Vesiposti 1 2018 nakoislehti

VESI posti

PÄIHDETOIPUJAJÄRJESTÖN JÄSENLEHTI 1/2018

Teemana: A-kiltatoiminnan tarina 50 vuotta edunvalvonnan ja ihmisarvon asialla

s. 3

Vertaisten jaksamisesta tulee pitää huolta – huumori ja muiden seura lisäävät A-kiltalaisten hyvinvointia

s. 10

Umpihankea nilkkaan asti

s. 22

VESI posti

1/2018

VAKIOPALSTA 3

Puheenjohtajalta: Juhlavuosi ja toipuisa A-kiltatoiminta

AJANKOHTAISTA N

4

50 vuotta edunvalvonnan ja ihmisarvon asialla

8

Suomen ensimmäinen kunnallinen kokemusasiantuntijan vakanssi on perustettu Vantaalle

9

SOSTE: Maakunnille riittävästi aikaa valmistautua muutokseen

10

Vertaisten jaksamisesta tulee pitää huolta - huumori ja muiden seura lisäävät A-kiltalaisten hyvinvointia N

15

Uusi juttusarja alkaa

A-KILTATOIMINTAA 13

Aluetapaamisesta potkua vuoteen 2018

14 Edunvalvonta keskustelutti Etelä-Suomen A-kiltojen

puheenjohtajien ja päihdeasiamiestoiminnan yhteisessä tapaamisessa 16

Juhlatilaisuuteen kutsu on kiitos koko yhteisölle

17

Tunnelmallinen virkistyspäivä

22

Umpihankea nilkkaan asti

N

– Kokemustiedolla on merkitystä monessa asiassa, se on tärkeää tietoa ennen kaikkea päihdeongelmaisille, vertaisille ja läheisille. Se on myös tietoa, joka on hyödyksi esimerkiksi päihdepalveluiden järjestämisessä, päihdehoidon saavutettavuuden arvioinnissa ja tietysti myös A‐kiltalaisen vertaistuen järjestämisessä. Juhlaseminaarin teema kytkeytyy vahvasti liiton historiaan.

Päihdeongelmaisten etujen valvonta ja päihdeongelmaan liittyvän syyllistämisen ja stigman poistaminen on ollut liiton edunvalvonnallinen tehtävä sen perustamisesta asti, totesi A-Kiltojen Liitto ry:n toiminnanjohtaja Ville Liimatainen avauspuheenvuorossaan. (s. 4)

Ystävänpäivänä Helsingissä pidettyyn A-Kiltojen Liitto ry:n juhlaseminaariin osallistui 73 teemasta kiinnostunutta.

Osallistujista enemmistö oli A-kiltatoimijoita, mutta myös yhteistyökumppaneita oli kymmenestä eri organisaatiosta. (s. 4–7)

N merkityt jutut luettavissa heti lehden ilmestyttyä verkkosivuiltamme www.a-kiltojenliitto.fi

2

1/2018

PUHEENJOHTAJALTA

Juhlavuosi ja toipuisa A-kiltatoiminta

A

-Kiltojen Liitto ry:n nimi oli alkujaan A-klinikoiden Asiakkaiden Liitto ja se merkittiin yhdistysrekisteriin 5.3.1968. Päihdeongelmaisten ja -toipujien edunvalvonnalle oli selkeä tarve, esimerkiksi talvella 1967 pakkaseen oli pääkaupunkiseudulla menehtynyt kymmenittäin asunnottomia alkoholisteja1. Ensimmäisessä julkilausumassaan liitto vaati katkaisuhoitopaikkojen lisäämistä ja liiton edustusta alkoholipoliittisiin komiteoihin2.

Tästä kului parikymmentä vuotta, kun itse oman pohjakokemuksen saaneena aloin tutustua A-kiltatoimintaan. Toimiessani vuosia autonkuljettajana pääkaupunkiseudulla tulin erään työtaistelun aikana tutustuneeksi ay-aktiiviin, Risto Kuismaan. Myöhemmin hänestä tuli myös kansanedustaja. Kuisma kertoi A-klinikkasäätiön Tiimi-lehdessä avoimesti lääkeriippuvuudestaan, ja miten hän oli siitä selvinnyt. Lukiessani juttua tapahtui merkityksellinen muutosmotivaation herääminen omasta lääkeriippuvuudestani. Ajattelin, että jos kansanedustaja, jolla on varmasti enemmän paineita ja vastuuta, pääsee riippuvuudestaan, niin miksen minäkin. Ja niinhän siinä kävi, että pikkuhiljaa muru kerrallaan pääsin vuosia kestäneestä lääkeriippuvuudesta.

Tämän jälkeen olen lukenut meidän omaa Vesiposti-lehteä aivan eri ajatuksella, varsinkin toipumistarinoita. Lukemalla ja samaistumalla voi syntyä erilaisia toipumistapoja ja -reittejä. Me tarvitsemme erilaisia asioita raittiuden ylläpitämisessä ja toipumisessa. Tällä hetkellä Suomessa on 63 toimivaa A-kiltayhdistystä, jotka toiminnallaan mahdollistavat päihteettömän ja toipuisan ympäristön.

A-Kiltojen Liitto ry:llä on takanaan menestyksekkäät 50 vuotta. Liitto on vakiinnuttanut paikkansa päihdeongelmaisten ja -toipujien edunvalvojana. Kuten Hyväksytty riskikulutus – syyllistetyt riippuvaiset -juhlaseminaarissa 14.2.2018 todettiin, työsarkaa vielä on. Haluan näin juhlavuoden aluksi kiittää kaikkia A-kiltalaisia, yhteistyökumppaneita sekä A-kiltatoiminnan tukijoita – edistetään päihdetoipumista yhdessä myös seuraavat 50 vuotta.

1 2

50 vuotta sitten Helsingin Sanomissa -palsta, HS 3.12.2017 Rajala, Selvästi parempi A-Kiltojen Liitto 40 vuotta 1968–2008, s.43

VESI posti

Päihdetoipujajärjestön jäsenlehti

43. vuosikerta Julkaisija Päätoimittaja Taitto Toimituksen osoite Tilaukset, osoitteenmuutokset ja aineistot

1/2018

Ilmestyy 4 kertaa vuodessa: maalis-, kesä-, syys- ja joulukuu (ISSN 1457-814X) A-Kiltojen Liitto ry Tuija Tamsi-Lehtinen Anna Niemistö A-Kiltojen Liitto ry, Itsenäisyydenkatu 17 B, 33500 Tampere vesiposti@a-kiltojenliitto.fi, puh. 0400 394 869 Aineisto seuraavaan lehteen 4.5.2018 mennessä.

Kannen kuva

Haukiputaan A-kilta ry

Painopaikka

Pk-paino, Tampere 2018

3

AJANKOHTAISTA

50 vuotta edunvalvonnan ja ihmisarvon asialla

A-Kiltojen Liitto ry:n rooli päihdeongelmaisten ja -toipujien edunvalvojana ja ihmisarvon puolustajana sekä A-kiltatoiminnan tarina nousivat vahvasti esiin A-kiltaseminaarissa 2018. Teemat sopivat mainiosti tänä vuonna 50-vuotisjuhlaansa viettävän A-Kiltojen Liitto ry:n historiaan ja työhön. Päihteiden ongelmakäyttäjiin liittyvä syyllistäminen ja stigman poistaminen on ollut A-Kiltojen Liitto ry:ssä esillä sen perustamisesta alkaen. Työ jatkuu, sillä myös tämän ajan keskusteluissa ne nousevat edelleen esiin.

A

-kiltaseminaarin otsikko viittasi ajankohtaiseen teemaan: ”Hyväksytty riskikulutus – syyllistetyt riippuvaiset”. Alkoholilainsäädännön uudistamiseen liittyneessä keskustelussa monien mielestä pieni ongelmakäyttäjien joukko käyttäytymisellään estää alkoholilainsäädännön liberalisoimisen – estää muun muassa sen, että ”normaalit” ihmiset eivät saa ostaa viinejä ruokakaupasta tai hankkia alkoholiaan, milloin se heille sopii.

Sari Granlund kuvaili puheenvuorossaan A-kil­tatoimintaa todeten, – Teemme tätä suurella sydämellä ja intohimolla, koska olemmehan äitejä, isejä, siskoja, veljiä, tyttäriä, poikia, siis ihmisiä, joilla on oikeus parempaan huomiseen.

Edunvalvonnan lisäksi A-Kiltojen Liitto ry on kautta historiansa ollut myös ihmisarvon asialla. – On puolustettava heikoimmankin päihdeongelmaisen ihmisarvoa, olivatpa ihmisten asenteet ja asenneilmapiiri millainen tahansa, linjasi puheenvuorossaan A-Kiltojen Liitto ry:n puheenjohtaja Hannu Gustafsson.

Moittimismallilla on vuosituhantiset perinteet – Alkoholin liikakäyttäjien suhtautumisen peruskysymys on ollut: moittimista vai hoitamista, keppiä vai porkkanaa, totesi seminaarin asiantuntijapuheenvuoron käyttänyt dosentti Rauno Mäkelä. Hänen mukaansa asennoitumistapojen juuret on löydettävissä jo antiikin Kreikasta. Filosofi Aristoteles kannatti

4

1/2018

kaikessa elämisessä keskitien periaatetta, kohtuullisuutta. Hillittömyyden pahe ja heikkoluonteisuus ovat yksiselitteisesti itse tahdonalaisesti aiheutettuja, sanoi Aristoteles. Näin ollen alkoholin runsas käyttö ja sen seuraukset, myös sairaudet, ovat paheita, joita muiden tulee moittia.

Päihdeongelmien hoitaminen, tavalla tai toisella, on vuorostaan hyvin nuori asia, korkeintaan sata vuotta. Nuoresta iästään huolimatta hoitamismalli on kehittynyt, monipuolistunut ja tuottanut myönteisiä tuloksia, sekä yksittäisten ihmisten kokemuksina, että tieteellisten tuloksellisuustutkimusten raporttien mukaan. Ulkopuolisen luotettavan rinnalla kulkijan apu herättää autettavassa uskoa, että muutos on mahdollinen ja että hän voi ennen pitkää saada omatkin hallintakeinot taas toimimaan. –Porkkanat ovat terveellisempiä kuin kepillä lyöminen, totesi Mäkelä puheenvuoronsa lopuksi.

Syyllistämisen monet haitat – Syyllistäminen ja päihdehoitojen heikentäminen luovat lohduttoman kuvan päihteistä eroon haluaville, totesi Vesa Vaittinen Tampereen A-kilta ry:stä. Hänen mukaansa liikaa päihteitä käyttävien syyllistäminen ja näkeminen ongelmakäyttäjien erityisryhmänä madaltaa kynnystä päihdehoidoissa säästämiselle. Käytännön tasolla Suomessa on päihdehoito ajettu alas reilussa kymmenessä vuodessa. Laitoshoito on korvattu avohoidolla, laitoskatko avokatkoilla ja ihmisten raitistaminen päihteiden käytön sallivien palvelujen kasvattamisella. Hoitokuluttuuri on muuttunut oudoksi: korvaushoitoon on helpompi päästä kuin katkaisu‐ ja vieroitushoitoon.

Petri Hälikän (Espoon A-kilta Hykaa ry) vetämässä paneeliosuudessa palattiin vielä seminaarin teemoihin. Näkökulmana päihdeongelmaisten ja –toipujien kohteluun, asemaan ja oikeuksiin liittyvät kysymykset. Keskustelussa nousi esiin arkisia tilanteita, joissa päihderiippuvuus-diagnoosi oli vaikuttanut hoidon laatuun tai jopa saamiseen.

Esimerkiksi akuuttiin selkäsärkyyn apua lääkäristä hakiessa vastaus oli ollut tyly ja ennakkoluuloinen: ”täältä ei pillereitä saa”. Kuvassa vasemmalta Sami Saloranta, Johanna Jänkälä, Sari Granlund ja Vesa Vaittinen.

1/2018

5

Sami Saloranta (Tampereen A-Kilta ry) jatkoi paneelikeskustelun innoittamana ajatustenvaihtoa Eero Pirttijärven (Sovatek-säätiö) kanssa A-kiltatoiminnan paikasta sote-uudistuksen puristuksessa.

–Päihteettömille tiloille ja päihdeongelmaisten edunvalvonnalle on edelleen tarve, myös sote-uudistuksen jälkeen, he totesivat.

A-kiltatoiminnasta osallisuuden kokemuksia Johanna Jänkälä Haukiputaan A-kilta ry:stä muistutti, kuinka tärkeää on, että päihdeongelmainen tai -toipuja ei lyö häpeäleimaa itseensä. – Häpeän kantaminen sisällään estää etenemistä elämässä, totesi Johanna kokemuksiinsa viitaten. Saman A-killan Sari Granlund kertoi oman häpeäleimansa työstämisestä, jossa A-killalla on ollut merkittävä rooli. –Yksi A-kiltatoiminnan eheyttävimmistä asioista on ollut se, että minuun luotetaan ja minulle on annettu mahdollisuus kasvaa niin ihmisenä kuin auttajanakin. Sitä rupeaa itsekin väkisin uskomaan

itseensä, kun saa tukea ja kannustusta. Olin jo hyvässä vauhdissa toipumisessa, mutta sysäys toiminnallisuuteen ja yhteisöllisyyteen puuttui. Näistä erilaisista luottamustehtävistä olen saanut rutkasti rohkeutta ja uusia ovia on avautunut. Olen uskaltanut lähteä takaisin työelämään ja ruvennut suunnittelemaan tulevaisuutta uudelleen.

Teksti: Ville Liimatainen ja Tuija Tamsi-Lehtinen Kuvat: Anna Niemistö ja Tuija Tamsi-Lehtinen

Äiti on aina lapselle äiti, ilman etuliitteitä. Ei päihdeäiti, niin kuin monet haluavat lokeroida avunhakijan. Kuvassa Johanna Jänkälän toipumisen alkuvaiheessa lapseltaan saama kirjoitus.

6

6

1/2018

Vuonna 2016 perustetun Haukiputaan A-kilta ry:n Johanna Jänkälä ja Sari Granlund kertovat, että A-kiltatoiminta on molemmille koko perheen yhteinen juttu. Esimerkiksi retkille osallistuu luonnollisesti myös molempien lapset.

Talous- ja hallintojohtaja Kari Vuorinen Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja A-Kiltojen Liitto ry:n toiminnanjohtaja Ville Liimatainen.

Hannu Gustafsson A-Kiltojen Liitto ry:n puheenjohtaja.

Vesa Vaittinen Tampereen A-Kilta ry ja dosentti Rauno Mäkelä.

1/2018

7

AJANKOHTAISTA

Suomen ensimmäinen kunnallinen kokemusasiantuntijan vakanssi on perustettu Vantaalle

V

antaan terveyspalveluihin on perustettu Suomen ensimmäinen kunnallinen kokemusasiantuntijan vakanssi. Ns. Vantaan mallia ”päihdetyön kokemusasiantuntija terveysasemalla” on hiottu ja jalostettu pilottihankkeena ja Vantaan kaupungin omana työnä vuosina 2012–2017. Nyt perustettu vakanssi takaa sen, että päihdetyön kokemusasiantuntija on jatkossa kiinteä osa Vantaan terveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuutta.

Vakanssin perustamista edelsi yli tuhat päihdeongelmista kärsivän asiakkaan käyntiä terveysasemalla kokemusasiantuntijan vastaanotolla – ja mittaamaton määrä arvokasta taustatyötä. Vakanssin ensimmäisen työsopimuksen allekirjoitti kokemusasiantuntija Hannu Ylönen ohjausryhmän kokouksessa 16.1.2018 Vantaan A-killassa. Nyt ”päihdetyön kokemusasiantuntija terveysasemalla” työmallin ohjausryhmä voi huokaista helpotuksesta: Kehitystyö on saatu onnellisesti maaliin.

Kiinnostus kokemusasiantuntijoiden ja vertaistukityön hyödyntämiseen kunnallisissa päihde- ja mielenterveyspalveluissa on kasvussa eri puolilla Suomea. Julkisuudessa on puhuttu myös A-kiltoihin tai muihin päihde- ja mielenterveysyhdistyksiin perustettavista kokemusasiantuntija -pankeista, joista kunnat voisivat ostaa itselleen tarvitsemiaan kokemusasiantuntijan palveluja. Uskon, että kokemusasiantuntija -koulutuksia järjestetään jatkossa monissa Suomen kunnissa, visioi Vantaan kokemusasiantuntija Hannu Ylönen.

Lisätietoa: Hannu Ylönen puh. 050 573 6197 Twitter@HannuYlonen

Onnistuneen pilottihankkeen ”päihdetyön kokemusasiantuntija terveysasemalla” ohjausryhmän jäseniä: Vasemmalta Vantaan terveyspalvelupäällikkö Eila Koivunen, päihdepalvelupäällikkö Martta Palttila-Pulli, päihdetyön kokemusasiantuntija Hannu Ylönen, HUSyhteistyökoordinaattori Lauri Kuosmanen ja Vantaan A-killan puheenjohtaja Kari Miettinen.

8

1/2018

TIEDOTE

SOSTE: Maakunnille riittävästi aikaa valmistautua muutokseen 8.3.2018 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry toivoo ratkaisua sote- ja maakuntauudistukseen kevään eduskuntakäsittelyssä. Nykyinen pirstaleinen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä ei turvaa perustuslain mukaisia riittäviä sote-palveluita asuinpaikasta riippumatta. SOSTEn mielestä uudistus on tärkeä saada aikaan - mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

– Eduskunnan on huolellisesti arvioitava, toteuttaako sote-lakikokonaisuus valinnanvapauksineen uudistukselle asetetut tavoitteet hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta, palvelujen saatavuuden parantamisesta, integraation vahvistamisesta ja kustannusten nousun hillinnästä. Jos näin ei käy, on mietittävä keinoja korjata esitystä, SOSTEn johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi toteaa.

SOSTEn mielestä merkittävimmät ongelmat liittyvät edelleen järjestelmän monimutkaisuuteen, palveluketjujen pirstoutumiseen, maakuntien järjestämisvastuun toteuttamisen vaikeuksiin, asiakassetelien velvoittavuuteen, toimeenpanon aikataulujen kireyteen ja tietojärjestelmien keskeneräisyyteen. Lisäksi palveluntuottajien korvausperusteilla on keskeinen merkitys osaoptimoinnin sekä ali- ja ylihoidon hillitsemiseen, ja näiden viilaus vie oman aikansa.

SOSTE katsoo, että valinnanvapauden laajentamista on jatkettava rakenneuudistuksen jälkeen maakuntien päättämällä tavalla - mahdollisimman joustavasti mutta valtakunnallisella ohjauksella.

– Olennaista on saada perusterveydenhuolto toimimaan ja löytää tarkoituksenmukaisimmat tavat rakentaa asiakaslähtöistä integraatiota. Paukut on laitettava nyt tähän. Eriarvoisuus palvelujen saannissa on taltutettava, Knaapi painottaa.

SOSTEn mielestä sekä rakennemuutoksen että valinnanvapauden siirtymäaikojen tulee olla riittävän pitkät, jotta muutos on mahdollisimman hallittu. Maakuntien muutostukeen on varattava riittävästi voimavaroja.

1/2018

9

Vertaisten jaksamisesta tulee pitää hu lisäävät A-kiltalaisten hyvinvointia Jukka Valkonen & Sari Jurvansuu

A

-Kiltojen Liitto ry on mukana Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmassa (MIPA), jossa tarkastellaan monipuolisesti järjestöjen toimintaa, toimijoiden hyvinvointia ja sitä tukevia tekijöitä sekä vertaisuutta ja kokemusasiantuntijuutta. A-killat ja -kiltalaiset ovat vastanneet hankkeessa tehtyihin kyselyihin aktiivisesti.

teutuvat vertaistoimijoille ja kokemusasiantuntijoille noin joka kolmannessa A-killassa.

Joka kolmas vertaistoimija väsyy tehtävissään

Tutkimusohjelman uudessa julkaisussa (www.a-klinikka.fi/ tiedostot/Tietopuu_Tutkimussarja_1_2018.pdf) tarkasteltiin vertaistoimijoiden jaksamista kyselytutkimuksen pohjalta. Kyselyyn vastasi 76 vertaistoimijaa. Heistä joka kolmas ilmaisi kokeneensa väsymisen tai uupumisen tunteita toimiessaan tehtävässään. Erityisen suuri riski väsyä oli toimijoilla, jotka käyttivät vertaistoimintaan paljon aikaa, kokivat järjestön odottavan itseltään liikaa, eivätkä saaneet palkkioita tehtävistään.

Aineistosta ei voi erottaa A-kiltojen vastaajia, mutta tulokset ovat A-kiltatoiminnan kannalta tärkeitä. Vertaistoiminta on A-kiltojen ytimessä, ja tutkimusaineistossa etenkin päihdejärjestöjen vertaistoimijat käyttivät tehtäviinsä paljon aikaa, suuri osa heistä yli 20 tuntia viikossa. Toimintaan sitoudutaan vahvasti, mikä korostaa tukitoimien tarvetta. A-killoissa tämä on myös huomattu. Tutkimusohjelmassa aiemmin tehdyn järjestökyselyn (http://a-kiltojenliitto.fi/akilta/wp-content/ uploads/2015/02/A-KiltojenLiitto_diat_Sari_Jurvansuu.pdf) mukaan A-kiltojen johto piti toiminnan tärkeimpänä kehittämiskohteena vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden tukemista.

Työhön perehdytys ja työnohjaus ehkäisevät merkittävästi vertaistoimijoiden väsymistä. Yhteisillä kokous- ja -koulutuskäytännöillä tuetaan toimijoiden osallisuutta, sitoutumista ja osaamista. Tutkimusohjelmassa syksyllä 2017 tehdyn järjestökyselyn mukaan koulutus- ja työnohjausmahdollisuudet to-

Kuvio 1.

Hyvinvointia huumorista sekä muista ihmisistä ja heidän auttamisestaan Toisessa MIPA-hankkeen osatutkimuksessa selvitettiin A-kiltalaisten hyvinvointia tukevia tekijöitä. Kyselyyn vastasi 169 aluetapaamisiin osallistunutta A-kiltalaista. Puolet vastaajista määritteli itsensä vapaaehtoiseksi, vertaiseksi tai kokemusasiantuntijaksi. Tärkeimmäksi hyvinvointiaan edistäväksi asiaksi vastaajat arvioivat huumorin. Tutkimus ei vastaa siihen, mistä ihmiset ammentavat huumoria elämäänsä, mutta tuloksen perusteella on ilmeistä, että A-kiltalaiset eivät ota itseään liian vakavasti. Vähiten hyvinvointiinsa vastaajat kokivat vaikuttaneen varallisuuden. Kuvioon 2 on poimittu tuloksista korkeimmat ja matalimmat keskiarvot saaneet asiat.

10

1/2016

TP

1/2018

TUTKITTUA

ää huolta - huumori ja muiden seura tia Mistä voimaa vertaisuuteen?

Vertaisena toimiminen voimaannuttaa, mutta myös kuluttaa voimavaroja. Toimijoiden jaksamista on tuettava hyvillä yhdistyskäytännöillä, selkeillä tehtävänkuvilla, avoimella keskustelulla toimintaan liittyvistä odotuksista ja haasteista sekä vahvistamalla hyvinvointia parantavia tekijöitä. A-kiltatoiminnan tärkein hyvinvointia edistävä tekijä on MIPA-tutkimuksen perusteella muiden seura. Kannattaa huolehtia myös siitä, ettei toiminta mene liian totiseksi – eniten hyvinvointia edistää kuitenkin huumori.

Kuvio 2.

Osahankkeessa kysyttiin myös, mitkä asiat erityisesti A-kiltatoiminnassa olivat edistäneet vastaajan hyvinvointia. Tärkeimmäksi nousi se, että A-kilta oli mahdollistanut yhdessäolon muiden seurassa. Yhteisöllisyydellä on näin ollen tutkitustikin merkittävä vaikutus hyvinvointiin. Muita hyvinvoinnin kannalta merkittäviä asioita A-kiltatoiminnassa olivat kokemus yhdenvertaisuudesta, merkityksellisen tekemisen saaminen ja mahdollisuus auttaa muita. Oman hyvinvoinnin kannalta vähemmän merkityksellisenä pidettiin avun saamista itselle. Kuvioon 3 on poimittu tuloksista A-kiltatoiminnan kannalta merkitykselliset eniten ja vähiten hyvinvointiin vaikuttaneet asiat.

Tutkija Sari Jurvansuu, MIPA-hanke Sininauhaliitto (sari.jurvansuu@sininauha.fi)

Lisätietoa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmasta (MIPA): www.a-klinikka. fi/mipa

Kuvio 3.

1/2018

Kirjoittajat Tutkija Jukka Valkonen, MIPA-hanke Suomen Mielenterveysseura (jukka.valkonen@mielenterveysseura.fi)

11

Älä jää yksin – tukea on tarjolla

Tietoa ja vertaiskokemuksia

Yhdessä potilasyhdistysten kanssa

Tukea sairastuneelle ja läheisille

Vertaistalo.fi on osa Terveyskylää, jota rakennetaan Vertaistalosta löydät

Suomen yliopistosairaaloiden yhteistyönä.

potilasyhdistysten OLKA koordinoi palvelun kehittämistä 12

1/2018 tarjoaman vertaistuen.

yhdessä potilasyhdistysten kanssa.

ALUEILTA

Aluetapaamisesta

a u k t o p vuoteen 2018

O

ulun A-kilta ry sai järjestettäväkseen vuoden ensimmäisen Pohjois-Suomen alueen A-kiltojen tapaamisen. Tapahtuma pidettiin Rokualla Oulun NMKY:n leirikeskuksessa. Tunnelma oli ilahduttava, lämmin ja rento kuten Oulun järjestämissä tapahtumissa yleensäkin. Jännitystä osallistujiin loi leirikeskuksen löytäminen. Muutamat osallistujista kurvailivat eksyneenä Rokuan metsäteillä. Navigointiohjelma kun kertoi päätelokaation olevan ihan jossain muualla kuin missä todellisuudessa oli. Pienten harhailujen jälkeen kaikki löysivät onnellisesti perille.

A-kiltatoiminnan tarina kuvin sekä #ainakahvia

Perjantai-iltana kävimme kuvakorttien avulla läpi A-kiltatoiminnan tarinaa. Jokainen sai vuorollaan kertoa miten kortti symboloi A-kiltalaisuutta. Puheenvuoroja kuunnellessa kävi selväksi, että A-kiltalaisuus on monelle kantava voima ja sydämen asia. Olemmehan yhtä suurta perhettä. Lisäksi meille pidettiin tietovisa haasteellisine kysymyksineen.

Lauantaina meidät toivotti lämpimästi tervetulleeksi Oulun A-killan puheenjohtaja Sinikka Vehkalahti. Kertasimme kahvin juomisen merkitystä A-kiltatoiminnassa. Esittelykierroksella jokainen kertoi roolinsa A-killassa sekä kahvinjuontitottumuksensa A-kiltatoiminnan yhteydessä.

Kahvinjuojia löytyi runsaasti ja osa tunnustautui A-kiltansa viralliseksi kahvinkeittäjäksi.

Sosiaalisessa mediassakin on muodostunut tavaksi merkitä kiltatoiminnan yhteyteen #ainakahvia sopivaan asiayhteyteen. Kiltakahvien kruunuhan on luonnollisesti nokipannukahvit.

sanen esitteli toimintajaoston viimeisimpiä aikaansaannoksia.

Odotettavissa on muun muassa Sporttivarttia sekä Tietomestaruuskisaa. Esille nousi myös A-kiltojen näkyminen mediassa, jossa Pohjois-Suomi onkin ollut edustettuna hyvin. Kävimme yhdessä läpi myös tulevien aluetapaamisten sisältöjä ja käytäntöjä. Toiveet otettiin huomioon.

Toiminnallisuutta ei unohdettu tässäkään aluetapaamisessa. Ruoka tehtiin yhdessä. Keittiössä vaihdettiin kuulumisia erinäisten herkkujen valmistuksen lomassa. Oulun A-kilta oli järjestänyt myös kädentaitopajan Sanna Saarenpään ja Tuovi Rekisen opastamana. Painatimme erilaisia kuvioita luutuihin.

Moni saikin kotiin viemisiksi kauniin keittiöpyyhkimen. Arpoja myytiin ja lauantai-iltana jaettiin palkinnot. Näytelmistään tunnettu Oulun A-kilta ei jättänyt yleisöä kylmäksi tälläkään kertaa. Leirikeskus raikui naurusta, kun estradille asteli Valehtelijoiden klubi. Huumorin merkitystä päihdetoipumisessa ei sovi unohtaa. Kaiken kaikkiaan tapaaminen oli onnistunut. Siitä suurkiitos Oulun A-killalle. Seuraava Pohjois-Suomen tapaaminen järjestetäänkin Taivalkoskella.

Teksti ja kuva: Johanna Jänkälä Haukiputaan A-kilta ry

”Huumorin merkitystä päihdetoipumisessa ei sovi unohtaa” Lauantaina kävimme läpi myös alueen yhteisiä asioita järjestökoordinaattori Kirsi Mäen johtamana. A-killat kertoivat aluksi kuulumisensa. Irja Oravisjärvi kertoi tuttuun tapaansa tuoreimmat hallituskuulumiset. Arto Pa-

1/2018

13

ALUEILTA

Edunvalvonta keskustelutti Etelä-Suomen A-kiltojen puheenjohtajien ja päihdeasiamiestoiminnan yhteisessä tapaamisessa

K

yseessä on ajankohtainen teema meneillään olevien päihde- ja mielenterveyslaki- ja sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistuksien vuoksi. Soten kannalta tärkeä vaikuttamisen paikka on lokakuussa järjestettävät maakuntavaalit. Päihde- ja mielenterveyslakeihin on mahdollisuus vaikuttaa keväällä, kun niitä koskeva hallituksen esitys lähtee lausuntokierrokselle.

Tapaaminen järjestettiin Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry:n tilat Helsingin Vallilassa, jossa päihdeasiamiestoiminta sijaitsee. Läsnä oli Hollolan, Vantaan, Järvenpään, Espoon ja Lopen A-kil­lan puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia. Päihdeasiamiestoiminnasta olivat paikalla työntekijät päihdeasiamies Marjo Tervo ja kehittämis- ja edunvalvontakoordinaattori Riikka Perälä sekä EHYT ry:n Aikuistyön päällikkö Antti Hytti, jonka alaisuudessa myös päihdeasiamiestoiminta toimii.

Edunvalvontaa vai ei?

Tapaamisen teemana oli edunvalvonta, joka on monella tapaa moniselitteinen käsite. A-kiltojen eräänä tehtävänä on poistaa päihdekysymyksiin, A-kiltoihin ja päihdetoipujiin kohdistuvia ennakkoluuloja ja kielteisiä asenteita, mikä on aivan edunvalvontatyön ytimessä. Silti moni A-kiltalainen ei koe tekevänsä edunvalvontaa.

A-Kiltojen Liitto ry:n Etelä-Suomen alueen järjestökoordinaattorin Noora Niemisen mukaan edunvalvonta näkyy kiltatyön arjessa kuitenkin monella tapaa, kuten esimerkiksi palveluohjauksena sekä omista hoitokokemuksista kertomisena erilaisissa tilaisuuksissa. ”Kysyttäessä otetaan myös kantaa”, totesi Nieminen.

Etelä-Suomen alueen A-kiltojen puheenjohtajistoa. Vasemmalta Per-Erik Jusslin (Espoon A-kilta Hykaa ry), Hannu Gustafsson (A-Kiltojen Liitto ry), Minna Schavikin (Järvenpään A-kilta ry), Seppo Ristolainen, Kari Miettinen ja Ulrika Lökström (Vantaan A-kilta ry), Urpo Pärssinen ja Jyrki Järvinen (Hollolan A-kilta ry) ja Jorma Rimpiläinen (Lopen A-kilta ry).

14

1/2018

Etelä-Suomen A-kiltojen puheenjohtajat kertoivat pitävänsä yhteyttä kuntansa virkamiehiin ja päättäjin ja kutsuneensa heitä tutustumaan A-killan toimintaan ja niissä käyvien ihmisten asioihin. Tämä vaati usein pitkäjänteistä vaikuttamistyötä ja kontaktien luomista.

Hyvin tyypillinen yhteistyömuoto oli vierailu palveluissa ja tiedon välittäminen päihdeasiakkaiden tarpeista eri tahoille. Eräässä A-killassa järjestetään olohuoneiltoja, joihin on kutsuttu paikallisia kunnanvaltuutettuja.

Meneillään olevat uudistukset edellyttävät järjestöiltä aktiivisuutta Päihdeasiamiestoiminnan edunvalvontaa tehdään yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasolla. Yksilötasolla tehtävässä asiakastyössä asiakkaille annetaan tietoa päihdeasiakkaiden asemasta ja oikeuksista palveluissa ja välineitä ongelmatilanteiden ratkaisuun.

Yhteisö- ja yhteiskuntatason edunvalvonta sisältää muun muassa työntekijöiden koulutusta ja konsultointia näistä teemoista, puheenvuoroja ja alustuksia erilaisissa keskustelutilaisuuksissa ja seminaareissa sekä osallistumista päihdepalvelujen kehittämistä koskeviin työryhmiin ja verkostoihin. Toiminnan verkkosivuilla on tietoa päihdeasiakkaiden asemasta ja oikeuksista sekä niitä käsitteleviä blogitekstejä ja muuta materiaalia.

AJANKOHTAISTA

Uusi juttusarja alkaa

A

-Kiltojen Liitto ry:n 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi nostamme vuoden 2018 Vesiposti-lehdissä esiin A-kiltatoiminnan tarinaa. Tarinan keskiössä ovat A-kiltayhdistykset: yhdistykset ovat syntyneet tarpeeseen saada päihteettömään päivään vertaistukea ja toimintaa. Yhdistysrakenne on antanut myös paikalliselle edunvalvonnalle jalansijaa. Uudessa juttusarjassa tullaan tarkastelemaan eri vuosikymmenillä perustettuja A-kiltoja, niiden vaiheita, taustalla toimineita ihmisiä ja sitä mitä näihin A-kiltoihin kuuluu tänä päivänä.

Perustettujen A-kiltojen määrä vuosikymmenittäin (12/2017)

Koska päihdeasiamiestoiminnassa on vain kaksi työntekijää, sille on tärkeä saada rakennetuksi toimiva yhteistyö- ja edunvalvontaverkosto, jonka avulla tieto päihdeasiakkaiden asemasta ja oikeuksista palveluissa leviää mahdollisimman laajalle. Tässä myös A-killat ovat tärkeä yhteistyökumppani.

Tilaisuuden lopuksi käytiin keskustelua järjestöjen edunvalvontatyön haasteista. Meneillään on sekä mittava sote-uudistus että päihde- ja mielenterveyslakien uudistus, jotka tulevat molemmat vaikuttamaan asiakkaiden asemaan palveluissa.

Parhaimmillaan muutokset lisäävät asiakkaiden vaikuttamisen ja valinnan mahdollisuuksia. Järjestöjen on hyvä kuitenkin olla aktiivisia omassa asiassaan ja pyrkiä vaikuttamaan päättäjiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Teksti: Riikka Perälä kehittämis- ja edunvalvontakoordinaattori Päihdeasiamiestoiminta EHYT ry Kuva: Noora Nieminen

1/2018

Kuviosta näkee A-kiltoja perustetun erityisesti 1970- ja 1980-luvuilla, kyseistä ajanjaksoa kuvataan toiminnan laajenemisen ja A-kiltojen uuden sukupolven syntymisen ajanjaksoksi1. Tähän ajanjaksoon keskitymme seuraavassa (2/2018) Vesipostissa.

Teksti: Tuija Tamsi-Lehtinen

1 Rajala, Selvästi parempi A-Kiltojen Liitto ry 40 vuotta 1968–2008, s.85–87.

15

TP

A-KILTATOIMINTAA

Juhlatilaisuuteen kutsu on kiitos koko yhteisölle

V

antaan kaupungilla on pitkä perinne järjestää loppiaisena suuri juhlatilaisuus, johon kutsutaan oman henkilökunnan lisäksi merkittäviä yhteistyökumppaneita ja juhlavieraita. Juhla pidetään tiedekeskus Heurekan hulppeissa tiloissa. Tänä vuonna kutsun sai myös Vantaan A-kilta ry.

Puheenjohtaja Kari Miettinen toteaa, että hänen saamansa kutsu on kiitos koko yhteisölle kaikesta siitä työstä, jota A-kilta yhdessä Vantaan kaupungin kanssa on tehnyt päihteettömän elämäntavan ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Vantaan A-kilta ry:llä on varsinaisen A-kiltatoiminnan ohella tarjota asumispalveluja, kuntouttavaa työtoimintaa ja tiivistä yhteistyötä kaupungin A-klinikoiden kanssa. A-killan jäseniä on mukana asunnottomuuden ennaltaehkäisyn, kokemusasiantuntijuuden ja tukihenkilötyön hankkeissa.

Juhlavastaanotto oli samalla myös kaupunginjohtaja Kari Nenosen eläkkeellesiirtymisen juhla. Paikalla oli kaupungin omien johtavien virka- ja luottamushenkilöiden ohella maamme eturivin poliitikkoja ja talouselämän edustajia, sekä laadukkaita vantaalaisia taiteilijoita. Yleisön viihdyttämisestä vastasivat Maarit ja Sami Hurmerinta yhdessä Vantaan viihdeorkesterin kanssa. Vantaan A-kilta ry välittää lämpimät kiitokset Vantaan kaupungille saamastaan huomionosoituksesta

Teksti ja kuva: Kari Miettinen Vantaan A-kilta ry

”Ei niin tärkeää juhlaa, et­ teikö sitä voisi viettää selvin päin”, toteutui Vantaan A-kilta ry:n puheenjohtajan Kari Miettisen mukaan mainiosti Vantaan kaupungin juhlatilaisuudessa: alkoholiton juomavaihtoehto oli hyvin esillä ja ruokatarjoilu oli huippuluokkaa.

16

1/2018

A-KILTATOIMINTAA

Tunnelmallinen virkistyspäivä

Haukiputaan A-kilta ry vietti aurinkoista virkistyspäivää Martinniemen Ukkolanrannassa 28.1.2018. Mukana retkipäivässä oli 14 aikuista ja seitsemän lasta.

Kiitos osallistujille mukavasta päivästä.

Teksti ja kuvat: Johanna Jänkälä Haukiputaan A-kilta ry

TULOSSA

LIIKUNTAHAASTE Sporttivartti järjestetään 1.8–30.9.2018 Oletko valmis?

Tänä vuonna mahdollisuus haastaa myös yhteistyökumppani(t) mukaan!

Lisätietoja: järjestökoordinaattori Mikko Putaja p. 040 5664 841

1/2018

17

MEDIASTA POIMITTUA

Yhdestä saunakaljasta puolen vuoden putki päälle – ”Juominen loppui vasta, kun olin sairaalakunnossa” 09.12.2017 Aamulehti Sallamari Lahtivuori –Jokaiselle annetaan mahdollisuuksia raitistua. Tartu johonkin niistä ennen kuin on liian myöhäistä, 4,5 vuotta raittiina ollut alkoholisti Ville Tuominen toteaa. ”Voinhan minä yhden saunakaljan juoda, kun olen ollut jo kuukauden juomatta”, Ville Tuominen ajatteli. Ajatuksesta alkoi monen kuukauden rankka ryyppyputki, joka päättyi vasta sairaalan vuoteessa. Kertoja on lukemattomia. Retkahduksesta aiheutunut morkkis ajoi jatkamaan juomista, eikä putkea pysäyttänyt mikään. Viimeiseen asti mies piti kiinni ajatuksesta, että hän pystyisi nauttimaan kaljan silloin tällöin.

[– –] 15-vuotiaana koettu ensihumala koukutti nuorukaisen välittömästi. Juominen oli alusta lähtien humalahakuista. Alkoholi auttoi kroonisesta sairaudesta johtuviin kipuihin ja teki olosta paremman. Jämsänkosken kauppaopiston asuntolassa juhliminen kuului opiskelijaelämään. [– –] –Alkuvaiheessa se oli kuitenkin vielä tavallaan hauskanpitoa, vaikka saatoinkin juoda useamman päivän perätysten.

[– –] Vaikka juominen oli päivittäistä, hoiti hän työnsä tunnollisesti ajallaan. Etenkin ennen vapaapäiviä juominen oli selvästi rankempaa. –Hain nousuhumalan tunnetta päivittäin, ja annosmäärät saattoivat vaihdella paljonkin. Työkaverini tiesivät varmasti ongelmastani, vaikka yritinkin peitellä sitä. [– –] Kukaan ei kuitenkaan koskaan sanonut minulle asiasta mitään.

Halu elää peittosi päihdemaailman Reilu neljä vuotta sitten jo hyvän tovin kuivilla ollut mies ratkesi toistaiseksi viimeisen kerran juhannushuumassa. Putki päättyi kuukautta myöhemmin sairaalan sänkyyn. [– –] –Lääkäri totesi, että jos jatkan juomista, elimistöni ei tule kestämään sitä ja tulen pian kuolemaan.

[– –] Päihdemaailmalla ei ollut enää mitään annettavaa. Halu elää oli suurempi kuin halu käyttää alkoholia. Kuntoutuvan alkoholistin ympäristö ei muutu, mutta itse on muututtava. Hän löysi sisältöä arkeensa ja vertaistukea Jämsänjokilaakson A-killasta.

–Ensimmäinen vuosi oli vaikein. Alkoholi pyöri mielessäni etenkin juhlapyhien lähestyessä. Kannoin pitkään katkeruutta mukanani siitä, että iso osa elämästäni on mennyt hukkaan. Nyt olen kuitenkin hyväksynyt menneisyyteni ja sen, että olen alkoholisti. En saa tehtyjä asioita tekemättömäksi, mutta voin luoda paremman tulevaisuuden. [– –] Nykyään arki täyttyy retkeilystä, liikunnasta ja terveellisistä elämäntavoista. Liikunnallinen elämäntapa näkyy myös parempana olona.

–Olen alkanut tehdä kaikkia niitä asioita, jotka ovat jääneet päihteiden jalkoihin. Olen löytänyt elämänilon. [– –] Luottamuksen takaisin saamiseksi on täytynyt tehdä paljon töitä.

A-killan toiminnassa aktiivisesti mukana oleva mies näkee tulevaisuutensa valoisana. –Saan terveyteni takaisin. Uskon olevani tulevaisuudessa vielä mukana työelämässä. Riippuvuus on jättänyt jäljen taloustilanteeseeni, mutta koen saaneeni elämässäni uuden mahdollisuuden, Tuominen kertoo ja hymyilee katse uskoa täynnä.

A-kiltalainen televisiohaastattelussa Wesa Karsikas Arto Luukkaisen haastateltavana Alfa TV:n Dosentti-ohjelmassa. Ohjelman ensiesitys 5.2.2018.

Haastattelutallenne löytyy AlfaTV:n verkkosivustolta http://alfatv.fi/ohjelmisto/dosentti Osa 121/ Wesa Karsikas

18

1/2018

Kokemusasiantuntijan työ on raitistuneelle alkoholistille tärkeintä elämässä Keski-Uusimaa 18.2.2018, Satu Jalo Tuki auttoi raittiina pysymisessä. Vuonna 2013 Raunimaa jäi eläkkeelle. Työpaikalla olleella työparilla on tärkeä rooli raitistumisessa.

[– –] Entistä alkoholistia ei ole. Raittius maistuu alkoholia paremmalta, varsinkin kun on juonut ja menettänyt ihan kaiken.

Sen tietää järvenpääläinen Jouko Raunimaa, raitistunut alkoholisti. Raunimaan alkoholiton elämä alkoi jo yli 20 vuotta sitten, mutta hän painottaa, ettei raittius ole itsestäänselvyys.

[– –] Eläkkeellä Raunimaa innostui vertaistuesta toden teolla. Siihen oli aikaa ja toisten auttaminen on tuntunut hyvältä.

Raunimaa kouluttautui kokemusasiantuntijaksi vuonna 2012.

Hän auttaa sosiaali- ja päihdetyöntekijöiden kanssa alkoholiongelmaisia. [– –] Kokemusasiantuntijana toimiminen on tärkeää myös oman raittiuden kannalta. [– –]

[– –] Pohja juomisessa tuli ensimmäisen kerran vastaan vuonna 1994 ja hän hakeutui hoitoon sosiaalisairaalaan (nykyinen päihdesairaala) Haarajoelle. Ennen hoitoon pääsyä Raunimaa erosi vaimostaan ja menetti kotinsa. Pienet lapset jäivät vaimolle.

Hoidon aikana asunto kuitenkin järjestyi. Ajatus raitistumisesta tuntui hyvältä, mutta sitten Raunimaalle tärkeä isoäiti kuoli.

– Olin surullinen ja jouduin järjestelemään hänen asioitaan.

Palkinnoksi ostin perjantaipullon. Juominen alkoi siitä taas.

Raunimaa vaikutti osaltaan siihen, että Järvenpäässä alkoi A-kiltatoiminta viime toukokuussa. Yhdistyksessä on jäseniä noin 30 tällä hetkellä, mutta toiminnassa voi olla mukana ilman jäsenyyttäkin. A-kiltaan ovat tervetulleita kaikki halukkaat asuinpaikkaan katsomatta. A-killan olohuoneillat ovat kaksi kertaa viikossa päiväkeskus Wärttinässä ja niihin ei voi osallistua päihtyneenä. Raunimaa käy päihdesairaalassa ohjaamassa vertaistukiryhmiä kahtena päivänä viikossa. On Raunimaan aika tukea muita raitistumisen tiellä.

[– –] – Join päivittäin keskikaljaa, mutta en ikinä työpaikalla.

Esimieheni eivät tienneet alkoholiongelmastani ennen kuin kerroin heille toisen hoitojakson loputtua. Kesästä 1997 tuli käännekohta. – Minulle tuli itsetuhoisia ajatuksia. Pelästyin niitä todella. Ajattelin, että huonosti käy, jos asiat eivät muutu.

Raunimaa pääsi toistamiseen katkolle sosiaalisairaalaan ja siellä hän viimein ymmärsi, ettei raitistu ilman muiden apua. [– –]

Tipaton tammikuu voi olla uuden alku Lapin Kansa Mielipide 17.01. ”Tarjolla on päihteettömiä kavereita.”

Lapissa toimii viisi A-kiltaa, jotka ovat päihdeongelmaisten ja myös heidän läheistensä verrattomia vertaistukipaikkoja.

A-kiltoihin on matala kynnys ja helppo tulla – ainut ehto on, että tulija on tullessaan selvin päin. Tipaton tammikuu voi olla uuden alku ja päihteetön elämä. Se on selvästi parempaa.

Tipaton tammikuu on puolivälissä. Kampanja jakaa jälleen ihmisten mielipiteet. Joidenkin mielestä tipaton on hyvä asia, joidenkin mielestä täysin turha. Useat suomalaiset kampanja kuitenkin herättää pohtimaan omaa suhdetta alkoholiin ja myös muihin päihteisiin. Jos suhde on ongelmallinen, kannattaa hakea apua, hoitoa ja tukea sekä päihteetöntä tekemistä ja seuraa, sillä päihdeongelma on voitettavissa. Tiedämme tämän kokemuksesta.

Olemme mukana päihteettömässä A-kiltatoiminnassa, jonka kulmakiviä ovat vertaisuus ja toiminnallisuus. Tällöin asioista voidaan puhua niiden oikeilla nimillä, rehellisesti ja luottamuksella. Ei tarvita ajanvarausta, ei lähetettä; riittää, kun tulee porukkaan mukaan. Tarjolla on päihteettömiä kavereita. Eikä aina tarvitse puhua. [– –] Joutilaisuus ei tee hyvää, kun päihteistä halutaan eroon. A-kiltatoiminnassa tarjolla on monipuolista ja mielekästä tekemistä juomiselta vapautuneelle ”ylimääräiselle” ajalle.

1/2018

Arto Pasanen, Pekka Välimäki, Leena Mustalampi, Reijo Nuutinen, Seppo Malm, Kirsi Mäki

19

TP

Hienoin kansikuva 2017?

Kerro meille mikä Vesiposti-lehden kansista oli eniten sinun mieleesi ja miksi. Lähetä vastauksesi 4.5.2018 mennessä sähköpostilla vesiposti@a-kiltojenliitto.fi tai A-Kiltojen Liitto ry/ Vesiposti, Itsenäisyydenkatu 17 B 2. krs, 33500 Tampere Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan Vesiposti-lehden vuosikerta (neljä lehteä). Voittaja voi halutessaan osoittaa lehden myös ystävälleen.

Vesiposti 2/ 2017

Vesiposti 1/ 2017

Vesiposti 4/ 2017

Vesiposti 3/ 2017

20

1/2018

TIEDOTE

Päihdeneuvontapalvelusta saa apua öisinkin Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry aloitti ympärivuorokautisen päihdeneuvonnan helmikuun alussa. Päihdeneuvontapalvelusta saavat apua ja tukea päihteiden käyttäjät, heidän läheisensä sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Neuvontaa saa puhelimitse ja tekstiviestitse.

Päihdeneuvontapalvelu toimii numerossa 0800 900 45 ja on auki ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Soittaminen on ilmaista eikä henkilötietoja kysytä. ”Päihdeneuvontaan voi olla yhteydessä, jos on huolissaan omasta tai läheisen tilanteesta tai kaipaa tukea päihteiden käytön lopettamiseen. Asioiden kertominen tai pohtiminen yhdessä on monelle jo askel eteenpäin”, sanoo Päihdeneuvontapalvelusta vastaava Minttu Tavia EHYT ry:stä.

Päihdeneuvontapuhelin tarjoaa apua myös työpaikoille, jos niillä on päihteisiin liittyviä ongelmatilanteita, joiden ratkomiseen tarvitaan apua. ”Tällaista palvelua voivat tarvita esimerkiksi pienet työpaikat, joilla ei ole omaa päihdeohjelmaa”, Tavia sanoo.

Apua saa myös tekstiviestillä Päihdeneuvontaa saa myös Mobiilivinkki-tekstiviestipalvelusta, joka täydentää puhelinpalvelua ja on tarkoitettu erityisesti huumeidenkäyttäjille. Automaattipalvelun tarkoituksena on vähentää käytön haittoja ja antaa yhteystietoja niin käyttäjille, omaisille kuin ammattilaisillekin. Tekstiviestin voi lähettää ilmaiseksi numeroon 18182, ja vastaus tulee hetken kuluttua. Palvelu on anonyymi ja toimii joka päivä, kellon ympäri. ”Palvelusta löytyy tietoa esimerkiksi huumaus- ja lääkeaineista, pistämisestä ja käyttämisestä, lastensuojelusta, sairauksista sekä sosiaali- ja terveyspalveluista. Hakusanoja on yli 1600. Esimerkiksi sana kannabis antaa tietoa kannabiksen riskeistä, vieroitusoireista ja yhteisvaikutuksista”, Tavia kuvaa.

Puhuminen pitää pintansa tukimuotona Päihdeneuvontapalvelu erottuu muiden järjestöjen palveluista siten, että se toimii pääosin puhelimitse ja siihen vastaavat koulutetut sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaiset, jotka vastaavat ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. ”Joskus on arvioitu puhelinavun menettävän merkitystään, mutta me ajattelemme toisin. Kun asiat ovat monimutkaisia ja elämäntilanne kuormittunut, niin puhe toimii paremmin soittajan ja auttajan välillä kuin kirjoittaminen”, Tavia sanoo.

Päihdeneuvontapalvelua rahoittaa STEA. Helsingin Diakonissalaitos on aiemmin pyörittänyt vastaavan tyyppistä puhelinneuvontaa, jossa EHYT ry on toiminut yhteistyökumppanina.

Lisätietoja: Minttu Tavia, EHYT ry, p. 050 438 4227 tai 050 452 1039, minttu.tavia@ehyt.fi tai ehyt.fi/paihdeneuvonta

1/2018

21

FC-A-Killan kokoonpano vuonna 2018.

P

Umpihankea nilkkaan asti

itkähkön odotuksen jälkeen koitti jälleen aika. Umpihankifutis MM-turnee lauantaina 3.2.2018 Ukkohallan laskettelukeskuksen läheisen Syväjärven jäälle tehdyillä kentillä. Taas mentiin pipo vinksallaan pallon perässä neljän pelin verran.

Intoa puhkuen hulppeaan hirsihuvilamajoitukseen saapui jo perjantaina neljästä A-killasta pelaajat laatimaan lyhytsyöttöpelitaktiikkaa kolmiomuodossa edeten maalintekoon seuraavan päivän peleihin. Etelä-Saimaalta Aki (Lottonen), Kalle (Kaplas) sekä luottomaalivahtimme Pasi (Torri), Hyvinkäältä Sami (Koskinen), Järvenpäästä Wesa (Karsikas), Tampereelta Erika (Rasila), Henri (Jokela), Joonas (Haapala), Kasperi (Elomaa), Raimo (Mäkinen), Sami (Kullaa) ja Tapani (Veikkolainen).

12 urhoollista taistelijaa. Tampereelta Henri, Joonas, Kasper, Sami ja Tapani ensikertalaisia lumipalloilussa. Muilla jo aiempaa kokemusta.

Hyvin levätyn yön jälkeen kohti taistelutannerta melko tiiviseen otteluohjelmaan. Jälleen kerran mieletöntä taistelutahtoa ja tsemppiä koko porukalta. Kolme hyvin pelattua ensimmäistä peliä eivät tosin tuoneet haluttua voittoa. Maalisuhteemme 0–14. Mielialaan tämmöinen pikkuseikka ei vaikuttanut muuten kuin lisäsi taistelutahtoa.

Neljänteen, ja samalla turnauksen viimeiseen taistoomme lähti todella porukka, joka oli päättänyt näyttää kaikille, että huumorilla mennään ja hyvin osataan pelata. Ja todellakin. Koko peliareena kaikilla kentillä jähmettyi ja pelit pysähtyivät riemuitessamme Kasperin tekemää upeaa maalia Joonaksen upeasta syötöstä. Peli tosin päättyi vastustajan voittoon 3–1, mutta siitä viis tai kuus. Maali tehtiin!

Kuten monessa aiemmassakin kisarapsassa olen todennut: ”Hyvin me pelattiin”. Saman totean nytkin. Maaliero ei kerro koko totuutta. Hyvä pelaaminen on ennen kaikkea mahtavaa joukkuehenkeä ja toistemme kannustamista. Tosin sain lempinimen Länkisääri muutaman pallon livahdettua jalkojeni välistä.

– Mutta vinoilu on välittämistä! Lähtekää ihmeessä mukaan vinksapipopalloiluun. Suosittelen!

Teksti: Wesa Karsikas Järvenpään A-kilta ry Kuva: Joonas Haapala Tampereen A-Kilta ry

FC A-Kilta • Nimi otettu käyttöön vuonna 2002 • A-kiltalaisista koottu jalkapallojoukkue • Vuosittain Umpihankifutis- ja Suopotkupallon MM-kisat • Seuraava FC A-Killan koitos on suolla 13.–14.7.2018

22

1/2018

Länsi-Suomen aluepilkkikilpailun tulokset MIEHET 1. Seppo Koivunen 2. Arvi Sällinen 3. Jyri Peltola 4. Seppo Peltola 5. Taisto Valtonen 6. Perttu Koivisto 7. Kari Lahtinen 8. Seppo Kauraoja 9. Kalevi Hirvonen 10. Tomi Äijälä 11. Aarne Salonen 12. Jouko Alhonpää 13. Ville Ruusila 14. Olavi Kujansivu 14. Ville Tuominen 14. Martti Hännikäinen 14. Erkki Toivola

Tampere Mänttä Mänttä Mänttä Tampere Mänttä Pori Pori Jämsä Pori Jämsä Pori Mänttä Jämsä Jämsä Jämsä Mänttä

1955g 1265g 1165g 715g 595g 500g 455g 430g 205g 195g 150g 110g 70g

NAISET 1. Siriwan Kauraoja 2. Satu Niemelä

Pori Tampere

875g 370g

PIENIN KALA Jyri Peltola

Mänttä

3,7g, ahven

SUURIN KALA Arvi Sällinen

Mänttä

49,7g, kiiski

JOUKKUEKILPAILU 1. Mänttä 1 Perttu Koivisto Jyri Peltola Arvi Sällinen

2930g 500g 1165g 1265g

2. Tampere Taisto Valtonen Seppo Koivunen Satu Niemelä

2920g 595g 1955g 370g

3. Pori 1 Seppo Kauraoja Siriwan Kauraoja Tomi Äijälä

1500g 430g 875g 195g

4. Mänttä 2 Ville Ruusila Seppo Peltola

785g 70g 715g

1/2018

5. Pori 2 Jouko Alhonpää Kari Lahtinen

565g 110g 455g

6. Jämsä 1 Martti Hännikäinen Kalevi Hirvonen Olavi Kujansivu

205g 0g 205g 0g

7. Jämsä 2 Ville Tuominen Aarne Salonen

150g 0g 150g

23

A-kiltatoiminnalle näkyvyyttä!

A-Kiltojen Liitto ry:n yleisesite keskittyy olennaiseen. A-kiltatoiminnan arvojen lisäksi esite tuo esiin A-kiltatoiminnan piirteitä paikallisen-, alueellisen- ja valtakunnallisen toiminnan näkökulmista.

A-killat hyödyntäkää: Yhdistyksen yhteystiedoille paikka esitteen takakannessa!

Tarrapohja on tilattavissa A-killan yhteystiedoilla ja esitteen graafisella ilmeellä sähköisenä pdf-tiedostona A-Kiltojen Liitto ry:sta anna.niemisto@a-kiltojenliitto.fi Pdf-tiedosto on tulostettavissa tarra-arkeille.

Ks. oikea tarra-arkkikoko.

Tarra-arkki A4 70 x 37 mm 3x8 tarraa/arkki

24

1/2018

Vesipostiristikko

www.sanaris.fi / laadinta Erkki Vuokila, ulkoasu Heli Kärkkäinen Maaliskuun ristikon ratkaisun löydät www.a-kiltojenliitto.fi » Vesiposti verkossa.

Vesiposti-lehden tilaus- ja palvelukortti Kestotilaus (4 x v.) 15 euroa/ v.

Postimerkki

Tilaan Vesiposti-lehden Tilauksen peruutus Lehden toimitusosoite Nimi Lähiosoite Postinumero -ja toimipaikka

A-Kiltojen Liitto ry Itsenäisyydenkatu 17 B 3.krs.

33500 TAMPERE

Osoitteenmuutos Vanha osoite Uusi osoite Postinumero -ja toimipaikka

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset myös puh.0400 394 869 vesiposti@a-kiltojenliitto.fi, www.a-kiltojenliitto.fi

1/2018

25

A-KILTOJEN LIITTO RY Jäsenyhdistykset Anjalankosken A-kilta ry Inkeroistentie 26 46900 Myllykoski puh. 050 9186 538 akilta.anjalankoski@gmail.com

Inkoon A-kilta ry Grönkullantie 52 10210 Inkoo p. 040 9602 526 www.inkoon-a-kilta.net

Kirkkonummen A-kilta ry Pappilantie 1 A 02400 Kirkkonummi puh. 050 4359 884 kirkkonummenakilta@gmail.com

Espoon A-kilta Hykaa ry Ajurinkuja 4 02650 Espoo puh.(09) 541 4634 espoonakilta1@gmail.com www.hykaa.fi

Joensuun A-kilta ry Yläsatamakatu 28 80100 Joensuu joensuu.a-kilta@luukku.com

Kiteen A-kilta ry

Etelä-Saimaan A-kilta ry Valtakatu 23 53600 Lappeenranta puh. 050 571 3178 esakilta@gmail.com www.esakilta.fi Harjavallan A-kilta ry Piispankatu 6 B 9 29200 Harjavalta puh. (02) 674 0372 akilta.harjavalta@gmail.com Haukiputaan A-kilta ry Kiventie 5, 90850 Martinniemi haukiputaan.akilta@gmail.com Helsingin A-kilta ry Malmin yhteisötila Soidinkuja 4–6 C 00700 Helsinki p.050 4090 344 (pj.) toiminnanjohtaja.marjo@ helsinginakilta.fi www.helsinginakilta.fi Hollolan A-kilta ry Mallasharjuntie 3 15860 Hollola puh. (03) 752 4815 040 534 6511 hollolan.akilta@hotmail.com http://hollolanakiltary.site11.com

Jokilaaksojen A-kilta ry Kirkkotie 4 84100 Ylivieska puh. 044 4195 338 Jyväskylän A-kilta ry Taitoniekantie 14 40740 Jyväskylä puh. 0400 541 365 ali.leinonen@a-kilta.net www.a-kilta.net Jämsänjokilaakson A-kilta ry Kiltakallio Maskulankatu 1 42100 Jämsä puh. 040 8313 173 jamsanjokilaaksonakilta@co.inet.fi http://personal.inet.fi/yhdistys/ jamsanakilta Järvenpään A-kilta ry puh. 040 144 5877 akiltajpaa@gmail.com Kajaanin A-kilta ry Kainuunkatu 9 87100 Kajaani puh. 044 2925 354 kajaanin.a_kilta@luukku.com Kangasalan A-kilta ry Myllystenpohjantie 4 36200 Kangasala Kankaanpään A-kilta ry

Hyvinkään A-kilta ry Kammari, Hämeenkatu 16 05800 Hyvinkää p. 044 0911 812 p. 040 6733 382

Kemin A-kilta ry Ratavartijantie 18 94720 Kemi puh. 0400 889 962 kemiakilta@gmail.com

Hämeenlinnan Seudun A-kilta ry

Kerimäen A-kilta ry

Iisalmen A-kilta ry Pohjoinen puistoraitti 1 B 8 74100 Iisalmi puh. 045 1859 127 iisalmen.akiltary@gmail.com

Keski-Lapin A-kilta ry

Imatran A-kilta ry Kauppakatu 9 55120 Imatra puh. 040 5380 150 akilta.imatra@suomi24.fi www.imatran-a-kilta-ry.webnode.fi

Keskipisteen A-kilta ry Lehtomäentie 39 92600 Pulkkila puh. 044 9175 590 Keuruun A-kilta ry Runkotie 4 G 37 42700 Keuruu puh. 044 7742 700 keuruunakilta@gmail.com

Kiuruveden A-kilta ry Koillis-Lapin A-kilta ry Rinnetie 1 98120 Kemijärvi puh. 045 677 2260 vuokko.lahtela@kemijarvi.fi Kuhmon A-kilta ry Karhunpolku 3 A 88900 KUHMO p. 044 7970 443 kaisa.karhu-harkonen@kainuu.fi Kuopion A-kilta ry Mäkikatu 11 70110 Kuopio puh. 050 407 5309 pj.lappalainen@gmail.com Kuusamon A-kilta ry Kuusankosken A-kilta ry Kymen A-kilta ry puh. 040 5599 658 Lahden A-kilta ry Vuorikatu 14, 15110 Lahti p. 040 8709 597 akiltalahti@gmail.com Laitilan Seudun A-kilta ry Kaukolantie 19 23800 Laitila puh. (02) 851 302 laitilan.akilta@gmail.com www.lailanet.fi/a-kilta Laukaan A-kilta ry Rinteeläntie 8 as 6 41341 Laukaa puh. 050 9172 403 Lempäälän A-kilta ry Lieksan A-kilta ry Lohjan A-kilta ry Immulantie 2 08500 Lohja puh. 041 4550 762 lohjan-a-kilta@ruusulinna.com www.ruusulinna.com Lopen A-kilta ry Taarintie 3 12700 Loppi loppia.kilta1ry@gmail.com

Läntisen Uudenmaan A-kIlta ry Felix Fromin katu 4 10300 Karjaa puh.( 019) 230 768 a-kilta.lantisenuudenmaan@ wippies.fi Minnea A-kilta ry Rasintie 3 A 2, 64700 Teuva p. 040 1630 458 tukiryhma.minnea@gmail.com Mäntän Seudun A-kilta ry Koskelankatu 38 35800 Mänttä puh. 040 1973 669 ms.akilta4@gmail.com Nilsiän A-kilta ry Nokian A-kilta ry Välikatu 2 37100 Nokia nokiana-kilta@outlook.com Nurmeksen A-kilta ry Nurmijärven A-kilta ry Punamullantie 12 01900 Nurmijärvi Oulun A-kilta ry Hintantie 24 90500 Oulu puh. 041 445 5350 oulun.a-kilta@dnainternet.net Outokummun A-kilta ry Mikonkatu 5 B 16 83500 Outokumpu Pellon A-kilta ry Pieksämäen A-kilta ry Kirkkotie 3 76150 Pieksämäki puh. 045 1506 322 pieksamaen.a.kilta@luukku.com Pohjois-Kymen A-kilta ry Oikokatu 2 B 12 45100 Kouvola puh. 050 5012 466 pohjois-kymen.a-kilta@luukku. com Pohjois-Lapin A-kilta ry puh. 040 1978 117/ A. Pasanen akilta.ivalo@gmail.com Poppoo6 A-kilta ry Porin A-kilta ry Vapaudenkatu 1 28100 Pori puh. (02) 641 6040 akiltapori@gmail.com www.a-kiltapori.fi

26

1/2018

A-kiltatoiminta on päihteetöntä, vapaaehtoisuuteen perustuvaa ja monimuotoisesti toteutettavaa vertaistukitoimintaa päihdeongelmaisille ja päihdetoipujille sekä heidän läheisilleen. A-killat ovat yhteiseltä arvopohjalta toimivia itsenäisiä yhdistyksiä.

Salon Seudun A-kilta ry Vaihtoehto 90 ry, Kaivokatu 4, 24100 Salo puh. 0400 725 759

Porvoon A-kilta ry Pyhäjärven A-kilta ry Vanha Pyhäjärventie 7 86800 Pyhäsalmi puh. 046 6425 421 pekkaitapalo@gmail.com

Savonlinnan A-kilta ry Kiesitie 3 57210 Savonlinna puh. 044 5478 367

Raahen A-kilta ry Ravikatu 1, 92150 Raahe puh. 040 593 6266 raahenakilta@gmail.com

Seinäjoen A-kilta ry Siilinjärven A-kilta ry Sulkavantie 4 71800 Siilinjärvi

Ranttilan A-kilta Rautavaaran A-kilta ry Savontie 10 73900 Rautavaara puh. 041 4729 896 rautavaarana.kilta@gmail.com

Taivalkosken A-kilta ry Urheilutie 6 B 93400 Taivalkoski Tampereen A-kilta ry Kartanonkatu 4 33820 Tampere puh. 040 7076 669 fax. (03) 223 0899 toimisto@tampereena-kilta.fi www.tampereena-kilta.fi

Riihimäen Seudun A-kilta ry Murtokatu 4 11130 Riihimäki puh. (019) 725 588 riihimaen.seudun.a-kilta.ry@elisanet.fi www.elisanet.fi/riihimaen. seudun.a-kilta.ry/

Itsenäisyydenkatu 17 B 33500 TAMPERE etunimi.sukunimi@a-kiltojenliitto.fi www.a-kiltojenliitto.fi

Tornion A-kilta ry Tapiolantie 7 A 95410 Kiviranta puh. 0400 510 436 tornion.akilta@gmail.com Turun A-kilta ry Pääskyvuorenrinne 1 20610 Turku puh. (02) 234 2941 toimisto@turunakilta.fi www.turun-a-kilta.fi Utsjoen A-kilta ry Uudenkaupungin A-kilta ry Liljalaaksonkatu 7 B 23500 Uusikaupunki puh. 0400 959 399 a.kilta.uki@gmail.com Vaasan A-kilta ry Laivakatu 13 C 2. krs 65100 Vaasa puh.050 3529 296 vaasan.a.kilta@gmail.com www.vaasanakilta.net

Tiedottaja Tuija Tamsi-Lehtinen puh. 040 8668 257

Toiminnanjohtaja Ville Liimatainen puh. 040 3566 586

Järjestökoordinaattori (Etelä-Suomi) Noora Nieminen puh. 0400 462 481

Talous- ja hallintosihteeri Tia Helenius puh. 0400 894 602

Järjestökoordinaattori (Länsi-Suomi) Mikko Putaja puh. 040 5664 841

Toimisto- ja viestintäsihteeri Anna Niemistö puh. 0400 394 869

Järjestökoordinaattori (Itä-Suomi) Aulikki Otranen puh. 040 3566 592

4/2017 1/2018

Valkeakosken Seudun A-kilta ry Vammalan Seudun A-kilta ry Vantaan A-kilta ry Jokiniemenkatu 9 01370 Vantaa p. 045 1616 838 toimisto@vantaan-a-kilta.fi www.vantaan-a-kilta.fi Varkauden A-kilta ry Pähdetukikeskus Ratakatu 6 78850 Varkaus puh. 040 7284 898 Ylä-Kainuun A-kilta ry Tietäväisenkatu 1 89600 Suomussalmi puh.045 3306 353 y-k.a-kilta@hotmail.fi

A-kilta löytyy facebookista

Järjestökoordinaattori (Pohjois-Suomi) Kirsi Mäki Kansankatu 53, 90100 Oulu puh. 040 1679 377 Johtavat luottamushenkilöt Puheenjohtaja Hannu Gustafsson puh. 040 7632 075 hanskigustafsson@gmail.com Varapuheenjohtaja Matti Moilanen puh. 045 3306 353 masam1@hotmail.com

27 27

.LK01 A-Kiltojen Liitto ry Itsenäisyydenkatu 17 B 33500 Tampere

YS E V ER

L

IE

M

T N E

15.-17.5.2018 HELSINGIN KULTTUURITALO Kehitä mielenterveys- ja päihdeosaamistasi, vahvista verkostojasi

paihdepaivat.fi

www.a-kiltojenliitto.fi