__MAIN_TEXT__

Page 1

Vailla vakinaista asuntoa ry TOIMINTASUUNNITELMA 2020 ”Suomessa vailla vakinaista asuntoa on yli 5000 ihmistä. Me haluamme heidät kadulta kotiin.” www.vvary.fi


1

VVA RY: N STRATEGIAN YTIMESSÄ 2020

STRATEGIAN TAVOITTEET 2018-2020:

ARVOT:

Rahoituksen varmistaminen ja varainhankinnan tehostaminen

Ihmisarvo Luottamus Osallisuus Tasa-arvo ovat kaiken toiminnan lähtökohtana. •

Vva ry:llä on elävä yhteys asunnottomien elämänpiiriin.

Vva ry on rohkeasti yhteiskunnallinen.

Asunnottomuus muuttuu - Vva ry muuttuu sen mukana.

Vva ry: n tarkoituksena on toimia ja tuottaa toivoa siitä, että asunnottomuus voidaan lopettaa. Vertaisuus on vahvuus. Asiantuntemus ja välittäminen vahvistuu, kun työyhteisössä on omakohtaista kokemusta asunnottomuudesta. •

Ammattilaiset työskentelevät yhdessä vertaisten kanssa.

Asunnottomat ja asunnottomuutta kokeneet tulevat kuulluiksi ja osallistuvat päätöksentekoon kaikilla tasoilla.

Vva ry uudistaa toimintaansa rohkeasti kävijöiden tarpeista käsin ja kohtaa ihmiset ruohonjuuritasolla

Aito kohtaaminen ja konkreettinen toiminta auttavat ihmisiä eteenpäin.

Vva ry muokkaa toimintaansa mahdollisuuksista, ei riskeistä käsin.

Kävijöiden tarpeista toimivat tilat ja käytännöt Yhteiskunnallinen vaikuttaminen: • kohtuuhintaisuuden vaatimus • Asunto ensin- periaatteen säilyttäminen asunnottomuustyössä • asunnottomien palveluiden käytäntöjen juurruttaminen kuntiin • asuminen on subjektiivinen oikeus Työyhteisön entistä vahvempi sitoutuminen yhteisiin arvoihin ja tavoitteisiin

VUONNA 2020: Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa asunnottomuus puolitetaan nykyisellä hallituskaudella ja lopetetaan seuraavalla. Vva ry on mukana tavoitteen toteuttamisessa eri tavoin ja myös intressi jatkaa yhteistyötä tulevassa yhteistyöohjelmassa, jonka rooli määritellään tarkemmin ohjelmavalmistelun edetessä. Vaikka yhteismajoituksesta on Suomessa lähes luovuttu, kaikille ei vielä ole järjestynyt mahdollisuutta itsenäiseen asumiseen. Euroopassa yhteismajoituksesta ei ole luovuttu. Tavoitteena on kohtuuhintaisten asumisratkaisujen löytäminen kaikille tarvitseville kansalaisuuteen, uskontoon,


2 seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoleen katsomatta sekä kansalaisten vakuuttaminen siitä, että kaikille tulee järjestyä mahdollisuus ihmisarvoiseen asumiseen.

erilaisissa tilaisuuksissa ja seminaareissa. Vva ry:n jäsenet toimivat osallisuusverkostossa asiantuntijoina. •

Ilkka Taipaleen lahjoittama jurtta pystytetään pysyvästi Vartiosaareen ja siinä voi yöpyä ja järjestää erilaista ryhmätoimintaa

Kaiken Vva ry:n tekemän auttamistyön taustalla on vahva vertaisuuden ja osallisuuden eetos. •

Vva ry etsii edelleen kävijöiden tarpeisiin paremmin soveltuvaa suurempaa toimitilaa

Soldiksen sauna rakennetaan valmiiksi, mikäli loppurahoitus järjestyy

Vva ry on hakenut STEA:lta Asunnottomuusasiamieshanketta edunvalvonnan vahvistamiseksi

Vva ry strategian tavoitteena on saavuttaa lisää valtakunnallista näkyvyyttä. Asunnottomien omien toimintaryhmien perustamista tuetaan valtakunnallisesti.

Junailijankujan asumisyksikössä vahvistetaan kokemusasiantuntijoiden osallisuutta Tarmokas-hankkeen kautta.

Varainhankintaan ja omaan kampanjointiin panostetaan aktiivisen some-viestinnän, tempauksien ja tapahtumien avulla.

Järjestö hakee vuodelle 2020 rahoitusta STEA:lta edelleen kehittämispäällikön palkkaukseen. Päällikkö keskittyy raportoinnin ja hakemusten lisäksi yleishyödyllisen toiminnan tulosten hyödyntämiseen

Järjestö hakee vuonna 2020 STEA:lta rahoitusta seuraaviin uusiin hankkeisiin, mikäli resurssit riittävät niiden hakemiseen keväällä 2020: Traumahanke sekä asunnottomien omaistyöhön keskittyvä hanke.

Järjestön kokemusasiantuntija ja toiminnanjohtaja hakevat uuden asunnottomuusohjelman ohjausryhmään sekä muihin tarpeellisiin asuntopoliittisiin työryhmiin Poliittista vaikuttamistyötä tehdään aktiivisemmin vaikuttamalla poliittisiin päätöksentekoprosesseihin ja ottamalla yhteyttä päättäjiin. Järjestö osallistuu kansainväliseen vaikuttamistoimintaan EU:n tasolla asunnottomuustoimijoiden kattojärjestö Feantsa:n, asunnottomien oman verkoston HoPen (Homeless in Europe) kautta sekä kertomalla työstään

Sekä jatkohakemuksina Akavustus Matalan kynnyksen toimintaan sekä Kokema-


3 toimintaan. Uutena C-avustus Asunnottomuusasiamies-hanke.

1. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö (Ay) Edunvalvonnan tavoitteet vuodelle 2020: 1. Asunnottomien ja asunnottomuuden näkökulma ja ääni kuuluu yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa painottuen pääkaupunkiseutuun sekä suurimpiin asunnottomuuskuntiin. 2. Kansallisessa ja kansainvälisessä asunnottomuustyössä on huomioitu heikommassa asemassa olevien erityistarpeet asumisessa ja sen turvaamisessa. 3. Päättäjät ovat tietoisia asumisen pullonkauloista suurimmissa asunnottomuuskunnissa Vva ry jatkaa yhteistyötä tulevassa hallituksen asunnottomuuden yhteistyöohjelmassa, jolloin Vva ry:n rooli määritetään tarkemmin. Hallitusohjelmassa on suunnitelma puolittaa asunnottomuus vuoteen 2022 ja poistaa asunnottomuus vuoteen 2027 mennessä. Vva ry tuo asunnottomuustaustaisten äänen ja tiedon mukaan vaikuttamistyöhön (ohjausryhmät, verkostot, mediatyö, oppilaitokset, tapahtumat, seminaarit ja kampanjat). Kun asunnottomien oikeuksia uhkaa jokin epäkohta (esim. poste restante palveluiden maksullisuus), Vva ry puuttuu siihen: tuomalla asian julki, käymällä neuvotteluja ja tarvittaessa painostaa päättäjiä sen muuttamiseksi. Vva ry osallistuu asuntopoliittisten ryhmien vaikuttamis- ja lausuntotyöhön, pitää yhteyttä poliittisiin päätöksentekijöihin ja

osallistuu ja järjestää yhteistyössä mm. paneelikeskusteluja ja tilaisuuksia. Vva ry mahdollistaa asunnottomuutta kokeneiden osallistumisen eurooppalaiseen vaikuttamistyöhön. Vva ry:n asiantuntijuutta kysytään kansallisesti ja kansainvälisesti ruohonjuuritason työstä, osallisuudesta ja Asunto ensin -mallista. Vva ry:n edustajat osallistuvat erilaisten verkostojen toimintaan, jossa asunnottomuusnäkökulma tuodaan esiin. Järjestö antaa lausuntoja eduskunnalle ja osallistuu kuulemisiin. Vuotuinen Asunnottomien Yö:n tapahtuma ottaa kantaa valtakunnallisesti ajankohtaiseen asunnottomuustilanteeseen. 2. Asunnottomuusohjelmien arvioinnissa tarkasteltiin asunnottomuusilmiön muuttumista ja tuloksia sekä vaikutuksia asunnottomuuden ehkäisyyn vuosina 2008-2018. Työn tuloksena annettiin suosituksia, joita voidaan hyödyntää asunnottomuustyön suuntaamisessa ja sen vakiinnuttamisessa kuntien jatkuvaksi toiminnaksi. Vva ry varmistaa, että hallitusohjelmaan kirjattu yleinen asumisneuvonta tavoittaa heikossa asemassa olevat asunnottomat yhteistyökumppaneiden ja tiedotusja työryhmätyön avulla. Vva ry:n toiminnassa on havaittu, että heikossa asemassa olevat asunnottomat (vuokravelkaiset, päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät), maahanmuuttajataustaiset ja nuoret eivät saa asuntoa yhtä helposti kuin muut asunnottomana olevat. 3. Tuetun asumisen jonot, kohtuuhintaisen asuntokannan riittämättömyys, lisääntyneet häädöt tukiasumisesta, toimeentulotuen siirto Kelaan ja epärealistiset vuokranmaksusuunnitelmat aiheuttavat asunnottomuutta. Asumisen pullonkaulat tuodaan esille niin päättäjille kuin medialle kannanottojen (2-4 kpl), tiedotteiden (4-6 k vuodessa) ja uutiskirjeiden avulla sekä tavataan


4 päättäjiä. Asunnottomien Yönä ja Sillanrakentajat verkostossa epäkohdat tuodaan esiin valtakunnallisesti. Uusia asumisratkaisuja esitetään mediassa sekä yhteistyöryhmissä. Euroopan tasolla Asunto ensin-mallin mukaista ajattelua edistetään osallistumalla kansainväliseen vaikuttamistyöhön mm. Feantsan kautta. Edunvalvonnan pääyhteistyökumppanit ovat ovat Y-säätiö, Sillanrakentajatverkosto, Pro-tukipiste (MARGITverkosto), palveluntuottajat pk-seudulla, kasvukeskuksissa ja Euroopan tasolla.

1.1. Asunnottomuusasiamieshanke Vva ry on yhteistyökumppanien toiveesta hakenut STEA:lta rahoitusta Asunnottomuusasiamieshankkeelle, jonka tavoitteena on suoran matalan kynnyksen oikeudellisen tuen tarjoaminen asunnottomille ja asunnottomuusuhan alla oleville, sovittelumenettelyn mallintaminen ja käyttöönotto vuokranantajien ja vuokralaisten välisen häätö- ja haltuunottoprosessien vähentämiseksi, asunnottoman oikeusturvan turvaaminen oikeusteitse sekä eri organisaatioiden yhteisen oikeudellisen edunvalvonta- ja vaikuttamistyön kehittäminen asuntooikeudellisissa asioissa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Y-säätiön, Pakolaisneuvonta ry:n, Suomen Vuokralaiset ry:n, Suomen vuokranantajat ry:n, Kova ry:n sekä Sininauhasäätiö kanssa.

1.2. Järjestön tekemän asunnottomuustyön tausta Vva ry on asunnottomien etuja ajava kansalaisjärjestö, jonka tarkoituksena on varmistaa, että jokaiselle järjestyy

mahdollisuus itsenäiseen asumiseen. Järjestö haluaa varmistaa, että asunnottomat ja asunnottomuutta kokeneet voivat osallistua heitä itseään koskevaan päätöksentekoon niin paikallisella, kansallisella kuin eurooppalaisella tasolla. Järjestö on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. Vva ry:n tausta on vahvasti vertaistyöhön perustuva. Pitkittyessään asunnottomuus vaurioittaa ihmistä sekä psyykkisesti että fyysisesti, ihmisen omat valmiudet kodin ylläpitoon rapautuvat useita vuosia kestävän asunnottomuustilanteen aikana ja ulkopuoliset sosiaaliset verkostot katoavat. Perustamisvuonna 1986 järjestön tarkoituksena oli parantaa yhteismajoituspaikoissa asuvien elinoloja sekä varmistaa, että jokaiselle järjestyy mahdollisuus itsenäiseen asumiseen. YK:n asunnottomien vuonna 1987 asunnottomien määrä Suomessa oli lähes 20 000 henkilöä. Valtion, kuntien ja järjestöjen toimenpiteiden avulla asunnottomien määrä väheni 1990-luvulla puoleen, mutta kääntyi hienoiseen kasvuun 2000-luvun taitteessa. Hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen pyrkineet PAAVO 1 ja 2, joiden työhön järjestö osallistui, mahdollistivat yhteismajoituksesta luopumisen valtakunnallisesti. Muualla Euroopassa yhteismajoituksesta ei ole luovuttu ja Suomen malli on herättänyt runsaasti kiinnostusta ulkomailla. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa näkyy asunnottomuusluvuissa,


5 vaikka pitkäaikaisasunnottomuusohjelma on purrut heikoimmassa asemassa oleviin. ”Suomessa oli vuoden 2018 lopussa 5 482 asunnotonta, joista yksineläviä 4 882 ja perheitä 159. Pitkäaikaisasunnottomia oli 1 162.” Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n Selvitys 3/2019: Asunnottomat 2018 mukaan vuonna 2018 Suomessa oli yhteensä 5 482 asunnotonta. Heistä yksineläviä oli 4 882, asunnottomia perheitä 159 ja pariskuntia 105, joissa oli yhteensä 600 henkilöä. Pitkäaikaisasunnottomien määrä oli 1 162. Pitkäaikaisasunnottomuus väheni kymmenettä vuotta peräkkäin. Asunnottomia oli 99 kunnassa ja eniten asunnottomia oli pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa) 3 018, Turussa 504 ja Tampereella 254. Yli puolet (55 %) kaikista Suomen asunnottomista oli pääkaupunkiseudulla ja yli kolmannes (38,6 %) Helsingissä. Tänä vuonna Helsinki tarkensi asunnottomuustilastointiaan, minkä vuoksi Helsingin ja koko Suomen vuoden 2018 luvut eivät ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. Muualla Suomessa asunnottomuus pysyi lähes ennallaan vuoden 2017 lukuihin verrattuna. Asunnottomien yksinhuoltajaperheiden tilanteesta tiedetään nyt ensimmäistä kertaa: yksinhuoltajia oli 123, mikä on 77,4 % kaikista asunnottomista perheistä. (ARA:n tilasto Asunnottomat 2018) Vva ry on osallistunut kansallisten asunnottomuusohjelmien ohjaus- ja työryhmiin vuodesta 2001 alkaen sekä toimittanut erilaisia asumiseen liittyviä lausuntoja viranomaisille ja eduskunnalle. Vuonna 2017 Vva ry osallistui Asuntopolitiikan kehittämiskohteita selvityksen tekemiseen. Vuonna 2018

annettiin lausunto erityisryhmien asumisesta ja tehtiin useita kannanottoja. Vva ry on mukana puolittamassa asunnottomuutta hallitusohjelman mukaisesti ja osallistuu uuden ohjelman ohjaus- ja toimenpideryhmään kutsuttaessa. Suurin yksittäinen asumista vaikeuttava asia on pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten asumisen kustannukset. Toimeentulotuen siirtyminen Kelaan on aiheuttanut myös paljon haasteita asumisen kustannusten kattamisessa. Monia on pyydetty muuttamaan edullisempaan asuntoon, joita pääkaupunkiseudulla eikä kasvukeskuksissa ole. ”Asunnottomuus on yhteiskunnassa ennen kaikkea rakenteellinen ongelma, josta usein syytetään yksilöä.” Monet kokevat syvää epäonnistumisen tunnetta ja toivovat yhteiskunnalta tasavertaista välittämistä. Vva ry osallistuu sekä ruohonjuuritasolla että päätöksentekotasolla yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen kohdistamalla apunsa asunnottomiin sekä asunnottomuusuhan alaisiin henkilöihin. Järjestöllä on 28 asuntoa asumisyksikkö Sällikodissa sekä 67 asuntoa Junailijankujalla Itä-Pasilassa. Henkilökunta tuottaa tuen asuntoihin ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto ostaa tukipalvelut. Palvelut on kilpailutettu vuoteen 2020 saakka. Järjestö osallistuu seuraavaan asunnottomien asumispalveluiden kilpailutukseen.


6 Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnan yksi edellytys on, että asunnottomat ja asunnottomuutta kokeneet pääsevät vaikuttamaan itseään koskeviin ratkaisuihin sekä osallistumaan yhteiskunnallisiin päätöksentekoprosesseihin. Tämä tapahtuu mm. palkkaamalla kokemustaustaisia asiantuntijoita järjestöön, ehdottamalla kokemusasiantuntijoita hallituksen ja työryhmien jäseniksi, Kokema Kokemusasiantuntijat kouluttajina ja mentoreina -toiminnassa tehtävän työn avulla sekä suosittelemalla kokemusasiantuntijoita vaikuttamistyöhön niin Suomessa kuin Euroopan tasolla. Vuonna 2020 Vva ry antaa asiantuntija lausuntoja asunnottomuuteen liittyvissä kysymyksissä, osallistuu erilaisten asunnottomuutta käsittelevien työryhmien toimintaan ja tekee aloitteita päätöksentekijöille edunvalvontakysymyksissä. Järjestön strategian jalkauttamista jatketaan ja luodaan rakenne, jossa eri ryhmät tulevat paremmin kuulluksi järjestöä ja sen vaikuttamistyötä koskevissa asioissa. Järjestön toiminta on esillä erilaisissa tilaisuuksissa, seminaareissa ja tapahtumissa. Järjestö tekee vaikuttamistyötä ja edunvalvontaa myös kattojärjestöjensä kautta. Järjestö on Soste ry:n, EAPN–Finin, Hyvinvointialan liiton, asunnottomien oman eurooppalaisen järjestön HoPen (Homeless in Europe) sekä eurooppalaisen asunnottomien järjestöjen kattojärjestön Feantsa:n jäsen (vuodesta 1998). Vva ry osallistuu vuosittain sen järjestämiin seminaareihin sekä yhteiskunnallisen osallisuuden

verkostoon asiantuntijana. Vva ry:n toiminnanjohtaja on kutsuttu Soste ry:n valtuuston jäseneksi vuosiksi 2019-2022.

2. Matalan kynnyksen toiminta vuonna 2020 Järjestön tekemän matalan kynnyksen työn ytimessä on ilman ajanvarausta tapahtuva, virka-ajan ulkopuolelle ulottuva asunnottomien konkreettinen auttamis- ja kohtaamistyö. Auttamistyön tarkoituksena on varmistaa, että erityisen heikossa asemassa olevat henkilöt pääsevät tarvitsemiensa palveluiden ja asumisen piiriin ja voivat vaikuttaa myös saamiensa palveluiden laatuun. Matalan kynnyksen ruohonjuurityössä työntekijät kohtaavat asunnottomia ja asunnottomuusuhan alla olevia lähes ympäri vuorokauden. Työ vaatii erityistä kohtaamisen taitoa sekä työaikojen sovittamista. Vailla vakinaista asuntoa ry tavoittelee matalan kynnyksen toiminnallaan asumisen jatkuvuutta, henkeä ja terveyttä uhkaavien vammojen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemistä sekä hyväksikäytön minimoimista. Matalan kynnyksen työ on pitkäjänteistä asunnottoman tai asunnottomuutta kokeneen auttamista ja vierellä kulkemista. Työmuotoja ovat liikkuva tuki ja palveluihin ohjaus, asumisneuvonta, vertaistuki (Vepa) etsivä työ ja sairaanhoitotyö yöaikaan, kriisityö (Yökeskus Kalkkers), maahanmuuttotyö, vankilasta vapautuvien asumisen tukeminen sekä omaehtoinen päihteetön kuntoutumistyö (Vartiosaari, Soldis). Palveluita muokataan vastaamaan eri asunnottomuusryhmien tarpeita.


7

Avun tarpeessa olevat henkilöt ohjautuvat matalan kynnyksen palveluihin ottamalla joko itse yhteyttä, tai omaiset, läheiset, tuttavat, viranomaiset tai yhteistyökumppanit ohjaavat henkilöt toimintoihin. Vepan, Kalkkersin ja Yökiitäjän toiminnan avulla tavoitetaan myös kadulla olevat asunnottomat, ja Nuoli-hankkeen avulla asunnottomat nuoret. Kävijän asumisen polku toteutetaan järjestön eri toimipisteiden ja yhteistyökumppaneiden yhteistyön avulla. Etsivä työ tavoittaa henkilön, jonka liikkuva tuki vie yhdistyksen toimipisteisiin tai muun avun luo. Kävijä pääsee ympäri vuorokauden lämpimään, saa syötävää ja juotavaa, lämpimiä vaatteita ja akuutin avun tilanteeseensa sekä eteenpäin ohjauksen. Polku ei aina ole suoraviivainen, ja kävijä voi polutuksen eri vaiheissa palata toimipisteisiin. Lopputuloksena kävijälle on löytynyt hänelle yksilökohtaisesti sopiva asumisratkaisu kohtuullisessa ajassa. Kaikissa matalan kynnyksen toimipisteissä tarjotaan mahdollisuus osallistua yhdistyksen toimintaan: palkkatyöhön, hallitustyöskentelyyn, kansainväliseen toimintaan ja tapahtumien järjestämiseen. Vepassa kävijöille tarjotaan mahdollisuus osallistua yhteiseen ruuanlaittoon, ryhmätoimintaan, retkiin ja tapahtumiin. "Tarjotaan tila yhteiskunnan marginaalissa oleville ihmisille, jossa he voivat toimia ja tulla huomioiduksi ihmisinä ja yksilöinä."

Tavoitteet vuonna 2020: 1. Järjestön matalan kynnyksen kohtaamat kävijät saavat tarvitsemansa avun, tiedon sosiaali- ja terveyspalveluista, heille kuuluvista etuuksista ja asumisratkaisuista. 2.Järjestön kohtaamien, vailla suojaa olevien asunnottomuustilanne ei pitkity ja järjestöstä neuvontaa saaneille järjestyy sopiva yöpymis- tai asumisratkaisu. 3.Järjestön kävijöiden kokemus yksinäisyydestä ja sosiaalisesta eristyneisyydestä vähenee. VEPA – VERTAIS- JA VAPAAEHTOISTOIMINNAN KESKUS Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepassa tehdään vertais- ja ammattineuvontaa sekä ohjausta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vepa on avoinna arkisin klo 8-14. Vepassa on tarjolla lämmin ateria useimpina arkipäivinä sekä päivän lehdet luettavissa. Käytössä ovat myös maksuton internet ja puhelin, jotka mahdollistavat asioiden hoitamisen. Lisäksi kävijöille tarjotaan mahdollisuus osallistua yhteiseen ruuanlaittoon, ryhmätoimintaan, retkiin ja tapahtumiin. Vepassa kävijämäärät ovat nousseet rajusti, koska muut alueen asunnottomien palvelut ovat rajanneet palveluitaan. Osallistuja-arvio vuodelle 2020 on 15 000-20 000 käyntiä.


8 YÖKESKUS KALKKERS Vepan kanssa samoissa tiloissa talviaikaan toimiva Yökeskus Kalkkers pidetään avoinna joka yö klo 22-06 vuonna 2020. Työtä tehdään kahden työparin voimin. Yökeskuksen kävijöille tarjotaan lämmin ja turvallinen tila yöpyä, lahjoitusruokaa, vaatteita sekä kriisi- ja ensiapua. Jokaisen asumistilanne selvitetään ja heidät ohjataan eteenpäin järjestön omiin palveluihin tai muun asianmukaisen palvelun luo. Kalkkers on pääkaupunkiseudun ainoa yöaikaan auki oleva tukipiste, johon kaikki ovat tervetulleita päihtymyksestä tai kotipaikkakunnasta riippumatta. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä Nuoli-hankkeen, Yökiitäjien sekä pääkaupunkiseudun hätämajoituspaikkojen ja palvelukeskusten kanssa. Osallistuja-arvio Kalkkersissa on 3000-4000 käyntiä talven aikana. Samoin kuin Vepassa, Kalkkersinkin kävijämäärät ovat nousussa. Tilan riittämättömyyden vuoksi järjestö etsii suurempaa toimitilaa.

ETSIVÄ TYÖ YÖAIKAAN - YÖKIITÄJÄ Kahden sairaanhoitajan tiimistä muodostuva etsivän työn yksikkö Yökiitäjä liikkuu 13-15 yönä kuukaudessa klo 19-07 välisenä aikana pääkaupunkiseudulla ajoneuvolla ja kohtaa asunnottomia, joilla ei ole kontaktia palveluihin. Työpari tekee terveydentilan (fyysinen ja psyykkinen) arvioinnin, antaa ensiavun ja vie tarvittaessa akuuttihoitoon tai suojaan hätämajoitukseen.

Ajoneuvossa kävijöillä on keskustelu- ja levähtämismahdollisuus esimerkiksi talvipakkasilla. Työ on pitkäjänteistä luottamuksen rakentamista henkilöiden kanssa, jotka ovat jääneet tai jättäytyneet kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Joskus kohtaamisia on useita ennen kuin henkilö suostuu ottamaan apua vastaan. Yökiitäjä tapaa myös tuttuja, hiljattain asutettuja asunnottomia toimien tukiverkostona. Toiminnan tarkoituksena on saada ihminen pois kadulta palveluiden piiriin. Yhteistyötä tehdään tiiviisti erityisesti pääkaupunkiseudun hätämajoitusten ja palvelukeskusten, sekä Lähityön kanssa. Osallistuja-arvio vuodelle 2020 on 600-700 kohdattua kävijää yöaikaan. ASUMISNEUVONTA Asumisneuvoja antaa yksilöllistä asumisneuvontaa asunnottomille ja asunnottomuusuhan alla oleville yhteistyössä eri viranomaistahojen ja järjestöjen kanssa. Neuvontaa annetaan sekä ajanvarauksella että ilman. Tavoitteena on kävijän tarpeisiin sopivan asumisratkaisun löytyminen ja kävijän ohjautuminen tarvittaessa muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. Neuvoja työskentelee yhden päivän viikossa Vantaalla ja muulloin pääsääntöisesti toimistolla Helsingissä. Vankiloissa toteutetaan yksilö- ja ryhmäneuvontaa osana vankien yhteiskuntaan paluun ja rikoksettoman elämän tukemiseksi. Asumisneuvonnan kävijäodote vuodelle 2020 on 1000 eri henkilöä. Lisäksi asumisneuvoja vastaa neuvontapuheluihin, joita tulee 1000 vuodessa ympäri Suomen.


9 LIIKKUVA TUKI JA PALVELUIHIN OHJAUS Liikkuva tukityö ja palveluohjaus sisältävät konkreettisen avun asioiden hoidossa, neuvontaa ja keskusteluapua kriisissä sekä tuen asuntoon. Liikkuvan tuen työntekijän työaika on 07-20 välillä. Yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen Tukialus -hankkeen, Lähityön sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa asunnottomia kohdataan kaduilla ja eri ympäristöissä ja heille annetaan palveluohjausta. Liikkuva tuki on tarvittaessa tuettavien mukana pitkäkestoisesti: asunnon etsinnästä ja asumispaikkoihin tutustumisesta muuttoon ja edelleen tukikäynteihin asti. Muutoissa avustamisessa liikkuva tuki tekee yhteistyötä asumispalveluissa toteutettavan Toimekas-hankkeen osallistujien kanssa.

asumisneuvontaa palvelu- ja tukijärjestelmästä. Työn keskiössä ovat pahimmin yhteiskunnan ja avun ulkopuolelle jäävä ryhmä: asunnottomana ja vailla suojaa olevat EU- ja kolmansien maiden kansalaiset oleskeluoikeudesta ja statuksesta riippumatta. Henkilöä voidaan auttaa hankkimaan kadonneita asiakirjoja, matkalippuja asioiden hoitoon jne. Maahanmuuttotyöntekijä ohjaa akuutisti vailla suojaa olevat hätämajoituspaikkoihin, neuvoo asunnonetsinnässä ja kirjoittaa tarvittaessa puoltolausuntoja kävijöille. Työntekijä osallistuu erilaisiin paperittomien ja maahanmuuttotyötä tekevien verkostojen työhön ja päivystää säännöllisesti Vepassa, Kalkkersissa ja Mosaiikissa. Vuonna 2020 maahanmuuttotyöntekijän tekemä työ integroidaan paremmin muihin matalan kynnyksen palveluihin.

Vuonna 2020 liikkuva tuki toteuttaa Suomen mielenterveysseuran, nykyisen MIELI ry:n kanssa pilottina mielenterveyden ensiapu MTEA1 kurssin. Kurssi on MIELI ry:n rekisteröimän koulutussisällön mukainen, mutta räätälöity erityisen haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille. Kurssin avulla vahvistetaan ihmisten omaa elämää koskevia oikeuksia, arvoja ja autonomiaa, ja ennaltaehkäistään mielenterveyteen liittyviä äärimmäisiä negatiivisia vaikutuksia, kuten itsetuhoisuutta. Tavoite on toteuttaa tulevina vuosina myös MTEA 2.

Vuonna 2020 maahanmuuttotyössä jatketaan kävijätyötä yhteistyöverkostojen tuella. Vuonna 2019 käynnistetty selvitys maahanmuuttotyön ja sen yhteiskumppaneiden palveluita käyttävien asunnottomina kohtaamista erityishaasteista valmistuu. Asiantuntija raportoi selvityksen tuloksista verkostoissa ja hyödyntää niitä maahanmuuttotyön keskeisten sisältöjen tunnistamisessa ja ydintehtävän terävöittämisessä. Yhteistyötä eri maahanmuuttotyötä tekevien järjestöjen sekä uusien ja vanhojen hankkeiden kanssa jatketaan.

MAAHANMUUTTOTYÖ Maahanmuuttotyöntekijä antaa tietoa oikeuksista ja yksilöllistä


10 VANKILASTA VAPAUTUVIEN ASUMISEN TUKEMINEN Yksi järjestön vertaistyöntekijä on erikoistunut vankien asuttamiseen. Tähän asti työtä on tehty Kääntöpiirihankkeen rahoituksella, joka päättyy kuluvan vuoden lopulla. Vva ry hakee toiminnalle rahoitusta vuodelle 2020 osana matalan kynnyksen työtä. Vuoden 2020 tavoitteena on asuttaa 5-10 pitkäaikaisvankia ja tarjota heille asumisen ja elämän tuki puoleksi vuodeksi. Kontaktit luodaan jo vankeusaikana ryhmätyöskentelymuodossa, jonka jälkeen henkilöitä tuetaan kiinnittymään työ- ja koulutuspolulle. Ryhmien kautta arvioidaan tavoitettavan 300 henkilöä vuonna 2020. Vankilatyötä tehdään yhteistyössä valtakunnallisen VAT-verkoston, sekä muiden organisaatioiden ja viranomaisten kanssa. VARTIOSAARI JA SOLDIS PÄIHTEETTÖMÄT TOIMINTAJA VIRKISTYSPAIKAT Vva ry:n ideologiaan kuuluva aktiivinen osallistuminen ja oman tilanteen parantaminen osallistumisen kautta toteutuvat Vartiosaaren ja Soldiksen yhteisöllisissä toiminnoissa, jotka tarjoavat mielekästä tekemistä päihteiden käytön sijaan. Toiminta ja aktiviteetit ovat kävijälähtöisiä. Vartiosaaren ja Soldiksen toiminnat perustuvat yhteisöllisyyteen, päihteettömyyteen ja vapaaehtoisuuteen. Vartiosaari ja Soldis tarjoavat virkistäytymispaikan sellaisille henkilöille, joilla ei ole muita mahdollisuuksia vapaa-ajan päihteettömään toimintaan.

Vartiosaaressa on mahdollisuus kokoontua, remontoida, kalastaa, saunoa ja viettää aikaa muiden kanssa. Kävijät tapaavat työntekijöitä perheineen rennossa ja vapaassa paikassa myös työajan ulkopuolella. Koevapausvankien on mahdollista suorittaa työvelvoite saaren yhteisössä. Vankiloiden kanssa tehdään yhteistyötä siten, että vankiloista käy ryhmiä sovitusti saaressa vierailemassa. Asunnottomat ja erilaisissa tukiasunnoissa asuvat voivat viettää loma-aikaa saaressa sekä osallistua omaehtoiseen työtoimintaan. Asunnottomien kanssa selvitetään aina asunnon saamisen mahdollisuudet, ja osalle voidaan tarjota saaressa olon päätteeksi tukiasunto. Kevät- ja syyskaudella järjestetään paikalla olijoiden kanssa viikoittain yhteisöpalaveri, jossa käydään läpi sekä saaressa esiin tulleita että yhdistyksen ajankohtaisia asioita. Myös yhteistyökumppanit tuovat kävijäryhmiään virkistymään saareen. Vartiosaaren huvilasta ja sen muista kiinteistöistä huolehtivat pääosin yhdistyksen vapaaehtoiset ja muut saaressa olevat henkilöt. Kaikki työt tehdään vapaaehtoistyönä. Vartiosaaren toiminnan rahoittamiseksi haetaan myös Helsingin kaupungin järjestöavustusta vuodelle 2020. Vartiosaareen rakennettiin vuonna 2019 jurtalle pysyvä pohja. Vuonna 2020 jurtta pystytetään ja siinä aloitetaan erilaiset ryhmätoiminnat. Soldiksen toiminnasta vastaa päihteetön yhteisö, joka järjestää päihteetöntä toimintaa Soldiksessa. Osallistujaodote on 6000 käyntiä vuodelle 2020.


11

Matalan kynnyksen yhteistyökumppanit Myllypuron kirkko - Kodittomien Yön tapahtuma Mosaiikki-päiväkeskus Hang On -yhdistys Fin-Fami Uusimaa ry Suomen Lumme ry MIELI ry (Suomen Mielenterveysseura) Vantaan kaupunki Kalliolan Setlementti ry Turvapaikanhakijoiden tuki ry Tukikohta ry Nuorisosäätiö Sosiaali- ja nuorisotoimet Ohjaamo Vantaan te-palvelut A-kilta – Helsinki ja Vantaa Stadin asunnot Vantaan Asunnottomien Hyvinvoinnin Tuki (Vahti) ry Turvapaikanhakijoiden Tuki ry Helsingin vankila Kriminaalihuollon tukisäätiö Helsingin kaupunki: Hietaniemenkadun palvelukeskus Kotimajoitusverkosto ry Moniheli, Katto-toiminta Raittila Erityisdiakonia Hämeentie Elokolo Diakonissalaitoksen Drop Kumpanuustalo Harjula D-asema Castreninkatu Koisonrannan vastaanottokeskus Yhteisörinki Olarinluoman vastaanottokeskus Sato: Y-säätiö Suomen vankilat (Helsinki, Suomenlinna, Vantaa, Riihimäki, Hämeenlinna, Vanajan naistenvankila) Y-säätiö Vahvasti tukien ry Rikosseuraamuslaitos Kriminaalihuollon tukisäätiö Stop huumeille ry VAT-verkosto

Kääntöpiiri-hanke (Tampere) Laurea-ammattikorkeakoulu Helsinki Missio/Agredi Vantaan kaupungin vapautuvien asuminen Matalan kynnyksen verkostot: Etsivän työn verkosto Ehkäisevän päihdetyön verkosto Kujato - verkosto Paperittomat -verkosto Reilu työ -verkosto VAT-verkosto Ohjausryhmäjäsenyydet: Hard Luck Cafe -hanke (Krits) Naiset näkyviksi (NEA) -hanke (Krits) Kämppä ja duuni -hanke (Sato, Vva, Kuntoutussäätiö)

3. Kokema Kokemusasiantuntijat kouluttajina ja mentoreina Kokemusasiantuntijatoiminnan hanketyö (2012-2018) päättyi vuonna 2019 ja uusi kohdennettu toiminta-avusteinen (Ak) Kokema-tiimin työ jatkui järjestössä. Kokemusasiantuntijat kouluttajina ja mentoreina tukee kokemustaustaisten verkostojen perustamista ja toimintaa valtakunnallisesti. Kokemustaustaisille henkilöille tarjotaan koulutusta ja mentorointia, ja heidän kanssaan toimiville viranomaisille tukea kokemusasiantuntijatiedon hyödyntämisessä. Toiminnan avulla parannetaan palvelujen käyttäjien ja ammattilaisten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä, jotta palvelut vastaavat paremmin käyttäjien tarpeita. Toiminnan tavoitteet vuonna 2020 1. Asunnottomuutta kokevien ja asunnottomuutta kokeneiden


12 verkostot toimivat kumppanuuskunnissa. 2. Kokemustaustaisilla henkilöillä on valmiudet toimia vertaisohjaajina ja kokemusasiantuntijoina paikkakunnallaan. 3. Kumppanuuskuntien toiminnassa mukana olevat asunnottomuutta kokeneet ja kokevat, sekä ammattilaiset mieltävät yhteistyön selkeäksi. Kokema-tiimi vierailee säännöllisesti ja tarpeen mukaan toimintakeskuksissa, asumisyksiköissä ja päiväkeskuksissa. Vierailujen yhteydessä työntekijät kertovat kokemusasiantuntijana toimimisesta ja erilaisista vaikuttamismahdollisuuksista asunnottomien palvelujen kehittämisessä. Lisäksi järjestetään teemallisia kokoontumisia/koulutuksia. Toimintaa toteutetaan kesäkaudella yhdistyksen päihteettömässä virkistyspaikassa Vartiosaaressa. Tavatuista henkilöistä kootaan kokemustaustaisten ryhmiä ja varmistetaan niiden mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa omaan elinympäristöönsä ja lisätä arjen mielekästä tekemistä. Näillä vierailuilla kohdataan myös asunnottomuustoimijoita. Työntekijöiden ja kohdattujen kokemustaustaisten välistä mahdollista kuilua kavennetaan yhteisissä tapaamisissa. Kokemaan palkatut työntekijät toimivat mentoreina ja vertaisina paikallisille asunnottomien palveluita käyttäville ja kokemusasiantuntijoille. Yksilötapaamisten lisäksi monet ottavat pitkin vuotta yhteyttä puhelimitse työntekijään. Näiden keskustelujen avulla vahvistetaan voimavaroja vertaistuen pohjalta sekä vertaisohjaajana/kokemusasiatuntijana toimimiseen. Kokeman työntekijä osallistuu KEIJO-hankkeen opiskelijoiden rekrytoimiseen ja koulutukseen valittujen opiskelijoiden mentoroimiseen (ohjaus, neuvonta, motivointi).

Kokema toiminnallaan tavoittaa NEA-hankkeen toiminnassa mukana olevia asunnottomuutta kokevia tai kokeneita naisia. Koulutuksen ja mentoroinnin lisäksi vahvistetaan heidän keskinäistä vertaistukeaan. Kokeman koordinoima Vertsi-ryhmä kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa. Ryhmä edistää työssä jaksamista ja tarjoaa työnohjausta vertaisohjaajana tai kokemusasiantuntijana toimiville. Kokema vaikuttaa työ- ja ohjausryhmissä sekä eri tilaisuuksissa kokemusasiantuntijuuden edistämiseksi ja madaltaa asunnottomuustoimijoiden kynnystä kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiseen. Kokemusasiantuntijan mukana olo myös jatkossa asunnottomuustyön valtakunnallisessa koordinaatiotyössä on tärkeää. Kokema haluaa jatkaa hyväksi koettua yhteistyötä, ja rooli määritellään valmistelun edetessä. Ensi vuonna vaikutetaan Vapautuvien asumisen tuen verkostossa (VAT) sekä Korttelikavereiden ja Koitas-projektin ohjausryhmässä. Kokemusasiantuntijoille tarjotaan monenlaista koulutusta, mutta myös ammattilaiset tarvitsevat koulutusta siihen, miten työskennellä kokemusasiantuntijan kanssa. Tämän vuoksi yhteistyössä NEA- ja Korttelikaverit- hankkeiden kanssa mallinnetaan työparimallityöskentelyä ja tuotetaan materiaalia sen toteuttamiseen. Jotta tavoitetaan mahdollisimman laaja joukko asunnottomuustoimijoita ja asiasta kiinnostuneita, julkaistaan säännöllisesti some-kanavissa ajankohtaisia kuulumisia, kirjoitetaan yhdistyksen julkaisemaan Asukki-lehteen ja julkaistaan internetsivuilla käytännönläheisiä artikkeleita ja pohdintoja kokemusasiantuntijuuteen liittyen. Vuonna 2020 ylläpidetään kokemustaustaisten verkostoja ja tehdään yhteistyötä mm.


13 Korttelikavereiden, Lahden asumispalveluyksikköjen, Joensuun SOMA-hankkeen, Hyvinkään Mäntylän, Kriminaalihuollon tukisäätiön nuorten toiminnan, Keravan vankilan WOP-osaston ja Sininauhasäätiön Pop Up -asumisneuvontakioskin kanssa. Heidän kanssaan järjestetään teemallisia keskusteluryhmiä ja toiminnallisia ryhmiä. Toimintaa laajennetaan ensi vuonna uusiin kaupunkeihin ja solmitaan kumppanuuksia tavoitteiden mukaisesti.

Asunnottomuuden vastainen viestintä ja vaikuttamistoiminta (AY) 4.1 Viestintä ja tiedotus Viestinnän tavoitteet vuodelle 2020 Vva ry:llä on yli 30 vuoden kokemus ruohonjuuritason asunnottomuustyöstä ja järjestöltä kysytään neuvontaa, ohjausta ja tietoa niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti. Viestinnän tarkoitus on varmistaa heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevien äänen kuuluminen päätöksenteossa sekä vastavuoroisesti välittää tietoa päättäjätasolta asunnottomuutta kokeville. Järjestö ylläpitää yhteiskunnallista keskustelua asunnottomuudesta ja puolustaa jokaisen oikeutta turvalliseen asumiseen ja omaan kotiin. Järjestö myös viestii asunnottomien palveluista ja asumisen järjestämisestä siten, että se tavoittaa asunnottomat. Viestinnän tavoitteena on tuoda esiin asunnottomuuteen, asuntotuotantoon ja päätöksentekoon liittyviä epäkohtia poliittisessa päätöksenteossa välittämällä tietoa ja viestimällä, että asunto jokaisen perus- ja ihmisoikeus. Viestinnässä korostuu asunnottomuuden tragedia ja kalleus niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Viestinnän ytimessä on yhteiskunnallinen vaikuttamistyö (vaikuttamisviestintä,

mielipidejohtaminen, asennemuokkaus, verkostoviestintä jne.). Tavoitteet: 1. Asunnottomien ääni kuuluu järjestön viestinnässä 2. Viesti asunnottomien palveluista ja asumisen järjestämisestä on asunnottomien saatavilla. 3. Järjestön ruohonjuuritasolta tuotetut viestit on huomioitu asuntopoliittisessa päätöksenteossa. 4. Järjestön tavoitteet ja toiminta on kohderyhmän tiedossa. 5. Ihmisillä on faktapohjainen käsitys asunnottomuuteen johtavista syistä ja seurauksista. Järjestö auttaa kaikkia ilman asuntoa olevia tai asunnottomuusuhan alla olevia henkilöitä. Mediatyön keskiössä on tieto siitä, että asunnottomuus ei ole ominaisuus vaan elämäntilanne, joka voi muuttua tai voidaan muuttaa. Järjestön ruohonjuuritasolta saatu välitön kontakti asunnottomiin tuottaa jatkuvasti sellaista tietoa, jota ei muuten ole saatavissa. Vailla vakinaista asuntoa ry antaa medialle taustatietoa asunnottomuutta käsittelevien aiheiden työstämiseen. Vuonna 2020 järjestön viestintää ohjaa viestintäsuunnitelma, johon sisältyy kriisiviestintäohjeet, sosiaalisen median ja digitaalisen viestinnän suunnitelmat sekä ohjeistus työntekijöille, kuinka viestiä medialle järjestön toiminnasta. Kaiken viestinnän tarkoituksena on tukea järjestön tavoitteiden toteutumista. Viestintä ja tiedotus jakautuvat yhteisöviestintään, vaikuttamisviestintään ja palveluviestintään. Kaikessa viestinnässä viestinä on, että asunto on ihmis- ja perusoikeus, eikä sen puuttumista voida hyväksyä missään olosuhteissa. Järjestön kokemuksen mukaan jokainen ihminen kykenee


14 asumaan itsenäisesti, mikäli hän saa siihen riittävät olosuhteet ja tuen. Asunnottomuus on tilanne ja olosuhde, ei kenenkään ihmisen ominaisuus. Yleistä asennemuutosta on vaikea mitata ja todentaa, mutta se on aina viestintätoimien ytimessä. Yhteisöviestinnän kohderyhmiä ovat järjestön työntekijät ja hallitus, jäsenet ja vapaaehtoiset sekä läheiset yhteistyökumppanit. Viestinnän keinoja ovat uutis- ja jäsenkirje, sosiaalinen media, Asukki-lehti sekä verkkosivut. Yhteisöviestintään työntekijöiden kesken käytetään sähköpostia, Microsoft Teamsia, WhatsAppia sekä eri yksiköiden välisiä suljettuja Facebook-ryhmiä. Vaikuttamisviestinnällä edistetään edunvalvonnallisia tavoitteita ja se on suunnattu niin poliitikoille, päättäjille ja medialle kuin suurelle yleisölle ja yhteistyötahoille. Viestinnän keinoina ovat kannanotot ja tiedotteet, verkkosivut, mediayhteistyö, digitaaliset kanavat, sosiaalinen media (Twitter, Facebook, Instagram, YouTube) ja Asukki-lehti. Palveluviestintä viestii järjestön matalan kynnyksen palveluista ja muista asunnottomille suunnatuista palveluista. Sen kohderyhmä ovat asunnottomat, asunnottomuusuhan alla olevat sekä heitä kohtaavat tahot. Tavoitteena on, että kohderyhmät saavat tarvitsemansa tiedon palveluista elämäntilanteensa parantamiseksi. Palveluviestintä tapahtuu sosiaalisen median, esitteiden, julisteiden ja verkkosivujen kautta. Viestinnässä pyritään tehokkuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen: tuotettu materiaali työstetään sopimaan eri viestintäkanaviin. Viestinnän pohjamateriaalina hyödynnetään järjestön raportointia ja eri kanaviin tarkoitettuja materiaaleja kierrätetään. Lisäksi panostetaan nopeaan reagointiin silloin, kun asunnottomuus nousee keskusteluun mediassa.

Nykyajan mediaympäristö on erittäin nopea ja mediaseurannan rooli korostuu. Viestinnän vaikuttavuutta ja järjestön näkyvyyttä seurataan Meltwaterin media- ja some-seurantapalvelun kautta. Lisäksi seurataan järjestön somekanavien seuraajien määrää ja sisältöjen saamaa näkyvyyttä Facebookin statistiikan ja Twitter Analyticsin kautta. Google Analyticsia käytetään verkkosivujen liikenteen ja käyttäjäprofiilien seurantaan. Analysointia ja kehittämistä tehdään jatkuvasti. Pidemmän aikavälin arviointia voidaan tehdä entistä paremmin, kun vertailukelpoista tietoa on somejärjestelmien kautta saatavilla. Tärkeiden kampanjoiden yhteydessä sosiaalisen median näkyvyyttä parannetaan myös maksullisella mainonnalla. Lehdistötiedotteita tai kannanottoja lähetetään 4-6 kpl vuonna 2020. Tiedotteissa välitetään toiminnan kautta saatua tietoa ja osallistutaan poliittiseen keskusteluun. Vuoden alussa suunnitellaan teemoja, joita tiedotteissa halutaan vuoden aikana nostaa esiin. Tiedottamiseen käytetään Meltwaterin sähköistä jakelupalvelua, jonka kautta tiedotteet lähetetään koko Suomen medialle ja tarvittaessa eri päättäjäryhmille. Palvelun kautta voidaan seurata myös tiedotteiden kiinnostavuutta. Lehdistötiedotteiden lisäksi tiedotusta tehdään sosiaalisessa mediassa ja nettisivuilla. Uutiskirje lähetetään sidosryhmille neljännesvuosittain. Uutiskirjeen pohjana hyödynnetään kvartaalikatsausta, vuosikertomusta sekä tiedotteita ja muuta viestintämateriaalia. Järjestön verkkosivuilta löytyy ajantasainen tieto järjestön toiminnasta sekä uusimmat tiedotteet ja kannanotot. Verkkosivujen seurannassa käytetään Google Analytics-palvelua.


15 Vva ry vastaa Asunnottomien yön tiedotuksesta yhdessä kansalaisliikkeen toimijoiden kanssa. Viestintäyhteistyön kehittämistä jatketaan helsinkiläisten toimijoiden kanssa huomioiden järjestön oma asiantuntijuus. Järjestön henkilökunta, jäsenet ja vapaaehtoiset antavat lausuntoja medialle. Median kautta tulee myös paljon haastattelupyyntöjä asunnottomuutta kokeville ja kokeneille. Järjestö auttaa lehdistöä löytämään haastateltavan, joka haluaa ja voi esiintyä julkisesti ja varmistaa, että haastateltava tietää, mihin on ryhtymässä. Viestintäsuunnitelmaan on kirjattu periaatteet sille, miten haastateltavat medialle välitetään ja ohjeet ja neuvot haastattelutilanteita varten. Toimittajia muistutetaan myös haastattelujen eettisyydestä ja kehotetaan tutustumaan “Opas asunnottomuudesta viestimiseen” julkaisuun, jonka tekemisessä järjestö on ollut mukana yhdessä Y-Säätiön, Kalliolan Setlementti ry:n, Sininauhasäätiön ja Monihelin kanssa. Yhteisöviestinnässä jäsenistön suuntaan siirrytään sähköiseen viestintään niiden jäsenten osalta, joille tämä on luontevaa. Uusilta jäseniltä kerätään sähköpostiosoitteet ja myös vanhoja jäseniä pyydetään toimittamaan sähköpostiosoitteet. Sähköisen viestinnän on tarkoitus korvata perinteinen jäsenkirje, jolloin voidaan tiedottaa laajemmin toiminnasta esimerkiksi samoilla uutiskirjeillä kuin sidosryhmille.

4.1.1 Asunnottoman yksineläjän lehti Asukki vuodesta 1987 Yhteiskunnallisen osallisuuden tukeminen ja edistäminen on yksi järjestön tavoitteista. Järjestö tuottaa ja julkaisee tähän tarkoitukseen myös perinteistä printtimediaa: Asukki – asunnottoman äänenkannattaja -lehteä. Digitaalinen viestintä ei koskaan tavoita koko

kohderyhmää ja lehden tekemiseen osallistuminen on tärkeä kanava asunnottomille ja asunnottomuutta kokeneille osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Asukki-lehti julkaistaan 3-4 kertaa vuodessa ja sitä voi myydä myös kadulla. Lehti jaetaan järjestön jäsenille ja lehden tilaajille. Lisäksi lehteä jaetaan asumisyksiköihin, hoitolaitoksiin, asuntopolitiikan päättäjille sekä tiedotusvälineille. Lehden painos on 1000-2500 kpl. Asukki-lehti painetaan tabloid-muotoisena. Lehteä toimittaa päätoimittajan ja toimitussihteerin kanssa joukko vapaaehtoisia. Toimituskollektiiviin kuuluu sekä asunnottomuutta kokevia ja kokeneita että asunnottomuuskentällä työskenteleviä ja aiheesta kiinnostuneita toimittajia ja vapaaehtoisia.

4.2 Digitaalinen viestintä Vuoden 2020 aikana järjestö tehostaa digitaalisen viestinnän keinoja. Vva ry:n nettisivuilla julkaistaan järjestön toiminnasta ja palveluista kertova podcast-sarja. Lisäksi Vva ry:n YouTube-kanavalle tuotetaan materiaalia järjestön palveluista. Järjestölle tehdään myös digitaalista kuvapankkia.

4.3 Muut julkaisut Järjestö tuottaa toiminnastaan, kampanjoistaan ja palveluistaan esitteitä ja oppaita. Printatut esitteet tavoittavat niitä, jotka eivät aktiivisesti kykene käyttämään ja etsimään tietoa netistä. Erilaiset oppaat järjestön eri toiminnoista, Asunnottoman ABC, Nälkäisen opas, Kun haet asuntoa, ja Jos jäät asunnottomaksi sekä kampanja- ja tapahtumaflyerit auttavat kävijöitä löytämään palvelut paremmin. Asunnottoman ABC päivitetään vuoden aikana uudempien esitteiden pohjalta. Myös varain- ja jäsenhankinnasta tehdään omat esitteet.


16 Toiminnanjohtajan kokoamaa Vailla vakinaista asiaa -kuukausitiedotetta käytetään tärkeiden asioiden tiedottamisessa henkilökunnalle. Vuosikertomukseen panostetaan ja julkaisulla halutaan kertoa rahoittajille ja sidosryhmille mahdollisimman läpinäkyvästi järjestön toiminnasta ja siitä mihin toimintaan annetut varat on käytetty.

4.3 Vapaaehtoistoiminta Tavoitteet vuodelle 2020: 1. Vapaaehtoistoiminta monipuolistuu ja laajenee järjestön eri toimintoihin. 2. Vapaaehtoisten koordinointi tehostuu. 3. Vapaaehtoiset tuovat lisäarvoa järjestön kävijöille, henkilökunnalle ja asumispalveluiden asukkaille. Järjestön toiminta pidetään mahdollisimman avoimena jäsenille, kävijöille, vapaaehtoisille ja toiminnasta kiinnostuneille. Järjestön ylläpitämissä toimipisteissä ja tapahtumissa voi toimia sovitusti vapaaehtoisena. Vapaaehtoisiin ja aktiivisiin kävijöihin pidetään yhteyttä järjestämällä muun muassa säännöllisiä tapaamisia, jolloin vapaaehtoiset pysyvät ajan tasalla järjestön toiminnasta ja tutustuvat toisiinsa. Vapaaehtoistoiminnasta vastaa järjestösuunnittelija. Vapaaehtoisille tarjotaan monipuolisia tehtäviä sekä pidemmäksi ajaksi sitoutumista vaativia vapaaehtoistöitä. Vuonna 2020 järjestö lisää mahdollisuuksia toimia vapaaehtoisina järjestön tapahtumissa, kampanjoissa,

järjestön arkisissa toiminnoissa, Asukki-lehden materiaalien tuottamisessa sekä kävijätyössä. Jäsenille ja vapaaehtoisille järjestetään 2-4 yhteistä tapahtumaa, jossa informoidaan vapaaehtoistyön ja osallistumisen mahdollisuuksista ja otetaan toiveita vastaan. Järjestösuunnittelija kartoittaa haastatteluin vapaaehtoistyön mahdollisuudet eri toimipisteissä ja toimipisteet nimeävät keskuudestaan vapaaehtoistyön vastaavan. Vapaaehtoisten yhteystiedot kootaan yhteen tietokantaan, mikä tehostaa vapaaehtoisten koordinointia ja yhteydenpitoa. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia suorittaa opintoihin liittyviä kursseja osallistumalla järjestön toimintaan, kuten AMK- vapaaehtoistyökurssia. Sosiaalista mediaa käytetään vapaaehtoisten rekrytoinnissa sekä vapaaehtoisten ja tehtävien koordinoinnissa. Samalla Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä tehdään järjestön toimintaa näkyväksi. Asunnottomuutta kokeneet ovat osallistuneet järjestön toimintaan koko ajan yhdessä palkatun henkilökunnan kanssa. Vva ry:ssä asunnoton nähdään ensisijaisesti aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä eikä vain auttamistyön kohteena. Vva:lla ei käytetä asiakas sanaa, vaan puhutaan jäsenistä tai kävijöistä. Asunnottomuutta kokeneita voidaan palkata järjestöön töihin tai työharjoitteluun. Vartiosaaren ja Soldiksen päihteettömissä toimintakeskuksissa vapaaehtoistyötä tehdään yhteisöllisessä kontekstissa,


17 ja monet järjestön kävijöistä ovat löytäneet paikasta itselleen vapaaehtoistyön toiminta-areenan.

4.5 Jäsentoiminta

4.4 Asunnottomien yö 17.10

Tavoitteet:

Asunnottomien yö on vuoden päätapahtuma, jota Vva ry on mukana järjestämässä Helsingissä yhteistyössä Asunnottomien yön kansalaisliikkeen kanssa. Tapahtuma järjestetään vuosittain YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17.10. Asunnottomien yön vuotuinen teema nousee ajankohtaisesta asunnottomuustilanteesta. Asunnottomien Yö on kansalaisliike, joka kokoaa yhteen useita toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Kansalaisliikkeen toimijat järjestävät Asunnottomien yön tapahtumia ympäri Suomen. Vailla vakinaista asuntoa ry on yhtenä järjestävänä ja koordinoivana tahona mukana Helsingin tapahtumassa vuonna 2020. Vuonna 2020 tapahtuman suunnittelu aloitetaan edellisen vuoden tapaan alkuvuodesta järjestön sisällä. Järjestön sisältä kootaan tiimi suunnittelun tueksi, päävastuun tapahtuman toteutuksesta kantaa järjestösuunnittelija. Viestintäyhteistyötä voidaan tehdä muiden toimijoiden kanssa, mikäli Vva ry:n ajamat asiat huomioidaan tiedotusyhteistyössä. Asunnottomien yön tapahtuma on myös merkittävä vapaaehtoistyön areena, joka kerää yhteen asunnottomuuden vastaisesta työstä kiinnostuneet.

Vuoden 2020 tavoitteet:

1. Asunnottomien ja asunnottomuutta kokeneiden jäsenten kokema stigma hälvenee jäsenyyden ja osallisuuden kautta. 2. Jäsenyys antaa mahdollisuuden aktiiviseen kansalaisuuteen ja vaikuttamiseen. 3. Ihmiset tulevat jäsenistön kautta enemmän tietoisiksi asunnottomuustyöstä. Asunnottomat ovat vapautettuja ensimmäisen vuoden jäsenmaksusta. Monia jäseniä ei tavoiteta uudelleen osoitteettomuuden vuoksi. Jäsentoiminnan tarkoituksena on, että jäsenet saavat kokemuksen omasta osallisuudesta asunnottomuuden vastaisessa ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Jäsenistö koostuu pääosin asunnottomista tai asunnottomuutta kokeneista järjestön toimintaan osallistuvista henkilöistä sekä yhteistyökumppaneista ja muista toimintaa tukevista henkilöistä. Yhdistyksen virallinen jäsenmäärä on pieni, koska kaikkia jäseniä ei tavoiteta perinteisten kanavien kautta. Asunnottomuus ilmiönä moninaistuu, jolloin järjestön olisi tavoitettava myös uudet asunnottomat tai asunnottomuusuhanalaisten ryhmät, uudet halukkaat tukijäsenet ja yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneet henkilöt.


18 Jäsenille lähetetään sähköisesti jäsenkirje kahdesti vuodessa, sekä vuosikertomus. Järjestö tiedottaa jäsenistöään järjestön arjesta, laadituista kannanotoista ja saatavilla olevista palveluista sosiaalisessa mediassa, verkkosivuilla, jäsenkirjeillä, sekä Asukki-lehden ja vuosikertomuksen avulla. Viestintäkanavia hyödyntäen järjestö ylläpitää jäsenten tietoutta asunnottomuudesta ja sen lieveilmiöistä, yhteiskunnallisista muutoksista ja ajankohtaisista asunnottomuutta koskevista asioista. Ajantasainen tieto viedään järjestön matalan kynnyksen toimipaikkoihin. Jäsenetuihin kuuluvat Asukki-lehti, sekä mahdollisuus yöpyä nimelliseen hintaan Vartiosaaren toimintakeskuksessa. Asunnottomuutta kokeneita voidaan valita yhdistyksen hallituksen jäseniksi, mikäli henkilöillä itsellään löytyy kiinnostus ja valmius tehtävää kohtaan. Tilaisuuksiin osallistuminen toteutetaan matalan kynnyksen periaatteella, ja jäsenistön mielipidettä kuullaan myös epävirallisissa yhteyksissä, jotta mahdollisimman moni saa äänensä kuuluviin. Jäsenet voivat osallistua järjestön päätöksentekoon sääntömääräisissä vuosikokouksissa, jotka pidetään keväällä ja syksyllä. Vuonna 2020 jäsenyyteen tuodaan konkretiaa antamalla jäsenille Vva ry:n jäsenrintamerkki. Jäsenille ja jäsenyydestä kiinnostuneille järjestetään kerran vuodessa virkistyspäivä Vartiosaaren toimipisteessä, sekä pienempiä toiminnallisia kokoontumisia. Järjestö tarjoaa myös muita erilaisia osallistumismahdollisuuksia, sekä toiminta-areenan taiteilijoille ja muille

sidosryhmille puuttua yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Monet haluavat osallistua lahjoittamalla vaatteita tai rahaa. 5.Yhteishankkeet, joissa Vva ry on mukana yhteistyökumppanina 5.1. Hard Luck- cafe Vva ry on yhteistyökumppanina Kriminaalihuollon tukisäätiön koordinoimassa STEA- rahoitteisessa hankkeessa, jossa edistetään sähköisten palveluiden käyttöä rikostaustaisten ja/tai asunnottomien henkilöiden osalta järjestämällä käytännönläheisiä tietotekniikkakursseja, helposti saavutettavaa tietokoneiden käyttöä ja tähän liittyvää ohjausta. 5.2. NEA- naiserityisyys asunnottomuustyössä NEA eli naiserityisyys asunnottomuustyössä on Y-Säätiön koordinoima kolmivuotinen (2018–2020) STEA:n rahoittama valtakunnallinen hanke. Osahankkeita on kahdeksan ja työtä tehdään monitoimijaisella yhteiskehittämisellä. Hankkeen päätavoitteena on poistaa naisten asunnottomuus asumispolkuja turvaamalla. Tähän tavoitteeseen päästään kehittämällä naiserityistä työotetta ja asumisen turvaamisen työkäytäntöjä, vahvistamalla kokemusasiantuntijuutta sekä luomalla uusia hajasijoitettuja asumisratkaisuja. Lisäksi hankkeessa tärkeää on naisten asunnottomuuden esille nostaminen ilmiönä. Hankkeessa kehitetään myös työkäytäntöjen vaikutusten arviointia. 5.3 Pilottihanke Kämppä & Duuni Sato Oy: n ja Kuntoutussäätiön kanssa yhteistyöpilotti Kämppä& Duuni -hanketta jatketaan. Tavoite vuodelle 2020 on asuttaa 30 henkilöä Sato Oy:n asuntoon


19 ja tukea heitä työn saamisessa. Osa henkilöistä on maahanmuuttajataustaisia. 5.4. Tukialus- hanke Helsingin Diakonissalaitoksen koordinoima hanke 2019-2021. Päätavoitteena on päihderiippuvaisten kynnyksetön tukeminen heidän omassa arkiympäristössään. Vva ry on hankkeessa asiantuntijana ja tarjoaa jalkautuvaa palveluohjausta myös omiin toimipisteisiinsä. 5.5. Erasmus+ “ Naiset ja asunnottomus” Erasmus+ hanke naiset ja asunnottomuus (Women and Homelessness strategic partnership unites organizations working with homeless people – among them, homeless women.) Seitsemän eri maan organisaatiot vaihtavat hyviä käytäntöjä ja asiantuntemusta työstään asunnottomien naisten parissa tarkoituksenaan parantaa palveluita sekä kouluttaa henkilökuntaa. Asunnottomien palvelut on suunniteltu usein miehille ja naisten erityistarpeita ei ole niissä huomioitu riittävästi. 5.6. Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy -hanke (Nuoli) Vva ry on yhteistyökumppanina Sininauhasäätiön hallinnoimassa hankkeessa vuosina 2019-2021. Hankkeen päätavoitteena on tavoittaa ne nuoret, jotka käyttävät aktiivisesti päihteitä ja putoavat olemassa olevista palveluista ja tukimuodoista. Hanke turvaa asunnottomien ja asunnottomuusuhan alla olevien nuorten asumis- ja tukipolut. Hankkeessa Vva ry toimii osana moniammatillista tiimiä, ja tuo kokemusasiantuntijuuteen perustuvan erityisosaamisensa koko työryhmän käyttöön. Vva ry:n työntekijät ja vertaiset toimivat työpareina joustavin työajoin, ottaen kontaktia matalan kynnyksen

periaatteella perustettavaan keskukseen saapuviin nuoriin. Heidän palveluntarpeensa selvitetään ja tartutaan asiakaslähtöisesti esille tuleviin ongelmiin. Sen pohjalta laaditaan toimintasuunnitelma ja tuetaan asioiden hoitoa rinnalla kulkien. 5.7. Hima & Strada -hanke Vva ry on mukana asiantuntijana Setlementtiliiton koordinoimassa hankkeessa, jossa kehitetään uudenlaisia syrjäytymistä ja asunnottomuutta ennaltaehkäiseviä kaupunkikierroksia.

6.Yhteistyöhankkeet, joissa Vva ry on mukana, mikäli rahoitus myönnetään vuodelle 2020 6.1 Asunto ensin- Verkostokehittäjät Y-Säätiö on hakenut STEA:lta kohdennettua avustusta Aune Verkostokehittäjät jatkoksi. Toiminnan tarkoituksena on Asunto ensin -periaatteen mukaisen työn, työorientaation ja menetelmien juurruttaminen asunnottomuustyöhön koulutuspäivien, kehittämispilottien, valmennuksien, ja viestinnän avulla. Valtakunnallisen vakiintuneen verkostotyön ja yhteiskehittämisen jatkaminen yhdessä asunnottomien, asukkaiden ja henkilöstön kanssa kumppanuuksien asiantuntemusta hyödyntäen. 6.2 Tarmokas – 2020-2024 Vva ry on mukana omalla kehittämistehtävällä yhteistyössä Y-Säätiön kanssa Tarmokas-hankkeessa, mikäli STEA myöntää sille rahoituksen. Hankkeessa kehitetään vertaistoiminnan käytön malleja ja hyödynnetään kehitettyä vertaistoimintaa arjen mielekkäiden toimintojen toteutuksessa. Asukkaat ovat


20 mukana kehittämistyössä. Hanke on jatkoa Toimekas-hankkeelle. 6.3 Kansalaisten Eurooppa -hanke (EUROPE FOR CITIZENS – Strand 2: Democratic engagement and civic participation) Projektissa on tarkoitus nostaa keskiöön asunnottomat ja heikossa asemassa olevat ryhmät yhteiskunnassa ja kannustaa kansalaisia erilaisiin toimiin heidän hyväkseen Euroopan tasolla. Projektissa vaihdetaan tietoa ja kokemuksia kansalaisvaikuttamisen keinoin. 6.4. Tsänssi-hanke 2020-2022 Mielenterveysyhdistys Etappi ry on hakenut STEA:n hankeavustusta vuosille 2020-2022. Hankkeen hakijana ja hallinnoijana on MTY Etappi Ry. Vva ry toteuttaa tehdyn hankesuunnitelman mukaisesti liikkuvaa, palveluihin saattavaa ohjaus- ja neuvontatyötä palveluiden ulkopuolella oleville nuorille ja nuorille aikuisille (erityiskohderyhmänä Suomen romaninuoret ja heidän läheisensä), mikäli hanke saa rahoituksen. 6.5. Vastaisku syrjäytymiselle Vastaisku syrjäytymiselle ry on hakenut STEA:lta rahoitusta hankkeeseen, jossa etsitään ja kuljetaan syrjäytyneen ihmisen kanssa hänelle parhaiten soveltuvaan palveluun. Kyse on pääsääntöisesti niistä, jotka ovat kadulla eivätkä ole palveluiden piirissä. Vva ry:n kanssa tehtävässä yhteistyössä on kyse molemminpuolisesta asiakasohjauksesta, mikäli rahoitus myönnetään. 6.6. Yksi meistä -hanke Y-Säätiö on hakenut STEA:lta rahoitusta Yksi meistä -hankkeelle, jossa päätavoitteena on vuokra-asunnoissa asuvien yksinäisyyden vähentäminen.

Vva ry toimii hankekumppanina paikallisen kehittämisverkoston jäsenenä. Kehittämisverkostossa etsitään ratkaisuja siihen, miten yksinäisyyttä kokevia löydetään ja miten heitä saadaan ohjattua osallistavan toiminnan pariin. Hankekumppanina Vva ry mahdollistaa yksinäisyyttä kokevien osallistumisen toimipaikkansa yhteisölliseen ja osallistavaan toimintaan.

7. Sidosryhmät ja valtakunnallinen yhteistyö Vva ry:n pääyhteistyökumppanit vuonna 2020 ovat STEA Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusosasto (rahoitus ja tulosten ja vaikutusten levittäminen), Helsingin kaupunki (asunnottomien palvelut), Vantaan kaupunki (asumisen tuki), Y-Säätiö (yhteistyösopimus asumisen tuki välivuokratuissa asunnoissa, Asunto ensin, Verkostokehittäjät, yleishyödyllisen AY-toiminnan yhteistyö ja kansainvälinen työ) Kriminaalihuollon tukisäätiö (hankeyhteistyö) Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö (Tukialushanke), Ympäristöministeriö (asunnottomuusohjelma), Feantsa, HoPe (Homeless in Europe), Soste ry, EAPN-Fin sekä muut asunnottomuustoimijat Suomessa ja Euroopassa. Yritysyhteistyötä tehdään myös mm. Skanskan ja Sato Oy:n kanssa. Vva ry toimii yhteistyössä myös Pro-tukipisteen, Kasper ry:n, Peliklinikan, Positiiviset ry:n, Nuoriso-asuntoliiton NAL:in, A-klinikkasäätiön, EHYT ry:n, Helsingin vankilan, Suomenlinnan työsiirtolan, Uudenmaan sosiaalialan oppilaitosten, Sosiaali- ja terveysministeriön, Tukikohta ry:n, KRIS Suomi ry:n, Suomen


21 Mielenterveysseura MIELI ry:n, FinFami Uusimaan, Emmauksen sekä Kuopion Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry:n kanssa. Matalan kynnyksen työssä toimitaan yhteistyössä laajan sosiaali- ja terveysjärjestöverkoston sekä viranomaisten kanssa pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa), mutta neuvontaa ja yhteistyötä tehdään myös valtakunnallisesti.

matkoille. Matkat toteutetaan aina edullisimman vaihtoehdon mukaan siten, että mahdollisimman moni eri henkilö voi vuorollaan osallistua. Yhteistyötä tehdään myös Pietarissa toimivan asunnottomien järjestön Nochlezhkan sekä Tanskassa toimivan Sandin kanssa. Vva ry on mukana Erasmus+ Naiset ja asunnottomuus -hankkeessa, jota koordinoi Unkarissa BMZKI ja Suomessa Y-Säätiö.

8. Henkilöstö ja hallinto Vva ry on liittynyt myös verkostomuotoisesti työskentelevän foorumin, MARGIT-verkoston jäseneksi, joka mahdollistaa yhteiskunnan marginaalissa elävien ihmisryhmien parissa työskentelevien järjestöjen ja muiden keskeisten toimijoiden yhteistyön tiivistämisen. Marginaalisuudella viitataan ihmisryhmiin, joiden käyttäytymiseen ja ongelmiin liittyy vahva negatiivinen leima. Stigman kanssa kamppailevien ihmisten on vaikea saada laaja-alaista tukea omien oikeuksien toteutumisessa ja palvelujen saamisen turvaamisessa. 7.1 Kansainvälinen yhteistyö Euroopan asunnottomuustoimijoiden kattojärjestö Feantsa:n vuotuiseen seminaariin sekä asunnottomien järjestö HoPe:n (Homeless in Europe) kokouksiin osallistuu vähintään yksi järjestön edustaja. Vva ry toimii verkostoissa, joiden kautta tehdään kansainvälistä yhteistyötä ja vastaanotetaan myös kansainvälisisä vieraita. Henkilökunnan jäsenet voivat tehdä opintomatkoja toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisiin ulkomaisiin kohteisiin, mikäli taloudellinen tilanne sen sallii. Järjestön työntekijät, luottamusjohto ja vapaaehtoiset voivat osallistua

8.1 Henkilökunta ja hallitus Järjestön toiminnasta vastaa sääntöjen mukaisesti kuusijäseninen hallitus ja toiminnanjohtaja. Hallituksen vastuu on kasvaneen henkilöstömäärän ja budjetin vuoksi suuri ja hallituksen jäseniltä edellytetään kykyä ymmärtää talouteen sekä raportointiin liittyviä asioita. Taloushallinto ostetaan taloussihteerin töitä lukuun ottamatta ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Palveluntuottajan tuottaman palvelun laatuun kiinnitetään huomiota. Palkatun henkilöstön määrä on tällä hetkellä 37, joista suurin osa toimii matalan kynnyksen välittömässä auttamistyössä sekä asumisyksiköissä. Henkilöstön rekrytoinnissa painotetaan kykyä osallistua järjestön strategian mukaiseen työhön. Henkilökunta kokoontuu neljännesvuosittain toimipisteittäin palaveriin arvioimaan toimintaa sekä kaksi kertaa vuodessa kehittämispäiville. Koko toiminnan arviointi tehdään edellisen vuoden päätyttyä vuoden 2020 alussa. Työvaliokunta kokoontuu neljä kertaa vuodessa.


22

Henkilöstön hyvinvointiin panostetaan työnohjauksen ja työterveyshuollon kautta sekä kiinnittämällä huomiota työolosuhteisiin ja työilmapiiriin. Henkilöstö voi tilata ennalta sovitun määrän kulttuuri- ja liikunta- tai työmatkaseteleitä sekä hierontaa mikäli taloustilanne sallii. Seteleistä peritään omavastuuosuus. Työnantaja järjestää kaksi työhyvinvointipäivää vuoden aikana. Henkilökunnan jäsenten on mahdollisuus tehdä työnkiertoa eri toimipisteissä, mikäli vaihto sopii kaikille osapuolille. Vertaisryhmä kokoontuu tarpeen mukaan ja vetovastuuta voidaan jakaa muidenkin järjestöjen kesken. Ryhmä pohtii mm. vertaistyöntekijöiden jaksamista, koulutustarpeita sekä kutsuu tarvittaessa järjestön johtoa paikalle. 8.2 Talous Järjestö hakee rahoitusta vuodelle 2020 STEA:lta, säätiöiltä, Helsingin kaupungilta sekä Espoon ja Vantaan kaupungeilta. Vva ry on yleishyödyllinen järjestö, joka voi toimintansa tukemiseksi kerätä varoja. Raha-automaattiyhdistys (nyk. STEA) on rahoituksellaan mahdollistanut Vva ry:n toimintaa useita vuosia, mutta oman varainhankinnan avulla voidaan varmistaa, että yhä useammalle järjestyy mahdollisuus itsenäiseen asumiseen; omaan kotiin. Veikkauksen pelituottojen mahdollinen pieneneminen voi vaikuttaa järjestön talouteen radikaalisti. Järjestö käyttää talouden- ja kirjanpidossa ulkopuolista tilitoimistoa sekä virallista tilintarkastajaa. Järjestö on palkannut taloussihteerin vuonna

2016. Hallitus valvoo varojen käyttöä ja seuraa neljännesvuosittain ja tarvittaessa kuukausittain Vva ry:n talouden toteutumista. Järjestöllä on talous-, johto- ja hankintasäännöt, joilla on vahvistettu euromääräiset rahat hankinnoille. Hallituksen jäsenille voidaan maksaa työskentelystä pieni kokouspalkkio. Vapaaehtoisille voidaan maksaa toimintarahaa verotuksessa ja avustuslainsäädännössä määritellyin ehdoin. Henkilökunta voi osallistua toimipisteittäin ryhmätyönohjaukseen. 8.3 Varainhankinta Järjestön tekee varainhankintaa ja tarjoaa yrityksille vaihtoehtoja tukea mm. järjestön matalan kynnyksen toimintaa. Varainhankintaa tehostaa mm. sosiaalisen median kautta järjestötoiminnan näkyväksi tuova viestintä ja kampanjointi. Yhdistys voi myös tarjota mainostilaa järjestöä tukeville yrityksille ja tahoille. Vuonna 2020 jatketaan Sumppitempauksen toteuttamista ja sitä laajennetaan isoihin ketjuihin ja kaupunkeihin sekä mahdollisesti muita tempauksia, tapahtumia ja kampanjoita. Verkkosivuilla olevaan verkkokauppaan kehitetään myös yksityiskohtaisempia, aineeton lahja -tyyppisiä tuotteita. Osa tiedottajan työpanoksesta kohdennetaan varainhankinnan toteuttamiseen. Järjestöllä on valtakunnallinen poliisihallituksen myöntämä keräyslupa nro RA/ 2019/ 95 joka on voimassa koko


23 Suomessa Ahvenenmaata lukuun ottamatta ajalla 1.4.2019-31.3.2021 Lahjoitustili: FI95 8000 1770 5353 01 Vailla vakinaista asuntoa ry:n keräyksen vetoamistavat ovat kirjeet, ulkomainonta, internet ja sosiaalinen media, maksulliset palvelunumerot (tekstiviestikeräys) sekä painotuotteet. Kerätyt varat käytetään matalan kynnyksen suoraan auttamistyöhön, joita ovat liikkuvan tuen ja palveluohjauksen kulut, Vartiosaaren ja Soldiksen toiminta (matalan kynnyksen päihteettömät virkistyspaikat), Yökeskus Kalkkers, Vepa, asumisneuvonta ja maahanmuuttotyö sekä asumisyksiköiden asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen. Ylimääräiset toiminnan kulut aiheutuvat esimerkiksi matkakorteista, muista matkustuskustannuksista, vaatteista, kodintarvikkeista ja puhelinliittymistä riippuen kunkin kävijän henkilökohtaisesta tarpeesta. Ylimääräisillä kuluilla taataan kävijöiden osallistumismahdollisuuksia sekä helpotetaan heidän arkeensa kuuluvia käytännön asioita. Kerätyt varat käytetään vuoteen 2023 mennessä.

9. Toiminnan arviointi ja raportointi Kehittämistoiminnan tavoitteet vuodelle 2020: Asunnottomuus on muuttunut aiempaa monimuotoisemmaksi ja vaikeammin hahmotettavaksi. Toimijoita ja hankkeita

on paljon, ja järjestö on haluttu yhteistyökumppani. Järjestön edustus on monen hankkeen ohjausryhmässä. Vva ry on tällä hetkellä mukana kymmenessä yhteistyöhankkeessa, joista kaksi on kansainvälisiä ja uusia hankkeita on käynnistymässä. Vva ry:n oma toiminta on laajentunut, ja järjestö joutuu vastaamaan kentältä nopeastikin nouseviin tarpeisiin, kuten piiloasunnottomuuteen ja tilastoissa korostuvien ryhmien, kuten nuorten, maahanmuuttotaustaisten ja talousahdingossa olevien auttamiseen. Tämä kaikki koordinoidaan pienillä resursseilla. Nykyiset resurssit riittävät osallistumiseen ja hyvään tiedonkeruuseen, mutta tiedon analysointiin ja sen laadukkaaseen hyödyntämiseen tarvitaan lisäresursointia. Systemaattinen ja jatkuva arviointiprosessi ovat järjestön toimintojen kehittämisen kannalta ensiarvoisia. Tavoitteet: 1. Järjestössä kehitettävät palvelut ja toiminnot vastaavat asunnottomien tarpeisiin 2. Asunnottomien ja asunnottomuutta kokeneiden osaaminen ja palaute on hyödynnetty järjestön kehittämistoiminnassa 3. Verkostohankkeiden tuloksia on hyödynnetty sekä järjestön että verkostoiden toiminnassa Arviointi toteutetaan pääosin järjestön omana työnä vuonna 2016 tehdyn arviointisuunnitelman mukaisesti käyttäen ARTSI-hankkeessa kehitettyjä malleja. STEA:n tuloksellisuus- ja vaikuttavuusselvityksen tekemiseen voidaan ostaa ulkopuolista apua. Raportointia selkeytetään ja yhdenmukaistetaan yhdessä


24 työntekijöiden kanssa. Yhdistyksen työntekijät voivat osallistua rahoittajan ja muiden yhteistyökumppaneiden tarjoamiin arviointikoulutuksiin. Projektien ja toimintojen arvioinnissa voidaan käyttää yliopiston tutkijoiden sekä oppilaitosten opinnäytetöitä. Vva ry:ssä työharjoitteluaan suorittavat opiskelijat varmistavat jatkuvan työn sisältöjen tarkistamisen. Vva ry:n henkilökunta voi osallistua koulutuksiin koulutussuunnitelman mukaisesti. Työtä kehitetään jatkuvasti koulutuksen, työnohjauksen, kehittämispäivien ja arviointisuunnitelman sekä osavuosiarvioinnin avulla.

10. Asumispalvelut Vailla vakinaista asuntoa ry ylläpitää tarkoituksensa toteuttamiseksi asumistoimintaa. Järjestöllä on tällä hetkellä kaksi asumisyksikköä, joissa on yhteensä 92 asuntoa. Asumisyksiköt toimivat asunto ensin -periaatteen mukaisesti. Asukkaat valitaan asumaan Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto kautta. Järjestö tuottaa asuntoihin tukipalvelut. Sällikotiasumisyksikössä järjestö lisäksi vuokraa tilat Helsingin Diakonissalaitoksen säätiöltä, ja toimii asukkaiden vuokranantajana. Asumisyksikköjen palvelutuotannon haasteena on saada palvelutuotot kattamaan kulut, toimeentulotuen siirto Kelaan sekä palveluiden omavastuuosuuksien saaminen asukkailta. Asunnottomien palveluiden tuottajat jatkavat yhteistä vaikuttamistyötä palveluiden mahdollistamiseksi.

Asumisyksiköiden henkilökunta osallistuu säännöllisesti työnohjaukseen ja työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota ja sitä kehitetään työssä viihtyvyyden parantamiseksi. Asukkaat voivat osallistua mm. uusien työntekijöiden haastattelutilaisuuksiin. Vuosi 2020 on viimeinen sopimuksen mukainen asunnottomien palveluiden ostopalveluvuosi, Vva ry osallistuu asunnottomien asumispalveluiden kilpailutukseen molempien yksiköiden osalta. 10.1 Junailijankujan asumisyksikkö Järjestö on toiminut Junailijankujan asumisyksikössä palveluntuottajana vuoden 2015 alusta. Junailijankujan yksikössä on 67 asuntoa ja se sijaitsee Pasilassa. Vuoden 2020 aikana jatketaan arviointi- ja jatkoasuttamisprosessia sekä keskitytään toiminnalliseen aktivointiin. Rakennus, joka on asumisyksikön käytössä, on todella huonokuntoinen ja vaatii jatkuvaa korjaamista, mikä on pois asukkaiden ja työntekijöiden hyvinvoinnista. Helsingin kaupunkia pyydetään reagoimaan talon huonoon kuntoon. Talo on kooltaan myös suuri, joka aiheuttaa tukityölle omat haasteensa. Junailijankujan asumisyksikössä säännöllisiä yhteisöllisiä elementtejä ovat aamukahvit ja -puurot sekä iltapäiväkahvit. Junailijankuja on saanut lahjoitusruokaa lähilounasravintolasta, jonka hakemisesta vastaavat asukkaat itsenäisesti. HIFK ja Jokerit ovat lahjoittaneet talvisin jääkiekko-otteluihin lippuja, joihin asukkaat ovat ohjaajan kanssa osallistuneet.


25 Toimekas-hanke on mahdollistanut talon sisäistä pienimuotoista työtoimintaa aina asuntojen maalauksesta kukkien istutukseen. Mikäli Tarmokas-hanke saa rahoituksen yhden työntekijän työpanos kohdistuu osittain siihen. 10.2 Sällikodin asumisyksikkö Sällikoti toimii vuokratiloissa Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön tiloissa Helsingin Alppilassa. Sällikodin asukkaat ovat pääosin iäkkäitä miehiä ja monilla on toimintakyvyn rajoitteita. Suurimmalle osalle Sällikodin asukkaista asumisyksikkö on koti, josta ei enää olla muuttamassa vähemmän tuettuun asumismuotoon. Sällikodissa on 28 asukasta. Sällikodin miehet hyötyvät korttelin yhteisöllisestä toiminnasta sekä ovat osallistuneet aktiivisesti Kansalaistoiminta-areenan tapahtumiin. Kansalaisareena on muuttanut toisiin tiloihin eri paikkaan, joten Sällikodin asukkaille tarjotaan muita aktiviteetteja. Sällikodin toiminnassa tullaan vuonna 2020 panostamaan aikaisempien vuosien tapaan kodinomaisuutta ja yhteisöllisyyttä luoviin toimintamuotoihin sekä asukkaiden fyysisen kunnon heiketessä erilaisiin aivojumpan muotoihin. Käytettyjä toimintamuotoja ovat viikoittaiset tietokilpailut, bingo, iltakahvit, yhteisökokous ja asukkaiden laittama lounas kerran viikossa, yhteiset retket ja varsinkin kesällä pihalla tapahtuva grillaaminen. Vapaaehtoisten asukkaiden aloitteesta aloitetaan aamupuuron valmistaminen ja viikonlopun ruuanvalmistusrinki.

Terveydenhuollon järjestäminen ja turvaaminen ovat myös keskeisellä sijalla Sällikodin tukityössä asukkaiden iän ja elämänhistorian takia. Asukkaiden hoivantarpeen lisääntyminen suhteessa tuen määrään, on tuonut muutoksia työn sisältöön. Työn sisällön kehittämistä vastaamaan asukkaiden tarpeita jatketaan yhdessä henkilökunnan kanssa.

Hyväksytty syysvuosikokouksessa 26.9.2019


26

Profile for vvary_Asukki

Vva ry:n toimintasuunnitelma 2020  

"Vva ry: n tarkoituksena on toimia ja tuottaa toivoa siitä, että asunnottomuus voidaan lopettaa."

Vva ry:n toimintasuunnitelma 2020  

"Vva ry: n tarkoituksena on toimia ja tuottaa toivoa siitä, että asunnottomuus voidaan lopettaa."

Advertisement