kohti normaalia järjestystä. Olemme huomanneet täällä Turussa, että koronalle sopiviksi muutetut käytännöt eivät palvele yhteisöllisyyttä ja vapaata yhdessäoloa, ja siksi ainakin täällä seuraava haasteemme on saada kävijät takaisin sisätiloihin. Palkatun henkilökunnan pakotetusta digiloikasta huolimatta on vaikea nähdä muita positiivia seurauksia tälle ajalle: A-kiltatoiminta kun perustuu mielestäni hyvin pitkälle kokemukseen yhteisestä tilasta. Ilahduttavaa on tuntu siitä, että aika olisi ajanut meitä välittämään toisistamme enemmän.

Itsekkyys määrittää liiaksi tätä aikakautta ja siksi on tärkeää, että kiltaperhe pitää kiinni ja opettelee lisää tapoja välittää toisistamme, samalla tehden tilaa uusien tulla osaksi yhteisöä.

Näihin tapoihin kuuluu vääjäämättä tervehtiminen, kiittäminen, rohkaisun sanat ja tärkeimpänä, anteeksianto ristiriitatilanteissa. Eräs järjestökoordinaattori viisaasti kerran totesi, et-

tä A-killat harvoin hajoavat ulkopäin. Elämme haastavia aikoja muun muassa sote-uudistuksen, rahoituskuvioiden ja kansalaistoiminnan kokonaismuutoksista johtuen, joten ei olisi varaa käyttää aikaamme eripuraan.

Kuva viime vuoden lopulta Turun A-killan pihamaalta. Poikkeusajan tiedotusta.

8 TP

Vesiposti_4_2021.indd 8

4/2021

2.12.2021 10.34.52

A-kiltatoiminnassa tarvitaan yhdessä tekemistä.

A-Kiltojen Liitto ry kartoitti syksyllä strategista tulokulmaansa vuodelle 2027. A-kiltayhdistysten hallituksille annettiin toinen toistaan tärkeämmistä A-kiltatoiminnan näkökulmista valittavaksi muutama, jotta toiminnan suuntaviitat tulevalle voitaisiin määritellä. A-killat pitävät sisällään hyvin erilaisia painotuksia, joskin meitä yhdistää muun muassa vertaistuen merkitys ja toipumisympäristön mahdollistaminen.

Turun A-Killalla on omasta toimintaympäristöstään johtuen vaade ottaa useampi kuin päihdetoipujien ryhmä huomioon: ruoka-apu tuo laajan kohderyhmän Pääskyntuvalle, joka on monin tavoin sekä siunaus että haaste toiminnan suunnittelulle ja kehittämiselle. Rahoittajamme eli STEAn vaatimus on ylläpitää kaikille avointa, matalan kynnyksen toimintaa ja siitä syystä kaikkien on mahduttava ovesta sisään. Yritämme luoda tilan, jossa jokainen päihteetöntä elämäntapaa haluava voisi viihtyä ja sisältöä, joka tukee toipumista, antaa näköaloja, luo ystävyyssuhteita ja tunteen, että joku välittää.

STEA kartoitti syksyllä riippuvuusjärjestöjen tulevaisuutta, niiden vaikuttavuutta ja sen tulevaa arviointia. Jos te kiltalaiset olette joskus ihmetelleet teillä teetettäviä kyselyitä, johtuu ne pitkälle juuri STEAsta, myös A-kiltojen on pystyttävä todentamaan työn laatua ja siitä syntyviä vaikutuksia. Ja tulevaisuudessa yhä enemmän. Vuonna 2024 koko järjestösektorin ylle puhalletaan muutoksen tuulet ja rahoituskuviot laitetaan uusiksi tavalla, josta tuskin yksikään toimija selviää menetyksittä.

4/2021

Vesiposti_4_2021.indd 9

Jos koskaan niin nyt, on ensiarvoisen tärkeää nähdä hyvää siinä mitä A-killoissa tehdään, ja uskaltaa rohkeasti, mutta sävyisästi tunnustaa ne asiat mitkä eivät ole tätä päivää.

A-kiltatoiminta sai alkunsa Turusta kohta 60 vuotta sitten. Lähtökohta silloin oli se, ettei alkoholistin ihmisarvoa oikeastaan ollut olemassakaan. Nykyään tunnustamme laajasti riippuvuudet sairauksina ja stigmaa on onnistuttu häivyttämään monin tavoin. Samoin vuoden 2021 Päihdestrategiassa nousee vertaistuen merkitys voimakkaasti esiin, ollaan aidosti ylpeitä juuristamme, siitä mikä meitä yhdistää. Ensi kesän 60-vuotisseminaarissa ja juhlissa pääsemme pohtimaan edellä mainittuja aiheita ja toivonkin, että mahdollisimman moni saapuu 17.6.2022 Turkuun.

Teksti ja kuvat: Janina Rosten-Nurmi toiminnanjohtaja Turun A-Kilta ry

9

2.12.2021 10.34.52

AJANKOHTAISTA

Vertaistuki ennaltaehkäisee päihdeongelmia − ja kannattelee vaikka koko loppuelämän

K

eväällä julkaistulla ja vuoteen 2030 ulottuvalla valtioneuvoston päihde- ja riippuvuusstrategialla on viisi tärkeää painopistettä, joista ehkäisevän päihdetyön viikon (8.−14.11.) yhteydessä on hyvä tarkastella erityisesti kahta.

Strategialla halutaan ohjata ja tukea ehkäisevän päihdetyön sekä päihde- ja riippuvuuspalveluiden laatua ja saatavuutta sekä vahvistaa yhteistyötä, tiedonkulkua, asiantuntemusta ja tietoperustaa.

Ehkäisevää päihdetyötä tehdään monella tavalla ja työn sisältö on moninainen. Lyhyesti ilmaistuna se on päihteiden − ja myös rahapelaamisen − aiheuttamien haittojen ennaltaehkäisyä ja vähentämistä. Erityisesti tavoitteena on ehkäistä lasten ja nuorten päihteidenkäyttöä ja rahapelaamista, mutta myös aikuisten päihteiden ja rahapelien riskikäyttöä. Ehkäisevän päihdetyön kohderyhmänä olemme me kaikki, ja sitä voimme me kaikki tehdä.

Päihdepalveluilla tarkoitetaan avohuoltoa, katkaisuhoitoa, laitoskuntoutusta sekä hoitoa ja kuntoutusta tukevia palveluita esimerkiksi asumispalveluissa ja päiväkeskuksissa. Uuden päihdestrategian tavoitteisiin on kirjattu monipuolisen asiantuntijuuden tukeminen mm. vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnassa. Päihde- ja riippuvuuspalveluiden sekä ehkäisevän päihdetyön laadun, saavutettavuuden ja saatavuuden osalta strategian tavoitteisiin on nostettu palveluiden käyttä-

10

Vesiposti_4_2021.indd 10

4/2021

2.12.2021 10.34.56

jien näkemysten hyödyntäminen tuen suunnittelussa kokemusasiantuntijoina, vertaistoimijoina ja asiakkaina.

Myllyhoitoyhdistyksen alkuvuodesta julkaisema selvitys suomalaisen päihdehuollon nykytilasta nosti esiin nykyisen palvelujärjestelmän tehottomuuden ja puutteellisen koordinoinnin sekä näistä aiheutuvia ongelmia, kun päihdepotilaan tarvitsemia yhtenäisiä hoitopolkuja ja -jatkumoita ei pääse syntymään.

Vertaistoiminta monissa muodoissaan on keskeistä päihdetoipujien pitkäkestoisen tuen ja hoitotulosten pysyvyyden kannalta. A-killat ovat päihdetoipujayhdistyksiä, joissa tarjolla on toiminnallista vertaistukea päihdeongelmaisille, päihdetoipujille ja heidän läheisilleen. A-killoissa tiedetään, että päihdetoipuminen kestää pitkään. Tarve kiinnittyä päihteettömään vertaistukeen voi kestää koko loppuelämän.

Suurelta osin vapaaehtoispohjalta toimivat Suomen 60 A-kiltayhdistystä ovat varteenotettava ja luotettava kumppani julkiselle sektorille päihdetoipujien vertaistuki- ja vapaaehtoistoiminnan toteuttajina, pitkäkestoisen tuen takaajina ja ehkäisevän päihdetyön tekijöinä.

A-killat tekevät ehkäisevää päihdetyötä toteuttamalla − kukin omien resurssiensa mukaan − monimuotoisia vertaisryhmiä ja erilaisia päihteettömiä tapahtumia. Päihderiippuvuuteen sairastuneen kiinnittyminen päihteettömyyttä tukevaan toimintaan ehkäisee retkahtamista. Lisäksi A-killoista myös ohjataan palveluihin ja saa asiointiapua. Tämä on yhteistyötarjous sekä hyvinvointialueille että kunnille.

Yrmy Ikonen toiminnanjohtaja A-Kiltojen Liitto ry Kirsi Mäki järjestökoordinaattori-koulutussuunnittelija A-Kiltojen Liitto ry

4/2021

Vesiposti_4_2021.indd 11

11

2.12.2021 10.34.56

AJANKOHTAISTA

A-kiltatoiminnalle kaivataan näkyvyyttä ja monipuolisempaa rahoitusta Teemu Kaskela, Sari Jurvansuu & Jouni Tourunen

P

äihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmassa (MIPA 2.0) tehtiin helmi–maaliskuussa näiden alojen yhdistyksille kysely, jossa kartoitettiin monipuolisesti toiminnan eri osa-alueita. Kyselyyn vastasi yhteensä 168 päihdeja mielenterveysyhdistystä, joista 27 oli A-kiltoja. Esittelemme alla näiden A-kiltojen tulevaisuudennäkymiä ja sitä, millaiseen suuntaan niissä halutaan toimintaa kehittää. Peilaamme A-kiltojen vastauksia myös muihin vastanneisiin yhdistyksiin.

Vankkaa uskoa toiminnan tulevaisuuteen Alla olevasta kuviosta nähdään vastanneiden A-kiltojen arviot toimintansa tulevaisuudesta seuraavan viiden vuoden aikana.

Pääosin ne ennakoivat myönteistä kehitystä tai vähintään toiminnan pysymistä ennallaan. Vain harvassa A-killassa toiminnan arvioitiin kehittyvän kielteiseen suuntaan. Yli puolet vastaajista näki jäsen- ja osallistujamäärien lisääntyvän lähivuosina ja lähes puolet uskoi toiminnan laajenevan ja taloudellisen tilanteen paranevan. Työntekijämäärän ennakoitiin lisääntyvän joka neljännessä A-killassa. Myös kohderyhmien tarvitsemien palvelujen kehitykseen suhtauduttiin optimistisesti.

A-kiltojen arviot olivat varsin myönteisiä myös verrattuna muihin kyselyyn vastanneisiin päihde- ja mielenterveysyhdistyksiin. Lähes kaikilla tarkastelluilla ulottuvuuksilla ne arvioivat pärjäävänsä tulevina vuosina vähintään yhtä hyvin kuin muu yhdistyskenttä. Jäsenmäärän kasvuun ja kohderyhmien tarvitsemien palvelujen paranemiseen uskottiin selvästi keskimääräistä useammin. Palkkatyövoiman ennakoitiin kasvavan har-

12

Vesiposti_4_2021.indd 12

4/2021

2.12.2021 10.34.59

vemmin kuin muissa yhdistyksissä, mikä kertonee osaltaan A-kiltatoiminnan vahvasta vertais- ja vapaaehtoispainotteisuudesta.

Uusi sote ja avustusjärjestelmä luovat epävarmuutta Vastaajat saivat kyselyssä kertoa omin sanoin A-kiltansa huolenaiheista ja mahdollisista tulevaisuuden uhkakuvista. Nämä liittyivät pitkälti siihen, miten avustusjärjestelmän muutokset ja sote-uudistus tulevat vaikuttamaan toiminnan rahoitukseen sekä pienten toimijoiden pärjäämiseen kilpailutuksissa, ja tätä kautta tarpeenmukaisiin sote-palveluihin ja kohderyhmien hyvinvointiin. Tämä kiteytyi seuraavassa vastauksessa:

”Asiakkaiden sote-palveluiden todellinen saaminen tarpeisiin. Meidän toimintamme rahoituspohja uhkaa mennä toistuvien kilpailutusten myötä vain isoilla volyymeillä toimiville järjestöille, jolloin kaikesta toiminnasta tulee liukuhihnatavaraa, eikä niillä ole oikeasti merkitystä yksilöllisiin tarpeisiin.”

Haasteita aiheuttivat myös riittävien tilojen saaminen toiminnan järjestämiseen, jäsenistön ikääntyminen ja jaksaminen sekä vaikeus löytää uusia aktiivitoimijoita. Huolta kannettiin myös siitä, miten tukea ja toimintaa kaipaavat ihmiset löytävät tiensä A-kiltatoimintaan. Kuten eräs vastaaja totesi, ”A-kiltojen kynnys on edelleen aika korkea ainakin pienillä paikkakunnilla”. Tämänhetkisen toiminnan katsottiin myös kärsivän ”koronaväsymyksestä”.

4/2021

Vesiposti_4_2021.indd 13

Toiminnalle näkyvyyttä ja verkkoympäristöstä hyötyjä A-killoissa koetut suurimmat kehittämistarpeet on esitetty oheisessa kuvassa. Vastaajat toivoivat A-kiltatoiminnalle suurempaa näkyvyyttä sekä valtakunnallisella että paikallistasolla. Korona-aikana verkkoryhmät ja chat-pohjaiset tukimuodot ovat yleistyneet järjestöissä, ja sosiaalista mediaa ja verkkoympäristöä haluttiin hyödyntää entistä tehokkaammin.

Avustus- ja sote-palvelujärjestelmän muutokset näkyivät tarpeena laajentaa toiminnan rahoituspohjaa. Kuntayhteistyötä haluttiin tiivistää entisestään. Muita tärkeitä tavoitteita olivat uusien jäsenten saaminen mukaan toimintaan, vaikuttamistyön tehostaminen, toimintamuotojen monipuolistaminen (24 %) sekä vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden parempi tukeminen (29 %). Kehittämistarpeet – ja täten myös järjestökentän yhteistyön ja vaikuttamistoiminnan mahdollisuudet - olivat hyvin samansuuntaisia halki koko yhdistyskentän.

Sari Jurvansuu, Teemu Kaskela ja Jouni Tourunen työskentelevät A-klinikkasäätiöllä Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmassa (MIPA 2.0).

Lue lisää: https://tietopuu.a-klinikkasaatio.fi/mipa

13

2.12.2021 10.35.02

A-KILLOISTA

Puuhamiehet yhteiskuvassa.

Alarivissä vasemmalla Markus Tuhkanen, Mikko Putaja. Ylärivissä kaksi Heikkiä, Karjalainen (vas.) ja Mandelin.

Sade kiusasi, mutta hauskaa oli

A-kiltalaisten motoristien tapaaminen

E

lokuun lopulla toteutui pitkään suunniteltu ja haaveiltu A-kiltalaisten motoristien tapaaminen Tampereen Aitolahdessa. Surkeasta säästä huolimatta leiripaikalle ajeli toistakymmentä innokasta prätkäkundia ja oli toki mimmejäkin mukana.

Tamperelainen piinkova motoristi Heikki ”Hessu” Karjalainen oli pitkään haaveillut A-kiltalaisten motoristitapahtumasta. Hessu ehdotti yhteistä tapaamista Tampereella toimivan A-Kiltojen Liiton järjestökoordinaattori Mikko Putajalle. Haaveista tuli totta, kun motoristien tapaaminen järjestettiin Tampereen Aitolahdessa sijaitsevassa vanhassa pappilassa.

Tapahtuman virallinen järjestäjä oli Kangasalan A-kilta ry puheenjohtaja Markus Tuhkasen johdolla. Myös Tampereen Akilta ry oli aktiivisesti mukana tapahtuman suunnittelussa. AKiltojen Liitolta heltisi tilaisuudelle myös jäsenjärjestöavustusta ja Liitto tiedotti kaikille killoille, että kysymyksessä on valtakunnallinen juttu.

Putajan Mikko A-Kiltojen Liitosta/Tampereen A-killasta on ollut nykyelämässään pari vuotta aktiivinen motoristi. Nyt jo edesmennyt Kangasalan A-killan entinen puheenjohtaja Pepe Niskanen puuhaili jo reilut kymmenen vuotta sitten A-kiltalaisten kokoontumisajon Kuhmalahdelle. Siitä saakka motoristit ovat haaveilleet motoristikokoontumisten jatkumista.

”Jatkosta keskustellaan” Mikko sanoo, että Pepen jalanjälkiä on ollut tarkoitus seurata jo aikaa sitten. A-kiltalaisissa on noin viitisenkymmentä motoristia ympäri Suomen. Joka vuosi asiasta on keskusteltu, mutta tekijät ovat puuttuneet. Vihdoinkin asia eteni kahvikeskusteluja pitemmälle.

– Tämä juttu on ollut Karjalaisen Hessulle aina sydämenasia. Kun Hessu viime keväänä soitti minulle ja esitteli asiansa, olin heti innoissani ajatukselle. A-Kiltojen Liitto ry myönsi tapahtumalle järjestöavustusta ruuan ja leiripaikan vuokran muodossa. Keräsimme myös omavastuuajatuksella pienen rahan pääjärjestäjälle eli Kangasalan A-killalle.

Kangasalan A-killan puheenjohtaja Markus Tuhkanen toivotti kaikki tervetulleeksi.

A-Kiltojen Liitto ry:n jäsenyhdistyksiä on noin 60 Ivalosta Inkooseen. – On selvä, että tässä joukossa on innokkaita motoristeja, joita tällainen vuosittain toistuva yhteinen kokoontuminen kiehtoo erityisesti. Tapahtuman jatkosta eli joka vuo-

14

Vesiposti_4_2021.indd 14

4/2021

2.12.2021 10.35.03

Lauantaina oli tarkoitus ajella Tampereella kaupunkikierros ja sieltä matkan piti jatkua kuuluisalle Vehoniemen automuseolle, mikä on useiden motoristien lempikokoontumispaikka. Vehoniemessä käytiin letkassa ajaen, välillä taivaalta tuli vettä ja välillä paistoi aurinko. Runsaan sateen vuoksi osallistujia, siis heitä sadetta pelkäämättömiä, oli toistakymmentä.

Ennakkoon ilmoittautuneita eri puolilta Suomea oli parikymmentä, ja ymmärtäähän halun jättää väliin, kun olisi joutunut ajamaan ensin sateessa satoja kilometrejä ennen kuin pääsee edes paikalle.

Myös sunnuntaille suunniteltu Pepe Niskasen muistoajo Teiskon ja Kurun maisemissa jouduttiin huonon sään vuoksi peruuttamaan, mutta kahvittelu ja soppatilaisuus järjestettiin Tampereen A-killan Kartanolla samalle porukalle. Leiripaikalla oli varattu lauantain iltapäivä ja ilta yhdessäoloa kaikille mukana olleille. Mukana oli yli kolmekymmentä henkeä Kangasalan A-killasta, A-kiltalaisia motoristeja, vapaaehtoisia, soittajia, valokuvaaja.

si toistuvasta motoristitapahtumasta keskustellaan tulevan talven aikana vakavasti. Tällaiselle jutulle on tilaus. Kysymyksessä on vahva vertaistuki ja päihteistä toipuvien yhteinen harrastus, Mikko Putaja hehkuttaa.

Sade vesitti Kangasalan A-killan Karjalaisen Hessun, Varjen Markun ja Tampereen A-killan Mandelinin Heikin innokkaalla otteella oltiin laadittu mukava kaksipäiväinen ohjelma. Vaikka Suomen kesä oli ennätyksellisen lämmin ja aurinkoa piisasi, niin eikö juuri elokuun puolivälille osunut viileä sadejakso. Se sanamukaisesti vesitti tapahtumaa.

Kaksi elävää bändiä SELVÄ PÄIVÄ ja Jukka Oksasen duo SOSIAALINEUVOS esiintyivät taidokkaasti ja päräyttelivät ilmoille kunnon motoristirokkia sekä itsetehtyjä kappaleita. Pihalla oli tarjolla grilliruokaa paellapannulta, makkaraa ja kahvia sekä pullaa. Grillimestareina toimi Joonas Haapala ja Sami Saloranta, eli koko A-kiltakentän tunnetut kaverit, ja sieltä tuli muuten mahtiannokset kaikille. Illemmalla saunottiin järven rannassa ja iltanuotiolla vaihdettiin ajatuksia. Paljon uusia tuttavuuksia ja tutustumisia. Vertaistukea parhaimmillaan!

Kaikki mukana olleet olivat tasan samaa mieltä siitä, että tällaiselle tapahtumalle on varmasti olemassa vuosittain toistuva tilaus.

Teksti ja kuvat: Mika Katajala

Kokoontumispaikalla väkeä viihdytti kaksi livebändiä. Musiikkianti sopi loistavasti tapahtuman henkeen.

4/2021

Vesiposti_4_2021.indd 15

15

2.12.2021 10.35.04

AJANKOHTAISTA

Päihdepalvelut ja uudet hyvinvointialueet

K

uten tiedämme sosiaali- ja terveyspalvelut, mukaan lukien päihdepalvelut, siirtyvät kunnan vastuulta hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023. Samassa tahdissa uudistetaan päihde- ja mielenterveyslainsäädäntöä palvelujen osalta. Lisäksi perusterveydenhuollon ei-kiireelliseen avosairaanhoitoon pääsyä suunnitellaan nopeutettavaksi. Päihde- ja mielenterveyshäiriöiden perustason hoito sisältyy tähän. Aiemman kolmen kuukauden sijasta hoitoon pääsisi seitsemässä vuorokaudessa 1.4.2022 lukien.

Päihdepalvelut voivat nykyisin jäädä saavuttamatta heti alkuunsa siitä syystä, että palveluja tarvitsevalla ei ole tietoa, minne hän soittaa, menee tai ilmoittautuu. On erityisen tärkeää, että tulevien hyvinvointialueiden palvelut löytyvät vaivatta ja kannustavat yhteydenottoon. Tietoa tarvitaan nettisivujen lisäksi myös muilla kanavilla, sillä tietotekniikka välineineen ei ole kaikkien käytettävissä. Palveluiden tulee olla saavutettavissa myös maantieteellisesti, vaikka oma auto puuttuisi tai liikuntakyky olisi huono.

Asiakkaan kuuleminen näistä seikoista on tärkeää. Niiden pohjalta selvitetään ja arvioidaan, mitä palveluvaihtoehtoja on tarjolla ja mitä niistä voidaan valita. Sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon palveluista on saatava kunnioittavaa asiallista kohtelua, joka ei syyllistä.

Päihderiippuvuuksista kärsivällä itsellään ja hänen perheellään ja muille läheisillään on lainsäädännön perusteella oikeus saada tarpeellisia päihdehuollon palveluja. Varsinkin läheisten on ollut toisinaan vaikeaa saada kunnista palveluja. On huolehdittava siitä, että läheiset saavat hyvinvointialueilta sitä apua, tukea ja hoitoa, jota he tarvitsevat.

Tällä hetkellä hoitoonpääsyajat vaihtelevat melko paljon valtakunnan tasolla. On varmistettava, että asiakas pääsee kaikkialla hoitoon silloin, kun hän on motivoitunut ja tarvitsee hoitoa. Odotusajan tulee olla mahdollisimman lyhyt, koska se edistää hoidon onnistumista ja hyvää lopputulosta.

Päihdepalveluita on perinteisesti tarjottu sekä terveydenhuollosta että sosiaalihuollosta ja niin on syytä jatkua, koska molempia tarvitaan. Palvelujen monipuolisuus ja niiden antajien laaja asiantuntemus takaavat, että asiakkaat ja potilaat saavat juuri heille parhaiten sopivan palvelun: jollekin riittää keskusteluapu, mutta joku toinen tarvitsee pitkän laitoskuntoutuksen. Yksilöllinen tarve on keskeinen kriteeri, kun arvioidaan, millaista hoitoa tai kuntoutusta asiakkaalle tai potilaalle annetaan. Lisäksi on varmistettava, että palveluita annetaan riittävän pitkään ja yhdenjakoisesti, jolloin kukaan ei pääse putoamaan palveluiden väliin. Päihderiippuvaisten tulee entistä helpommin saada apua myös muiden sairauksien, kuten mielenterveysongelmien hoitoon.

Päihdepalveluihin hakeutuja on oman asiansa asiantuntija.

Hän tuntee historiansa, nykytilansa ja syyn, miksi hakee apua.

Tuula Sillanpää päihdeasiamies

16

Vesiposti_4_2021.indd 16

4/2021

2.12.2021 10.35.04

Sote-uudistuksessa kuntiin kokemusasiantuntija- ja vertaistukityön koordinaattorit?

Sote-palveluihin saatava lisää päihdetyön osaamista

S

osiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy ensi vuonna hyvinvointialueille. Päihdepalveluille on annettava sote-uudistuksessa nykyistä suurempi painoarvo. Päihdehaittoja ennaltaehkäisevään työhön on panostettava paljon nykyistä enemmän. Sosiaali- ja terveysasemille on palkattava lisää päihdetyön osaamista. Joko nyt joka terveysasemalle saadaan päihdelääkäri tai päihdepsykiatri? Joko nyt kuntapäättäjät budjetoivat ja palkkaavat päihdepalvelujen suunnitteluun ja asiakastyöhön ammattilaisten rinnalle omista päihderiippuvuuksista toipuneita kokemusasiantuntijoita ja vertaistukihenkilöitä?

Kunnallisiin päihdepalveluihin on tehtävä rakenneuudistus: Jokaiselle hyvinvointialueelle ja joka kuntaan on palkattava päihdepalvelujen kokemusasiantuntija- ja vertaistukityön koordinaattorit, joiden vastuulla on integroida päihdepalveluihin omista päihderiippuvuuksista toipuneet kokemusasiantuntijat, vertaistuki ja kolmannen sektorin päihdejärjestöt.

”Työssäni päihdetyön kokemusasiantuntijana huomasin, etteivät kaikki sote-ammattilaiset (lääkärit, hoitajat, sosiaalityöntekijät ym.) eivätkä kaikki päihderiippuvuuteen sairastuneet vielä riittävästi ymmärrä, miten tärkeää vertaistuki on päihteistä toipumisessa ja päihteettömän elämäntavan ylläpidossa. Työvuosieni aikana yllätyin siitä, miten vähän asiakkaat tiesivät tarjolla olevista päihdepalveluista, Siksi tiedottamista olemassa olevista päihdepalveluista on lisättävä.”

Koordinaattoreilla tulee olla omakohtainen toipumiskokemus päihderiippuvuudesta tai ainakin vankka kokemus päihderiippuvuuksien hoito- ja kuntoutustyöstä. Jatkossa päihdepalveluihin on päästävä nopeasti. Jos päihdepalvelujen asiakkaalla on mielenterveyden häiriöitä tai somaattisia sairauksia, tulee niitä hoitaa samanaikaisesti. Esimerkiksi mielenterveyshoidon saannille ei saa olla ehtona asiakkaan raittius.

Tulevaisuuden sote-keskuksiin on palkattava sosiaalityöntekijöiden, lääkärien ja hoitajien rinnalle riittävästi omista päihderiippuvuuksista toipuneita kokemus- ja vertaisasiantuntijoita. Sote-palvelujen rakenteissa on yhdistettävä ammattilaisten tutkittu tieto ja omista päihderiippuvuuksista toipuneiden kokemustieto.

4/2021

Vesiposti_4_2021.indd 17

Myös päihderiippuvuuteen sairastuneiden läheisille on tarjottava riittävät palvelut. Läheiset kärsivät usein enemmän kuin päihderiippuvainen itse. Arvokasta vertaistukityötä tekevät päihdejärjestöt on integroitava nykyistä paremmin ehkäisevään päihdetyöhön, päihdepalvelujen suunnitteluun, päihdehoitoon ja pitkäkestoisiin kuntoutuksiin.

”Toipumispolut vertaistuen ja vertaistoiminnan piiriin tulee tehdä entistä näkyvämmiksi ja saumattomaksi osaksi uusien hyvinvointialueiden päihdepalveluiden rakennetta. Päihderiippuvaiset ja muista riippuvuuksista toipuvat tarvitsevat pitkäkestoista tukea.”

A-Kiltojen Liitto ry:n toiminnanjohtaja Yrmy Ikonen Päihdetyön kokemusasiantuntijan asiakasvastaanottoja on mahdollista perustaa sosiaali- ja terveysasemien lisäksi myös päihdejärjestöjen toimitiloihin. Sote- ja kuntapäättäjien kannattaa palkata sote-palvelujärjestelmiin sellaisia kokemus- ja vertaisasiantuntijoita, joilla on intoa, halua ja kykyä kehittää palveluja.

”Aika monelta terveysaseman asiakkaalta sain erityiskiitosta siitä, että asiakkaalla oli mahdollisuus tulla juttelemaan kanssani päihdeasioista luottamuksellisesti kahden kesken – kaikki eivät tykkää jutella omista asioistaan vertaistukiryhmissä kaikkien kuullen.”

Kokemusasiantuntijoilla ja vertaistukihenkilöillä on oltava hyvä yhteistyötaito asiakkaiden, sote-työntekijöiden, erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin järjestöjen kanssa.

Toivon ja uskon, että sote-ammattilaiset, kokemusasiantuntijat, vertaistyöntekijät ja päihdejärjestöt tekevät tulevina vuosina kitkatonta ja päihdepalveluja parantavaa yhteistyötä päihderiippuvuuksista kärsivien ja heidän läheisten hyväksi.

Teksti ja sitaatit: Hannu Ylönen päihdetyön kokemusasiantuntija Vantaa Kirjoittaja toimi vuosina 2012–2021 Vantaan terveyspalveluissa päihdetyön kokemusasiantuntijana.

17

2.12.2021 10.35.04

Vertaisohjaajakoulutuksessa ryhmähenki kukoisti Pieksämäellä 22.–24.9.2021

A

amulla matka alkoi Kestilän vankilasta kohti Pieksämäkeä. Päivi oli kuskina ja Kuopiosta koppasimme vielä kyytiin Pekan. Matka täynnä iloa ja odotusta. Pieksämäen Partaharjun toimintakeskukselle saavuttuamme majoituimme huoneisiin. Huoneet olivat viihtyisät. Hollituvalla pidimme vertaisohjaajakoulutusta Kirsin ja Tonin johdolla. Koulutus oli monipuolinen ja innostava. Esille tuli asioita, joita on huomioitava ryhmää ohjatessa ja mitä ryhmän ohjauksessa on syytä ottaa huomioon, kun me ihmiset olemme niin erilaisia jokainen.

Tutustuimme Partaharjun toimintakeskuksen ympäristöön ja oli joku käynyt luontopolkuihinkin tutustumassa. Uusia tuttavuuksia saatiin ja yhteystietoja vaihdettiin. Ryhmätyöt olivat antoisia ja antoivat paljon ryhmän ohjaamiseen neuvoja ja ideoita.

Lauantai alkoi sateisena, mutta se ei tunnelmaa latistanut, tuulikin tuiversi pohjoisesta. Koulutuksen ohessa minä ja Marko saimme pidettäväksi naisille ja miehille suunnatut ryhmäharjoitukset. Me naiset jäimme Hollituvalle ja Markon ohjaama miesten ryhmä meni toisaalle.

Ohjatessani ryhmää käytin tunnekortteja apuna avatakseni luottamuksellisen vertaisryhmän. Aito välittäminen, kuuntelu ja tuki välittyivät ryhmässä. Itkua ja naurua ei ryhmässä keskustellessa voinut välttää. Hyvä ryhmä kun oli, kaikki osallistuivat, luottamus lähensi ja kunnioitimme toisiamme, se näkyi myös siinä, ettei ei puhuttu päälle. Marko oli ryhmässään käyttänyt eläinvoimakortteja.

Illalla saimme rantasaunalla Markon kanssa palautetta, että olimme onnistuneet ryhmänohjauksessa hyvin. Rantasaunalla saunottiin ja terassilla oli myös palju herkkuna.

Sunnuntaina vielä opiskelimme virkeällä, mutta haikealla mielellä. Ryhmä oli niin tiivis, avoin ja sen yhteisöllisyyden aisti kyllä tälläkin koulutuskohtaamisella. Lopuksi me kaikki saimme koulutustodistuksen eikä kukaan jäänyt luokalleen.

Jälleen yksi ihana muisto. Ihanaa syksyä kaikille koulutuksessa olijoille ja lukijoille. Kunnes jälleen tapaamme.

Teksti: Sari KEV Kuva: Kirsi Mäki

18

Vesiposti_4_2021.indd 18

4/2021

2.12.2021 10.35.07

Ratinan kauppakeskuksen Kaikkien kauppakeskus -tapahtumassa perjantaina 29.10. oli mukana myös Tampereen A-Kilta ry sirkusjokereineen. Tapahtumassa oli iso joukko paikallisia päihdealan toimijoita jututtamassa viikonlopun viettoaan aloittelevia kauppakeskuskävijöitä.

Miksi Kaikkien kaupunki?

M

onia häiritsee ja pelottaa etenkin julkisessa tilassa tapahtuva päihteiden käyttö ja siihen liittyvät lieveilmiöt. Päihtyneiden ihmisten pelkääminen julkisissa tiloissa on Suomessa yleisempää kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.

Kaikkien kaupunki -kampanjassa halutaan muistuttaa, että harva viettää aikaa kadulla päihtyneenä huvikseen. Tarkoitus on vähentää päihdeongelmista kärsiviin ihmisiin kohdistuvia kielteisiä asenteita ja lisätä tietoa ja ymmärrystä päihdeongelmista kärsivien ihmisten elämäntilanteista, joita esimerkiksi lähes kaksi vuotta jatkunut koronapandemia on heikentänyt entisestään.

na on lisätä turvallisuuden tunnetta ja nostaa esiin viihtyisän ympäristön teemoja julkisessa tilassa.

Tehdään kaupungista turvallinen ja viihtyisä – yhdessä EPT-verkoston Kaikkien kaupunki -kampanja järjestetään vuosittain erilaisissa julkisissa tiloissa. Vuonna 2018 kampanja järjestettiin Helsingin seudun joukkoliikenteessä ja vuonna 2019 kampanjoitiin Turun seudun joukkoliikenteessä ja Helsingin kirjastoissa.

Kampanjan lähtökohtana on, että päihteitä ongelmallisesti käyttävät ihmiset tulisi nähdä tuen ja avun tarpeessa olevina yksilöinä eikä järjestyshäiriöinä. Esimerkiksi hoidon ja muiden palveluiden riittämättömyys heijastuu suoraan julkiseen tilaan.

Vuonna 2020 kampanja vietiin Ouluun, mutta osa tapahtumista jouduttiin peruuttamaan koronatilanteen heikentymisen vuoksi. Vuonna 2021 kampanja järjestettiin Lahdessa ja Tampereella. Kampanja oli suunniteltu yhdessä Lahden ja Tampereen kaupunkien sekä järjestöjen kanssa.

Ihmisten pelot voivat olla voimakkaita, vaikka mitään pahaa tai rikollista ei tapahtuisikaan. Pelot ja turvattomuuden kokemukset ovat kuitenkin kokijalleen aina todellisia ja siksi ne tulee ottaa vakavasti. Kaikkien kaupunki -kampanjan tavoittee-

Toimitus Kuva: Tuija Tamsi-Lehtinen

4/2021

Vesiposti_4_2021.indd 19

19

2.12.2021 10.35.12

Tie Kokemuskokemusammattilaisuuteen 2024

K

un kerroin KAP Vantaa -hankkeen hankepäällikkö Riikka Hyväriselle pohdinnoistani kokemusasiantuntijuuteni liittyen, hän ehdotti, että kirjoittaisin kokemusammattilaisuudesta. Hyvä ehdotus, sillä termi oli minulle vieras, joten pääsin liikkeelle kysymällä lisää. Riikka selvensi, että kokemusammattilaisuus-käsite on ollut pitkään käytössä sote-kentällä, erityisesti päihdetyössä, kuvamaan ihmistä, jolla on oma kokemustausta sekä sote-alan ammatillinen koulutus. Asia koskettaa minua siksi, että tämän vuoden elokuussa aloitin sosionomi-opinnot Laurea AMK:ssa ja otin samoihin aikoihin vastaan ensimmäisen toimeksiantoni kokemusasiantuntijana työkyvyn tuen palveluita ja työmenetelmiä kehittävässä Vantaan kaupungin TEOT (Tunnista, ennaltaehkäise, ohjaaja ja tue moniammatillisesti osatyökykyisiä) -hankkeessa. TEOT-hanke kuuluu hallituksen osatyökykyisten työllisyyttä parantavaan työkykyohjelmaan.

Olin hiljattain haastateltavana THL:n Sosiaalisen osallisuuden koordinaatiohanke Sokran tutkimukseen liittyen. Tutkimus on osa KAP Vantaa -hankkeen vaikutusten arviointia ja siinä selvitetään, mitä kokemusasiantuntijuus merkitsee osallisuuden kokemuksen kannalta. Haastattelun aikana tein tärkeän havainnon itsestäni. Vielä joitain vuosia sitten koin syyllistyväni salailuun, kun jätin kertomatta omasta sairaudestani, esimerkiksi uudelle työnantajalle. Ensimmäisen askelen poispäin tuosta ajattelusta otin, kun hakeuduin edellisiin opintoihin vuonna 2015 ja kerroin sairaudestani kouluttajille. Päästyäni sen jälkeen työelämään aiempaa pysyvämmin kiinni, en koke-

nut enää yhtä suurta tarvetta kertoa sairaudestani. Haastattelun aikana oivalsin, että kyse oli ollut tavasta valmistaa toista osapuolta pettymykseen, jonka mahdollisesti aiheuttaisin joutuessani sairauslomalle.

”Toipumisesta on tullut määrittävämpi asia kuin sairauteni” Se, ettei näitä sairauslomia ole tullut, on varmasti osaltaan vaikuttanut siihen, mitkä ovat ne ominaisuudet, joiden kautta määrittelen itseni. Huomio on enemmän tässä hetkessä kuin menneisyyden epäonnistumisen kokemuksissa. Eihän sairastumiseni ollut epäonnistuminen, mutta sellaiseksi olin sen kokenut, enkä ollut täysin tiedostanut kuinka suuri vaikutus tällä oli.

KAT-koulutuksen myötä asenteeni on entisestään muuttunut; nyt toipumisestani on tullut määrittävämpi asia kuin sairauteni. Koulutuksessa aloin kirjoittaa omaa tarinaani toipumisen näkökulmasta, sillä se tuntui itselleni luontevimmalta. Toipumisen edetessä olen saanut ikään kuin uuden elämän. Kun kerroin nämä ajatukset tutkijalle, konkretisoitui aivan uudella tavalla se, miten koulutuksen myötä suhde kokemustaustaani oli muuttunut.

20

Vesiposti_4_2021.indd

20

4/2020

4/2021

2.12.2021 10.35.16

”Ammatillinen kokemusasiantuntijatoiminta avaa uusia toimintamahdollisuuksia”

Sosionomi-opinnoissa olen ottanut esiin kokemusasiantuntijuuteni ja kokemusasiantuntijana esittäytyessä kerron sosionomi-opinnoistani. Ajatuksena oli alkaa heti naittamaan näitä rooleja yhteen, etten harhautuisi opiskelijana esittämään ”normaalia” ja piilottelemaan taustaani, vain muiden odotuksiin vastatakseni. Sitä paitsi nekin ovat vain oletuksia muiden odotuksista. Ei kukaan ole sanonut mitä minulta odottaa. Niin paljon huonoja muistoja liittyy niin peruskouluun, lukioon kuin ensimmäiseen rupeamaan ammattikoulussakin, että vaikka olen yhden ammatin onnistuneesti välissä hankkinutkin, jäi pieni epäilys omasta pärjäämisestä silti vainoamaan.

Ajatus sosionomi-opinnoista syntyi kokemusasiantuntijakoulutuksen myötä ja sain sille tukea kouluttajiltamme sekä tuolloiselta hankepäälliköltä. Myös tutor-opettajani on tukenut minua rakentamaan oman opintopolkuni kokemustaustani huomioiden. Sen pohjalle on hyvä rakentaa tulevaa ammattia.

Välillä on jopa tuntunut, että sen ansioista olen ansaitsemattomasti erityisasemassa.

Yhteen ammatilliseen asiaan haluan ottaa kantaa, nyt kun siihen on tilaisuus. Joillain kokemusasiantuntijoilla tuntuu olevan selkeärajainen käsitys siitä, mitä työmme on. Tuntuu, että usein näissä näkemyksissä kokemusasiantuntijuus rinnastuu vahvasti vertaistyöhön. Mielestäni tämä on turhan suppea näkemys, sillä vaikka vertaistyö onkin erittäin arvokasta ja kokemusasiantuntijatoiminnan juuret ovat vertaistoiminnassa, on kokemusasiantuntijuudessa moninaisempia painotuksia. Kun

4/2021

Vesiposti_4_2021.indd 21

vertainen toimii oman viiteryhmänsä parissa ”meiltä meille” -periaatteella, kokemusasiantuntija toimii palvelujärjestelmässä yhtenä asiantuntijana moniammatillisessa asiantuntijajoukossa esimerkiksi palvelujen kehittämisessä tai suunnittelussa ja toteutuksessa työparina ammattilaisen kanssa. Kokemusasiantuntijuus avaa siis uusia toimintamahdollisuuksia ja eräs kokenut kokemusasiantuntija sanoikin kerran, että kokemusasiantuntijuutta tarvittaisiin kaikilla yhteiskunnan aloilla. Tämä on rohkea ja jakamisen arvoinen näkemys, joka muistuttaa siitä, että näkökulmaa on hyvä pyrkiä laajentamaan sen sijaan, että niitä yritettäisiin pakottaa yhden ihmisen mielipiteen mukaisiksi. Se on ammattimaista suhtautumista omaan työhön.

Teksti ja kuva: Tuomas Ernamo Ps. Hieman mahtipontinen otsikko on sekä tulevaisuuteni manifestaatio että mukaelma roolipelin nimestä, jossa ihmiskunta on levittäytynyt tähtiin selviydyttyään maailmansodasta (ja siten vertaus toipumiskokemuksestani).

Kirjoittaja on KAP Vantaa -kokemusasiantuntijapankkiin kuuluva kokemusasiantuntija, joka on valmistunut hankkeen ensimmäisestä koulutuksesta tammikuussa 2021 ja opiskelee sosionomiksi Laurea ammattikorkeakoulussa.

21

2.12.2021 10.35.17

Matkani vertaiskoutsiksi

A

jomatkani Ouluun oli tapahtumarikas ja leppoisa. Souvarien levyä kuuntelin aina Pyhäsalmen ABC:lle asti.

Tankki täyteen ja matka jatkuu. Loppumatkaksi soimaan Frederik! Tuostahan ois pitäny kääntyä! Titanic, Rautavuori.. Silmät näkee kyltin.. Kemiin! Emmää Kemiin halua..

Rautavuori.. Tuollahan lukee Oulu. Tuonne mennään, maksoi mitä maksoi. Jihuu!

Pää pyörii, kuin pöllön pojalla Oulun liikennevaloissa. Jostain kuuluu TÖÖÖÖÖT. Jo on mahoton torvi jossain. Mäkin haluun samanlaisen! Mistä se kuului? Jaa, takaa. Mennään, mennään. Kurvataan sitten tuonne. Oho. Jalkakäytävällä. Koiran ulkoiluttaja näyttää nyrkkiä, minä peukkua. Hei, tuollahan se on, Kumppanuuskeskus! Pari kertaa korttelirallia ja löytyi parkkiruutu. Perillä ollaan. Päässä soi: Harva meistä on rautaa.

No, kysehän ei ole vain 400 km matkasta Ouluun ja takaisin x 2 tai huudattaa musaa ja fiilistellä.

Se on itselle paljon, paljon enemmän. Se on matka menneen häpeästä rohkaistumiseen, se on matka valheista luottamukseen. Eli se on matka laitapuolen kulkijasta vertaiskoutsiksi. A-kilta-arvot sydämessä.

A-kiltaperheeseen kuulumisen tunne on mulle ollu niin vahva ja läsnä jokaisessa koulutuksessa ja ylipäänsä valtakunnallisesti A-kiltatoiminnassa missä olen mukana ollut. Se tunne

kantaa. Saamme ja annamme sellaisia hetkiä toisillemme, joita ei missään muualla voi saada.

Kun tarjoutui mahdollisuus tällaiseen toimintaan mukaan, kuin vertaiskoutsi, Tuomisen laskuopin mukaan ymmärsin, että tämä mahdollisuus ei tule toistumaan vuosiin. Hakemus postiin ja tulin valituksi. Valituksi tuleminen oli jo minulle henkilökohtaisesti iso luottamuksenosoitus. Takana noin 10 A-kiltavuotta eikä suotta.

Taaksepäin sen verran, että olin vuosia sitten viestintäkoulutuksessa vertaisohjaajana. Oli kyllä vähän sellainen olo, että mitähän mun pitäs tehdä. Taisin pyöriä vain jaloissa. Se koulutus antoi minulle paljon enemmän, kuin minä pystyin antamaan sille. Nyt ois tarkoitus hieman tasata näitä asioita. Nyt olen valmiimpi myös entistä enempi antamaan ja jakamaan.

Joskus on aina koettava se ensimmäinen kerta. Olen sen jo siis kokenut. Kaikki tietää tunteen, kuinka jänskättää, kun ensisuukotuttaa. Tämä tunne oli aika lähellä sitä, ainakin minulle.

Huolenaiheeni on, että pystynkö tuomaan asiat selkeästi esiin. No en! Mutta tiedän sen, että A-kiltaperheelle voi aina sanoa, ettei puhuminen ole välttämättä paras lahjani. Osaltani puhevika, riippuvuus alkoholiin ja särkynyt elämä: tuttua A-kiltatoiminnassa mukana oleville. Menneisyys nostaa välillä päätään. Jokainen sirpale on tallella, mutta ne on yhdessä kasassa tai hukassa. Jokainen ystävällinen teko ja ymmärtäväinen sana

22

Vesiposti_4_2021.indd 22

4/2021

2.12.2021 10.35.21

sinulta tai minulta, niin aina yksi palanen löytää oman paikkansa. Kokoamiselle ei ole määritelty aikaa, koska viimeistä palaa ei ole vielä piirretty.

Oulussa kouluttajina toimivat Kirsi ja Aulikki. En tiedä onko A-Kiltojen Liitolla käynyt tuuri löytää maan parhaat kouluttajat ylipäänsä koulutuksiin vai lieneekö taitoa? Tiesin, että koulutus olisi antoisa ja sitähän se oli. Koulutus toteutettiin kahdessa jaksossa. Pari päivää kerrallaan. Kaikki toimi hyvin. Majoitus ja ruokailut, koulutuksen sisältö. Kaikki. Koko paketti.

Mikä sitten on vertaiskoutsi ja mitä se duunaa?

Pari päätehtävää. Tuemme koulutuksiin ja tapahtumiin osallistuvien A-kiltalaisten ryhmäytymistä ja ylläpidämme omalta osaltamme hyvää yhteishenkeä. Toisena päätehtävänä on se, että omaamme oman toipumiskokemuksen, jonka pohjalta annamme vertaistukea koulutuksiin tai tuetuille lomille osallistujille.

Koulutuksessa käytiin vähän läpi ryhmän vaiheita, haastavia tilanteita, tietosuojajuttuja ja vuorovaikutusta. Tärkeitä perusjuttuja, jotka meidän tarvitsee tietää, kuin toimitaan tehtä-

vässä, missä vapaaehtoisuus on muuttunut osaksi luottamustehtävää. Emme ole mukana ainoastaan hengailemassa. Vaan olemme myös auttamassa kouluttajia käytännön hommissa, kuten vastaanottamassa ja toivottamassa tervetulleiksi ja opastaa majoitusasioissa. Olemme ne, joiden puoleen voi aina kääntyä ja kysyä neuvoa. Etsimme vastauksia ja ratkaistaan ongelmia. Kouluttajille jää siis enemmän tärkeää aikaa keskittyä koulutuksen sisällön tuottamiseen yms. Se kun taas on kouluttajien päätehtävä.

Kuulemma ei ole laitonta, että vertaiskoutsi oppii samalla myös itse koulutuksesta jotain. Joten me ollaan myös silmät auki ja korvat höröllä oppimassa uutta, siinä missä muutkin koulutukseen osallistujat. Ja tuetulla lomalla, meilläkin on lupa lomailla. Kun hoidamme “tonttimme”.

Nähdään Kajaanissa Vertaisohjaaja -koulutuksessa helmikuussa 2022! Siellä minä toimin ensi kertaa vertaiskoutsina.

Teksti ja kuva: Ville Tuominen vertaiskoutsi Jämsänjokilaakson A-kilta ry

Tuoreet vertaiskoutsit Otto Liimatta, Tuovi Rekinen, Arja Räinä, Sami Koskinen, Birgit Tyykiluoto, Ville Tuominen ja Raija Salin.

Kuva: Kirsi Mäki

4/2021

Vesiposti_4_2021.indd 23

23

2.12.2021 10.35.21

Hyvää Joulua ja o Vesipostin l toivottavat

Anjalankosken A-kilta ry Espoon A-kilta Hykaa ry Etelä-Saimaan A-kilta ry Harjavallan A-kilta ry Haukiputaan A-kilta ry Helsingin A-Kilta ry Hollolan A-kilta ry Iin A-kilta ry Iisalmen A-kilta ry Imatran A-kilta ry Inkoon A-kilta ry Joensuun A-kilta ry Jyväskylän A-kilta ry Jämsänjokilaakson A-kilta ry

Jämsän Seudun A-kilta ry Järvenpään A-kilta ry Kemin A-kilta ry Keskipisteen A-kilta ry Keuruun A-kilta ry Kirkkonummen A-kilta ry Koillis-Lapin A-kilta ry Kuopion A-kilta ry Kuppikunta A-kilta ry Kymen A-kilta ry Lahden A-kilta ry Laitilan Seudun A-kilta ry Läntisen Uudenmaan A-kilta ry Marttilan A-kilta ry

Mäntän Seudun A-kilta ry Nokian A-kilta ry Nurmijärven A-kilta ry Oriveden Seudun A-kilta ry Oulun A-kilta ry Pohjois-Kymen A-kilta ry Pohjois-Lapin A-kilta ry Pyhäjärven A-kilta ry Porin A-kilta ry Raahen A-kilta ry Salon Seudun A-kilta ry Savonlinnan A-kilta ry Sotkamon A-kilta ry Taivalkosken A-kilta ry Tampereen A-Kilta ry Tornion A-kilta ry Turun A-kilta ry Vaasan A-kilta ry Vantaan A-kilta ry

24 24

Vesiposti_4_2021.indd 24

4/2021 4/2021

2.12.2021 TP

10.35.22

a onnellista vuotta 2022 n lukijoille t Hirvikankaantie 226 PL 57, 38701 Kankaanpää puh. (02) 572 820 a-koti@vakry.fi www.vakry.fi

A-KLINIKKA OY PÄIHDESAIRAALA Kuusitie 36 04480 Haarajoki p. 010 506 5550 (maksullinen) paihdesairaala.fi

Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä Ridasjärven päihdehoitokeskus Kylä-Katilantie 181 05950 HYVINKÄÄ puh. (019) 426 7700 hallinto@ridis.fi www.ridis.fi

4/2021

Vesiposti_4_2021.indd 25

Päihdehoitokeskus Maivita Oy Mainiementie 29 16900 Lammi p. 0400 315 069 info@maivita.fi

Viinikankatu 53 33800 Tampere Puhelin: (03) 253 5100 pkpaino@pkpaino.com Aineistot osoitteeseen: aineisto@pkpaino.com www.pkpaino.com

25

2.12.2021 10.35.23

LYHYESTI

Luontohaasteeseen osallistui lähes sata A-kiltalaista

Usvan takaa –runoteos valmis

A

-kiltanaisilla on syytä hymyyn. Upea runoteos on valmis ja sitä oli myynnissä A-Kiltojen Liitto ry:n syyspäivillä Nurmeksessa.

Kyseessä on Länsi-Suomen alueen naisten runoista koottu teos. Runot ilmentävät päihdetoipumista, nimensä mukaisesti, usvan takaa raittiiseen elämään.

Kuvassa olevat Satu Niemelä Tampereelta ja Satu Peippo Jämsästä ovat olleet sekä tuottamassa runoja, että saattamassa teosta painokuntoon.

Teksti: Tuija Tamsi-Lehtinen Kuva: Anna Niemistö

L

uontovartteja kerättiin 1.7–28.8 välisenä aikana A-killoissa. Ylivoimaisesti eniten merkkejä eli 715 kpl kerättiin Kuopion A-killassa, jossa 16 A-kiltalaista osallistui Luontohaasteeseen. Kirkkonummen A-kilta jatkoi haasteisiin osallistumista aktiivisesti ja siellä kerättiin 410 merkkiä ja tällä päästiin toiselle sijalle. Imatran A-kilta sijoittui hienosti kolmanneksi (387 kpl). Itä-Suomesta osallistui seitsemän, Etelä-Suomesta neljä, Pohjois-Suomesta kolme ja Länsi-Suomesta kaksi A-kiltayhdistystä jäsenineen.

LUONTOHAASTE 2021 Luontovartti -ryhmässä Facebookissa oli 164 jäsentä.

Teksti: Mikko Putaja järjestökoordinaattori

Usvan takaa -runoteoksen myynti ja lisätiedot satu.niemela@a-kiltojenliitto.fi sekä peipposatu433@gmail.com

hyvinvointivaalit.fi

26

Vesiposti_4_2021.indd 26

4/2021

2.12.2021 10.35.27

Kirje nuorelle itselleni Raija, sinä olet nyt 12-vuotias. Mitä pelkäät niin kauheasti? Elät melko köyhässä perheessä ja äiti ja isä juovat silloin tällöin melko rajustikin. Sinun ei tarvitse heidän esimerkkiään kulkea. Mutta kun olet ujo ja arka, niin kokoa rohkeasti vaan itsesi. Vaikka häpeät äitisi juomista niin, ettet kehtaa pyytää kavereitasi kylään, voisit ehkä kertoa, että äidilläsi on ongelma juomisen kanssa, ja silti kutsua kavereitasi kylään.

Nyt kun jo olet 15-vuotias, haluatko seurata äitisi jälkiä ja alkoholisoitua? Ja niin sinä teit. Alkoi sinun alkoholisoituminen ja sitä jatkui 30 vuotta.

Kunnes löysit raittiuden ja sitä myöten ihania ystäviä ja siksi sinä istut nyt siinä A-kiltaveteraanina.

Raija Salin A-Kiltojen Liiton Veteraanipäivillä Utajärvellä 19.10.2021

4/2021

Vesiposti_4_2021.indd 27

27

2.12.2021 10.35.28

IHONI HUUTAA Unen tulet roihuaa Sydämeni autiomaa syttyy, palaa Sielu sielua janoaa Nälkäisenä ihoni huutaa Tulta, joka polttaa Tulta, joka puhdistaa Hakkaa sydän, viidakkorumpu Laula lintu, runolintu Kaunis on kaunis on Toivo on Roihu raunion Valhe on Sinuun hukun, sinussa nukun Kehdossasi keinun, sinussa tuhoudun Aaltoihisi unohdun - Tero V. P. Nevalainen

IKUISUUS KOSKETTAA Ikuisuus koskettaa, aika ei murene.

Niin haluaisin koskettaa sinua, sieltä missä sinua ei ole.

Niin antaa rakkautta, jota ei ole.

Annan sinulle minut, armoa en tunne.

Rakastan sinua aina niin kauan kuin sinua ei ole.

- Tero V. P. Nevalainen

28

Vesiposti_4_2021.indd 28

4/2021

2.12.2021 10.35.31

Vesipostiristikko

www.sanaris.fi / laadinta Erkki Vuokila, ulkoasu Heli Kärkkäinen Ristikon ratkaisun löydät www.a-kiltojenliitto.fi » Vesiposti verkossa.

Vesiposti-lehden tilaus- ja palvelukortti Kestotilaus (4 x v.) 15 euroa/ v.

Postimerkki

Tilaan Vesiposti-lehden Tilauksen peruutus Lehden toimitusosoite Nimi Lähiosoite Postinumero -ja toimipaikka Osoitteenmuutos Vanha osoite

A-Kiltojen Liitto ry Itsenäisyydenkatu 17 B 3.krs 33500 TAMPERE

Uusi osoite Postinumero -ja toimipaikka Käsittelemme henkilötietoja henkilötietolain ja tietosuoja-asetuksen mukaisesti.

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset myös puh.0400 394 869 vesiposti@a-kiltojenliitto.fi, www.a-kiltojenliitto.fi

4/2021

Vesiposti_4_2021.indd 29

29

2.12.2021 10.35.31

A-KILTOJEN LIITTO RY Jäsenyhdistykset Anjalankosken A-kilta ry Inkeroistentie 26 46900 Myllykoski puh. 050 9186 538 akilta.anjalankoski@gmail.com Espoon A-kilta Hykaa ry Ajurinkuja 4 02650 Espoo puh.(09) 541 4634 espoonakilta1@gmail.com www.hykaa.fi Etelä-Saimaan A-kilta ry Valtakatu 23 53600 Lappeenranta puh. 050 571 3178 esakilta@gmail.com https://akiltalappeenranta. wixsite.com/esakilta Harjavallan A-kilta ry Samonkatu 6 A 1 29200 Harjavalta puh.044 9252 539 akilta.harjavalta@gmail.com Haukiputaan A-kilta ry Simppulanharjuntie 14 C 5-8, 90830 Haukipudas haukiputaan.akilta@gmail.com Helsingin A-kilta ry Hietakummuntie 19 B 00700 Helsinki p. 040 779 6784 toiminnanjohtaja.marjo@ helsinginakilta.fi www.helsinginakilta.fi Hollolan A-kilta ry Mallasharjuntie 3 15860 Hollola puh. 040 534 6511 hollolan.akilta@hotmail.com https://hollolanakiltary.zyrosite.com Hyvinkään A-kilta ry Sahanmäenkatu 1 05800 Hyvinkää p. 044 0911 812 p. 040 6733 382 Hämeenlinnan Seudun A-kilta ry Iin A-kilta ry Pappilantie 16, 91100 Ii p. 046 9540 815 heikkilamarika1974@gmail.com Iisalmen A-kilta ry Pohjoinen puistoraitti 1 B 8 74100 Iisalmi puh. 045 1859 127 iisalmen.akiltary@gmail.com

Imatran A-kilta ry Kauppakatu 9 55120 Imatra puh. 040 5380 150 akilta.imatra@gmail.com www.akiltaimatra.fi Inkoon A-kilta ry Grönkullantie 52 10210 Inkoo p. 050 4322 957 Joensuun A-kilta ry Kansalaistalo-Kahvila-Soroppi Torikatu 30 80100 Joensuu p. 0400 573 254/ Eija Jokilaaksojen A-kilta ry Valtakatu 11 A 4 84100 Ylivieska puh. 044 4195 338 Jyväskylän A-kilta ry Taitoniekantie 14 40740 Jyväskylä puh. 0400 541 365 ali.leinonen@a-kilta.net www.a-kilta.net Jämsänjokilaakson A-kilta ry Kiltakallio Maskulankatu 1 42100 Jämsä puh. 040 8313 173 jamsanjokilaaksonakilta@gmail.com http://personal.inet.fi/yhdistys/ jamsanakilta Jämsän Seudun A-kilta ry Järvenpään A-kilta ry puh. 045 267 2585 akiltajpaa@gmail.com www.kuumakillat.fi Kajaanin A-kilta ry Kainuunkatu 9 87100 Kajaani puh. 044 2925 354 kajaanin.a_kilta@luukku.com Kangasalan A-kilta ry Myllystenpohjantie 4 36200 Kangasala kangasalana-kilta@outlook.com Kankaanpään A-kilta ry Kemin A-kilta ry Ratavartijantie 18 94720 Kemi puh. 0400 889 962 kemiakilta@gmail.com Keski-Lapin A-kilta ry

Keskipisteen A-kilta ry Lehtomäentie 39 92600 Pulkkila puh. 044 984 3917

Lohjan A-kilta ry Immulantie 2 08500 Lohja lohjanakilta2018@gmail.com

Keuruun A-kilta ry Runkotie 4 G 37 42700 Keuruu puh. 044 7742 700 keuruunakiltary@gmail.com

Lopen A-kilta ry Taarintie 3 12700 Loppi loppia.kilta1ry@gmail.com

Kirkkonummen A-kilta ry Pappilantie 1 A 02400 Kirkkonummi puh. 050 4359 884 kirkkonummenakilta@gmail.com Kiteen A-kilta ry Kiuruveden A-kilta ry Koillis-Lapin A-kilta ry Rinnetie 1 98120 Kemijärvi puh. 040 684 1092 koillislapinakilta@gmail.com Kuhmon A-kilta ry Karhunpolku 3 A 88900 KUHMO p. 044 7970 443 kaisa.karhu-harkonen@kainuu.fi Kuopion A-kilta ry Mäkikatu 11 70110 Kuopio puh. 045 1134 245 kuopion.akilta@gmail.com

Läntisen Uudenmaan A-kIlta ry Felix Fromin katu 4 10300 Karjaa puh.( 019) 230 768 a-kilta.lantisenuudenmaan@ wippies.fi Marttilan A-kilta ry Härkätie 773 21490 Marttila p. 050 5971 447 akilta.marttila@gmail.com Mäntän Seudun A-kilta ry Koskelankatu 38 35800 Mänttä puh. 0400 551 963 ms.akilta4@gmail.com Nilsiän A-kilta ry Nokian A-kilta ry Yrittäjäkatu 24 37100 Nokia p. 040 6694 686 nokian.akilta.ry@gmail.com Nurmeksen A-kilta ry

Kuppikunta A-kilta ry Asemakatu 5 B, 70100 Kuopio puh. 045 264 0987 kuppikunta.kuopio@gmail.com www.kuppikuntaakilta.yhdistysavain.fi

Nurmijärven A-kilta ry Kuokkalantie 2 01900 Nurmijärvi p. 0500 984 747/ Räty nurmijarvikilta@gmail.com

Kuusamon A-kilta ry

Oriveden Seudun A-kilta ry Koulutie 5 (Lampila-rakennus) 35300 Orivesi p.045 186 5551 orivedenseuduna-kiltary@ hotmail.com

Kuusankosken A-kilta ry Kymen A-kilta ry puh. 040 5599 658 Lahden A-kilta ry Vuorikatu 14, 15110 Lahti akiltalahti@gmail.com Laitilan Seudun A-kilta ry Kaukolantie 19 23800 Laitila puh. (02) 851 302 laitilan.akilta@gmail.com www.lailanet.fi/a-kilta Lempäälän A-kilta ry Lieksan A-kilta ry

Oulun A-kilta ry Hintantie 24 90500 Oulu puh. 041 445 5350 oulun.a-kilta@dnainternet.net Pellon A-kilta ry Pieksämäen A-kilta ry Kirkkotie 3 76150 Pieksämäki puh. 045 1506 322 pieksamaen.a.kilta@luukku.com

30

Vesiposti_4_2021.indd 30

4/2021

2.12.2021 10.35.32

A-kiltatoiminta on päihteetöntä, vapaaehtoisuuteen perustuvaa ja monimuotoisesti toteutettavaa vertaistukitoimintaa päihdeongelmaisille ja päihdetoipujille sekä heidän läheisilleen. A-killat ovat yhteiseltä arvopohjalta toimivia itsenäisiä yhdistyksiä.

Pohjois-Kymen A-kilta ry Oikokatu 2 B 12 45100 Kouvola puh. 050 5012 466 pohjois-kymen.a-kilta@luukku.com Pohjois-Lapin A-kilta ry Koppelontie 1041, 99800 Ivalo puh. 046 6387 672/ A. Pasanen akilta.ivalo@gmail.com Porin A-kilta ry Vapaudenkatu 1 28100 Pori puh. (02) 641 6040 akiltapori@gmail.com www.a-kiltapori.fi Porvoon A-kilta ry Pyhäjärven A-kilta ry Vanha Pyhäjärventie 7 86800 Pyhäsalmi puh. 040 5944 540 pekkaitapalo@gmail.com Raahen A-kilta ry Ravikatu 1, 92150 Raahe puh. 040 593 6266 raahenakilta@gmail.com

Riihimäen Seudun A-kilta ry Kaivokatu 8 11110 Riihimäki puh. (019) 725 588 riihimaen.seudun.a-kilta.ry@elisanet.fi www.elisanet.fi/riihimaen. seudun.a-kilta.ry/ Salon Seudun A-kilta ry Vaihtoehto 90 ry, Kaivokatu 4, 24100 Salo puh. 0400 725 759 Savonlinnan A-kilta ry Kiesitie 3 57210 Savonlinna p. 050 585 0661 p. 044 547 8361 57210 Savonlinna jouni.metsola@savonlinnanakilta.fi Seinäjoen A-kilta ry Siilinjärven A-kilta ry Sotkamon A-kilta ry Torikatu 1 88900 Sotkamo

Taivalkosken A-kilta ry Sairaalatie 8 93400 Taivalkoski p. 050 4338 817 metkutus1@gmail.com

Uudenkaupungin A-kilta ry Liljalaaksonkatu 7 B 23500 Uusikaupunki puh. 0400 959 399 a.kilta.uki@gmail.com

Tampereen A-kilta ry Kartanonkatu 4 33820 Tampere puh. 040 7076 669 fax. (03) 223 0899 toimisto@tampereena-kilta.fi www.tampereena-kilta.fi

Vaasan A-kilta ry Raastuvankatu 28 65100 Vaasa puh.050 3529 296 vaasan.a.kilta@gmail.com https://vaasanakilta.webnode.fi/

Tornion A-kilta ry Metsolantie 10 C 19 95410 Tornio puh. 0400 510 436 tornion.akilta@gmail.com Turun A-kilta ry Pääskyvuorenrinne 1 20610 Turku puh. 0400 632 306 toimisto@turunakilta.fi www.turun-a-kilta.fi Utsjoen A-kilta ry

Valkeakosken Seudun A-kilta ry Vammalan Seudun A-kilta ry Vantaan A-kilta ry Jokiniemenkatu 9 01370 Vantaa p. 045 1616 838 Löydöstie 4 (Myyrmäki) 01600 Vantaa toimisto@vantaan-a-kilta.fi www.vantaan-a-kilta.fi A-kilta löytyy Facebookista A-kilta löytyy Instagramista

Ranttilan A-kilta

Itsenäisyydenkatu 17 B 33500 TAMPERE etunimi.sukunimi@a-kiltojenliitto.fi www.a-kiltojenliitto.fi www.facebook.com/akiltojenliittory/ @akiltojenliitto Toiminnanjohtaja Yrmy Ikonen puh. 045 636 6629 @YIkonen Talous- ja hallintosihteeri Tia Helenius puh. 0400 894 602 Toimisto- ja viestintäsihteeri Anna Niemistö puh. 0400 394 869

Järjestökoordinaattori - suunnittelija (Etelä-Suomi) Anja Sauvolainen puh. 040 689 8367 Järjestökoordinaattori (Itä-Suomi) Mikko Putaja puh. 040 5664 841 Järjestökoordinaattori (Länsi-Suomi) Aulikki Otranen puh. 040 3566 592 Järjestökoordinaattori - koulutussunnittelija (Pohjois-Suomi) Kirsi Mäki Kansankatu 53, 90100 Oulu puh. 040 1679 377

Johtavat luottamushenkilöt Puheenjohtaja Hannu Gustafsson puh. 040 7632 075 hanskigustafsson@gmail.com @HannuGustafsson Varapuheenjohtaja Matti Moilanen puh. 045 3306 353 masam1@hotmail.com @masam158

Tiedottaja Tuija Tamsi-Lehtinen puh. 040 8668 257

4/2021

Vesiposti_4_2021.indd 31

31 31

2.12.2021 10.35.33

A-Kiltojen Liitto ry Itsenäisyydenkatu 17 B 33500 Tampere

.LK01

www.a-kiltojenliitto.fi

Vesiposti_kansi_4_2021.indd 2

24.11.2021 19.11.36