Nakoislehti 3 2017

VESI posti

PÄIHDETOIPUJAJÄRJESTÖN JÄSENLEHTI 3/2017

A-kiltaperhe kasvaa s. 3 Luonnon päivät s. 8–14 Toipujayhdistyksille tilausta s. 15 Saamelaiskulttuuriin räätälöityä päihdetyötä s. 20

on sinun Luonnon päiväsi?

oon yhdessä uonnon päivän

aan Suomen kunniaksi

VESI posti

3/2017

VAKIOPALSTAT 3

Puheenjohtajalta: A-kiltaperhe kasvaa

24

Päivä A-killassa

N

LUONNON PÄIVÄT 17.6. ja 26.8.

8

Elämyksiä Hossassa

10

Hyvinvointia luonnosta Räyskälässä

11

Kalastelua porilaisittain

12

Miten luonto auttaa päihdetoipujaa

13

Elämys on tunne sydämessä ja se pitää saada itse kokea!

N

Hossan kansallispuiston avajaisviikolla Pohjois-Suomen kiltakoutsileiriläiset pääsivät perusretkiohjelman lisäksi lahjoittamaan presidenttiparille pettuleipää sekä tapasivat suositun radio- ja tv-esiintyjän, retki-ihmisen, Mikko ”Peltsi” Peltolan (kuvassa keskellä). Kiltakoutsileiri oli osa luonnon päiviä. Luonnon päivien tapahtumista lisää s.

8–14. Kuva: Sinikka Huurinainen Kajaanin A-kilta ry.

AJANKOHTAISTA 6

Kannanotto: A-kiltalaiset päihdetoipujat vaativat päihdehuoltolain uudistamista

15

Toipujayhdistyksille tilausta

16

Päihde- ja mielenterveyshoitoa terveysasemalla

20

Saamelaiskulttuuriin räätälöityä päihdetyötä

A-KILTATOIMINTAA 4

Kesäpäivillä juhlittiin Oulun A-kiltaa ja otettiin kantaa

18

Naistenleiriltä uutta puhtia

19

Luontolähettiläs ensikertalaisena Sulkavan souduissa

22

Sporttivartti liikutti toistamiseen

26

Hyvin me pelattiin!

28

Kisatuloksia kesäpäiviltä

29

Suomi tutuksi yhteisillä päivillä

N

N merkityt jutut luettavissa myös verkkosivuiltamme www.a-kiltojenliitto.fi

A-kiltalaiset kokivat aitoja luontoelämyksiä Muonionjoella noin 80 kilometrin jokivaelluksella kesäkuussa. Kuohuvia koskia ylittäen, kalastaen ja leiriytyen maastossa.

Pohjois-Lapin A-kilta ry:n valmistamat puiset jokiveneet loivat arvoisensa tunnelman 100-vuotiaan Suomen luontoa ja perinteitä kunnioittaen. Luonnon päivänä saunottiin joenpartaalle pystytetyssä telttasaunassa. Mukana yhteistyössä oli Kolarin kunta. Kuva: Minna Hämäläinen Espoon A-kilta Hykaa ry

2

3/2017

PUHEENJOHTAJALTA

A-kiltaperhe kasvaa

Olemme saaneet A-kiltaperheeseemme useita uusia A-kiltayhdistyksiä. Tarvetta toiminnalle on. Lämmöllä toivotan tervetulleeksi toimimaan ja toipumaan A-kiltatoiminnan piiriin.

Toipuminen on kokonaisvaltainen elämäntavan muutos, joka minun itseni kohdallani on seurausta monimuotoisesta ryhmätyöstä ja kuulumisesta johonkin eli yhteisöllisyydestä. Yhteisöllisyys on yksi kuudesta perusarvostamme. Aluksi tapahtuu pysähtyminen, vapautuminen olemaan, itsesäätelevä liike ja suuntautuminen muutokseen.

Yksilön pohdinnasta edetään keskusteluun ja ryhmiin keskustelusta toiminnan suomaan harjoitteluun ja konkretisoimiseen, toiminnasta edelleen yhteisölliseen vahvistamiseen ja kokemusten huipentumisiin ainutkertaisissa tilanteissa.

Ryhmävuorovaikutuksen tapahtumat eivät muutu merkityksi sellaisenaan, vaan ne suodattuvat kunkin oman merkityksenantojärjestelmän kautta. Jotain merkityksellistä tapahtuu tässä ja nyt meidän kesken.

Kohdallani tämä on tarkoittanut myönteisyyden ja luottamuksen vahvistumista, jos päihde on salakavala, niin on toipuminenkin, sitä vaan huomaa käsitelleensä asioita. On tullut ystäviä ja kavereita, joiden kanssa voi jakaa näitä asioita.

Jokainen toipuja on erilainen. Erilaisuus on vahvuus ja joukossa on turvallinen olla. Kannustus ja onnistumiset lisäävät yhteisöllisyyttä.

Yhteisöllisyyttä luo myös tapahtumat. Sata päivää ennen Suomen itsenäisyyspäivää vietettiin Suomen luonnon juhlaa 26.8.

Tapahtumia järjestettiin ympäri Suomen, myös A-kiltatoiminta näkyi. Itse koin elokuun viimeisenä viikonloppuna Pohjois-Suomen aluetapaamisessa hienoja yhteisöllisiä ja toipuisia hetkiä.

Neljään eri vuodenaikaan ajoitettuihin luonnon päiviin osallistui moni A-kiltalainen ja moni A-kilta. Juhlat ei näihin lopu. Tulossa on kokonainen päihteetön itsenäisyyspäiväviikko 4.–10.12, jolloin A-kiltatoiminta näkyy ja kuuluu, siihen meistä jokainen voi vaikuttaa.

Hannu Gustafsson puheenjohtaja A-Kiltojen Liitto ry

VESI posti

Päihdetoipujajärjestön jäsenlehti

42. vuosikerta Julkaisija Päätoimittaja Taitto Toimituksen osoite Tilaukset, osoitteenmuutokset ja aineistot

3/2017

Ilmestyy 4 kertaa vuodessa: maalis-, kesä-, syys- ja joulukuu (ISSN 1457-814X) A-Kiltojen Liitto ry Tuija Tamsi-Lehtinen Anna Niemistö A-Kiltojen Liitto ry, Itsenäisyydenkatu 17 B, 33500 Tampere vesiposti@a-kiltojenliitto.fi, puh. 0400 394 869 Aineisto seuraavaan lehteen 15.11.2017 mennessä.

Kannen kuva

A-Kiltojen Liitto ry

Painopaikka

Pk-paino, Tampere 2017

3

Kesäpäivillä juhlittiin Oulun A-kiltaa ja otettiin kantaa

P

itkän viileän jakson jälkeen keskikesän aurinko hellitteli kesäpäiville Ouluun saapuneita. Aurinko suosi myös Oulun A-kilta ry:n juhlajärjestelyitä, kun osa 50-vuotista taivaltaan juhlineen A-killan juhlaohjelmasta toteutettiin ulkona.

– Kiitos, että olette tulleet näin runsaslukuisena paikalle, iloitsi Oulun A-kilta ry:n puheenjohtaja Sinikka Vehkalahti tervetulopuheessaan. Paikalla olikin noin 90 henkilöä, kutsuvieraita ja A-kiltaisia Kirkkonummelta aina Ivaloon saakka.

Oulun A-kilta ry toiminut 50 vuotta päihdeongelmaisten ja -toipujien hyväksi

Oulun A-kilta ry:n historiaan, toimintaan ja persooniin päästiin tutustumaan valokuvakavalkadin avulla. Ohjaaja Markku Paunonen esitteli elävästi selostaen A-killan puheenjohtajana aiemmin toimineen Ilkka Laineen ottamat hienot kuvat. Pian kuvaesityksen ja juhlakahvien jälkeen vieraat ohjattiin pihalle katsomaan ”Ritua ja Almaa”.

Ilta päättyi viihtyisällä kodalla, jossa oululaiset toteuttivat yhteisöllisen iltahetken makkaranpaiston ja kahvin kera. Tampereen A-kilta ry:n Joonas Haapala järjesti hetkessä illan viih-

Juhlapuheen Oulun A-kilta ry:lle piti Oulun kaupungin erityisryhmien asumispalveluiden päällikön virasta eläköitynyt Heikki Haapapuro. Hän kiitti A-kiltaa oululaisten päihdeongelmaisten ja -toipujien hyväksi tekemästä pitkästä ja menestyksellisestä työstä. – Kaiken aikaa 50-vuoden ajan on A-kiltaa leimannut kotoinen, lämmin ja hyväksyvä ilmapiiri, totesi Heikki Haapapuro. Tähän arvioon oli monen muunkin paikalla olleen helppo yhtyä. Haapapuro sen sijaan näki paljon kehitettävää julkisten päihdepalveluiden nykytilassa. Erityisesti hän oli huolissaan päihdeongelmaisten matalan kynnyksen paikoista, joista tulisi säätää myös päihdehuoltolaissa. – Päihdeongelmaisten päivätoiminta tulisi saattaa sille tasolle, joka jo on saavutettu monen muun erityisryhmän päivätoiminnassa, vaati Haapapuro.

Oulun kaupungin onnittelut 50 vuotta täyttävälle Oulun A-kilta ry:lle toi ehkäisevän päihdetyön suunnittelija Sirpa Rytky (vas.). Onnitteluja vastaanottamassa oli Oulun A-kilta ry:n puheenjohtaja Sinikka Vehkalahti sekä työntekijät Päivi Kitunen, Sanna Saarenpää ja Tomi Palomäki.

4

3/2017 3/2017

teeksi tietovisan, jonka Tampenki-niminen joukkue voitti – arvannet varmaan, mistä kaupungeista voittojoukkueen A-kiltalaiset olivat.

Kannanotto päihdehuoltolain säilyttämisen ja uudistamisen puolesta A-kiltatoiminta on myös edunvalvontaa, eikä tämä tehtävä jäänyt hoitamatta myöskään kesäpäivillä. Sosiaali-ja terveysministeriö on asettanut työryhmän pohtimaan mielenterveyslain ja päihdehuoltolain uudistamista. Kesäpäivien osallistujat katsoivat tarkoituksenmukaiseksi lähettää selkeän näkemyksensä työryhmän tietoon: päihdehuoltolaki on säilytettävä omana erityislakinaan ja sen sisältö on uudistettava. Kannanotto nostaa esiin A-kiltalaisen näkemyksen asioista, joita tulevaisuuden päihdehuoltolain tulisi sisältää.

Teksti: Ville Liimatainen Kuvat: Anna Niemistö

Anna-Maria Haltun ja Sinikka Vehkalahden esittämät naiset, Ritu ja Alma, olivat pääosassa näytelmässä, jonka esiintyjät olivat myös itse kirjoittaneet ja ohjanneet Markku Paunosen avustamana. Katsojat eläytyivät päihdeongelmaisten naisten tarinoihin ja toipumiseen. Kotikutoisesta näytelmästä pidettiin kovasti ja rohkeasti roolinsa heittäytyneiden naisten esitys palkittiin aplodein ja kiitoksin.

Oulun A-kilta ry • Rekisteröity 21.3.1967 nimellä Oulun A-klinikan asiakkaat ry • Alkoi miesten toimintana ja naiset tulivat mukaan 1969 • Vuonna 1993 nimi muuttui Oulun A-Kilta ry:ksi • Alusta alkaen vertaistukitoimintaa, retkeilyä, kalastusta ja askartelutuotteiden myyntiä • Jäsenmäärä on lähes 100 • Tällä hetkellä toimintamuotoina: päivätoimintakeskus, tukiasunnot (7:lle henkilölle), ruokailu, kuntouttava työtoiminta, työtä palkkatukilaisille • Päivätoimintakeskukseen tehtiin vuonna 2016 yli 5000 A-kiltakäyntiä • Naistenryhmä kokoontuu kerran viikossa, seurakunnan kanssa yhteistyönä toteutettava ryhmä on kokoontunut jo vuodesta 2001 alkaen • Puheenjohtajana Sinikka Vehkalahti

3/2017 3/2017

5

AJANKOHTAISTA

A-kiltalaiset päihdetoipujat vaativat päihdehuoltolain uudistamista A-kiltalaiset päihdetoipujat ja läheiset vaativat sosiaali- ja terveydenhuollon lakeja muutettaessa päihdehuoltolain säilyttämistä ja uudistamista. Päihdehuoltolaki on tärkeä, koska se turvaa subjektiivisen oikeuden päihdehuollon palveluiden saamiseen.

Monet A-kiltalaiset ovat käyttäneet päihdehuollon palveluita ja niiden avulla saavuttaneet lisää elinvuosia sekä päihteettömän ja mielekkään elämän.

Nykyinen päihdehuoltolaki turvaa monia tärkeitä asioita kuten asiakkaan itsemääräämisoikeuden, luottamuksellisuuden ja päihdeongelmaisen ja hänen läheistensä edun ensisijaisuuden. Ne tulee säilyttää myös uudistetussa päihdehuoltolaissa.

Päihdehuoltolakia uudistettaessa on lähdettävä siitä, että päihdehoidossa on kysymys muun sairauden hoitoon verrattavasta hoidosta, johon on subjektiivinen oikeus. Päihdehoitoon ohjaamisen tulee olla sujuvaa ja päihdehoidon hoitoketjun kokonaisvaltainen, asiakaslähtöinen, asiakkaan elämäntilanteen huomioiva sekä riittävän pitkäkestoinen. Päihdepalvelut tarvitsevat rinnalleen toimivan yhteistyön vertaistuen kanssa ja päihdehuollon palvelujen järjestäjän on tuettava kansalaislähtöistä vertaistukitoimintaa. Päihdepalveluita on oltava tarjolla päihdeongelmaiselle ja hänen läheisilleen, erityisesti lasten oikeus apuun ja tukeen on turvattava. Päihdepalvelut on järjestettävä asiakaslähtöisesti.

Päihdepalveluiden tulee koostua sosiaali- ja terveyspalveluista sekä niitä tukevista psykososiaalisen työn palveluista. Päihdehuoltolaissa on varmistettava, että • • • • • • • • •

päihdeongelmaisen käytettävissä on matalan kynnyksen paikkoja ja paikkoja, joissa voi saada apua myös anonyymisti päihdeasiakkaalla ja hänen läheisillään on oikeus sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palveluihin, päihdeasiakkaalla on oikeus tarpeen mukaiseen päihteettömään palvelu- tai tukiasumiseen päihdehoidossa tulee asianmukaisen riippuvuuden hoidon olla ensisijaista, avohoito ei aina ole riittävää ja asianmukaista eikä sen ensisijaisuutta tule säätää päihdepalveluina tarjotaan asiakkaan tarpeen mukaan myös lääkkeetöntä hoitoa sekä riittävän pitkäkestoista laitoskuntoutusta päihdetyön asiantuntemusta on tarjolla myös peruspalveluissa kuten sotekeskuksissa peruspalveluissa on saatavilla myös päihdehuollon kokemusasiantuntijan palveluita päihdehoidon suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa on mukana kokemusasiantuntemusta terveydenhuollon hoitotakuuseen liittyvät määräajat koskevat yksiselitteisesti myös päihdehoitoa

Opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta annetun asetuksen (33/2008) sisältö voitaisiin sisällyttää päihdehuoltolakiin.

Tavoitteena hoidossa tulee olla opioidiriippuvaisuudesta vierottaminen, ei korvaushoito.

Päihdehuoltolaki erillislakina on välttämätön. Päihteiden käyttö on Suomessa merkittävä kansanterveysongelma. Alkoholinkulutus on Suomessa terveysriski noin 500 000 henkilölle ja seurausvaikutukset koskettavat vielä monin kertaisesti tämän verran suomalaisia. Alkoholihaittojen on arvioitu aiheuttavan Suomelle noin 5 – 6 miljardin euron välittömät tai välilliset kustannukset.

Mahdollisesti muuttuva alkoholilaki lisää alkoholin saatavuutta ja kulutusta ja siten myös päihdeongelmia, joiden hoidosta yhteiskunnan on otettava täysi vastuu.

6

3/2017

Hyvän mielen kahvihetki – A-kiltatoiminta #ainakahvia #ainakahvia

3/2017 3/2017

77

Elämyksiä Hossassa

Hossan kansallispuistosta kannattaa kokea niin lempeä kuin mystinen puoli. Mäntyjen lomassa harjulta toiselle johdattavat helppokulkuiset polut ja kristallinkirkkaat vesistöt ihastuttavat kauneudellaan. Mystiikkaa maisemaan tuovat ikiaikaiset Värikallion maalaukset ja jykevä kanjonijärvi Julma-Ölkky. (www.hossa. fi). Hossan kansallispuiston avajaisviikolla siellä järjestettiin myös Pohjois-Suomen A-kiltojen kiltakoutsileiri. Koutseilla oli kansallispuiston virallisessa avajaisviikon ohjelmassa oma tapahtuma: pettuleivän teko.

– Koska nyt oli ainutkertainen mahdollisuus osallistua Suomen 40. kansallispuiston avajaisviikon monipuolisiin tapahtumiin ja samalla viettää kesäkuun Luonnon päivää, kiltakoutsileiri oli pidempi kuin aiemmin järjestetyt, kertoo A-Kiltojen Liitto ry:n varapuheenjohtaja ja luontolähettiläs Matti Moilanen suunnittelemastaan koutsileiristä.

Kiltakoutsien vetämään pettuleivän valmistukseen osallistui innostunut joukko Hossan kansallispuiston kävijöitä. –Jokainen osallistuja poisti puusta kaarnaosan ja irrotti pettuliinan kuivattavaksi nuotiolla. Huhmarilla jauhoimme petun jauhoksi, joka sekoitettiin ruisjauhoon ja lisättiin suola. Vettä lisäämällä syntyi leipätaikina, josta saimme noin kämmenen kokoisia nuotiolla paistettavia leipiä.

Jännitys tiivistyi, kun pääsimme maistamaan valmiita voilla voideltuja leipiä nokipannukahvin kera. Lopputulos oli maukas.

8

3/2017

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö saapui lauantaina 17.6.2017 Hossan Kansallispuistoon pitämään avajaispuheen.

A-Kiltojen Liitto ry:n varapuheenjohtaja ja luontolähettiläs Matti Moilanen sai tilaisuuden ojentaa presidenttiparille Suomen muotoon tehdyn pettuleivän.

Samalla mukaan lähti Vesiposti-kassi ja A-kiltatoiminnan esitteitä.

Opastettu retki ja geokätköilyä Luonto- ja kulttuuriperintöasiantuntijat johdattivat kiltakoutsit luonto- ja historiakohteiden äärelle. –Opastetulla luontoretkellä tutustuimme Keihäslammen vesiluontoon ja näimme sukellusesityksen. Keihäslammelta patikoimme Huosiharjulle, josta löysimme muinaisia peuranpyyntikuoppia, kivikautisen asuinpaikan ja vanhan merkkipetäjän, kuljimme aarniometsässä sekä tutustuimme jääkauden jättämiin merkkeihin Hossan luonnossa.

lä ihailemassa mahtavia maisemia kanjonissa, jonka jälkeen jäi aikaa tutustua avajaisia varten tehtyihin paikkoihin. Kaiken kaikkiaan leiristä jäi kaikille ainutlaatuisia muistoja kaikesta siellä näkemästämme ja kokemastamme, toteaa Matti Moilanen.

Luontoretki päättyi Keihäslammelle kauko-ohjattavan kuvaushelikopterin lennätykseen.

Geokätköilyä harrastimme ennen ja jälkeen luontoretken.

Askelmittariin kertyi askeleita päivän aikana yli 20 000 eräälläkin koutsilla, Moilanen kertoo.

Vaikka alueella oli paljon yöpyjiä, yöt olivat todella uneliaan hiljaisia, joten nukkumisrauhan sai teltassa nukkuessakin. – Ennen avajaispäivää kävimme Julman-Ölkyn veneretkel-

3/2017

Toimitus Kuvat: Sinikka Huurinainen Matti Moilanen

9

”Luonnon päivät 2017 Rakastu kesäyöhön 17.6.2017. Nuku yö ulkona, valvo nuotiolla, lumoudu luonnonkukista tai tartu vapaasti vavan varteen. Kaikki suomalaiset kutsutaan nauttimaan kesäyön tunnelmasta. Pystytä teltta kotipihalle tai lähimetsään, tunne luonnonkukkien tuoksu kesäyössä ja kastaudu öiseen järveen.”

Kesäisenä Luonnon päivänä 17.6.2017 Räyskälässä otettiin osaa myös Suomen Ladun Nuku yö ulkona -haasteeseen. Kuvassa Jukka otti varaslähdön haasteeseen nukkumalla päiväunet riippumatossaan maittavan ruokailun jälkeen. Yöksi kömmittiin makuupusseihin taivasalle.

Hyvinvointia luonnosta Räyskälässä

L

open A-kilta ry järjesti jälleen perinteisen viikonlopputapaamisen Räyskälän leirikeskuksessa 16.–18.6.2017.

Paikalla saapui kolmisenkymmentä iloista ihmistä nauttimaan luonnosta ja selvästi paremmasta seurasta ja kahvista. Toki mahtavan hyvää sapuskaa oli totutusti myös tarjolla. Helsinki, Hyvinkää, Loppi, Nurmijärvi, Riihimäki ja Vantaa olivat edustettuna. Helsinki toi mukanaan myös TeamSkutsin porukkaa Helsingin kaupungin päihteettömästä päiväkeskuksesta Villa Sturesta ja Vantaa Tukihenkilötyö ry:n Avosetti-projektista.

Tapahtuma linkitettiin Metsähallituksen koordinoimiin Luonnon päiviin, jossa A-Kiltojen Liitto ry ja A-kiltatoiminta ovat valtakunnallisesti mukana. A-Kiltojen Liitto ry:n teltta oli Hossan tapahtumassa käytössä, mutta Räyskälässä oli tarjolla muita keinoja Rakastua .

Yörakastumiseen varauduttiin teltan puutteessa tuomalla mukaan aluspeitteitä, aluspatjoja ja makuupusseja todelliseen nuku yö ulkona tapahtumaan eli taivasalla #nukuyöulkona. Yksi kävijöistä oli varautunut omalla riippumatollaan, joka viritettiin kahden koivun väliin yösijaksi. Riippumattouskalikon lisäksi löytyi toinen rakastuja, joka rakensi nukkumasijansa katajien välistä löytyneelle hienolle neulasmatolle. Siinä oli hyvä molemmilla omassa rauhassa torkahdella lauantain ja sunnuntain välinen yö lintujen laulu ja hyttysten ininä seurana.

Perjantaina klo 16 jälkeen porukan saavuttua paikalle, yhteiselo aloitettiin maittavalla sapuskahetkellä. Kiitos keittiöporukalle koko viikonlopun aherruksesta ja maittavasta ruuasta. Ajanviettoon oli varattu erilaista aktiviteettivälineistöä; nännikumeja ja maitotonkka, hiekkapussihole-tarkkuusheittovälineet, narukiekon tarkkuusheittoa tappeihin, tikkataulu,

10

1/2016

TP

3/2017

petankki, mölkky ja vielä jotain muutakin.

Perjantai-ilta ja lauantaipäivä sujuivat mukavasti ulkosalla rupattelun ohessa pelatessa. Nännikumit ja hiekkapussit koukuttivat ehdottomasti parhaiten. Sää suosi jälleen, sade pysyi poissa ja aurinko helli säteillään.

Lauantain ohjelmassa oli halukkaille autokyyditys Marskin majalle. Räyskälän kyläkauppaan, kylämarkkinoihin ja Räyskälän lentokenttään tutustumista. Lentokentällä saimme ihailla vilkasta purjelentokoneilmailua.

Kyläkaupalle jokaisella oli mahdollisuus omaan vapaaseen tahtiin tehdä rentouttava rauhaisa kävelylenkki. Matka ei ole pitkä leirikeskuksesta.

Molempina iltoina tietysti nautittiin saunan löylyistä ja mahdollisuudesta pulahtaa uimaan. Nuotiokatoksella käristettiin makkaraa ja keitettiin, ja juotiin myös, nokipannukaffeet. Järven rannalla ollessamme oli myös soutuvene käytössämme.

Halukkaita maiseman ihailijoita ja kalastuksesta kiinnostuneita löytyi sopivan sulassa sovussa, ei tullut kinaa käyttövuoroista.

Sunnuntaiaamu, aamupala, paikan siistiminen ja kotiin lähtö tuli taas kaikkien mielestä aivan liian nopeasti.

Mutta oli kuitenkin kiva jättää iloiset ”jäähyväiset” mukavien ihmisten kesken seuraavaan tapaamiskertaan, missä se sitten tapahtuukaan.

Ensi vuotta odotellessa, nähdään taas.

Rohkeasti mukaan kaikki kiinnostuneet.

Alueella on yhä olemassa niin sanottu pienkalastajien ammattikunta. Siitä näkyy merkkejä kaikkialla alueella. Kuvassa vanha perinteinen merikelpoinen vene.

Kalastelua porilaisittain

J

uhlimme Suomen luontoa elokuussa Pelastusarmeijan mökillä Kokemäenjoen suistossa Kivinillä onkien, saunoen ja vähän marjojakin poimien.

Retkellä oli 15 A-kiltalaista Porista. Vaikka nähtävillä oli loppukesän tunnelmat, uskaltautui siellä muutamat uimaankin. Evääksi söimme makkaroita ja kahvileipiä.

Teksti ja kuvat: Ismo Vähäsavo

Elokuu on tunnetusti hyvää kala-aikaa. Kuvassa näkyy Taiston tyylinäyte. Parit soppakalat sieltä saimme.

Teksti ja kuva: Wesa Karsikas Helsingin A-kilta ry

3/2017

11

Miten luonto auttaa päihdetoipujaa

A

lustajana luontoaiheesta oli luontolähettilään ja kiltakoutsin ominaisuudessa Matti Moilanen.

Päihdeongelman kokee jokainen hyvin yksilöllisenä, ei kenelläkään ole samanlaista kokemusta. Tällaista tunnetta alkaa herkästi hellimään ja vaalimaan, tämä johtaa yksilöllisen häpeän kasvamiseen. Omimalla tunteen ja elämällä itsesäälissä, tekemällä itsestään marttyyria, hakee oikeutta olemassaololle sekä itseymmärrystä omalle käyttäytymiselle. Viisaammat kutsuvat tätä syyllisyyden sovittamiseksi.

Matti Moilanen on ollut mukana kiltakoutsitoiminnassa aina Selvästi metsässä -kehittämisprojektin (Selme 2009–2011) alusta lähtien. – Huomasin luonnossa kokevani sisäistä riemua, jokainen saa osallistua ja saada osallisuudesta palkkioksi joukkuehenkeä ja onnistumisen riemua. Alussa raittiuden ollessa ”luonnoton olotila”, yritin ahnehtia kokemuksia ja saavuttaa suorittamisen kautta mahdollisimman paljon. Kohotin tietoisesti kuntoani, pystyäkseni liikkumaan nopeammin ja pidempään. Tänään koen luonnossa rauhan, arvostan kiireetöntä aikaa kulkea luonnossa, havainnoida pienet yksityiskohdat, tuntea tuulen vire kasvoilla, tiedostaa luonnon tuoksut, kuulla linnun viserrys ja tunnistaa kauniin ääntelyn aiheuttaja, Matti Moilanen kertoo.

Yhteisessä keskustelussa todettua

Luonto on kaikille kulkijoille tasapuolinen, ei tunnusta titteleitä eikä oppiarvoja. Luonto itsessään on täydellinen. Sieltä löytyy paljon epätäydellistä, jopa rujoa. Ilman epätäydellistä, luonto ei olisi täydellinen. Se kuuluu sinne ja sopii ympäristöönsä täysin, puutteellisena ja vajavaisena. Luonto ei arvostele tai tuomitse. Luonto on ja hyväksyy kulkijansa tasa-arvoisena, ilman ennakkoasenteita. Onko lohdullisempaa ympäristöä syyllisellä, joka kantaa häpeän viittaa, epäonnistujan ja petturin leima ruhossaan?

Sana ”kynsituli” tuo mieleen rauhan. Taikasana takautumalle lapsuuteen ja nuoruuteen, nämä kokemukset ovat hyvin positiivisia. Veden sulatus lumesta saunaan, savun tuoksu, syttyvän puun räiskähtely, luonnollisia ääniä ja tunnistettavia tuoksuja. Luonto on turvallinen elementti, siellä on lupa olla herkkä ja aistikas. Metsä rauhoittaa, luonto ja luonnon osittainenkin ymmärtäminen selkiyttää raitistumisprosessia.

Arto Pasaselle luontoon palaaminen oli tärkeä osa toipumista. – Pyrkiessäni raittiiseen elämään, kohdallani oli luonnollista/ pakollinen osa toipumista, palata luontoon ja hakea kosketuspinta takaisin oikeaan elämään. Luonto, tuo kova ja säälimätön opettaja, tuo kaikki elämän osa-alueet lähelle.

Osoittaa meille selkeät vuodenajat, erilaiset kuukaudet omine tehtävineen, asettaa päivärytmin kohdalleen, osoittaa paikkasi ja aikasi lakiensa mukaan. Luonnon voimat ovat ihmisymmärryksen ulkopuolella.

Samoin luonnon tyyneys.

Teksti: Arto Pasanen Pohjois-Lapin A-kilta ry Kuva: Matti Moilanen

Pohjois-Suomen aluetapaamisessa 26.8 juhlistettiin Suomen luonnon päivää. Koska päivä oli ensimmäistä kertaa myös virallinen liputuspäivä, oli A-kiltalaisilla maastossa Suomen lippuja mukana. Pohjois-Suomen alueen A-kiltalaisten kanssa kuvassa A-Kiltojen Liitto ry:n puheenjohtaja Hannu Gustaffson odottamassa pöönäkahvien valmistumista.

12

3/2017

Elämys on tunne sydämessä ja se pitää saada itse kokea!

”

Pohjois-Lapin A-kilta ry tarjosi mahdollisuuden kokea elämyksiä. Sanomattakin selvää oli itselleni, että nyt on minun vuoro olla mukana Muoniojoen jokivaelluksella! Elämykset täytyy kokea elämän aikana.

Mahtavaa oli todeta, kuinka pelot voitetaan koskenlaskun suhteen ja pelot muuttuvat nautinnoksi ja erittäin hauskaksi koskenlaskuksi! Meinasi ensimmäisessä koskessa kevyt rusketukseni tosin naamasta kadota, mutta viimeisen päälle ammattimies kipparina tuo kyllä nätisti veneen alas koskesta. Tähän kohtaan olisin halunnut kirjoittaa tarinan isosta lohesta, jolla ratsastin koskea ylös ja jonka lopulta väsytin, mutta en tällä kertaa ala valehteleen. Mutta mainittakoon Sarin villalangoista tehdyt villasukat, jotka oli mukana! Lämmitti kovasti mieltä ja jalkoja.

Vannoutuneena hyvän kahvin ystävänä, huomasin, että ehänmää tiiä nuotio kahvinkeitosta mittää. Tästä lähtien mie en keitä mitään puuroa vaan keitän Lapin kirkasta kahvia nuotiotulilla.

Opin paljon retkeilystä ja omasta majoitteesta riippumatosta! Se on kyllä kätevä ja siä nukkuu hyvin! Ruuanlaitto trangialla sun muuta, niin oli arvokasta tietoa, kun alan retkeilyä vielä enemmän harrastamaan.

Mahtavalla porukalla tällainen reissu A-kiltatoiminnan arvoilla, niin onhan se kokonaisuutena sellainen elämys kerta kaikkiaan.”

Teksti: Ville Tuominen (ote Facebook-päivityksestä) Jämsänjokilaakson A-kilta ry Kuva: Minna Hämäläinen Espoon A-kilta Hykaa ry

Tapahtumaan osallistui viisi tarkoituksella Muonionjoen elämykseen 2017 valmistettua jokivenettä, joidenka 3-henkinen miehistö koostui Espoosta, Hämeenlinnasta, Iisalmesta, Ivalosta, Jyväskylästä, Jämsästä ja Vaasasta saapuneista A-kiltalaisista. Tapahtuma oli osa kesäkuun Luonnon päivän viettoa ja Nuku yö ulkona -haastetta. Muonionjoen tapahtuman puuhamiehenä oli Arto Pasanen Kemijärveltä.

#A_kiltatoiminta #luonnonpäivät #nukuyöulkona #muonionjoki #selvästiparempi #ainakahvia #luonnossa #suomi100 #veneellä

Makoilin riippumatossani ja nautin olostani, kunnes Lapin kirkkaan aromi leijaili nenään.. Nousin huomatakseni, että keskelle mettää olivat tuoneet telttasaunan ja vesipadan! Kyynel oli herkässä.. Toinen nautintoni on hyvän kahvin lisäksi nimittäin saunominen. Ohan se niin, että ei siä mettässä tai luonnossa niitä murheita oo. Menkää sinne!

3/2017

13

55 000 ihmistä osallistui Suomen luonnon päivän tapahtumiin Suomalaiset liputtivat ahkerasti luonnolle Suomen luonto koki arvoisensa juhla-ja liputuspäivän lauantaina 26.8. Kymmenet tuhannet ihmiset lähtivät yli 260 järjestettyyn luontotapahtumaan kuuntelemaan kuorojen laulua, retkeilemään, syömään yhdessä taivasalla ja juhlimaan luontoa. Yli 2000 kuorolaista lauloi luonnon omissa konserttisaleissa. Siniristiliput liehuivat luonnolle tuhansissa lipputangoissa.

Vuoden aikana järjestettyihin neljän Luonnon päivän viettoon osallistui kaiken kaikkiaan 300 000 ihmistä.

Luonnon päivät on yksi suurimpia Suomi 100 -hankkeita.

Valtavan osallistujamäärän lisäksi neljän Luonnon päivän yli tuhatta tapahtumaa ovat järjestäneet lukemattomat vapaaehtoiset, ja sata luontolähettilästä yhteiskunnan eri aloilta ovat kannustaneet ihmisiä lähtemään luontoon. Näistä sadas on Presidenttipari, jonka Luontolähettiläisyys julkistettiin lauantaina.

Luonnon päivien alkuperäinen tavoite toteutui hyvin: Luonnon päivät tapahtumineen ovat innostaneet monet tottumattomat retkeilemään, ja ihmiset ovat löytäneet uusia tapoja luontoilla ja nauttia luonnon hyvinvointivaikutuksista. Tapahtumissa on bongailtu lintuja ja kasveja, kerätty sieniä, kalastettu, metsäjoogailtu, nukuttu yö ulkona, tehty linnunpönttöjä, nautittu valotaiteesta, laulettu ja tanssittu metsän siimeksessä, pulahdettu avantoon jne.

Suomen luonnon päivää juhlitaan seuraavan kerran ensi vuoden elokuun viimeisenä lauantaina 25.8.2018.

Suomen luonnon päivästä halutaan vakiintunut liputuspäivä Kehotus liputtaa luonnolle oli tavoittanut suomalaiset hyvin: Liput liehuivat niin virastojen, kuntien, taloyhtiöiden ja omakotitalojen pihoissa. Sisäministeri Paula Risikko nosti lipun Suomen luontokeskus Haltiassa, Presidenttipari Teijon kansallispuistossa ja pääkaupungin pormestari Jan Vapaavuori Töölönlahdella. Haltiassa kuultiin myös ensiesitys uudesta lippulaulusta YL:n ja Tapiolan kuoron esittämänä. Ministeri Risikko suositteli puheessaan, että suomalaiset liputtaisivat luonnolle myös ensi vuoden Suomen luonnon päivänä eli elokuun viimeisenä lauantaina.

Luonnon päivien järjestäjät ovat tehneet esityksen siitä, että Suomen luonnon päivästä tulisi vakiintunut liputuspäivä.

Tämän vuoden liputuksen suosio antaa uskoa siihen, että tämä toive toteutuu, kun vakiintuneista liputuspäivistä seuraavan kerran päätetään.

Tulossa 017!

2 .

2 1 .

0 1 – 4.

Ei niin tärkeää juhlaa, etteikö sitä voisi viettää selvin päin.

Näkymisen paikka Vertaistalo on yksi Terveyskylän taloista (terveyskyla.fi).

Terveyskylää rakennetaan osana Virtuaalisairaala 2.0 -kehittämishanketta. Se on HUS:n koordinoima ja Suomen kaikkien yliopistollisten sairaanhoitopiirien yhteinen projektikokonaisuus, johon on saatu rahoitusta Sosiaali- ja terveysministeriöltä.

Päihdetoipujajärjestö A-Kiltojen Liitto ry löytyy Vertaistalosta, samoin kuin linkki kaikkien paikallisyhdistysten yhteystietoihin. Paikallisilla A-killoilla myös mahdollisuus lisätä omat yksityiskohtaisemmat tietonsa tähän verkkopalveluun.

Esimerkiksi aukioloajat, puhelinnumerot, verkkosivut (myös Facebook) ja ryhmätoimintamuodot. Hakusanoiksi muun muassa päihde, päihdeongelma, alkoholismi, päihderiippuvuus… Keiden haluatte löytävän toimintanne?

www.luonnonpaivat.fi Lisätietoja: tiedottaja Tuija Tamsi-Lehtinen

14

3/2017

AJANKOHTAISTA

Toipujayhdistyksille tilausta Tauon jälkeen Järvenpäässä toimii A-kilta

Järvenpään A-kilta käynnistettiin uudelleen 10.5.2017, sitä ennen A-kilta oli telakalla 20 vuotta. Toiminta on saatu käyntiin mukavasti. Olemme olleet muun muassa onkimassa, pelailemassa mölkkyä sekä laavulla grillailemassa. Henkilöjäseniä yhdistyksellämme on tällä hetkellä 20.

Yhdistyksellämme on neljä yhteistyökumppania/tukijaa.

Yksi retkiemme kannalta tärkeä tukija on paikallinen leipomo Gilan Oy. Leipomosta saamme aina herkut tapahtumiimme kahvin lisukkeeksi. Päiväkeskus Wärttinä taas puolestaan tarjoaa meille tilojaan sekä tekee yhteistyötä kanssamme. Wärttinässä tulemme järjestämään saunailtoja, sekä tulemme pitämään siellä syyskauden avajaiset. Avajaisissa on tiedossa ainakin grillausta, karaokea, saunomista ja kortin peluuta.

”Jokaviikkoiset olohuoneillat meidän ykkösjuttu” Olohuoneiltamme ovat toimineet heinäkuusta alkaen KeskiUudenmaan yhdistysverkoston tiloissa. Näitä tiloja saamme käyttää loppuvuoden kerran viikossa. Toinen viikoittainen olohuoneilta järjestetään Wärttinässä. Olohuoneillat sisältävät vapaamuotoista toimintaa. Kortinpeluu on ollut tähän mennessä iltojen suosikki. Vielä tänä syksynä kokoontumispäivät vaihtelevat, mutta kokoontumisaika on pysyvä klo 18.–21.00.

Suosittelemme katsomaan olohuoneilta-tiedotteemme Facebookista Järvenpään A-kilta ry:n sivulta. Facebook-sivulla ilmoitamme myös ajankohtaisia muita asioita ja tapahtumia.

Yhdistyksellämme on Facebookissa myös Järvenpään Akilta ry:n keskusteluryhmä. Keskusteluryhmä on suljettu ryhmä. Ryhmään voi jokainen laittaa esimerkiksi ehdotuksia mitä päihteetöntä toimintaa haluaisi A-killan järjestävän tai kysellä toisia esimerkiksi kahville tai lenkille. Kirjoitukset ja asiat ovat ihan ryhmän jäsenistä kiinni.

Vertaisuutta A-kiltavierailuilla Elokuussa olimme Kiljavalla Etelä-Suomen alueen A-kiltojen tapaamisessa, jolloin tapasimme 9 muuta A-kiltaa ja 39 Akiltalaista. Olemme myös vierailleet Helsingin Malmilla, Vantaan Tikkurilassa ja Hyvinkäällä sijaitsevissa A-kiltayhdistyksissä. Suunnitteilla on kiltavierailuja myös muihin lähialueen Akiltoihin. Toivotamme lämpimästä muut A-killat vierailemaan Järvenpään A-kilta ry:n tapahtumiin ja olohuoneiltoihimme.

Teksti: Järvenpään A-kilta ry akiltajpaa@gmail.com

Tammikuusta 2018 lähtien paikka, aika ja päivä tulevat olemaan vakiot. Päiväkeskus Wärttinässä, Wärtsilänkatu 14, 04400 Järvenpää. Päivät ovat tiistai ja torstai kello 18.00– 21.00.

Uusia A-kiltayhdistyksiä

A

-kiltoja on perustettu myös Etelä-Pohjanmaalle ja Kainuuseen: Teuvalla toimintansa on aloittanut Minnea A-kilta ry ja Kuhmossa Kuhmon A-kilta ry.

Kuhmon A-killan perustamiskokouksessa riitti väkeä. Kuhmon A-kilta on Pohjois-Suomen alueen 15. A-kilta.

Kuva: puheenjohtaja Kaisa Karhu-Härkönen Kuhmon A-kilta ry

3/2017

15

Vantaalla kehitetään terveyspalveluja – tarjolla laaja kirjo hyvää

Päihde- ja mielenterveyshoitoa terveysasemalla

M

artinlaakson terveysasema Vantaalla kelpaa malliesimerkiksi, kun puhutaan kunnallisessa terveyspalvelussa tehtävästä päihde- ja mielenterveystyöstä. Terveysasemalla toimii terveyskeskuslääkärien ja -hoitajien lisäksi depressiohoitajat, psykiatrinen sairaanhoitaja ja päihdetyön kokemusasiantuntija, sekä matalan kynnyksen mielenterveysja päihdepalvelupiste MIEPÄ.

Terveysasema sijaitsee ns. Martinmiilun kiinteistössä Kehäradan varrella aivan Martinlaakson rautatieaseman vieressä. Sinne asiakkaiden on helppo tulla. Martinmiilussa asiakaspalveluyksikköjä ovat terveysaseman lisäksi Länsi-Vantaan A-kli­nikka, uusi Vantaan oma kotiin annettava päihdepalvelu ja Vantaan A-kilta ry yhtenä päivänä viikossa.

Matalan kynnyksen MIEPÄ Viime vuonna pilottikokeiluna aloitettu MIEPÄ täydentää terveysaseman ja A-klinikan tarjoamia päihde- ja mielenterveyspalveluja. Neuvontapuhelin palvelee asiakkaita klo 8–15.

Terveysaseman osastonhoitaja Jaana Malinen sanoo, että matalan kynnyksen MIEPÄ toteutetaan yhteisvoimin HYKS:n akuuttipsykiatrian ja Vantaan päihde- ja terveyspalveluiden kanssa. – Yhteistyö eri sektoreiden kanssa on lisääntynyt ja hoitajien ammattitaito karttunut, Malinen toteaa.

– Jos asiakkaalla on huoli omasta tai läheisen liiallisesta päihdekäytöstä tai pahasta olosta, palveluun voi tulla keskustelemaan tilanteestaan ilman ajanvarausta joka arkipäivä kello 8–15. Lähetettä palveluun ei tarvita. Palvelu on tarkoitettu kaikille yli 18-vuotiaille vantaalaisille. Palveluun voi hakeutua myös ajanvarauksella, Malinen kertoo.

Malisen mukaan suurin MIEPÄn asiakasryhmä ovat olleet työssä käyvät 25–35-vuotiaat nuoret. Naisia on käynyt vastaanotolla miehiä enemmän. Keskimäärin asiakaskäynti kestää noin tunnin.

veluista. Yhteistyötä kolmannen sektorin vertaistukipalvelujen kanssa pyritään lisäämään, Malinen sanoo.

Asiakaskäyntien ykkössyy on MIEPÄssä ollut mielenterveysongelma. Seuraavaksi yleisin tulosyy on päihteiden käyttö.

A-klinikan palvelut Vantaalla on Suomen vanhin yhden kunnan perustama A-klinikka. Klinikalla on kaksi palvelupistettä; Martinlaaksossa ja Tikkurilassa. Länsi-Vantaan A-klinikka muutti Martinmiilun kiinteistöön pari vuotta sitten. A-klinikan johtava sosiaalityöntekijä Markku Mäki on tyytyväinen, kun päihdeongelmista kärsivien hoitoon pääsy on helpottunut matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelupisteen toiminnan käynnistyttyä Martinlaakson terveysasemalla.

Länsi-Vantaan A-klinikalla on oma päivystysvastaanotto kahtena aamuna viikossa. – Kehitämme A-klinikan ja terveysaseman yhteistyötä koko ajan. Terveysaseman lääkärit ja hoitajat, A-klinikan työntekijät ja MIEPÄn henkilökunta konsultoivat toisiaan, ja lähettävät asiakkaita toistensa vastaanotoille.

Tarpeen vaatiessa käytämme erikoispalveluja, Mäki selvittää.

Esimerkiksi työssäkäyville päihdeongelmista kärsiville on A-klinikalla tarjolla Kalliolan Setlementiltä ostopalveluna toteutettavia Avomylly-kursseja. Kurssit järjestetään kolmena iltana viikossa, ja ne ovat kestoltaan kuusi viikkoa. Avomylly perustuu Minnesota-malliin.

Päihdeongelmaisten läheisille on tarjolla vertaistukiryhmiä muun muassa A-klinikalla ja Vantaan A-kilta ry:ssä. Lisäksi A-kli­nikalla toteutetaan intensiivikuntoutumiskursseja kolmen ja viiden viikon kestoisina.

– Päihde- ja mielenterveysongelmat esiintyvät asiakkailla usein samanaikaisesti. On tärkeää hoitaa molempia yhtä aikaa, Mäki korostaa.

– Työntekijät auttavat asiakkaita ja kertovat heille tilanteen mukaan muista tarjolla olevista päihde- ja mielenterveyspal-

16

3/2017

Jaana Malinen ja Markku Mäki koordinoivat Martinlaakson terveysaseman päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehitystyötä.

Avokuntoutus lisääntyy ja kehittyy Markku Mäki kertoo, että päihdepalveluissa avokuntoutus on lisääntynyt. – Vantaa aloitti kotiin annettavat päihdevieroitusja kuntoutuspalvelut kaupungin omana toimintana viime keväänä. Aiemmin ns. kotikatko toteutettiin ostopalveluna. Alkoholi- ja lääkeongelmista kärsiviä asiakkaita auttavassa kotipalvelutiimissä on kaksi sairaanhoitajaa, lähihoitaja, lääkäri sekä sosiaaliohjaaja, Mäki kertoo.

– Vantaan päihdepalvelujen laitoskatkaisuhoidon yksikkö toimii väliaikaisesti Helsingissä, mutta näillä näkymin katko palaa ensi vuonna takaisin Vantaalle, johtava sosiaalityöntekijä Markku Mäki sanoo.

Vertaistukea arvostetaan Vertaistukea Martinmiilun kiinteistössä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien asiakkaiden kuntoutumiseen tarjoavat Vantaan A-kilta ry ja terveysaseman päihdetyön kokemusasiantuntija. Lisäksi vertaistukiryhmiä, esimerkiksi AA ja NA, on Vantaalla paljon.

3/2017

Uutta Martinlaakson terveysasemalla on syyskuussa alkanut kumppanuus A-klinikkasäätiön kanssa. Terveysasemalla on käynnissä säätiön KokeNet -nettipalvelun www.kokenet.fi pilottikokeilu.

KokeNet tarjoaa päihde-, mielenterveys- tai peliongelmaisille asiakkaille maksutonta vertaistukea ja neuvontapalvelua netissä, sekä Skypessä kasvokkain tapahtuvia vertaiskeskusteluja.

KokeNetin nettipalvelussa asiakastyötä tekevät A-klinikkasäätiön kouluttamat, tehtävään palkatut kokemusasiantuntijat, jotka ovat toipuneet omista päihde-, mielenterveys- tai peliongelmista.

Teksti ja kuva: Hannu Ylönen

17

Naistenleiriltä UUTTA PUHTIA

K

ajaanin naistenleirille kokoontui 18 kiltanaista PohjoisSuomen alueelta 3.–5.7.2017. Majoituspaikkamme Mäkitupa sijaitsi seesteisessä rantamaisemassa. Yhdessä toimiminen, antoisat keskustelutuokiot, leiriohjelma sekä maittavat tarjoilut tuottivat joukon eheytyneitä naisia. Kunniamaininnan ansaitsee erityisesti keittiöväki, joka loihti mitä herkullisempia annoksia lanttukukosta täytekakkuihin.

Leiritunnelmaa voisi kuvailla sanoin avoin, rento ja suvaitsevainen.

Oli upeaa huomata miten raskaitakin asioita käsiteltiin huumoriin verhottuna erinäisten puuhastelujen tiimellyksessä. Toki välillä vakavoiduttiinkin. Vertaistukea parhaimmillaan. Se mikä tästäkin leiristä teki erityisen oli yhteenkuuluvuuden tunne ja lämminhenkisyys kuten kiltatapahtumissa yleensä.

Leirin järjestäjät olivat laatineet meille joustavalla aikataululla moninaista ohjelmaa. Tutustuimme oppaan johdolla Paltaniemen kuvakirkkoon ja vierailimme Eino Leinon talolla. Saimme myös kurkistaa menneisyyteen ja sotahistoriaan Kainuun museossa ja asemuseossa. Shoppailuhimoa tyynnytimme Kajaanin torilla ja teimme ostoksia kirpputoreilla. Kävimme myös Kajaanin A-killan päiväkeskuksessa. Mökkimaisemissa kalastimme, uimme ja saunoimme tunnelmallisessa rantasaunassa. A-kiltatoimintaan kuuluu pieni humoristinen kilpailuhenki, jota toteutimme kalastuskisalla sekä lannepallotanssilla. Kuntoutimme myös henkisiä voimavaroja aivojumpalla sekä rentoutusharjoituksilla. Muistimme lisäksi syntymäpäivälahjoin Irja Oravisjärveä sekä Arja Räisästä. Onnea heille vielä kerran.

On rikkaus, että ikähaitarimme naistoipujissa on laaja. Saamme tukea toisiltamme ikään katsomatta. Iäkkäämmät naiset jakavat arvokkaita elämänkokemuksia ja opastavat raittiuden tiellä. Niin sanottu hiljainen tieto mitä kokeneet konkarit omaavat on korvaamatonta. Tulokkailla on usein ajantasaista tietoa siitä, millainen päihdemaailma tänä päivänä on, ja millä tavalla yhteiskunnassa toimitaan päihdetoipumisen saralla. Monimuotoinen naisjaostomme on suoranainen tietopankki toipumisen tiellä. Jokaisella kiltanaisella on oma arvokas toipumistarinansa ja kuljemme itse kukin tietyssä toipumisvaiheessa. Vaikka olemme kaikki omalla polullamme meillä on kaikilla yhdistävä tekijä. Olemme nähneet päihteiden tuoman nurjan puolen joka on jalostanut ihmisinä.

Tällaisessa tasa-arvoisessa ryhmässä on turvallista jakaa niin iloja kuin surujakin.

On sanomattakin selvää, että naiset ovat toipujina erilaisia kuin miehet. Siksi naisille suunnatut tapahtumat ovat tärkeitä jatkossakin. Vielä mainittakoon, että vaikka emme voi olla aina fyysisesti läsnä näiden tapahtumien puitteissa niin reaaliaikasta keskustelua naistoipumiseen liittyen käydään A-killan naisille suunnatussa facebook-ryhmässä Kiltanaiset. Tervetuloa chattailemaan ja visioimaan yhteistoimintaa monimuotoiseen joukkoomme leidit!

Teksti ja kuva: Johanna Jänkälä Haukiputaan A-kilta ry

18

3/2017

Luontolähettiläs ensikertalaisena Sulkavan souduissa

P

ääosa soutajista saapui yöpymispaikalle soutujen edellisenä iltana majoittumaan telttoihin.

Ääntään rakastava karaokeisäntä piti huolen yömyöhään asti, että telttakylä kuuli missä suunnassa kesäravintola sijaitsee. Muuten rauhallinen paikka.

Soutamaan oli tullut A-kiltalaisia Helsingistä, Iisalmesta, Kajaanista, Lappeenrannasta ja Suomussalmelta. Aamusta itse kukin laittoi aamupalojaan. Ensikertalaisena turhan heppoisella eväällä tuli päivään valmistauduttua, kun ei osannut ajatella, että sillä pitää pärjätä soutupäivän jälkeiseen ruokailuun asti. Soutumatkan tauolla tarjottu kolmioleipä ei paljon energiaa antanut. Toki reppuun olisi voinut evästäkin laittaa, ainakin yhden lihaliemikuution, jonka airoparini käytti kokemuksistaan oppineena. Ei silti kukaan nääntymään päässyt ja soutaminen sujui rauhallisesti maisemia ihaillen.

Päivällisen ja saunomisen jälkeen oli aikaa istua nuotiolla kuunnellen toisten tarinoita ja elävää musiikkia ravintolasta.

Unta ei sinä yönä tarvinnut houkutella. Toisen päivän tuhdin aamupalan jälkeen matka jatkui ja pian pääsimme ihailemaan

3/2017

kapeikkojen mahtavia kallioseinämiä. Miltei koko matkan puhaltanut navakka vastatuuli teki etenemisestä kohtuullisen raskaan soutaa ja takkien huput pysyivät suojaamassa niskaa sekä takaraivoa.

Auringon paisteessa lämpötila nousi, kun maaliviiva viimein saavutettiin. Taas yhtä kokemusta rikkaampana kotia kohti matkatessa olen vankasti sitä mieltä, että palaan ihailemaan Saimaan kauniita maisemia jollain tavalla.

Teksti ja kuva: Matti Moilanen Ylä-Kainuun A-kilta ry

19

AJANKOHTAISTA

Saamelaiskulttuuriin räätälöityä päihdetyötä

S

uomessa on noin 10 000 saamelaista, joista noin 60 % asuu kotiseutualueensa ulkopuolella. Tästä syystä olisi tärkeää, että päihdetyöntekijöillä ympäri Suomen olisi ymmärrystä saamelaiskulttuurista ja saamelaisten historiasta.

Suomessa puhutaan kolmea saamenkieltä; koltan-, inarin- ja pohjoisaamea.

Päihteidenkäyttö on saamelaiskulttuurissa ollut vaiettu asia, joten yksi hankkeen tavoitteista on herättää keskustelua ja tuoda päihteidenkäyttö näkyväksi. – Pienillä paikkakunnilla ja etenkin saamelaisyhteisössä häpeä ja leimautumisen pelko ovat usein suuria. Saamelaiskulttuurissa perheen asioista ei mielellään puhuta ulkopuolisille, joten avun hakemiseen on korkea kynnys niin päihteidenkäyttäjällä itsellään kuin läheisillä. Apua haetaan usein vasta kun päihteiden käyttö on runsasta ja oma tai läheisten jaksaminen loppuu, kertoo SámiSoster ry:n Goaikkanas-toiminnan työntekijä Jonna Kilkki.

Toisaalta luonnossa on tilaa olla myös hiljaa. –Joskus työntekijän ja asiakkaan kohtaaminen sanoitta voi olla se hetki, josta luottamus alkaa rakentua. Luonnossa myös työntekijän ja asiakkaan välinen valta-asetelma purkaantuu, nuotiolla istum-

Jonna Kilkin mukaan alueella käytetään kaikenlaisia päihteitä kuten muuallakin Suomessa, mutta hänen asiakkaittensa yleisin päihde on alkoholi. – Ominaista on niin sanottu tuurijuoppous. Avun hakemisen esteenä voi olla myös se, että ei haluta lähteä kauas kotoa ja vieraaseen kulttuuriin. Lähin kuntoutuslaitos on Rovaniemellä, ja sinne on esimerkiksi Utsjoelta lähes viisisataa kilometriä.

Luontoympäristö auttaa Saamelaiskulttuurissa luonto on läsnä syntymästä kuolemaan, oikeastaan ihmistä ja luontoa ei voi erottaa toisistaan. Goaikkanas-hanke viekin päihdetyön ihmisten luonnolliseen toimintaympäristöön, luontoon. Kalastellessa tai tulistellessa puhuminen on helpompaa ja luonnollisempaa kuin toimistossa tietyn kellonajan puitteissa. Luonnossa tekeminen ja oleminen antavat asiakkaalle myös mahdollisuuden vetäytyä keskustelusta vaikkapa halon hakkuuseen.

SámiSoster ry:n Goaikkanas -saamelaiset voimavarat päihdetyöhön -hanke on saanut alkunsa Enontekiöllä vuonna 2009 ja sittemmin laajentunut myös Itäiseen Pohjois-Lappiin. Tällä hetkellä työntekijöitä on kaksi, yksi Enontekiön alueella ja toinen Inarin ja Utsjoen alueella. Toimintaan ovat tervetulleita kaikki alueiden työikäiset, myös muut kuin saamelaiset. Toiminnassa on kuitenkin huomioitu erityisesti saamelaisen yhteisön arvot ja normit. Hankkeen tärkeimmät elementit ovat luonto, yhteisöllisyys ja toisen ihmisen arvostava kohtaaminen.

20

3/2017

A-kiltatoiminnan syntyhistoriasta lähtien on luontoretkeily ollut keskeisellä sijalla. Toiminnallisuus ja luontokokemukset tukevat päihdetoipumista. Tämän vahvisti myös A-Kiltojen Liitto ry:n vuosina 2009– 2011 toteuttama Selvästi metsässä -kehittämisprojekti. Projektin myötä pysyväksi elementiksi jäi eräja retkeilytaitoja edistävä kiltakoutsitoiminta. Koulutuksia ja leirejä kiltakoutseille järjestetään suunnitelmallisesti. Viimeisin kiltakoutsikoulutus järjestettiin 8.–10.9.2017 Paltamossa. Osallistujia oli 16 ja suurin osa heistä oli ensikertalaisia. Kuvassa meneillään suunnistusharjoitus. Kuva: Matti Moilanen

me vieretysten, emme vastatusten työpöytä välissä, näemme ja kuulemme toinen toisemme, Kilkki kertoo

kanssa viikoittain, joidenkin harvemmin. Haasteena on alueen laajuus maantieteellisesti ja työn yksinäinen luonne.

Hankkeen keskeinen toimintamuoto on meahcceterapiija-mettäterapia. Se on sosiaalisesti kuntouttavaa ja suljettua pienryhmätoimintaa. – Kokoonnumme leirille saman porukan kanssa neljä kertaa vuodessa, kerrallaan 3–5 vuorokaudeksi.

Pyrimme siihen, että leirit ovat aina eri paikassa ja mahdollisimman erämaisissa olosuhteissa. Mukana on maksimissaan viisi asiakasta sekä kaksi ohjaajaa. Työparina meillä hankkeen työntekijöillä on oman alueen sosiaalityöntekijä ja täällä Inari-Utsjoki alueella on mukana ollut myös leirikoira Dielku, Kilkki kertoo

Hanke tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa päihdetyötä, joka vastaa alueen asukkaiden tarpeisin ja huomioi kulttuurin. – Kulttuuri on ensiarvoisen tärkeä asia ymmärtää ja huomioida päihdetyössä, koska se on keskeinen osa ihmisen hyvinvointia.

Luonto on voimavaramme ja vahvuutemme jota tulisi hyödyntää enemmän ja rohkeammin päihdetyössä ympäri maan, Kilkki toteaa.

Leireillä ollaan ja tehdään yhdessä; hakataan halkoja, kannetaan vettä, kalastellaan ja tulistellaan, pelaillaan ja välillä vain ollaan. – Tekemisen lomassa keskustellaan päihteistä ja elämästä kokonaisvaltaisesti. Koitamme availla elämän solmuja ja löytää jokaisen omia vahvuuksia. Leireillä on lämmin ja rento tunnelma, itse odotan aina jo seuraavaa leiriä! Leirien välillä yhteyttä pidetään puhelimitse ja tapaamisin. Leirivuoden jälkeen ryhmätapaamisia jatketaan esimerkiksi päiväretkillä tai yhden yön reissulla, Kilkki kertoo.

– Tapaamme asiakkaita myös henkilökohtaisesti, joko toimistolla, asiakkaan kotona tai luontoympäristössä. Joidenkin

3/2017

Teksti: Jonna Kilkki toiminnanohjaaja Goaikkanas-toiminta Inarin ja Utsjoen alue SámiSoster ry www.samisoster.fi

21

Sporttivartti liikutti toistamiseen ”Oli oikein mukavaa ja otamme tavaksi liikkua jatkossakin!”

V

uoden 2016 hyvien kokemusten pohjalta A-Kiltojen Liitto ry:n toimintajaosto haastoi kaikki A-kiltalaiset liikkumaan keräämällä Sporttivartteja eli viidentoista minuutin liikunnallisia suorituksia 1.4–31.5.2017 välisenä aikana.

Kaikki liikkuminen kerrytti vartteja. Varttikortteja oli mahdollista täyttää useita, enintään kuitenkin neljä rastia päivässä. Tänä vuonna 348 A-kiltalaista osallistui haasteeseen keräten 39 533 liikuntasuoritusta. Osallistuneiden A-kiltojen määrä nousi hienosti 33:sta 35:een.

Sporttivartti on otettu ilolla vastaan. Monissa koontilomakkeen palautteissa ja liikuntahaasteen Facebook-sivulla nostettiin esiin haasteen myönteisiä vaikutuksia niin henkilökohtaisella kuin yhteisölliselläkin tasolla. Näistä hyvinä esimerkkeinä arjen hyötyliikunnan ja A-kiltojen talkoiden lisääntyminen.

Eräässä A-killassa tehtiin talkoilla uusi petankkikenttä ja kasvihuone, jotka varmasti lisäävät toiminnallisuutta ja iloa vuosiksi eteenpäin. Myös uusia liikuntaryhmiä syntyi A-kiltojen viikkotoimintaan.

Teksti ja kuvat: Tuija Tamsi-Lehtinen

Toimintajaoston jäsenet Matti Moilanen ja järjestökoordinaattori Mikko Putaja avasivat A-Kiltojen Liitto ry:n kevätpäivillä Sporttivartti liikuntahaasteen.

22

3/2017

Liikkumismuodot haasteen aikana: Kävely, uinti, juoksu, hiihto, jumppa, pyöräily, keilailu, tanssi, voimistelu, sauvakävely, kuntosali, sulkapallo, frisbeegolf, haravointi, sähly, jalkapallo, kahvakuula, koiran ulkoilutus, mölkky, puutalkoot, ulkopelit, pelit, hyötyliikunta, kuulantyöntö, lentopallo, vertaisaamujumppa, vesijumppa, boccia, bodypump, koiravaljakkoajelu, hirvenhiihto, lasten leikittäminen, kuntorastit, hiihtosuunnistus, talviverkkokalastus, ahkion veto, lumenluonti, kasvimaan kääntäminen, pilkkiminen, maastojuoksu, tikanheitto, lapiointi, nurmikon leikkuu, saappaanheitto, vesijuoksu, minigolf, lumikenkäily, retkeily luonnossa, suursiivous ja nännikuminheitto.

A-Kiltojen Liitto ry:n kesäpäivillä heinäkuussa arvottiin Sporttivarttihaasteen osanottajien kesken parisenkymmentä liikuttavaa kassia.

Liikuttavat kassit matkasivat ympäri Suomen muun muassa Imatralle, Helsinkiin, Kemiin, Turkuun ja Varkauteen.

3/2017

23

Juttusarjassa kurkistetaan A-kiltojen arkeen.

Päivä A-killassa

Hollolan A-kilta ry:n ovi on auennut Mallasharjuntiellä helmikuusta 2016 lähtien. A-kilta on auki arkisin kello 9–14, perjantaisin 13.30. Kahvia on tarjolla koko päivän ja sitä kuluukin yli 10 000 kuppia vuodessa. Vuosina 2013–2016 kävijöitä on ollut päivittäin keskimäärin 22–25. A-killan nykyiseen sijaintiin ollaan tyytyväisiä ja kävijämäärät ovatkin tänä vuonna olleet nousussa.

A-killassa on einesarvonta maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin, myös sauna lämpiää useampana päivänä viikossa. Tänään on tiistai, joka kuulemma on viikon hiljaisin päivä.

Tiistai 25.7.2017 Aamulla kello 8.00 ensimmäisenä paikalla on toiminnanohjaaja Tuomo Lahtinen.

Kello 10.00 mennessä A-killan pöydän ympärillä on viivähtänyt jo kahdeksan A-kiltalaista. Keskusteluissa on käsitelty päivän uutisaiheita, kesän seudullisia tapahtumia ja kunkin nuoruuden harrastuksia. Sitten keskustelu vakavoituu ja siirtyy alkoholilainsäädäntöön ja alkoholihaittoihin. Etenkin naisten ja seniorien lisääntynyt päihteidenkäyttö huolestuttaa A-kil­talaisia.

Hollolan A-kilta ry on perustettu vuonna 1999. Toimijat eivät tunnista, että kävijäprofiilissa olisi tapahtunut vuosien saatossa suuria muutoksia. Sen sijaan vertaistuen muodot ovat muuttuneet. Tuki A-killassa on arjessa tapahtuvaa auttamista.

Nykyään apua pyydetään yhä useammin sähköiseen asiointiin.

Kello 11.30 käynnissä on kortinpeluu, jota A-killassa harrastetaan ahkerasti.

Puoleen päivään mennessä kävijöitä on ollut 16 ja yksi uusi jäsenhakemuskin on otettu vastaan. Puheenjohtaja Urpo Pärssinen arvioi, että A-killan tunnettavuus ja arvostuskin on lisääntynyt Hollolassa. A-kiltatoiminta on esittelyssä kirjaston aulassa olevalla infotaululla ja yhteistyötä tehdään kunnan kanssa torialueen rauhoittamiseksi ja päihdeongelmaisten ja -toipujien tavoittamiseksi A-kiltatoiminnan pariin.

Koska A-Kiltojen Liitto ry:n järjestökoordinaattori on paikalla, käytetään tilaisuus hyödyksi ja suunnitellaan samalla yhdessä A-killan tulevan vuoden toimintaa. Toiminta on jo nyt monipuolista, päivätoiminnan lisäksi A-killasta tehdään paljon retkiä, ulkomaille asti. Myös yhteistoiminta alueen muiden A-kiltojen kanssa on tärkeää.

24

3/2017

A-kiltatoiminnan ansiomerkki

A-killat voivat palkita pitkäaikaisia tai muuten ansioituneita jäseniään A-kiltatoiminnan hopeoidulla ansiomerkillä ja kunniakirjalla.

Ansiomerkkejä voi tilata A-Kiltojen Liitto ry:n toimistolta.

Tilaukseen tulee liittää A-killan päätös ansiomerkin myöntämisestä ja luettelo saajista. Ansiomerkin voi myös tilata ekstranetin kautta käyttäen ekstranet-tunnuksia.

Merkin ja kunniakirjan yhteishinta on 15€ (+postituskulut).

A-killan oma varainhankinta kattaa tilavuokran omavastuun, seurakunta tukee ja kunta avustaa toiminnanohjaajan palkkauksessa. A-killan vapaaehtoiset saavat kiitosta toiminnan-ohjaajalta, ilman heitä, A-kiltatoimintaa ei olisi. Vapaaehtoiset ovat erittäin sitoutuneita ja sydämestään mukana tekemässä A-kiltatoimintaa. Kaikkia tarvitaan ja jokaiselle löytyy sopivan kokoisia tehtäviä.

Hiljaiseksi mainitun tiistain aikana kävijävihkoon ilmestyy 21 nimeä. Yhdessä on vietetty jälleen yksi päihteetön päivä. Toiminnanohjaaja ”Tuoppi” sulkee A-killan oven kello 14.

Teksti ja kuva Noora Nieminen

3/2017

25

TP

Hyvin me pelatti J

o seitsemättätoista kertaa joukkue FC A-kilta osallistui Suopotkupallon, Swamp Soccer, MM-kisoihin Hyrynsalmella.

Viisi A-kiltaa oli edustettuina tämä vuoden joukkueessa: Etelä-Saimaa, Helsinki, Hyvinkää, Imatra ja Tampere. Yksitoista pelaajaa, neljä ensikertalaista, kaksi naista ja yhdeksän miestä.

Siinä meidän kokoonpano vuoden 2017 kisassa.

Kaikki konkarit ja ensikertalaiset saapuivat Kajaanin A-killan mökille torstai-iltana. Me tsempattiin ensikertalaisia kertomalla kauhukokemuksia lajin rankkuudesta ja suon valtavasta imusta, joka totaalisesti jumittaa pelaajan syleilyynsä päästämättä irti ilman muiden apuja. Eivät säikähtäneet, odottivat yhtä innolla tulevia koitoksia kun tsemppaajatkin. Ja saivat itse kokea ja nähdä sivustakin perjantain peleissä tarinoiden paikkansa pitävyyden.

Perjantain kaksi ensimmäistä peliä pelasimme hyvinkin upottavilla kentillä, joista suurin osa oli konttauskunnossa. Pystyssä seisten ei kyennyt nostaa jalkojaan etenemistä varten.

Mutta se ei haitannut menoa, juostiin, rämmittiin ja kontattiin itsestämme kaikki irti antaen joka tilanteessa. Ja sitten vaihtoon, kun ei enää jaksanut. Siinä pelin henki ja meininki. Pariin otteeseen tuomari ystävällisesti keskeytti pelin, että saimme

maalivahtimme Pasin kaivettua ylös hänen jumiuduttuaan totaalisesti suon puristukseen maalinsa edustalle. Eipä siellä kyllä maalivahdit juurikaan pystyneet liikkumaan paikaltaan. Tasapuolisesti homma toimi.

Tasapuolista vääntämistä ja rehtiä pallon tavoittelua oli kumpikin ottelu. Lähes syliotteessa vastustajan kanssa, pallo painiparin välissä ja hymy huulilla kaikilla, odottaen apuja joukkuekavereilta. Siinä se on se homman mahtavuus. Ensimmäinen peli hävittiin niukasti 0–2. Toisessa pelissä hyökkäämässä olleet Eerika ja Sami tekivät todellisen työvoiton. Lähes ikuisuudelta tuntuvan ajan jälkeen, vastustajan puolustajien ja maalivahdin yrittäessä kaikin mahdollisin – luvallisin ja tuomarin huomaamatta ehkä luvattomin, mutta silti rehdein – keinoin estää maalinteon, he saivat uupumuksen rajamailla sujautettua pallon maalilinjan yli. Riemumme oli huikea! Taisi olla lopulta Sami, joka onnistui maalinteossa, 1–1 oli pelin lopputulos. Mahtavaa pelaamista kaikilta molemmat ottelut.

Kolmas peli olikin sitten päivän huipennus. Pääkentällä, pääkatsomon edessä, lähes kokonaan pystyssä edettävissä oleva kenttä. Paitsi taas ne maalin edustat. Mahtavaa mutavelliä, upeeta! Pelin ihanuutta! Vastustajamme hieman hallit-

26

3/2017

Rohkeasti mukaan kokeilemaan uudet pelaajat ensi vuonna, tämän vuoden joukkue suosittelee lämpimästi. Fiiliksiä ei sellaisenaan voi paperille kirjoitettuna siirtää, tule mukaan kokemaan itse.

Sama pätee Umpihankifutikseen. MM-tittelistä kisataan helmikuun alussa joka vuosi. Pelaajat ja kannattajat kahlaavat Ukkohallan syvissä kinoksissa. Talven kylmin turnaus mitellään Syväjärven tuntumassa.

attiin!

Teksti: Wesa Karsikas Helsingin A-kilta ry Kuva: Matti Moilanen Ylä-Kainuun A-kilta ry

si peliä. Joukkuehenkemme ja kentän sijainti siivittivät jälleen kerran pelaajamme antamaan itsestään satakybätäpöpuristuksen ja hyvin me pelattiin, vaikka lopputulos oli 0–8. Tämä vastustajajoukkue pääsi pelaamaan välieriin ja tavoittelemaan mahdollisuutta loppuotteluun.

Häviö ei vaikuttanut mielialaan. Hyvillä mielin kohti majapaikkaa. Kajaanin A-killan mökillä Paltamossa oli loppupäivän ja illan aikana letkeän rento meininki. Saunottiin, uitiin, ruokailtiin ja lepäiltiin. Mukana olleet kalasteluvälineet olivat myös ahkerassa käytössä. Päivän pelitapahtumiin palattiin positiivisin aatoksin. Muustakin jutusteltiin kuin peleistä.

Lauantaina odotti vielä yksi peli. Aamulla lähes virkeänä ja tarmokkaana suuntasimme kohti eiliseltä päivältä tuttua konttauskenttää. Kovan konttauksen ja muulla pelitavalla hyvin pelatun ottelun lopputulos oli niukka 0–1. Maalisaldo 1–12, yksi tasapeli, kolme ”niukkaa” tappiota. Mutta edelleen kaikki olivat sitä mieltä, että hyvin me pelattiin. Yksi pääkentän pelin selvempi häviö 0–8 ei kokonaissuorituksen arvoa himmennä.

Mukana kannustusjoukoissa ja kuvaamassa loistavia pelisuorituksiamme ensimmäisenä pelipäivänä oli tuttuun tapaan Moilasen Matti Suomussalmelta, kiitos Matti!

3/2017

IS uutisoi 31.7.2017: Hyrynsalmelaisella suolla jo 17 kertaa järjestetyt suopotkupallon MM-kilpailut herätti tänä kesänä poikkeuksellista kansainvälistä kiinnostusta.

Arvostettu yhdysvaltalainen sanomalehti New York Times saapui paikalle seuraamaan kilpailuja. ”Suomessa tapahtuu jotain outoa”, aloittaa lehti kuvareportaasinsa.

Ehkä kiinnostuksen myötä kisoissa nähdään ensi vuonna myös Yhdysvaltain joukkue. Nyt kisojen 200–300 joukkuetta tulevat lähinnä Suomesta ja Venäjältä.

27

Kisatuloksia kesäpäiviltä

Nännikuminheiton parhaat 1. Ville Liimatainen 2. Maikki Lappalainen 3. Matti Moilanen

A-Kiltojen Liitto ry Kuopion A-kilta ry Ylä-Kainuun A-kilta ry

Saappaanheiton parhaat Miehet

Yhteensä

Naiset

Yhteensä

1. Tomi Palomäki 2. Joonas Haapala 3. Perttu Koivisto

49,50 44,45 43,55

1. Sari Granlund 2. Noora Nieminen 3. Sinikka Vehkalahti

41,22 32,39 32,03

Oulun A-kilta ry Tampereen A-kilta ry Mäntän Sudun A-kilta ry

Haukiputaan A-kilta ry A-Kiltojen Liitto ry Oulun A-kilta ry

Miesten joukkue

1–2 heitot Yhteensä

Naisten joukkue

1–2 heitot Yhteensä

1. Tampereen Joonas Haapala A-kilta ry Yrjö Ella

44,45 43,10

87,55

1. A-Kiltojen Liitto ry

Kirsi Mäki Noora Nieminen

31,59 32,39

63,98

Pekka Luukkonen 40,19 Hannu Gustafsson 34,46

74,65

2. Oulun A-kilta ry

Maarit Näreaho Sinikka Vehkalahti

27,67 32,03

59,70

69,91

3. Oulun A-kilta ry

Arja Räinä Tuovi Rekonen

24,71 27,16

51,87

2. Helsingin A-kilta ry

3. Tampereen Timo Rouhiainen A-kilta ry Toni Vanhala

33,03 36,88

28

3/2017

A-Kiltojen Liitto ry:n kesäpäivillä Oulussa oli A-kiltalaisia ympäri Suomen. Kuvassa Riitta Keuramo (vas.) keskustelee laukaalaisten Tuula ja Rauno Pöyhösen kanssa.

Suomi tutuksi yhteisillä päivillä

A

-Kiltojen Liitto ry järjestää vuosittain kolme valtakunnallista tapahtumaa. Kevät- ja syyspäivät rakentuvat sääntömääräisten vuosikokousten ympärille, kesäpäivillä kilpaillaan liikunnallisissa kisoissa. Paikallisyhdistysten jäsenillä eri puolilta Suomea on näin mahdollisuus kokoontua yhteisiin tapahtumiin.

Kokoontumiset vahvistavat A-kiltahenkeä ja ystävyyssuhteita. Yhteisillä päivillä saadaan myös uusia tuttavia ja ystäviä.

Yhteishenki on vahvaa ja voimauttavaa.

Valtakunnalliset tapahtumat pidetään eri puolilla Suomea.

Jäsenet matkaavat pitkiä matkoja junalla, bussilla, omalla autolla, kimppakyydillä. Matkalla ollaan useita vuorokausia ja yövytään leirikeskuksissa tai hotelleissa. Siis matkaillaan – usein kauaksi kotoa uusiin maisemiin.

Yhteiset tapahtumat omalta osaltaan tekevät Suomenmaata tutuksi. Maisemat, ympärillä oleva luonto, rakennuskulttuuri, kasvillisuus, säätila ovatkin erilaisia kuin omassa kotikylässä. Limingan niityt ovat erinäköisiä kuin Nurmeksen niityt.

Turun saaristo avaa aivan toisenlaisen näkymän kuin keskisuomalainen Jyväsjärvi. Matkailu avartaa. A-kiltatoiminta on viettänyt Suomi 1oo -vuottaan Luonnon päivien merkeissä. Jatkossakin ”Liiton päivät” ovat myös ”Luonnon päiviä”.

Olen yli kaksikymmentä vuotta saanut matkustaa A-kiltalaisten kanssa ja A-kilta-aatteen takia pitkin ja poikin Suomea.

3/2017

Ilman tätä toimintaa tuskin olisin näin perusteellisesti Suomea tutkaillut. Yhä uudelleen olen ihmetellyt Pohjanmaan lakeuksia, Saimaan saaristoa, Kaakkois-Suomen karjalaisuutta tai viljavan Hämeen avaruutta. Miten yhden päivän aikaan maisema voikaan muuttua.

Olen saanut kokea pienimuotoisia luontoelämyksiä yhteisen tapahtuman ympäristössä. Viimeksi Kempeleenlahdella, missä sain käyskellä Vihiluodon luontopolkua harvinaisen hyvässä seurassa! Olen siis tutustunut Suomeen. Tämmöistä omaan kotimaahan tutustumista suosittelen kaikille heille, jotka eivät vielä ole uskaltautuneet kotikillasta ja kotikaupungista muualle lähtemään. ”Matkailu avartaa” on fraasi, mutta on todella totta. A-Kiltojen Liitto ry:n järjestämien tapahtumien ohjelma ja puitteet tarjoavat myös aikaa mennä kokoontumispaikan ympäristöön, siis ulos luontoon.

Jos lukijani et vielä ole osallistunut syys-, kevät- tai kesäpäiville, lähde rohkeasti matkaan! Palaat kotiin ihan varmasti virkistyneenä ja elämännäkemyksesi on hiukkasen avartunut.

Teksti: Riitta Keuramo Jyväskylän A-kilta ry Kuva: Anna Niemistö

29

IN MEMORIAM

LYHYESTI

KokeNet laajeni mielenterveys- ja peliongelmiin

Anu Oksanen

– vertaistukea verkossa

16.10.1966 – 2.12.2016

Tieto Anun menehtymisestä tuli Pieksämäen A-kiltalaisille järkytyksenä. Iloisena ja huumorintajuisena ihmisenä Anu oli A-kil­talaisten keskuudessa hyvin pidetty ja hän tuli toimeen kaikkien kanssa.

A-kiltatoiminnassa hän ehti olla mukana lähes 10 vuotta.

Muistoa kunnioittaen, Pieksämäen A-kilta ry

KokeNet on A-klinikkasäätiön maksuton verkkopalvelu, jossa voi keskustella alkoholi-, mielenterveys- tai peliongelmista nimettömästi ja luottamuksella. Vastaajina ovat omasta tai läheisen päihde-, mielenterveys- tai peliongelmasta toipuneet kokemusasiantuntijat, jotka auttavat eteenpäin.

KokeNetissä saa vastauksen kolmen päivän kuluessa. Kokemusasiantuntijat tarjoavat vertaistukea, keskusteluapua ja neuvontaa oman elämäntilanteen selvittelyyn. Palvelussa voi myös varata ajan Skypen välityksellä tapahtuvaan keskusteluun, jossa pääsee juttelemaan kokemusasiantuntijamme kanssa.

Kaikki kokemusasiantuntijat ovat allekirjoittaneet A-klinikkasäätiön kanssa työsopimuksen, johon sisältyy salassapito- ja vaitiolovelvollisuus.

Lisätietoa: www.kokenet.fi

Adressi on kaunis ele sekä tyylikäs tapa välittää onnentoivotukset tai surunvalittelut Kauniissa A-Kiltojen Liitto ry:n onnittelu- ja suruadresseissa on kannen väreihin sopiva koristenyöri, tyhjä sisäsivu sekä kuori.

A4 kokoisia adresseja voi tilata hintaan 15 euroa /kpl (+ postituskulut) tai ostaa liiton toimistosta, Itsenäisyydenkatu 17 B, Tampere.

Tilaukset: puh. 0400 394 869 sähköposti: toimisto@a-kiltojenliitto.fi www.a-kiltojenliitto.fi

30

3/2017

LYHYESTI

Kesäkisailuja Länsi-Suomessa

Länsi-Suomen alueen alueleirille osallistui yhteensä 63 A-kiltalaista. Alueleirin vakio-ohjelmistoon kuulu Omituiset olympialaiset. Kiertopalkinto matkasi viimevuotiseen tapaan Jämsään.

Teksti ja kuva: Ville Tuominen Jämsänjokilaakson A-kilta ry

Kuvassa Varpu Vikman, Herkko Forstén ja Kaarina Koistinen (tanssi).

Musiikin voimaa

Länsi-Suomen alueen rantaongintakilpailut järjestettiin Jämsässä 8.7. Mukana oli yhteensä 30 onkijaa viidestä eri A-killasta. Kuvassa palkitut.

Teksti ja kuva: Ville Tuominen Jämsänjokilaakson A-kilta ry

Etelä-Suomen A-kiltalaiset viettivät kesän lämpöisintä päivää Lomakoti Kotorannassa Kiljavalla 12.8. Osallistujat saivat kuulla tapaamisessa ”IIoja, suruja, toivoa – elämästä kertovaa musiikkia”, jota meille esitti Varvun Kampi. Myös päihdetoipumisen teema oli keskeisesti läsnä.

Teksti ja kuva: järjestökoordinaattori Noora Nieminen

Joulutervehdys Vesipostiin Muistathan ilmoittaa ajoissa oman A-kiltasi joulutervehdyksen Vesipostiin, viimeistään 15.11. mennessä. www.a-kiltojenliitto.fi

3/2017

31

A-kiltatoiminnalle näkyvyyttä!

A-Kiltojen Liitto ry:n yleisesite keskittyy olennaiseen. A-kiltatoiminnan arvojen lisäksi esite tuo esiin A-kiltatoiminnan piirteitä paikallisen-, alueellisen- ja valtakunnallisen toiminnan näkökulmista.

A-killat hyödyntäkää: Yhdistyksen yhteystiedoille paikka esitteen takakannessa!

Tarrapohja on tilattavissa A-killan yhteystiedoilla ja esitteen graafisella ilmeellä sähköisenä pdf-tiedostona A-Kiltojen Liitto ry:sta anna.niemisto@a-kiltojenliitto.fi Pdf-tiedosto on tulostettavissa tarra-arkeille.

Ks. oikea tarra-arkkikoko.

Tarra-arkki A4 70 x 37 mm 3x8 tarraa/arkki

32

3/2017

Vesipostiristikko

www.sanaris.fi / laadinta Erkki Vuokila, ulkoasu Heli Kärkkäinen Syyskuun ristikon ratkaisun löydät www.a-kiltojenliitto.fi » Vesiposti verkossa.

Vesiposti-lehden tilaus- ja palvelukortti Kestotilaus (4 x v.) 15 euroa/ v.

Postimerkki

Tilaan Vesiposti-lehden Tilauksen peruutus Lehden toimitusosoite Nimi Lähiosoite Postinumero -ja toimipaikka

A-Kiltojen Liitto ry Itsenäisyydenkatu 17 B 3.krs.

33500 TAMPERE

Osoitteenmuutos Vanha osoite Uusi osoite Postinumero -ja toimipaikka

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset myös puh.0400 394 869 vesiposti@a-kiltojenliitto.fi, www.a-kiltojenliitto.fi

3/2017

33

A-KILTOJEN LIITTO RY Jäsenyhdistykset Anjalankosken A-kilta ry Inkeroistentie 26 46900 Myllykoski puh. 050 9186 538 akilta.anjalankoski@gmail.com Asikkalan A-kilta ry Meijeritie 5 17200 Vääksy puh. 041 4960 691 www.asikkalanakilta.yhdistysavain.fi Espoon A-kilta Hykaa ry Ajurinkuja 4 02650 Espoo puh.(09) 541 4634 espoonakilta1@gmail.com www.hykaa.fi Etelä-Saimaan A-kilta ry Valtakatu 23 53600 Lappeenranta puh. 050 571 3178 esakilta@gmail.com www.esakilta.fi Harjavallan A-kilta ry Piispankatu 6 B 9 29200 Harjavalta puh. (02) 674 0372 akilta.harjavalta@gmail.com Haukiputaan A-kilta ry Kiventie 5, 90850 Martinniemi haukiputaan.akilta@gmail.com Helsingin A-kilta ry Malmin yhteisötila Soidinkuja 4–6 C 00700 Helsinki p.050 4090 344 (pj.) toiminnanjohtaja.marjo@ helsinginakilta.fi www.helsinginakilta.fi Hollolan A-kilta ry Mallasharjuntie 3 15860 Hollola puh. (03) 752 4815 040 534 6511 hollolan.akilta@hotmail.com http://hollolanakiltary.site11.com Hyvinkään A-kilta ry Toimari, Teollisuuskatu 8 05800 Hyvinkää p. 044 0911 812 p. 040 6733 382 Hämeenlinnan Seudun A-kilta ry Iisalmen A-kilta ry Pohjoinen puistoraitti 1 B 8 74100 Iisalmi puh. 045 1859 127 iisalmen.akiltary@gmail.com

Imatran A-kilta ry Kauppakatu 9 55120 Imatra puh. 040 5380 150 akilta.imatra@suomi24.fi http://personal.inet.fi/koti/akilta.imatra Inkoon A-kilta ry Grönkullantie 52 10210 Inkoo p. 040 9602 526 www.inkoon-a-kilta.net Joensuun A-kilta ry Yläsatamakatu 28 80100 Joensuu joensuu.a-kilta@luukku.com Jokilaaksojen A-kilta ry Kirkkotie 4 84100 Ylivieska puh. 044 4195 338 Jyväskylän A-kilta ry Taitoniekantie 14 40740 Jyväskylä puh. 0400 541 365 ali.leinonen@a-kilta.net www.a-kilta.net Jämsänjokilaakson A-kilta ry Kiltakallio Maskulankatu 1 42100 Jämsä puh. 040 8313 173 jamsanjokilaaksonakilta@co.inet.fi http://personal.inet.fi/yhdistys/ jamsanakilta Järvenpään A-kilta ry puh. 045 6650 079 akiltajpaa@gmail.com Kajaanin A-kilta ry Kainuunkatu 9 87100 Kajaani puh. 044 2925 354 kajaanin.a_kilta@luukku.com

Keskipisteen A-kilta ry Lehtomäentie 39 92600 Pulkkila puh. 044 9175 590

Lopen A-kilta ry Taarintie 3 12700 Loppi loppia.kilta1ry@gmail.com

Keuruun A-kilta ry Runkotie 4 A 1 42700 Keuruu puh. 044 7742 700 keuruunakilta@gmail.com

Läntisen Uudenmaan A-kIlta ry Felix Fromin katu 4 10300 Karjaa puh.( 019) 230 768 a-kilta.lantisenuudenmaan@ wippies.fi

Kirkkonummen A-kilta ry Pappilantie 1 A 02400 Kirkkonummi puh. 050 4359 884 kirkkonummenakilta@gmail.com Kiteen A-kilta ry Kiuruveden A-kilta ry Koillis-Lapin A-kilta ry Rinnetie 1 98120 Kemijärvi puh. 045 677 2260 vuokko.lahtela@kemijarvi.fi Kuopion A-kilta ry Mäkikatu 11 70110 Kuopio puh. 050 407 5309 pj.lappalainen@gmail.com Kuusamon A-kilta ry Kuusankosken A-kilta ry Kymen A-kilta ry puh. 040 5599 658 Lahden A-kilta ry Vuorikatu 14, 15110 Lahti Laitilan Seudun A-kilta ry Kaukolantie 19 23800 Laitila puh. (02) 851 302 5555kilta@gmail.com www.lailanet.fi/a-kilta

Kangasalan A-kilta ry Myllystenpohjantie 4 36200 Kangasala

Laukaan A-kilta ry Rinteeläntie 8 as 6 41341 Laukaa puh. 050 9172 403

Kankaanpään A-kilta ry

Lempäälän A-kilta ry

Kemin A-kilta ry Ratavartijantie 18 94720 Kemi puh. 0400 889 962 kemiakilta@gmail.com

Lieksan A-kilta ry

Kerimäen A-kilta ry Keski-Lapin A-kilta ry

Lohjan A-kilta ry Immulantie 2 08500 Lohja puh. 041 4550 762 lohjan-a-kilta@ruusulinna.com www.ruusulinna.com

Mäntän Seudun A-kilta ry Koskelankatu 38 35800 Mänttä puh. 040 1973 669 ms.akilta4@gmail.com Nilsiän A-kilta ry Nokian A-kilta ry Välikatu 2 37100 Nokia nokiana-kilta@outlook.com Nurmeksen A-kilta ry Nurmijärven A-kilta ry Punamullantie 12 01900 Nurmijärvi Oulun A-kilta ry Hintantie 24 90500 Oulu puh. 041 445 5350 oulun.a-kilta@dnainternet.net Outokummun A-kilta ry Mikonkatu 5 B 16 83500 Outokumpu Pellon A-kilta ry Pieksämäen A-kilta ry Kirkkotie 3 76150 Pieksämäki puh. 045 1506 322 pieksamaen.a.kilta@luukku.com Pohjois-Kymen A-kilta ry Oikokatu 2 B 12 45100 Kouvola puh. 050 5012 466 pohjois-kymen.a-kilta@luukku. com Pohjois-Lapin A-kilta ry puh. 040 1978 117/ A. Pasanen akilta.ivalo@gmail.com Poppoo6 A-kilta ry Porin A-kilta ry Vapaudenkatu 1 28100 Pori puh. (02) 641 6040 akiltapori@gmail.com www.a-kiltapori.fi

34

3/2017

A-kiltatoiminta on päihteetöntä, vapaaehtoisuuteen perustuvaa ja monimuotoisesti toteutettavaa vertaistukitoimintaa päihdeongelmaisille ja päihdetoipujille sekä heidän läheisilleen. A-killat ovat yhteiseltä arvopohjalta toimivia itsenäisiä yhdistyksiä.

Porvoon A-kilta ry

Salon Seudun A-kilta ry

Pyhäjärven A-kilta ry Vanha Pyhäjärventie 7 86800 Pyhäsalmi puh. 046 6425 421 pekkaitapalo@gmail.com

Savonlinnan A-kilta ry Kiesitie 3 57210 Savonlinna puh. 044 5478 367 Seinäjoen A-kilta ry

Raahen A-kilta ry Ravikatu 1, 92150 Raahe puh. 040 593 6266 raahenakilta@gmail.com

Siilinjärven A-kilta ry Kasurilantie 6 C 34 71800 Siilinjärvi Taivalkosken A-kilta ry Urheilutie 6 B 93400 Taivalkoski

Ranttilan A-kilta Rautavaaran A-kilta ry Savontie 10 73900 Rautavaara puh. 041 4729 896 rautavaarana.kilta@gmail.com

Tampereen A-kilta ry Kuokkamaantie 2 C 33800 Tampere puh. 040 7076 669 fax. (03) 223 0899 toimisto@tampereena-kilta.fi www.tampereena-kilta.fi

Riihimäen Seudun A-kilta ry Murtokatu 4 11130 Riihimäki puh. (019) 725 588 riihimaen.seudun.a-kilta.ry@elisanet.fi www.elisanet.fi/riihimaen. seudun.a-kilta.ry/

Itsenäisyydenkatu 17 B 33500 TAMPERE etunimi.sukunimi@a-kiltojenliitto.fi www.a-kiltojenliitto.fi

Tornion A-kilta ry Tapiolantie 7 A 95410 Kiviranta puh. 0400 510 436 tornion.akilta@gmail.com Turun A-kilta ry Pääskyvuorenrinne 1 20610 Turku puh. (02) 234 2941 toimisto@turunakilta.fi www.turun-a-kilta.fi Utsjoen A-kilta ry Uudenkaupungin A-kilta ry Liljalaaksonkatu 7 B 23500 Uusikaupunki puh. 0400 959 399 a.kilta.uki@gmail.com Vaasan A-kilta ry Laivakatu 13 C 2. krs 65100 Vaasa puh.044 9961 784 vaasan.a.kilta@gmail.com www.vaasanakilta.net

Tiedottaja Tuija Tamsi-Lehtinen puh. 040 8668 257

Toiminnanjohtaja Ville Liimatainen puh. 040 3566 586

Järjestökoordinaattori (Etelä-Suomi) Noora Nieminen puh. 0400 462 481

Talous- ja hallintosihteeri Tia Helenius puh. 0400 894 602

Järjestökoordinaattori (Länsi-Suomi) Mikko Putaja puh. 040 5664 841

Toimisto- ja viestintäsihteeri Anna Niemistö puh. 0400 394 869

Järjestökoordinaattori (Itä-Suomi) Aulikki Otranen puh. 040 3566 592

1/2017 3/2017

Valkeakosken Seudun A-kilta ry Vammalan Seudun A-kilta ry Vantaan A-kilta ry Jokiniemenkatu 9 01370 Vantaa p. 045 1616 838 toimisto@vantaan-a-kilta.fi www.vantaan-a-kilta.fi Varkauden A-kilta ry Pähdetukikeskus Ratakatu 6 78850 Varkaus puh. 040 7284 898 Ylä-Kainuun A-kilta ry Tietäväisenkatu 1 89600 Suomussalmi puh.045 3306 353 y-k.a-kilta@hotmail.fi

A-kilta löytyy facebookista

Järjestökoordinaattori (Pohjois-Suomi) Kirsi Mäki Kansankatu 53, 90100 Oulu puh. 040 1679 377 Johtavat luottamushenkilöt Puheenjohtaja Hannu Gustafsson puh. 040 7632 075 hanskigustafsson@gmail.com Varapuheenjohtaja Matti Moilanen puh. 045 3306 353 masam1@hotmail.com

35 35

.LK01

A-Kiltojen Liitto ry Itsenäisyydenkatu 17 B 33500 Tampere

Millainen on s

Luontoo neljänä Luo Satavuotiaan