Vesiposti 4/2018

VESI posti

PÄIHDETOIPUJAJÄRJESTÖN JÄSENLEHTI 4/2018

Teemana: A-kiltatoiminnan tarina Päihdeasiamies kiertueella

s. 4

Kokemusasiantuntijakoulutus Turussa: ”Anturit auki”

s. 11

Hyvinvointia huumorista ja liikkumisesta

s. 14

VESI posti

4/2018

Toiminnanjohtajalta: 3 Kohtaamisia ja katse tulevaan

AJANKOHTAISTA 4

Päihdeasiamies kiertueella

N

9 Vertaisryhmänohjaajakoulutuksesta puhtia ryhmätoimintaan

10

Kokemusasiantuntijat eivät ole asiantuntijoita sattumalta

11

Kokemusasiantuntijakoulutus Turussa: ”Anturit auki”

18

MIPA-tutkimustuloksia: Päihteet ja päihteettömyys A-kiltalaisten elämässä

Reijo Lappeteläinen KoKoA ry:stä ja Tapio Koivisto Turun A-Kilta ry:stä näkevät kokemusasiantuntijan ja vertaisen roolit hyvin samoin kuin tuore Vantaan kaupungin aikuissosiaalityöhön tehty kokemusasiantuntijan työnkuvan mallinnus. ”Vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan välinen ero on kohderyhmässä. Vertainen toimii omassa viiteryhmässään, toisten kuntoutujien kanssa. Kokemusasiantuntija taas toimii viiteryhmänsä ulkopuolella palveluissa ja ammattilaisen rinnalla.” Molempia tarvitaan. Se on selvää s. 11.

N

A-KILTATOIMINTAA 5 Kuopion A-kilta ry auttaa päihdetoipujaa myös taloussolmuissa

Kuopion A-kilta ry:n puheenjohtaja Anneli Leskinen (vas.) ja A-Kiltojen Liitto ry:n puheenjohtaja Hannu Gustafsson ojensivat ruusujen kera A-kiltatoiminnan ansiomerkit ja kunniakirjat Marja-Liisa ja Pauli Lappalaiselle. He ovat olleet perustamassa yhdistystä ja ovat edelleen aktiivisesti mukana toiminnassa s. 6.

Kuva: Anna Niemistö

12

Naisten kesken Jyväskylän A-killassa

14

Hyvinvointia huumorista ja liikkumisesta

16

Kehittämispäivistä näkökulmia omaan toimintaan

N

N merkityt jutut luettavissa heti lehden ilmestyttyä verkkosivuiltamme www.a-kiltojenliitto.fi

2

4/2018

TOIMINNANJOHTAJALTA

Kohtaamisia ja katse tulevaan

T

erveisiä järjestöpäiviltä. Tätä kirjoittaessani olen jo useamman kuukauden saanut tutustua A-kiltalaisiin erilaisissa ympyröissä, ja olen saanut huomata kuinka yhteisöllistä ja toista ymmärtävää ja toista tukevaa A-kiltatoiminta on.

Kokemustiedolla on merkitystä. Alkujäykistelystä päästyämme olemme monen A-kiltalaisen kanssa päässeet puhumaan asiaa ja asian vierestä hörönaurujen kera. Järjestöpäivillä intouduin jopa kertomaan vitsin, mikä itselleni ei aivan tavanomaista ole.

Olen saanut tutustua A-Kiltojen Liitto ry:n hallituksen jäseniin hallituksen kokouksissa. Syyspäivillä ja syyskokouksessa kohtasin kymmeniä uusia tuttavuuksia. Järjestöpäivillä eteeni astui taas uusi A-kiltamaailma koulutuksen muodossa mielenkiintoisine keskusteluineen. Työpäivät A-Kiltojen Liitto ry:ssä ovat olleet erilaisia ja haastavia, mutta innostavia ja mukavia. Voinen todeta, että olemme päässeet yhdessä hyvään alkuun A-kiltojen, A-kiltalaisten ja toimiston porukan kanssa. Tästä on hyvä jatkaa.

Järjestöpäivillä eniten keskustelua herätti muuttuva toimintaympäristö. Keskustelimme toimintaympäristön murroksesta järjestötoiminnassa, mutta myös siitä, kuinka paljon päihteiden käytössä on tapahtunut muutosta viime vuosikymmenten aikana, ja mitä vaikutuksia sillä on A-kiltojen toimintaan, vai onko niitä. Mitä tarkoittaa päihdetoipujien moninaisuus A-kiltalaisessa sanastossa, ja miten me sen ymmärrämme.

Tämä lehti on 50-vuotisjuhlavuoden viimeinen lehti. On hienoa nähdä näin läheltä päihdetoipujien ja heidän läheistensä A-kiltatoiminta ja sen pitkät perinteet muun muassa edunvalvonnassa. Tulevan vuoden 2019 teemana on ”paluu juurille” eli näiden hienojen perinteiden, vertaistuen ja vapaaehtoistoiminnan esillä pitäminen toimintaympäristön murroksessa. A-kiltatoiminta tulee pysymään päihdetoipujien vertaistuellisena äänenä myös tulevaisuudessa.

Lopuksi haluan vielä toivottaa juuri Sinulle, joka luet tätä nyt, hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2019.

Pasi Jantunen

VESI posti

Päihdetoipujajärjestön jäsenlehti

43. vuosikerta Julkaisija Päätoimittaja Taitto Toimituksen osoite Tilaukset, osoitteenmuutokset ja aineistot

4/2018

Ilmestyy 4 kertaa vuodessa: maalis-, kesä-, syys- ja joulukuu (ISSN 1457-814X) A-Kiltojen Liitto ry Tuija Tamsi-Lehtinen Anna Niemistö A-Kiltojen Liitto ry, Itsenäisyydenkatu 17 B, 33500 Tampere vesiposti@a-kiltojenliitto.fi, puh. 0400 394 869 Aineisto seuraavaan lehteen 22.2.2019 mennessä.

Kannen kuva

Anna Niemistö

Painopaikka

Pk-paino, Tampere 2018

3

Kuopion Päihdepalvelusäätiössä järjestettiin 20.11.2018 EHYT ry:n Päihdeasiamiestoiminnan luento- ja keskustelutilaisuus. Paikalla oli useita paikallisia toimijoita ja keskustelu oli vilkasta. Myös Kuopion A-kilta ry oli edustettuna.

Päihdeasiamies kiertueella

E

hkäisevä päihdetyö EHYT ry:n aikuistyön osastoon sijoittuva päihdeasiamiestoiminta tekee parhaillaan edunvalvonnan jalkauttamiskiertuetta maakuntiin. Kiertueella tutustutaan maakuntien erilaisiin päihdepalveluihin, niiden työntekijöihin ja toimintatapoihin keskustelevilla vierailuilla.

Molemminpuolinen tutustuminen tekee lähestymisen hel-

pommaksi, kun asiakkaan asiat vaativat yhteydenottoa kotipaikkakunnan päihdepalveluihin.

Kiertueella kerrotaan myös vapaaehtoisesti hoitoon hakeutuvan henkilön lakisääteisistä oikeuksista, kunkin paikkakunnan hoitopoluista ja edunvalvonnan ”marssijärjestyksestä” EHYTin Elokolojen ja muiden kohtaamispaikkaverkoston paikkojen, muun 3. sektorin ja päihdehuollon työntekijöille sekä vapaaehtoisille, opiskelijoille ja kävijöille. Tilaisuuksiin sisältyy EHYTin aikuistyön toteuttama kannustajakoulutus.

Koulutustilaisuuksissa etsitään myös edunvalvontaosaajan vapaaehtoistehtävästä kiinnostuneita ihmisiä.

Se tarkoittaa tavallisia ihmisiä, jotka osaavat tukea ja auttaa silloin, kun jollain heidän tapaamallaan tai tuntemalleen ihmiselle on tullut tarve ja halu hakeutua päihdehoitoon, mutta puuttuu tietoa ja rohkeutta lähteä apua etsimään. Edunvalvontaosaaja neuvoo, tukee ja vaikka saattaa henkilön hoitopolun alkuun. Mukaan on ilmoittautunut myös päihdehuollon ja järjestöjen työntekijöitä. Osaajaverkostolle järjestetään tulevaisuudessa lisäkoulutusta ja tukea.

Ensimmäinen yhteinen koulutuksellinen tapaaminen on Tampereella Kumppanuustalo Arttelissa 17.–18.12.2018. Ja keväälle 2019 on suunnitteilla seuraava vastaavan tyyppinen koulutus.

Teksti: Riitta Sattilainen vs. kehittämis- ja edunvalvontakoordinaattori Päihdeasiamiestoiminta EHYT ry Kuva: Tuija Tamsi-Lehtinen Kuvassa Tuula Sillanpää ja Riitta Sattilainen.

4 4

4/2018

Päihdeasiamiehen apu yksilötasolla

Kunnat huolehtivat lain perusteella päihdehuollon järjestämisestä alueensa asukkaille. Jos hoitoon pääsyssä tai hoidonaikaisessa kohtelussa on ongelmia, asiat voivat helposti ratketa samassa yksikössä tai paikallisen sosiaali- tai potilasasiamiehen avulla. Päihdeasiamieheltä saa puhelimitse tai sähköpostilla neuvoja päihdepalveluihin liittyvissä moninaisissa ongelmatilanteissa. Mahdollisuus avunsaantiin on myös perheenjäsenellä tai läheisellä. Tarpeen mukaan ja asiakkaan luvalla päihdeasiamies voi olla yhteydessä kunnan tai hoitolaitoksen henkilökuntaan ja selvittää asiaa.

Päihdeasiamies auttaa myös muistutuksen ja valituksen teossa, jos niihin on aihetta.

Yhteiskunnallinen taso

Päihdeasiamiestoiminnassa seurataan alan lainsäädäntöhankkeiden, kuten asiakas- ja potilaslain, päihde- ja mielenterveyslainsäädännön sekä sote-uudistuksen etenemistä.

Lisäksi päihdeasiamies on mukana asiantuntijaverkostoissa, ottaa kantaa ja antaa lausuntoja päihdeasiakkaan oikeuksien edistämiseksi.

Teksti: Tuula Sillanpää Päihdeasiamies EHYT ry Lisätietoa päihdeasiamiestoiminnasta: www.paihdeasiamies.fi

Kuopion A-kilta ry auttaa päihdetoipujaa myös taloussolmuissa

M

atalan kynnyksen talousneuvontaa on tehty Kuopion A-kilta ry:n toimesta kymmenisen vuotta. Marja-Liisa Lappalainen kouluttautui vertaistalousneuvojaksi Takuusäätiön Omille jaloille -projektin koulutuksissa ja on siitä saakka toiminut A-kiltansa vertaistalousneuvojana. A-Kiltojen Liitto ry oli kumppanina projektissa.

–Tyypillisimmin vertaistalousneuvonta on velkaantuneen kuuntelua puhelimen välityksellä tai kohdatessani ryhmissä, Marja-Liisa kertoo. Usein huoli on herännyt, että jotain pitäisi omalle taloudelle tehdä. Kuitenkin saattaa vielä olla muita elämisen ongelmia esteenä tiukkaan talouskuuriin. Päihteet ovat kuvioissa eikä olla vielä valmiita raittiiseen elämään eikä katkaisuhoitoon ja kuntoutukseen. Mielenterveys saattaa ailahdella laidasta laitaan. Monesti huomataan, kun lasketaan kaikki saatavat yhteen, että velkoja on paljon enemmän kuin velkaantunut itse arvioi.

On myös tapauksia, että huoli on isompi kuin velat. Jos velkaantunut jättää heräteostot tekemättä, talous saadaan kuntoon jo tiukalla kirjanpidolla ja säästäväisyydellä.

–Takuusäätiön palvelut ovat myös käytössä, verkkosivulta ja uutiskirjeestä löytyy ajankohtainen tieto, jota voin jakaa. Ohjaan myös asiakkaan edelleen talous- ja velkaneuvojan luokse, Marja-Liisa kertoo.

Ensi vuoden alusta tulee toivottu muutos, kun oikeusaputoimistot alkavat suorittaa velkaneuvontaa kaupungin sijaan. Palvelu on edelleen maksuton ja kaikilla on siihen oikeus.

Muutos lisää asiakkaan valinnanmahdollisuutta, jolla pyritään jonojen lyhentämiseen.

– Tiedän monia ihmisiä, jotka ovat jättäneet päihteet, noudattaneet maksuohjeita ja näin saaneet talousasiansa kuntoon. Se motivoi jatkamaan vertaistalousneuvojana, Marja-Liisa toteaa.

Meillä tuetaan ihmistä kokonaisvaltaisesti. Vertaistalousneuvonta on yksi osa meidän toimintaa, kertovat (vas.) Marja-Liisa Lappalainen, Pauli Lappalainen ja puheenjohtaja Anneli Leskinen Kuopion A-kilta ry:stä.

4/2018

Teksti: Toimitus ja Marja-Liisa Lappalainen Kuopion A-kilta ry Kuva: Riitta Sattilainen

5

Syyspäivillä juhlittiin pyöreitä

A

-Kiltojen Liitto ry:n syyspäivät vietettiin Rautavaaralla Metsäkartanon ylväissä maisemissa. Syyspäivien yhteydessä juhlittiin 40-vuotiasta Kuopion A-kiltaa. Satapaikkainen juhlasali oli täysi.

ta. Lämminhenkinen ohjelma koostui runonlausunnasta, näytelmistä, musiikista ja arvonnasta. Juhlassa luovutettiin ansiomerkit perustajajäsenille, edelleen toiminnassa aktiivisesti mukana oleville, Marja-Liisa ja Pauli Lappalaiselle.

Kuopion A-kilta ry vastasi ohjelmasta. A-killan puheenjohtaja Anneli Leskinen muisteli puheessaan yhdistyksen taival-

Teksti: Tuija Tamsi-Lehtinen Kuvat: Anna Niemistö

Musiikista vastasi A-kiltalainen Timo Sormunen haitarinsoitollaan.

Yli 20 vuotta toiminnassa mukana ollut Kyllikki Toroi toi runomuodossa esiin A-killan historiaa.

Tärkein viesti runossa oli A-killan perustehtävä, miten monin eri tavoin vuosikymmenten aikana on ihmisten raittiutta tuettu.

Kaikilla yhteinen päämäärä. Raittius.

6

4/2018

Syyskokouksessa valittiin A-Kiltojen Liitto ry:n hallitus 2019 Pj. Hannu Gustafsson* Varapj. Matti Moilanen Minna Hämäläinen (Etelä-Suomi) Heikki Kankaanpää (Länsi-Suomi) Matti Itkonen (Länsi-Suomi)* Irja Oravisjärvi (Pohjois-Suomi) Pekka Vintturi (Itä-Suomi)* Viljo Pehkonen (Itä-Suomi)*

Varajäsenet Raija Salin (Etelä-Suomi) Tapio Koivisto (Länsi-Suomi) Matti Ranta (Länsi-Suomi)* Arto Pasanen (Pohjois-Suomi)Pasi Heikkinen (Itä-Suomi)* Raimo Parviainen (Itä-Suomi)*

Uudet jaostot aloittavat toimikautensa ensi vuonna

A-Kiltojen Liitto ry:n sääntöjen mukaan hallitus voi asettaa avukseen erilaisia jaostoja ja toimikuntia, sekä valita ja vapauttaa niiden jäsenet.

Hallitus on päättänyt asettaa toimikaudelle 2019–2022 koulutusjaoston, viestintäjaoston, toimintajaoston ja naisjaoston.

Hallitus pyytää A-kiltoja esittämään henkilöitä jaostojen jäseniksi. Esityksen voi tehdä sähköpostilla A-Kiltojen Liitto ry:n hallituksen puheenjohtajalle, hanskigustafsson@gmail.com tai toiminnanjohtajalle, pasi.jantunen@akiltojenliitto.fi 15.01.2019 mennessä.

Liiton hallitus valitsee jaostojen jäsenet tammikuun 2019 kokouksessaan, ja kutsuu valitut henkilöt mukaan jaostotyöskentelyyn. Jaostojen ensimmäisessä kokouksessa tullaan jäse-nille antamaan tietoisku/ koulutuspaketti jaostojen toiminnasta, joten uudetkin jäsenet ovat jaostoihin tervetulleita.

* Toimikaudelle 2019–2020 valitut.

Kuvassa vasemmalta Heikki Kankaanpää, Hannu Gustafsson, Minna Hämäläinen, Matti Itkonen, Pekka Vintturi, Viljo Pehkonen ja Matti Moilanen.

Kuvasta puuttuu Irja Oravisjävi.

Kuva: Anna Niemistö

4/2018

7

Vertaisryhmä puhtia ryhmä A-Kiltojen Liitto ry:n syyskuisen vertaisryhmänohjaajakoulutuksen jälkeen uusia ryhmäideoita on lähtenyt viriämään A-kiltoihin eri puolille Suomea koulutukseen osallistujien toimesta. Myös A-killassa jo olemassa olleet ryhmät ovat saaneet uusia ohjaajia koulutuksen käyneistä.

Y

ksi näistä koulutukseen osallistujista on 16 vuotta sitten Suomeen muuttanut Valentina Pentikäinen. Turun A-Kilta ry:ssä toimiva Valentina sai uutta puhtia niin aiemmin ohjaamiinsa ryhmiin kuin uuden perustamiseen. – Koulutus antoi minulle

Turussa on pitkät perinteet monipuolisesta ryhmätoiminnasta. – Varsinaisia ryhmiä toimii tällä hetkellä 15, Janina Rosten Turun A-Kilta ry:n vapaaehtois- ja vertaistoiminnan koordinaattori kertoo. Toiminta suunnitellaan jäsenistön tarpeeseen. Esimerkiksi tarpeeseen ilta-aukioloon vastattiin.

Syyskuusta alkaen perjantai-iltoihin on suunniteltu toimintaa vapaaehtoisvoimin. Osallistujia on ollut 15–20 henkilöä.

Kuva: Tuija Tamsi-Lehtinen

8

4/2018

yhmänohjaajakoulutuksesta yhmätoimintaan ymmärrystä siitä mitä toipujat kaipaavat, ja miten voisin heidän kanssaan parhaiten toimia. Akvarelliryhmälle oli A-killassa kysyntää ja sain luvan perustaa sellaisen.

Lauantaisin klo 13. kokoontuvaan akvarelliryhmään on osallistunut vaihtelevasti 2–7 maalauksesta kiinnostunutta. – Itse aloin harrastaa akvarellimaalausta neljä vuotta sitten. Ryhmässä annan vinkkejä, miten kannattaa tarkastella luontoa, että akvarelli onnistuisi, Valentina kertoo. Monille päihdetoipujille luonto on tärkeä osa toipumista.

Ryhmät hyödyntävät myös toisiaan. –Puutyöryhmässä olen Mika Nuutisen apuna ohjaamassa. A-killan jäsenet voivat tulla sinne myös omien korjaustarpeiden vuoksi tai oman idean ja voin avustaa idean työstämisessä. Siellä valmistin itseasiassa akvarelliryhmälle maalaustelineet, Valentina toteaa.

Teksti: Tuija Tamsi-Lehtinen Kuvat: Valentina Pentikäinen

Yksi aktiivinen akvarelliryhmään osallistuja on Mika Nuutinen. – En ole aiemmin harrastanut maalausta, enkä tiennyt, että sisälläni asuu taiteilija. Loistava ryhmä kerta kaikkiaan, Mika kertoo.

Valentina ohjaa myös muita kädentaitoryhmiä kuten askartelu- ja käsityöryhmää ja puutyöryhmää. –Askarteluryhmän aloitin joulukuussa vuonna 2017. Ryhmä oli ollut olemassa jo aiemmin, mutta kävijöitä oli vähän. Tällä hetkellä ryhmä on aktivoitunut ja siellä käy 7–9 osallistujaa torstaisin klo 13. Ryhmä on tavoittanut kaiken kaikkiaan 30 eri henkilöä.

4/2018

9

TUTKITTUA

Väitös 24.11.2018:

Kokemusasiantuntijat eivät ole asiantuntijoita sattumalta

K

okemusasiantuntijoiden käyttö on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt nopeasti suomalaisissa sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa. Mutta kenen päämääriä kokemusasiantuntijahankkeet palvelevat?

Taina Meriluoto selvitti väitöskirjassaan, miksi kokemusasiantuntijat ovat asiantuntijoita. Hän tutki sosiaalialalla vuosina 2005–2015 toimineita kokemusasiantuntijuushankkeita osallistavan hallinnan ilmiöinä.

– Osallistavassa hallinnassa kansalaisten halutaan osallistuvan aktiivisesti politiikkalinjausten valmisteluun ja toimeenpanoon. Näin ajatellaan, että saavutetaan parempia ja perustellumpi päätöksiä, sekä sitoutuneempia ja voimaantuneita kansalaisia, Meriluoto kertoo.

Meriluoto työskenteli 2010-luvun alussa itse sosiaalialan järjestössä ja kehitti työkseen kokemusasiantuntijuutta. Hiljalleen asiantuntijan käsite alkoi tuntua hämmentävältä.

– Miksi meidän täytyi kutsua vaikeuksia kohdanneita ihmisiä asiantuntijoiksi, jotta kuulisimme, mitä heillä on sanottavaa? Meriluoto kuvaa tutkimuksen taustaa.

Tutkimuksessaan Meriluoto tarkasteli asiantuntijaksi tekemisen prosessia osallistamishankkeissa. Miksi osallistujista muovataan asiantuntijoita ja mitä sillä saadaan aikaan?

– Päädyin tarkastelemaan, miten asiantuntijaksi muovaamista käytetään keinona ohjata osallistujia toimimaan tietyllä tavalla ja rajamaan toisaalta epätoivottu osallistuminen ulos hankkeista. Asiantuntijasta tuli muotti, johon kokemusasiantuntijoiden tuli solahtaa. Sen rajat on taas mahdollista määritellä kunkin hankkeen päämäärien mukaisesti, Meriluoto selventää.

Tämä luo kokemusasiantuntijoille ajoittain hyvin vaikean vaatimuksen: heidän pitäisi tuottaa yleistettävissä olevaa tietoa, mutta pysyä samalla rehellisenä aidoille kokemuksille.

– Kokemusasiantuntijoista kehittyy hankkeissa hyvin taitavia ympäristönsä tulkkeja. He osaavat valita sellaisen puheen ja olemisen tavan, joka kussakin ympäristössä tiedoksi tunnistetaan, Meriluoto toteaa.

Tämä on usein vaikea tehtävä, sillä nykyisen osallistamisinnon keskellä osallistumisen tavoitteiden hahmottelu jää hankkeissa usein puolitiehen. Osallistumista ryhdytään kehittämään, koska se on ajan henki ja rahoittaja niin vaatii.

Osallistumisella voidaan niin ikään tavoitella samanaikaisesti hyvin erilaisia ja keskenään ristiriitaisia asioita. Kaikki tämä on Meriluodon mukaan ongelmallista demokratian näkökulmasta.

– Kokemusasiantuntijuushankkeissa tulee selvästi näkyviin moni osallistamistoimille tyypillinen sudenkuoppa. Ne ovat lähes aina julkishallinnon ja järjestöjen alullepanemia ja ohjaamia projekteja ja palvelevat näin ensisijaisesti niiden pyrkimyksiä. Sen sijaan, että kokemusasiantuntijat itse pääsisivät määrittelemään, millaista on relevantti tieto tai hyödyllinen osallistuminen, he joutuvat usein mukautumaan olemassa olevaan asiantuntijan rooliin, Meriluoto kuvaa.

Meriluoto haluaa tutkimuksellaan ensisijaisesti rohkaista osallistumisen suunnittelijoita ja päätöksentekijöitä olemaan valmiita haastamaan omia ennakko-oletuksiaan. Kokemusasiantuntijoiden tieto saattaa olla totutusta poikkeavaa ja kriittistäkin, ja juuri siksi sitä on tarpeen kuunnella.

Osallistamishankkeiden sudenkuopat näkyviksi Tutkimuksen tulokset osoittavat, että monet kokemusasiantuntijuushankkeet hahmottavat asiantuntijuuden yllättävän perinteisesti. Asiantuntijuus ymmärretään kykynä välittää neutraalia ja objektiivista tietoa päätöksentekoon ja palvelujen kehittämiseen.

Lisätiedot: Taina Meriluoto taina.meriluoto@jyu.fi

10

4/2018

Kokemusasiantuntijakoulutus Turussa:

”Anturit auki”

T

urussa verkostoyhteistyö toimii, sen osoittaa päihdeja mielenterveystoimijoiden yhteistyössä toteuttama kokemusasiantuntijakoulutus. Koulutuskokonaisuuden ohjausryhmä kokoontui Turun A-Kilta ry:n tiloissa 24.10 ja samana päivänä oli myös seitsemäs koulutusosio ”Kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen yhteistyö”.

tyivät työn rajaamiseen, empatiaan ja toimimiseen erilaisissa yllättävissäkin tilanteissa. Seppo Kosken mukaan kokemusasiantuntijalla tulee olla anturit auki, sillä tavoin hän pystyy luovimaan asiakkaan ja ammattilaisen tulkkina erilaisissa tilanteissa.

Koko ohjausryhmä on ollut hyvin tyytyväinen tähänastiseen koulutukseen. Koulutukseen oli 40 hakijaa, joista 20 valittiin. –Hyvien kokemusten johdosta tarvetta palveluissa on kokemusasiantuntijuudelle, toteavat Turun kaupungin ja A-klinikan edustajat.

Teksti ja kuva: Tuija Tamsi-Lehtinen

– Syyskauden aikana opiskelijat tapaavat keskiviikkoisin 12 kertaa, kertoo Reijo Lappeteläinen KoKoA ry:stä. Keskustelevissa koulutusilloissa on aina tarkkaan valittu teema, jossa kussakin on alustajina hyödynnetty eri järjestöjen ja sosiaalisen kuntoutumisen asiakasrajapinnassa työskenteleviä ammattilaisia. Keväällä opinnot jatkuvat oman tarinan jakamisella muun muassa sosiaalialan oppilaitoksissa. Koulutuksen ajan opiskelijat pääsevät itse vaikuttamaan koulutuksen sisältöihin.

Koulutuksesta kuultua:

Kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen yhteistyö –osiossa mentiin konkreettisiin välineisiin. Toteutustapa oli vuorovaikutteinen. Turun kaupungilta Satu Mäkelä ja Turun A-Killasta Seppo Koski kertoivat yhteistyön sujumisesta ja ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan rooleista asiakastilanteissa. Opiskelijat pääsivät työstämään Workshopeissa kysymyksiä, jotka liit-

Janne Romu Turun A-killasta, on syksyllä käynyt A-Kiltojen Liitto ry:n vertaisryhmänohjaajakoulutuksen ja on nyt myös opiskelemassa kokemusasiantuntijaksi: ”Tämä on niin mun juttuni. Tämä vertaistuki.”

Finfamin kautta kokemusasiantuntijakoulutukseen osallistunut kertoo: ”Olen aiemmin pitänyt kokemuspuheenvuoroja, mutta koen jo nyt koulutuksen antaneen itsevarmuutta sekä uuden oppimisen ilon. Odotan innolla kevättä.”

Ohjausryhmään kuuluu (vas.) Marjo Pennanen Varsinais-Suomen Sininauha ry, Reijo Lappeteläinen KoKoA ry, Hannu Miettinen Raision Tukikoti ry, Tapio Koivisto Turun A-Kilta ry, Sirpa Madsen FinFami mielenterveysomaiset Varsinais-Suomi, Pirjo Metsäranta Mielenterveyden keskusliitto, Jenni Tähkävuori Turun kaupunki ja Anna Taivainen Turun A-klinikka Oy.

4/2018

11

Naisten kesken Jyväskylän A-killassa

Jyväskylän A-kilta ry ja Riippuvuustyön kehittämisyksikön Yhdessä kokoNAINEN -hanke ovat järjestäneet yhteistyössä Naisten kesken -iltapäiviä syksyllä 2018. Avoimet tapaamiset ovat tarkoitettu sekä A-killan naisjäsenille sekä A-killan ulkopuolisille naisille, jotka haluavat käsitellä naiseutta ja päihteistä toipumista.

N

aiset ovat vähemmistönä päihteiden käyttäjissä ja päihteistä kuntoutujissa ja karrikoidusti voidaan sanoa, että päihdemaailma on miesten maailma. Naiseuden näkökulma päihdepalveluissa jää usein piiloon. Naisten kanssa työskennellessä huomioitavia erityispiirteitä löytyy naisten yhteiskunnallisesta asemasta, elämänhistoriasta, fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä, yhteiskunnan vaatimuksista sekä sosiaalisista suhteista.

”…Ei ole laitonta tuntea negatiivisia tunteita – niin tekee muutkin.”

Naisten kanssa tehtävään päihdetyöhön luovat haasteita naisen elämäntilanteeseen ja kohtaamiseen liittyvät tarpeet kuten heikko itsetunto, häpeän ja syyllisyyden tunteet, hyväksikäyttö, väkivalta, sosiaaliset suhteet, alisteinen asema päihdemaailmassa sekä naiseuteen ja äitiyteen liittyvät tunteet. Naisten päihteiden käyttö on edelleen tabu ja se asettaa naisille erityisen korkeita haasteita esimerkiksi avun hakemisen suhteen. Edellä mainitut teemat nousivat esille myös Yhdessä kokoNAINEN -hankkeen hankesuunnitelmaa laadittaessa, kun päihdehaittoja kokevilta ja kokeneilta naisilta kysyttiin heidän tarpeitaan ja toiveitaan päihdekuntoutujina.

”Itsetuntoni vahvistuu.”

Jyväskylän A-kilta ry:n tiloissa Taitoniekantie 14:ssa on syksyn aikana toteutettu teemoiteltuja Naisten kesken -iltapäiviä. Teemat ovat nousseet osallistujien toiveista.

12

4/2018

Naiserityinen ryhmätoiminta on tarpeen Naisten kesken puhutaan avoimesti ja rehellisesti, ja yhteisesti on moneen kertaa todettu, että vapautuneen keskustelun taustalla on juuri se, että ryhmä on tarkoitettu vain naisille.

Monet ovat sanoneet, että tietyistä kokemuksista ja asioista ei puhuta miesten kuullen. Myös huumori on ollut vahvasti läsnä asioiden käsittelyssä ja naurunremakoita on riittänyt.

”Koin yhteenkuuluvuutta, asiat tuotiin rehellisesti esille ja julki.”

Osallistujat mukaan suunnitteluun Päätimme Jyväskylän A-kilta ry:n työntekijän Satu Lahtisen kanssa, että Naisten kesken -iltapäivät teemoitetaan naisten esiin nostamien aiheiden mukaisesti. Teemoiksi valittiin häpeä, kielteiset tunteet, naisen roolit ja ihmissuhteet, naisen seksuaalisuus ja itsestä huolehtiminen.

Omasta puolestani olen kokenut Naisten kesken -iltapäivät erittäin antoisiksi ja innostaviksi, ja on mahtavaa tehdä töitä ihanien naisten kanssa. Kiitos Jyväskylän A-killalle ja Satu Lahtiselle tästä yhteistyömahdollisuudesta, ja vielä isompi kiitos ryhmään osallistuneille naisille!

Naiseus on voimavara päihteistä kuntoutumisessa.

Teksti ja kuvat: Laura Pöyhönen Yhdessä kokoNAINEN -hankkeen Jyväskylän aluetyöntekijä Riippuvuustyön kehittämisyksikkö, Kirkkopalvelut ry

”Kun ollaan naisten kesken, voi puhua avoimemmin naiseuden asioista, mistä ei tulisi puhuttua, jos olisi miehiä paikalla.”

Ensimmäisessä kokoontumisessa naiset sopivat yhdessä iltapäivien säännöt, joissa muistutetaan jokaisen naisen ainutlaatuisuudesta ja oikeudesta olla oma itsensä sekä vertaistuen merkityksestä. Ryhmän ohjaajina Satu ja minä olemme valmistelleet jokaiseen iltapäivään pienen alustuksen päivän teemasta sekä jonkin keskustelua tukevan menetelmän esimerkiksi häpeäkortit, joihin oli kirjattu häpeään liittyviä väittämiä.

Iltapäivät ovat pyörähtäneet käyntiin hienosti. Neljällä toteutuneella kerralla mukana on ollut keskimäärin seitsemän naista. Se, että iltapäiviin ovat tervetulleita myös A-killan ulkopuoliset naiset, on koettu hyväksi; vanhat tutut saavat keskusteluun uusia tuulia, ja talon ulkopuolelta ryhmään saapuvat pääsevät tutustumaan A-kiltaan ja sen toimintaan. Parhaimmillaan A-kilta saattaa saada uusia jäseniä! Myös se, että ryhmällä on ohjaajat, jotka ovat valmistelleet teeman mukaisen työskentelyn, on saanut myönteistä palautetta.

4/2018

Riippuvuustyön kehittämisyksikkö on osa valtakunnallista Kirkkopalvelut ry:tä, jonka toimintaan kuuluvat erilaiset hyvinvointipalvelut, koulutuspalvelut sekä seurakunnille tarjottava toiminta. Kehittämisyksikössä toimitaan erilaisissa riippuvuustyön asiantuntija-, suunnittelu-, ja arviointitehtävissä sekä ylläpidetään erilaisia alueellisia riippuvuustyön verkostoja. Riippuvuustyön kehittämisyksikössä on toteutettu useita hankkeita, ja tällä hetkellä on meneillään maaliskuussa 2018 käynnistynyt Yhdessä kokoNAINEN -hanke, jonka kehittämisen kohteena on naiserityinen päihdetyö. Yksilötyön, ryhmätoimintojen ja oikeastaan kaiken hankkeen toiminnan läpileikkaavina teemoina on naiseuden huomioiminen päihdetyössä.

13

Hyvinvointia huumorista ja liikkumisesta

A

-kiltatoiminnassa puhutaan usein vierellä kulkemista.

Toisen auttamisesta jaloilleen. Kimmo Rajalan tapauksessa tämä tapahtui aivan konkreettisesti Saarijärvellä Pyhä-Häkin kansallispuistossa. – Olimme A-killan retkellä, ja minä pyllähdin kesken kapuamisen sammalikkoon. Siinä oli kahdelle miehelle tekemistä, että saivat minut nostettua ylös.

Itselläni oli tuolloin huono lihaskunto ja painoa niin paljon, etten päässyt omin voimin ylös.

Kimmo kertoo saaneensa ruoasta samanlaista mielihyvää, mitä jotkut saavat alkoholista. Ruoka muodostui ongelmaksi ja paino nousi terveydelle haitallisiin lukemiin. Kimmo painoi pahimmillaan 216 kg.

A-killasta tukea Kimmo sai ensikosketuksen A-kiltatoimintaan, kun he kävivät kuutisen vuotta sitten porukalla palvelukodista vierailulla Mäntän Seudun A-killassa. A-kilta tuntui heti omalta paikalta. –Leppoisa huumorilla höystetty tunnelma sai minut liittymään jäseneksi, Kimmo kertoo.

– Tajusin jossain vaiheessa, lääkärinkin toteamana, että terveys on vaakalaudalla. Painoa täytyi saada alas ja liikkumista lisätä. Palvelukodissa ravintoasiat oli kunnossa. – Alkuun jo puolikilometriä kävelyä tuntui pahalta ja matkaan kului aikaa.

Pikkuhiljaa, muiden kannustuksella, kävelymatkat pitenivät ja aloin käydä päivittäin A-killassa kävellen.

Kalastus on tullut uudelleen Kimmon elämään A-killan retkien kautta. A-kilta kävi 14.9.2018 Pahalammella kalastusretkellä, josta myös Sporttivarttirasteja kertyi neljä.

Kimmo on nyt syksyllä aloittanut A-killan taloudellisesti tukemana Autere-opiston kalastuskurssin.

Ensimmäistä kertaa elämässään hän on tehnyt itse virvelöintiin käytettäviä liitsejä. Kurssi jatkuu myös keväällä.

14

4/2018

Mäntän Seudun A-kilta ry tukee jäseniensä toiminnallisuutta monin eri tavoin: • • • • • • • •

Käytössä liikuntasali ja biljardihuone.

Sauvakävelysauvat käytettävissä.

Uimahallin kuntosalikäynnit.

Kansalaisopiston eri kurssit.

Retket.

Oma vene ja perämoottori.

Peli-ilta tiistaisin.

A-killan oma LIIKUNTAHAASTE Sporttivartti arvonta.

A-Kiltojen Liitto ry:n LIIKUNTAHAASTE Sporttivartti liikutti jälleen

A

-Kiltojen Liitto ry:n toimintajaoston ideoima LIIKUNTAHAASTE Sporttivartti innosti yhteensä 356 liikkujaa keräämään 29 178 rastia varttikortteihin.

– En olisi uskonut, että joskus kävelystä tulee minulle näinkin helppoa, kymmenisen kilometriä päivässä liikkuva Kimmo kertoo. Sports Tracker puhelimessa on kovassa käytössä ja ei ihme, että paino on tänä päivänä 112 kg.

Näihin kuuteen vuoteen mahtuu monenlaisia elämyksiä. A-kiltatoiminnasta Kimmo kertoo saaneensa paljon uusia ystäviä, mielekästä tekemistä ja paikan missä käydä päivittäin. Elinpiiri on laajentunut Kimmon osallistuessa A-Kiltojen Liitto ry:n alueelliseen toimintaan ja valtakunnallisiin koulutuksiin.

Kaikkiaan 31 A-kiltayhdistystä ympäri Suomen otti haasteen vastaan. Marjastus ja sienestys olivat odotetustikin monessa A-killassa suosittuja liikkumismuotoja. Yhteistyökumppaneita tällä kertaa liikuteltiin myös ja sillä kerättiin A-killalle rasteja.

Teksti: Tuija Tamsi-Lehtinen Kuva: Tuomo Lahtinen, Hollolan A-kilta ry

Teksti ja kuvat: Tuija Tamsi-Lehtinen

Minna Linnanto voitti Sporttivartin pääpalkinnon aktiivisuusrannekkeen.

4/2018

15

A-KILLOISTA

Kehittämispäivistä näkökulmia omaan toimintaan

A

-Kiltojen Liitto ry:n aluetyö on jäsenpalvelua paikallisille A-kiltayhdistyksille. Yksi jäsenpalvelun muoto on A-killan kehittämispäivä. Kehittämispäivä räätälöidään paikallisen A-killan hallituksen toimeksiannosta yhdessä alueen järjestökoordinaattorin kanssa. A-kilta voi hyödyntää kehittämispäivää oman toimintansa kehittämiseen esimerkiksi toimintasuunnitelman laatimiseen, viestinnän parantamiseen, strategiatyöhön tai oman toiminnan arviointiin. Koillis-Lapin A-kilta ry:ssä toteutettiin tämän vuoden aikana kaksiosaiset kehittämispäivät. Ensimmäinen osio toteutettiin 6.– 7.3. ja toinen osio 2.–3.10. Kumpikin osio toteutettiin kaksipäiväisenä: A-killan jäsenillassa sekä seuraavana päivänä niin, että myös päiväkeskuskävijöitä osallistui.

Keskiössä A-kiltatoiminta ja yhteiset pelisäännöt Ensimmäisessä osiossa paikalla oli 11 A-killan jäsentä ja järjestökoordinaattori Kirsi Mäki. Mietittiin ryhmissä mitä A-kiltatoiminnan visiossa mainitut moninaisuus, toipumisrauha ja turvallisuus Koillis-Lapin A-killassa tarkoittavat. Vision termeistä etenkin moninaisuus herätti paljon yhteistä keskustelua. Periaatteessa kaikki erilaisista riippuvuuksista kärsivät ovat tervetulleita, mutta ovatko kaikki siinä kunnossa, että voivat osallistua toimintaan. Pohdittiin korvaushoitoa ja sitä, kuka voi arvioida, missä kunnossa tulija/osallistuja on. Myös toipumisrauha ja turvallisuus herättivät keskustelua. Todettiin, että yhteisöllisyys luo turvallisuutta. Tärkeää on tehdä yhdessä, jotta myös saavutetaan jotakin yhdessä.

Keskusteltiin myös A-kiltatoiminnan määritelmästä, jonka mukaan A-kiltatoiminta tarkoittaa itsenäisen yhdistyksen tarjoamaa vertaistukitoimintaa. Toiminta on siis vertaisten tukea toisilleen. Päiväkeskus (Toimintapäivät) on yksi A-killan toimintamuodoista, muita toimintamuotoja ovat muun muassa ryhmät ja retket. Käytiin myös läpi A-killassa tammikuussa 2018 tehdyn kävijäkyselyn vastauksia, joiden mukaan vastaajat ovat kaikkinensa sangen tyytyväisiä A-kiltaan. Tärkeimpinä asioina A-killassa pidettiin päihteettömyyttä, yhdessäoloa ja yhteisöllisyyttä sekä vertaistukea.

Seuraavana aamuna kerrattiin mitä A-kiltatoiminta on, mikä on sen tarkoitus ja mitkä ovat A-killan toimintamuodot. Akillan ja päiväkeskuksen yhteisiä pelisääntöjä mietittiin ensin ryhmissä ja sitten yhdessä.

Teemoina yhteisöllisyys ja arvot Lokakuussa jatkettiin siitä, mihin maaliskuussa jäätiin. Kehittämisiltaan osallistui 13 A-killan jäsentä sekä järjestökoordinaattori Kirsi Mäki. Tavoitteena yhteisöllisyyden kehittäminen A-killassa ja A-kiltatoiminnan vahvistaminen arvojen avulla. Pohdittiin, mikä A-killassa edistää yhteisöllisyyttä ja mikä puolestaan sitä tuhoaa. Yhteinen tekeminen ja huumori edistää esimerkiksi toimiva naisten ryhmä, jossa on hyvää yhteisen tekemisen meininkiä. Kemijärven kaupungin palvelujärjestelmän kehittämispaineet ovat aiheuttaneet A-kiltalaisille kovasti huolta ja paikallisyhdistykselle myös muutospaineita.

16

TP

4/2018

4/2018

Vaiettumenetys.fi -verkkosivusto tuo esiin päihdekuolemaan liittyvän surun

Arvoista keskustelimme seuraavana aamuna. Kaikki arvot, päihteettömyys, kokemuksellisuus, toiminnallisuus, yhteisöllisyys, vapaaehtoisuus ja yhteistoiminta, olivat osallistujille tuttuja. Osallistujia oli yhteensä 16, joista osa oli päiväkeskuksen kävijöitä (ei A-killan jäseniä). Arvot toteutuvat A-killan ja päiväkeskuksen (Toimintapäivien) toiminnassa joka päivä ja niiden tarkoitus ja sisältö on ymmärretty hyvin.

Alkoholiin kuolee noin 1700 suomalaista vuosittain. Huumekuolleisuus on Suomessa EU:n korkeinta tasoa. Päihteet ovat myös mukana monissa tapaturmissa kuolemaan vaikuttavana tekijänä. Jokainen kuolema on aina muutakin kuin tilasto. Menehtynyt on monta ihmistä: jonkun lapsi, sukulainen, ystävä, naapuri, ehkä puoliso, sisarus, isä, äiti tai isovanhempi.

– Järjestökoordinaattorin vetämät kehittämispäivät tuovat toimintaan uusia näkökulmia ja uskottavuutta. Paikallisen toiminnan kehittäminen ulkopuolisen vetäjän vetämänä on hyvä mahdollisuus, joka kannattaa käyttää. Järjestökoordinaattorilla on hyvä ”konsepti” sekä ymmärrystä ja tietoa A-kiltatoiminnan arvoista ja valtakunnallisesti nykytilasta. Kirsi motivoi hyvin porukkaa ja jaksoimme hyvin pysyä varsinaisessa aiheessa.

Hienoja päiviä paikallisyhdistystoiminnan kehittämisen parissa, Koillis-Lapin A-killasta kerrotaan.

Läheisen päihdekuolemasta voi olla vaikea kertoa.

Moni omainen kokee häpeää, syyllisyyttä, epäonnistumisen tunteita, helpotustakin.

Vaiettumenetys.fi -sivustolla voi jakaa oman menetyskokemuksensa ilman pelkoa leimautumisesta tai kokemusta mitätöivästä vastaanotosta. Sivulle voi sytyttää äärettömän määrän tähtiä symboloimaan päihteisiin kuollutta läheistä, kirjoittaa viestin, jakaa kuvan ja läheiseen liittyvän muiston.

Teksti: Sisko Kunnari Koillis-Lapin A-kilta ry Kuva: Kirsi Mäki järjestökoordinaattori

Sivuston ovat toteuttaneet yhteistyössä Sininauhaliitto, A-klinikkasäätiö, A-Kiltojen Liitto ry, Tukikohta ry, Surevan kohtaaminen -hanke, Kran rf sekä Helsingin Seurakuntayhtymä ja Vantaan seurakunnat.

Koillis-Lapin A-kilta ry • • • •

Perustettu vuonna 1994.

A-killan päiväkeskus (Toimintapäivät) avoinna joka arkipäivä klo 8.00−16.00.

Kuntouttavaa työtoimintaa, ryhmätoimintaa, retkiä.

Tiistaina A-kiltailta jäsenille.

4/2018

4/2018

www.vaiettumenetys.fi

17

TP TP

MIPA-tutkimustuloksia:

Päihteet ja päihteettömyys A-kiltalaisten elä

P

äihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmassa (MIPA) tehtiin syksyllä 2017 kysely A-kiltaisten hyvinvoinnista. Siinä kartoitettiin muun muassa, missä määrin heillä oli päihteisiin tai mielenterveyteen liittyviä ongelmia ja millainen merkitys päihteiden käytöllä ja päihteettömyydellä oli heidän elämässään. Kysely toteutettiin A-kiltojen Liitto ry:n järjestämissä aluetapaamisissa ja siihen vastasi 169 A-kiltalaista.

Akuutteja ongelmia melko vähän, selätettyjä paljon Vastaajia pyydettiin kyselyssä kertomaan, oliko heillä tällä hetkellä päihteiden käyttöön tai mielenterveyteen liittyviä ongelmia tai muita vaikeuksia. Suhteellisen pienellä osalla oli elämässään akuutteja vaikeuksia. Päihde- tai mielenterveysongelma oli joka viidennellä vastaajista (kuvio alla). Kahdella kolmesta vastaajasta oli kuitenkin ollut aiemmin elämässään omakohtaisia ongelmia päihteiden käytön kanssa.

Yhtä usea vastaaja oli käynyt aiemmin elämässään läpi ulkopuolista apua vaatineen kriisin tai vaikean elämäntilanteen.

Tällaisia olivat useimmin avioero, masennus, ahdistuneisuus,

työttömyys, taloudelliset vaikeudet, fyysiset sairaudet ja läheisen ihmisen kuolema. Usein elämän kriisiytymiseen oli johtanut myös läheisen ihmisen päihde- tai mielenterveysongelma tai parisuhteessa esiintynyt väkivalta.

Päihteistä helpotusta yksinäisyyteen ja ahdistukseen Suurimmalla osalla vastanneista A-kiltalaisista päihteiden käyttö ei ollut enää osa arkea ja syitä päihteiden käyttöön kuvattiin lähinnä menneen elämän näkökulmasta. Päihteiden käytön merkitykset liitettiin useimmin sen sosiaaliseen luonteeseen.

Sosiaalinen elämä ja päihteet kietoutuivat yhteen monin tavoin. Päihteet toivat ihmisiä yhteen, yhteisen ”tekemisen” äärelle, ja toisaalta helpottivat sosiaalisissa tilanteissa selviytymistä ja niihin liittyvää ahdistusta. Päihteiden käyttö oli ollut monelle keino irtautua yksinäisyydestä ja saada hyväksyntää päihteiden käytön ympärillä pyörivässä kaveriporukassa.

Päihteitä käytettiin myös itselääkintään ja elämän vaikeuksista selviytymiseen. Niiden käytöllä pyrittiin hallitsemaan stressiä, ahdistusta ja muita kielteisiä tunteita sekä pakenemaan todellisuutta ja siihen liittyviä vaikeuksia. Päihteiden koettiin tuovan helpotusta myös erilaisiin mielenterveyden häiriöihin – tosin vain hetkellisesti.

”Poistaa hetkellisesti ahdistusta ja tyhjyyden kokemusta, jotka tulevat pahempina takaisin.” ”Pakenen todellisuutta ja vastuuta kaikesta. ’Kapinoin’ systeemiä vastaan.”

Kuvio 1. Kyselyssä tavoitettujen A-kiltalaisten kokemat ongelmat.

18

4/2016

4/2018

en elämässä

Pieni osa vastaajista oli ns. viihdekäyttäjiä, joille päihteet edustivat lähinnä hauskanpitoa, rentoutumista ja viihtymistä:

”En ole koskaan juonut juurikaan. Aloin käyttämään kannabista ja sen käyttö lähti lapasesta. Kaikkia rauhoittuminen ja viihtyminen piti tehdä sen kautta. Onneksi ei enää.”

Jotkut vastaajat kuvasivat päihteiden käyttöä yksinkertaisesti vuosikymmenten saatossa muodostuneeksi ”elämäntavaksi”, josta oli vaikea irrottautua.

Päihteettömyydestä kokonaisvaltaista hyvinvointia Päihteettömyyteen liittyvät merkitykset hahmottuivat hyvin kokonaisvaltaisiksi. Päihteettömyyden koettiin tukevan omaa terveyttä ja hyvinvointia monin tavoin. Se muun muassa paransi fyysistä ja psyykkistä terveyttä, nosti itse- ja omanarvontuntoa sekä tehosti tunteiden hallintaa – mahdollisti kaikkinensa onnellisen ja mielekkään arjen:

olemaan äiti ja mummi”. A-kiltalaisten näkemyksissä päihteettömyyden merkityksistä korostuivat vertaistuen antaminen ja myönteisen esimerkin antaminen muille toipujille. Tärkeää oli myös, että päihteiden käytön loputtua taloudellinen tilanne oli usein parantunut.

Päihteiden käytön syiden ymmärtäminen tärkeää Päihteiden käyttö ja päihteettömyys ovat tavoitteellista toimintaa, ja niihin liittyvät tavoitteet ovat kyselyyn annettujen vastausten perusteella moninaisia – ja varsin ymmärrettäviä.

Päihteiden käyttöön liittyvien syiden avoin ja moralisoimaton kuuleminen ja ymmärtäminen on tärkeää, jotta voidaan tukea ihmistä löytämään muita keinoja saavuttaa näitä päämääriä.

Myös päihteettömyydellä tavoiteltavien asioiden tunnistaminen voi vahvistaa yksilön kokemusta oman elämän hallinnasta.

”Päivät alkaa selvin päin. Saan nauttia elämästä ja läheisistä. Pääsen matkustamaan rahavarojen puitteissa. Pystyn harjoittamaan kädentaitoja ja muita harrastuksia. Pitkäjännitteisyys on kasvanut, unet parantuneet, mielialalääkkeet jääneet pois. Omanarvontunto palautunut.” ”Hyvä fyysinen kunto, selkeät ajatukset, ei krapulaa, ylpeä itsestä, ei tarvitse hävetä mitään.”

Päihteettömyys koettiin erityisen tärkeäksi läheisten hyvinvoinnin kannalta. Vanhemmuudessa päihteettömyys auttoi ”turvaamaan lapsille hyvän lapsuuden” ja sen, että ”pystyy

4/2018

Kirjoittajat Sari Jurvansuu (Sininauhaliitto) ja Jukka Valkonen (Suomen Mielenterveysseura) ovat tutkijoita MIPA-hankkeessa (www.a-klinikka.fi/mipa).

19

Hyvää Joulua ja Onnellista

toivottavat Vesipostin

Anjalankosken A-kilta ry Espoon A-kilta Hykaa ry Etelä-Saimaan A-kilta ry Harjavallan A-kilta ry Haukiputaan A-kilta ry Helsingin A-Kilta ry Hollolan A-kilta ry Imatran A-kilta ry Jokilaaksojen A-kilta ry Jyväskylän A-kilta ry Jämsänjokilaakson A-kilta ry Järvenpään A-kilta ry Kangasalan A-kilta ry Kemin A-kilta ry Keskipisteen A-kilta ry Keuruun A-kilta ry Kirkkonummen A-kilta ry Koillis-Lapin A-kilta ry Kuhmon A-kilta ry Kuopion A-kilta ry Kymen A-kilta ry Lahden A-kilta ry Laitilan Seudun A-kilta ry Laukaan A-kilta ry Lohjan A-kilta ry

Lopen A-kilta ry Läntisen Uudenmaan A-kilta ry Mäntän Seudun A-kilta ry Nokian A-kilta ry Nurmijärven A-kilta ry Oulun A-kilta ry Pohjois-Kymen A-kilta ry Pohjois-Lapin A-kilta ry Poppoo 6 A-kilta ry Porin A-kilta ry Raahen A-kilta ry Riihimäen Seudun A-kilta ry Savonlinnan A-kilta ry Siilinjärven A-kilta ry Tampereen A-Kilta ry Turun A-kilta ry Vantaan A-kilta ry Ylä-Kainuun A-kilta ry

TAMPEREEN A-KLINIKKA Huumehoidon avopalvelut, Tampere Sumeliuksenkatu 13 A, 2. krs, 33100 Tampere p. 040 1368 739 (päivystys ja ajanvaraukset ma–ke ja pe klo 13–15.45) f. (03) 3891 811 Huumehoidon avopalvelut, Pirkanmaa Verkatehtaankatu 12, 2. krs, 33100 Tampere postiosoite: Tuomiokirkonkatu 19, 33100 Tampere, p. 040 1368 746 Yksikkö on avoinna arkipäivisin: • korvaushoidossa oleville klo 9.15–10.30 • muille ilman ajanvarausta klo 12.15–14 • muille ajanvarauksella klo 14–15.30 A-klinikka, Hämeenlinna Viipurintie 1–3 G, 13200 Hämeenlinna puh. 050 5090 706 (neuvonta arkisin klo 11–12) f. 03 6213 012 Kuntoutumiskeskus, Tampere Vipusenkatu 6, 33530 Tampere p. 040 1368 704 Vieroitushoitoyksikkö, Hämeenlinna Viipurintie 1–3 G, 4. krs, 13200 Hämeenlinna p. 050 5090 708 ja 050 5090 707 (paikkavaraukset ma–pe klo 8–14) Nuorten päihdetyö, Hämeenlinna Ismo Husso päihdetyöntekijä, toimintaterapeutti, psykoterapeutti etunimi.sukunimi@a-klinikka.fi p. 050-308 2552 Nuorisoasema, Tampere Sumeliuksenkatu 13 A 5, 3. krs, 33100 Tampere p. 040 1368 731

20

20

4/2018

Uutta Vuotta 2019

lukijoille A-KLINIKKA OY PÄIHDESAIRAALA Kuusitie 36 04480 Haarajoki p. 010 50650 (maksullinen) f. (09) 2710 311 etunimi.sukunimi@a-klinikka.fi www.sosiaalisairaala.fi KANKAANPÄÄN A-KOTI Hirvikankaantie 226 PL 57, 38701 Kankaanpää puh. (02) 572 820 a-koti@vakry.fi www.a-koti.fi

Viinikankatu 53 33800 Tampere Puhelin: (03) 253 5100 pkpaino@pkpaino.com Aineistot osoitteeseen: aineisto@pkpaino.com www.pkpaino.com RIDASJÄRVEN PÄIHDEHOITOKESKUS Kylä-Katilantie 181, 05950 HYVINKÄÄ puh. (019) 426 7700, fax (019) 426 091 hallinto@ridis.fi, www.ridis.fi

4/2018

21

LYHYESTI

Tietomestaruus 2018 Karsintakilpailut aluetapaamisten yhteydessä veti mukaansa 30 eri joukkuetta ympäri Suomen kisailemaan. Joukkuekisa 3-henkilön joukkuein. Mahtava määrä A-kiltalaisia!

Viisi joukkuetta oli finaalissa kisaamassa syyspäivillä Rautavaaralla. Joukkueet istuivat yleisön edessä ja jännitys oli alusta alkaen nähtävissä. Joukkueet finaaliin tulivat Tampereelta, Kuopiosta, Kangasalta, Iisalmesta ja Haukiputaalta. Yleisö kannusti joukkueita ja tuloksia kirjattiin taululle joka kysymyksen jälkeen. Tasaista oli koko kisan ajan, mutta yksi joukkue tasaisuudellaan vei voiton. Kultaa pokkasi Kangasalan A-kilta joukkueella Markus Tuhkanen, Markku Varje ja Erkki Rapinoja. Hopea meni Iisalmeen joukkueelle Viljo Pehkonen, Jukka Rantanen ja Jari Korhonen. Pronssi matkasi Kuopioon joukkueella Pentti Hämäläinen, Liimatta Otto ja Matti Kinnunen.

Teksti: Mikko Putaja Kuva: Anna Niemistö

Voittajajoukkue Kangasalan A-kilta ry. Kisaajat Erkki Rapinoja, Markus Tuhkanen ja Markku Varje.

Lehden lukijoille Historiikki:

Vertaisterapiaa manselaiseen malliin Tampereen A-Kilta ry:n 50-vuotisjuhlaseminaarissa 7.11.2018 julkistettiin Jemina Michelssonin ansiokkaasti kokoama historiikki Tampereen A-Kilta ry:n vuosikymmenistä.

Teksti ja kuva: järjestökoordinaattori Mikko Putaja

Lisätietoa:toiminnanjohtaja Vesa Vaittinen tai toimisto@tampereena-kilta.fi

Haluan kiittää Vesipostin lukijoita ja lehden tekoon osallistuneita yhteisistä hetkistämme.

Vuodesta 2004 alkaen, olen kirjoittanut yli 30 Vesipostissa julkaistua tekstiä ja lukenut kaikki lehdet kannesta kanteen.

Vaikka työni A-Kiltojen Liitto ry:ssä nyt päättyy, ei vahva A-kiltatoimintaan kasvanut side katkea. Antoisia lukuhetkiä kaikille jatkossakin ja selvästi parempaa tulevaisuutta A-kiltatoiminnan parissa.

Lämpimin halauksin, Noora Nieminen

22

4/2018

Vankilasta vapautuvien päihdekuntoutukselle tunnustusta Tiedote. Julkaistu: 20.11.2018 Kriminaalihuollon tukisäätiö Kriminaalihuollon palkinto Kalliolan Setlementin Vahvasti tukien -toiminnalle.

Kriminaalinhuollon tukisäätiön järjestämä ajankohtaistapahtuma Kriminaalityön foorumi on tänään kerännyt rikostaustaisia ja heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia Tampereelle.

Perinteiseen tapaan tilaisuudessa jaettiin 4000 euron Kriminaalihuollon palkinto, jonka sai tänä vuonna Kalliolan Setlementin Vahvasti tukien -toiminta. Saajan oli valinnut Kriminaalihuollon tukisäätiön hallitus.

Vankiloissa on kansalaisia, joiden edellytykset selviytyä ovat muita ihmisiä heikommat. Kuntoutusta vankilassa ja sen jatkumista vangin kotikunnassa uhkaavat sekä vähenevät resurssit, että vankilaan tuomittujen ihmisten heikkenevä toimintakyky ja lisääntyvä päihdeongelma. Asumispalveluissa asumisen keskeyttää ylivoimaisesti eniten päihteiden käyttö.

Vankilasta vapautuva jää liian usein tyhjän päälle, vaikka tarvitsisi tukea pystyäkseen ylläpitämään vankilassa aloitettua elämänmuutosta vapaudessa. Tässä on Vahvojen paikka. Se on rikostaustaisille päihdeongelmaisille tarkoitettu maksuton avokuntoutusohjelma Helsingissä, jonne vanki voi hakeutua kotikunnasta riippumatta.

Vahvasti tukien -toiminta alkoi Raha-automaattiyhdistyksen (nykyisin STEA) projektina elokuussa 2009. Vapautunut vanki sai asunnon ja asumisen valmennusta Kriminaalihuollon tukisäätiöstä. Kalliolan roolina oli tuottaa vapautuville soveltuvaa päihdekuntoutusta.

Kehittämistyön tuloksena saatiin portaittain etenevä rikostaustaisille päihdeongelmaisille tarkoitettu avokuntoutusohjelma, joka saatiin Raha-automaattiyhdistyksen kohdennetun avustuksen piiriin vuonna 2013. Tavoitteena on tukea asiakasta päihteettömässä ja rikoksettomassa elämässä, arjen hallinnassa ja asumisessa yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen, kuntien sekä tarvittaessa asumispalveluiden kanssa.

Kuntoutus voi alkaa jo vankeusrangaistuksen tai valvotun koevapauden aikana. Kuntoutus tapahtuu avomuotoisesti pienryhmässä Helsingissä. Ryhmän lisäksi kuntoutuja saa myös yksilöllistä ohjausta. Jokaiselle osallistujalle tehdään henkilökohtainen toipumista koskeva suunnitelma.

Vahvasti tukien -kuntoutuksen työskentelymuotoja ovat ryhmäkeskustelut, yksilökeskustelut, perhe- ja läheistyö sekä yhteinen toiminta. Kuntoutuksen viitekehyksenä on Good Lives Model (GLM), hyvän elämän malli.

Työskentelyssä keskitytään enemmän asiakkaan suojaaviin ja positiivisiin tekijöihin kuin riskeihin. Kyky tehdä omaa elämää koskevia valintoja on menetelmän pääajatus.

Kuntoutuksen kesto on yksilöllinen, yleensä neljästä kahdeksaan kuukauteen.

Kriminaalihuollon tukisäätiö on valtakunnallinen asiantuntija ja palveluntuottaja, joka työskentelee rikostaustaisten ja heidän läheistensä hyväksi.

Kallion Setlementin Vahvasti tukien -kuntoutuksen yhteisövalmentajat Antti Puustinen, Kirsi Kovanen ja Anne Suominen sekä yhteisöjohtaja Antti Karjalainen vastaanottavat 4000 euron Kriminaalihuollon palkinnon Tampereella 20.11.2018. Palkinnon jakajina Kriminaalihuollon tukisäätiön toimitusjohtaja Sanna Sunikka (vas.) ja säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Kaakinen (oik.).

4/2018

23

Vesiposti-lehden tilaus- ja palvelukortti Kestotilaus (4 x v.) 15 euroa/ v.

Postimerkki

Tilaan Vesiposti-lehden Tilauksen peruutus Lehden toimitusosoite Nimi Lähiosoite Postinumero -ja toimipaikka

A-Kiltojen Liitto ry Itsenäisyydenkatu 17 B 3.krs 33500 TAMPERE

Osoitteenmuutos Vanha osoite Uusi osoite Postinumero -ja toimipaikka Käsittelemme henkilötietoja henkilötietolain ja tietosuoja-asetuksen mukaisesti.

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset myös puh.0400 394 869 vesiposti@a-kiltojenliitto.fi, www.a-kiltojenliitto.fi

Vesipostin toimitus toivottaa hyvää ja rauhallista Joulua kaikille Vesipostin lukijoille sekä kiittää kuluneesta vuodesta!

24

4/2018

Vesipostiristikko

www.sanaris.fi / laadinta Erkki Vuokila, ulkoasu Heli Kärkkäinen Joulukuun ristikon ratkaisun löydät www.a-kiltojenliitto.fi » Vesiposti verkossa.

4/2018

25

A-KILTOJEN LIITTO RY Jäsenyhdistykset Anjalankosken A-kilta ry Inkeroistentie 26 46900 Myllykoski puh. 050 9186 538 akilta.anjalankoski@gmail.com Espoon A-kilta Hykaa ry Ajurinkuja 4 02650 Espoo puh.(09) 541 4634 espoonakilta1@gmail.com www.hykaa.fi Etelä-Saimaan A-kilta ry Valtakatu 23 53600 Lappeenranta puh. 050 571 3178 esakilta@gmail.com www.esakilta.fi Harjavallan A-kilta ry Piispankatu 6 B 9 29200 Harjavalta puh. (02) 674 0372 akilta.harjavalta@gmail.com Haukiputaan A-kilta ry Kiventie 5, 90850 Martinniemi haukiputaan.akilta@gmail.com Helsingin A-kilta ry Malmin yhteisötila Soidinkuja 4–6 C 00700 Helsinki p.050 4090 344 (pj.) toiminnanjohtaja.marjo@ helsinginakilta.fi www.helsinginakilta.fi Hollolan A-kilta ry Mallasharjuntie 3 15860 Hollola puh. 040 534 6511 hollolan.akilta@hotmail.com http://hollolanakiltary.site11.com

Grönkullantie 52 10210 Inkoo p. 040 9602 526 www.inkoon-a-kilta.net

Pappilantie 1 A 02400 Kirkkonummi puh. 050 4359 884 kirkkonummenakilta@gmail.com

Joensuun A-kilta ry Yläsatamakatu 28 80100 Joensuu joensuu.a-kilta@luukku.com

Kiteen A-kilta ry

Jokilaaksojen A-kilta ry Kirkkotie 4 84100 Ylivieska puh. 044 4195 338 Jyväskylän A-kilta ry Taitoniekantie 14 40740 Jyväskylä puh. 0400 541 365 ali.leinonen@a-kilta.net www.a-kilta.net Jämsänjokilaakson A-kilta ry Kiltakallio Maskulankatu 1 42100 Jämsä puh. 040 8313 173 jamsanjokilaaksonakilta@co.inet.fi http://personal.inet.fi/yhdistys/ jamsanakilta Järvenpään A-kilta ry puh. 040 144 5877 akiltajpaa@gmail.com Kajaanin A-kilta ry Kainuunkatu 9 87100 Kajaani puh. 044 2925 354 kajaanin.a_kilta@luukku.com Kangasalan A-kilta ry Myllystenpohjantie 4 36200 Kangasala Kankaanpään A-kilta ry

Hyvinkään A-kilta ry Riihimäenkatu 81 05880 Hyvinkää p. 044 0911 812 p. 040 6733 382

Kemin A-kilta ry Ratavartijantie 18 94720 Kemi puh. 0400 889 962 kemiakilta@gmail.com

Hämeenlinnan Seudun A-kilta ry

Kerimäen A-kilta ry

Iisalmen A-kilta ry Pohjoinen puistoraitti 1 B 8 74100 Iisalmi puh. 045 1859 127 iisalmen.akiltary@gmail.com

Keski-Lapin A-kilta ry

Imatran A-kilta ry Kauppakatu 9 55120 Imatra puh. 040 5380 150 akilta.imatra@suomi24.fi www.imatran-a-kilta-ry.webnode.fi Inkoon A-kilta ry

Keskipisteen A-kilta ry Lehtomäentie 39 92600 Pulkkila puh. 044 9175 590 Keuruun A-kilta ry Runkotie 4 G 37 42700 Keuruu puh. 044 7742 700 keuruunakilta@gmail.com Kirkkonummen A-kilta ry

Kiuruveden A-kilta ry Koillis-Lapin A-kilta ry Rinnetie 1 98120 Kemijärvi puh. 045 677 2260 vuokko.lahtela@kemijarvi.fi Kuhmon A-kilta ry Karhunpolku 3 A 88900 KUHMO p. 044 7970 443 kaisa.karhu-harkonen@kainuu.fi Kuopion A-kilta ry Mäkikatu 11 70110 Kuopio puh. 050 407 5309 pj.lappalainen@gmail.com Kuusamon A-kilta ry Kuusankosken A-kilta ry Kymen A-kilta ry puh. 040 5599 658 Lahden A-kilta ry Vuorikatu 14, 15110 Lahti p. 040 8709 597 akiltalahti@gmail.com Laitilan Seudun A-kilta ry Kaukolantie 19 23800 Laitila puh. (02) 851 302 laitilan.akilta@gmail.com www.lailanet.fi/a-kilta Laukaan A-kilta ry Rinteeläntie 8 as 6 41341 Laukaa puh. 050 9172 403 Lempäälän A-kilta ry Lieksan A-kilta ry Lohjan A-kilta ry Immulantie 2 08500 Lohja puh. 041 4550 762 lohjanakilta2018@gmail.com www.ruusulinna.com

Felix Fromin katu 4 10300 Karjaa puh.( 019) 230 768 a-kilta.lantisenuudenmaan@ wippies.fi Minnea A-kilta ry p. 040 1630 458 tukiryhma.minnea@gmail.com Mäntän Seudun A-kilta ry Koskelankatu 38 35800 Mänttä puh. 040 1973 669 ms.akilta4@gmail.com Nilsiän A-kilta ry Nokian A-kilta ry Välikatu 2 37100 Nokia nokiana-kilta@outlook.com Nurmeksen A-kilta ry Nurmijärven A-kilta ry Punamullantie 12 01900 Nurmijärvi Oulun A-kilta ry Hintantie 24 90500 Oulu puh. 041 445 5350 oulun.a-kilta@dnainternet.net Outokummun A-kilta ry Mikonkatu 5 B 16 83500 Outokumpu Pellon A-kilta ry Pieksämäen A-kilta ry Kirkkotie 3 76150 Pieksämäki puh. 045 1506 322 pieksamaen.a.kilta@luukku.com Pohjois-Kymen A-kilta ry Oikokatu 2 B 12 45100 Kouvola puh. 050 5012 466 pohjois-kymen.a-kilta@luukku. com Pohjois-Lapin A-kilta ry puh. 046 6387 672/ A. Pasanen akilta.ivalo@gmail.com Poppoo6 A-kilta ry

Lopen A-kilta ry Taarintie 3 12700 Loppi loppia.kilta1ry@gmail.com

Porin A-kilta ry Vapaudenkatu 1 28100 Pori puh. (02) 641 6040 akiltapori@gmail.com www.a-kiltapori.fi

Läntisen Uudenmaan A-kIlta ry

Porvoon A-kilta ry

26

4/2018

A-kiltatoiminta on päihteetöntä, vapaaehtoisuuteen perustuvaa ja monimuotoisesti toteutettavaa vertaistukitoimintaa päihdeongelmaisille ja päihdetoipujille sekä heidän läheisilleen. A-killat ovat yhteiseltä arvopohjalta toimivia itsenäisiä yhdistyksiä.

Pyhäjärven A-kilta ry Vanha Pyhäjärventie 7 86800 Pyhäsalmi puh. 046 6425 421 pekkaitapalo@gmail.com

57210 Savonlinna puh. 044 5478 367 Seinäjoen A-kilta ry Siilinjärven A-kilta ry Sulkavantie 4 71800 Siilinjärvi

Raahen A-kilta ry Ravikatu 1, 92150 Raahe puh. 040 593 6266 raahenakilta@gmail.com

Sotkamon A-kilta ry Keskuskatu 3 88900 Sotkamo

Ranttilan A-kilta

Taivalkosken A-kilta ry Sairaalatie 8 93400 Taivalkoski p. 050 4338 817 metkutus1@gmail.com

Riihimäen Seudun A-kilta ry Murtokatu 4 11130 Riihimäki puh. (019) 725 588 riihimaen.seudun.a-kilta.ry@elisanet.fi www.elisanet.fi/riihimaen. seudun.a-kilta.ry/

Tampereen A-kilta ry Kartanonkatu 4 33820 Tampere puh. 040 7076 669 fax. (03) 223 0899 toimisto@tampereena-kilta.fi www.tampereena-kilta.fi

Salon Seudun A-kilta ry Vaihtoehto 90 ry, Kaivokatu 4, 24100 Salo puh. 0400 725 759 Savonlinnan A-kilta ry Kiesitie 3

Tornion A-kilta ry Tapiolantie 7 A 95410 Kiviranta puh. 0400 510 436 tornion.akilta@gmail.com

Itsenäisyydenkatu 17 B 33500 TAMPERE etunimi.sukunimi@a-kiltojenliitto.fi www.a-kiltojenliitto.fi www.facebook.com/akiltojenliittory/ @akiltojenliitto Toiminnanjohtaja Pasi Jantunen puh. 040 8244 787

Uudenkaupungin A-kilta ry Liljalaaksonkatu 7 B 23500 Uusikaupunki puh. 0400 959 399 a.kilta.uki@gmail.com Vaasan A-kilta ry Laivakatu 13 C 2. krs 65100 Vaasa puh.050 3529 296 vaasan.a.kilta@gmail.com https://vaasanakilta.webnode.fi/

Varkauden A-kilta ry Pähdetukikeskus Savontie 68 78300 Varkaus puh. 040 7284 898 Ylä-Kainuun A-kilta ry Kiannonkatu 37 D 89600 Suomussalmi puh.045 3306 353 y-k.a-kilta@hotmail.fi

A-kilta löytyy facebookista

Valkeakosken Seudun A-kilta ry Vammalan Seudun A-kilta ry Vantaan A-kilta ry Jokiniemenkatu 9

Tiedottaja Tuija Tamsi-Lehtinen puh. 040 8668 257 Järjestökoordinaattori (Etelä-Suomi) Järjestökoordinaattori (Länsi-Suomi) Mikko Putaja puh. 040 5664 841

Johtavat luottamushenkilöt Puheenjohtaja Hannu Gustafsson puh. 040 7632 075 hanskigustafsson@gmail.com Varapuheenjohtaja Matti Moilanen puh. 045 3306 353 masam1@hotmail.com

Järjestökoordinaattori (Pohjois-Suomi) Kirsi Mäki Kansankatu 53, 90100 Oulu puh. 040 1679 377

Toimisto- ja viestintäsihteeri Anna Niemistö puh. 0400 394 869

01370 Vantaa p. 045 1616 838 toimisto@vantaan-a-kilta.fi www.vantaan-a-kilta.fi

Utsjoen A-kilta ry

Järjestökoordinaattori (Itä-Suomi) Aulikki Otranen puh. 040 3566 592

Talous- ja hallintosihteeri Tia Helenius puh. 0400 894 602

4/2018

Turun A-kilta ry Pääskyvuorenrinne 1 20610 Turku puh. 0400 632 306 toimisto@turunakilta.fi www.turun-a-kilta.fi

27 27

.LK01 A-Kiltojen Liitto ry Itsenäisyydenkatu 17 B 33500 Tampere

Tarviinko mä tän?

JOS palkitset itsesi joka päivä – se on 365 lasia vuodessa

www.tipaton.fi #tarviinkomätän #tipaton