Vesiposti 1/2019

VESI posti

PÄIHDETOIPUJAJÄRJESTÖN JÄSENLEHTI 1/2019

Vertaistuki nostettava sille kuuluvaan arvoon päihdetyössä s. 6

VESI posti

3

Puheenjohtajalta: Paluu juurille ja halu kehittyä

AJANKOHTAISTA

malta

4

Meillä arvostetaan kokemusta ja osaamista

6

Vertaistuki nostettava sille kuuluvaan arvoon päihdetyössä

7

Kokemusasiantuntija tärkeä osa Vantaan terveys-ja päihdepalveluja

8

Vertossa opitaan seisomaan omilla jaloilla

10

Uusi järjestökoordinaattori-suunnittelija esittäytyy

11

Muutoksia järjestökoordinaattoreiden toimenkuvissa

14

Pitäisikö olla huolissaan kaverista?

– liiallisen rahapelaamisen tunnistaminen

18

Digi haltuun! -hanke jalkautui

19

Jaostoihin ennätysmäärä ensikertalaisia

1/2019

N

Pitäisikö olla huolissaan kaverista?

– liiallisen rahapelaamisen tunnistaminen s. 14

N

A-KILTATOIMINTAA 12 Yksi tarina Suomen luonnosta A-kiltalaisen silmin 17

Umpihangesta helpotusta tylsyyteen

N

18 Vertaistalousneuvonnan tarpeeseen vastataan Tampereella 19

FC-A-kilta umpihangessa Hyrynsalmella.

Ystävänpäivänä Harjavallassa juhlittiin

N merkityt jutut luettavissa heti lehden ilmestyttyä verkkosivuiltamme www.a-kiltojenliitto.fi

2

1/2019

PUHEENJOHTAJALTA

Paluu juurille ja halu kehittyä

T

alviset terveiset! Lumitöitä on saanut tehdä reippaasti Etelä-Suomessa. Vuosi on alkanut lumitöiden lisäksi verkostoyhteistyön ja veteraanipäivien merkeissä. MIPA-tutkimushankkeen 2015–2018 päätösseminaari pidettiin 6.2.2019 Diakoniaammattikorkeakoululla Helsingissä. Hankkeessa oli mukana kymmenen päihde- ja mielenterveysjärjestöä sekä Diakoniaammattikorkeakoulu. Pidin päätösseminaarissa puheenvuoron, jossa toin esiin omaa tulokulmaani tutkimushankkeeseen. Se on ollut monitahoinen. Olen ollut tutkimuskohteena, vastannut tutkimuskyselyihin omasta puolestani sekä A-kiltayhdistykseni osalta, mutta olen ollut myös hankkeen toteuttajaosapuolen edustaja.

Me A-kiltalaiset olemme olleet tutkimushankkeessa aktiivinen toimijataho, olemme kattavasti vastanneet kyselyihin ja innokkaasti osallistuneet hankkeen työpajoihin. Syynä lienee ollut se, että pidämme A-kiltatoiminnasta ja haluamme kehittää sitä. Tiedämme, miten tärkeää vertaistuki on. Tiedämme sen omasta kokemuksesta, vertaistuki on vanhin ”hoitomuoto” eikä sen tarve ole kadonnut ammatillisten hoitojen kehityttyä. A-Kiltojen Liitto ry odottaa innolla tulevaa MIPA- jatkohanketta ja sen tuottamaa tietoa. Olemme edelleen vahvasti mukana.

Joukko pitkään A-kiltatoiminnassa toimineita aktiivisia A-kiltalaisia kokoontui viettämään 12.–13.2 Veteraanipäiviä Susiniemen leirikeskukseen Mikkeliin. Teemana oli paluu juurille sekä mitä A-kiltalainen vertaistuki on minulle merkinnyt. Meitä oli 21 henkilöä käsittelemässä näitä kysymyksiä. Pienryhmissä nousi esiin keskeisiä asioita, jotka ovat olleet A-kiltatoiminnan alusta asti vahvasti mukana: luottamus, esimerkki, oma kokemus, turvallinen, positiivinen, toivoa antava. Näitä keskusteluja ja ryhmiä sain kuljettaa yhdessä Riitta Keuramon (A-Kiltojen Liitto ry:n puheenjohtaja vuosina 2003–2008) kanssa.

Oikein mukavaa kevään odotusta kaikille lukijoille!

Hannu Gustafsson

VESI posti

Päihdetoipujajärjestön jäsenlehti

44. vuosikerta Julkaisija Päätoimittaja Taitto Toimituksen osoite Tilaukset, osoitteenmuutokset ja aineistot

1/2019

Ilmestyy 4 kertaa vuodessa: maalis-, kesä-, syys- ja joulukuu (ISSN 1457-814X) A-Kiltojen Liitto ry Tuija Tamsi-Lehtinen Anna Niemistö A-Kiltojen Liitto ry, Itsenäisyydenkatu 17 B, 33500 Tampere vesiposti@a-kiltojenliitto.fi, puh. 0400 394 869 Aineisto seuraavaan lehteen 3.5.2019 mennessä.

Kannen kuva

Tuija Tamsi-Lehtinen

Painopaikka

Pk-paino, Tampere 2019

3

Meillä arvostetaan kokemusta ja osaamista

V

ertaisohjaajakoulutus A-Kiltojen Liitto ry:n valtakunnalliseen koulutus- ja lomatoimintaan oli laatuaan ensimmäinen, eräänlainen pilotti, ja toteutettiin tavanomaisesta koulutustoiminnasta poikkeavana prosessina. Koulutukseen haettiin, ei pelkästään ilmoittauduttu. Hakemukset käsiteltiin koulutusjaostossa, joka samalla myös valitsi koulutukseen hyväksytyt.

Koulutus toteutettiin kahdessa osassa, välissä oli muutaman viikon tauko etätehtävineen. Lähijaksot A-Kiltojen Liitto ry:n toimistolla olivat varsin intensiivisiä keskusteluineen, etätehtävä puolestaan laittoi pohtimaan asiaa myös jaksojen välissä.

– Vaikkakin hakijoiden määrä oli varsin maltillinen, haluaisin ajatella, että menettely laittoi jo alusta asti hakeneet pohtimaan omia motiivejaan ja resurssejaan toimia vertaisohjaajina koulutuksissa ja lomilla. Samalla uskon, että hakeneet ovat

sitoutuneita toimimaan vertaisohjaajan tehtävässä kutsuttaessa, kouluttajana toiminut Aulikki Otranen kertoo.

Koulutuksessa käsiteltyjä asioita olivat, koulutuksiin ja lomiin liittyvien käytäntöjen ohella muun muassa vertaisohjaajan rooli ja tehtävät, salassapitoon ja tietosuojaan liittyvät asiat, erilaiset haastavat tilanteet, vertaisohjaajan jaksaminen ja itsestään huolehtiminen sekä kouluttajan ja vertaisohjaajan työnjako – Koulutus oli hyvä ja parasta antia oli tämä vertaisohjaajien oma yhteisö, hyvä yhteishenki ja vertaistuki, jota jaamme keskenämme myös verkossa. Nyt koulutetut ohjaajat ovat etelästä pohjoiseen ja idästä länteen, Minna Hämäläinen kertoo.

– Tämä oli samaan aikaan haastava ja voimaannuttava kokemus. Haastavaa oli ”purkaa” koulutus- ja lomatoiminta niin pieniksi palasiksi, että kaikki niin sanotut itsestään selvyydet

4

1/2019

Tuoreet A-Kiltojen Liitto ry:n kouluttamat vertaisohjaajat tuleviin valtakunnallisiin koulutuksiin ja lomille (vas.) Matti Moilanen, Matti Itkonen, Sami Hiekko, Satu Niemelä, Toni Vanhala, Arto Pasanen, Satu Peippo ja Minna Hämäläinen.

Riippuvuus Olet saanut minusta otteen ystäväni riippuvuus.

Milloin saavuit, en huomannutkaan tänään, eilen vai vuosien saatossa.

Pysy nyt lujasti minussa myllynkivenä kaulassani kohtele minua kaltoin ja sorra katuojaan.

Hautaa minut unettomuuteen tulisi otettua huomioon rajallisessa ajassa. Voimaannuttavaa oli se innostus ja toisaalta vakavuus, jolla vertaisohjaajiksi haluavat koulutukseen osallistuivat. Koulutuksia ja lomia on vuodessa rajallinen määrä, joten kovin laajaa reserviä ei välttämättä ole mielekästä kouluttaa, mutta tällainen kohdennettu kouluttamismalli on ehdottoman kannatettava myös jatkossa, Aulikki Otranen toteaa.

ja rauhoittaviin lääkkeisiin runtele järkeni raajarikoksi tee minut tuskallasi kyvyttömäksi.

Vasta sitten voin ymmärtää meitä ja saan tilaisuuden.

Harri Hietala

Teksti: Toimitus Kuva: Aulikki Otranen

1/2019

Runoteos: Intia mielessäin

55

Vertaistuki nostettava sille kuuluvaan arvoon päihdetyössä

A

lkoholin tai muiden päihteiden liikakäyttö pilaa liian monen ihmisen elämän. Pahimmassa tapauksessa päihteet tappavat. Päihderiippuvuudesta voi kuitenkin toipua. Vaikka joskus toivottomalta tuntuisikin.

Jos Sinulla tai läheiselläsi on vaikea päihdesairaus, on hyvä pitää mielessä se tosiasia, että toivottomia tapauksia ei ole. Aina on toivoa. Vaikka tilanne tuntuu miten kurjalta hyvänsä.

– Minä sairastuin 1990-luvulla vakavaan alkoholiriippuvuuteen, masennukseen ja alkoholipsykoosiin. Minulla oli kuuloja näköharhoja. Olin useita kertoja sairaalassa deliriumin takia.

– Apua päihde- ja mielenterveysongelmiini olen saanut työterveyshuollosta, julkisista ja yksityisistä terveyspalveluista, erilaisista lääkehoidoista sekä katkaisu- ja laitoshoidoista.

Vertaistuki auttoi tosi paljon. Nyt olen saanut nauttia päihteettömästä elämästä jo yli kymmenen vuotta.

Ensimmäinen askel toipumiselle on myöntää oman päihdeongelman vakavuus.Toipumiselle on hyvät edellytykset, jos sisimpään syttyy oma vilpitön halu vähentää tai lopettaa päihteiden käyttö. Apua kyllä löytyy, jos päihdeongelmista kärsivä sitä todella haluaa.

Hyvää vertaistukea päihdetoipujille ja heidän läheisille tarjoavat päihde- ja mielenterveysjärjestöt, erilaiset vertaisryhmät ja sähköiset netissä toimivat verkkopalvelut. Vertaistukitilanteissa ihmiset puhuvat samaa kieltä. He ovat kokeneet samankaltaisia asioita ja olleet samankaltaisissa elämäntilanteissa. Keskinäinen luottamus on perusedellytys toimivalle vertaistukityölle. Eduksi on, jos vertaisten henkilökemia toimii ja yhteistyö on luontevaa.

Pysyvä päihderiippuvuudesta toipuminen on monen tekijän yhteisvaikutus. Päihteiden käytön hetkellinen lopettaminen on monelle helppoa. Haasteellinen tehtävä on pysyvä elämäntavan muutos ja raittiuden ylläpito. Tässä työssä vertaistuki on korvaamaton apu.

Vertaistuki on nostettava sille kuuluvaan arvoon – tasavertaiseksi päihdepalveluissa toimivien ammattilaisten tekemän arvokkaan työn rinnalle.

Teksti: Hannu Ylönen

Vastavuoroista työskentelyä Vertaistuki on kokemusperäistä tietojen ja ajatusten vaihtoa.

Se on vastavuoroista työskentelyä – joko erilaisissa ryhmissä tai kahdenkeskisissä keskusteluissa.

Vertaistuki kumpuaa omista sairaus-, hoito- ja toipumiskokemuksista. Mikään lääketieteellinen tai muu ammattiapu ei voi korvata vertaistukea. On tärkeää, että päihdeongelmista kärsivien ja päihdekuntoutujien usko toipumiseen lujittuu, ja että he saavat konkreettista omaan elämäntilanteeseen sopivaa apua.

Kirjoittaja on auttanut päihdeongelmista kärsiviä pitämällä heille päihdetyön kokemusasiantuntijan vertaisvastaanottoa Vantaan terveysasemilla 2012–2019. Hän on Vantaan A-kilta ry:n ja A-Kiltojen Liitto ry:n viestintäjaoston jäsen.

6

1/2019

Kokemusasiantuntija tärkeä osa Vantaan terveys-ja päihdepalveluja

Vantaan kaupungin terveyspalvelut ja kokemusasiantuntija Hannu Ylönen saivat tunnustuksen tekemästään päihdetyöstä terveysasemilla. KoKoA – koulutetut kokemusasiantuntijat ry jakoi 18.12.2018 ensimmäistä kertaa Mielen avain -tunnustuksen ansiokkaasta toiminnasta kokemusasiantuntijuuden ja osallisuuden edistämiseksi Suomessa. −Kokemusasiantuntijat, vertaistuki ja kolmannen sektorin yhdistykset ovat saamassa niille kuuluvan arvostuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakas- ja hoitotyössä, kertoo Hannu Ylönen. Uskon, että kokemusasiantuntijoiden käyttö lisääntyy niin julkisissa kuin yksityisissä palveluissa.

Päihdetyön kokemusasiantuntijan toimintamallia on hiottu Vantaalla vuodesta 2012 alkaen, jolloin mallin pilotointi aloitettiin Korson terveysasemalla osana Mielen avain -hanketta.

Tämän vuoden alussa Vantaan kaupunki vakinaisti päihdetyön kokemusasiantuntijan tehtävän ensimmäisenä kuntana Suomessa.

−Nykyään päihdetyön kokemusasiantuntijasta on tullut kiinteä osa Vantaan terveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuutta, kertoo osastonhoitaja Jaana Malinen Martinlaakson terveysasemalta.

Merkittävänä toimijana Vantaa toimii hyvänä esimerkkinä muille palveluntuottajille: kokemusasiantuntijuutta ja vertaistukea arvostetaan.

Vantaan kaupungin tiedote 20.12.2018

Hannu Ylönen ja Jaana Malinen vastaanottivat tunnustuksen. Kuva: Aulikki Otranen

1/2019

7

ALUEILTA

Vertossa opitaan seisomaan omilla jaloilla

”

Vertoon on aina mukava tulla. Täällä saa olla oma itsensä ja kaikille annetaan tilaa. Jokainen löytää paikkansa yhteisössä; täällä voi olla ruuanlaittaja tai leipuri tai tehdä puutöitä verstaalla tai osallistua kädentaitoihin. Ja vertaistuki, se on ihan ehdoton, se on paras asia täällä”, toteaa Jonna (35 v.), kun istumme aamukahvilla Verton keittiönpöydän ympärillä yhdessä Jonnan ja ohjaaja Hanna Eskolan kanssa tammikuisena perjantaina. Ulkona on pakkasta parikymmentä astetta, Vertossa on lämmintä ja kodikasta. ”Jonna on varsinainen yleisosaaja, joka leipoo, tekee puutöitä, hoitaa talon kukat ja tarttuu toimeen kuin toimeen”, Hanna kehuu. Jonna itse on erityisen tyytyväinen perustamaansa ja ideoimaansa Vertsi-ryhmään, jossa kokoontuu korvaushoidossa olevia ja olleita sekä korvaushoitoon hakeutuvia.

Ryhmässä keskustellaan ryhmäläisten kokemuksista ja asioista luottamuksellisesti. Jonna ja Hanna tietävät, että korvaushoito jakaa edelleen mielipiteitä ja tiedossa on jopa ammattilaisia, jotka ajattelevat, että korvaushoidosta käydään vain hakemassa ilmaiset huumeet. Näin ei ole, naiset toteavat, ja Jonna on suunnattoman kiitollinen omasta nopeasta hoitoon pääsystään. Joskus pitkä odotusaika voi olla kohtalokas.

Vuosia sitten Jonna oli kertomansa mukaan ahdistunut ja masentunut nuori, joka ei näyttänyt kenellekään heikkouttaan eikä osannut, saatikka edes saanut, pyytää apua keneltäkään.

Huumeet eivät parantaneet oloa, tietenkään. ”Kuitenkin sitten jossain vaiheessa väsyin siihen ainaiseen säätämiseen ja epätietoisuuteen. En voinut suunnitella mitään, eikä ollut tulevaisuutta. Viimeinen niitti oli se, kun olimme puolisoni kanssa menettää kotimme. Silloin päätin hakea apua”, Jonna muistelee. Parisuhde, jossa läheisriippuvuuttakin taisi ilmetä, päätyi eroon, ja se on Jonnan mielestä vain hyvä asia, sillä voimavaroja on ainoastaan oman elämän muuttamiseen. Ensin on oltava yksin ja opittava seisomaan omilla jaloilla.

Ja Vertossa Jonnan elämä on todella muuttunut! Jonna on oppinut löytämään itsensä. Verton arjen rutiinit tuovat turvaa.

Ennakoitavuus on tärkeää. Ja Vertossa on niin tavallista. Opetellaan niitä tuiki tavallisia arkipäivän kadoksissa olleita asioita ja taitoja. Ruokaa tehdään joka päivä, käydään ruokakau-

Yllätysjoululahjarahalla Vertoon hankittiin biljardipöytä, joka onkin kovassa käytössä.

passa, siivotaan paikkoja, pidetään taloa kunnossa − ja jokaista tarvitaan. ”Tarpeellisuuden tunne on ihanaa ja nostaa itsetuntoa”, Jonna toteaa ja jatkaa ”Ja ihan huikeaa oli päästä ensimmäiselle yön yli -reissullemme Syötteelle. Siellä ryhmäydyimme kunnolla.” Hanna toteaa, että monelle Vertolaisille reissu oli ensimmäinen laatuaan. Siis uutta oli olla yötä reissussa ja olla reissussa ilman päihteitä. Kokemus oli upea myös ohjaajille.

Nyt Jonna kokee, että hänelläkin on tulevaisuus. Lisäksi on työpaikka, on luotettava omahoitaja, on Verto ja siellä Vertsi-ryhmä, muut vertolaiset ja ohjaajat. Keskustelumme päättyessä Jonna suuntaa Verton ja Oulun kaupungin avopäihdepalveluiden kouluttamien kokemusasiantuntijoiden työnohjaukseen. Ulkona paistaa tammikuun aurinko.

Teksti ja kuva: Kirsi Mäki järjestökoordinaattori Verton ohjausryhmän jäsen

8

1/2019

VERTO-HANKE Verto-hanke tarjoaa matalan kynnyksen yhteisöllistä ja toiminnallista vertaistoimintaa huumeiden käyttäjille, huumausaineriippuvuudesta kuntoutuville ja korvaushoidossa oleville sekä huumeiden käyttäjien läheisille Oulussa ja Oulun seudulla.

Toiminnassa vahvistetaan huumeongelmaisten ja heidän läheistensä osallisuutta sekä heidän omassa elämässään että yhteiskunnassa. Hanke hyödyntää osallistujien kokemustietoa ja vertaisuutta sekä tarjoaa paikan, jossa tämä häpeäleimaa kantava kohderyhmä kohdataan arvostavasti ja kunnioittavasti.

Toiminnan keskiössä ovat yhteisöllinen ja toiminnallinen vertaistuki sekä mahdollisuus puhua omista kokemuksistaan avoimesti ja luottamuksella.

Ve r t o o n ohjaudutaan joskus ammattilaisen ohjaamana, kuten Jonna, ja usein niin, että Vertosta kuullaan kaverilta. Kävijöiltä edellytetään asiointikuntoa. Kaupankäynti, piikittäminen, velanperintä tai muu sellainen ei ole sallittua, eikä mitään sen kaltaista ole kertaakaan esiintynytkään, ohjaaja Hanna Eskola kertoo. ”Kaikki haluavat säilyttää Verton, toimintaa ei haluta riskeerata”, Hanna toteaa.

Tärkeä osa Verton toimintaa on myös läheistoiminta. Läheisryhmä kokoontuu joka kolmas viikko, mutta mahdollisuus on myös yksilötapaamisiin ohjaaja Katja Rauhalan kanssa. Tukea tarvitsevaa ei jätetä yksin.

Läheisten ryhmässä on eniten äitejä, mutta myös muita läheisiä. Läheiset käyvät yhdessä keskustellen läpi koko tunnekirjoa, jota läheinen kohtaa.

Suurta lohtua tuo huomata, että on muitakin samassa tilanteessa. Ryhmästä saa voimaa omaan jaksamiseen. ”Vertoa todellakin tarvitaan. Toivomme, että kahden vuoden kuluttua Verto saa pysyvän rahoituksen”, Jonna, Hanna ja Katja toteavat yhdestä suusta. Ja muitakin haaveita naisilla on: ”Olisihan se ihanaa, jos meillä olisi oma piha.”

1/2019

Hanke toteutetaan 12.3.2018−31.12.2020 Veikkauksen tuella.

Tammikuuhun 2019 mennessä Verto on tavoittanut yli 100 huumeongelmaista ja kolmisenkymmentä läheistä.

Verton toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Hankkeen taustayhteisöjä ovat Nuorten Ystävät ry ja Oulun kriisikeskus.

Työntekijöitä on kolme.

Työntekijöiden tehtävänä on toimia mahdollistajana, varsinaisen toiminnan suunnittelevat ja toteuttavat vertolaiset itse kerran kuussa pidettävissä talokokouksissa.

Verto tekee yhteistyötä muun muassa Oulun A-kilta ry:n kanssa.

9

Uusi järjestökoordinaattori-suunnittelija esittäytyy

A

-Kiltojen Liitto ry:n Etelä-Suomen alueen järjestökoordinaattorina aloitti 1.2.2019 YTM Anja Sauvolainen.

Hän siirtyi tehtävään Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry:n vastaavan projektikoordinaattorin tehtävästä.

Suunnittelijan tehtävänkuvaan kuuluu tutkimusyhteistyötä, kehittämistä, arviointia ja esimerkiksi hankesuunnittelua.

Anja on työskennellyt aiemmin muun muassa työvoimakouluttajana, nuoriso-ohjaajana ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaajana. Päihde- ja mielenterveyskenttä on tullut Anjalle tutuksi paitsi aiempien töiden myös vapaa-ajalla yhdistystoimintaan osallistumisen kautta. – Olen ollut mukana eri yhdistyksissä niin vapaaehtoisena, hallituksen jäsenenä kuin työntekijänäkin. Välillä on tuntunut, että yhdistystoiminta on täynnä ristiriitoja, josta kannattaa pysyä kaukana. Silti jokin kumma imu siinä on kuitenkin aina ollut. Liekö tullut osana verenperintönä. Omia vanhempiani luonnehtisin yhdistysaktiiveiksi.

He tapasivat aikanaan toisensa yhdistystoiminnan kautta ja olivat mukana useammassakin eri yhdistyksessä. Muistan jo pienenä henganneeni heidän mukanaan milloin missäkin tapahtumassa.

Yhdistys- ja järjestötoimintaan osallistuminen on opettanut paljon. – Olen päässyt tutustumaan eri-ikäisiin, erilaisista taustoista tuleviin ja erilaisissa elämäntilanteissa oleviin ihmisiin. Kokemusta on kertynyt monenlaisista tavoista toteuttaa toimintaa. Toiminta eri sektoreilla ja erilaisissa rooleissa on avartanut näkökulmia. Arvostan erityisesti vertaistukea ja sen myötä syntyvää yhteisöllisyyttä.

Syntyisin Anja on Lahdesta. Pääkaupunkiseutu on tullut myös tutuksi asuessa Helsingissä. Töissä hän on ollut aiemmin Helsingin lisäksi muun muassa Vantaalla. Vuodesta 2003 lähtien hän on asunut Pirkanmaalla.

Vapaa-ajallaan Anja viettää aikaa perheen parissa, viihtyy luonnossa lenkkeillen tai retkeillen ja talvisin pulahtaa mielellään avantoon. – Miten saada aikaan positiivinen muutos on aihe, mikä alati kiehtoo. Olen opiskellut ratkaisukeskeistä työotetta ja uskon vahvasti muutokseen, ja siihen, että jokaisesta meistä löytyy aina enemmän, mitä päällepäin näyttäytyy. Toivon, että ihmiset olisivat rohkeita. Toivon, että he uskaltaisivat kohdata itsessään ja muissa olevat eri puolet ja myös näyttäisivät sen olemalla avoimia toisiaan kohtaan.

Teksti: Tuija Tamsi-Lehtinen

10

1/2019

ALUETYÖ

Muutoksia järjestökoordinaattoreiden toimenkuvissa

A-Kiltojen Liitto ry:n aluetyö on jäsenpalvelua paikallisille A-kiltayhdistyksille. Aluetyötä tekevät järjestökoordinaattorit toimivat neljällä eri alueella. Alkuvuodesta lähtien Itä-Suomen aluetyöstä on vastannut Mikko Putaja ja Länsi-Suomen aluetyöstä Aulikki Otranen. Pohjois-Suomen järjestökoordinaattorina jatkaa Kirsi Mäki vastaten nyt myös A-Kiltojen Liitto ry:n koulutussuunnittelusta. Etelä-Suomen tuore järjestökoordinaattori Anja Sauvolainen vastaa A-Kiltojen Liitto ry:n suunnittelutehtävistä verkostoissa.

Järjestökoordinaattori

Mikko Putaja

p. 040 566 4841 mikko.putaja@a-kiltojenliitto.fi • Itä-Suomen alueen aluetyö: A-kiltatoiminnan ja yhdistystoiminnan ohjaus, neuvonta ja kehittäminen sekä alueen verkostotyö • vertaistuen ja toiminnallisuuden tukeminen A-killoissa, toimintajaoston sihteeri • valtakunnalliset liikuntatapahtumat ja kampanjat

Järjestökoordinaattori-koulutussuunnittelija

Kirsi Mäki

Kansankatu 53, 90100 Oulu p. 040 167 9377 kirsi.mäki@a-kiltojenliitto.fi • Pohjois-Suomen alueen aluetyö: A-kiltatoiminnan ja yhdistystoiminnan ohjaus, neuvonta ja kehittäminen sekä alueen verkostotyö • valtakunnallinen koulutussuunnittelu, koulutusjaoston sihteeri • vertaisohjaajatoiminnan kehittäminen ja tukeminen

Järjestökoordinaattori

Aulikki Otranen

p. 040 356 6592 aulikki.otranen@a-kiltojenliitto.fi • Länsi-Suomen alueen aluetyö: A-kiltatoiminnan ja yhdistystoiminnan ohjaus, neuvonta ja kehittäminen sekä alueen verkostotyö • naistoiminta, naisjaoston sihteeri • yhdistystoiminta, yhdistyslaki ja asetukset sekä luonto- ja erätoiminta

Järjestökoordinaattori-suunnittelija

Anja Sauvolainen

p. 040 689 8367 anja.sauvolainen@a-kiltojenliitto.fi • Etelä-Suomen alueen aluetyö: A-kiltatoiminnan ja yhdistystoiminnan ohjaus, neuvonta ja kehittäminen sekä alueen verkostotyö • tutkimusyhteistyö • suunnittelu, kehittäminen ja arviointi • hankesuunnittelu

1/2019

11

TOIPUMISTARINA

Yksi tarina Suomen luonnosta A-kiltalaisen silmin

M

inä olen elänyt eräänlaista kaksoiselämää jopa näiden luontokokemusten myötä, ennen ja jälkeen kuningas alkoholin otteen. Todella synkkinä aikoina, vuosien 1990–2000 välillä, kun käytin paljon alkoholia, minulle on jäänyt vuodenajoista mieleeni talvi. Tähän elämään oleellisena osana kuuluivat tietenkin kotiinpaluut kävellen hyytävän kylminä talviöinä Porin yöelämästä, tietenkin jo laskuhumalassa, orastavan krapulan ensi vaikutukset jo jyskyttäen päässä.

Talviaikaan ajoittuvat myös ensimmäiset todelliset vaikutukset uudesta elämästä, täysraittiuden astuttua elämään. Ehkä juuri näiden yhteenliittymien vuoksi juuri tämä talvi, on vuodenajoista tässäkin jutussa pääroolissa.

Talvi suo mahdollisuuksia ja kokemuksia. Esimerkiksi aivan tavallinen kävelyretki. Talvella lumen narskuessa jalkojen alla, ja pakkasta -15 astetta, voi talviseen luontoon tutustuminen olla hyvin antoisaa. Tätä se on myös itsellenikin, vielä tänä päivänäkin, juomisen jäätyä jo vuosikymmeniä sitten. Itse kiinnostuin aikoinani näillä talvisilla retkilläni luonnon yksityis-

kohdista, kaikesta kauniista lumen ja jään keskellä. Kasvillisuus puustoineen on näitä täynnä: jäätyneet zebra-männynkävyt, talviset pihlajamarjat ja aroniatertut sekä näitä marjoja syövät linnut, talvinen peltomaa heinäkasvillisuuksineen, johon kuuluvat myös talven törröttäjät. Myös nämä jälkimmäiset vetävät puoleensa lintulajistoa, punatulkkujen. urpiaisten ja tiklien ollessa niistä ehkä runsaslukuisimmat ja näyttävimmät. Tähän tunnelmaan kuuluvat myös oravan ja rusakon jäljet tuoreella hangella, ja saattaapa joku onnekas kulkija löytää näiltä samoilta alueilta, vaikka kärpän tai lumikon jäljet.

Näin jälkikäteen, rankkojen vuosien jäätyä taakse, tulee mieleeni, että onneksi silloin aikoinani vielä tiedostin nämä asiat, sielu oli vielä tallella, ja myös silloin kun aloittelin uutta elämää ilman päihteitä, olivat nämä samat asiat minulle

12

4/2016

1/2019

yhä tärkeitä. Nyt tänään on hienoa liikkua näillä samoilla alueilla aistit valppaina krapulan parannusretkien jäätyä taakse, ja vaikka muistella noita vanhoja aikoja. Eräänlaiset muistot näistäkin ajoista tietysti jäivät, jotka omalla tavallansa kantavat vielä tänä päivänäkin.

Jutun kuvat valitsin juuri näiden asioiden perusteella. Varis, jolta ei jää mikään huomaamatta, eikä yksikään kulkija tuntematta ja muistamatta, sekä harmaa varpunen, joka vuodesta toiseen tirskuttaa jossain pesänsä lähellä. Vielä tänäänkin näiden lajien kohtaamisessa on jotain sykähdyttävää, ne elävät yhä samoilla alueilla. Täällä Porin Herralahdessa, jossa asun, on muutamia alueita ja kohtia, jotka ovat pysyneet lähestulkoon täysin samanlaisessa muodossa kuin lapsuudessa 1970-luvun alussa. Se tekee tästä alueesta aika mielenkiintoi-

1/2019

sen. Muistan aina joskus juovana aikana muistelleeni näitä asioita, näillä alueilla kävellessäni. Taisi olla juuri silloin todellisen pohjakosketuksen aikoina 1990–2000 -luvun taitteessa, jolloin ratkaisu lopulta syntyi päässäni, ja tällä samalla tiellä minä olen vieläkin. Luonnolla on toipumista edistävä vaikutus ja mikä parasta, samat talviset kohteet kasveineen sekä lintuineen löytyvät jokaisesta Suomen kolkasta.

Teksti ja kuvat: Ismo Vähäsavo

13

Pitäisikö olla huolissaan kaverista?

– liiallisen rahapelaamisen tunnistaminen

S

uomalaiset pelaavat rahapelejä neljänneksi eniten maailmassa. Häviämmekin Veikkauksen rahapeleihin yhteensä keskimäärin 4,9 miljoonaa euroa päivässä, eli noin 1 800 miljoonaa euroa vuodessa. Sillä millaisia pelejä pelaa ja kuinka usein, on merkitystä sille, kuinka suuri riski on saada peliongelma. Kun rahapelejä pelaa, on hyvä ymmärtää, miten pelit toimivat ja miten pitää pelaamisen hallinnassa

Rahapeliongelmaisia on Suomessa noin 124 000 ja riskipelaajia noin 565 000 eli 15 prosenttia rahapelejä pelaavista*.

Jokainen rahapeliongelmainen on joskus pelannut riskitasolla.

Tämän vuoksi olisi tärkeää, tunnistaa riskipelaaminen ajoissa ja näin ehkäistä pelaamisen kääntymisen ongelman puolelle.

Pelaamisesta puhuminen ei välttämättä ole itsestään selvää tai helppoa. Siksi EHYT ry:n Arpa-projektissa on kehitetty Kaksi kysymystä rahapelaamisesta -malli, jolla keskustelun voi avata ja tunnistaa mahdollinen liiallinen pelaaminen: 1. Mitä rahapelejä on pelannut viimeisen vuoden aikana?

2. Kuinka usein niitä tulee pelattua?

Rahapeleistä annetaan pelaajille hyvin vähän tietoa. Myöskään pelaajat eivät aina osaa arvioida omia tietojaan tai taitojaan. Meillä ihmisillä on myös taipumus tulkita omat taitomme rahapelaamisessa yläkanttiin. Muistamme paremmin hyvät ja unohdamme ikävät asiat: mieleemme jäävät rahapelivoitot, mutta emme aina tiedä paljonko olemme peleihin hävinneet.

Rahapeleihin on tehty ominaisuuksia, joiden tarkoitus on saada pelaaja pelaamaan enemmän. Jos saat raha-automaatissa kaksi kirsikkaa samalle riville ja kolmas kirsikka jää yhden kuvion päähän voittolinjasta, saattaa tuntua, että melkein voitit ja nyt pitää yrittää uudestaan. Voitto ei kuitenkaan ollut sen lähempänä kuin missään muussakaan hävityssä pelissä. Todellisuudessa kone kertoo sinulle, ettet voittanut, sillä rahapeleissä on vain voittoja ja häviöitä.

Suurimmalla osalla suomalaisista pelaaminen pysyy hanskassa, mutta riskipelaajien ja peliongelmaisten määrä on kui-

tenkin kansainvälisesti vertailtuna suuri. Jos oma tai kaverin pelaaminen mietityttää laske paljonko käytät tai kaverisi käyttää pelaamiseen rahaa viikossa. Kerro summa 52:lla, niin tiedät, paljonko peleihin kuluu vuodessa.

Voit myös miettiä omalta osaltasi tai kysyä kaveriltasi: • Onko pelaamisen lopettaminen tai vähentäminen aiheuttanut sinussa levottomuutta, ahdistusta tai ärtyneisyyttä viimeksi kuluneen kahdentoista kuukauden aikana?

• Oletko viimeksi kuluneen kahdentoista kuukauden aikana yrittänyt salata perheeltäsi tai ystäviltäsi, paljonko pelasit?

• Onko pelaamisesi aiheuttanut sinulle viimeksi kuluneen kahdentoista kuukauden aikana sellaisia taloudellisia ongelmia, että olet joutunut hankkimaan perheeltäsi, läheisiltäsi tai sosiaalipalveluista apua elinkustannuksiisi?

Kyllä-vastaus mihin tahansa näistä kolmesta kysymyksestä, voi kertoa mahdollisesta peliongelmasta.

Apua liialliseen pelaamiseen on saatavilla. Pelaajille, läheisille sekä ammattilaisille löytyy tukea valtakunnallisesta Peluuri-palvelusta (www.peluuri.fi). Vertaisryhmiä pelaajille on Sosped-säätiöllä (www.pelirajaton.fi) ja Nimettömät pelurit ry:llä (www.nimettomatpelurit.fi).

Rahapelaaminen on parhaimmillaan hyvää ja hauskaa viihdettä. Pidetään pelaaminen hallinnassa!

Teksti: Eija Pietilä Arpa-projekti projektiasiantuntija EHYT ry

14

1/2019

Turun A-Kilta ry on tehnyt tiivistä yhteistyötä Arpaprojektin kanssa. A-killassa järjestettiin henkilökunnalle ja kävijöille rahapeliteemainen koulutus sekä jäsenilta, joka sai suuren suosion. –Koulutusten jälkeen rahapelaamisesta puhuminen ja puheeksiotto ovat tulleet osaksi päivittäistä rutiinia. Nykyään rahapelaaminen koetaankin teemaksi muiden joukossa. Yhteistyö on auttanut meitä auttamaan muita, A-killan vapaaehtois- ja vertaistoiminnan koordinaattorin Janina Rosten kertoo. Kuva: Janina Rosten

*Lähde: Anne Salonen & Susanna Raisamo 2015: Suomalaisten rahapelaaminen 2015. Rahapelaaminen, rahapeliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet 15–74-vuotiailla. THL, Raportti: 16/2015.

Viisi vinkkiä pelaamisen hallintaan: 1. Pelaa huvin vuoksi, älä rikastuaksesi Rahapelaamisessa lopputulos ei ikinä ole varma ja häviäminen on aina vaihtoehto. Rahapelaamista pitää ajatella viihteenä mieluummin kuin tulonlähteenä.

2. Tiedä, miten rahapeli toimii

4. Rahapelaaminen maksaa

Ennen pelaamista kannattaa pohtia, miten peli toimii ja mitkä ovat todennäköisyydet voittoon. Mitä enemmän tiedät rahapeleistä, sitä paremmin voit kuluttaa niitä harkitusti.

Muista tappion hetkellä, etteivät hävityt rahat ole enää sinun. Yleisin haittoja aiheuttava pelitapa on sellainen, jossa pelaaja yrittää pelaamalla lisää voittaa hävityt rahat takaisin. Häviö on rahapeliviihteen hinta.

3. Budjetoi pelirahat

aRah it pel ous Tal at h a r

1/2019 1/2019

Paras keino hallita omaa rahapelaamista on päättää ennalta, paljonko aiot käyttää rahaa pelaamiseen ja pysyä budjetissa. Pelaa vain sen verran kuin sinulla on varaa hävitä.

Hyödynnä myös pelisivuston työkaluja, voit esimerkiksi rajata pelaamiseen käytettävää rahamäärää.

5. Tauko auttaa toimimaan järkevästi Aseta aikaraja pelaamisellesi.

Näin pysyt todennäköisemmin myös pelibudjetissasi ja ehdit tehdä muutakin.

Pidä säännöllisesti taukoja. Tauko auttaa sinua tekemään järkevämpiä valintoja ja pitämään pelaamisen hallinnassa.

15

Tie muutokseen Muutoksen tie on kova tie, muutoksen tie on vaikea tie, muutoksen tiellä voi sattua, muutoksen tiellä voi tapahtua, muutoksen tiellä voi rakastua, muutoksen tiellä voi vapautua tai olla vapautumatta, muutoksen tiellä voi tulla turpaan, muutoksen tiellä voi antaa turpaan.

Muutoksen tiellä voi tulla itku ja sitä seurata myös nauru.

Muutoksen tie on kaikkein vaikein tie, mutta myös kaikkein hienoin tie vapauteen ja rauhaan.

Joten ota laukkusi ja lähde!

Sami

Umpihangesta

O

lin lähdössä ensimmäistä kertaa mukaan Umpihankifutiksen MM-kisoihin Hyrynsalmelle. Järki oli kyllä koko ajan sitä mieltä, että pysy nyt hyvä mies siellä peiton alla lämpimässä. Mutta luova hulluus ja halu hakea ainutlaatuinen elämys, oli tälläkin kertaa suurempi houkutin. Kesällä suofutiksen MM-kisoissa olleena, osasin odottaa, että tästäkin reissusta tulee vähintäänkin erikoinen!

Varustelistaa utelin Mäkisen Raimolta paria päivää ennen lähtöä. Tiesin toki sen, että lämmintä vaatetta tarvitsee ja pirusti! Mäkisen listalta löytyi myös tohvelit ja unipipo. Tiesin oitis, että minusta pidetään kyllä hyvää huolta.

Minut tultiin hakemaan Jämsän A-killan pihasta. Iso kiitos siitä Tampereen A-kiltaan, jonka autolla matkaa lähdettiin.

Olin toki jo puoli viideltä ylhäällä, että joko mennään? No, ei menty, kun vasta puoli kymmenen ja ennen ei lähdetty, kun oltiin syöty Sadun tekemät herkulliset voileivät.

Ajettiin Mikkeliin. Siellä oli paljon mikkeliläisiä ja Joonas.

Joonas otetiin kyytiin.

Lähestyttiin Kuopiota. Siellä seudulla asuu kuulemma eniten eläinrääkkääjiä Suomessa, he kun saavat kahden kilon kalakukon sopimaan kilon pussiin, näin tiesi Mäkinen kertoa!

Mentiin halki Iisalmen ja Kajjjaanin. Kajjjaanissa käytiin kaupassa ostamassa viikonlopun eväät. Ristiin rastiin samat käytävät moneen kertaa ja löyvettiinki lopulta kärryllinen evästä. Sain varmistuksen itselleni, ettei kukaan ole tälläkään reissulla nälässä. Oli tullut jo pimeä ja sitten tulimmekin jo Ukkohallaan hulppealle mökille. Syötiin, saunottiin ja tutustuttiin.

Pelipäivänä FC A-killalla oli heittää kärkeen viilettämään huikean nopea Erika. Keskikentälle taiturit Sami ja Miska ja oikeat työjuhdat Joonas ja Toni. Puolustukseen löytyi kovia nimiä, kuten ekaa kertaa mukana ollut Matti Lappeenrannasta, joka varmasti vahvistaa FC A-killan rivejä tulevina vuosinakin useaan otteeseen. Tampereen omat pojat Rose ja Raimo toi-

16

16

1/2019

a

helpotusta tylsyyteen vat puolustuspäähän vankkaa kokemusta. Meikäläinen nyt oli puolustuksessa yhtä hukassa, kun jäällä jäkälää etsivä poro.

Maalilla oli FC A-killan konkari Pasi. Hän, kun tekee maalilla itsensä isoksi, niin ohitse ei mahdu leijailemaan edes lumihiutale! Se nähtiin heti ekassa pelissä venäläisjoukkuetta vastaan, joka päättyi tasatulokseen 0–0. Seuraava peli melkein voitettiin! Seuraavakin melkein. Yhtään peliä ei hävitty taistelutta.

Annoimme kaikkemme ja voitimme itsemme. Pakkasta koko viikonlopun ajan oli yli -20 astetta, ja silti jokaisella oli lämmin mieli. Näissä jutuissa on aivan huikeata olla mukana!

Alkoholismi ja alkoholi eivät anna periksi, ellei itse anna ensin periksi alkoholille! Me päihdetoipujat tarvitaan monenmoista toimintaa päihteistä vapaaseen elämäämme: Umpi-

1/2019

hankifutis, Suofutis, Sulkavan soutu, Pohjois-Lapin A-kilta ry:n järjestämä elämysmatka ja monet muut tapahtumat ovat juuri niitä juttuja mitä me päihdetoipujat tarvitaan ”tylsään” arkeemme.

Tule mukaan osallistumaan!

Teksti ja kuva: Ville Tuominen Jämsänjokilaakson A-kilta ry

17

LYHYESTI

Digi haltuun!

-hanke jalkautui Hankkeen (v. 2017–2020) tavoitteena on yhdenvertaisuuden edistäminen digitalisoituvassa tietoyhteiskunnassa.

- Hankkeessa valmennetaan vertaisia, eli digikavereita, erilaisten asumispalveluiden asukkaiden tueksi. Digikaverit tukevat digitaitojen opiskelussa ja lähtevät mukaan myös erilaisille digikursseille.

- Tiedotetaan julkisten digineuvonta-palveluiden saavutettavuudesta ja kehitetään arviointimenetelmiä saavutettavuuden mittaamiseksi.

- Aspa-säätiön hanke, jota rahoittaa STEA. Yhteistyökumppaneina toimii Kansalaisopistojen liitto (KoLry), ADHD-liitto, A-Kiltojen Liitto, Epilepsialiitto, Mielenterveyden Keskusliitto, Kuurojen liitto, Kehitysvammaliitto ja Kiipulasäätiö.

Teksti ja kuva: Mikko Putaja

Reijo Järvinen ja Toni Vanhala osallistuivat kymmenisen muun kiinnostuneen kanssa Digi haltuun! –hankkeen Tampereen A-Kilta ry:n Härmälätuvalla järjestettyyn infotilaisuuteen 26.2. Projektityöntekijä Helmi Kallio Aspa-säätiöstä esitteli erilaisia toimintamahdollisuuksia. A-killasta löytyi heti kiinnostusta digikaveri-valmennukseen.

Lisätietoja hankkeesta: järjestökoordinaattori Mikko Putaja p. 040 566 4841

Vertaistalousneuvonnan tarpeeseen vastataan Tampereella Tampereen A-Kilta ry:n vertaistalousneuvojat järjestävät tämän kevään aikana vertaistalousneuvojien koulutuksen. Koulutuksen tarkoituksena on saada lisää vapaaehtoisia vertaistalousneuvojia, jotka auttavat muita talous- ja velka-asioiden hoidossa tarjoamalla neuvontaa, ratkaisuja ja ohjausta.

Lisätietoja Tampereen A-Kilta ry:n järjestämän koulutuksen kestosta ja aikataulusta antaa vapaaehtois- ja vertaistoiminnan koordinaattori Elena Martikainen elena.martikainen@ tampereena-kilta.fi p. 040 529 0775 sekä www.tampereenakilta.fi

Teksti ja kuva: Elena Martikainen

Tulevaa vertaistalousneuvonnan koulutusta oli esittelemässä vertaistalousneuvojana vuosia toiminut Matti Itkonen.

Infotilaisuus koulutuksesta järjestettiin 20.2.2019 Kumppanuustalo Arttelissa Tampereella.

18

TP

1/2019

4/2018

Ystävänpäivänä Harjavallassa juhlittiin Harjavallan A-kilta ry:n uusien tilojen avajaisia vietettiin Sammonkatu 6 A 1:ssä ystävänpäivänä 14.2.2019. Kuvassa Harjavallan A-kilta ry:n ensimmäinen puheenjohtaja Raimo Hyttinen juttelee nykyisen puheenjohtajan Markku Niemisen kanssa. Avajaisissa kävi väkeä kivasti. Harjavallan seurakunnalta kolme, kaupungin kuntouttavasta työtoiminnasta kolme sekä muita yhteistyökumppaneita ja kävijöitä.

Illalla jatkoimme vielä ystävänpäiväiltaa kakkukahvien merkeissä vanhustentalon kerhohuoneella. Meitä oli siellä noin 20 henkeä. Näin halusimme A-killan puolesta muistaa myös niitä jäseniämme, jotka eivät liikuntarajoitteiden vuoksi päässeet osallistumaan avajaisiimme. Nämä ovat kaikki sellaisia jäseniä, joille päivittäin toimitamme A-killasta lämpimän ruuan.

Teksti ja kuva: Tarja Savinen Harjavallan A-kilta ry

Jaostotyöskentely kiinnostaa: jaostoihin ennätysmäärä ensikertalaisia A-Kiltojen Liitto ry:n hallitus valitsi 26.1.2019 kokouksessaan jäsenet koulutus-, viestintä-, toiminta- ja naisjaostoon kaudelle 2019–2022. A-kiltayhdistysten esittämiä ehdokkaita tuli määräaikaan mennessä ilahduttavan paljon. Valituiksi tuli ennätysmäärä ensikertalaisia, jotka haluavat olla mukana kehittämässä A-Kiltojen Liitto ry:n toimintaan.

Yhteinen perehdytystilaisuus ja ensimmäiset jaostojen kokoukset pidettiin 6.3.2019 Tampereella.

Jaostojen kokoonpanot löydät www.a-kiltojenliitto.fi/tietoa/hallinto Jaostoilla nyt myös omat sähköpostiosoitteet: koulutusjaosto@a-kiltojenliitto.fi naisjaosto@a-kiltojenliitto.fi toimintajaosto@a-kiltojenliitto.fi viestintajaosto@a-kiltojenliitto.fi

Teksti: Tuija Tamsi-Lehtinen Kuva: Anna Niemistö

1/2019

4/2018

19

TP TP

KILTANAISET VAUHDISSA

Ihania naisia uuden naisjaoston ensimmäisen tapaamisen tauolla 6.3.2019 Tampereella: Satu Jämsästä, Minna Vantaalta sekä Aulikki ja Anja A-Kiltojen Liiton toimistolta Tampereelta.

Naisia löytämään!

Miksi naiserityisyys tarvitsee mielestäsi erityistä huomioon ottamista A-kiltatoiminnassa? Mistä unelmoit? Miten itse rentoudut? – Tällaisia kyselin uuden naisjaoston tapaamiseen osallistuneilta Minna Hämäläiseltä ja Anja Sauvolaiselta, ja näin he vastasivat:

Minna, naisjaoston puheenjohtaja

Anja, eteläisen alueen järjestökoordinaattori

Naiserityisyys

Naiserityisyys

Haluaisin uuden naisjaoston työssä löytää halattavaksi ja vertaistuen piiriin haavoittuvassa asemassa olevia naiserityisiä, jotka toivovat muutosta. Puhumme naisten kesken samaa naissensitiivistä, monisyistä tunteiden kieltä. Olen itse tullut A-kiltatoimintaan samoista lähtökohdista.

Naiserityisen toiminnan kautta voidaan tuoda esille naisten moninaisuus ja irtautua rooleista – ei ole yhtä oikeaa tapaa olla nainen tai yhtä ainutta tapaa tuoda esille omaa naiseutta.

Huomioidaan ne kaikki puolet, mitä meissä on.

Unelmani Kerran kävellessäni pitkospuilla tajusin, että toteutan nyt tässä yhtä unelmaani – vaeltamista. Tulin onnelliseksi siinä hetkessä pitkospuilla. Koin, että maailma on tässä, kurkotuin ja otin purosta juotavakseni vettä. Löysin luontoyhteyden ja ihmiset A-kiltatoiminnan kautta.

Naiserityiselle toiminnalle on tarve A-killoissa ja sitä toimintaa pitää kehittää ja tukea edelleen. Sitä kautta oppii varmasti ymmärtämään myös omaa itseään naisena.

Unelmani Pidempiaikainen unelmani olisi päästä kuumien lähteiden äärelle Islantiin.

Vinkki

Vinkki Vertaisryhmien lisäksi korva-akupunktio on mahtava hoitokeino, joka tasapainottaa stressiä.

Pysähtyminen. Aina kun on liian kiire tai elämässä tapahtuu koko ajan, olisi hyvä ihan vaan vetää henkeä ja olla.

Teksti ja kuva: Marjo / Helsingin A-Kilta ry

Haluaisitko kertoa tällä palstalla oman alueesi kiltanaisten toiminnasta ja unelmista? Laita viesti Marjolle osoitteeseen malmi@helsinginakilta.fi

20

VESI posti

2/2014

VESI posti

1/2019

Vesipostiristikko

www.sanaris.fi / laadinta Erkki Vuokila, ulkoasu Heli Kärkkäinen Ristikon ratkaisun löydät www.a-kiltojenliitto.fi » Vesiposti verkossa.

Vesiposti-lehden tilaus- ja palvelukortti Kestotilaus (4 x v.) 15 euroa/ v.

Postimerkki

Tilaan Vesiposti-lehden Tilauksen peruutus Lehden toimitusosoite Nimi Lähiosoite Postinumero -ja toimipaikka

A-Kiltojen Liitto ry Itsenäisyydenkatu 17 B 3.krs 33500 TAMPERE

Osoitteenmuutos Vanha osoite Uusi osoite Postinumero -ja toimipaikka Käsittelemme henkilötietoja henkilötietolain ja tietosuoja-asetuksen mukaisesti.

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset myös puh.0400 394 869 vesiposti@a-kiltojenliitto.fi, www.a-kiltojenliitto.fi

1/2019

21

A-KILTOJEN LIITTO RY Jäsenyhdistykset Anjalankosken A-kilta ry Inkeroistentie 26 46900 Myllykoski puh. 050 9186 538 akilta.anjalankoski@gmail.com Espoon A-kilta Hykaa ry Ajurinkuja 4 02650 Espoo puh.(09) 541 4634 espoonakilta1@gmail.com www.hykaa.fi Etelä-Saimaan A-kilta ry Valtakatu 23 53600 Lappeenranta puh. 050 571 3178 esakilta@gmail.com www.esakilta.fi Harjavallan A-kilta ry Samonkatu 6 A 1 29200 Harjavalta puh.044 9252 539 akilta.harjavalta@gmail.com Haukiputaan A-kilta ry Kiventie 5, 90850 Martinniemi haukiputaan.akilta@gmail.com Helsingin A-kilta ry Malmin yhteisötila Postitalo / Ala-Malmin tori 1 B 00700 Helsinki p.050 4090 344 (pj.) toiminnanjohtaja.marjo@ helsinginakilta.fi www.helsinginakilta.fi Hollolan A-kilta ry Mallasharjuntie 3 15860 Hollola puh. 040 534 6511 hollolan.akilta@hotmail.com http://hollolanakiltary.site11.com Hyvinkään A-kilta ry Riihimäenkatu 81 05880 Hyvinkää p. 044 0911 812 p. 040 6733 382 Hämeenlinnan Seudun A-kilta ry Iisalmen A-kilta ry Pohjoinen puistoraitti 1 B 8 74100 Iisalmi puh. 045 1859 127 iisalmen.akiltary@gmail.com Imatran A-kilta ry Kauppakatu 9 55120 Imatra puh. 040 5380 150 akilta.imatra@suomi24.fi www.imatran-a-kilta-ry.webnode.fi

Inkoon A-kilta ry Grönkullantie 52 10210 Inkoo p. 050 4322 957 Joensuun A-kilta ry Yläsatamakatu 28 80100 Joensuu joensuu.a-kilta@luukku.com Jokilaaksojen A-kilta ry Kirkkotie 4 84100 Ylivieska puh. 044 4195 338 Jyväskylän A-kilta ry Taitoniekantie 14 40740 Jyväskylä puh. 0400 541 365 ali.leinonen@a-kilta.net www.a-kilta.net

Kirkkonummen A-kilta ry Pappilantie 1 A 02400 Kirkkonummi puh. 050 4359 884 kirkkonummenakilta@gmail.com Kiteen A-kilta ry Kiuruveden A-kilta ry Koillis-Lapin A-kilta ry Rinnetie 1 98120 Kemijärvi puh. 045 677 2260 vuokko.lahtela@kemijarvi.fi Kuhmon A-kilta ry Karhunpolku 3 A 88900 KUHMO p. 044 7970 443 kaisa.karhu-harkonen@kainuu.fi

Jämsänjokilaakson A-kilta ry Kiltakallio Maskulankatu 1 42100 Jämsä puh. 040 8313 173 jamsanjokilaaksonakilta@co.inet.fi http://personal.inet.fi/yhdistys/ jamsanakilta

Kuopion A-kilta ry Mäkikatu 11 70110 Kuopio puh. 045 1134 245 pj.lappalainen@gmail.com

Järvenpään A-kilta ry puh. 040 144 5877 akiltajpaa@gmail.com

Kymen A-kilta ry puh. 040 5599 658

Kajaanin A-kilta ry Kainuunkatu 9 87100 Kajaani puh. 044 2925 354 kajaanin.a_kilta@luukku.com

Kuusamon A-kilta ry Kuusankosken A-kilta ry

Lahden A-kilta ry Vuorikatu 14, 15110 Lahti p. 040 8709 597 akiltalahti@gmail.com

Kangasalan A-kilta ry Myllystenpohjantie 4 36200 Kangasala kangasalana-kilta@outlook.com

Laitilan Seudun A-kilta ry Kaukolantie 19 23800 Laitila puh. (02) 851 302 laitilan.akilta@gmail.com www.lailanet.fi/a-kilta

Kankaanpään A-kilta ry

Lempäälän A-kilta ry

Kemin A-kilta ry Ratavartijantie 18 94720 Kemi puh. 0400 889 962 kemiakilta@gmail.com

Lieksan A-kilta ry

Keski-Lapin A-kilta ry

Lohjan A-kilta ry Immulantie 2 08500 Lohja puh. 041 4550 762 lohjanakilta2018@gmail.com www.ruusulinna.com

Keskipisteen A-kilta ry Lehtomäentie 39 92600 Pulkkila puh. 044 9175 590

Lopen A-kilta ry Taarintie 3 12700 Loppi loppia.kilta1ry@gmail.com

Keuruun A-kilta ry Runkotie 4 G 37 42700 Keuruu puh. 044 7742 700 keuruunakilta@gmail.com

Läntisen Uudenmaan A-kIlta ry Felix Fromin katu 4 10300 Karjaa puh.( 019) 230 768 a-kilta.lantisenuudenmaan@ wippies.fi

Kerimäen A-kilta ry

Minnea A-kilta ry p. 040 1630 458 tukiryhma.minnea@gmail.com Mäntän Seudun A-kilta ry Koskelankatu 38 35800 Mänttä puh. 040 1973 669 ms.akilta4@gmail.com Nilsiän A-kilta ry Nokian A-kilta ry Yrittäjäkatu 24 37100 Nokia nokiana-kilta@outlook.com Nurmeksen A-kilta ry Nurmijärven A-kilta ry Punamullantie 12 01900 Nurmijärvi Oulun A-kilta ry Hintantie 24 90500 Oulu puh. 041 445 5350 oulun.a-kilta@dnainternet.net Outokummun A-kilta ry Mikonkatu 5 B 16 83500 Outokumpu Pellon A-kilta ry Pieksämäen A-kilta ry Kirkkotie 3 76150 Pieksämäki puh. 045 1506 322 pieksamaen.a.kilta@luukku.com Pohjois-Kymen A-kilta ry Oikokatu 2 B 12 45100 Kouvola puh. 050 5012 466 pohjois-kymen.a-kilta@luukku. com Pohjois-Lapin A-kilta ry Koppelontie 1041, 99800 Ivalo puh. 046 6387 672/ A. Pasanen akilta.ivalo@gmail.com Poppoo6 A-kilta ry Porin A-kilta ry Vapaudenkatu 1 28100 Pori puh. (02) 641 6040 akiltapori@gmail.com www.a-kiltapori.fi Porvoon A-kilta ry Pyhäjärven A-kilta ry Vanha Pyhäjärventie 7 86800 Pyhäsalmi puh. 040 5944 540 pekkaitapalo@gmail.com

22

1/2019

A-kiltatoiminta on päihteetöntä, vapaaehtoisuuteen perustuvaa ja monimuotoisesti toteutettavaa vertaistukitoimintaa päihdeongelmaisille ja päihdetoipujille sekä heidän läheisilleen. A-killat ovat yhteiseltä arvopohjalta toimivia itsenäisiä yhdistyksiä.

Sotkamon A-kilta ry Torikatu 1 88900 Sotkamo

Raahen A-kilta ry Ravikatu 1, 92150 Raahe puh. 040 593 6266 raahenakilta@gmail.com

Taivalkosken A-kilta ry Sairaalatie 8 93400 Taivalkoski p. 050 4338 817 metkutus1@gmail.com

Ranttilan A-kilta Riihimäen Seudun A-kilta ry Murtokatu 4 11130 Riihimäki puh. (019) 725 588 riihimaen.seudun.a-kilta.ry@elisanet.fi www.elisanet.fi/riihimaen. seudun.a-kilta.ry/

Tampereen A-kilta ry Kartanonkatu 4 33820 Tampere puh. 040 7076 669 fax. (03) 223 0899 toimisto@tampereena-kilta.fi www.tampereena-kilta.fi

Salon Seudun A-kilta ry Vaihtoehto 90 ry, Kaivokatu 4, 24100 Salo puh. 0400 725 759

Tornion A-kilta ry Tapiolantie 7 A 95410 Kiviranta puh. 0400 510 436 tornion.akilta@suomi24.fi

Savonlinnan A-kilta ry Kiesitie 3 57210 Savonlinna puh. 044 5478 367

Turun A-kilta ry Pääskyvuorenrinne 1 20610 Turku puh. 0400 632 306 toimisto@turunakilta.fi www.turun-a-kilta.fi

Seinäjoen A-kilta ry Siilinjärven A-kilta ry Sulkavantie 4 71800 Siilinjärvi

Itsenäisyydenkatu 17 B 33500 TAMPERE etunimi.sukunimi@a-kiltojenliitto.fi www.a-kiltojenliitto.fi www.facebook.com/akiltojenliittory/ @akiltojenliitto Toiminnanjohtaja Pasi Jantunen puh. 040 8244 787

Utsjoen A-kilta ry

Vaasan A-kilta ry Laivakatu 13 C 2. krs 65100 Vaasa puh.050 3529 296 vaasan.a.kilta@gmail.com https://vaasanakilta.webnode.fi/

A-kilta löytyy facebookista

Valkeakosken Seudun A-kilta ry Vammalan Seudun A-kilta ry Vantaan A-kilta ry Jokiniemenkatu 9 01370 Vantaa p. 045 1616 838 toimisto@vantaan-a-kilta.fi www.vantaan-a-kilta.fi Varkauden A-kilta ry Pähdetukikeskus Savontie 68 78300 Varkaus puh. 040 7284 898

Järjestökoordinaattori - suunnittelija (Etelä-Suomi) Anja Sauvolainen puh. 040 689 8367 Järjestökoordinaattori (Itä-Suomi) Mikko Putaja puh. 040 5664 841 Järjestökoordinaattori (Länsi-Suomi) Aulikki Otranen puh. 040 3566 592

Talous- ja hallintosihteeri Tia Helenius puh. 0400 894 602

Ylä-Kainuun A-kilta ry Kiannonkatu 37 D 89600 Suomussalmi puh.045 3306 353 y-k.a-kilta@hotmail.fi

Uudenkaupungin A-kilta ry Liljalaaksonkatu 7 B 23500 Uusikaupunki puh. 0400 959 399 a.kilta.uki@gmail.com

Johtavat luottamushenkilöt Puheenjohtaja Hannu Gustafsson puh. 040 7632 075 hanskigustafsson@gmail.com Varapuheenjohtaja Matti Moilanen puh. 045 3306 353 masam1@hotmail.com

Järjestökoordinaattori - koulutussunnittelija (Pohjois-Suomi) Kirsi Mäki Kansankatu 53, 90100 Oulu puh. 040 1679 377

Toimisto- ja viestintäsihteeri Anna Niemistö puh. 0400 394 869 Tiedottaja Tuija Tamsi-Lehtinen puh. 040 8668 257

1/2019

23 23

t

e ps

a

.LK01

e

A-Kiltojen Liitto ry Itsenäisyydenkatu 17 B 33500 Tampere

a

an

h lä

t

ise

l a j

m

e Te

8. – 9. 5. 2019 Seminaari- ja messutapahtuma

www.päihdepäivät.fi