VESIposti Suomalainen sosiaalinen innovaatio 60 vuotta s. 3 ”Ei sitä kukaan päätä, että tulenpa riippuvaiseksi” s. 4 Rentoa yhdessäoloa Kaitaniemessä s. 8 JÄSENLEHTIJÄRJESTÖNPÄIHDETOIPUJA-2/2022
Espoossa juhlittiin pyöreitä s. 22–23.
ALUEILTA JA
16 A-killan vapaaehtoinen, ethän uuvuta itseäsi!
VESIposti 2/2022 N N N
2
VAKIOPALSTATAJANKOHTAISTA
22 Juhlapuhe | Pieniä suuria ihmeitä tapahtuu 24 Vertaiset, vapaaehtoiset ja kokemusasiantuntijat toimijoina -seminaarissa A-kiltaedustus 24 Imatra vieraskoreana A-kiltojen keilakisoissa 28 Frisbee lensi Kangasalla
Kuva: HämäläinenMinna
20 A-kilta = Me kaikki yhdessä
A-KILLOISTAN
12Teemavuosi:Burn out voi tulla vapaaehtoistyöstäkin
14 Päihdeasiamiestoiminta maakuntamatkalla Lappeenrannassa 28 Mirja on uusi talous- ja hallintosihteeri 28 VEERAT-hanke edistämään naisten hyvinvointia
8 Rentoa yhdessäoloa Kaitaniemessä 15 Hannu Ylönen kunniajäseneksi 18 Vertaistuesta ja taidekokemuksista inspiraatiota Voimavarapäivillä
merkityt jutut luettavissa heti lehden ilmestyt tyä verkkosivuiltamme www.a-kiltojenliitto.fi
Sami Koskinen toimi perjantaina pääkokkina Kuumakiltojen odotetussa leiritapahtumassa Kaitaniemessä. s. 8. Kuva: Marika Auvinen
2/2022
4 "Ei sitä kukaan päätä, että tulenpa riippuvaiseksi" 6 Yrmy Ikonen valittiin PÄIVYTin puheenjohtajaksi 6 Hallitusedustajat tutuiksi
KAP Vantaa: 26 KAP Vantaa -hankkeen kokemusasiantuntijoiden kaverikirja
Toiminnanjohtajalta: 3 Suomalainen sosiaalinen innovaatio 60 vuotta
10 Hyvinvointilähete-toimintamalli ihmisen tukemiseksi yhteisöllisin keinoin 10 Koillis-Lapin A-kilta ry mukana pilottiryhmässä
okainen tuntee jonkun, jota haitalliset riippuvuudet ja niiden seuraukset ovat kosket taneet. Onko riippuvuuteen ihmelääkettä? Pitääkö itse tehdä jotain?
A-kiltatoimintaan on alusta alkaen kuulunut päihdeasiakkaiden ja -toipujien edunvalvonta. Lisäksi keskeistä on toiminta päihde- ja muihin riippuvuuksiin liitetyn häpeäleiman, stigman poistamiseksi. Tänäkin kesänä olemme vaikuttaneet laajalla rinta malla. A-Kiltojen Liitto on sekä omissa nimissään että yhteistyössä muiden päihdetoimijoiden kanssa antanut lausunnon mielen terveys- ja päihdepalveluja koskevaan lainsäädännön uudistukseen. Lausunnolla pyritään vaikuttamaan siihen, että oikeus mie lenterveys- ja päihdepalveluihin säilyisi ja parantuisi myös paljon palveluja tarvitsevilla ihmisillä sekä siihen, että kokemusasian tuntija- ja vertaistoiminnassa oleva ihmisten toipumispääomaan vaikuttava suuri resurssi saataisiin myös lainsäädännön avulla mahdollisimman hyvin käyttöön.
Toimituksen osoite
Ajat ovat muuttuneet näiden 60 vuoden aikana, montakin kertaa. Nykyään muutos tuntuu vain kiihtyvän. Vanha kunnon yh distysmuotoinen vertaistuen järjestämisen malli on edelleen käytössä ja kehittyy maailman muuttuessa. Eri puolilla Suomea toi mii 60 A-kiltayhdistystä ja A-kiltatoimintaa on kahta lukuun ottamatta kaikilla hyvinvointialueilla ja pääkaupungissa. A-kiltoja on monenlaisia, isoja ja pieniä, ja ne toimivat konkreettisina toipumisalustoina, joihin voi kiinnittyä monenlaista toimintaa ja joihin voivat tulla monenlaiset ihmiset, joilla on eri riippuvuuksia. Elinvoiman edellytyksenä on toiminnallisuus, joka tukee ja vahvistaa osallisuutta, mutta ei ole puolesta tekemistä. Sekä oman toipumisensa että toipujayhteisön eteen pitää tehdä jotain, kukin omien lähtökohtiensa mukaan, mutta sitä ei tarvitse tehdä yksin.
A-Kiltojen Liitto ry, Itsenäisyydenkatu 17 B, 33500 Tampere vesiposti@a-kiltojenliitto.fi, puh. 0400 394 869 Aineisto seuraavaan lehteen 16.8.2022 mennessä. Päihteetön Jazz-leirintä Porin A-killassa, Satu Jokilammi Pk-paino, Tampere 2022
Vertaistukeen perustuva A-kiltatoiminta juhlii tänä kesänä 60-vuotissyntymäpäiviään Tämä suomalainen sosiaalinen innovaatio syntyi päihdetoipujien ja heidän läheistensä toimesta ja tarpeesta saada toiminnallista vertaistukea arkeen. Kesäkuussa 1962 Suomen Turussa perustettiin Turun A-asiakas Ketju -niminen A-klinikan toverikunta, asiakasyhdistys, josta sittemmin tuli Suomen ensim mäinen A-kilta. Turun A-killan ja sitä myöten A-kiltatoiminnan virallisen historian voidaan katsoa alkaneen tuona kesänä.
47. vuosikertaJulkaisija PäätoimittajaTaitto
J
VESIposti
Vertaistuki ja yhteisöllisyys ovat monelle päihdetoipujalle korvaamattomia. A-Kiltojen Liiton kevätpäivillä puhujan suusta kuultua (s. 22): ”Kun näette toinen toisenne ja olette läsnä, teette pieniä ihmeitä”.
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja KannenaineistotkuvaPainopaikka
2/2022 3 TOIMINNANJOHTAJALTA
Päihdetoipujajärjestön jäsenlehti Ilmestyy 4 kertaa vuodessa: maalis-, kesä-, syys- ja joulukuu (ISSN 1457-814X) A-Kiltojen Liitto ry Tuija Tamsi-Lehtinen Anna Niemistö
Suomalainen sosiaalinen innovaatio 60 vuotta
A-kiltatoiminta päihdetoipujien ja heidän läheistensä asialla 60 vuotta
Kuulin päihdekuntoutuksessa A-killasta. Elämäni oli solmussa, kun menin A-kiltaan. Toi pumismatkan varrelle on mahtunut myös retkahduksia. Seitsemän vuoden raittiuden jälkeen kuvittelin pystyväni kohtuukäyttöön. Eihän se niin toimi.
Tämä toinen nyt vuoden kestänyt raittius, tuntuu aivan erilaiselta kuin ensimmäinen. A-killasta olen saanut vertaistukea ja uskoa elämään.
Oon ollut rajaton persoona, tehnyt asioita sata lasissa. Nykyisin osaan paremmin rajata it seäni. Niitä mukaviakin asioita voi olla liikaa. Olen pysähtynyt miettimään mikä palvelee mi nua. A-kiltatoiminnasta sain kimmokkeen myös opiskella päihde- ja mielenterveystyön eri tyisammattitutkinnon.
4 2/2022
Sadun nyt jo aikuiset lapset ovat huojentuneita, kun äiti toimii aktiivisesti päihteettömäs sä A-kiltatoiminnassa.
AJANKOHTAISTA
”Ei sitä kukaan päätä, että tulenpa riippuvaiseksi"
Häpesin taustaani aiemmin, nyt oon siitä pikkuhiljaa päässyt eroon vertaisten avulla. Voin hyödyntää näitä tunteita, kun kohtaan työvuoroillani katkaisuhoidossa ihmisiä. Omasta koke muksesta on tullut työväline.”
V
ertaistukeen perustuva A-kiltatoiminta viettää 60-vuotisjuhlavuottaan. Suomalainen sosiaalinen innovaatio syntyi päihdetoipujien ja heidän läheistensä toimesta ja tar peesta saada toiminnallista vertaistukea arkeen sekä pyrkimyksestä vaikuttaa päihde riippuvaisten asemaan. Myös tänä päivänä ihmisten tarve tulla kohdatuksi, päästä osalliseksi ja päihteettömän elämään kiinni on ajankohtaista. Päihderiippuvuuksista kärsivien ja kärsinei den kokema stigma on edelleen arkipäivää.
Turkulaisilla Sadulla ja Taijalla on rankka päihdetausta, mutta myös vuosien kokemus vertaistuen merkityksestä päihdetoipumisessa ja yhteiskuntaan uudelleen kiinnittymisestä
Satu (53 v.)
”Ei sitä kukaan päätä, että tulenpa riippuvaiseksi. Olin 1990-luvulla matkustajalaivoilla töissä ja se mahdollisti siihen aikaan kostean hauskanpidon vapaahetkinä. Vuosia suurkulutusta ja vasta 40-vuotiaana alkoholisoiduin.
2/2022 5
”Mitä enemmän olen päihteettömien ihmisten kanssa tekemi sissä, sitä paremmin voin, ja tätä mieltä on myös tytär. Päihtei den käyttö mulla alkoi 11-vuotiaana ja ensimmäinen yliannos tus oli jo 14-vuotiaana.
Turun A-kilta ry toimii Pääskyvuorenrinne 1:ssa ja Jyrkkälän asukastuvalla. Toiminta on vuosikymmenten aikana laajentu nut ja ryhmätoiminta monimuotoistunut. Lue lisää: Etusivu Turun A-Kilta ry (turun-a-kilta.fi)
Kesäkuussa 1962 Turkuun perustettiin Suomen ensimmäinen A-kilta
Teksti: Tuija Tamsi-Lehtinen
Vapauduin vankilasta vuonna 2016 ja vuonna 2018 tulin kokemusasiantuntijakoulutukseen A-kiltaan. Jäin toimintaan mukaan. Koin, että mut hyväksyttiin.
Taija ja Satu ovat aktiivisia toimijoita ja hallitusedustajia Turun A-killassa. Heidän mukaansa toivotonta tapausta ei ole ja kaikilla on mahdollisuus päästä jaloilleen. Tätä ilosanomaa he haluavat jakaa. Kuva: Turun A-kilta ry
Taija (43 v.)
A-kiltatoiminnassa saa riippuvuuksista toipumisessa hyvin usein tarvittavaa pitkäkestoista vertaistukea sekä vahvistetaan ihmisten hyvinvointia, toimijuutta ja osallisuutta. A-kiltatoi mintaa on 60 paikkakunnalla. A-Kiltojen Liitto ry tukee vapaa ehtoisuuteen perustuvaa päihteetöntä vertaistukitoimintaa ja ajaa päihderiippuvaisten ja heidän läheistensä etuja.
Ohjaan nyt A-killassa korvaushoidossa oleville tai hoidon lopettaneille ryhmää. Teen kokopäiväisesti siivoojan töitä ja käyn lukiota samalla. Vapaa-aika kuluu vapaaehtoisena mo nessa eri järjestössä sekä Jaro-kissan kanssa kotona. Lapsiin ja lastenlapsiin ovat välit parantuneet 6,5 vuoden päihteettö myyden myötä.”
Päihdemaailma oli kaoottinen. Rikollisuus tuli mukaan ku vioihin. Sain lapsia, tuli huostaanottoja ja välillä yritin hoitaa lapsiani, tuli asunnottomuutta ja kuusi viimeistä vuotta oli lai tos- ja katuelämää.
Rupesin myös itse ohjaamaan Hykaan lauantain klo 9. aa muryhmää ja sieltä lähdettiin aina joko saarimökille, lentopal loilemaan tai kotiin. 2000-luvun alkupuolella oli joka ilta joku ryhmä myös yhteistyössä A-klinikan kanssa.
6 2/2022
On hienoa olla mukana kehittämässä päihdetoimijoi den valtakunnallista yhteistyötä hyvässä ja laajassa yhteistyöverkostossa. Kiitän luottamuksesta ja otan pestin vastaan iloisin ja odottavaisin mielin. Lähivuosina PÄIVYTin merkityksen voisi odottaa kasvavan entisestään, sillä päihdetyön toimintaedellytysten edistämiseksi koko Suomessa tarvitaan hyvinvointialueiden sisäisten verkos tojen lisäksi valtakunnallista päihdetoimijoiden yhteistyö muotoa, ja PÄIVYTissä meillä on sellainen,” A-Kiltojen Liit to ry:n toiminnanjohtaja Yrmy Ikonen kertoo.
Yrmy Ikonen valittiin
annu ”Hanski” Gustafsson liittyi vuonna 1984 Helsin gin ympäristökuntien A-klinikan asiakkaat ry:hyn (ny kyinen Espoon A-kilta Hykaa ry). Kun olin katkolla, siellä kokoontui muun muassa seurakunnan, AAn ja Hykaan ryhmät. Hykaan ryhmään jäin, ja kun katko vaihtoi paikkaa ja omia toimitiloja ei ollut, kokoonnuimme mm. kerrostalon ker hotiloissa ja puheenjohtajan kotona. Lopulta saimme A-killalle Ajurinkujan tilat vuonna 1987. Siinä oli puuhaa, kaupungilta saimme tarvikkeet ja talkoohenki kukoisti. Perheet olivat hyvin mukana ja järjestettiin muun muassa myyjäisiä, että saimme toimintarahaa.
AJANKOHTAISTA
Lisätietoa PÄIVYTin toiminnasta: PÄIVYT -yhteistyöverkosto | Tietopuu (a-klinikkasaatio.fi)
”puheenjohtajaksiyhteistyöverkoston22.4.2022kevätkokouksessaPÄIVYTin
Päihdetoimijoiden valtakunnallinen yhteistyöverkosto PÄIVYT toimii päihdetoimijoiden ja asiakkaiden toiminta edellytysten edistäjänä sekä uusien toimintamallien kehit täjänä. PÄIVYTin tehtävänä on saattaa asiakas-, ammatti-, kokemusasiantuntijaorganisaatiot sekä vapaaehtoisjär jestöt dialogiin palvelujen ja tukimuotojen kehittämisek si. Keskeisenä tavoitteena on yhteiskunnallinen vaikutta minen, kuten asiakkaaseen kohdistuvien leimaavien asen teiden vähentäminen.
Olin päivät töissä kuorma-auton kuljettajana ja viikon loppuisin valvojana kaupungin katkaisuhoidossa vapaaeh toishommissa. Tein aivan liikaa asioita. En saanut pysyvää otetta raittiudesta. Pyöröovissa kulkiessa meni useampi vuosi. Raittiita jaksoja kertyi kuitenkin ja A-kiltaan menin aina selvin päin. Tajusin, että miten tärkeää omahoito on. Kävin 12-aske leen sekä Hykaan ryhmissä ja vuodesta 1999 pääsin pysyväm pään raittiuteen kiinni.
H
tutuiksiHallitusedustajat
Hannu oli 2000-luvun alussa ensimmäistä kertaa Lautsias sa Hauholla A-kiltatoiminnan peruskurssilla. Siellä ja monissa muissa A-Kiltojen Liitto ry:n koulutuksissa hän tutustui lähem min muiden A-kiltayhdistysten toimintaan. Etelä-Suomen alu een A-killat ja toiminta oli jo tuttua. Kiinnostus heräsi valta kunnallista toimintaa kohtaan.
Vapaa-ajalla Hanski on kova penkkiurheilija. Varsinkin hän on tuttu näky HIFKn kotipeleissä. Siellä on useimmiten myös tuttuja A-kiltatoiminnan piiristä katsomassa pelejä. Hän myös kaivaa moottoripyöränsä esiin keväisin ja käy tervehtimässä tuttuja A-kiltalaisia eri puolilla Suomea.
Valtakunnallinen toiminta avautuu
Korona-aika rajoituksineen laittoi hallitustyöskentelyn uu den eteen. Tampereella piti olla kokous ja kokousta edeltävä
Hänet valittiin A-Kiltojen Liitto ry:n hallituksen alueen va rajäseneksi Porvoossa vuonna 2009 ja varsinaiseksi jäseneksi v. 2010–2012, varapuheenjohtajaksi v. 2013–2015 ja nyt halli tuksen puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2017.
Hallitusedustajat
nä päivänä Uudenmaan rajat pistettiin kiinni. Piti käyttää luo vuutta, kun ei ollut vielä digitaalisia alustoja käytössä. Itse vas tustin ennakkoon kovasti digitaalisuutta, mutta nyt nämä pari vuotta ovat osoittaneet, että näistäkin välineistä ja alustoista on hyötyä.
Kiitos kaikkina näinä vuosina hallitustyöskentelyssä mu kana olleille. Paljon olemme tehneet edistääksemme A-kilta toimintaa. Niin kuin hallitukselle olen jo kertonut, en asetu eh dolle A-Kiltojen Liitto ry:n puheenjohtajaksi syyskokouksessa. Kauteni eli vuoden 2022 loppuun saakka olen. Uusi strategia vuosille 2023–2027 toimii hyvänä työkaluna hallitukselle A-kil tatoiminnan kehittämissä tulevina vuosina.
2/2022 7
Päihteettömyys on aina ollut se tärkein asia. Hallitukses sa olen koettanut, että pysytään asialistassa ja puheenjohtaja na pitänyt tärkeänä, ettei puhuta toisten päälle ja että hallitus edustajat valmistautuvat kokouksiin. Ryhmänohjaajataustasta on ollut tässä hyötyä. Haluan aina, että kaikki saavat sanotuksi asiansa ja yleensäkin se, että kenellekään ei jää epäselviä asi oita. Asiat ovat vain asioita ja niillä on tapana selvitä. Olen op pinut olemaan provosoitumatta.
A-kiltatoiminta on tuonut sisältöä elämään ja pitkäaikaisia ystävyyksiä ympäri Suomen. Olen saanut ja saan olla mones sa mukana.
Teksti: Tuija Tamsi-Lehtinen
Kuva: Hannu Gustafsson
Y
Toiset viettivät koko viikonlopun mökkielämää. Osa tuli päiväkäynnille lauantaina, mikä oli leirin pääpäivä ja ohjelmas sa olikin leikkimielistä kisailua. Ja perinteitä kunnioittaen kyse oli “ei niin tavallisesta kisailusta”. Osa leiriläisistä oli tällä ker taa osallistunut kilpailuosioiden suunnitteluun, mutta päävas tuu oli tuttuun tapaan Antti Tammisella Järvenpäästä, joka on aina toiminut hullunkuristen kilpailujen pääjärjestäjänä.
ksi Kuumakiltojen odotetuin tapahtuma on leiri Kaitaniemessä. Kuumakillat ovat jo useamman vuoden ajan järjestäneet mukavia viikonloppuja helluntaiseurakunnan leirikeskuksessa Hyvinkäällä. Kaitaniemi sijaitsee Sykärin rannassa ja käytössä on viisi mökkiä, joissa voi yöpyä 2-4 henkeä ja saunarakennuksesta löytyy myös tilaa nukkujille. Kesäkeittiössä on tilaa reilusti ja siellä valmistuu aina huikeat leirieväät. Huhtikuussa 22.–24.04 oli taas leirin aika.
Päivä kului leppoisasti jokaisen puuhastellessa mitä halusi. Ei kiire mihinkään, ei aikatauluja ja vaikka porukka oli iloista ja äänekästä, niin silti Kaitaniemessä vallitsi rauhallinen tunnel ma. Tätä moni leiriläinen painottikin, että viikonloppu oli to della rentouttava. Sää oli loistava, ei satanut lunta eikä räntää ja Sykärin rannassa sai nauttia ulkoilusta. Korttipelejä pelattiin ja humoristiset ja hyvin kilpailuhenkiset kommentit kuuluivat pelien keskeltä. Kesäkeittiön biljardipöytäkin löysi pelaajat. Sauna lämpeni molempina iltoina ja hyvinkääläinen Sami Kos kinen kävi rohkeasti avannossa molempina päivinä.
sälä, Porvoo ja Espoo oli edustettuina. Leiri alkoi tietenkin kah vin keitolla, sitten kortit pöytään ja ristiseiskan pelaaminen al koi ja samalla grillissä paistui jo ensimmäiset makkarat.
Kilpailuun kuului kuulan tarkkuusheitto, frisbeen heitto väärällä kädellä, saappaan tarkkuus heitto ja tietenkin nänni kumin heitto. Visailuosuus sisälsi hyvin omituisia kysymyksiä ja vähän mietitytti, että oliko Antti jopa ihan itse omasta pääs tään kysymyksiä keksinyt, ja arvoituksetkaan eivät olleet ihan tavallisia. Mutta onnistumisia ja oikeita vastauksia täytyi olla, sillä voittajajoukkue löytyi.
Kiireetöntä oleilua, visailua, kisailua ja saunontaa
8 2/2022
Rentoa Kaitaniemessäyhdessäoloa
Viikonloppu tuntui lomalta. Tunnelma oli rentoa yhdessäoloa, kaikki osallistuivat leirin ohjelmaan ja porukalla saimme järjes tettyä mahtavan viikonlopun. Kiva oli nähdä tuttuja ja mukaan mahtui uusi kävijäkin. Järvenpää, Nurmijärvi, Hyvinkää, Mänt
letut.jasöilöytyäKuvastaElmeri.nuorimiesjakerranolikohokohtaLeirinjälleenletutonnellinentaitaasejokamyösKirsinMailiksen ALUEILTA
Syksyllä on luvassa seuraava Kuumakiltojen leiri Kaitanie messä. Viime syksynä oli huikea viikonloppu teemalla Mesta ruusleiri, sinne saimme päivävieraita Tampereelta asti. Tulevan syksyn leirin vetovastuu on vuorostaan Nurmijärvellä eli eikö hän tiedossa ole viikonloppu teemalla sieniä, sinappia ja sy tykkeitä. Näistä on tullut Nurmijärven A-killassa jo perinne. Paljon tapahtumaa mahtuu Kuumakiltojen kesään ja jokaises sa A-killassa on omat juttunsa, mutta innolla odotamme taas syksyn leiriä, jolloin pääsemme taas kokoontumaan isommal la porukalla.
Muurikkaletut ehdoton suosikki – syksyllä jälleen
Leirin Sykärinnuorimmatrannassa.
2/2022 9
Nurmijärven A-kilta ry
Kirsi heittää tyylillä.frisbeeta
Teksti ja kuvat: Marika Auvinen
Vuoden kohokohta on ehdottomasti Kaitaniemen leiri. Mut ta Kuumakiltojen ehdoton suosikki ja tapahtumien kohokoh ta on ollut Martti Kempin muurikkaletut. Toki Marko Hakka rainen sanoisi, että ykkösjuttu on nurmijärveläinen sinappi. Lettuja saatiinkin lauantai-iltana ja lettumestarina toimi tällä kertaa Antti Tamminen. Antista paljastuikin leirillä varsinainen keittiön hengetär. Kysymys kuuluukin, että missä on Kirsin ja Mailiksen letut? Sillä naisten saunavuoron aikana lettukasa oli kadonnut ja jäimme ilman tätä odotettua herkkua. Nyt sitten odotellaan syksyn leiriä ja lettuja.
10 2/2022
Meillä oli samana vuonna myönnetty myös ensimmäisen kerran Paikka auki -avustusohjelman rahoitusta ja tätä kautta löysimme joukkoomme Tarja Nurmikumpu-Arolan, joka työllis tyi vuodeksi A-kiltaan järjestöavustajaksi ja ohjaajaksi. Kaikki osaset loksahtelivat paikoilleen. Tarja Nurmikumpu-Arola, Pek ka Välimäki ja Jaana Soppela valittiin haastatteluiden jälkeen koulutukseen mukaan. Olimme luomassa jotain uutta, uutta siinäkin mielessä, että tämä koulutus tultaisiin järjestämään kokonaisuudessaan verkossa. Moni meistä koulutettavista oli aivan uuden koulutusmallin edessä koronarajoitusten vuoksi.
Lapin sairaanhoitopiiri hallinnoi hanketta ja kehittä mistyö tapahtui Kemijärven kaupungin sekä Enontekiön ja Muonion kuntien alueilla. Hankkeeseen osallistuivat Lapin AMK ja Lapin Yliopisto. Muita sidosryhmiä ovat mm. Pos ke, Sotu ry, High five hanke (Kemijärvi). Sosiaali- ja terveys ministeriö rahoitti hanketta terveyden edistämisen määrä rahoista.
HyhteisöllisinihmisentoimintamalliHyvinvointilähete-2020–2021tukemiseksikeinoin
ankkeen tavoitteena oli kehittää ja ottaa käyttöön toimintamalli ihmisen tukemiseksi yhteisöllisin kei noin erilaisissa tarpeissa. Kunnan ja kolmannen sek torin palvelut linkitetään ihmisen tarpeisiin ja toisiinsa, se kä tarjotaan lyhytkestoista henkilökohtaista valmennusta.
Linkki lappilaiseen hyvinvointiin -hanke
Ensimmäiset verkkotapaamiset aloitimme ennen joulua ja varsinainen koulutus alkoi 10.–12.12.2020 orientaatiopäivillä. Koulutuksen rakenne koostui viidestä eri osa-alueesta: dialogi suus keskustelussa, huoli puheeksi ja osallisuuden tukeminen, motivoiva haastattelu työvälineenä, toipumisorientaatio sekä taiteen ja kulttuurin merkitys hyvinvoinnille. Koulutukseen si sältyi 20 tuntia mentorointia.
pilottiryhmässäA-kiltaKoillis-Lapinrymukana
Hyvinvointilähete-toimintamallin avulla voidaan vähen tää lähetteen saaneiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspal velujen käyttöä jatkossa, kun henkilö kokee vahvempaa elä mänhallintaa ja pystyy ottamaan enemmän vastuuta oman terveytensä ylläpitämisestä.
emijärvellä toimiva Koillis-Lapin A-kilta ry sai pyynnön alkusyksystä 2020 osallistua pilottiryhmässä hyvinvoin tilähete-mallin kehittämiseen Lapissa sekä kyselyä löy tyisikö meidän väestä ihmisiä, jotka mahdollisesti voisivat in nostua sitoutumaan pidempiaikaiseen linkkihenkilötyöhön se kä työtä edeltävään Lapin Ammattikorkeakoulun järjestämään koulutukseen. Saimme hetken miettimisaikaa ja aloimmekin porukalla innostua uuden mallin kehittämisestä, koska tunsim me, että meillä voisi olla jotain annettavaa A-kiltatoiminnan mukanaan tuoman kokemuksen kautta koulutukseen ja tule vaisuudessa linkkihenkilötyöhön.
Mika Heikkilä, projektipäällikkö, LSHP Tarja Mouhi, projektisuunnittelija, LSHP Miia Palo, ylilääkäri, LSHP
|Tukea yhteisöllisin keinoin (hyvinvointi lahete.fi)
Hyvinvointilähete-toimintamallissa on olennaista ihmi sen itsensä määrittelemät tarpeet sekä subjektiivisen hy vinvoinnin, osallisuuden ja toimintakyvyn parantuminen. Mallissa sovelletaan Iso-Britanniassa kehitettyä ja laajasti käytettyä Social prescribing -toimintamallia ensimmäisenä Suomessa.
K
HyvinvointiläheteLisätietoa:
Koulutuspäivät olivat tiiviitä ja mielenkiintoisia. Yllätti myös positii visesti, että miten ryhmäytyminen tapahtui, vaikka emme nähneet kuin pari kertaa koulutuksen aikana eikä kaikki koulutettavat päässeet paikal le yhtä aikaa. Mentorointikeskustelut sujuivat myös kuin välillämme oli si ollut fyysisesti läsnä olevaa vuorovaikutusta. Kehityimme koulutuksen aikana ammattilaisiksi linkkihenkilötyöhön ja saimme tästä todistukset.
Hyvinvointilähete-mallia toteutetaan tällä hetkellä Kemijärvellä Kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintojen alaisuudessa tehtävänä hyvinvoin nin- ja terveydenedistämistyönä. Koillis-Lapin A-kilta ry on luonnollise na yhteistyökumppanina työssä mukana.
LINKKIHENKILÖT
Kemijärvi (kemijarvi.fi)
yvinvointilähete on sosiaali- tai terveys alan ammattilaisen asiakkaalle tekemä ohjaus palveluun, joka linkittää kolman nen sektorin ja vapaa-ajan palvelut asiakkaan hyvinvoinnin tukemiseen. Hyvinvointilähetteen kautta asiakas saa itselleen nimetyn linkkihen kilön, jonka kanssa hän voi yhdessä suunnitella ja toteuttaa hyvinvointia ja osallisuutta lisääviä asioita.
Teksti:
H
L
11
2/2022 11
HYVINVOINTILÄHETE
inkkihenkilöt ovat linkkihenkilökoulutuk sen käyneitä henkilöitä. Heitä koskee työs sään vaitiolovelvollisuus. Linkkihenkilöt tekevät työtä toimeksiantosopimuksella, osa linkkihenkilöistä on järjestön tai seurakunnan palveluksessa ja vastaanottavat hyvinvointilä hetteitä osana tätä työtä.
Hyvinvointilähete|HyvinvointipalvelutLähde:
Hyvinvointilähetteen pohjalta aloitettava asiakkaan ja linkkihenkilön tapaamiset eivät ole sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua. Palvelu on maksuton asiakkaalle.
Jaana Soppela toiminnasta vastaava Koillis-Lapin A-kilta ry
|
Kuvassa Pekka Välimäki ja Jaana Soppela. Kuva: Kirsi Mäki.
Linkkihenkilötyössä toipumisorientaation mukainen ajattelu toimii lähestymistapana. Toi pumisorientaatiossa asiakas ja asiakkaan valin nat ovat keskiössä. Asiakkaan ja linkkihenkilön välinen suhde on tasavertainen. Linkkihenkilö ei ohjaa ja neuvo, mitä hyvinvointilähetteen saa neen tulisi tehdä, vaan kohtaa hänet vertaisena ja tukee hänen omia valintojaan. Linkkihenkilöt ovat saaneet valmiudet soveltaa dialogisuutta keskusteluissa, käyttää huolen puheeksi ottami sen ennakointimenetelmää ja motivoivaa haas tattelua työvälineenä.
Burn out voi vapaaehtoistyöstäkintulla
”Jotenkin sitten vain väsähdin. Alkoi mennä unet, olin yliväsy nyt. Alkoi tulla myös masennusta. Oli pakkopullaa lähteä oh jaamaan ryhmää. Olin kotona kärttyinen, ryhmässä en sen tään”, Maarit muistelee. ”Väsähdin totaalisesti, ja mietin, et tä alanko ryyppäämään, niin saisi kaikki jäädä. Saisin nollattua kaiken. Kun olisi päissään, ei tarvitsisi mennä mihinkään”, Maarit huomasi pohtivansa, muttei vieläkään osannut vähen tää vapaaehtoistyötään.
Läheisistä Maaritin äiti pani merkille tyttären voinnin ja ky syikin, että onko ehkä vähän liikaa nyt kaikkea. Maarit hymäh ti, että on kai sitä liikaa, pitäisi vähentää mutta muutosta ei tapahtunut. ”Päinvastoin! Aina kun ehdotettiin jotain, sanoin joo”, Maarit kertoo.
12 2/2022
No, eivätpä hoituneetkaan.
Juomista jatkui niin pitkään ja rajuna, että lopulta Maa rit meni ja pääsi katkolle. Katkolla Maarit oli reilut kaksi viik koa. ”Siellä mietin, etteihän tämä näin voi mennä. Teen vapaa ehtoistyötä ja lopulta makaan katkolla unettomana”, Maarit nyt jo vähän nauraa sinänsä vakavalle tilanteelle ja itselleen: ”Burn-out voi siis tulla vapaaehtoistyöstäkin!”
TEEMAVUOSI
muuta vaihtoehtoa. Olin siinä vaiheessa jo vähän sekaisin. Ti lanne kävi oikeasti jo psyykeenkin päälle.”
Katosi unet ja ilo
” Olin vapaaehtoisena ryhmänohjaajana Mielenvireydessä ja päivystin Mielenvireyden kahvilassa aina, kun pyydettiin. Osallistuin myös muiden ohjaamin ryhmiin. Oulun A-Killan hallituksessa olin varajäsenenä”, kuvaa oululainen Maarit vuosien takaista tilannettaan ja jatkaa: ”Tein myös kokemusasiantuntijakeikkaa päihdepuolella, ja niihin liittyi paljon palavereita. Suostuin aina mukaan, kun kysyttiin. En osannut sanoa ”ei”, eikä oma jaksaminen minua oikeastaan edes mietityttänyt, vaan ajattelin, että kyllä nämä hommat hoituu.”
”Tätä menoa kesti monta vuotta, vaikka olin jo tosi uupunut”, Maarit huokaa ja jatkaa: ”Sitten rupesin ryyppäämään. Ei ollut
Sitten rupesin ryyppäämään
”Kotiin päästyäni sitten soitin Mielenvireyteen, että nyt on pakko lopettaa. Ja lopetinkin kaikki. Olin masentunut juomi sesta ja kaikesta. Oli tunne, että en enää jaksa, oon aivan lop pu”, Maarit kertoo. Mielenvireydessä, joka siis on oululainen mielenterveysyhdistys, tilanne ymmärrettiin ja harmiteltiin, et tä olisipa vain Maarit ottanut asian puheeksi jo aikaisemmin.
Maarit sai aikanaan omahoitajalta hyviä neuvoja ”ein” sa nomiseen. A-kiltojen vapaaehtoisille Maarit antaa ohjeen: ”Mieti tarkasti, mitä jaksat ja mihin suostut ja opettele sano maan ”ei”. Äläkä missään nimessä tartu pulloon. Se pahentaa tilanteen.”
2/2022 13
”Tiedän, että siellä olisi ymmärretty ja annettu tukea, mutta kun en itse aukaissut suutani. Katsoin parhaimmaksi, että kaik ki tapahtuu helpoimmin, kun korkkaan pullon.”
Uupumisen taustalla halu tulla hyväksytyksi − tauko onneksi auttoi
onnellinen, että asia on nyt toisin, vaikka siihen kova koulu pi tikin käydä.
Nyt tunnistan omat rajani ja osaan sanoa ”ei”
”Nyt tiedän, mitä haluan tehdä ja mitä en. Ja osaan sanoa ”ei”. Nyt se sana tulee ihan helposti”, Maarit naurahtaen tote aa ja vakavoituu: ”Enkä jaksa taas retkahtaa. En vain jaksa ko kea sitä samaa uudestaan. Nyt sanon reilusti, että ei kiinnosta tai en jaksa. Vähän kyllä joskus myös selittelen, mutta kyllä se ”ei” jo ihan helposti tulee.”
järjestökoordinaattori-koulutussuunnittelija A-Kiltojen
Teksti ja kuva: Kirsi Mäki Liitto ry
Näin jälkeenpäin on hyvä pohtia, miksi uuvuin ja miksi ”ein” sanominen oli niin vaikeaa ja mahdotontakin. ”Oli minussa yli vastuullisuutta. Oli kova halu näyttää, että minä pystyn tuo hon, että pystyn toimimaan kuin ns. normaalit ihmiset, että on minustakin johonkin. Halusin ikään kuin lunastaa paikkani, tul la hyväksytyksi. Oli halu hyvittää jotakin. Niin minä tämän asi an olen omalla kohdallani ymmärtänyt”, Maarit toteaa ja on
”Olin pari vuotta niin, etten tehnyt mitään. Vain A-killan hallituksessa olin varajäsenenä”, Maarit muistelee. Alkoholi oli mukana vielä jonkin aikaa, mutta sitten elämä rupesi onnistu maan selvinkin päin. Ja sitten vain pikkuhiljaa voimia rupesi palautumaan. Totaalinen tauko kaikesta auttoi.
Nyt Maarit tunnistaa omat rajansa. Aamuvirkulle Maaritille toiminta aamuisin sopii hyvin, iltapäivätapahtumat eivät tule kuuloonkaan. Kokemusasiantuntijuus ei enää houkuta. Maa rit on huomannut, että oman tarinan kertomisesta tulee paha olo. Oma tarina on niin rankka, että se vieläkin satuttaa, vaikka olo kertomisen jälkeen on myös helpottunut siitä, että on täs sä ja on elossa.
”Minulla menee nyt hyvin. Nykyään ohjaan joka toinen sunnuntai A-killan naisten ryhmää yhdessä toisen ohjaajan kanssa ja Mielenvireydessä käyn käsityöryhmässä. Vesiliikun taryhmää voin syksyllä ryhtyä ohjaamaan, jos se toteutuu aa mupäivisin. Jaksamisen suhteen minulla ei ole enää huolta. Ihan toimettomaksi en voi jäädä, puuhaa pitää olla sopivasti. Ja sen, milloin sitä on sopivasti, tiedän vain minä itse.”
EmaakuntamatkallaPäihdeasiamiestoimintaLappeenrannassa
Lisätietoa päihdeasiamiestoiminnasta: paihdeasiamies.fi
Hän kertoi päihdeasiakkaan oikeuksista ja mitä tulee teh dä, jos tuntuu että on tullut kohdelluksi huonosti palveluissa tai jää kokonaan ilman palveluja. Hoitoon tai kohteluun tyy tymätön voi ottaa yhteyttä kotikuntansa sosiaaliasiamieheen (sosiaalitoimi) tai terveydenhuollon yksikön potilasasia mieheen (terveystoimi), jonka kanssa voi paikan päällä selvit
telä-Saimaan A-killassa Lappeenrannassa paistettiin vap pumunkkeja ja odoteltiin noin kymmenisen A-kiltalaisen kanssa EHYT ry:n päihdeasiamiestoiminnan vierailua A-kiltaan. Päihdeasiamies Tuula Sillanpää saapui etuajassa, ja ehdimme näin ollen munkkikahvien merkeissä rauhassa aloit tamaan ja vaihtamaan kuulumiset. A-killan puheenjohtaja Pasi Torri esitteli päihdeasiamiehelle A-killan tiloja ja seudullisesti hyvin aktiivisen A-killan toimintaa.
14 2/2022
Tuula Sillanpää esitteli itsensä sekä mitä päihdeasiamiestoi minnan tehtäviin pääasiassa kuuluu. Hän kertoi yleisimmistä yhteydenottoaiheista ja mainitsi niitä tulevan puhelimitse kes kimäärin tuhat vuodessa.
Sillanpää muistutteli maakuntamatkallaan myös valmisteil la olevasta mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevan lain säädännön uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysministeriön ko tisivuilla voi käydä jättämässä lausunnon 10.6.2022 mennes sä.
Teksti ja kuva: Mikko Putaja järjestökoordinaattori A-Kiltojen Liitto ry
Etelä-Saimaan A-killan väkeä osallistui päihdeasiamiehen vierailuun 27.4.2022. Paljon nousi esiin kysymyksiä ja esimerkkitapauksia A-kiltalaisilta päihdeasiamiehelle vastattavaksi. Niihin saatiin myös vastauksia.
tää asiaa. Heillä on lakisääteinen velvollisuus auttaa ja neuvoa myös asiakaslakien mukaisen muistutuksen teossa, jos keskus telut eivät ole tuottaneet tulosta.
Päihdeasiamiestoiminnan esittelyä ja neuvontaa
Muistutuksen tekeminen ei estä tekemästä kantelua, mut ta muistutus on ensisijainen. Päihdeasiamiestoiminta täyden tää lakisääteistä potilasasiamies- ja sosiaaliasiamiesjärjes telmää järjestöpohjalta. Päihdeasiamies on valtakunnallinen päihdeasiakkaiden edunvalvoja, jonka toiminta on kunnista tai muista palveluntuottajista riippumatonta.
antaan A-kilta ry:n Hannu Ylöselle myöntämä kunnia jäsenyys on harvinainen tapahtuma. Aiemmat kunnia jäsenet ovat Vantaan kaupungin pitkäaikainen päihde palveluiden johtaja Marja-Leena Nousiainen ja Vantaan A-kilta ry:n sekä A-Kiltojen Liitto ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja Al po Mäkitalo. Meidän A-kiltalaisten mielestä Hannu on kun niajäsenyyden ansainnut. Hän on A-kiltatoiminnan ja koke musasiantuntijuuden suurlähettiläs, kerrotaan Vantaan A-kil lasta.
Hannun ansiot ovat laajat ja kiistattomat. –Hannu on tehnyt vuosia pyyteetöntä ja väsymätöntä työtä päihdetoipujien, A-kiltatoiminnan, Vantaan A-killan ja koko toimialan hyväksi. Hannu on ollut, ja on edelleen, kokemusasiantuntijuuden nä kyvä lähettiläs ja päihdetoipujien saattoapu kolmannen sekto rin palveluiden pariin. Hannun ammattitausta median parissa on näkynyt ja kuulunut. Näkemyksellisyyden, kirjoitustaidon ja tunnettuuden avulla Hannu on saanut yleiseen tietoisuuteen ajankohtaisia päihdealaa koskevia näkemyksiään eri mediois sa, kertovat toiminnanjohtaja Jouni Hotti ja puheenjohtaja Seppo Ristolainen
Toimitus
V
Hannu ei ole unohtanut missään kohtaa A-kiltalaisia juuri aan. On Hannua haastatellut Hesari, YLE tai mikä muu media tahansa hän on tuonut esiin A-kiltatoiminnan ja aina myöntei sessä valossa. Hannulla on halu ja kyky kohdata toisia ihmisen tasolla. Hannu on mitä ystävällisin, humaanein ja kohteliain
Marja-Leena Nousiainen totesi Vantaan A-killan perustamisko kouksessa 21.7.1976: ”Kaupunkien ja kuntien päihdetyö hen gittää yhdellä keuhkolla, ellei sillä ole toimivaa yhteyttä päih teistä toipuviin ja raitistuneisiin”. Hannu Ylösen on helppo yh tyä Marja-Leena Nousiaisen ajatuksiin
Omasta päihderiippuvuudesta raitistuneet kokemusasian tuntijat, vertaistuki ja päihdealan järjestöt on otettava sotepalveluihin systemaattisesti mukaan päihdepalveluja suunnit telemaan ja käytännön asiakastyötä tekemään, sote-ammat tilaisten (lääkärit, hoitajat, sosiaalityöntekijät ym.) rinnalle. Ennalta ehkäisevää päihdetyötä, esimerkiksi kouluissa ja oppi laitoksissa, on lisättävä nykyisestä paljon, Hannu toteaa.
Hannu Ylönen kunniajäseneksi
Juhlakahvilla Römperissä 23.4.2022 Vantaan A-killan puheenjohtaja Seppo Ristolainen (vas.), tuore kunniajäsen Hannu Ylönen, Jenni Heikkilä ja Vantaan A-killan toiminnanjohtaja Jouni Hotti (oik.). Kuva: Hanna Pusa-Pouramo
A-kiltatoiminnasta saatava vertaistuki on ollut ja on raittiuden ylläpidossa tärkeää, Hannu toteaa.
Ylönen tuli yllätetyksi. –Nöyrin ja kiitollisin mielin otan vastaan saamani kutsun Vantaan A-killan kunniajäseneksi, Hannu ker too.
herrasmies. Me Vantaan A-killassa olemme ylpeitä, kun voim me sanoa, että Hannu kuuluu meidän tiimiin, kertovat toimin nanjohtaja Jouni Hotti ja puheenjohtaja Seppo Ristolainen.
2/2022 15 A-KILLOISTA
Vapaaehtoisen uupumisesta voivat kertoa monet oireet: ilon katoaminen toiminnasta, huumorintajun katoaminen, ärtynei syys, unettomuus, päänsärky, kohonnut verenpaine, keskitty misvaikeudet ja jatkuva väsymys. Kuormitusta lisää se, jos va paaehtoisia on liian vähän. Työmäärä kasaantuu muutaman vapaaehtoisen vastuulle ja vapaaehtoistyö vie liian paljon ai kaa.Joskus
Ensiarvoisen tärkeää on myös se, että A-killasta löytyisi jo ku luottohenkilö, jolle voi puhua omasta jaksamisestaan ja jol ta voi pyytää apua. Koko A-kilta kärsii, jos sen vapaaehtoiset väsyvät.
Riittävä lepo, terveellinen ruokailu ja mukavat harrastuk set, kuten liikunta, sekä perhe ja ystävät auttavat jaksamaan. Luonnosta moni A-kiltalainen saa voimaa. Ja moni kertoo tar peestaan välillä olla myös yksin. Näistä itseä voimaannuttavis ta asioista kannattaa pitää kiinni!
L
A-kiltatoiminnassa kuulee joskus hyvinkin rankkoja tari noita ja elämäntilanteet voivat olla vaikeita. Myötätuntoinen vapaaehtoinen haluaa auttaa, mutta joskus tarinat ovat muis tutus omasta, jo käsitellyksi luullusta, hankalasta asiasta. Asia saattaa nousta painamaan omaa mieltä vuosienkin takaa. Tai vapaaehtoinen haluaa auttaa, mutta toinen ei ota apua vas taan. Tästä seuraa avuttomuuden tunne, hätä ja pelko toisen puolesta sekä uupuminen.
16 2/2022 TEEMAVUOSI
vapaaehtoinen tulee lupautuneeksi itselle huonos ti sopivaan tehtävään tai ryhtyy tekemään asioita toisen puo lesta tällöin vapaaehtoistyö muuttuu raskaaksi. Myös henki lökemiat voivat uuvuttaa. Syntyy konflikteja ja ne kuormittavat lisää. Toisen ihmisen päihteitä koskevia omasta tavoitteesta poikkeavia tavoitteita ja erilaista toipumispolkua voi olla vai kea hyväksyä; syntyy mieltä kuormittava ristiriita.
Uupuminen voi ilmetä monella tavalla ja monesta syystä
Jotta pystyy auttamaan muita, vapaaehtoisen on tärkeää osata huolehtia ensin itsestään. Klassinen esimerkki tästä on ohjeis tus laittaa happinaamari lentokoneessa ensin omille kasvoille ja vasta sitten muille.
Osaathan sanoa ”ei”
Joskus väsymistä aiheuttaa suostuminen vapaaehtoistehtäviin silloinkin, kun pitäisi osata sanoa ”ei”. Aina ”ein” sanominen ei ole helppoa, mutta sitä voi opetella.
ukuisat A-kiltojen vapaaehtoiset saavat paljon iloa tehtävissään. Vapaaehtoistyön tarkoitus onkin, paitsi auttaa ja tukea avuntarvitsijaa, myös tuoda iloa sekä autettavalle että auttajalle itselleen. ”Vapaaehtoisten jaksaminen” ei kuitenkaan ole A-kiltatoiminnan vuositeemana turhaan; vapaaehtoinen saattaa joskus myös uupua tehtävässään.
ethänvapaaehtoinen,A-killanuuvutaitseäsi!
Joskus on paikallaan lyhyt ja selkeä ei, jota ei tarvitse edes selitellä, mutta jotta ei vaikuta tylyltä, kieltäytymistä voi myös
Huolehdi ensin itsestäsi
Rinnalla kulkeminen riittää.
Toisinaan on hyvä miettiä vapaaehtoistehtävään ryhtymis tä pariinkin kertaan. Voi ottaa aikalisän ja palata asiaan myö hemmin. Tai voi tarjoutua tehtävään toisella kertaa: ”En voi tä nä keväänä toimia vertaisohjaajana, mutta syksyllä minulle so pisi hyvin.”
A-Kiltojen Liitto ry
perustella. Joskus järkevää on tehdä kompromissi, jolla täs mälleen rajaa sen, mihin suostuu ja mihin ei: ”Voin tulla muut toavuksi, mutta en pysty kantamaan mitään raskasta. Sopiiko, että tulen keittämään kahvia talkooväelle?”
2/2022 17
Into säilyy, kun saa toiminnastaan sekä kiitosta että kehit tämisideoita ja kun saa toimia omaa osaamistaan vastaavassa tehtävässä. Mitään supertaitoja vapaaehtoisilta ei edellytetä; tehtävään voi ryhtyä tavallisen ihmisen taidoin. Omaa osaa mistaan voi halutessaan vahvistaa osallistumalla vapaaehtoi sille tarkoitettuihin koulutuksiin.
”Ei” on omien rajojen asettamista terveellä tavalla, se ei ole piittaamattomuutta muista.
A-kiltalaisten halu auttaa toisia riippuvuuksien kanssa kamp pailevia on vertaansa vailla. Itse saatu vertaistuki päihteettö
myyteen on merkinnyt paljon: ”Ilman vertaistukea en olisi eh kä enää hengissä. Nyt on minun vuoroni auttaa muita.”
Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää kuunnella itseään. Jos va paaehtoistoiminta tuntuu pakolta, on hyvä pitää tauko. Ku kaan ei voi yksin muuttaa toisen ihmisen elämää, eikä vastuu ta voi kantaa toisen elämästä.
Motivaatio, saatu palaute ja itsensä kuuntelu auttavat jaksamaan
Teksti: Kirsi Mäki järjestökoordinaattori-koulutussuunnittelija
Voimavarapäivilläinspiraatiotataidekokemuksistaja
Jaettu taidekokemus saa meidät taideteoksestahavaintojatekemäänpaitsimyössiitä,mikämeissäonaidointaomaaitseä.
Kun Hyvä kätilö -tarinateatteri esitti kohtauksia naisten ker tomista kokemustarinoista, niistä löytyi jotain peri-inhimillisen samaistuttavaa kaikille. Tapahtumassa tutkittiin myös naisten eri vuosisadoilla tekemiä omakuvia, jotka usein ovat hyvin eri laisia kuin miesten tekemät taiteelliset tulkinnat naisista.
18 2/2022
Vertaistuesta
lenko nainen, tyttö, poika… vai jotakin ihan muuta? Olenko liian erilainen jopa toipujien porukassa? Mitä kohti haluan kulkea? Nais ten Voimavarapäivillä keskustelu pulppuili ja tai teen inspiroimat kokemustarinat liikuttivat syvästi.
O
Kahdestakymmenestä naisesta neljätoista oli Voimavara päivillä ensimmäistä kertaa. Tapahtuman järjesti A-Kiltojen Lii ton Naisjaosto Laitilassa 20.–22.5.2022. Tavoitteena on järjes tää Voimavarapäivät naisille myös ensi keväänä.
Teksti ja kuvat: Marjo Pauliina Helsingin A-Kilta ry
”Oli voimaannuttava kokemus, opin uutta itsestäni.”
Jaetut taidekokemukset saivat meidät tekemään havaintoja paitsi tarkastelemisen kohteena olevista taideteoksista ja esi tyksistä myös siitä, mikä meissä on aidointa omaa itseä ja mitä kohti haluamme kulkea.
Oman elämän tarkastelu sai syvyyttä lisää, kun sitä jatket tiin pienryhmissä, iltaryhmissä, kahvikeskusteluissa ja sauna hetkissä. Naiset rakensivat yhdessä ainutlaatuisen hyvän tun nelman.
Taide vapauttaa havainnoimaan omaa itseä tuomitsematta
Tyttöjä, naisia ja muita Voimavarapäivillä lauantaina 21.5.2022. Kesäinen luonto, järvimaisema ja vertaistuellinen ilmapiiri hemmottelivat kiltanaisia Oulusta, Espoosta, Vantaalta, Haukiputaalta, Jyväskylästä, Laitilasta ja Helsingistä.
Osallistujien kirjoittamia ajatuksia Voimavarapäivillä:
2/2022 19
”Sain varmuuden naiserityisyyden tärkeydestä, sekä huomasin, että viihdyn ja tarvitsen tukea ja rohkaisua omaan naiseuteeni.”
”Opin käsittelemään tunnetta pelko tarinatatterin avulla. Sain voimaa jatkaa raittiutta.”
”Ideoita naisten ryhmän toimintaan. Intoa alkaa kehittämään itseäni. Ylpeyden tunnetta naisena olemisesta."
”Sain vahvistusta, että muutkin ovat selvinneet samankaltaisista tilanteista.”
Niin monta polkua kuin kulkijaa. Yhteisölli syys tuli esiin asiassa kuin asiassa. A-kilta ei ole vain sinä ja minä vaan ME kaikki yhdessä.
ulopäivänä Partaharjulle ensireaktio ekakertalaisena oli: ”Oho mikä paikka, mahtuis vähä isompiki porukka.” Koulutushuoneeseen tultaessa muutamat olivat jo eh tineet saapua paikalle ennen meitä. Siinä oli jo heti aikaa esit täytyä, vaikka myöhemminkin kun kaikki olivat saapuneet, pi dettiin esittelykierros. Jokainen kertoi omat tavoitteet ja odo tukset tapaamiselta.
Ennen saunaa opastuksella.PasasennokipannukahvienmakkaranpaistonyhteistoimintaajamerkeissäArtojavertaiskoutsiSamiHiekon ”Sain uutta näkökulmaa toipumiseen, nuppijumppaa ja eväitä oman killan kehittämiseen.”toiminnan - osallistujapalaute ”Hektisen
Toipujatapaamisen ohjelmassa oli toiminnallisuuden mer kitys toipumiselle sekä mikä liikuttaa ja saa toimimaan. Tapaa misessa käytiin läpi tapahtumajärjestämistä. Nyt vasta ymmär tää edes jonkin verran kuinka paljon järjestäjät tekevät hom mia yhden tapahtuman järjestämiseksi.
Päivällisen jälkeen alkoikin ta pahtua ja oli haastetta kerrak seen. Mielenkiintoisia ja haas tavia kysymyksiä sekä tehtä viä. Tuli ensimmäistä kertaa käsitys, että A-kilta onkin paljon enemmän kuin vain A-kilta. Porukkaa oli Jyväs kylästä, Järvenpäästä, Kuo
A-kilta = Me kaikki yhdessä kevään jälkeen kaipasin energiaa rentoa yhdessäoloa
– ja sain.” - osallistujapalaute 20
T
TODELLA
Lounaalle ja vapaata aikaa. Toiminnallisen tapahtuman suunnittelua ja ryhmätyöt. Päivälli
2/2022
piosta, Orivedeltä ja Turusta. Todella paljon samanlaisia tavoit teita ja unelmia kaikilla.
Päivä kului nopeasti. Iltapalalle, saunaan ja odot tamaan seuraavaa päivää.
ja
Toipujatapaaminen Partaharjulla
Ryhmissä keskusteltiin millaisia toiminnallisia toipumista tukevevia ryhmätoimintoja A-killoissa on nyt ja ideoitiin uusia.
21
olimme jakautuneet kol meen ryhmään, jokainen ryhmä teki suunnitelmansa. Vuoron perään ryhmät esittivät oman toiminnallisen suunnitelmansa, oli kyllä mahtavia ideoita ja täysin toteutettavissa. Kaikki ME tietysti olimme sa maa mieltä. Vielä ryhmäkuva ja syömään.
”Hienoa tavata uusia vertaisia ympäri Suomen. Sain arvokasta tietoa omaan ”työkalupakkiini”, ja aion jakaa tietoa omassa killassani. Auttoi taas juurtumaan kiltatoimintaan. Tunsin olevani tärkeä ja olen iloinen, että sain osallistua ja vaikuttaa, sekä esittää kysymyksiä. Koin, että saan tuoda oman panokseni, joka koettiin tärkeäksi. Olen tosi onnellinen tästä leiristä. Kiitos kannustaville vetäjille ja koutsille.” - osallistujapalaute
Antti Tamminen Järvenpäästä esitteli ryhmänsä Yökeilaus -tapahtumasuunnitelmaa.
Teksti:
Ja kotiin muutaman mut kan kautta, ei ollut kiire mi hinkään. Kiitos kaikille mu kanaolijoille, oli superit kol me päivää!
nen ja kodalle viettämään yhteistä aikaa, makkaran grillausta, visailua ja yhdes säoloa. Saunaan, maate ja odottamaan viimeistä päi
Rami Snällström
2/2022
vää.ME
Turun A-kilta ry Kuvat: Anja Savolainen
Tuo tapahtuma jäi vahvasti mieleeni. Muutama päivä ta pahtuneen jälkeen olin puhumassa eräässä seminaarissa. Kerroin tapahtuneesta. Katsomosta asteli luokseni noin kol mikymppinen mies. Hän kertoi olleensa kerran tuo nuori, jo ka joutui seisoskelemaan samalla tavalla kauppakeskukses sa odottamassa diileriä, joka toisi helpotusta hänen pahaan oloonsa. Hän kertoi päässeensä aineista eroon pitkän työn tu loksena.
”Kohtele ihmisiä kuin he olisivat koko potentiaalinsa, oma paras itsensä ja näin autat heitä tulemaan juuri siksi.” – Von Goethe
22 2/2022 A-Kiltojen Liiton Kevätpäivät 2.–3.4.2022 ja Espoon A-kilta Hykaa ry 40-vuotisjuhla
e työ, jota A-Kiltojen Liiton jäsenyhdistyksissä tehdään, ja mitä Espoossa, A-kilta Hykaa ry on tehnyt kunniak kaat 40 vuotta, on työtä pienien ihmeiden eteen. Tällai sen työn arvo on mittaamaton. Tällainen työ pelastaa ihmisiä, perheitä, ystävyyksiä, työyhteisöjä. Tässä valtavan epävarmas sa ja ristiriitaisessa ajassa tällaisen työn merkitys vain koros tuu. Tämä maailma tarvitsee enemmän lempeyttä ja lämpöä, välittämistä ja ymmärrystä. Yhdessä olemista ja toinen toisen tukemista.
Juhlapuhe |
kella syrjässä, olla olematta kenenkään tiellä. Vanhempi rou vahenkilö koki asiakseen työntää ostoskärrynsä suoraan tuon elämän kolhiman päälle. Mutta mitä teki tuo nuorimies? Hän pyysi rouvalta anteeksi. Nöyrällä ja pahoittelevalla äänellä.
Ja mikä tuo työ oli se oli vertaistuki. Hän sai kokea luotta muksellisessa ilmapiirissä hyväksytyksi tulemisen tunteen, hän sai kokea välitetyksi tulemisen tunteen. Hän oli päässyt poruk kaan, jossa hänet nähtiin ja hänet hyväksyttiin. Nyt hän toimii itse auttajana.
Pieniä suuria ihmeitä tapahtuu
– Kansanedustaja Maria Guzenina
S
Nämä sanat lausuttiin 1800-luvun alussa. Hitaasti maailma muuttuu, mutta muuttuu kuitenkin. Ja viisaat ohjeet kestävät aikaa. Tässä maailmassa ihan jokaisen elämäntyönä pitäisi ol la halu rakentaa yhteiskuntaa, joka tuo ihmisistä heidän par haat puolensa esille, mahdollistaa sen, että ihminen voi ku koistaa sen sijaan että joutuu kamppailemaan yksin vaikeuksi ensa kanssa. Sellainen on paitsi hyvän tekemistä muille, se on myös hyvän tekemistä itselle. Kohtele ihmisiä kuin he olisivat koko potentiaalinsa. Minusta se on huikean hieno ohjenuora.
Tämä maailma tarvitsee enemmän lempeyttä ja lämpöä, välittämistä ja ymmärrystä. Yhdessä olemista ja toinen toisen tukemista.
Vuonna 1982 perustettiin Helsingin Ympäristö Kuntien A-klini koiden Asiakkaiden yhdistys josta lyhenne HYKAA ry. Nimi on myöhemmin päivittynyt Espoon A-kilta Hykaa ry:ksi ja on toiminut matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyssektoril la neljän vuosikymmenen ajan.
Ihmisläheistä ilmapiiriä ja kohtaamisia Espoon A-kilta Hykaan neljä vuosikymmentä
Viime vuoden puolella Espoossa Iso Omenan markettita solla silmiini osui nuori mies. Hänellä ei ollut kaikki hyvin. Hä nestä näki, että päihteet olivat saaneet hänestä otteen. Hän näytti heikolta ja haavaiselta, elämän kolhimalta. Ikää hänellä oli ehkä juuri ja juuri yli kahdenkymmenen. Hän yritti seisos
Ilta huipentui iskelmälegenda Eino Grönin esiintymiseen
Tuotamme ehkäisevää työtä hyvinvointialueelle
Lähtökohtana oli joukko Leppävaaran katkaisuhoitoaseman asiakkaita, jotka halusivat perustaa erilaisen ryhmätoimintate rapia muodon. Hykaassa kehitettiin ryhmätyömalli. Siinä yh distyvät vapaa vuoropuhelu ja tiukka kurinalaisuus, jossa kou lutetut ryhmänohjaajat huolehtivat ryhmien hoitomyönteises tä sisällöstä. Päivätoimintakeskus Vallikallio saatiin vuokralle Espoon kaupungilta v. 1986. Vanha kalastajamökki Tvijälpissä vuodesta 1992 on virkistys- ja virikekäytössä. Kunnostuksia to teutetaan talkoohengessä edelleen.
Espoon A-kilta Hykaa ry 40-vuotisjuhlaa vietimme 2.4.2022 Backbyn Kartanolla Espoossa A-Kiltojen Liiton kevätpäivien yh teydessä. Kansanedustaja Maria Guzenina juhlapuhujana Es poosta. Koskettavassa juhlapuheessa hän korosti kohtaamisen merkitystä.
Erityiskiitos tekniikasta ja äänentoistosta, äänimies Toni Vanhalalle Tampereen A-kiltaan. Upea kokemus kiitos kaikil le!
Teksti: Minna Hämäläinen Kuva: Anna Niemistö
Juhlavuosi nostaa esille sekä vahvistaa vuosikymmenten aikana kertynyttä kokemusosaamista ja vertaistukea, joka on
– Maria Guzenina
Juhlassa muistettiin A-kiltatoiminnan hopeisella ansiomerkillä ja kunniakirjalla tunnustuksena pitkäaikaisesta ja ansioituneesta toiminnasta puheenjohtaja Per-Erik Jusslinia (oik.) ja varapuheenjohtaja Minna Hämäläistä (toinen vasemmalta) Espoon A-kilta Hykaa ry:stä. Tunnustuksen luovuttivat kansanedustaja Maria Guzenina (toinen oikealta) ja A-Kiltojen Liitto ry:n puheenjohtaja Hannu Gustafsson (vas.).
Laulaja Eino Grönin esiintyminen sekä hänen läsnäolonsa ilta juhlassa oli unohtumaton huipennus. Saatiin tuttua miestä ju tuttaa, otettiin valokuvia ja fanit hakemassa nimmareita myös läheisilleen. ”Upea ilmestys, huoleton esiintyjä”, lapsuusajan naapuria ja kylän julkkista jututti Reijo Viitalampi, Espoosta. Kyllä hänet Eikka muistikin, kuinkas muutenkaan, kun oikein tarkkaan paikalliset asumiskuviot oli selvitetty. Iltajuhla päättyi tunnelmallisesti Ystävän lauluun ja salilliseen onnellisia huoka uksia ja hymyjä yllätysesiintyjästä. Voisiko paremmin ollakaan!
”Sydämellinen kiitos A-Kiltojen Liitto ry, kun sain olla mukana kevätpäivillänne. Läsnäolonne voima on valtavan koskettava ja jättää kauniin jäljen maailmaan. Työnne on mittaamaton. Kiitos.”
2/2022 23
Lähelle tehtävää tavoittavaa toimintaa ja tukityötä tehdään edelleen kurinalaisuus on muodostunut kokemusosaami seksi ja vertaistueksi, jolla ehkäistään retkahduksia ja tuetaan toipumisessa. Eri syistä vaikeasti tavoitettavat ja syrjäytymis riskissä olevat ihmiset vaativat huomiota. Vallikallion päivätoi mintakeskus (Ajurinkuja 4, 02650 Espoo) on kaikille avointa matalan kynnyksen päihteetöntä vertaistoimintaa.
Vertaistukea ja vaikuttamisen vuosikymmenet
”Kun näette toisenne ja olette läsnä, teette pieniä ihmeitä.”
– Kansanedustaja Maria Guzenina
vapaaehtoisten vertaisten tekemää arvokasta työtä ihmisten hyvinvoinnin tukemisessa Me meille -hengessä.
toinen toisiamme. Kun ihminen tulee hakemaan apua, älkää käännyttäkö häntä pois,” Seppo Ristolaisen ja Arto Pasasen tärkeät viestit ammattilaisille.
Imatra A-kiltojenvieraskoreanakeilakisoissa
Tampereen joukkueen kapteeni Toni Vanhala oli myös yksi Imatran turnauksen ideoijista.
Naisille oli kilpakeilailusta tuttu ”hamelisä”, joka kiltakisas sa tarkoitti kymmenen pisteen lisäystä yhtä sarjaa kohti. Ta soitusta hyödynsi etenkin Etelä-Saimaan A-Killan Kati Kuuluvai nen, joka oli mukana Lappeenrannan alkusarjan voittaneessa joukkueessa yhdessä Pasi Torrin ja Tuomo Kiveläisen kanssa. Kati heitti naisista parhaan sarjan 145 pistettä, miesten kovim man yhden tuloksen viskasi finaalisarjassa Kalevi Niemeläinen tuloksella 169.
eppo Ristolainen Vantaan A-killasta ja Arto Pasanen Pohjois-Lapin A-killasta pitivät dialogisen kokemus puheenvuoron Päihdepäivillä aiheesta Vertais- ja va paaehtoistoiminta päihdetoipumisessa. Molemmat heis tä ovat kokeneet A-kiltatoiminnan ensiarvoisen tärkeäksi omassa toipumisessaan.
-Kiltojen Liitto ry:n syyspäivillä Nurmeksessa sählype lin aikana syntynyt ajatus A-kiltojen keilailuturnaukses ta toteutui toukokuussa helatorstain aattona Imatralla. Imatra Bowling Centerissä käydyssä viiden joukkueen kisassa ensimmäisen kiertopalkinnon haki Tampereen A-Kilta joukku eella Reijo Järvinen, Kalevi Niemelä ja Toni Vanhala.
Imatralle oli alun perin tulossa enemmänkin joukkueita, mutta viime hetken peruuntumisten jälkeen saatiin kuitenkin jalkeille viisi kolmen keilaajan joukkuetta.
Keilailutuloksia tärkeämpää oli kisan jälkeinen yhdessäolo Imatran A-Killan tiloissa.
24 2/2022
Toimitus
”A-kiltatoiminnassa opetellaan tunteiden käsittelyä. Kokemuksellisuus on vertaisuutta, missä sallitaan toipu jien erilaisuus. Kokemuksellisuus näyttäytyy toiminnassa luottamuksena, rohkaisuna ja ymmärryksenä,” kertoivat Arto Pasanen ja Seppo Ristolainen.
A-KILLOISTA
Asiasta keskusteltiin ensimmäisen kerran marraskuussa Nurmeksessa ja Imatran Jari Mark otti asiasta heti kopin. Hie noa, että ajatus ei jäänyt pelkän puheen tasolle, vaan tapah tuma konkretisoitui jo tälle keväälle. Tämä on A-kiltatoimintaa parhaimmillaan, Vanhala kiitteli.
Twitteristä muutamia nostoja heidän elämänmakuisis ta puheenvuoroistaan:
Päihdepäivät 2022: Vertaiset, vapaaehtoiset ja SA-kiltaedustustoimijoinakokemusasiantuntijat-seminaarissa
Päihdepäivät on Suomen suurin vuosittain järjestet tävä päihdeaiheinen koulutus- ja verkostoitumistapahtu ma. Tänä vuonna Päihdepäiville osallistui noin tuhat kä vijää. Kävijät koostuivat ammattilaisista, vapaaehtoisista, opiskelijoista sekä muista päihde- ja mielenterveysaiheis ta kiinnostuneista. Päihdepäivät tapahtuma on EHYT ry:n ja Ehkäisevän päihdetyön verkoston järjestämä. Ensi vuon na Päihdepäivät on 10.–11.5.2023.
A
Tällaiset tapahtumat lisäävät kiltojen välistä yhteistyötä. Enemmänkin olisi porukkaa voinut olla, mutta tyytyväisiä ol
”Sitoutuminen kaikkeen on nollassa, kun päihdemaa ilmassa on pyöritty riittävän kauan,” toteaa Seppo Risto lainen.”Tarvitsemme
on vuodenohjelmistoonImatrankuulunutA-Killanjoparinajan.Keväällä
laan jo tähänkin osallistujamäärään. Tästä on hyvä jatkaa tä mänkin tapahtuman järjestelyjä. Keilailu on kuulunut Imatran A-Killan ohjelmistoon ja parin vuoden ajan, summaa Jari Mark.
A-kiltojenvaltakunnallinenkeilaturnaus. Finaalipelien tulokset: 1. Tampere 421 2. Lappeenranta 301 3. Imatra 1 303 4. Imatra 3 287 5. Imatra 2 273
Teksti ja kuvat: Imatran A-Kilta ry
Kisan jälkeen jaettiin palkinnot ja vaihdettiin kiltakuulumiset Imatran A-Killan puutarhassa.päiväkeskuksen
Keilailu
vieraskoreanakeilakisoissa
2/2022 25
Imatralla järjestettiin
Nimi: Helmi Selamo-Rode
Mitä sanoisit henkilölle, joka pohtii kokemusasiantun tijakoulutukseen lähtemistä: Suosittelen lämpimäs ti kokemusasiantuntijakoulutukseen osallistumista, kun oman tilanteen käsittely on riittävän pitkällä, jotta si tä voi hyödyntää työvälineenä. Ehdottomasti mukaan!
Nimi: Katja Perttunen
Lempiruokani: Paistetut muikut ja uudet perunat. Rentoudun: Metsässä liikkuen yksin tai lapsen kanssa, kasve ja hoitaessa.
Lempiruokani: SUKLAA :D.
Rentoudun: Ulkoilemalla, kuuntelemalla äänikirjoja ja kotoile malla.
Toiveeni tulevaisuuden kokemusasiantuntijatehtäville: Lisää kokemusta oman tarinan kerronnan kanssa sekä asiakastyö.
Mitä sanoisit henkilölle, joka pohtii kokemusasiantuntijakoulutukseen lähtemistä: Rohkeasti vain eteenpäin, sinä pystyt siihen.
Kokemusasiantuntijana olen toiminut: Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämis kärjen Järjestöinfot -pilotin työryhmässä (pitkäaikainen) ja Vantaan kaupungin mielen terveys- ja päihdepalveluiden mainoskampanjassa. Lisäksi olen osallistunut KoKoA Kou lutetut kokemusasiantuntijat ry:n kautta THL:n järjestämään kansainväliseen tilaisuuteen, jossa esittelin mielenterveyspal veluiden toteutumista Suomessa.
KAP Vantaa -hankkeessa koulutetaan 60 kokemusasiantuntijaa. Nyt pääset tutustumaan heistä kuuteen, kun KAP Vantaa avaa kaverikirjansa. Meitä kokemusasiantuntijapankkiin kuuluvia yhdistävät kokemukset sosiaali- ja terveyspalveluista ja halu yhteiskehittää palveluita omaa kokemusta hyödyntäen. Kuten edellisestä (1/2022) Vesipostin kokemusasiantuntijapankki -jutusta kävi ilmi, kokemusosaamista meiltä löytyy laaja kirjo. Tervetuloa tutustumaan koulutettuihin kokemusasiantuntijoihin!
sen toteuttamiseen. Lastensuo jelun palveluiden kehittäminen. Vahvuuteni kokemusasiantuntijatehtävissä: Turvallisen ja sal livan ilmapiirin luominen sekä vaikuttaminen. Toiveeni tulevaisuuden kokemusasiantuntijatehtäville: Lapsi perheiden tukipalveluiden yhteiskehittäminen, osatyökykyis ten osallisuuden ja työelämäpolkujen kehittäminen.
Onko kokemusasiantuntijatoiminta sinulle tuttua?
Valmistuin kokemusasiantun tijaksi: 2020 (Kokemustalo ry) ja 2021 (Kap Vantaa).
26 2/2022
Valmistuin kokemusasiantun tijaksi: Joulukuussa 2021 KAP Vantaan kokemusasiantuntija koulutuksesta.
KAP Vantaa
Kokemusasiantuntijana olen toiminut (tähän voit kertoa millaisissa tehtävissä olet työs kennellyt): Työllistyin KAP Van taa -hankkeeseen kokemusoh jaajaksi Paikka auki -rahoituk sella. Osallistun mm. kokemusasiantuntijakoulutukhankkeen
Vahvuuteni kokemusasiantuntijatehtävissä: Kokemusten ja tunteiden sanoittaminen, motivoituneisuus mielenterveys pal veluiden kehitykseen sekä ihmisten kohtaaminen.
kaverikirjakokemusasiantuntijoiden-hankkeen
olenKokemusasiantuntijanatoiminut: Keravan Me talon (nykyisen Onnilan) eron ensiapupisteessä, Ke ravan Vantaan Sote uu distuksen perhekeskusmal lin kehittämisen työpajoissa sekä puhelinpalvelussa eri laisissa elämän tilanteissa olevien ihmisten auttajana. Vahvuuteni kokemusasian tuntijatehtävissä: Ihmissuhdekriisit, kriisit henkilökohtaisessa elämässä, mielen alueen ikävät tunnetilat.
Toiveeni tulevaisuuden kokemusasiantuntijatehtäville: Olen avoin ja innovatiivinen sekä mielelläni teen erityisesti kehittä mistehtäviä, jotta palvelut vastaisivat käyttäjien tarpeita par hailla mahdollisilla tavoilla.
Lempiruokani: Kasvisruoka.
Mitä sanoisit henkilölle, joka pohtii kokemusasiantuntijakou lutukseen lähtemistä: Suosittelen lämpimästi! Koulutuksesta saa paljon hyödyllistä tietoa, taitoja ja verkostoja.
Kokemusasiantuntijana olen toiminut: Olen tehnyt monen laisia työtehtäviä kokemusasi antuntijapankissa, kuten kirjoit tanut tänne Vesipostiin, ollut erilaisissa Vantaa-Kerava soten työryhmissä, kertonut omaa ta rinaani, vetänyt vertaisryhmiä ja kouluttanut uusia tulevia koke musasiantuntijoita.
2/2022 27
Mikäli sinua kiinnostaa kokemusasiantuntijuus, suosittelem me seuraamaan esimerkiksi KoKoA – Koulutetut kokemusasi antuntijat ry:n sivujen koulutusosiota, jossa ilmoitetaan ajan kohtaisesti tulevista kokemusasiantuntijakoulutuksista
Lempiruokani: Perunamuusi nakkikastikkeella.
Toiveeni tulevaisuuden kokemusasiantuntijatehtäville: Olen avoin kaikille työtehtäville. Olen erityisesti kiinnostunut kehit tämisestä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.
Valmistuin kokemusasian tuntijaksi: v. 2020.
Kokemusasiantuntijana olen toiminut: En ole vielä työsken nellyt kokemusasiantuntijana. Odotan innolla tulevia toimek siantoja.
Lempiruokani: Kaikki ihanat kanaruuat. Nepalilainen ruoka on vienyt sydämeni.
Vahvuuteni kokemusasiantun tijatehtävissä: Uskon sosiaalija terveysalan taustani ja laajaalaisen kokemuksen eri palve luista olevan eduksi tehtävissä.
Nimi:Yrjö Stenroos
Nimi: Tarja Liikamaa
Rentoudun: Parhaiten elokuvien parissa, saunoen ja sitä kana ruokaa tehden ajan kanssa.
Vahvuuteni kokemusasiantuntijatehtävissä: Olen kokemus asiantuntijana moniottelija ja mankeloitunut erittäin monien palveluiden läpi. Kokemustani jaan erittäin mielelläni niin las tensuojelussa kuin mielenterveyspalveluissa. Kokemukseni pii riin kuuluu myös talousasiat, omaishoitajuus, vanhusten pal velut, terveyspalvelut sekä erittäin laajasti perhepalvelut.
Koonnut: Riikka Hyvärinen Hankepäällikkö KAP Vantaa -hanke ww.kapvantaa.fi
Valmistuin kokemusasiantun tijaksi: Olen kokemusasiantun tijakoulutettava KAP Vantaa -hankkeessa.
Rentoudun: Luonnossa liikkumalla ja taiteiden parissa.
Nimi: Sara Pekonen
Toiveeni tulevaisuuden kokemusasiantuntijatehtäville: Ih misten auttaminen vaikeissa elämäntilanteissa.
Mitä sanoisit henkilölle, joka pohtii kokemusasiantuntija koulutukseen lähtemistä: Jos on halua auttaa muita omalla elämänkokemuksella, niin oiva tie siihen. Lähde mukaan!
Valmistuin kokemusasiantuntijaksi: KAP Vantaan ensim mäisestä koulutusryhmästä 12.01.2021.
Rentoudun: Retkeilen, luonnossa liikkuminen, maalla ”puu hastelu ”.
Toivon, että kokemusasiantuntijuus juurtuu palveluihin ja meille kokemusasiantuntijoille löytyy ainakin osapäivätöitä jo kaisella sosiaali- ja terveysalan kentällä. Asiakasnäkökulma ja osallisuus kehittämistoiminnassa ovat kaiken ydin kehittämis toiminnassa.
Mitä sanoisit henkilölle, joka pohtii kokemusasiantuntijakou lutukseen lähtemistä: Suosittelen kaikille kokemusasiantuntija koulutusta. Tämä on niin hieno yhteisö ja voimaannuttavaa te kemistä riittää kaikille. Vertaisuus korostuu erityisesti ja meillä on tilaa kaikille kokemuksille ilman häpeää.
T
hyvinvointiaedistämäänVEERAT-hankenaisten
Hankkeen tarkoituksena on edistää naisten hyvinvointia sekä ehkäistä ja vähentää naisten päihteiden käyttöä sekä käyttä mää ja kokemaa väkivaltaa psykoedukatiivisen vertaisryhmä mallin avulla. Hankkeessa lisätään myös sosiaali-ja terveys alan ammattilaisten ymmärrystä naiserityisestä väkivalta- ja päihdetyöstä sekä vahvistetaan vapaaehtoisten roolia osana vertaistukea.
kevät-, kesä- ja syyspäiväilmoittautumiset ja laskutus palkkiot, matkatuet ja -korvaukset jäsenpalveluna neuvontaa talousasioissa A-killoille
K
Frisbee Kangasallalensi
28 2/2022 AJANKOHTAISTA
Projektipäällikkö Maiju Lehtonen ja hanketyöntekijä Sara Taskinen aloittivat 16.5.2022 VEERAT-hankkeessa.
Osallistujapalautteissa toistui: ”Kiitos oli kyllä todella mu kavaa.”
Hankkeen etenemistä voi seurata muun muassa jokaisessa Vesiposti-lehden numerossa.
Mirja on uusi talous- ja hallintosihteeri
oukokuussa käynnistyi VEERAT - Vertaisuudesta toivoa ja työkaluja omaan kasvuun sekä toipumiseen –hanke (2022–2024). VEERAT on A-Kiltojen Liitto ry:n ja Maria Akatemia ry:n yhteishanke, jossa yhdistetään naiserityinen päihdetyö ja ehkäisevä väkivaltatyö.
Jos haluat kuulla lisää tai kiinnostuit yhteistyöstä, hank keen työntekijät Maijun ja Saran tavoitat sähköpostitse mai ju.lehtonen@a-kiltojenliitto.fi ja sara.taskinen@maria-akate mia.fi
Mirja Sorvali etunimi.sukunimi@a-kiltojenliitto.fi p. 040 679 6449
RIS yhteistyö A-kiltalaisten kanssa käynnistettiin fris beegolfin merkeissä 30.5. Kangasalla. Pieni sade ei me noa haitannut, vaan oli oikein mukavan raikasta menoa. Pitkänmatkalaisia oli menossa mukana Jyväskylästä ja Jämsäs tä.
Teksti: Maiju Lehtonen Kuva: Tuija Tamsi-Lehtinen
Teksti ja kuva: Mikko Putaja järjestökoordinaattori
KRIS yhteistyö jatkuu A-kiltalaisten kanssa kesäkuussa Tampereen Eteläpuistossa pidettävällä Street Soccer -turnauk sella.
Uusi osoite
Lehden toimitusosoite
Vanha osoite
Ristikon ratkaisun löydät www.a-kiltojenliitto.fi » Vesiposti verkossa.
Tilaan Vesiposti-lehden Tilauksen peruutus
Osoitteenmuutos
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset myös puh.0400 394 869 vesiposti@a-kiltojenliitto.fi, www.a-kiltojenliitto.fi
Postinumero -ja toimipaikka
Käsittelemme henkilötietoja henkilötietolain ja tietosuoja-asetuksen mukaisesti.
Nimi
2/2022 29
Postinumero -ja toimipaikka
Lähiosoite
Postimerkki
www.sanaris.fi / laadinta Erkki Vuokila, ulkoasu Heli Kärkkäinen
Vesiposti-lehden tilaus- ja palvelukortti Kestotilaus (4 x v.) 15 euroa/ v.
A-Kiltojen Liitto ry Itsenäisyydenkatu 17 B 3.krs 33500 TAMPERE
Vesipostiristikko
Jämsän Seudun A-kilta ry Järvenpään A-kilta ry puh. 045 267 2585 akiltajpaa@gmail.com www.kuumakillat.fi
Keuruun A-kilta ry Runkotie 4 G 37 42700 Keuruu puh. 044 7742 700 keuruunakiltary@gmail.com
Haukiputaan A-kilta ry Simppulanharjuntie 14 C 5-8, 90830 Haukipudas haukiputaan.akilta@gmail.com
Lahden A-kilta ry Vuorikatu 14, 15110 Lahti akiltalahti@gmail.com
Helsingin A-kilta ry Hietakummuntie 19 B 00700 Helsinki p. 040 779 6784 malmi@helsinginakilta.fi www.helsinginakilta.fi
Läntisen Uudenmaan A-kIlta ry Felix Fromin katu 4 10300 Karjaa puh.( 019) 230 768 a-kilta.lantisenuudenmaan@ wippies.fi
Oriveden Seudun A-kilta ry Koulutie 5 (Lampila-rakennus) 35300 Orivesi p.045 186 5551 akiltaorivesi@hotmail.com
Joensuun A-kilta ry Kansalaistalo-Kahvila-Soroppi Torikatu 30 80100 Joensuu p. 0400 573 254/ Eija
A-KILTOJEN LIITTO RY
Inkoon A-kilta ry Grönkullantie 52 10210 Inkoo p. 050 4322 957
Nilsiän A-kilta ry Nurmeksen A-kilta ry Nurmijärven A-kilta ry Kuokkalantie 2 01900 Nurmijärvi p. 0500 984 747/ Räty nurmijarvikilta@gmail.com
Pohjois-Lapin A-kilta ry Koppelontie 1041, 99800 Ivalo puh. 046 6387 672/ A. Pasanen akilta.ivalo@gmail.com
Laitilan Seudun A-kilta ry Kaukolantie 19 23800 Laitila puh. (02) 851 302 laitilan.akilta@gmail.com www.lailanet.fi/a-kilta Lempäälän A-kilta ry Lieksan A-kilta ry Lohjan A-kilta ry Immulantie 2 08500 Lohja lohjanakilta2018@gmail.com
Pellon A-kilta ry
Kajaanin A-kilta ry Kainuunkatu 9 87100 Kajaani puh. 044 2925 354 kajaaninakilta@gmail.com
Pieksämäen A-kilta ry Kirkkotie 3 76150 Pieksämäki puh. 045 1506 322 pieksamaen.a.kilta@luukku.com
Kuopion A-kilta ry Mäkikatu 11 70110 Kuopio puh. 045 1134 245 kuopion.akilta@gmail.com
Imatran A-kilta ry Kauppakatu 9 55120 Imatra puh. 040 5380 150 akilta.imatra@gmail.com www.akiltaimatra.fi
Etelä-Saimaan A-kilta ry Valtakatu 23 53600 Lappeenranta puh. 050 571 3178 esakilta@gmail.com https://akiltalappeenranta. wixsite.com/esakilta
Jäsenyhdistykset
Iisalmen A-kilta ry Pohjoinen puistoraitti 1 B 8 74100 Iisalmi puh. 045 1859 127 iisalmen.akiltary@gmail.com
Kuppikunta A-kilta ry Asemakatu 5 B, 70100 Kuopio puh. 045 264 0987 kuppikunta.kuopio@gmail.com www.kuppikuntaakilta.yhdistysavain.fi Kuusamon A-kilta ry Kuusankosken A-kilta ry Kymen A-kilta ry puh. 040 5599 658
Hollolan A-kilta ry Mallasharjuntie 3 15860 Hollola puh. 040 534 6511 hollolan.akilta@hotmail.com https://hollolanakiltary.zyrosite.com
Marttilan A-kilta ry Härkätie 773 21490 Marttila p. 050 5971 447 akilta.marttila@gmail.com
Kangasalan A-kilta ry Myllystenpohjantie 4 36200 Kangasala kangasalana-kilta@outlook.com Kankaanpään A-kilta ry
Lopen A-kilta ry Taarintie 3 12700 Loppi loppia.kilta1ry@gmail.com
Anjalankosken A-kilta ry Inkeroistentie 26 46900 Myllykoski puh. 050 9186 538 akilta.anjalankoski@gmail.com
Hämeenlinnan Seudun A-kilta ry Iin A-kilta ry Pappilantie 16, 91100 Ii p. 046 9540 815 heikkilamarika1974@gmail.com
Pohjois-Kymen A-kilta ry Oikokatu 2 B 12 45100 Kouvola puh. 050 5012 466 pohjois-kymen.a-kilta@luukku.com
30 2/2022
Espoon A-kilta Hykaa ry Ajurinkuja 4 02650 Espoo puh.(09) 541 4634 espoonakilta1@gmail.com www.hykaa.fi espoonakilta @akiltaespoo @espoonakilta
Kemin A-kilta ry Ratavartijantie 18 94720 Kemi puh. 0400 889 962 kemiakilta@gmail.com Keski-Lapin A-kilta ry
Kirkkonummen A-kilta ry Pappilantie 1 A 02400 Kirkkonummi puh. 050 4359 884 kirkkonummenakilta@gmail.com
Porin A-kilta ry Vapaudenkatu 1 28100 Pori puh. (02) 641 6040 akiltapori@gmail.com www.a-kiltapori.fi
Kuhmon A-kilta ry Karhunpolku 3 A 88900 KUHMO p. 044 7970 443 kaisa.karhu-harkonen@kainuu.fi
Porvoon A-kilta ry
Kiuruveden A-kilta ry Koillis-Lapin A-kilta ry Rinnetie 1 98120 Kemijärvi puh. 040 684 1092 koillislapinakilta@gmail.com
Harjavallan A-kilta ry Samonkatu 6 A 1 29200 Harjavalta puh.044 9252 539 akilta.harjavalta@gmail.com
Kiteen A-kilta ry
Mäntän Seudun A-kilta ry Koskelankatu 38 35800 Mänttä puh. 0400 551 963 ms.akilta4@gmail.com
Jämsänjokilaakson A-kilta ry MaskulankatuKiltakallio 1 42100 Jämsä puh. 040 8313 173 jamsanjokilaaksonakilta@gmail.com http://personal.inet.fi/yhdistys/ jamsanakilta
Oulun A-kilta ry Hintantie 24 90500 Oulu puh. 041 445 5350 oulun.a-kilta@dnainternet.net
Hyvinkään A-kilta ry Sahanmäenkatu 1 05800 Hyvinkää p. 044 0911 812 p. 040 6733 382
Jyväskylän A-kilta ry Taitoniekantie 14 40740 Jyväskylä puh. 0400 541 365 ali.leinonen@a-kilta.net www.a-kilta.net
Raahen A-kilta ry Ravikatu 1, 92150 Raahe puh. 040 593 6266 raahenakilta@gmail.com
Utsjoen A-kilta ry Uudenkaupungin A-kilta ry Liljalaaksonkatu 7 B 23500 Uusikaupunki puh. 0400 959 399 a.kilta.uki@gmail.com
Järjestökoordinaattori - suunnittelija (Etelä-Suomi)
Taivalkosken A-kilta ry Sairaalatie 8 93400 Taivalkoski p. 050 4338 817 metkutus1@gmail.com
Hannu Gustafsson puh. 040 7632 075 hanskigustafsson@gmail.com @HannuGustafsson
Arto Pasanen puh. 045 1077 416 arto.pasanen@a-kiltojenliitto.fi
Turun A-kilta ry Pääskyvuorenrinne 1 20610 Turku puh. 0400 632 306 toimisto@turunakilta.fi www.turun-a-kilta.fi
Tiedottaja
2/2022 31
A-kiltatoiminta on päihteetöntä, vapaaehtoisuuteen perustuvaa ja monimuotoisesti toteutettavaa vertaistukitoimintaa päihdeongelmaisille ja päihdetoipujille sekä heidän läheisilleen. A-killat ovat yhteiseltä arvopohjalta toimivia itsenäisiä yhdistyksiä.
Tuija Tamsi-Lehtinen puh. 040 8668 257
Savonlinnan A-kilta ry Kiesitie 3 57210 Savonlinna p. 050 585 0661 p. 044 547 8361 57210 Savonlinna jouni.metsola@savonlinnanakilta.fi
Mirja Sorvali puh. 040 679 6449
Ranttilan A-kilta
Järjestökoordinaattori (Itä-Suomi) Mikko Putaja puh. 040 5664 841
Sotkamon A-kilta ry Torikatu 1 88900 Sotkamo
Anja Sauvolainen puh. 040 689 8367
33500 TAMPERE etunimi.sukunimi@a-kiltojenliitto.fi www.a-kiltojenliitto.fi www.facebook.com/akiltojenliittory/ @akiltojenliitto
Pyhäjärven A-kilta ry Vanha Pyhäjärventie 7 86800 Pyhäsalmi puh. 040 5944 540 pekkaitapalo@gmail.com
Toimisto- ja viestintäsihteeri
Anna Niemistö puh. 0400 394 869
Talous- ja hallintosihteeri
Johtavat luottamushenkilöt
Riihimäen Seudun A-kilta ry Kaivokatu 8 11110 Riihimäki puh. (019) 725 588 riihimaen.seudun.a-kilta.ry@elisanet.fi www.elisanet.fi/riihimaen. seudun.a-kilta.ry/
Siilinjärven A-kilta ry
Puheenjohtaja
Yrmy Ikonen puh. 045 636 6629 @YIkonen
Tornion A-kilta ry Metsolantie 10 C 19 95410 Tornio puh. 0400 510 436 tornion.akilta@gmail.com
Seinäjoen A-kilta ry
Järjestökoordinaattori - koulutussunnittelija (Pohjois-Suomi)
Salon Seudun A-kilta ry Vaihtoehto 90 ry, Kaivokatu 4, 24100 Salo puh. 0400 725 759
Vaasan A-kilta ry Raastuvankatu 28 65100 Vaasa puh.050 3529 296 vaasan.a.kilta@gmail.com https://vaasanakilta.webnode.fi/
A-kilta löytyy Facebookista A-kilta löytyy Instagramista
Kirsi Mäki Kansankatu 53, 90100 Oulu puh. 040 1679 377
2/2022 31
Projektipäällikkö, VEERAT -hanke Maiju Lehtonen puh. 040 619 5036
Toiminnanjohtaja
Valkeakosken Seudun A-kilta ry Vammalan Seudun A-kilta ry Vantaan A-kilta ry Jokiniemenkatu 9 01370 Vantaa p. 045 1616 838 Löydöstie 4 (Myyrmäki) 01600 Vantaa toimisto@vantaan-a-kilta.fi www.vantaan-a-kilta.fi
Itsenäisyydenkatu 17 B
Varapuheenjohtaja
Järjestökoordinaattori (Länsi-Suomi) Aulikki Otranen puh. 040 3566 592
Tampereen A-kilta ry Kartanonkatu 4 33820 Tampere puh. 040 7076 669 fax. (03) 223 0899 toimisto@tampereena-kilta.fi www.tampereena-kilta.fi
OHJELMA PE 26 8 2022 8:30 Aamukahvi ja ilmoittautuminen 9:00 Mai Peltoniemi: Traumaosaaminen osana päihdetyötä 11:00 Lounas 11:45 “Hepolle kenkää” palkinnon julkistaminen 12:15 Outi Hietala: Asiakkaan ääni mukaan hoidon kehittämiseen miksi ja miten käynnistää yhteiskehittämistä? 13:15 Kahvitauko 13 45 Työpajatyöskentelyä 14.45 Yhteenveto ja päivän lopetus 15:30 Mahdollisuus vapaamuotoiseen yhdessäoloon ja saunomiseen
XX Huumetyöläisten neuvottelupäivät 26 8 2022 klo 8 30-15 30
AIKA 26 8 2022 klo 9 15 30 (sitovat ilmoittautumiset 17 8 2022 mennessä, www stery fi/htnp/)
PAIKKA Lapinlahden lähteen auditorio, Lapinlahdenpolku 8, 00180 Helsinki HINTA 120€ / osallistuja, Steryn jäseniltä 100€
JÄRJESTÄJÄT Suomen terapeuttisten yhteisöjen ystävät STERY Ry, A Kiltojen Liitto Ry, Kalliola Oy, Evipro Oy, Suoja Pirtti Ry, VAK Ry
.LK01 A-Kiltojen Liitto Itsenäisyydenkatury 17 B 33500 Tampere www.a-kiltojenliitto.fi
20 kertaa järjestettävillä Huumetyöläisten neuvottelupäivillä kuullaan tänä vuonna kahta kotimaista alan huippua, kun yhteisöhoidon ja traumaorientoituneen työotteen asiantuntija Mai Peltoniemi sekä yhteiskehittämisen kärkinimi, tutkija Outi Hietala toimivat päivän puhujina Tervetuloa inspiroitumaan, verkostoitumaan ja avartamaan näkökulmia!
