Vesiposti 1/2022

PÄIHDETOIPUJA- VESI posti JÄRJESTÖN JÄSENLEHTI 1/2022

Vapaaehtoisten jaksaminen s. 4 Villasukat jalkaan ja menoksi s. 6 Valoa elämään naisten vertaistuellisesta toiminnasta s. 10 Vesiposti_kansi_1_2022.indd 3

1.3.2022 13.24.23

VESI posti

1/2022

VAKIOPALSTAT Toiminnanjohtajalta: 3 A-kiltatoiminta muuttuvassa maailmassa

N

Teemavuosi: 4 Vapaaehtoisten jaksaminen Toipumistarina: 12 Niemeni on Vellu. Ja olen toipuva alkoholisti

N

KAP Vantaa: 20 Kokemusasiantuntijapankki täytti vuoden Espoon, Helsingin ja Kirkkonummen kiltanaiset järjestivät hyvinvointitapahtuman Malmin yhteisötilassa marraskuussa 2021. Tapahtumassa oli tarjolla muun muassa hyvinvointineuvontaa, hierontapalvelua, tanssitaidetta ja Mitä minulle kuuluu -ryhmä. Lue lisää kiltanaisten toiminnasta s. 10.

Kuva: Helsingin A-kilta ry

AJANKOHTAISTA 6

A-Kiltojen Liitto ry:n hallitus aloitti toimikautensa

7

40 vuotta ihmisläheistä ilmapiiriä Espoossa

7

Hallitusedustajat tutuiksi

8

Katukilta innostaa toimimaan ja antaa äänen unohdetuille

16

Päiväkeskuksessa tärkeää on vapaa yhdessäolo

17

Addiktiot voivat koskettaa meitä kaikkia

24

VEERAT – Vertaisuudesta toivoa ja työkaluja omaan kasvuun sekä toipumiseen

N

ALUEILTA JA A-KILLOISTA 6

Villasukat jalkaan ja menoksi!

10

Valoa elämään naisten vertaistuellisesta toiminnasta

21

Kalamatin majalla pilkkimässä

22

Joensuussa A-kilta avoinna joka tiistai

23

In memoriam Jaakko Räty

Muun muassa naamioteatteria hyödynnetään Katukillan meneillään olevassa kuvakollaasityöpajassa. Lue lisää Katukillan toiminnasta s. 8.

Kuva: Katukilta

N merkityt jutut luettavissa heti lehden ilmestyttyä verkkosivuiltamme www.a-kiltojenliitto.fi

2

Vesiposti_1_2022.indd 2

1/2022

3.3.2022 17.32.04

TOIMINNANJOHTAJALTA

A-kiltatoiminta muuttuvassa maailmassa

A

-kiltojen toimintaympäristö on muutoksessa. Uusien 21 hyvinvointialueen tammikuussa 2022 valitut aluevaltuustot aloittivat työnsä maaliskuun alussa. Helsinki on oma hyvinvointialueensa, ja siellä jatketaan aiemmin kunnallisvaaleissa valitulla kaupunginvaltuustolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Päihdepalveluita koskevan lainsäädännön tuleviin muutoksiin näyttää sisältyvän riski, että oikeus päihdepalveluihin ohenee. Lisäksi päihdepalvelujen integraatio mielenterveyspalveluihin jatkuu. Päihdehoidon ja muiden päihdepalvelujen tulevaan toteutumiseen sisältyy ennalta paljon kysymysmerkkejä.

Perinteiselle vapaaehtoisuuteen perustuvalle vertaistuelle ja vertaistoiminnalle, A-kiltatoiminnalle on jatkossakin suuri tarve. Vapaaehtoiset ja vertaiset ovat arvokas ja laajasti arvostettu voimavara. Myös koulutetut kokemusasiantuntijat ovat tulleet jäädäkseen päihde- ja mielenterveystyöhön. Kokemusosaaminen on vertaistoimintaa ja kokemusasiantuntijatoimintaa yhdistävä käsite. Valtioneuvoston päihde- ja riippuvuusstrategian 2021-2030 tavoitteisiin onkin jo kirjattu sekä vertaistoiminta että kokemusasiantuntijatoiminta.

Yksinäisyys on kasvava haaste, johon myös päihde- ja riippuvuusjärjestöt voivat vastata. Ikääntyneiden päihdeongelmat lisääntyvät myös jatkuvasti, ja ikääntyneiden vertaistuelle on kasvava tarve. A-kiltojen jäsenten keski-ikä kasvaa, mutta tarvetta on toteuttaa ja kehittää myös nuorempien ihmisten A-kiltalaista vertaistukea, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tulevien vuosien A-kiltatoimintaan mahtuu monenlaista ja monen ikäistä päihde- ja muista riippuvuuksista toipujaa ja heidän läheistään.

A-killat ovat jatkossakin haluttu yhteistyökumppani palvelu- ja toipumispolkujen osana päihde- ja muista riippuvuuksista toipumisessa tärkeän pitkäkestoisen tuen tarjoajina sekä ehkäisevän päihdetyön tekijöinä. Jatkossa voi A-killoilla olla lisääntyvää tarvetta myös alueellisille yhteistyöratkaisuille esimerkiksi hallinnollisen taakan jakamiseksi, tunnettuuden ja saavutettavuuden edistämiseksi ja hyvinvointialueyhteistyön helpottamiseksi, kuntia unohtamatta.

A-kiltatoiminnassa on vuoden 2021 keväästä lähtien työstetty strategiaa kaudelle 2023-2027. Tuossa edellä oli muutama poiminta yhteisessä työskentelyssä nousseista arvioista tulevien vuosien A-kiltatoiminnasta muuttuvassa toimintaympäristössä.

Edellisen strategiaprosessin aikana kirjatuista dokumenteista löysin ohjenuoran, joka on edelleen vahvasti voimassa: ”Paras tapa suhtautua muutokseen, on osallistua sen tekemiseen.”

Yrmy Ikonen

VESI posti

47. vuosikerta Julkaisija Päätoimittaja Taitto Toimituksen osoite Tilaukset, osoitteenmuutokset ja aineistot

1/2022

Vesiposti_1_2022.indd 3

Päihdetoipujajärjestön jäsenlehti Ilmestyy 4 kertaa vuodessa: maalis-, kesä-, syys- ja joulukuu (ISSN 1457-814X) A-Kiltojen Liitto ry Tuija Tamsi-Lehtinen Anna Niemistö A-Kiltojen Liitto ry, Itsenäisyydenkatu 17 B, 33500 Tampere vesiposti@a-kiltojenliitto.fi, puh. 0400 394 869 Aineisto seuraavaan lehteen 22.2.2022 mennessä.

Kannen kuva

Lotta Karma, Villasukkajuoksu, Orivesi

Painopaikka

Pk-paino, Tampere 2022

3

3.3.2022 17.32.05

TEEMAVUOSI

”A-kiltalaisilla on riski, että he ottavat liikaa vastuuta ja kokevat vaikeaksi sanoa ei. Tarve olla tärkeä ja kokemus oman panoksen merkityksestä A-killalle vaikeuttavat rajojen asettamista oman toipumisen ja kuntoutumisen uhalla.” (MIPA 2018)

Vapaaehtoisten jaksaminen

A

-kiltalaisilla on vahva halu toimia vapaaehtoistehtävissä ja vertaisena muille A-killan päihdetoipujille ja läheisille. Vapaaehtoisena toimiminen palkitsee ja moni kokeekin saavansa ”palkkansa” toiminnasta suoraan, kun tuntee ja tietää olevansa tarpeellinen. ”En oo turhaan kokenut.”

Mutta vapaaehtoisena toimiminen voi myös uuvuttaa.

Koska A-kiltatoimintaa ei olisi olemassakaan ilman vapaaehtoisia, on äärimmäisen tärkeää varmistaa, että puitteet vapaaehtoistehtävissä toimiville ovat kunnossa − ja että vapaaehtoiset jaksavat. Tästä syystä vuositeemamme 2022 on Vapaaehtoisten jaksaminen.

Vapaaehtoinen ansaitsee tulla huomatuksi Vapaaehtoisten jaksamisen turvaamisen ehdoton edellytys on, että heidät huomataan ja heitä arvostetaan. Ei ole itsestään selvää, että A-killan ovet ovat sovitusti auki osallistujien tulla.

Jonkun pitää tulla ovet avaamaan. Ei ole itsestään selvää, että A-killan vertaisryhmässä on kahvia tarjolla. Jonkun on pitänyt kahvit ostaa ja keittää. Ja niin edelleen. Ja aina se joku on A-killan vapaaehtoinen, joka toimii yhteiseksi hyväksi ja joka ansaitsee tulla huomatuksi. ”Kiitos, ihan mahtavaa, että hommaat meille aina kahvit tänne. Kahvikupin äärellä juttu luistaa niin hyvin.”

Riittävä perehdytys ja hyvä tiedonkulku a ja o Konkreettisia jaksamisen apuvälineitä ovat myös perehdytys, selkeä ”toimenkuva”, hyvä tiedonkulku ja koulutukset. On tärkeää kertoa vapaaehtoisille, mitä heiltä odotetaan sekä selventää tehtävään kuuluva valta ja vastuu. Kaikki tarvittava tieto täytyy olla saatavilla automaattisesti, ilman, että vapaaehtoinen joutuu itse asioita etsimään ja selvittelemään. Myös monesta A-Kiltojen Liiton valtakunnallisesta ja alueellisesta koulutuksesta saa eväitä vapaaehtoisena toimimiseen ja tehtävässä jaksamiseen.

Muistettava myös virkistyminen On myös kohtuullista, että vapaaehtoisille tarjotaan virkistymistä − elokuvaliput vapaaehtoiselle avec kerran pari vuodessa tai jotain muuta mukavaa. Voi suoraan kysyä, mistä pienestä muistamisesta ilahtuisit, ja pyrkiä sitten toteuttamaan se toive. Myös huumori on yksi tärkeä ”palkinto” ja porukkaa yhdistävä tekijä. − Ja iloista naurunsorinaa A-killoissa riittää, vaikka vakavan asian äärellä ollaankin.

Tänä vuonna A-kiltatoiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota vapaaehtoisten A-kiltalaisten jaksamiseen. A-Kiltojen Liitolla ei ole tarjota yhtä valmista jaksamispakettia, vaan näkökulma otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja jaksamista tukevia asioita ideoidaan yhdessä A-kiltalaisten kanssa.

Aito välittäminen kannustaa jaksamaan Myös kiinnostus ja huolenpito ovat tärkeitä. On muistettava kysyä vapaaehtoiselta, miten sinulla menee, kuinka voit, vieläkö jaksat ja voinko jotenkin auttaa sinua. Kysyminen ja aito kuunteleminen ovat osoitus välittämisestä ja kannustavat jaksamaan. Hankalien kohtaamisten ja tilanteiden purkaminen luotettavan ihmisen kanssa on äärimmäisen tärkeää. Ihannetilanteessa tarjolla on työnohjausta, mutta käytännössä ehkä usein on tyydyttävä fiiliksien kysymiseen ja lyhyeen sananvaihtoon.

Teksti: Kirsi Mäki järjestökoordinaattori-koulutussuunnittelija A-Kiltojen Liitto ry

4

Vesiposti_1_2022.indd 4

1/2022

3.3.2022 17.32.05

40 vuotta

ihmisläheistä ilmapiiriä Espoossa

Y

hdistyksen juhlavuosi muistuttaa ihmisläheisestä ilmapiiristä. Se on vapaaehtoisten tekemää arvokasta työtä ihmisten hyvinvoinnin tukemisessa Me meille -hengessä.

Vertaistoimintaa ja vaikuttamista Yhdistys on Espoon päihde- ja mielenterveyspalveluissa kolmannen sektorin matalan kynnyksen toimija. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen sote-palveluissa vertaistoiminta on ennaltaehkäisevää työtä päihde- ja riippuvuuksien aiheuttamien haittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen.

Päivätoimintakeskus sijaitsee Vallikalliossa.

Espoon A-kilta Hykaa ry:n 40-vuotisjuhlavastaanotto on valtakunnallisilla A-Kiltojen Liitto ry kevätpäivillä lauantaina 2.4.2022. Paikka on Backbyn Kartano, Espoossa.

Tervetuloa!

Espoon A-kilta Hykaa ry

Kuvassa silloinen Leppävaaran A-klinikan johtaja sosiaalineuvos Ahti Vuorinen. Hän oli myös Espoon A-kilta Hykaa ry:n perustajajäsen. Puhekuplassa: Voihan vinetto, totta se on. Hykaan ihmisläheinen ilmapiiri ulottuu pihalle asti.

#ainakahvia-visa Tiedätkö mistä Espoon A-kilta Hykaa ry:n nimessä oleva Hykaa on lyhenne tai mitä sana tarkoittaa?

Vastaukset kevätpäiville ilmoittautumisen yhteydessä tai vesiposti@a-kiltojenliitto.fi 31.3 mennessä.

Kolme parasta vastausta palkitaan kahvipaketilla Espoon A-killan valitsemana.

Onko A-killassanne ryhmätoimintoja?

Tervetuloa mukaan MIPA-tutkimukseen!

Millaisia vaikutuksia järjestöjen tarjoamiin ryhmätoimintoihin osallistumisella on ryhmäläisten hyvinvointiin, toimintakykyyn ja osallisuuden kokemuksiin? Tätä selvitetään uudessa tutkimushankkeessa, jonka toteuttaa A-klinikkasäätiön koordinoima Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma (MIPA 2.0). Etsimme tutkimukseen A-kiltoja, joissa järjestetään tämän kevään tai syksyn aikana vähintään kuukauden mittaisia suljettuja ryhmiä toipujille tai läheisille. Ottakaa yhteyttä, jos haluatte osallistua tutkimukseen!

Tutkimuspäällikkö Jouni Tourunen, jouni.tourunen@a-klinikka.fi, p. 040 1368 058 Tutkija Sari Jurvansuu, sari.jurvansuu@a-klinikka.fi, p. 046 921 0804 1/2022

Vesiposti_1_2022.indd 5

5

3.3.2022 17.32.14

Villasukat jalkaan ja menoksi!

O

riveden Seudun A-kilta ry oli mukana Villasukkajuoksun SM-kisoissa joukkuesarjassa Orivedellä lauantaina 22.1.2022. Joukkuekisa suoritettiin ihanan aurinkoisessa säässä, pikkupakkasella, Oriveden jäähallin ympäristössä.

Kisamatka joukkuesarjassa oli jokaisen kisakuntoon sopiva lenkki jäähallirakennuksen ympäri, mutta toki villasukissa juokseminen pakkasella tuotti omat haasteensa.

Pahimmilta loukkaantumisilta kuitenkin vältyttiin ja nuorten SM-tason korkeushyppääjä Teemu Laurikainen viimeisenä viestin viejänä auttoi tiimiä nousemaan omassa lohkossaan toiseksi. Myös muut tiimiläiset Emma Eskola, Pasi Isokotamäki ja Lotta Karma tekivät hienon suorituksen paikallisten kannustaessa.

A-Kiltojen Liitto ry:n hallitus aloitti toimikautensa Puheenjohtaja Hannu Gustafsson Varapuheenjohtaja Arto Pasanen* Henkilökohtainenvarajäsen varajäsen Varsinainen jäsen Henkilökohtainen Raimo Parviainen Viljo Pehkonen Raimo Parviainen MattiRanta Ranta Matti Itkonen Matti PasiHeikkinen Heikkinen Jari Mark Pasi Raija Salin Marko Hakkarainen* Raija Salin Satu Peippo Heikki Kankaanpää Satu Peippo IrjaOravisjärvi Oravisjärvi Sinikka Vehkalahti* Irja *Toimikaudelle 2022–2023 valitut

Allekirjoittanut haluaakin kannustaa jokaista A-kiltaa kasaaman ensi vuonna 4-henkisen kisatiimin ja tulemaan paikalle nauttimaan ihanasta kokemuksesta!

Teksti ja kuva: Lotta Karma

AJANKOHTAISTA

A-Kiltojen Liitto ry:n hallitus v. 2022: Raimo Parviainen Arto Pasanen, Irja Oravisjärvi, Viljo Pehkonen, Heikki Kankaanpää, Sinikka Vehkalahti, Satu Peippo, Marko Hakkarainen, Matti Itkonen, Pasi Heikkinen, Raija Salin, Jari Mark ja Matti Ranta. Kuvasta puuttuu puheenjohtaja Hannu Gustafsson. Kuva: Vesa-Pekka Salmivuori

6

Vesiposti_1_2022.indd 6

1/2022

3.3.2022 17.32.20

AJANKOHTAISTA

Jari Mark viettää vapaaaikaansa Imatran A-killassa, toimii vapaaehtoisena lauantaipäivystäjänä ja on Imatran A-killan hallituksen jäsen. –Tänä talvena lumityöt ovat tulleet tutuiksi, hän kertoo.

Hallitusedustajat tutuiksi Jari Mark on 55-vuotias imatralainen. Vuodesta 2021 hän on ollut A-Kiltojen Liitto ry:n hallitusjäsen Itä-Suomen alueelta.

– Olen päihdetoipuja ja helmikuussa tuli viisi vuotta raittiutta täyteen. Vaikka tulinkin nelisen vuotta sitten Imatran Akiltaan alun perin kuntouttavan työtoiminnan ohjaajaksi, on Akiltatoiminta ollut korvaamaton voimavara myös omassa toipumisessani.

Jari on opiskellut tammikuusta 2021 lähtien lähihoitajaksi osaamisalanaan päihde- ja mielenterveystyö. Hänellä on alkamassa nyt keväällä työharjoittelu, jonka hän pääsee tekemään Pajarilan päihdekuntoutumisyksikössä, samassa paikassa, jossa hän itse sai avaimet raittiuteen viisi vuotta sitten. Ympyrä sulkeutuu. – Apua ja motivaatiota olen saanut monelta taholta ja nyt on aika antaa sitä takaisin, Jari kertoo.

Jari asuu avovaimonsa Ullan kanssa, jonka tapasi niin ikään A-kiltatoiminnassa. – Pari vuotta sitten karkauspäivänä mentiin kihloihin - ja sen jopa mieskin voi muistaa, Jari kertoo hymyillen.

1/2022

Vesiposti_1_2022.indd 7

–Voin sanoa, että elän tällä hetkellä elämäni parasta aikaa.

Uskallan nyt katsoa eteenpäin ja todellakin, vaikeuksien kautta voittoon.

Alueensa hallitusedustajana Jari haluaa edistää vuoropuhelua ja tuoda liiton toimintaa tutummaksi. Pehkosen Viljo, pitkäaikainen hallitusedustaja, on auttanut alkuun luottamustoimeen liittyvissä asioissa. – Olen rauhallinen luonteeltani ja haluan perehtyä kunnolla asioihin, näistä ominaisuuksista on varmasti hyötyä hallitutustyöskentelyssä, Jari arvelee.

–Toiveissa on, että tänä keväänä koronarajoitukset eivät vaikuta tapahtumiin ja niissä tärkeisiin kohtaamisiin.

Jarilla onkin ajatuksissa käydä tutustumassa alueensa A-kiltoihin, kunhan tilanne sen sallii.

Teksti: Tuija Tamsi-Lehtinen Kuva: Mikko Putaja

Juttusarjassa tutustutaan A-Kiltojen Liitto ry:n hallitusedustajiin

7

3.3.2022 17.32.25

Katukilta-tiimin Antti on työskennellyt Tampereen A-kilta ry:n Sirkus Fokuksessa (v.2018–2020), Annika on aiemmin työskennellyt A-klinikkasäätiön jalkautuvassa työssä ja Katilla pitkä kokemus Tampereen A-killan etsivässä naistyössä.

Sirkus Fokuksen luomista verkostoista on ollut hyötyä kuin myös siitä, että sairaanhoitajana työskennellyt Annika on monelle kadulla olevista tuttu kasvo. – Maailmaa parannetaan, kun kulttuurihyvinvointia viedään kaikkialle, kertovat tiimin jäsenet innostuneina.

Katukilta ”Päihteitä käyttävien tai päihteettömyyteen

tukea tarvitsevien osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen toiminnallisia taidelähtöisiä menetelmiä hyödyntävän ja jalkautuvan työn avulla.”

Katukilta innostaa toimimaan ja antaa äänen unohdetuille

Katukilta on Tampereen A-Kilta ry:n STEA-rahoitteinen kolmivuotinen hanke (2021–2023), jonka tarkoituksena on tuottaa hyvinvointia ja osallisuutta jalkautuvan taiteen keinoin. Toiminta on suunnattu päihteidenkäyttäjille, päihteettömyyteen tukea tarvitseville henkilöille ja heidän omaisilleen. Palvelut ovat avoimia ja maksuttomia ja niihin voi osallistua anonyymisti. Kohtaamiset tapahtuvat esimerkiksi puistoalueilla, julkisissa tiloissa tai yhteistyökumppaneiden toimitiloissa. A-kiltatoiminnan arvot näkyvät kaikessa meidän toiminnassa.

Arvostava kohtaaminen on kaiken toiminnan perusta Yhteisöllisen taiteen eri muotoja on ideoitu ja ideoidaan yhdessä osallistujien kanssa. – Kiinnostusta esimerkiksi kuva– ja ympäristötaiteeseen, musiikkiin ja teatteriin on. Tälle tavalle ja tässä ajassa kohdata ihmiset, on ollut selkeä tilaus, kertovat Katukilta-tiimin Antti, Annika ja Kati.

innostaa toimimaa ja antaa äänen uno Katukillassa tiedetään, että aito dialogi löytyy luovin keinoin. – Enemmän olisi toimintaan tulijoita, kun on pystytty ottamaan rajoitusten puitteissa vastaan. Nyt odotamme innolla kevättä ja rajoitusten purkua, kertovat Katukilta-tiimin työntekijät.

Katukilta haluaa toiminnallaan osoittaa ihmisille, että elämyksellisyys on asia, josta ei tarvitse luopua päihteettömyyden myötä. Monelle esimerkiksi tanssi on ollut tärkeä ilmaisukeino. Suunnitteilla on päihteettömiä reivejä, joissa Dj soittaa elekrtonista tanssimusiikkia.

Katukillan tavoitteena on viedä kulttuurihyvinvointia kaduille. Suunnitelmissa on muokata Sirkus Fokuksen aikainen vaunu matalan kynnyksen äänitysstudioksi. Kaikilla on mahdollisuus osallistua tekemään videoita ja musiikkia sekä kuvaamaan. Mukana aina myös erilaisia soittimia ja piirtely- ja maalausvälineitä.

8

Vesiposti_1_2022.indd 8

1/2022

3.3.2022 17.32.26

Ensimmäiseksi addiktioksi valikoitui läheisriippuvuus. Tammikuussa 2022 oli ensimmäinen tapaaminen ja syksyllä 2022 mahdollisesti olisi valmis. Kyseessä prosessi, jossa hyödynnetään taiteen eri muotoja. Prosessiin liittyy osallistava valokuvaus. Valokuvat tulee ottamaan palkittu valokuvaaja Juhamatti Vahdersalo. Tästä suunnitelmissa näyttely.

imaan n unohdetuille

– Me Katukilta-tiimissä olemme mahdollistajia ja osallistuvat ihmiset ovat toimijoita.

Yhteistyötä tehdään Keskustorin vanhan kirkon, Tampereen kaupungin, päihdetyön toimijoiden, oppilaitosten, Arttelissa toimivien järjestöjen ja kaikkien kadulla kohdattujen ihmisten kanssa.

Lisätietoa: www.katukilta.fi

Teksti: Tuija Tamsi-Lehtinen Kuvat: Katukilta

–Ryhmissä ikäjakauma on noin 30–50 vuotta, kadulla kohtaamme ja tavoitamme selkeästi nuorempaa porukkaa. Osa ei pysty osallistumaan pelkotilojen takia ryhmiin ja tarvitsee enemmän yksilökeskusteluja. Katukillasta ohjataan myös palveluiden piiriin.

”Meidän toiminnassa ei oo mitään tabuja, eikä meiltä saa tabuja,” Antti kertoo.

Kööri tekee addiktioista taidetta Tammikuusta alkaen Katukillan toimintaan osallistujista on muodostunut Kööri, ryhmä joka naamioteatterin keinoin tuottaa kuvakollaasia, jonka kantavana teemana on addiktio. Se tulee pohjautumaan Leonardo Da Vincin Viimeinen ehtoollinen -teokseen, joka kulkee Köörissä nimellä Viimeinen ateria.

Myös Keskustorin Vanha kirkko on mukana tässä.

1/2022

Vesiposti_1_2022.indd 9

Elokuusta 2021 Katukilta-tiimin tukipisteenä ja ryhmien kokoontumispaikkana on toiminut Mustalahdenkatu 22:ssa sijaitseva Artteli-kumppanuusyhdistys.

9

3.3.2022 17.32.36

Kuvatyöskentely luo tilaa omien tunteiden ja unelmien tunnistamiselle ja arvostamiselle.

Valoa elämään naisten vertaistuellisesta toiminnasta

O

lemme kokeneet, että avun hakemisen kynnys on naiselle korkea. Olemme sisäistäneet jo nuorena vaatimuksen pärjäämisestä esimerkiksi äitinä, puolisona tai työntekijänä. Pärjäämisen pakkoa lisää stigman eli häpeäleiman pelko.

”Kun olin pikkutyttö, äiti sanoi minulle, ettei ongelmista pidä puhua ulkopuolisille.”

Kun arki luhistuu Sisukkaan naamion takana ongelmat syövät voimavaroja. Lopulta havahdumme siihen, että addiktiot sekä psyykkiset, fyysiset, sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat lyövät ylitse hyökyaaltona. Hyväksi uskoteltu arki hajoaa. Oman hyvinvoinnin kustannuksella pärjääminen säteilee myös läheisiin – juuri heihin, joita halusimme pärjäämällä suojella.

”Tykkäsin työstäni ja menestyin siinä.

Kompastuskiveni oli se, että tukiverkkoni romahti. Aloitin vahingoittavan suhteen.” ”Tulin sekakäyttäjäksi salakavalasti, kuin vahingossa.” ”Viihdyin työssäni, mutta sitten jouduin eläkkeelle. Jos ei ole eläkkeelle jäädessä muuta, jää tuuliajolle.” ”Oireilu romahdutti arkeni, syöksyin syvään kuiluun.” ”Se oli pelkkää selviytymistä.” ”Kuulun seksuaaliseen vähemmistöön. Häpesin erilaisuuttani. Kun otin päihteitä, tunsin olevani enemmän samanlainen kuin muut.”

”Tuntui, että kukaan ei voi ymmärtää tilannettani.”

Turvallisuutta ja hemmottelua Nainen on vertainen toiselle naiselle jo sukupuolestaan käsin. On asioita, joita vain naiset kokevat. Naiserityisessä toiminnassa viivähdetään naiseuden myötätuntoisessa taikapiirissä jakamalla kokemuksia ja tunteita.

Ehkä vielä suurempi merkitys vertaisuudella on silloin, kun on koettu samankaltaisia tuskallisia elämänvaiheita tai ulkopuolisuutta jo pienestä pitäen verrattuna toisiin tyttöihin ja naisiin.

Naisten vertaisryhmissä voi kokea erikoista turvallisuutta. Naiset puhuvat omissa tapahtumissaan nimenomaan itsestään: arjestaan, pettymyksistään ja unelmistaan. Toisten kuunteleminen helpottaa, antaa suhteellisuudentajua.

”Hienointa on huomata, että en ole yksin, vaan myös muut kokevat vastaavaa.” ”Ryhmissä saan paljon jotain sellaista, jota en vaadi tai odota. Se jokin avautuu toisten kohtaloista ja selviytymistarinoista.”

Toipumisessa ulkonäkökysymykset ja hemmottelun kaipaus eivät ole pinnallisia aiheita nekään. Hemmottelun salliminen itselle voi olla aluksi vieras, jopa kipeä ajatus, mutta hemmottelu lisää kauneudentunnetta ja itseluottamusta hoitaen rikkoutunutta minäkuvaa.

10

Vesiposti_1_2022.indd 10

1/2022

3.3.2022 17.32.39

Yhdessäoloa sanoin ja sanoitta Naisilla on suuri tarve ymmärtää itseään ja toisiaan. Kaipaus voi kuitenkin olla meissä niin vanhaa, että se on sanatonta. Äänimaljat, hiljainen keskittyminen värittämiseen, kuvien katseleminen ja rentouttava venyttely ovat esimerkkejä sanattomasta hoitavasta toiminnasta, joka on samalla hyväksyvää läsnäoloa yhdessä.

”Unelmakartan äärellä olen rauhoittunut ja kokenut vahvistumista.”

Toisaalta naisten ryhmässä kuullut sanat voivat koskettaa vahvasti. Mieleen voi jäädä kaikumaan toisen naisen lausuma tai yhdessä ääneen lausuttu vakuutus: Sinä ansaitset kaiken hyvän.

”Tämä lause pitäisi laittaa kotona jääkaapin oveen.” ”Olen saanut toisilta naisilta tukea, kuten kauniita sanoja. Kauniiden ja lempeiden sanojen merkitys on syvällinen.”

On kivaa kokoontua isommallakin porukalla juhlistamaan naiseuden valoa ja iloa. A-kiltanaisten yhteiset hyvinvointitapahtumat ovat olleet juhlapäiviä, joiden päättyessä on jäänyt haikea olo. Mitä minulle juuri nyt kuuluu -kierros kuuluu useimmiten toipujanaisten tapahtumiin. Kauneus – täytekakut, suklaa, kukat ja kynttilät – ovat tärkeitä. Ja ennen ne kaikkea kauniit sanat, joita sanotaan toisille.

Ikä menettää toipujanaisten yhteisöllisyydessä merkityksensä. Nuorempi nainen voi sanoa rohkaisevan sanan vanhemmalle ja vanhempi voi valaa luottamusta nuoremman mieleen.

”Me havahdumme ja saatamme löytää ratkaisuja eheytymiseen – tuntemattomankin ihmisen elämästä.” ”Kiltanaisten tapahtumaan ensimmäistä kertaa mennessäni ajattelin, että onpahan maailman tylsin asia. Olin ollut pikemminkin hyvä jätkä. Päätin kuitenkin, että annan heille mahdollisuuden.”

”Mielestäni kiltanaiset ovat suvaitsevaisia, älykkäitä ja rohkeita.” ”Nykyään lapseni sanoo: Äiti, mä oon niin ylpeä sinusta.”

”Psyykkinen sairauteni jää hetkeksi taka-alalle ja voin hengähtää.”

Teksti: Neljä kiltanaista ympäri Suomen Koostaminen ja kuvat: Helsingin A-Kilta ry

1/2022

Vesiposti_1_2022.indd 11

11

3.3.2022 17.32.39

TOIPUMISTARINA

Nimeni on Vellu

Ja olen raitistunut alkoholisti Lapsuus ja teini-ikä

M

eitä on kaikkiaan viisi sisarusta, joista minä olen toiseksi nuorin. Me neljä vanhinta sisarusta olemme syntyneet kahden vuoden välein, mutta ikäeroa minun ja pikkusiskon välillä on 11 vuotta. Lapsuuteni oli äidin sairauksien riivaama. Äitini sairasti lyhyen elämänsä aikana mm. skitsofreniaa, keuhkosyöpää ja alkoholismia. Äitini ei ollut elämässään kuin pieniä hetkiä työelämässä, joten melkein koko lapsuuteni reissutyössä kulkeneen isäni vastuulle jäi omakotitalon lainan maksaminen. Talo oli isälle kunnia-asia, onhan hän suurten ikäluokkien “työtä pelkäämätön” mies. Isäni reissutyö oli perheen kannalta tragedia, koska isä ei ollut elämässämme läsnä kuin lomina ja satunnaisina viikonloppuina.

“Oli paljon aikoja, jolloin äidin mielen sairaus ei ollut hoitotasapainossa. Skitsofrenia, psykoosit ja itsemurhayritykset olivat lasten silmille pelottavaa katsottavaa, koska ihminen johon lapsen täytyisi pystyä turvautumaan, olikin usein se, jonka käytöstä jouduimme eniten pelkäämään.” Äidissä oli myös toinen puoli, hän joka rakasti lapsiaan ja huolehti meistä parhaan kykynsä mukaan. Tietojeni mukaan äitini sairastui skitsofreniaan odottaessaan isosiskoani. Äidin sairaus traumatisoi koko perhettä. Isäni väsyi avuttomuuteensa ja alkoi käyttämään runsaasti alkoholia. Opin vihaamaan jo varhaisessa lapsuudessa alkoholia, koska näin läheltä miten paljon se voi muuttaa ihmisen persoonallisuutta.

Pienen pojan roolimallini olivat isoveljeni ja amerikkalaisten toimintaelokuvien näyttelijät. Muistan kuinka halusin olla yhtä kova “mies” kuin punttisalia, nyrkkeilyä ja karatea harrastaneet neljä ja kuusi vuotta vanhemmat isoveljeni. Kasvoin maailmassa, missä itkeminen oli miehen heikkoutta. Äidin sairaus aaltoili paljon ja alkoholi tuli vuosien varrella mukaan yhä enemmän kuvioihin. Me lapset jouduimme aikuistumaan aivan liian nuorina; etenkin minun ja kaksi vuotta vanhemman isosiskon vastuulle jäi yhä enemmän pikkusiskon hoito.

Kahdeksas luokka oli ehkä dramaattisin vaihe lapsuudessani. Kotiasiat painoivat niskassa ja alkoholinkäyttöni oli muuttunut 12-vuotiaana alkaneista keskikaljakokeiluista lähes joka viikonloppu vedettyihin koviin känneihin. Kännissä olemisesta tuli jo nuorena minulle pakopaikka todellisuudesta, missä oli helppoa “nollata” murheita. Äidin mielenterveys- ja päihdeongelma menivät entisestään alaspäin ja sosiaaliviranomaiset alkoivat ensimmäistä

12 TP

Vesiposti_1_2022.indd 12

1/2022

3.3.2022 17.32.44

Juomistyylini oli nuorena “kaikki tai ei mitään.” Ehkä pysäyttävimmän kokemuksen tästä tyylistä koin, kun olin tyttöystävän kanssa talvisena iltana hampurilaisella Carrolsissa.

Pääsin baareihin helposti sisään ikäistäni vanhemman olemukseni ansiosta ja silloin oli Oulussa etenkin nuorison suosima Ravintola Rockoff, missä olin edellisiltana juonut paukkuja kaksin käsin ja valoni olivat jossain vaiheessa sammuneet.

kertaa puuttua tosissaan meidän perheen asioihin. Asuimme sen vuoden aikana äidin ja siskojen kanssa viikkokausia ensi- ja turvakodissa, missä aloin oireilemaan entistä voimakkaammin.

Vanhemmat veljet pärjäsivät ainakin iän puolesta jo ja olivat muutenkin jo väsyneitä siihen touhuun.

Muistan, että minulla oli voimakas vihan tunne sosiaaliviranomaisia kohtaan, koska halusin suojella perhettäni ja etenkin pikkusiskoani viimeiseen asti. Olotilani oli kuin viritetyllä pommilla, minulla oli tuolloin tapana purkaa pahaa oloani hakkaamalla lyhtypylväitä ja punnertamalla paljailla rystysillä asfaltilla. Kipu helpotti sisäistä tuskaa.

“Aloin mokailla myös itse juttuja. Hakeuduin usein päihtyneenä tappeluihin ja löysin kovan jätkän imagosta itselleni turvasataman, missä sain kavereilta kunnioitusta ja tytöiltä huomiota. Se oli kuitenkin luontoni vastaista, koska enhän minä oikeasti ollut sellainen, että halusin satuttaa ihmisiä.”

Tästä ei mennyt kauan, kun olin jo huostaanotettuna. Sijoitus kesti kutakuinkin yhden lukukauden. Se oli jälkeenpäin ajateltuna parasta mitä siihen saumaan olisi voinut tapahtua, koska sain aikalisän itselleni perheen huolista ja nauttia vielä kerran siitä, miltä tuntui olla lapsi. Äitini oli pitkän jakson laitoshoidossa ja vanhempani erosivat. Äitini kuitenkin kuntoutui ja palasin hänen luokseen asumaan, mutta pikkusiskoni otettiin pysyvästi huostaan. Tämä prosessi jätti minuun pysyviä kaunoja yhteiskuntaa kohtaan, koska minkäänlaista jälkihoitoa minä tai vanhemmat sisarukset emme saaneet näiden tapahtumien jälkeen ollessani 15-vuotias. Teini-iän loppupuoliskolla aloin oirehtimaan äidin sairauksia ja lapsuudentraumoja ahdistuneisuushäiriöllä ja toistuvilla paniikkikohtauksilla. En kuitenkaan koskaan mennyt hakemaan apua, vaikka tunnetila oli usein helvetillinen.

1/2022

Vesiposti_1_2022.indd 13

Siinä hampurilaista syödessä Carrolsiin tuli helluntailaisia osoittelemaan minua, sanoen: “Tuo on se!, tuo on se!” Kyselin ihmeissäni: “Mistä nyt on kyse?” Nämä helluntailaiset kertoivat, että he olivat edellisyönä vieneet minut autolla kotiin, kun olivat sattumalta bonganneet kahden aikaan yöllä Intiön metsässä, lumihangessa takki auki ilman pipoa ja hanskoja nukkuneen, tummaan takkiin pukeutuneen hahmon. Ulkona oli tuona yönä pakkasta yli 20 astetta. Helluntailaiset kertoivat, että he tunnistivat samanlaisesta takista minut. En voinut uskoa tätä, joten he pyysivät katsomaan taskujani ja sanoivat, että sieltä löytyy todisteet. Tyttöystävän ja minun ihmetykseksi povitaskusta löytyi todisteita iso nipullinen ja niissä luki: “Jeesus pelastaa!”

Lapsuuteni ei kuitenkaan ollut pelkästään traaginen, siihen mahtui mukaan myös onnellisuutta, mitä elämääni toivat etenkin sisarukset, kaverit ja harrastukset. Etenkin urheilussa pärjääminen oli tärkeää nuoren pojan itsetunnolle. Uskon, että myös parhaat ystäväni Pikkis, Haukka, Tomi, Saka, Janne ja Marco olivat tärkeässä osassa siinä, että jaksoin sitä äidin sairaushelvettiä vaikeimpina aikoina. Perheasioista ei kavereiden kesken paljon siinä iässä puhuttu, mutta he olivat aina läsnä ja heihin pystyi luottamaan. Nämä ystävät ovat säilyneet elämässäni jo yli 30 vuotta.

Ylivoimaisesti tärkein yksittäinen ihminen vaikeasta lapsuudesta selviämisessä on ollut 16-vuotiaana löytynyt pitkäaikainen elämänkumppani. Rakkaus rauhoitti minua ja toi tasapainoa perheen ulkopuoliseen elämään. Vaikka tiet veivät meidät erilleen muutamia vuosia sitten, olemme edelleen ystäviä ja ymmärrämme varmasti vieläkin yhteisen kasvutaipaleen kautta toisiamme paremmin kuin kukaan muu.

Rimpuilemalla kohti aikuisuutta Äitini kuoli keuhkosyöpään vuonna 2001, minä olin tuolloin 24-vuotias. Tunsin suurta surua äitini poismenosta, mutta myönnän kyllä, että tunsin myöhemmin myös helpotusta, koska henkisesti raskaita vuosia oli jo jatkunut niin kauan.

Nuoruudesta selvisin ihme kyllä hengissä, mutta koko aikuisuuteni on ollut näiden rikkinäisen haavojen korjaamista.

Päihteiden käyttö oli vielä reilu parikymppisenä viikonloppupainotteista, mutta mitä lähemmäs kolmeakymmentä ikävuot-

13

3.3.2022 17.32.44

ta tulin, niin sitä enemmän myös viikolla ryyppääminen tuli mukaan kuvioihin. Myös kannabiksen viihdekäyttö alkoi tulla tavaksi.

mään psyykkisiä oireita. Uskon kuitenkin, että on terveellisempää kokea ahdistusta traumaattisesta lapsuudesta kuin, että en oireilisi siitä ollenkaan.

“Tiedostin kyllä juhlivani paljon, mutta juominen ei kuitenkaan vielä hirttänyt koskaan pahemmin kiinni eivätkä krapulatkaan olleet mitenkään infernaalisia.

Henkisesti jatkuva juhliminen alkoi kuitenkin nakertamaan. Olin kohta kolmekymmentävuotias, takana vuosia työttömyyttä, pätkätöitä, keskeytyneitä opintoja, velkaantumista ja juhlimista rahoitti useimmiten elämänkumppani. Itsetunto alkoi olemaan aika romuna etenkin, kun peilistä takaisin katsoi kaikkea muuta kuin entinen urheilijanuori.”

Traumojen käsittelyssä olen löytänyt syyn käytökseeni ja päihdeongelmiin äidin sairaudesta. On ollut helpompaa hyväksyä menneisyys, kun pystyy hyväksymään sen tosiasian, että rakas ihminen ei ole voinut sairaudelle mitään. Sen sijaan yhteiskunnan puuttumattomuus perheemme asioihin 1980-90 -lukujen Suomessa puistattaa minua vieläkin ja on muokannut minusta sellaisen ihmisen, mikä tänä päivänä olen.

Vähän kolmenkympin jälkeen lähdin opiskelemaan koneistajaksi ja melkein heti perään jatkoin vielä cnc-koneistajan ammattitutkintoon. Vaikka käsillä tekeminen onkin kiva, niin valitettavasti tämä metallintyöstö ei ollut henkisesti yhtään minun maailmaani. Ajattelin, että tarvitsen työn missä on enemmän sosiaalisuutta, koneiden ja stressaavan metelin tilalle.

Jälkeenpäin olen ajatellut, että alkoholin käyttö ohjaili tätä päätöstä, koska sillä hetkellä minusta ei ollut normaaliin työelämään, kun ryyppyreissut alkoivat venymään aina maanantain puolelle.

Alkoholin suurkulutuksesta päihdeongelmaan Minulla on ollut kaksi erilaista vaihetta päihteiden ongelmakäytössä. Ensimmäinen on nuoruuden päihteiden käyttö, mikä oli omalla kohdallani itsetuhoista juomista ja aggressiivista käyttäytymistä. Toinen vaihe on aikuisiän alkoholin suurkulutuksesta pikkuhiljaa kehkeytynyt päihdeongelma.

Elettiin vuotta 2014, kun menin hakemaan ensimmäistä kertaa tähän toisen vaiheen ongelmaan apua, mutta en tietenkään lääkärille sanonut, että alkoholiongelmaan vaan unettomuutteen. Niihin aikoihin juopottelua minulla seurasi aina unettomuusjakso, mutta siinä elämänvaiheessa minun oli vielä mahdotonta myöntää edes itselle todellista ongelman aiheuttajaa.

Sain kuitenkin terapiajakson ahdistuneisuushäiriön hoitoon ja juttelin ammattilaisen kanssa ensimmäistä kertaa lapsuudestani. Sillä hetkellä tuntui ettei niistä käynneistä ollut minulle mitään hyötyä, mutta näin jälkeenpäin olen ajatellut, että se edesauttoi ainakin siinä, että opin puhumaan monista vaikeista asioista täysin ventovieraalle ihmiselle.

Aloin käymään terapiajakson aikoihin myös kuntosalilla aiempaa aktiivisemmin ja krapulan pelossa elämääni tuli myös satunnaisia täysin raittiita viikkoja. Toki liikunnalla oli myös suuri merkitys siihen, koska ymmärsin hyvin sen, että yli kolmikymppisenä rankka ryyppääminen ja tavoitteellinen kuntosalilla treenaaminen eivät olleet enää mitenkään realistinen vaihtoehto. Lopulta kuitenkin ryyppyputki aina vaan rysähti päälle ja taas se oli sitä palasten keräämistä kokoon.

Kun olin aikani uinut taas syvissä vesissä ja noussut hengittämään maanpinnalle, minusta tuntui välillä siltä, että selvinpäin minulla oli jopa ihan kiva ote elämästäni. Sitten astui sattuma mukaan kuvioihin, kun menin työkkäriin kyselemään palkkatukipaikkoja. En täyttänyt kuitenkaan heidän palkkatuelle asetettuja kriteerejä, koska työttömyyttä oli vain alle vuosi takana. Kai he aistivat jotain hätää minussa ja tarjosivat tilalle kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Olin aluksi epäröivä asian suhteen, mutta ajattelin kuitenkin lähteä, koska olihan siinä jotain taloudellista hyötyäkin mukana.

Työtoimintapaikaksi valikoitui Oulun A-kilta ry, jonka vastaavalla ohjaajalla oli takanaan pitkä raittius kovista huumeista. Hän oli tärkeä esimerkki itselleni ja aloin miettimään, että jos kerta hänkin pystyy iloisella naamalla olemaan irti huumeista, niin miksipä minäkin en pystyisi olemaan ilman viinaa.

Vapaaehtoisuutta yhtään väheksymättä, tuskin olisin ilman hänen esimerkkiä ja ammatillista osaamista jäänyt mukaan A-killan toimintaan. Sen verran “vieraalta maalta” toiminta aluksi tuntui.

“Pohjakosketuksen koin vuonna 2016. Tuona kesänä minulla oli kaksi rankkaa ryyppyputkea, joista viimeisellä reilun kahden viikon reissulla valvoin viisi vuorokautta yhtäjaksoisesti. Jälkitila oli kuin Jaakko Tepon laulusta, missä kylän kovin ryyppyukko toisella hetkellä toivoi kuolevansa ja toisella hetkellä pelkäsi kuolevansa. Olin hyvällä matkalla kohti juoppohulluutta, aivoni seikkailivat jossain todellisuuden ja epätodellisuuden rajapinnassa.”

Ahdistuksesta en ole päässyt kokonaan eroon, enkä usko että tulen koskaan pääsemäänkään. Olen kuitenkin valinnut lääkkeettömän linjan ja pyrkinyt muilla keinoilla lievittä-

14

Vesiposti_1_2022.indd 14

1/2022

3.3.2022 17.32.44

Päivä kerrallaan Viimeisestä reissusta selviämiseen meni useita kuukausia ennen kuin tunsin olevani jälleen oma itseni. Lupasin itselleni, että alan hoitamaan tätä sairautta kaikilla mahdollisilla keinoilla. Viimeisen ryypyn olen ottanut samana kesänä 14. elokuuta. Oli onni, että olin jo päässyt sisään A-kiltatoimintaan ja tiesin uusien kamujen kautta mistä hakea apua päihdeongelmaan. Raitistumisen alkutaipaleella kävin vieläkin päivittäin Oulun A-killalla kuntouttavassa työtoiminnassa ja iltaisin aloin kiertämään erilaisissa vertaistukiryhmissä. Tähän päälle treenasin salilla useita kertoja viikossa sekä kävelin ja pyöräilin melkeinpä muun ajan, jota en nukkunut.

Alkoholin ja kannabiksen käyttöä ei ole tullut ajateltua enää vakavasti moniin vuosiin ja olen kasvanut yli päihteiden tuoman fiiliksen haikailusta. Koen, että raittius on nykyisin vankalla pohjalla ja uskon siihen, että tulevaisuudessakin olen Akillan toiminnassa mukana.

Työuraan liittyen minulla on vielä opiskeluihin liittyviä haaveita. Se onkin ehkä ainoa asia, mikä on harmittanut näissä “hukatuissa vuosissa”, koska lapsena en saanut tasavertaista mahdollisuutta opiskella ja nuorena kävi niin, että kaikki muut kirjat kiinnostivat minua aina paljon enemmän kuin oppikirjat.

Reilun puolen vuoden päästä tämä “raittiusrumba” alkoi minua toden teolla väsyttämään. Olin tässä vaiheessa päässyt palkkatuella Oulun A-killan asumisyksikköön töihin ja aloin samalla tekemään vielä tämän päälle muuttofirmassa keikkoja. Elin hektistä, erittäin ristiriitaista aikaa ja tajusin, että nyt oli pakko luopua jostain.

Tämän tiiviin erilaisten vertaistukiryhmäkokeilujen jälkeen mukana kuvioissa pysyi Oulun A-kilta. Näiden vuosien aikana olen havainnoinut sen, että A-kilta on paikka, missä kynnys puhua vaikeistakin asioista on erittäin matalalla. Usein vieläkin pysähdyn hämmästelemään sitä, miten avoimesti ihmiset keskustelevat täällä asioistaan. Ehkä parasta on kuitenkin se, että vaikka tekisit elämässä virheitä, niin silti tunnet sydämessäsi, että olet aina tervetullut tänne takaisin. Myös A-killan tarjoama toiminnallisuus on minulle tärkeää. Yhdessä koetut tapahtumat, retket ja liikuntahetket ovat tuottaneet muistoja, jotka jäävät mieleen vuosienkin päähän.

Olin yhdistyksemme hallituksessa mukana useita vuosia ja pyöritin samalla vapaaehtoisena A-killan sosiaalista mediaa, mutta kasvaneiden kiireiden takia jättäydyin näistä tehtävistä viime syksynä pois. Hallitustoiminta oli kokonaisuutena raittiutta tukeva positiivinen kokemus, mitä suosittelen lämpimästi kaikille A-killan toiminnassa mukana oleville.

“Kuntouduin pikkuhiljaa takaisin täysin työkykyiseksi ja opiskelin uuden ammatin sote-puolelta ja valmistuin vuonna 2020. Nykyisin vedän itse Oulun A-killalla kuntouttavan työtoiminnan ryhmää 60 %:n työajalla, jonka lisäksi teen säännöllisesti keikkatöitä ikäihmisten hoivaan, kehitysvammahuoltoon ja päihdepuolella.”

1/2022

Vesiposti_1_2022.indd 15

Elämässä on nyt kuitenkin paljon hyviä asioita verrattuna kuuden kesän takaiseen. Tämän hengenvaarallisen riippuvuussairauden hoitaminen on kaiken keskiössä ja se onnistuu parhaiten olemalla nöyrä sen edessä ystävien tuella, elämänhallinnalla ja käymällä tietysti A-killalla.

Raittiita kevätpäiviä kaikille! t. Vellu

15

3.3.2022 17.32.47

Päiväkeskuksessa tärkeää on vapaa yhdessäolo Sari Jurvansuu, Teemu Kaskela & Jouni Tourunen Mikä matalan kynnyksen päiväkeskusten toiminnassa on kävijöille tärkeää? Mikä liittää kävijät tiiviiksi yhteisöksi? Millaista yhteistyötä päiväkeskukset tekevät ja millaisia haasteita toimintaan liittyy?

Tällaisia kysymyksiä on tarkasteltu Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA 2.0) hankkeessa, johon osallistui myös yksi A-kilta ja sen vapaaehtoisvoimin toimiva päiväkeskus. Tutkimus toteutettiin siten, että hankkeen tutkija osallistui kymmenenä päivänä päiväkeskuksen arkeen ja haastatteli kymmentä päiväkeskuksen toimijaa.

Päiväkeskus on monelle ”varakoti” Päiväkeskuksen toiminta perustui rentoon oleskeluun, jossa arkisella juttelulla, biljardinpelaamisella sekä yhteisellä lounaalla ja kahvittelulla oli suuri merkitys. Toiminnan vapaamuotoisuus oli tärkeää. Moni varsinkin yksinasuvista kävijöistä kaipasi päiviinsä nimenomaan seuraa, ei ohjattuja aktiviteetteja.

Ilman päiväkeskusta moni epäili ”hyppivänsä kotona yksin seinille”.

Päiväkeskuksella oli satunnaisesti poikkeaville erilainen merkitys kuin säännöllisesti osallistuville. Vakiokävijät muodostivat tiiviin yhteisön, jolle päiväkeskus toimi erään haastatellun sanoin ”varakotina”. Päiväkeskuksessa solmittujen ystävyyssuhteiden kautta saatiin apua myös sen ulkopuolella. Moni kävijä sitoutui toimintaan tekemällä vapaaehtoistyötä ja osallistumalla yhdistyksen hallinnollisiin tehtäviin. Tehtävien kasautuminen samoille ihmisille herätti huolta heidän jaksamisestaan.

Myös yhteisesti jaetut arvot, kuten luottamuksellisuus ja päihteettömyys, sitouttivat toimintaan. Luottamuksellisuus tarkoitti esimerkiksi varmuutta siitä, että kerrotut asiat eivät leviä toiminnan ulkopuolelle. Toipumisen kannalta pidettiin tärkeänä sitä, että päiväkeskuksessa ei tarvinnut viettää aikaa päihtyneessä seurassa tai kuunnella päihteidenkäyttöön liittyviä juttuja.

Yhteistyön kautta jäseniä ja resursseja Tarkasteltu A-kilta teki yhteistyötä monen tahon kanssa. Yhteistyön kautta saatiin näkyvyyttä, uusia jäseniä, ruokalahjoituksia ja osallisuutta paikallisten tapahtumien järjestämisessä. Tiiviit siteet A-kiltakenttään vahvistivat yhteenkuuluvuutta, järjestöosaamista ja ymmärrystä yhteisestä arvomaailmasta.

Samalla pystyttiin jakamaan kokemuksia kaikille tutuista yhdistystoiminnan haasteista.

Viime vuosina vahvistunut yhteistyön muoto oli yhdyskuntapalvelun ja valvontarangaistuksen suorittaminen päiväkeskuksessa. Kaupungilla ja sen päihdepalveluilla oli aiemmin ollut merkittävä rooli yhteistyökumppanina, ja toiminta oli nivoutunut vahvemmin osaksi päihdehoidon toipumispolkuja.

Nämä yhteydet olivat viime vuosina heikentyneet.

Kuva A-kiltatoiminnasta kaipaa kirkastamista Riippuvuus kaupungin taloudellisesta tuesta vaikeutti toiminnan suunnittelua ja aiheutti epävarmuutta. Vapaaehtoisvoimin pyöritettävässä toiminnassa ajan ja tietoteknisen osaamisen puutteet hankaloittivat viestimistä ja avustusten hakemista.

Haasteeksi koettiin uusien jäsenten saaminen mukaan toimintaan. Erityisesti nuorten ja naisten kohdalla kynnyksen pelättiin olevan korkea. Keskeinen keino tässä on sen kirkastaminen, mistä päiväkeskuksessa ja A-kiltatoiminnassa ylipäätään on kyse – toiminnasta, joka sopii kenelle tahansa päihteetöntä yhdessäoloa ja yhdessä tekemistä arkeensa kaipaavalle.

Lue artikkeli: Kaskela, Jurvansuu & Tourunen.: Biljardia pienellä porukalla – sitova ja yhdistävä sosiaalinen pääoma paikallisen A-killan toiminnassa. Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 3/2021.

Kirjoittajat työskentelevät A-klinikkasäätiöllä Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmassa (MIPA 2.0).

16

Vesiposti_1_2022.indd 16

1/2022

3.3.2022 17.32.55

TIEDOTE

Addiktiot voivat koskettaa meitä kaikkia 14.2.2022

Addiktiot voivat koskettaa meitä kaikkia. A-klinikkasäätiön A niin kuin addiktio -kampanja rohkaisee haitallisten päihde- ja riippuvuusongelmien kanssa kamppailevia ihmisiä ja heidän läheisiään hakemaan apua ilman addiktioihin liitettyä häpeäleimaa.

A niin kuin addiktio -kampanja rohkaisee hakemaan apua päihde- ja riippuvuusongelmiin ilman niihin liitettyä häpeäleimaa. Addiktiot ovat aikamme elämänilmiö. Addiktiivisuutta tunnistetaan lukuisten erilaisten aineiden ja käyttäytymismuotojen yhteydessä. Esimerkiksi alkoholi, huumausaineet, dopingaineet, rahapelaaminen, digipelaaminen, seksi tai vaikkapa tietynlaisen kehon tavoittelu voivat addiktoida. ”Kun ymmärrämme, että riippuvuudet vaikuttavat meissä samojen kehityskulkujen kautta, oivallamme myös, että addiktiot voivat tulla osaksi ihmisen elämää monella eri tavalla”, sanoo A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhki.

Riippuvuuksilla on samanlaiset syntymekanismit Tänä vuonna julkaistu valtioneuvoston päihde- ja riippuvuusstrategia antaa yhteisiä suuntaviivoja päihde- ja riippuvuusongelmien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi vuoteen 2030 saakka. Strategiassa todetaan, että riippuvuuksilla on samanlaiset syntymekanismit, ne esiintyvät usein samanaikaisesti ja kasautuvat herkästi samoille henkilöille. ”On erittäin tärkeää, että päihteet ja riippuvuudet tunnistetaan omaKsi alueekseen, jolla ihmisten elämää pystytään parantamaan asiantuntevilla toimilla”, Jouhki painottaa.

Vuonna 1955 perustettu A-klinikkasäätiö tunnetaan työstään addiktioiden parissa. Autamme niin erilaisten riippuvuuksien kanssa kamppailevia kuin heidän läheisiään. Palvelut ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Säätiö tekee aktiivisesti myös addiktiotutkimusta.

Kampanjavideota kuljettaa kertosäe Juice Leskisen vuonna 1985 levyttämästä kappaleesta Aamu alkaa A:lla. Laulaja Netta Laurenne on tehnyt kertosäkeestä uuden version kampanjaan. Linkki kampanjavideoon: Kampanjavideo A niin kuin addiktio löytyy YouTubesta.

Lisätiedot: Addiktiot aikamme elämänilmiönä. Toimitusjohtaja Hannu Jouhki p.040 6690 519, hannu.jouhki(at)a-klinikka.fi.

Addiktioihin liittyvät säätiön asiantuntijoiden haastattelut.

Viestintäpäällikkö Minna Hietakangas, p. 050 4727 846 minna.hietakangas(at)a-klinikka.

1/2022

Vesiposti_1_2022.indd 17

17

3.3.2022 17.32.55

Kokemusasiantuntijapankki täytti vuoden

T

ätä juttua kirjoittaessa Vantaan A-killan KAP Vantaan -hankkeessa valmistaudutaan juhlimaan synttäreitä, sillä hankkeessa rakennetun kokemusasiantuntijapankin tilausjärjestelmän aukeamisesta tulee 25.2.2022 kuluneeksi tasan vuosi. Vuoteen on mahtunut paljon käytänteiden luomista, muokkaamista ja kehittämistä, mutta päällimmäisenä on riemu pankin kautta välitetystä noin 400 toimeksiannosta eli kokemusasiantuntijatehtävästä Vantaan kaupungin sotepalveluihin ja -kehittämishankkeisiin!

Kokemusasiantuntijapankin toiminta lähti viime maaliskuussa liikkeelle rauhallisesti. Ennen kesälomia tilauksia oli kertynyt kuutisenkymmentä, mutta syksyllä vauhti kiihtyi ja viimeisellä vuosineljänneksellä ylitettiin jo hankkeen tavoite keskimäärin viidestäkymmenestä kuukausittaisesta tilauksesta.

Kuvio 1. Kokemusasiantuntijapankin toimeksiantojen määrät kuukausittain vuonna 2021

Kokemusasiantuntijapankista on pyritty rakentamaan helppokäyttöinen ja looginen järjestelmä, joka parantaa kokemusasiantuntijoiden saavutettavuutta julkisella sektorilla. Vantaan kaupungin sote-palveluiden henkilöstö voi tilata kokemusasiantuntijoita erilaisiin tehtäviin kotisivuiltamme löytyvän sähköisen tilauslomakkeen täyttämällä, jonka jälkeen kokemusasiantuntijapankin tilauksia käsittelevät hankkeen työntekijät etsivät pankkiin kuuluvien kokemusasiantuntijoiden joukosta sopivan kokemustaustan ja -osaamisen omaavan henkilön.

Tämän lisäksi kokemusasiantuntijapankki maksaa toimeksiannosta työkorvauksen ja laskuttaa sen jälkikäteen Vantaan kaupungilta.

Kuvio 2. Esimerkkejä palvelupaketeista

18

Vesiposti_1_2022.indd 18

1/2022

3.3.2022 17.32.57

Kuvio 3. Kokemusasiantuntijapankin kokemusosaamista

Erilaisista tehtävistä on muotoiltu palvelupaketteja Kokemusasiantuntijapankin tarjoamaa kokemuslähtöistä tietoa ja -osaamista hyödynnetään monimuotoisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelu-, toteuttamis-, arviointi- ja kehittämistehtävissä. KAP Vantaa -hankkeessa erilaisista tehtävistä on muotoiltu palvelupaketteja yhdessä hankkeen kehittäjäryhmään kuuluvien sote-ammattilaisten sekä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Palvelupakettien avulla erityyppisten tehtävien sisällön hahmottamisesta ja korvausperusteista on pyritty tekemään selkeää niin tilaajille kuin kokemusasiantuntijoille. (Kuvio 2. Esimerkkejä palvelupaketeista)

Kokemusasiantuntijapankissa on laajasti kokemukseen perustuvaa tietoa ja osaamista Kokemusasiantuntijapankin osaamispohja on kattava, sillä pankkiin kuuluu yli 40 koulutettua kokemusasiantuntijaa, joilla on monipuolista kokemusta elämän haasteista, sairastamisesta, toipumisesta ja sote-palveluiden käytöstä.

1/2022

Vesiposti_1_2022.indd 19

KAP:n kokemusasiantuntijoita yhdistää valmius ja halu lisätä asiakasosallisuutta ja kehittää palveluita käyttäjälähtöisemmiksi yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Koulutetut kokemusasiantuntijat tietävät, mikä heitä on omassa toipumisessaan auttanut ja osaavat välittää kokemustaan sekä vertaisina sote palveluiden asiakkaille, että asiantuntijajäseninä moniammatillisissa työryhmissä. (Kuvio 3. Kokemusasiantuntijapankin kokemusosaamista)

Koulutettujen kokemusasiantuntijoiden moninaisia tehtäviä Neljäänsataan toimeksiantoon mahtuu monenlaisia tehtäviä, mikä on hienoa, sillä yhtenä KAP Vantaa -hankkeen tavoitteena onkin monipuolistaa kokemusasiantuntijoiden tehtäväkenttää ja osoittaa, että kokemusosaamista kannattaa hyödyntää kattavasti sote-palveluissa. Pankin kokemusasiantuntijat saavat työhönsä valmiuksia koulutuksessamme, jossa korostamme oman kokemuksen muokattavuutta ja käyttämistä työkaluna eri tehtävissä sekä kokemusasiantuntijuuden ja aiemman työn tai opintojen kautta hankitun osaamisen yhdistämistä.

19

3.3.2022 17.32.57

Kuluneen vuoden aikana kokemusasiantuntijat ovat toimineet esimerkiksi ryhmänohjaajina, ammattilaisen työparina asiakastyössä, luennoijina koulutuksissa, osallistuneet kokouksiin ja työryhmiin sekä palvelumuotoiluun, kertoneet omaa tarinaansa niin ammattilaisille kuin vertaisille, testanneet erilaisia kyselyjä ja mittareita, kommentoineet esitteitä ja wwwsivuja, arvioineet digitaalisten palveluiden toimivuutta, fasilitoineet työpajoja, yhteiskirjoittaneet ammattilaisten kanssa tekstejä jne. Onpa pankista tilattu kokemusasiantuntijoita ”mystery shoppaajiksi” puhelinpalveluiden kehittämiseen ja toimimaan kasvoina mielenterveys- ja päihdetyön tiedotuskampanjassa.

Kuvio 4. Kokemusasiantuntijapankin tilausten jakautuminen tilaajatahoittain vuonna 2021

Vantaan asunnottomuuden ehkäisyhankkeessa kokemusasiantuntijat ovat olleet kehittämässä palvelumallia erityisen haastavassa asemassa oleville asiakkaille, joiden kontakti sotepalveluihin on katkennut. Kolme hankkeeseen tilattua kokemusasiantuntijaa ovat luoneet kokemuksiaan hyödyntäen virtuaaliasiakkaan, jolla mallia on pilotoitu. Moniammatillisessa työryhmätyöskentelyssä kokemusasiantuntijoista yksi ottaa vuorollaan virtuaaliasiakkaan roolin ja kaksi muuta havainnoi tilannetta.

Kokemusasiantuntijapankin toiminnan kehittäminen jatkuu Kokemusasiantuntijapankin toiminnan kehittäminen jatkuu hankkeen viimeisenäkin toimintavuonna ja mukaan tulee uusia kumppaneita, sillä kokemusasiantuntijapankin käyttö on mahdollistettu Vantaan sosiaali- ja perhepalveluissa aiempaa useammille palveluyksiköille, esimerkiksi lastensuojelulle ja laatu-, osto- ja valvontayksikölle. Uusien yhteistyökumppaneiden myötä kokemusasiantuntijoiden tehtäväkenttä monipuolistuu entisestään. Myös pankin osaamispohja laajenee, kun KAP Vantaa -hankkeen kevään 2022 koulutuksesta valmistuu jälleen viisitoista koulutettua kokemusasiantuntijaa.

Yli puolet pankin toimeksiannoista on tehty kehittämishankkeissa, joissa työskentely on pitkäjänteistä työryhmäjäsenyyden kestäessä usein koko kehittämisprosessin ajan. Erityisen tiivistä yhteistyö on ollut Vantaan asunnottomuuden ehkäisyhankkeen ja Vantaa-Kerava sote: Asukkaan asialla -kärkihankkeiden: asiakasohjauksen ja neuvonnan kehittämisen, mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisen, perhekeskustoimintamallin kehittämisen ja vastaanottopalveluiden kehittämisen, kanssa.

Vantaa-Kerava sote: Asukkaan asialla -hankkeesta otan esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisen, jonka useissa eri työryhmissä toimii KAP:n kokemusasiantuntijoita. Työryhmien teemoja ovat muun muassa mielenterveysoikeudet, palvelupolut, terveysaseman järjestöinfo pilotin suunnittelu, päihtyneen asiakkaan kohtaaminen poliisin toimesta ja oppaan laatiminen päihteiden käytöstä huolestuneille. Kokemusasiantuntijat ovat tuoneet kehittämiseen laajemminkin palveluiden käyttäjien näkemyksiä, esimerkiksi edellä mainitun oppaan ideat tuotiin suunnitteluvaiheessa kommenteille Vantaan A-killan kävijöille.

KAP Vantaa -hanketiimi

Kirjoittaja: Riikka Hyvärinen toimii hankepäällikkönä KAP Vantaa -hankkeessa, jossa kokemusasiantuntijapankkia kehittää viisihenkinen hanketiimi. Tiimiin kuuluvat keväällä 2022 hanketyöntekijät Katri Salmi ja Samuli Kekki, kokemusohjaaja Helmi Selamo-Rode sekä sosionomiharjoittelijana hankkeessa työskentelevä kokemusasiantuntija Tuomas Ernamo.

20

Vesiposti_1_2022.indd

20

4/2020

1/2022

3.3.2022 17.32.59

Kalamatin majalla pilkkimässä

T

ätä lähemmäksi ei saari mannerta osu. Espoon A-kilta Hykaan saarimökillä Westendin edustalla merialueella voi aistia entisaikojen kalastajaelämää. Kalamatin maja on idyllinen mutta vaatimaton saarimökki, jossa elämää voi viettää onnellisesti tänä päivänä ilman sähkölaskuja. Niin, kun sähköä ei saaressa ole lainkaan. Elämystä kerrassaan, mutta hyvin toimii, vaikka onhan se jokaisen koettava itse ainakin kerran elämässään.

Talvikalastus on jäätävän kivaa. Ainakin niinä talvikausina, kun etelään on saatu kunnon talvi ja jäät kestävät kulkemista.

Kalastaminen on luontotoimintaa, jossa murheet unohtuvat jo siitä, kun käsillä olevat asiat vievät huomion ympäristön lisäksi ja vapauttavat stressiä.

Kalareissua suunnitellessa lähtövalmistelut on jo se juttu.

Fiilistely kuuluu valmistautumiseen. Muistellaan aikaisempia reissuja ja viisaana ei ainakaan samoja virheitä toisteta, kunnes paikan päällä taas huomaa jotain olevan joko liian vähän, liikaa tai ei ollenkaan, eikä sillä ole juurikaan merkitystä.

1/2022

Vesiposti_1_2022.indd 21

Perinteisissä kalakisoissa on yleensä mukavaa. Usein kuulee sanottavan ”hyvä kun lähdin” tai ”oli kiva reissu”.

Majassa oli lämmin tunnelma. Ulkona oli pieni pakkanen eikä juurikaan tuullut. Kamina oli lämmitetty. Se on erikoisen tehokas ja näyttää kiukaalta. Puheensorina täyttää huoneen, kun kokemuksia vaihdellaan, eli tuliko mitään? Hernekeitto ja valmiit voileivät, miten ne maistuvatkin niin hyvin. Päivän päätteeksi palkintopöytä putsataan siinä järjestyksessä, kenellä on suurin saalis ja siten edeten. Pieni jännitys aina ennen tulosten julkistamisista kuuluu asiaan. Nappasin itselleni heijastinvaljaat, just sellaiset oon aina halunnut.

Olipa taas mukava ulkoilupäivä. Hyvä kun tuli lähdettyä!

Teksti ja kuva: Minna Hämäläinen Espoon A-kilta Hykaa ry

21

3.3.2022 17.32.59

LYHYESTI

Adressi on kaunis ele sekä tyylikäs tapa välittää onnentoivotukset tai surunvalittelut Kaikille osallistujille oli aseteltu kukkaset pussiin kotiin vietäväksi. Kuvassa Joensuun A-killan kävijöitä.

Joensuussa A-kilta avoinna joka tiistai

Joensuun A-killassa kertyi kaiken kaikkiaan 30 A-kiltatapaamista vuonna 2021. – Tänä vuonna kokoonnumme joka tiistai klo 17. Kansalaistalolla Torikatu 30:ssa, joensuulaiset kertovat.

Arja-Helena Korhonen avaa ovet ja keittää kahvit valmiiksi. – Usein on leivottu suolaisia ja makeaa.

– Täällä on aina niin lämmin vastaanotto, toteaa järjestökoordinaattori Mikko Putaja.

Teksti ja kuva: Mikko Putaja

Kauniissa A-Kiltojen Liitto ry:n onnittelu- ja suruadresseissa on kannen väreihin sopiva koristenyöri, tyhjä sisäsivu sekä kuori.

A4 kokoisia adresseja voi tilata hintaan 15 euroa /kpl (+ postituskulut) tai ostaa liiton toimistosta, Itsenäisyydenkatu 17 B, Tampere.

Tilaukset: puh. 0400 394 869 sähköposti: toimisto@a-kiltojenliitto.fi www.a-kiltojenliitto.fi

22

Vesiposti_1_2022.indd 22

1/2022

3.3.2022 TP

17.33.03

IN MEMORIAM

Jaakko Räty Iltaa ja yötäkin aikanaan Toiminnallisen ja hallinnollisen A-kiltatoiminnan pitkäaikainen veljemme on siirtynyt joulukuun alussa 2021 tästä ajasta iäisyyteen. ”Kun pääsisi kerran vielä eläissään kokemaan oikean Lapin.” Totesi Jaakko allekirjoittaneelle vuonna 2014. Jaakko on toteamansa jälkeen pakannut autonsa ja tavaransa eräretkelle Lappiin sekä lisäksi ottanut mukaansa muitakin A-kiltalaisia kyytiinsä vuodesta 2015 alkaen. Tuolloin herra arveli: ” Tämä on minun viimeinen reissu Lappiin.” Jaakko on kuitenkin vahvistanut yhteenkuuluvuutta jokaisella järjestetyllä Lapin Elämystapahtumalla tähän saakka.

Jaakko Räty oli tuolloin ulkoiselta olemukseltaan keskimittainen, huolitellusti tilanteeseen pukeutunut ja rauhallisesti liikkuva, hyvä ryhtinen, iäkkäämpi herrasmies. Hänen puheensa oli rauhallista, tasaisesti soljuvaa eli helppoa kuunnella, jopa isällistä. Huomiota herättävin piirre hänessä oli kuuntelemisen taito. Hänellä oli aikaa ja kärsivällisyyttä kuunnella toista ja saada kuuntelija tuntemaan tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. Hänellä oli kyky jakaa empaattisuuttaan kuunnellessaan.

Tuollaisen kyvyn hallintaan täytyy olla keskinkertaista parempi tunteiden tulkki.

Jaakon elämänilosta on kuvaavaa meidän viimeinen puhelinkeskustelumme, Jaakon toteamana: ”On tämä elämä ollut hieno reissu!”

Ilta saapuu hiljalleen, tähdet tuikki toisilleen, kuu kutsuu kulkemaan, nukkumatin maailmaan.

Arto Pasanen

Jaakko Räty toimi sydämellään A-kiltatoiminnan edistämiseksi lukuisissa tehtävissä. Hän oli eri A-kiltayhdistyksissä pitkäaikainen jäsen, perustaja ja luottamushenkilö. Hän toimi myös AKiltojen Liitto ry:n luottamustehtävissä niin hallituksessa kuin koulutusjaostossakin. Hän oli aktiivinen osallistuja A-Kiltojen Liitto ry:n tapahtumiin aivan viime elinkuukausiin saakka.

Jaakon muistoa kunnioittaen A-Kiltojen Liitto ry ja A-kiltayhteisö

1/2022

Vesiposti_1_2022.indd 23

Jaakko Räty oli arvostettu kunniapuheenjohtaja ja aktiivinen järjestöhenkilö viime hetkiin saakka. Hän edisti määrätietoisesti hyväksi kokemiaan asioita yhteiseksi hyväksi ja antoi arvokkaan pitkän kokemuksensa vertaistoiminnan vahvistamiseen etelän alueella. Kun rakas kuoroharrastus jäi sairauden edetessä, niin A-kiltatoiminta oli varmasti henkireikä, joka antoi paljon intoa ja samalla tuotti iloa - myös ympärilleen. Jaska oli kovasti pidetty henkilö. Kun positiivisuutta päivään tuoneet hänen some-päivitykset viimein hiljenivät, jäi suuri joukko ystäviä häntä kaipaamaan. Hyvää yötä Jaska. Lepää rauhassa.

Kaikesta kiittäen – muistosi säilyy.

Minna Hämäläinen hallituksen jäsen, etelän alue A-Kiltojen Liitto ry

23

3.3.2022 17.33.03

VEERAT – Vertaisuudesta toivoa ja työkaluja omaan kasvuun sekä toipumiseen VEERAT-hanke on A-Kiltojen Liitto ry:n ja Maria Akatemia ry:n yhteistyönä toteutettava kolmivuotinen STEAn rahoittama kehittämishanke. Hankkeessa yhdistetään A-Kiltojen Liiton osaamista ja naiserityisen päihdetyön kenttää Maria Akatemialla olevaan ehkäisevän väkivaltatyön osaamiseen.

VEERAT-hankkeen päätavoitteena on kehittää psykoedukatiivinen ja traumasensitiivinen vertaisryhmätoiminnan malli, jonka avulla vähennetään väkivaltaa kokeneiden ja käyttäneiden naisten päihteiden käyttöä, väkivaltaista käyttäytymistä ja heidän kokemaansa väkivaltaa.

Hankkeen ensisijainen kohderyhmä on väkivaltaa kohdanneet tai käyttäneet naiset, joilla on kokemus omasta haitallisesta päihteidenkäytöstä. Lisäksi kohderyhmiä ovat naisten

kanssa työskentelevät sote-alan ammattilaiset ja vapaaehtoiset sekä A-kiltatoiminnassa jo mukana olevat ja uudet vapaaehtoiset ja vertaistoimijat.

Hankkeeseen palkataan kevään aikana projektipäällikkö ja hanketyöntekijä. Tavoitteena on toteuttaa ensimmäiset ryhmäpilotit syksyllä 2022. Myös siirtymistä työntekijä-vapaaehtoinen työparimalliin on tarkoitus kokeilla vielä vuoden 2022 aikana. Kouluttamalla vapaaehtoisia ryhmien ohjaamiseen varmistetaan toiminnan jatkuminen aikanaan myös hankkeen päättymisen jälkeen muun muassa paikallisissa A-killoissa.

Lisätiedot: toiminnanjohtaja Yrmy Ikonen, p. 045 6366 629

TULOSSA

SAVE THE DATE A-kiltaseminaari Turussa 17.6.2022 klo 12.

A-kiltatoiminta on sosiaalinen innovaatio ja se on ollut päihdetoipujien asialla jo 60 vuotta!

Puhetta vertaisuudesta, toipumisesta sekä väliin #ainakahvia ja kakkua.

Kohdataan kesäkuussa Turussa!

A-kiltaseminaari on maksuton.

Tulossa keväällä: Naisten voimavarapäivät 20.–22.5.

Lehtoniemen leirikeskus

Naisjaoston A-kiltanaisille järjestämä tapahtuma, jossa voimaannutaan ja virkistäydytään yhdessä. Hinta 118 €/hlö omin liinavaattein.

Kiltakoutsi -koulutus 2.–5.6.

Peurajärven Iso-Hirvas Nurmes

Peruskurssilla opitaan retken suunnittelusta, varusteista ja turvallisuudesta sekä harjoitellaan käytännön erätaitoja. Koulutusantaa valmiudet toimia kiltakoutsina. Hinta 55€/ hlö omin liinavaattein. Max 16 hlöä.

Lisätiedot: www.a-kiltojenliitto.fi

24

Vesiposti_1_2022.indd 24

1/2022

3.3.2022 17.33.03

Vesipostiristikko

Ristikon ratkaisun löydät www.a-kiltojenliitto.fi » Vesiposti verkossa.

www.sanaris.fi / laadinta Erkki Vuokila, ulkoasu Heli Kärkkäinen

Vesiposti-lehden tilaus- ja palvelukortti Kestotilaus (4 x v.) 15 euroa/ v.

Postimerkki

Tilaan Vesiposti-lehden Tilauksen peruutus Lehden toimitusosoite Nimi Lähiosoite Postinumero -ja toimipaikka Osoitteenmuutos Vanha osoite

A-Kiltojen Liitto ry Itsenäisyydenkatu 17 B 3.krs 33500 TAMPERE

Uusi osoite Postinumero -ja toimipaikka Käsittelemme henkilötietoja henkilötietolain ja tietosuoja-asetuksen mukaisesti.

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset myös puh.0400 394 869 vesiposti@a-kiltojenliitto.fi, www.a-kiltojenliitto.fi

1/2022

Vesiposti_1_2022.indd 25

25

3.3.2022 17.33.04

A-KILTOJEN LIITTO RY Jäsenyhdistykset Anjalankosken A-kilta ry Inkeroistentie 26 46900 Myllykoski puh. 050 9186 538 akilta.anjalankoski@gmail.com Espoon A-kilta Hykaa ry Ajurinkuja 4 02650 Espoo puh.(09) 541 4634 espoonakilta1@gmail.com www.hykaa.fi Etelä-Saimaan A-kilta ry Valtakatu 23 53600 Lappeenranta puh. 050 571 3178 esakilta@gmail.com https://akiltalappeenranta. wixsite.com/esakilta Harjavallan A-kilta ry Samonkatu 6 A 1 29200 Harjavalta puh.044 9252 539 akilta.harjavalta@gmail.com Haukiputaan A-kilta ry Simppulanharjuntie 14 C 5-8, 90830 Haukipudas haukiputaan.akilta@gmail.com Helsingin A-kilta ry Hietakummuntie 19 B 00700 Helsinki p. 040 779 6784 toiminnanjohtaja.marjo@ helsinginakilta.fi www.helsinginakilta.fi Hollolan A-kilta ry Mallasharjuntie 3 15860 Hollola puh. 040 534 6511 hollolan.akilta@hotmail.com https://hollolanakiltary.zyrosite.com Hyvinkään A-kilta ry Sahanmäenkatu 1 05800 Hyvinkää p. 044 0911 812 p. 040 6733 382 Hämeenlinnan Seudun A-kilta ry Iin A-kilta ry Pappilantie 16, 91100 Ii p. 046 9540 815 heikkilamarika1974@gmail.com Iisalmen A-kilta ry Pohjoinen puistoraitti 1 B 8 74100 Iisalmi puh. 045 1859 127 iisalmen.akiltary@gmail.com

Imatran A-kilta ry Kauppakatu 9 55120 Imatra puh. 040 5380 150 akilta.imatra@gmail.com www.akiltaimatra.fi

Kirkkonummen A-kilta ry Pappilantie 1 A 02400 Kirkkonummi puh. 050 4359 884 kirkkonummenakilta@gmail.com

Inkoon A-kilta ry Grönkullantie 52 10210 Inkoo p. 050 4322 957

Kiuruveden A-kilta ry

Joensuun A-kilta ry Kansalaistalo-Kahvila-Soroppi Torikatu 30 80100 Joensuu p. 0400 573 254/ Eija Jyväskylän A-kilta ry Taitoniekantie 14 40740 Jyväskylä puh. 0400 541 365 ali.leinonen@a-kilta.net www.a-kilta.net Jämsänjokilaakson A-kilta ry Kiltakallio Maskulankatu 1 42100 Jämsä puh. 040 8313 173 jamsanjokilaaksonakilta@gmail.com http://personal.inet.fi/yhdistys/ jamsanakilta Jämsän Seudun A-kilta ry Järvenpään A-kilta ry puh. 045 267 2585 akiltajpaa@gmail.com www.kuumakillat.fi Kajaanin A-kilta ry Kainuunkatu 9 87100 Kajaani puh. 044 2925 354 kajaanin.a_kilta@luukku.com Kangasalan A-kilta ry Myllystenpohjantie 4 36200 Kangasala kangasalana-kilta@outlook.com Kankaanpään A-kilta ry Kemin A-kilta ry Ratavartijantie 18 94720 Kemi puh. 0400 889 962 kemiakilta@gmail.com Keski-Lapin A-kilta ry Keuruun A-kilta ry Runkotie 4 G 37 42700 Keuruu puh. 044 7742 700 keuruunakiltary@gmail.com

Kiteen A-kilta ry Koillis-Lapin A-kilta ry Rinnetie 1 98120 Kemijärvi puh. 040 684 1092 koillislapinakilta@gmail.com Kuhmon A-kilta ry Karhunpolku 3 A 88900 KUHMO p. 044 7970 443 kaisa.karhu-harkonen@kainuu.fi Kuopion A-kilta ry Mäkikatu 11 70110 Kuopio puh. 045 1134 245 kuopion.akilta@gmail.com Kuppikunta A-kilta ry Asemakatu 5 B, 70100 Kuopio puh. 045 264 0987 kuppikunta.kuopio@gmail.com www.kuppikuntaakilta.yhdistysavain.fi Kuusamon A-kilta ry Kuusankosken A-kilta ry Kymen A-kilta ry puh. 040 5599 658 Lahden A-kilta ry Vuorikatu 14, 15110 Lahti akiltalahti@gmail.com Laitilan Seudun A-kilta ry Kaukolantie 19 23800 Laitila puh. (02) 851 302 laitilan.akilta@gmail.com www.lailanet.fi/a-kilta

Läntisen Uudenmaan A-kIlta ry Felix Fromin katu 4 10300 Karjaa puh.( 019) 230 768 a-kilta.lantisenuudenmaan@ wippies.fi Marttilan A-kilta ry Härkätie 773 21490 Marttila p. 050 5971 447 akilta.marttila@gmail.com Mäntän Seudun A-kilta ry Koskelankatu 38 35800 Mänttä puh. 0400 551 963 ms.akilta4@gmail.com Nilsiän A-kilta ry Nurmeksen A-kilta ry Nurmijärven A-kilta ry Kuokkalantie 2 01900 Nurmijärvi p. 0500 984 747/ Räty nurmijarvikilta@gmail.com Oriveden Seudun A-kilta ry Koulutie 5 (Lampila-rakennus) 35300 Orivesi p.045 186 5551 akiltaorivesi@hotmail.com Oulun A-kilta ry Hintantie 24 90500 Oulu puh. 041 445 5350 oulun.a-kilta@dnainternet.net Pellon A-kilta ry Pieksämäen A-kilta ry Kirkkotie 3 76150 Pieksämäki puh. 045 1506 322 pieksamaen.a.kilta@luukku.com

Lieksan A-kilta ry

Pohjois-Kymen A-kilta ry Oikokatu 2 B 12 45100 Kouvola puh. 050 5012 466 pohjois-kymen.a-kilta@luukku.com

Lohjan A-kilta ry Immulantie 2 08500 Lohja lohjanakilta2018@gmail.com

Pohjois-Lapin A-kilta ry Koppelontie 1041, 99800 Ivalo puh. 046 6387 672/ A. Pasanen akilta.ivalo@gmail.com

Lopen A-kilta ry Taarintie 3 12700 Loppi loppia.kilta1ry@gmail.com

Porin A-kilta ry Vapaudenkatu 1 28100 Pori puh. (02) 641 6040 akiltapori@gmail.com www.a-kiltapori.fi

Lempäälän A-kilta ry

Porvoon A-kilta ry

26

Vesiposti_1_2022.indd 26

1/2022

3.3.2022 17.33.05

A-kiltatoiminta on päihteetöntä, vapaaehtoisuuteen perustuvaa ja monimuotoisesti toteutettavaa vertaistukitoimintaa päihdeongelmaisille ja päihdetoipujille sekä heidän läheisilleen. A-killat ovat yhteiseltä arvopohjalta toimivia itsenäisiä yhdistyksiä.

Pyhäjärven A-kilta ry Vanha Pyhäjärventie 7 86800 Pyhäsalmi puh. 040 5944 540 pekkaitapalo@gmail.com Raahen A-kilta ry Ravikatu 1, 92150 Raahe puh. 040 593 6266 raahenakilta@gmail.com Ranttilan A-kilta Riihimäen Seudun A-kilta ry Kaivokatu 8 11110 Riihimäki puh. (019) 725 588 riihimaen.seudun.a-kilta.ry@elisanet.fi www.elisanet.fi/riihimaen. seudun.a-kilta.ry/ Salon Seudun A-kilta ry Vaihtoehto 90 ry, Kaivokatu 4, 24100 Salo puh. 0400 725 759

Savonlinnan A-kilta ry Kiesitie 3 57210 Savonlinna p. 050 585 0661 p. 044 547 8361 57210 Savonlinna jouni.metsola@savonlinnanakilta.fi Seinäjoen A-kilta ry Siilinjärven A-kilta ry Sotkamon A-kilta ry Torikatu 1 88900 Sotkamo Taivalkosken A-kilta ry Sairaalatie 8 93400 Taivalkoski p. 050 4338 817 metkutus1@gmail.com Tampereen A-kilta ry Kartanonkatu 4 33820 Tampere puh. 040 7076 669 fax. (03) 223 0899 toimisto@tampereena-kilta.fi www.tampereena-kilta.fi

Itsenäisyydenkatu 17 B 33500 TAMPERE etunimi.sukunimi@a-kiltojenliitto.fi www.a-kiltojenliitto.fi www.facebook.com/akiltojenliittory/ @akiltojenliitto Toiminnanjohtaja Yrmy Ikonen puh. 045 636 6629 @YIkonen Talous- ja hallintosihteeri Tia Helenius puh. 0400 894 602 Toimisto- ja viestintäsihteeri Anna Niemistö puh. 0400 394 869

Tornion A-kilta ry Metsolantie 10 C 19 95410 Tornio puh. 0400 510 436 tornion.akilta@gmail.com

Valkeakosken Seudun A-kilta ry Vammalan Seudun A-kilta ry Vantaan A-kilta ry Jokiniemenkatu 9 01370 Vantaa p. 045 1616 838 Löydöstie 4 (Myyrmäki) 01600 Vantaa toimisto@vantaan-a-kilta.fi www.vantaan-a-kilta.fi

Turun A-kilta ry Pääskyvuorenrinne 1 20610 Turku puh. 0400 632 306 toimisto@turunakilta.fi www.turun-a-kilta.fi Utsjoen A-kilta ry

A-kilta löytyy Facebookista A-kilta löytyy Instagramista

Uudenkaupungin A-kilta ry Liljalaaksonkatu 7 B 23500 Uusikaupunki puh. 0400 959 399 a.kilta.uki@gmail.com Vaasan A-kilta ry Raastuvankatu 28 65100 Vaasa puh.050 3529 296 vaasan.a.kilta@gmail.com https://vaasanakilta.webnode.fi/

Järjestökoordinaattori - suunnittelija (Etelä-Suomi) Anja Sauvolainen puh. 040 689 8367 Järjestökoordinaattori (Itä-Suomi) Mikko Putaja puh. 040 5664 841 Järjestökoordinaattori (Länsi-Suomi) Aulikki Otranen puh. 040 3566 592

Johtavat luottamushenkilöt Puheenjohtaja Hannu Gustafsson puh. 040 7632 075 hanskigustafsson@gmail.com @HannuGustafsson Varapuheenjohtaja Arto Pasanen puh. 045 1077 416 arto.pasanen@a-kiltojenliitto.fi

Järjestökoordinaattori - koulutussunnittelija (Pohjois-Suomi) Kirsi Mäki Kansankatu 53, 90100 Oulu puh. 040 1679 377

Tiedottaja Tuija Tamsi-Lehtinen puh. 040 8668 257

1/2022

Vesiposti_1_2022.indd 27

27 27

3.3.2022 17.33.05

A-Kiltojen Liitto ry Itsenäisyydenkatu 17 B 33500 Tampere

.LK01

MARGINAALISTA SAMANARVOISEKSI

Päihdepäivät verkossa 11.-12.5.2022 Päihdepäivät on Suomen suurin päihdeaiheinen koulutustapahtuma sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, vapaaehtoisille ja asiantuntijoille. Tämän vuoden Päihdepäivät järjestetään kokonaan verkossa.

Tapahtumassa on 16 maksullista seminaaria mm. päihteitä käyttävien vanhempien kokemasta häpeästä, kannabiksesta, päihde- ja mielenterveysoikeuksista sekä vertais- ja vapaaehtoistoiminnan merkityksestä päihdetoipumisessa.

3.5.

Osta liput soitteesta mennessä o t.fi päihdepäivä

E LIV m a stre

www.a-kiltojenliitto.fi

Vesiposti_kansi_1_2022.indd 2

1.3.2022 13.24.22