Vesiposti 2/2021

PÄIHDETOIPUJA- VESI posti JÄRJESTÖN JÄSENLEHTI 2/2021

Yhteistoimintaa sote-uudistuksen jälkeen s. 3

”Järjestöt täydentävät kunnan ja yksityisen sektorin palvelutarjontaa ja heillä on tärkeä rooli kuntalaisten arjessa” s. 7 Vesiposti_kansi_2_2021.indd 3

11.5.2021 12.39.02

VESI posti

2/2021

VAKIOPALSTAT Puheenjohtajalta: 3 Kohti tulevaa KAP Vantaa: 8 Miltä tuntui lähteä mukaan

kokemusasiantuntijakoulutukseen?

AJANKOHTAISTA 4

Esteittä eteenpäin!

5

Luontoliikuntaa kaikille

6

Vähän pidempi autokoulu

7

LUONTOHAASTE 2021: Luontovartti

10

Samin yksi unelmista toteutui

12

MIPA: A-kiltatoiminta on monipuolistunut korona-aikana

14

N Vertaiskoutsina pyrin huomioimaan kaikki ja olemaan läsnä

16

Mitä on digiosallisuus?

20

Virtuaaliset Päihdepäivät

N N

ALUEILTA JA A-KILLOISTA

Kirjoittaja Timo Husu on yksi KAP Vantaa -hankkeen kevään 2021 kokemusasiantuntijakoulutuksen osallistujista. Timolla on pitkä kokemus liiketalouden asiantuntijatehtävistä, mutta tulevaisuudessa hän aikoo keskittyä vähemmän excel-taulukoihin ja enemmän merkitykselliseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa.

Timo odottaa innolla mitä kaikkea uutta ja mielenkiintoista kokemusasiantuntijan tehtävät tuovat tullessaan. S. 7.

17

Vertaistukea läheisille valmiin ryhmämallin pohjalta

18

Lähes 300 kiinnostui Nainen ja rikostausta -webinaarista

19

Kemin A-killan kiltakävelyt toivat yhteisöllisyyttä

19

Halauspakkoko?

N merkityt jutut luettavissa heti lehden ilmestyttyä verkkosivuiltamme www.a-kiltojenliitto.fi

2

Vesiposti_2_2021.indd 2

N

2/2021

4.6.2021 6.57.56

PUHEENJOHTAJALTA

Kohti tulevaa

S

yyskokouksessa 2017 päätettiin A-Kiltojen Liitto ry:n strategiasta, joka linjaa toimintaamme vuoteen 2022. Loppuvuonna ja ensi vuoden aikana käytävää tulevaisuuskeskustelua sekä strategiatyöskentelyä helpottaa jo olemassa olevat linjaukset, joissa huomioidaan A-Kiltojen Liiton historia, edunvalvonta sekä perustehtävä – vertaistoiminta päihdeongelmaisille ja päihdetoipujille sekä heidän läheisilleen.

Nostetaan strategiakeskustelussa esiin myös A-Kiltojen Liitto ry:n kevätkokouksen esityslistalla ollut asia A-kiltalaisesta arvopohjasta ja sen tulevaisuudesta.

MIPA-järjestökyselyn tutkimustulokset toivat esiin, että poikkeusolot rajoitustoimenpiteineen on vaikuttanut monen A-kiltayhdistyksen toimintaan. Joka neljäs vastanneista A-killoista on lopettanut toimintamuotoja. Toimintaa on alettu myös järjestää uudella tavalla. Joka neljäs A-kiltayhdistys oli ottanut käyttöön uusia toimintoja. Voidaan sanoa, että A-kiltatoiminta on monipuolistunut korona-aikana.

Kulunut vuosi on ollut erikoinen ja haluan kiittää kaikkia kiltalaisia kärsivällisyydestä olosuhteiden suhteen. Kesän lämpö valtaa alaa ja niinpä paikkoja availlaan tartuntojen vähetessä, muistetaan kuitenkin, että terveys edellä mennään ja maltti valttia.

Toivotan kaikille terveyttä sekä rauhallista kesää.

Hannu Gustafsson

VESI posti

Päihdetoipujajärjestön jäsenlehti

46. vuosikerta Julkaisija Päätoimittaja Taitto Toimituksen osoite Tilaukset, osoitteenmuutokset ja aineistot

2/2021

Vesiposti_2_2021.indd 3

Ilmestyy 4 kertaa vuodessa: maalis-, kesä-, syys- ja joulukuu (ISSN 1457-814X) A-Kiltojen Liitto ry Tuija Tamsi-Lehtinen Anna Niemistö A-Kiltojen Liitto ry, Itsenäisyydenkatu 17 B, 33500 Tampere vesiposti@a-kiltojenliitto.fi, puh. 0400 394 869 Aineisto seuraavaan lehteen 16.8.2021 mennessä.

Kannen kuva

Mikko Putaja

Painopaikka

Pk-paino, Tampere 2021

3

4.6.2021 6.58.00

AJANKOHTAISTA

Esteittä eteenpäin!

Esteettömyys edistää kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Esteettömyys on saavutettavuuden elinehto. Esteettömyys ei kuitenkaan ole neuvottelukysymys, sitä joko on tai ei ole.

T

ila ei ole esteetön, jos sinne pääsee vaikkapa rollaattorilla ja manuaalipyörätuolilla, mutta ei sähköpyörätuolilla. Kuitenkin esim. verkkosivuilla tai esitteissä on hyvä kertoa millä apuvälineillä liikkuville tila soveltuu. Samoin kannattaa aina kertoa montako rappusta mahdollisesti on ja onko niissä käsijohdetta, tuttavallisemmin kaidetta, toisella puolella vai molemmilla puolilla. Keppejä tai kyynärsauvoja käyttäville tieto on kullanarvoinen.

Esteettömyys ei ole pelkästään sitä, ettei olisi kynnyksiä tai portaita. Esteetön pääsy ja helppo liikkua tarkoittaa samaa kuin rakennetun ympäristön esteettömyys. Se ei yksinään riitä. Tarvitaan myös tiedon ja ennen muuta asenteiden esteettömyyttä.

Rakennetun ympäristön esteettömyys Esteetön ympäristö turvaa pääsyn niin lastenvaunuilla kuin rollaattorilla tai pyörätuolilla.

Jos tai kun eteen tulee jonkun toimitilan hankkiminen, remontti tai tapahtuman järjestäminen, alla olevan taulukon neuvoilla pääsee jo aika pitkälle: • Kynnyksen maksimikorkeus 2 cm • Oven valoaukon leveys vähintään 85 cm (valoaukko tarkoitta oven leveyttä ilman karmeja) • Luiskan kaltevuus 5 % • Kulkuväylän leveys vähintään 0,9 m ja pyörätuolin pyörähdysympyrän halkaisija vähintään 1,5 m • Esteettömän autopaikan leveys 3,6 m Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE:n sivuilta löytää erittäin yksityiskohtaista tietoa rakennetun ympäristön esteettömyydestä. Ohjeistuksen löytää helpoiten, kun googlaa sanat ESKEH kartoitusmenetelmä Invalidiliitto ja klikkaa sieltä sinistä lausetta Menetelmä sisältää kartoituslomakkeet ja -oppaan kartoituksen tekemistä varten. YouTubessa hakusanalla Invalidiliitto ESKE on aiheesta paljon hyviä videoita.

Tiedon esteettömyys Tiedon esteettömyys tarkoittaa, että tietoa on saatavilla eri tavoilla. Verkkosivujen tulisi toimia näkövammaisten ruudunlukuohjelmalla. Se muuttaa kirjoitetun tekstin puheeksi. Esitteitä on hyvä olla selkoversioina tai isotekstisinä. Esite voi toisaalta ollakin pelkästään selkokielinen, siitä hyötyvät kaikki. Tiedon esteettömyydestä ja saavutettavuudesta löytää lisää tietoa osoitteesta https://papunet.net/saavutettavuus Sieltä löytyy myös saavutettavien verkkosivujen opas.

Asenteiden esteettömyys Asenteiden esteettömyys on esteettömyyden ytimessä. Ilman sitä mikään ei onnistu. Eräs julkinen taho teki organisaatiouudistuksen. Asiakaspisteitä päätetiin vähentää tai sisäänkäyntejä muuttaa. Yhdessä toimipisteessä laitettiin esteetön sisäänkäynti takalukkoon, eikä kellään työntekijällä ollut siihen avainta. Asiaa perusteltiin uudistuksen myötä kohentuneella työturvallisuudella. Vammainen henkilö kanteli asiasta.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan sisäänkäynti tuli avata. Organisaatio päätti, että toimipisteestä tulikin jatkossa yksi niistä, jossa ei enää ole asiakasvastaanottoa. Se tarkoitti myös sitä, että kaikki esteettömyyden suunnitteluun ja toteuttamiseen käytetyt varat menivät täysin hukkaan! Rakennuksessa on erinomaisen esteetön sisäänkäynti automaattiovineen sekä mallikas esteetön wc-tila, mutta enää ei ole asiakkaita, jotka niitä käyttäisivät.

4

Vesiposti_2_2021.indd 4

2/2021

4.6.2021 6.58.00

Kuva: Anna Niemistö

Luontoliikuntaa kaikille

A

-kiltatoimintaan kuuluu olennaisena osana luontoon suuntautuva retkitoiminta.

Jokaisella ihmisellä on yhdenvertainen oikeus luonnossa liikkumiseen sekä luontosuhteen luomiseen, ja sen ylläpitämiseen. Esteetön luontoreitti antaa mahdollisuuden luontoliikuntaan ulkoilijan toimintakykyyn katsomatta.

Esteetön luontoreitti

Esteetön työ Sininauhaliitossa Sininauhaliiton Esteetön työ EMPPA tekee vaikuttamistyötä, jotta eri tavoin vammaiset ja pitkäaikaissairaat henkilöt saisivat yhdenvertaisia päihde- ja mielenterveyspalveluja. EMPPA tulee sanoista Esteetön Mielenterveys, Päihde ja Palvelut. EMPPA-työllä on myös omia keskusteluapupalveluja chatissa, puhelimessa ja netissä. Niistä voi lukea lisää www.emppa.fi sivulta. Lisäksi EMPPA tarjoaa järjestöille ja tahoille maksuttomia EMPPAesittelyjä sekä luentoja vammaisuuden kohtaamisesta tai esteettömyyden perusteista.

Sininauhaliiton Esteetön työ EMPPA korostaa, ettei mikään vamma tai somaattinen sairaus säästä henkilöä päihde- tai mielenterveysongelmilta.

Toisaalta pitää huomioida, ettei kaikkea saa selittää vammalla. Mielen huoli on mielen huoli ja riippuvuus on riippuvuus, oli henkilö vammainen tai ei.

Kaikilla on oikeus tukeen ja apuun, eikä apu saa riippua siitä, miten liikkuu, näkee, kuulee tai ymmärtää asioita.

Teksti ja lisätiedot: Pirkko Justander, kehittäjä/EMPPA-työntekijä emppa@sininauha.fi

Esteettömyys ja A-kilta Yllä on esitelty koko esteettömyyskirjo lisätietoineen hyvinkin pikkutarkasti. Ohjeet voivat tuntua suorastaan pelottavilta. Paniikkiin ei kuitenkaan ole mitään syytä. Tämä artikkeli on kirjoitettu siitä näkökulmasta, että jokainen voi siihen tarvittaessa palata ja löytää nopeasti tietoa, kun sitä tarvitsee.

Varsinkin, jos toimitiloja ollaan remontoimassa tai uutta etsimässä, on hyvä ottaa rakennetun ympäristön esteettömyys heti alkuun huomioon, että kaikki voisivat tulla mukaan A-kiltatoimintaan.

2/2021

Vesiposti_2_2021.indd 5

Esteettömällä luontoreitillä on huolehdittu asianmukaisista opasteista, kulkuväylistä ja niiden materiaaleista, valaistuksesta, käsijohteista ja värikontrasteista sekä levähdyspaikoista. Erilaiset vaaratekijät, kuten jyrkänteet, kivikot ja muut hankalakulkuiset ympäristöt on huomioitava, jotta luontoreitti on turvallinen retkeilijän toimintakykyyn katsomatta.

Jos luontoliikuntakohteessa on ulkoilua palvelevia tiloja, myös näiden sisäänkäyntien, palvelutiskien ja saniteettitilojen pitää täyttää esteettömyyden kriteerit. Lisäksi on huolehdittava esteettömistä wc-tiloista ja yöpymismahdollisuudesta.

Luontoliikunnassa korostuu ennakoimisen mahdollisuus. Informatiiviset ja kattavat esitteet sekä luontoreitistä kertovat verkkomateriaalit auttavat esteettömän reitin valinnassa ja luontoretkeen valmistautumisessa.

A-kiltayhdistyksissä luontoretket suunnitellaan yhdessä jäsenistön kanssa, näin myös kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi siihen, että missä kohtaa reittiä sijaitsee laavu ja pääseekö lähelle autolla.

Mukavia retkiä jokaiselle!

Toimitus

Lisätiedot: Metsähallituksen esteettömät luontokohteet: www.luontoon.fi/esteeton/ www.invalidiliitto.fi

5

4.6.2021 6.58.01

A-KILLOISTA

Ajokortin saaja tuoreeltaan 26.11.2020. Kuvan otti ajo-opettaja. – Tänä päivänä, kun aukaisen auton konepellin, huomaan, että niin paljon on muuttunut, etten osaisi itse tehdä mitään, entinen autonasentaja kertoo hymyillen. Nyt oli viime hetket toimia, koska entinen kortti olisi vanhentunut 70-vuotiaana.

Vähän pidempi autokoulu

V

esa-Pekka Salmivuori (68 v.) on hyvä esimerkki siitä, ettei koskaan ole liian myöhäistä toteuttaa haluamiaan asioita. – Olen autojen ja koneiden kanssa pelannut nuoresta lähtien. Vähän toisella kymmenellä peltotöissä ajelin traktorilla. Viisitoistavuotiaana menin ammattikoulun kolmivuotiselle autonasentajalinjalle. Koulussa ajeltiin korjattavia autoja koulun alueella. Kotona maaseudulla ajelin kyläteitä kotiväen autolla, ja tällöin kummisetäni poliisi ammatiltaan tuli varoittelemaan: ”Pitäis olla varovaisempi missä ajelee, saattaa ajokortti siirtyä”.

kuljetusapua aina tarvittaessa. Molemmilla on erilaiset harrastukset ja en halunnut enää ketään vaivata, hän kertoo.

Autokouluun Vesa-Pekka meni jo 17-vuotiaana. – Inssiajo oli heti kun täytin kahdeksantoista. Kouluun ajelin omalla autolla viimeisen koulukevään. Autonasentajalinjalta valmistuttuani minulla oli kotiverstas, jossa myös kaikenlaiset remontit tehtiin.

Vesa-Pekka meni Tiitisen autokouluun kysymään. – No ei tällaista ollut sielläkään ennen tullut vastaan, että kortti on hyllyllä yli neljäkymmentä vuotta. Koska sielläkään ei tiedetty miten tulee menetellä, tiedustelivat he Trafista. Sieltä sain vastauksen, ja ei kun lääkärintodistuksen kanssa tekemään ajokorttihakemusta. Sen jälkeen menin kirjallisiin kokeisiin, ja kun niistä selvisin hyväksytysti, niin sitten oli ajokoe. Ajoin autokoulun autolla sen verran, että sain ajamiseen tuntuman ja samalla autolla suoritin ajotutkinnon.

Sitten viina tuli kuvioihin. – Häivyin aina ryyppyreissuille ja kaikki hommat jäivät. Paloin ratista useita kertoja. Viimein kyllästyin verstashommiin ja autoihin. Kyllästyin niin totaalisesti.

Ajo-oikeuden menetin lopulta vuonna 1980.

Yli 40 vuotta – ja nyt kortti taskussa Muutama vuosi sitten Vesa-Pekalla syntyi ajatus siitä, että olisi mukava ajaa autoa itse ja tehdä omia reissuja. – Olen naisystäväni kyydissä päässyt kulkemaan lomareissut ja saanut muilta

Yllätys oli suuri, kun hän löysi Trafin-verkkosivuilta tiedon, että hänellä on voimassa oleva ajokortti tosin ilman ajo-oikeutta. Vesa-Pekka lähti selvittelemään, mitä hänen pitäisi ensin tehdä, että saisi ajokortin takaisin. Hän oli viimeksi laillisesti saanut ajaa liikenteessä kesäkuussa 1980. – Menin Kotkan poliisilaitokselle ja minulle sanottiin, ettei se kortti ainakaan täällä ole. Sieltä pyydettiin kysymään autokoulusta.

– Raittiina olen ollut noin viisitoista vuotta ja nyt ei tulisi kuuloonkaan, että palaisin entiseen. Raittiina oloajasta suurimman osan olen ollut Kotkassa Kymen A-killan toiminnassa mukana ja siitä yli kahdeksan vuotta A-killan rahastonhoitajana.

Teksti ja kuva: toimitus Vesa-Pekka Salmivuori

6

Vesiposti_2_2021.indd

6

4/2020

2/2021

4.6.2021 6.58.08

LUONTOHAASTE 2021 1.7.-28.8.

Luonto vartti A

-Kiltojen Liitto ry:n toimintajaosto haastaa sinut lähtemään luontoon ja keräämään Luontovartteja viidentoistaminuutin luontokokemuksilla. – Luontoon liittyvälle haastekampanjalle oli selvästi tilausta, kertoo toimintajaoston puheenjohtaja Matti Moilanen.

Kaikki luonnossa vietetty aika kerryttää vartteja 1.7–28.8 kuten esimerkiksi retket lähimetsään, marjastus, puistossa kävely, kalastus, veneily ja uinti.

Luontovartteja voi merkitä yhden kirjaimen päivässä korttiin M = metsässä, V = vesillä, veden äärellä, P = puistossa.

Luonnossa toki saa olla pidempäänkin.

Millaisia ovat haasteen heittäjien luontovartit? Mikä luonnossa olemissa on parhainta? Matti Moilanen ja Toni Vanhala toimintajaostosta jakoivat omat luontohetkensä:

”Metsässä hetken patikoitua, metsän ääniä kuunnellen, hyvän olon kruunaa nuotio sekä nokipannukahvin hyvä tuoksu ja täyteläinen maku."

Toni Vanhala Mustijärven laavu Kangasala

”Luontoretkellä minulla on tapana hakeutua paikkaan, jossa voi istahtaa toviksi tarkkailemaan ympäristöä ja nauttimaan kuksallinen kahvia.”

Matti Moilanen Kakarsberget, Veikkola (Kirkkonummi)

2/2021

Vesiposti_2_2021.indd 7

7

4.6.2021 6.58.13

Miltä tuntui lähteä mukaan kokemusasiantuntijakoulutukse Helmikuussa 2021 alkanut KAP Vantaa -hankkeen toinen kokemusasiantuntijakoulutus on saatu tämän lehden ilmestyessä päätökseen ja kokemusasiantuntijapankkiin on valmistunut uusi kokemusasiantuntijoiden ryhmä. Kevään koulutukseen osallistunut Timo Husu kirjoittaa niistä tunnelmista, joita hänellä oli koulutuksen alkaessa ja miten ne ovat koulutuksen aikana kehittyneet.

H

ain KAP Vantaan -koulutukseen hetken mielijohteesta ja ennakkoasenteella, ettei minua kuitenkaan valita hakijoiden joukosta. Täytin hakemuksen kuitenkin huvin vuoksi. Ajatuksissani heräsi myös pelkoja, että mitä jos minut valitaan niin:

velujen suunnitteluun tarvitaan mukaan ihmisiä, joilla on omakohtaista kokemusta siitä, millaista on, kun koko elämä tuntuu romahtavan, eikä tiedä mistä hakea apua.

Minua jännitti etukäteen paljon, kun sain hankepäälliköltä kutsun haastatteluun, jossa valittiin opiskelijat koulutukseen.

Päätin kuitenkin, että aion olla haastattelussa ihan oma itseni ja kertoa taustastani rehellisesti - kävi miten kävi. Tuntui pelottavalta puhua täysin vieraille ihmisille mielenterveysongelmistani, mutta vastaanotto oli myötätuntoinen ja intuitioni sanoi, että näihin ihmisiin voi luottaa. Kun sain tiedon pääsystäni koulutukseen, se antoi jo pienen kohennuksen itsetuntooni. Ajattelin, että ehkä minusta voi olla vielä johonkin merkitykselliseen ja tärkeään tehtävään.

Ajanko itseni taas loppuun olemalla liian vaativa itseäni kohtaan?

• Täytänkö koulutuksen asettamat vaatimukset?

• Olenko riittävän pitkällä toipumisessani, että voin auttaa muita ja ryhtyä kokemusasiantuntijaksi?

• Mitä jos ahdistus ja masennus palaavat taas?

• Joudunko kestämään paljon stressiä ja jännitystä?

Näiden huolien alla oli kuitenkin pieni toivo siitä, että ehkä tämä voisi olla se juttu, joka auttaisi minua myös omassa toipumisessani. Liiketalouden opinnoissani sekä työssäni olen ollut monenlaisissa projekteissa mukana, joten ajattelin, että ehkä myös sen pohjalta minulla voisi olla jotain annettavaa KAP Vantaan -hankkeelle.

Tietämykseni kokemusasiantuntijuudesta (KAT) oli hyvin vähäistä ennen koulutuksen alkua. Omalla hoitopolullani asia ei ollut tullut vastaan missään vaiheessa, vaikka olin ravannut useiden lääkärien, psykiatrien ja terapeuttien puheilla. Erään vertaisryhmän kautta sain sattumalta tietoa koulutuksesta.

KAT kuulosti juuri sellaiselta toimenkuvalta, jota mielestäni sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan. Tiettyjä asioita ei voi täysin ymmärtää, ellei niitä ole itse kokenut. Vertaistuen voima on suuri, mutta kaikkea ei voi jättää vapaaehtoistyön varaan. Pal-

8

Vesiposti_2_2021.indd 8

2/2021

4.6.2021 6.58.14

ukseen?

Ensimmäiset koulutuspäivät olivat melko raskaita ja olin niiden jälkeen aivan poikki. Koulutuspäivien alussa ja lopussa käydyt kuulumiskierrokset aiheuttivat hermoilua alkuun, kun odotin jännittyneenä, että milloin oma puheenvuoroni tulee ja yritin jotenkin pitää ajatukseni kasassa. Kerta toisensa jälkeen huomasin kuitenkin jännitykseni olevan turhaa ja samalla aloin vapautua turhasta jännittämisestä ja saada lisää itseluottamusta. Toiset oppilaat ja luennoitsijat kertoivat avoimesti omista kokemuksistaan, joista osaan samaistuin vahvasti ja toiset kokemukset olivat minulle täysin vieraita, mutta opin ymmärtämään niitäkin paremmin. Etäaikakaudella myös erilaiset tekniset ongelmat ovat aiheuttaneet ylimääräisiä hikoi-

lua, mutta ajan mittaan opin suhtautumaan niihinkin enemmän huumorilla.

Hämmästyttävintä on ollut huomata miten taitavia kouluttajia, vierailevia luennoitsijoita ja sosionomiharjoittelijoita tässä hankkeessa on mukana. Unohtamatta mahtavaa KAT-opiskelijaryhmäämme. Hyppy kovien arvojen bisnesmaailmasta empaattisten ja kärsivällisten ihmisten joukkoon on avannut silmiäni valtavasti. Tunnen itseni etuoikeutetuksi, kun olen saanut olla mukana tässä KAT-koulutuksessa. On ollut erityisen kiinnostavaa kuulla muiden kokemusasiantuntijoiden tarinoita. Tärkein heiltä oppimani asia on ollut kenties se, että katkeruus ei ole kestävä motiivi SOTE-alan kehittämisessä. Itsekin koen, että monet asiat olisi voitu hoitaa paremmin, kun sairastuin ja olin siitä vielä koulutuksen alussa melko katkera. Muiden ihmisten syyttämisestä ei ole kuitenkaan hyötyä kenellekään ja kaikista vähiten minulle itselleni. Kaikki me teemme virheitä. Tärkeintä on se, miten virheisiin suhtaudutaan ja halutaanko niistä oppia.

Omalta osaltani olen päättänyt jättää kovat arvot ja loputtoman taloudellisen voiton tavoittelun taka-alalle elämässäni.

Aion elää enemmän tässä hetkessä ja niiden arvojen mukaan, jotka tunnen sydämessäni oikeaksi. En aio elää enää kenenkään toisen elämää tai sen mukaan, mitä luulen muiden minulta odottavan. Luotan tulevaisuuteen ja kykyyni jakaa toivoa myös muille ihmisille.

Teksti ja kuva: KAP Vantaa -hankkeen koulutettu kokemusasiantuntija Timo Husu

2/2021

Vesiposti_2_2021.indd 9

9

4.6.2021 6.58.16

Samin

yksi unelmista toteutui

V

esiposti-lehden lukijoille Sami on tullut tutuksi lehdessä julkaistujen runojen kautta. Mutta kuka hän oikeasti on ja mistä hän tekstinsä ammentaa?

Sami Koskinen asuu Hyvinkäällä ja toimii Järvenpäässä Kipinä-nimisessä avokuntoutuspaikassa Vertsinä. Kohta 37 vuotta täyttävä Sami harrastaa kirjoittamisen lisäksi jalkapalloa ja salibandya. Hän on osallistunut myös useampana vuotena FC A-killan toimintaan. FC A-kilta on joukkue, joka koostuu A-kiltatoiminnassa mukana olevista päihdetoipujista ja läheisistä.

FC A-kilta on osallistunut vuosittain muun muassa suopotkupallon ja umpihankifutiksen MM-kilpailuihin.

Alkusysäys kirjoittamiselle Sami kertoo, että käänteentekevä asia hänen kirjallisella urallaan tapahtui silloin, kun hän oli selkä seinää vasten Kankaanpään A-kodissa päihdekuntouksessa. – Elettiin vuotta 2008 ja olin niin lukossa itseni kanssa, että kirjat auttoivat minua käsittelemään asioita. Tuli luettua paljon muun muassa Juice Leskisen ja Tommy Tabermannin tuottamia tekstejä.

– Samalla kun luin, minussa heräsi ajatus, että miksen itsekin voisi kokeilla kirjoittaa ajatuksiani ja fiiliksiäni ylös. Siitä se sitten lähti.

– Oon niin otettu ja hämilläni siitä, että tekstit ovat vaikuttaneet niin moniin ihmisiin, Sami kertoo.

Samaan aikaan päihdekuntoutuksessa oli muusikko, jolle Sami näytti tekstejään. - Hän kannusti minua jatkamaan kirjoittamista. Alkuaikojen tekstit oli aika synkkiä, ehkä ne kertoivat toipumisen vaiheestani, Sami toteaa.

Sami kertookin, että hänelle runojen kirjoittaminen on ollut osa toipumista. Keino purkaa sisäistä maailmaa ruutupaperille. Mutta myös arkisia hetkiä ja tilanteita.

10 TP

Vesiposti_2_2021.indd 10

2/2021

4.6.2021 6.58.17

Ensimmäiset julkaistut runot Sami kertoo alkaneensa julkaista spontaanisti runojaan omassa Facebook-profiilissaan. Ja kun ne saivat positiivisen vastaanoton, hän päätti julkaista niitä lisää. – Toisten iloksi ja toisten päänvaivaksi, Sami toteaa hymyillen.

– Facebookista Vesiposti-lehden päätoimittajakin löysi runoni. Tuijan kysyessä, että haluaisinko julkaista niitä Vesipostissa, olin otettu ja sain siitä lisäboostia kirjoittamiseen, Sami kertoo.

Aika ajoin vuosien varrella Samille on useampi ihminen vinkannut runojen julkaisemisesta koottuna teoksena. Siitä se oma halu ja rohkeus sekä usko itseen pikkuhiljaa kasvoi. – Kun minun piti kirjoittaa erääseen tehtävään tälle vuodelle omia tavoitteitani, laitoin siihen, että runokirjan julkaiseminen.

Sami sanoo olevansa onnekas ja kiitollinen, kun hänen ympärillään on ollut monia ihmisiä, jotka ovat vaikuttaneet unelman toteutumiseen. Kaveripiiriin kuuluvat Nora ja Tommi auttoivat konkreettisesti. Nora auttoi muun muassa oikoluvussa ja Tommin käsialaa on taitto ja kannen suunnittelu. – Nora sanoi, että nää tekstit pitää julkaista, ja hän otti riskin kustantamalla ensipainoksen, Sami toteaa kiitollisena.

Kun Hajatelmia-runoteos tuli painosta huhtikuun lopussa, hän vei yhden teoksista muusikolle, joka oli kannustanut häntä päihdehoidossa kirjoittamaan. Sami on myös lahjoittanut niitä useaan paikkaan, jotka ovat olleet toipumisen matkalla mukana.

Tänä päivänä Nykyisin kirjoittaminen on Samille enemmänkin freestyletyyppistä vapaata ajatuksen virtaa. – Esimerkiksi kun kuuntelen musiikkia, ja joku sana tai melodia kolahtaa, se saattaa synnyttää runon. Pyrin tällä hetkellä vain nauttimaan tästä tunteesta, minkä unelman toteutuminen sai aikaan, tuore esikoisrunokirjailija kertoo.

Sami suositteleekin kirjoittamista hyvänä tunteiden purkukeinona ja päihdetoipumisen edistäjänä kaikille. Nyt Samilla on ollut taukoa runojen tekemisestä, kun on työstänyt Hajatelmia-runoteosta.

Luovuudelle on tilaa myös jatkossa, se on varmaa, kirjoittaminen on osa Samia.

Teksti: Tuija Tamsi-Lehtinen Kuvat: Sami Koskinen

2/2021

Vesiposti_2_2021.indd 11

Kauan odotettu päivä koitti 29.4.2021, kun Hajatelmia-teokset tulivat painosta. Ensimmäinen 50 kpl painos meni päivässä. Toinen painos on tekeillä.

Kyselyt ja tilaukset: kozkinen@hotmail.com

Yksi paljon palautetta saaneista Samin kirjoittamista runoista julkaistiin lehdessä 2/2020 korona-aikana:

”Joku eristäytyneenä kotiin, joku laitokseen, joku ensisuojaan ja jollekin ei löydy suojaisaa paikkaa mihin painaa pää tyynyyn ja saada unta maailmanmenosta pahasta ja hyvästä ja hurjasta.

Dallaa vaan kaduilla ja etsii suojaisaa mestaa mihin voisi hetkeksi levähtää ja kokea hetken turvan tunteen, vaikka se on vaan hetki, joka äkkiä katoaa.”

Lue runo kokonaisuudessaan: https://issuu.com/a-kiltojenliittory/ docs/vesiposti_nakoislehti_2_2020

11 11

4.6.2021 6.58.22

Verkkoympäristöstä on tullut ”uusi normaali” monissa A-killoissa. Tukea on annettu yksilötapaamisissa ja luontoon jalkautumalla. Huoli tuen ulkopuolelle jääneistä on kuitenkin suuri.

A-kiltatoiminta on monipuolistunut korona-aikana

A

-Kiltojen Liitto ry on ollut mukana Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmassa (MIPA 2.0) vuodesta 2015 lähtien. Tutkimusohjelmassa tehdään kyselyjä, joissa tarkastellaan yhdistyskentällä tapahtuvia muutoksia ja ajankohtaisia teemoja. Helmi—maaliskuussa tehdyssä kyselyssä erityisteemana oli koronapandemian ja siihen liittyvien rajoitustoimien vaikutus yhdistysten toimintaan. Kyselyyn vastasi 28 A-killan toiminnanjohtaja tai hallituksen puheenjohtaja.

Joka neljännessä A-killassa uusia toimintamuotoja Koronapandemia rajoitustoimenpiteineen oli vaikuttanut monen A-killan toimintaan. Joka neljäs vastanneista A-killoista oli lopettanut toimintamuotoja. Kasvokkaisista tapaamisista ja ryhmätoiminnoista oli jouduttu luopumaan ja toimipaikkoja oli suljettu osittain tai kokonaan.

Toimintaa oli alettu myös järjestää uudella tavalla. Joka neljäs A-kilta oli ottanut käyttöön uusia toimintoja. Vertaisryhmiä ja muita palveluja oli siirretty verkkoon, samoin kuin koulutuksia, tapahtumia ja seminaareja. Osallistujiin oli pidet-

ty yhteyttä puhelimitse ja erilaisilla viestintäalustoilla. Päiväkeskusten sulkeuduttua ihmisiä oli ohjattu palveluihin yksilötapaamisissa. Tapaamisia oli järjestetty aiempaa enemmän ulkotiloissa ja luontoon jalkautumalla.

Noin puolet vastaajista ilmoitti, ettei toimintaan ollut tehty merkittäviä muutoksia. Koronaohjeistuksiin oli vastattu rajoittamalla osallistujamääriä ja huolehtimalla turvaväleistä ja hygieniasta.

Osallistujien tavoittaminen oli ollut hankalaa. Valtaosassa A-killoista osallistujamäärät olivat laskeneet korona-aikana (kuvio). Kaksi kolmesta A-killasta ilmoitti tavoittaneensa vähemmän osallistujia kuin ennen, reilu neljännes saman verran kuin yleensä. Yhdessä A-killassa korona-aika oli tuonut toimintaan lisää osallistujia.

Toiminnan tarve kasvaa poikkeusajan jälkeen Pyysimme vastaajia kertomaan omin sanoin, että miten he näkivät koronakriisin vaikuttavan yhdistyksen tulevaisuuteen ja osallistujien elämään. Esiin tuotiin sekä huolia että ilonaiheita.

12

Vesiposti_2_2021.indd 12

2/2021

4.6.2021 6.58.22

Kuva: Juliane Liebermann, Unsplash

Suuri huoli liittyi osallistujien hyvinvointiin. Päihteidenkäytön pelättiin lisääntyvän, kun säännöllinen tuki päihteettömyyteen on monen kohdalla katkennut. Vastaajat kertoivat saaneensa yhteydenottoja, joissa oli kaivattu psykososiaalista tukea esimerkiksi katkaisuhoidon tai retkahdusten jälkeen.

Huolta aiheuttivat myös yksinäisyyden ja syrjäytyneisyyden kasvu sekä ongelmien kasautuminen poikkeusajan jatkuessa.

A-kiltatoiminnalle nähtiinkin kasvavaa tarvetta poikkeusajan aiheuttamien haittojen ehkäisyssä ja korjaamisessa. Tarve

liittyi enenevästi myös mielenterveyden tukemiseen, ja tämän tiimoilta kaivattiin yhteistyötä mielenterveysalan toimijoiden kanssa. Vastaajat uskoivat osallistujien palaavan A-kiltatoimintaan poikkeusajan päätyttyä, sillä poikkeusajan katsottiin kirkastaneen toiminnan merkitystä. Myös tarjottava tuki on monipuolistunut verkkoryhmien ja chat-palvelujen kautta. Verkko-osaaminen olikin kehittynyt monessa A-killassa uudelle tasolle. Kuten eräs vastaaja kuvasi: ”Digiloikkaan on käyty nyt pakon sanelemana! Tämä tulevaisuuden välttämättömyys on tullut uudeksi normaaliksi yllättävän helposti”.

Teksti: Sari Jurvansuu, Teemu Kaskela ja Jouni Tourunen työskentelevät A-klinikkasäätiöllä Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmassa (MIPA 2.0).

Lue lisää: https://tietopuu.a-klinikkasaatio.fi/mipa

2/2021

Vesiposti_2_2021.indd 13

13

4.6.2021 6.58.26

Vertaiskoutsina pyrin huomioimaan kaikki ja olemaan läsnä Sami, olet toiminut vertaiskoutsina A-Kiltojen Liiton koulutuksissa. Missä koulutuksissa tarkemmin sanottuna olet ollut?

Olen ollut vertaiskoutsina toipujatapaamisessa ja kiltakoutsikoulutuksessa.

Mitä sinä käytännössä teit?

Olen ollut kouluttajien apuna monenlaisessa. Tärkeää on luoda hyvää yhteishenkeä ja ylläpitää sitä. Koulutuksessa olen läsnä koko ajan ja pyrin kannustamaan osallistujia keskusteluun omalta kokemuspohjaltani puhuen. On tärkeää, että osallistujat tietävät, kenen puoleen voi kääntyä, jos vaikkapa yöllä tulee joku vaikea hetki. Vertaiskoutsi on myös sitä varten.

Miltä on tuntunut olla vertaiskoutsina?

Ensimmäisellä kerralla minua kyllä vähän jännitti. Kun se oli ohi, tuli positiivinen tunne, että pystyin tähän. Huomasin ja tunsin, että olen osannut jakaa vertaisuutta − ja kyllä sitä vertaisuutta saa itsekin, puolin ja toisin siis.

Oliko jotain hankalaa? Jos, niin mitä ja miten sen ratkaisit?

En ole kokenut mitään hankalaa, omalla kohdalla kaikki on mennyt positiivisesti. Kaikilla meillä on se oma tarina taustalla, mutta mitään hankaluutta ei ole ollut. Päinvastoin! Isollakin porukalla on pystytty keskustelemaan asioista. On ymmärretty se, ettei ole yhtä ainoaa ratkaisua, asioilla on monia puolia.

Minkälaisia tilanteita muutoin olet kohdannut?

Toipujatapaamisessa oli semmoinen tilanne, että yksi osallistuja oli vähän poissaolevan oloinen. Sovittiin kouluttajien kanssa, että minä kysyn asiasta, onko joku hätänä. Koin, että vertaiskoutsi voi tarvittaessa toimia ikään kuin yhdyssiteenä kouluttajan ja osallistujan välillä. Ja tämä tapaus selvisi parhain päin, eikä ollut mitään hätää.

Kun koulutuksessa oli välillä vähän vapaa-aikaa, kävimme kävelyllä osan porukasta kanssa. Myös siinä meillä oli hyvää keskustelua. Itse ajattelenkin, että vertaiskoutsi nimenomaan koulutuksen tauoilla hengailee porukan mukana ja erittäin tärkeänä näen, että vertaiskoutsi pyrkii huomioimaan kaikki osallistujat.

VERTAISKOUTSI TSEMPPAA JA KANNUSTAA

Vertaiskoutsi on A-Kiltojen Liitto ry:n koulutuksissa ja voimavaratapahtumissa joko yhteistyössä kouluttajan kanssa tai yksin, itsenäisesti toimiva A-kiltalainen vertaisohjaaja.

Vertaiskoutsi tukee koulutuksiin ja tapahtumiin osallistuvien A-kiltalaisten ryhmäytymistä. Lisäksi hän ylläpitää ja edistää omalta osaltaan tapahtuman hyvää yhteishenkeä. Oman toipumiskokemuksensa pohjalta vertaiskoutsi antaa myös vertaistukea osallistujille.

Koulutuksissa vertaiskoutsi on kouluttajan työpari, ja mahdollisesta iltatoiminnasta hän vastaa itsenäisesti.

Vertaiskoutsi on suorittanut A-Kiltojen Liiton vertaiskoutsikoulutuksen, jonka sisältöjä ovat mm. A-kiltatoiminnan arvot, rakentava vuorovaikutus, omasta jaksamisesta huolehtiminen ja hankalissa tilanteissa toimiminen.

Uusi vertaiskoutsikoulutus syksyllä Syksyllä 2021 toteutettavaan koulutukseen valitaan 6−8 osallistujaa erillisten hakemusten perusteella. Hakuprosessista ja valinnoista vastaa koulutusjaosto.

Kutsu ja tarkemmat ohjeet hakemisesta toimitetaan A-kiltoihin jäsenpostina ja tiedot löytyvät myös nettisivuilta.

Lisätiedot: koulutusjaosto

14

Vesiposti_2_2021.indd 14

2/2021

4.6.2021 6.58.26

Sami Hiekko on 46-vuotias, päihde- ja mielenterveystoipuja, Turun A-killan jäsen ja aktiivitoimija, joka mm. ohjaa A-killan vertaisryhmiä. Sami on yksi A-Kiltojen Liiton kouluttamista vertaiskoutseista.

Toipujatapaamisessa toteutin vertaisryhmän illalla. Toiminnallisena ihmisenä vähän jännitti keskusteluryhmän ohjaaminen, mutta olin miettinyt asiaa etukäteen ja sain käyttööni Pohjolan voimaeläin kortit. Ryhmä onnistui hyvin.

Kiltakoutsikoulutuksessa kerroin elintarvikehygieniasta ja ruuan valmistuksesta kenttäolosuhteissa. Tämä oli alustavasti sovittu osuus minulle, koska olen keittiöalan ammattilainen.

Vertaiskoutsin rooli käsittääkseni rakentuukin vähän sen mukaan, mitä omaa osaamista vertaiskoutsilla on. Ja mitä koulutukseen osallistuvilta nousee.

Mitä olet saanut itsellesi vertaiskoutsina toimimisesta?

Kenelle suosittelisit vertaiskoutsina toimimista?

Suosittelisin semmoiselle A-kiltalaiselle, joka on ulospäin suuntautuva, empaattinen ja joka pystyy olemaan läsnä tilanteessa.

Ja tärkeää on tietysti se, että oma toipuminen on semmoisella kantilla, ettei rasita itseään liikaa.

Itse olen ollut tapahtumien jälkeen positiivisesti väsynyt, en kuormittunut. Aina reissussa vähän tuppaa väsymään, mutta kyllä nämä kokemukset enemmän ovat lisänneet omaa hyvinvointia ja hyvää mieltä. Kun tapahtuma on ohi, sitä muutaman päivän pyörittelee asioita päässään, mutta positiivisessa mielessä. Näin minä olen tämän kokenut.

Olen saanut onnistumisen kokemuksia ja varmuutta. Kyllä se tuo iloakin, että on pystynyt olemaan muittenkin tukena. Uusia tuttavuuksia saa myös, ja jokaisessa tapahtumassa se oma kiltaperhe kasvaa.

Miten käymäsi vertaiskoutsikoulutus auttoi tehtävässä?

Koulutus antoi hyvät peruslähtökohdat. Koulutuksessa oli hyvä runko, ja keskustelemalla jaettiin puolin ja toisin asioita ja osaamista. Meillä oli hyvä ryhmä.

2/2021

Vesiposti_2_2021.indd 15

Teksti: Kirsi Mäki, järjestökoordinaattori-koulutussuunnittelija Kuva: Sami Hiekko

15

4.6.2021 6.58.27

RAPORTTI

Mitä on digiosallisuus?

D

igitalisoituvassa yhteiskunnassa osallisuus toteutuu yhä useammin digitalisaation kautta. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Jyväskylän yliopiston Digiosallisuus Suomessa -hankkeen ensimmäiseen väliraporttiin on koottu tietoa digiosallisuuden käsitteestä ja määritelmistä eri tieteen- ja hallinnonalojen näkökulmasta.

Hanke jatkuu digiosallisuus-mittariston rakentamisella, sekä kokonaiskuvan muodostamisella kansallisesta tilanteesta, hyvistä käytänteistä ja eri tahojen rooleista.

Väliraportissa käydään läpi digiosallisuutta avaavia lähikäsitteitä ja sen keskeisimpiä osa-alueita. Olennaiseksi väliraportissa nousee yksilöiden ja erilaisten käyttäjäryhmien kokemus digiosallisuudesta sekä eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden, kuten kolmannen sektorin ja yritysten, rooli yksilöiden tai ryhmien digiosallisuuden mahdollistajina.

Aktiivista osallistumista yhteiskunnan toimintaan Yksilön ja erilaisten yhteiskunnallisten ryhmien näkökulmasta tarkasteltuna digiosallisuus perustuu ensisijaisesti osallisuuden kokemukseen. Sen käsite on laaja, sateenvarjomainen kokonaisuus, joka sisältää monia, keskenään ristiriitaisiakin ennakko-olettamuksia, tarpeita ja motiiveja riippuen siitä, kenen toimesta ja millaisessa asiayhteydessä käsitettä sovelletaan.

Väliraportissa digiosallisuudella tarkoitetaan vapaaehtoista ja arjen sujuvuuden kannalta riittävän aktiivista osallistumista yhteiskunnan toimintaan, jossa hyödynnetään digitaalisia välineitä, sovelluksia ja palveluja yksilön tai yhteiskunnallisen ryhmän näkökulmasta mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla.

Digiosallisuus toteutuu tilanteissa, joissa sekä yksilön ja erilaisten yhteiskunnallisten ryhmien että yhteiskunnallisten toimijoiden intressit kohtaavat digiosallisuuden keskeisten osa-alueiden puitteissa, eivät vain määritelmällisesti, vaan myös yksittäisen henkilön tai kansalaisen kokemuksen tasolla.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Raportti: https://tietokayttoon.fi/julkaisut/rapo rtti?pubid=URN:ISBN:978-952-383-287-9 Lisätietoja: Yliopistotutkija Riitta Hänninen, puh. 040 707 7481, riitta.j.hanninen(at)jyu.fi Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.

16

Vesiposti_2_2021.indd 16

2/2021

4.6.2021 6.58.30

A-KILLOISTA

Jatkuva huoli kuormittaa päihdeongelmaisen läheistä

Vertaistukea läheisille valmiin ryhmämallin pohjalta

P

äihderiippuvuus kuormittaa riippuvuuteen sairastuneen itsensä lisäksi myös hänen lähipiiriään monella tapaa. Läheiset voivat olla tärkeä tuki sairastuneen toipumisessa, mutta heillä on myös omia hyvinvoinnin ongelmia, ja usein ne jäävät palvelujärjestelmässä huomioimatta.

Päihdeongelmaisen läheisen omaa jaksamista koettelevat jatkuva huoli, syyllisyys, häpeä, uupumus ja neuvottomuus. Olisi tarve käsitellä tunteita ja asioita jonkun kanssa, mutta asiasta ei aina ole helppo puhua. Tätä varten Oulun A-Kilta ry, Oulun seudun omaishoitajat ry ja A-Kiltojen Liitto ry toteuttavat yhteistyössä tänä keväänä ”Minä, päihderiippuvaisen läheinen” -vertaisryhmän Oulussa.

Ryhmä toteutetaan Omaishoitajaliiton vuosina 2017—2021 toteutuneen Kuppi nurin -hankkeen ryhmämallin pohjalta. Ryhmä tarjoaa tukea, tietoa ja voimaantumista ja soveltuu kaikille, jotka kantavat huolta läheisensä päihteiden käytöstä. Osallistujan ei siis tarvitse olla omaishoitaja.

Helposti muokattavissa ryhmäläisten tarpeisiin – Päihteidenkäyttö kuormittaa omaisia ja lisää omaishoidon haasteita. Kun aika ja voimat menevät päihteitä käyttävän läheisen auttamiseen, omaisen oma jaksaminen ja hyvinvointi ovat usein koetuksella. Omaiset hyötyvät avusta ja tuesta, ja Kuppi nurin -hankkeessa kehitetty ryhmämalli on yksi tapa avun ja tuen tarjoamiseen, kertoo Omaishoitajaliitto ry:n Kuppi nurin -hankkeen koordinaattori Elina Koponen.

—Haluaisinkin rohkaista tutustumaan ryhmämalliin ja ottamaan sen käyttöön monenlaisissa päihteiden käyttäjien läheisten ryhmissä.

Ryhmämalli on saanut erinomaisen palautteen, se on helppokäyttöinen ja sitä voi vapaasti muokata ryhmäläisten tarpeisiin ja ohjaajille sopivaksi. Omaishoitajaliitosta on mahdollista saada tukea ja perehdytystä mallin käyttöön ottoon.

Tuovi Rekinen Oulun A-Killasta ja Birgit Tyykiluoto Haukiputaan A-killasta kertoivat ryhmän kolmannella tapaamiskerralla kokemusasiantuntijoina omasta toipumisestaan.

— Ainakaan minun korviini ei ole kantautunut, että ryhmämallia olisi otettu sellaisenaan käyttöön missään muualla. Irrallisia teemoja ja harjoituksia on kyllä käytetty osana muuta toimintaa, Koponen toteaa. — Toivotaan, että Oulun toteutus innostaa vastaavanlaiseen yhteistyöhön myös muualla.

Teksti ja kuva: Kirsi Mäki järjestökoordinaattori-koulutusssuunnitelija

2/2021

Vesiposti_2_2021.indd 17

17

4.6.2021 6.58.35

LYHYESTI

Adressi on kaunis ele sekä tyylikäs tapa välittää onnentoivotukset tai surunvalittelut

Lähes 300 kiinnostui Nainen ja rikostausta -webinaarista

A

-Kiltojen Liitto ry on ollut aktiivisesti mukana naistyötä tekevien ammattilaisten verkostossa. Verkosto on lisännyt yhteistyötä etenkin eri järjestötoimijoiden välillä. A-Kiltojen Liitto ry on ollut sen kautta tänä vuonna järjestämässä Naisten päihde- ja vankilatyön verkostopäivien webinaareja.

Ensimmäinen webinaareista pidettiin 22.4. aiheena Nainen ja rikostausta. Palaute tilaisuudesta oli kokonaisuudessaan positiivista. Kiitosta keräsi etenkin Iin A-killan puheenjohtajan, ja edellisessä Vesiposti-lehdessä toipumistarinansa kertoneen, Marikan koskettava kokemuspuheenvuoro, jossa hän avasi omaa matkaansa kohti päihdetoipumista.

Tilaisuuteen oli ilmoittautunut mukaan yhteensä 292 henkilöä. Webinaarin tallenne on ollut jälkikäteen katsottavissa kaikille ilmoittautuneille YouTubessa kahden viikon ajan. Seuraava webinaari järjestetään syksyllä 5.10 aiheena Nainen ja päihteet. Tilaisuuden puheenjohtajaksi on lupautunut A-Kiltojen Liiton toiminnanjohtaja Yrmy Ikonen.

Kauniissa A-Kiltojen Liitto ry:n onnittelu- ja suruadresseissa on kannen väreihin sopiva koristenyöri, tyhjä sisäsivu sekä kuori.

A4 kokoisia adresseja voi tilata hintaan 15 euroa /kpl (+ postituskulut) tai ostaa liiton toimistosta, Itsenäisyydenkatu 17 B, Tampere.

Suunnittelutyöryhmässä ja webinaarien toteuttajina ovat olleet lisäksi Sininauhaliitto ry, Kirkkopalveluiden Yhdessä kokoNAINEN hanke, Myllyhoitoyhdistyksen Tietoisesti kohti parempaa -hanke ja Kriminaalihuollon tukisäätiön Naiset näkyviksi -hanke.

Teksti ja kuva: Anja Sauvolainen järjestökoordinaattori

Tilaukset: puh. 0400 394 869 sähköposti: toimisto@a-kiltojenliitto.fi www.a-kiltojenliitto.fi

18

Vesiposti_2_2021.indd 18

2/2021

TP4.6.2021

6.58.36

Kemin A-killan kiltakävelyt toivat yhteisöllisyyttä

K

emin A-killan kiltakävelyt alkoivat talvipakkasilla, kun jäitä pitkin lähdettiin porukalla retkelle Laitakarin laavupaikalle. Tampattua latua pitkin oli hyvä kävellä, jää kesti hyvin. – Kun sitten keväämmällä jäälle tuli sohjoa, ei lähdetty enää kastelemaan koipia, naurahtaa A-killan puheenjohtaja Seppo Malm ja jatkaa: –Siirryimme kävelemään pyöräteitä pitkin reilun parin kilometrin lenkkejä. Eväitä ei ollut retkillä mukana, mutta kahvit juotiin ja makkarat paistettiin sitten Akillan pihassa.

– Kiltakävelyistä on tykätty tosi paljon. Ihan mahtava homma tämä on ollut. Kävelyt ovat lisänneet A-killan yhteisöllisyyttä ja kävely on hyvää liikuntaa. Siinä on sitten kävelyn lomassa myös puhuttu mielen päällä olevista asioista. Päivi, A-killan sihteeri ja seurakunnan diakoniatyöntekijä, on ollut jokaisella kerralla mukana ja Päivin aloitteesta kävelyt itse asiassa aloitettiinkin.

Meitä on pieni porukka, joten tämä on ollut meille tosi tärkeää ja vähän jotain uutta, Seppo kiittelee.

Teksti: Kirsi Mäki Kuva: Seppo Malm

A-killassa on tuunattu myös ”rallipotkuri” kiltakävelyilläkin käytettäväksi.

LUKIJALTA

Halauspakkoko?

K

oronan myötä tuli myös halaustauko A-kiltatoimintaan.

Joillekin se merkitsee myös helpotusta elämään toisten pysyessä turvallisen etäisyyden päässä kohdatessa. Tätä ei ole tullut aiemmin ajatelleeksi, koska porukassa on tullut perinteeksi halauskierros aina tapahtumiin saavuttaessa. Suurimmalle osalle tämä on ihan ok tapa ja monelle se merkitsee paljon, kun saa toisen läheisyyttä hetkeksi.

Olemmeko siis pelkän tavan vuoksi oikeutettuja toisen itsemääräämisoikeuden rikkomiseen? Ajammeko ehkä uusia tulijoita pois tavalla, joka voi tuntua ensikertalaisesta ja myös toi-

2/2021

Vesiposti_2_2021.indd 19

minnassa pitkään olleelta vähintäänkin tungettelevalta? Onko niin, että ellei sopeudu perinteeseen on parempi lähteä pois, vaikka muuten tuntuisi olo päihteettömässä seurassa mukavalta? Varsinkin kaltoin kohdelluilla naisilla voi olla vaikeaa halata lähes vieraita ihmisiä ja jos heitä ryntää kädet levällään jonossa halaamaan niin paniikkihan siinä voi iskeä. On toki muitakin syitä, jolloin haluaa välttää ylenmääräistä halausta.

Tätä asiaa sopii miettiä ja keskustella ennen kuin ”uusi normaali” alkaa. Yksi arvoistamme on vapaaehtoisuus, joten ei kai mitään halauspakkoa voi olla. Vaan toimia kuten itsestä tuntuu tuntematta syyllisyyttä, puhumattakaan, että joutuisi silmätikuksi, vaikka tyytyykin pelkkään kättelyyn. Toki muutkin yhteisesti hyväksytyt A-kiltatoiminnan arvot antavat yksilölle oikeuden toimia oman tilanteensa sekä tunteensa mukaan. ”Kaverin puolesta kyselen”

19

4.6.2021 6.58.37

Virtuaaliset Päihdepäivät

O

limme mukana virtuaalisilla Päihdepäivillä 19.-20.5.2021. Virtuaalitapahtuma sai hyvän vastaanoton sekä runsaan kävijämäärän. Keskiviikkona noin 1300 ja torstaina noin 1000 kävijää.

Näyttelyosastolla oli mahdollista muun muassa katsoa meidän Tilaa toipua -videoita ja chattailla meidän asiantuntijoidemme kanssa. Esittelemässä A-kiltatoimintaa naisjaoston puheenjohtaja Minna Hämäläinen ja viestintäjaostosta VeliPekka Taponen.

Toimitus

A-kiltatoiminta sai näkyvyyttä Twitterissä.

20

Vesiposti_2_2021.indd 20

2/2021

4.6.2021 6.58.38

Vesipostiristikko

www.sanaris.fi / laadinta Erkki Vuokila, ulkoasu Heli Kärkkäinen Ristikon ratkaisun löydät www.a-kiltojenliitto.fi » Vesiposti verkossa.

Vesiposti-lehden tilaus- ja palvelukortti Kestotilaus (4 x v.) 15 euroa/ v.

Postimerkki

Tilaan Vesiposti-lehden Tilauksen peruutus Lehden toimitusosoite Nimi Lähiosoite Postinumero -ja toimipaikka

A-Kiltojen Liitto ry Itsenäisyydenkatu 17 B 3.krs 33500 TAMPERE

Osoitteenmuutos Vanha osoite Uusi osoite Postinumero -ja toimipaikka Käsittelemme henkilötietoja henkilötietolain ja tietosuoja-asetuksen mukaisesti.

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset myös puh.0400 394 869 vesiposti@a-kiltojenliitto.fi, www.a-kiltojenliitto.fi

2/2021

Vesiposti_2_2021.indd 21

21

4.6.2021 6.58.39

A-KILTOJEN LIITTO RY Jäsenyhdistykset Anjalankosken A-kilta ry Inkeroistentie 26 46900 Myllykoski puh. 050 9186 538 akilta.anjalankoski@gmail.com Espoon A-kilta Hykaa ry Ajurinkuja 4 02650 Espoo puh.(09) 541 4634 espoonakilta1@gmail.com www.hykaa.fi Etelä-Saimaan A-kilta ry Valtakatu 23 53600 Lappeenranta puh. 050 571 3178 esakilta@gmail.com https://akiltalappeenranta. wixsite.com/esakilta Harjavallan A-kilta ry Samonkatu 6 A 1 29200 Harjavalta puh.044 9252 539 akilta.harjavalta@gmail.com Haukiputaan A-kilta ry Simppulanharjuntie 14 C 5-8, 90830 Haukipudas haukiputaan.akilta@gmail.com Helsingin A-kilta ry Malmin yhteisötila Postitalo / Ala-Malmin tori 1 B 00700 Helsinki p.050 4090 344 (pj.) toiminnanjohtaja.marjo@ helsinginakilta.fi www.helsinginakilta.fi Hollolan A-kilta ry Mallasharjuntie 3 15860 Hollola puh. 040 534 6511 hollolan.akilta@hotmail.com https://hollolanakiltary.zyrosite.com Hyvinkään A-kilta ry Sahanmäenkatu 1 05800 Hyvinkää p. 044 0911 812 p. 040 6733 382 Hämeenlinnan Seudun A-kilta ry Iin A-kilta ry Pappilantie 16, 91100 Ii p. 046 9540 815 heikkilamarika1974@gmail.com Iisalmen A-kilta ry Pohjoinen puistoraitti 1 B 8 74100 Iisalmi puh. 045 1859 127 iisalmen.akiltary@gmail.com

Imatran A-kilta ry Kauppakatu 9 55120 Imatra puh. 040 5380 150 akilta.imatra@gmail.com www.akiltaimatra.fi Inkoon A-kilta ry Grönkullantie 52 10210 Inkoo p. 050 4322 957 Joensuun A-kilta ry Yläsatamakatu 28 80100 Joensuu Jokilaaksojen A-kilta ry Valtakatu 11 A 4 84100 Ylivieska puh. 044 4195 338 Jyväskylän A-kilta ry Taitoniekantie 14 40740 Jyväskylä puh. 0400 541 365 ali.leinonen@a-kilta.net www.a-kilta.net Jämsänjokilaakson A-kilta ry Kiltakallio Maskulankatu 1 42100 Jämsä puh. 040 8313 173 jamsanjokilaaksonakilta@gmail.com http://personal.inet.fi/yhdistys/ jamsanakilta Järvenpään A-kilta ry puh. 045 267 2585 akiltajpaa@gmail.com www.kuumakillat.fi Kajaanin A-kilta ry Kainuunkatu 9 87100 Kajaani puh. 044 2925 354 kajaanin.a_kilta@luukku.com Kangasalan A-kilta ry Myllystenpohjantie 4 36200 Kangasala kangasalana-kilta@outlook.com Kankaanpään A-kilta ry Kemin A-kilta ry Ratavartijantie 18 94720 Kemi puh. 0400 889 962 kemiakilta@gmail.com Kerimäen A-kilta ry Keski-Lapin A-kilta ry Keskipisteen A-kilta ry Lehtomäentie 39 92600 Pulkkila puh. 044 984 3917

Keuruun A-kilta ry Runkotie 4 G 37 42700 Keuruu puh. 044 7742 700 keuruunakiltary@gmail.com Kirkkonummen A-kilta ry Pappilantie 1 A 02400 Kirkkonummi puh. 050 4359 884 kirkkonummenakilta@gmail.com Kiteen A-kilta ry Kiuruveden A-kilta ry Koillis-Lapin A-kilta ry Rinnetie 1 98120 Kemijärvi puh. 040 684 1092 koillislapinakilta@gmail.com Kuhmon A-kilta ry Karhunpolku 3 A 88900 KUHMO p. 044 7970 443 kaisa.karhu-harkonen@kainuu.fi Kuopion A-kilta ry Mäkikatu 11 70110 Kuopio puh. 045 1134 245 kuopion.akilta@gmail.com

Lopen A-kilta ry Taarintie 3 12700 Loppi loppia.kilta1ry@gmail.com Läntisen Uudenmaan A-kIlta ry Felix Fromin katu 4 10300 Karjaa puh.( 019) 230 768 a-kilta.lantisenuudenmaan@ wippies.fi Marttilan A-kilta ry Härkätie 773 21490 Marttila p. 050 5971 447 akilta.marttila@gmail.com Mäntän Seudun A-kilta ry Koskelankatu 38 35800 Mänttä puh. 040 1973 669 ms.akilta4@gmail.com Nilsiän A-kilta ry Nokian A-kilta ry Yrittäjäkatu 24 37100 Nokia p. 040 6694 686 nokian.akilta.ry@gmail.com Nurmeksen A-kilta ry

Kuppikunta A-kilta ry Asemakatu 5 B, 70100 Kuopio puh. 045 264 0987 kuppikunta.kuopio@gmail.com www.kuppikuntaakilta.yhdistysavain.fi

Nurmijärven A-kilta ry Kuokkalantie 2 01900 Nurmijärvi p. 0500 984 747/ Räty nurmijarvikilta@gmail.com

Kuusamon A-kilta ry

Oriveden Seudun A-kilta ry Koulutie 5 (Lampila-rakennus) 35300 Orivesi p.045 186 5551 orivedenseuduna-kiltary@ hotmail.com

Kuusankosken A-kilta ry Kymen A-kilta ry puh. 040 5599 658 Lahden A-kilta ry Vuorikatu 14, 15110 Lahti akiltalahti@gmail.com Laitilan Seudun A-kilta ry Kaukolantie 19 23800 Laitila puh. (02) 851 302 laitilan.akilta@gmail.com www.lailanet.fi/a-kilta Lempäälän A-kilta ry Lieksan A-kilta ry Lohjan A-kilta ry Immulantie 2 08500 Lohja p. 040 4711 185 lohjanakilta2018@gmail.com

Oulun A-kilta ry Hintantie 24 90500 Oulu puh. 041 445 5350 oulun.a-kilta@dnainternet.net Pellon A-kilta ry Pieksämäen A-kilta ry Kirkkotie 3 76150 Pieksämäki puh. 045 1506 322 pieksamaen.a.kilta@luukku.com Pohjois-Kymen A-kilta ry Oikokatu 2 B 12 45100 Kouvola puh. 050 5012 466 pohjois-kymen.a-kilta@luukku.com

22

Vesiposti_2_2021.indd 22

2/2021

4.6.2021 6.58.45

A-kiltatoiminta on päihteetöntä, vapaaehtoisuuteen perustuvaa ja monimuotoisesti toteutettavaa vertaistukitoimintaa päihdeongelmaisille ja päihdetoipujille sekä heidän läheisilleen. A-killat ovat yhteiseltä arvopohjalta toimivia itsenäisiä yhdistyksiä.

Pohjois-Lapin A-kilta ry Koppelontie 1041, 99800 Ivalo puh. 046 6387 672/ A. Pasanen akilta.ivalo@gmail.com

Riihimäen Seudun A-kilta ry Murtokatu 4 11130 Riihimäki puh. (019) 725 588 riihimaen.seudun.a-kilta.ry@elisanet.fi www.elisanet.fi/riihimaen. seudun.a-kilta.ry/

Porin A-kilta ry Vapaudenkatu 1 28100 Pori puh. (02) 641 6040 akiltapori@gmail.com www.a-kiltapori.fi

Salon Seudun A-kilta ry Vaihtoehto 90 ry, Kaivokatu 4, 24100 Salo puh. 0400 725 759

Porvoon A-kilta ry

Savonlinnan A-kilta ry Kiesitie 3 57210 Savonlinna p. 050 585 0661 p. 044 547 8361 57210 Savonlinna jouni.metsola@savonlinnanakilta.fi

Pyhäjärven A-kilta ry Vanha Pyhäjärventie 7 86800 Pyhäsalmi puh. 040 5944 540 pekkaitapalo@gmail.com Raahen A-kilta ry Ravikatu 1, 92150 Raahe puh. 040 593 6266 raahenakilta@gmail.com

Seinäjoen A-kilta ry Siilinjärven A-kilta ry Sulkavantie 4 71800 Siilinjärvi

Ranttilan A-kilta

Sotkamon A-kilta ry Torikatu 1 88900 Sotkamo

Itsenäisyydenkatu 17 B 33500 TAMPERE etunimi.sukunimi@a-kiltojenliitto.fi www.a-kiltojenliitto.fi www.facebook.com/akiltojenliittory/ @akiltojenliitto Toiminnanjohtaja Yrmy Ikonen puh. 045 636 6629 @YIkonen

Taivalkosken A-kilta ry Sairaalatie 8 93400 Taivalkoski p. 050 4338 817 metkutus1@gmail.com Tampereen A-kilta ry Kartanonkatu 4 33820 Tampere puh. 040 7076 669 fax. (03) 223 0899 toimisto@tampereena-kilta.fi www.tampereena-kilta.fi Tornion A-kilta ry Metsolantie 10 C 19 95410 Tornio puh. 0400 510 436 tornion.akilta@gmail.com Turun A-kilta ry Pääskyvuorenrinne 1 20610 Turku puh. 0400 632 306 toimisto@turunakilta.fi www.turun-a-kilta.fi Utsjoen A-kilta ry Uudenkaupungin A-kilta ry Liljalaaksonkatu 7 B 23500 Uusikaupunki puh. 0400 959 399 a.kilta.uki@gmail.com

Järjestökoordinaattori - suunnittelija (Etelä-Suomi) Anja Sauvolainen puh. 040 689 8367 Järjestökoordinaattori (Itä-Suomi) Mikko Putaja puh. 040 5664 841 Järjestökoordinaattori (Länsi-Suomi) Aulikki Otranen puh. 040 3566 592 Järjestökoordinaattori - koulutussunnittelija (Pohjois-Suomi) Kirsi Mäki Kansankatu 53, 90100 Oulu puh. 040 1679 377

Talous- ja hallintosihteeri Tia Helenius puh. 0400 894 602 Toimisto- ja viestintäsihteeri Anna Niemistö puh. 0400 394 869

Vaasan A-kilta ry Raastuvankatu 28 65100 Vaasa puh.050 3529 296 vaasan.a.kilta@gmail.com https://vaasanakilta.webnode.fi/ Valkeakosken Seudun A-kilta ry Vammalan Seudun A-kilta ry Vantaan A-kilta ry Jokiniemenkatu 9 01370 Vantaa p. 045 1616 838 Löydöstie 4 (Myyrmäki) 01600 Vantaa toimisto@vantaan-a-kilta.fi www.vantaan-a-kilta.fi Ylä-Kainuun A-kilta ry Kiannonkatu 37 D 89600 Suomussalmi puh.045 3306 353 y-k.a-kilta@hotmail.fi

A-kilta löytyy Facebookista A-kilta löytyy Instagramista

Johtavat luottamushenkilöt Puheenjohtaja Hannu Gustafsson puh. 040 7632 075 hanskigustafsson@gmail.com @HannuGustafsson Varapuheenjohtaja Matti Moilanen puh. 045 3306 353 masam1@hotmail.com @masam158

Tiedottaja Tuija Tamsi-Lehtinen puh. 040 8668 257

4/2020 2/2021

Vesiposti_2_2021.indd 23

23 23

4.6.2021 6.58.49

A-Kiltojen Liitto ry Itsenäisyydenkatu 17 B 33500 Tampere

.LK01

XX Valtakunnalliset huumetyöläisten neuvottelupäivät 20. kertaa järjestettävillä Huumetyöläisten neuvottelupäivillä kuullaan tänä vuonna kahta kotimaista alan huippua, kun yhteisöhoidon ja traumaorientoituneen työotteen asiantuntija Mai Peltoniemi sekä yhteiskehittämisen kärkinimi, tutkija Outi Hietala toimivat päivän puhujina.

Varsinaisen ohjelman jälkeen on mahdollisuus vapaamuotoiseen yhdessäoloon sekä saunomiseen Lapinlahden Lähteen viehättävässä miljöössä. Tervetuloa inspiroitumaan, verkostoitumaan ja avartamaan näkökulmia!

Aika: Perjantai 3.9.2021 klo 8.30–16.00 Paikka: Lapinlahden lähteen auditorio, Lapinlahdenpolku 8, 00180 Helsinki Koulutuksen hinta 120€, Steryn jäseniltä 100€.

Hinta sisältää aamu- ja iltapäiväkahvit sekä lounaan.

Ilmoittautumiset ja lisätietoa www.stery.fi/htnp.

Ilmoittautuminen päättyy 24.8.2021.

www.a-kiltojenliitto.fi

Vesiposti_kansi_2_2021.indd 2

11.5.2021 12.38.57