Asukki 2/2021-1/2022 by vvary_Asukki

Asunnottoman äänenkannattaja vuodesta 1987 Nro 2/2021 – 1/2022 hinta 3€

taen t i o i n n u k a o Nikon muist

A T S E D U U M O T T O N N ASU E L L A K T A M E L L E S I E VIIM

! n a a t s a v a t t u u m o t t o n n u s a ä s s e d h y # n Taistellaa LAHJOITA:

summista: n 16588 o ta o is r e is e m h u o n ä I) ll T ti O s K ie • Tekstiv OTI” (esim: 10 K ” a n a s ja € 0 /4 1/5/10/20 eroon 50144 m u n a ll y a P e il b • Mo

PÄÄKIRJOITUS

Poislähteneiden muistoa kunnioittaen www.vvary.fi etunimi.sukunimi@vvary.fi ellei muuten ilmoitettu TOIMISTO Opastinsilta 8 B (postiosoite) 00520 Helsinki toimisto@vvary.fi 044 7044310 Toiminnanjohtaja Sanna Tiivola 050 407 9702 KOKEMA-tiimin esimies Carole Brady 050 443 1063 Asukki asukki@vvary.fi Asumisneuvoja Ulla Pyyvaara 050 443 0102 asumisasiat@vvary.fi Järjestösuunnittelija Vlada Petrovskaja 050 407 9703 Liikkuva tuki ja palveluohjaus Ohjaaja Juhani Haapamäki 044 520 7870 liikkuvatuki@vvary.fi Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Heini Puurunen 044 260 3818 Matalan kynnyksen toiminnan esimies ja asumispalvelupäälikkö Jussi Lehtonen 050 373 0920 Viestintä, varainhankinta ja Asukki-lehti Erja Morottaja 044 773 4700 Yökeskus Kalkkers Ratamestarinkatu 6, 00500 Helsinki 050 443 1068 (avoinna talvikaudella) VEPA Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Ratamestarinkatu 6, 00520 Helsinki 050 443 1065 Yökiitäjä Etsivän työn tiimi 050 528 2013 Sällikoti Helsinginkatu 50, 00530 Helsinki Cecilia-talo 050 443 1060 sallikoti@vary.fi

anotaan, että ihminen syntyy yksin ja kuolee yksin. Osa myös taivaltaa maallisen matkansa kaduilla yksin epätietoisuus ja ulkopuolisuuden tunne seuranaan. Oikeita ystäviä ja rinnallakulkijoita on vaikea löytää. Suhteet ja yhteydet perheeseen ja sukulaisiinkin ovat saattaneet katketa. Yksinäiseksi itsensä kokevat ja muista ihmisistä eristyksissä elävät sairastuvat muita helpommin niin henkisesti kuin ruumiillisesti. Särkynyt sydän on monille kadulla oleville tosiasia – eikä romanttisista syistä. Tutkimusten mukaan asunnottomuus lisää rajusti sairastavuuden ja ennenaikaisen kuoleman riskiä. Ensisuojassa yöpyvillä asunnottomilla miehillä on yli viisinkertainen kuolemanriski muuhun väestöön verrattuna. Asunnottomuutta kokevilla on todettu kohonnut riski kuolla erityisesti infektioihin, ruoansulatuskanavan sairauksiin, syöpäsairauksiin, keuhkosairauksiin, psykiatrisiin sairauksiin sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Lisäksi alle 50-vuotiailla asunnottomilla riski kuolla muihin syihin kuten esimerkiksi myrkytyksiin, tapaturmiin, itsemurhiin ja väkivaltaan on lähes 20-kertainen muuhun samanikäiseen väestöön verrattuna. * Mitä tapahtuu, kun asunnottomuutta kokeva tai kokenut ihminen kuolee? Kaikki lähtee siitä, mistä kuollut henkilö löydetään. Poliisi selvittää vainajan henkilöllisyyden, suorittaa kuolinsyytutkimuksen ja

selvittää, onko sellaisia läheisiä, joiden pitäisi saada tieto henkilön kuolemasta. Jos perhettä tai sukulaisia ole eikä muitakaan läheisiä, jotka ottaisivat hautaamiseen liittyvät järjestelyt ja kulut hoitaakseen, kunta, jossa vainaja on ollut kirjoilla, tilaa ja maksaa hautajaispalvelun. Yleensä ruumis polttohaudataan ellei vainaja ole tällaista erikseen kieltänyt. Pappi toimittaa yhteissiunauksen, onpa henkilö sitten kuulunut kirkkoon tai ei. Kuluneen vuoden aikana olemme joutuneet jättämään hyvästit yli kymmenelle asukkaallemme Sällikodin ja Junailijankujan asumisyksiköissä. Olemme järjestäneet heille muistotilaisuuksia, jossa asumisyksiköiden asukkaat, työntekijät sekä mahdolliset

sukulaiset ja ystävät ovat voineet jättää jäähyväisensä. Joulun aikana moni asunnottomuutta kokeva ja kokenut myös haluaisi muistaa omia edesmenneitä sukulaisiaan, mutta he eivät välttämättä tiedä, minne vanhemmat, isovanhemmat tai muut läheiset on haudattu. Ei ole tietenkään sama, mutta esimerkiksi hautausmaiden kynttilälehdoissa voi käydä kunnioittamassa vainajien muistoa ja sytyttämässä heille kynttilän. Sivuilla 12-15 on juttua pitkäaikaisesta asunnottomuusaktiivistamme Nikosta, joka saateltiin viimeiselle matkalle tänä syksynä. Erja Morottaja *Lähde: THL/tutkija Agnes Stenius-Ayoade

ASUKKI. ASUNNOTTOMIEN ÄÄNENKANNATTAJA VUODESTA 1987. Päätoimittaja: Erja Morottaja. Vastaava päätoimittaja: Sanna Tiivola. Taittaja: Jarkko Lavila. Lehden teossa mukana: Ida Welroos, Juhani, Mika Suojanen, Siiri Winter, Jenni Lindfors-Hussi, Tommi Virtanen, Martti, Tapio Pelttari, Jorma Korhonen, Esa Uusi-Kerttula, Ira Selkälä, Sanna Tiivola, Emilia Vaurama, Tii Judén, Jenni Eronen, Heidi Heino, Ulla Pyyvaara, Heini Puurunen, Vlada Petrovskaja, Jarkka Eronen, Juhani Haapamäki. Kannen kuva: Niko Suomalainen, kuva: Hartti Ahola Keskiaukeaman kuva: Sänky ilman kotia -kampanja. Kampanjan ideointi ja toteutus: 358 /ThreeFiveEight Oy. Kuvat: Benjamin Ilmoni. Tekstit: Vva ry:n Vertais- ja vapaaehtoisten päiväkeskus Vepan kävijät. Kiitos Vallila Interior yhteistyöstä. Takasivun kuva: Max Toivokainen. Julkaisija: Vailla vakinaista asuntoa ry. Toimituksen yhteystiedot: kts. Asukki. Painopaikka: Botnia Print Oy Ab. Painos: 1000 kpl.

K RPPUTOR T 1 2

MEILLÄ ON EDULLISET HINNAT.

TOIMIMME PÄÄOSIN VAPAAEHTOISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN VOIMIN. 3

OSTAESSASI EMMAUKSESTA OLET MUKANA TUKEMASSA VÄHÄOSAISIA KOTIMAASSA JA ULKOMAILLA.

www.emmaushelsinki.fi @emmaushelsinki emmaus.vallila@gmail.com @emmausvallila emmaus.lauttasaari@gmail.com @emmauslauttasaari

VALLILA Mäkelänkatu 54 A p. 045 13 88 673

LAUTTASAARI Heikkiläntie 2 (Heikkilänaukio) p. 045 23 60 001

Avoinna tiistaina 11-19 keskiviikkona 11-17 torstaina 11-17 perjantaina 11-15 lauantaina suljettu su-ma suljettu

Avoinna tiistaina 11-17 keskiviikkona 11-15 torstaina 11-17 perjantaina 11-18 lauantaina 11-15 su-ma suljettu

Taistellaan #yhdessä asunnottomuutta vastaan!

Rahankeräysluvan nro RA/2021/964.

UUTISSÄHKEITÄ

Opas asunnottomien EU-kansalaisten tukemiseksi EU-KANSALAISTEN oikeus liikkua vapaasti maasta toiseen työntekijöinä ja -hakijoina, opiskelijoina ja perheenjäseninä on yksi keskeisistä Euroopan unionin kansalaisilleen takaamista perusoikeuksista. Maasta toiseen muutetaan useimmiten työn takia, ja toisessa jäsenmaassa työskentelevien EU-kansalaisten työllisyysaste on tavallisesti yhtä korkea tai jopa korkeampi kuin maan syntyperäisten asukkaiden työllisyysaste. Osa liikkuvista EU-kansalaisista on kuitenkin jo lähtökohtaisesti heikossa asemassa, ja kohtaa niin työllistymisen kuin työsuhteen aikaisia ongelmia sekä haasteita läpäistä maittain vaihteleva ”hallinnollinen seula”, eli viranomaispalveluihin rekisteröitymiset selvityksineen. Mikäli seulaa ei läpäise, tiedon ja verkostojen puuttuessa ihminen jää pahimmassa tapauksessa yksin yhteiskunnan turvaverkkojen ulottumattomiin. Eri EU- ja ETA-maiden asunnottomuustoimijat ovat jo vuosia raportoineet asunnottomuutta kokevien EU-kansalaisten osuuden kasvaneen palveluiden käyt-

täjien joukossa. Eurooppalaisten asunnottomuustoimijoiden kattojärjestö FEANTSA on julkaissut oppaan hyvistä käytännöistä asunnottomien EU-kansalaisten tukemiseksi. Yksi oppaassa esitellyistä toimintamalleista on Vva ry:n tekemä maahanmuuttajatyö. Oppaasta ilmenee, että heikossa asemassa olevien EU-kansalaisten tarpeisiin on vastattu sekä maittain että paikallisesti varsin moninaisilla palvelumalleilla ja projekteilla. Erilaisia ratkaisuja kuitenkin yhdistävät näkemykset siitä, että keskeistä on jakaa tietoa ihmisten oikeudellisesta asemasta ja tilanteissa, joissa henkilö on joutunut esimerkiksi rikoksen uhriksi varmistaa että tämä saa tarvittavaa oikeudellista apua. Tärkeäksi on tunnistettu myös perustarpeiden (ruoka, vaatteet, peseytymismahdollisuudet) täyttäminen sekä konkreettisten palveluiden, kuten työnhaun tuen ja asunnon tai hätämajoituksen tarjoaminen sekä vertaistuki. Vva ry:n osuudessa on nostettu esille, että Helsingissä hätämajoi-

tusta järjestetään nykyään myös paperittomille ja rekisteröitymättömille EU-kansalaisille. Hätämajoitus on tulos monivuotisesta järjestöjen, siirtolaisaktivistien, kunnallispoliitikkojen ja Helsingin kaupungin yhteisistä ponnisteluista. Hätämajoituksen tulisi kuitenkin olla vain väliaikaisratkaisu kaikkien asunnottomuutta kokevien tilanteeseen. Uudessa, kadulla myytävässä Iso Nume-

ro-lehdessä on luettavissa mainio reportaasi niin EU-kansalaisille kuin muille ryhmille suunnatuista hätämajoituspalveluista ja niiden kehittämisehdotuksista. Teksti: Heini Puurunen Opas on luettavissa tästä linkistä: https://www.feantsa.org/ en/resources/resources-database?search=good+practices

Köyhyys – koti – kalleus SUOMEN köyhyyden vastaisen verkoston EAPNFinin raportissa käydään läpi tuoreimpia suomalaista köyhyyttä koskevia tilastotietoja ja esitetään verkoston näkemyksiä köyhyyden vähentämiseksi. Asumisen kalleus on yksi keskeinen toimeentulovaikeuksien syy. Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa asumismenot ovat keskimäärin kohtuullisia, mutta etenkin vuokralla asuvat ja pienituloiset maksavat asumisestaan suhteessa muita enemmän. Palkkatasoon verrattuna korkeat asumiskustannukset etenkin suurissa kaupungeissa heikentävät työssäkäyvien lapsiperheiden toimeentuloa. Ongelma koskee myös yksinasuvia, sillä asumiskustannukset henkeä kohden ovat heillä selvästi suurempia kuin muilla. Raportti on luettavissa EAPN_Finin sivuilta http://www.eapn.fi/koyhyys/koyhyysvahti/

UUTISSÄHKEITÄ

Opas kuntapäättäjille toimimaan asunnottomuuden poistamiseksi A S U N N OT TO M U U S o n poistettavissa, jos päättäjiltä löytyy poliittista tahtoa. Asunnottomuustoimijoiden vaikuttamisverkosto on laatinut julkaisun kuntapäättäjille. Tarvitaan päätöksiä ja tekoja, jotka vähentävät eriarvoisuutta ja kitkevät yhteiskunnan rakenteissa olevaa epäoikeudenmukaisuutta. Asunnottomuuden poistamisesta on yhteistä hyötyä kaikille kunnan asukkaille. Puhumattakaan inhimillisestä merkityksestä asunnottomuutta kokeville ja asunnottomuuden uhan alla eläville ihmisille. Asunnottomuutta poistamalla luodaan säästöjä kunnan talouteen. Asunnottomuus kuormittaa erikoispalveluita ja asunnottomuuden poistamisen suurimmat säästöt syntyvät asumis-, päihde- ja sairaalapalveluiden käytön kustannuksista. Asunto ensin – mallilla toteutetulla asunnottomuustyöllä saadaan myönteisiä vaikutuksia asunnottomuuden hoitoon ja kustannuksiin. Asunnottomuustyön kustannussäästö on noin 10 000–15 000 €/asunnoton/ vuosi. Panostukset asunnottomuustyöhön näkyvät myös ympäristön viihtyisyydessä ja yleisen turvallisuuden parantumisena. Vaikka asunnottomat ihmiset koetaan

EAPN FIN – Suomen köyhyyden vastainen verkosto myönsi 16.12. Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen Katja Raunion esseelle ”Köyhän perheen lapsi.” Kirjoituksen ladata täältä: https://cdn.longplay.iamweb.co/public-files/ LP106_Koyhan_perheen_ lapsi-v1.pdf Tunnustuksen saajan päätti 5-henkinen raati, johon kuului mm. Vva ry:n Kokematiimin kokemusmentori Tii Judén Verkoston varapuheenjohtajana toimii Kriminaaliasiamies Marjatta Kaurala.

usein turvallisuusriskiksi muulle yhteiskunnalle, asunnottomuus on suurin turvallisuusriski asunnottomalle ihmiselle itselleen. Kunnat työskentelevät yhteistyössä valtion, palveluntuottajien, säätiöiden ja järjestöjen kanssa näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Oppaan toimittivat: Pauliina Liukkonen, Koti kaikille, Sininauhasäätiö Tiina Aitta, Koti kaikille, Sininauhasäätiö Erja Morottaja, Vailla vakinaista asuntoa ry Mia Juselius, Kriminaalihuollion tukisäätiö Anna Taavitsainen, Kriminaalihuollion tukisäätiö Juha Kahila, Verkostokehittäjät, Y-säätiö Jari Karppinen, Suomen Pelastusarmeijan Säätiö sr. Anna-Leena Myllylä, Sininauhasäätiö Sari Rantaniemi, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr. Veera Vilkama, Moniheli ry, Katto-toiminta Kalle Häkkinen, NAL – Nuorisoasuntoliitto ry Julkaisu on luettavissa kokonaisuudessaan: https://asuntoensin.fi/ kutsu-kuntapaattajille-toimintaan

Kolmas pop-up koronarokotteelle HELSINGIN kaupungin liikkuva yksikkö jalkautui vielä joulu alla Vv ary:n päiväkeskus Vepaan antamaan kävijöillemme koronarokotteita. Tämän vuoden aikana rokotepop-upeja järjestettiin kolme kertaa: toukokuussa, elokuussa ja nyt joulukuussa. Rokotettuna saat suojaa vakavalta koronavirustaudilta ja autat suojaamaan myös muita. Suurimmalle osalle rokotetuista ei myöskään tule koronavirustartunnan saatuaan niin vakavia oireita kuin rokottamattomille.

UUTISSÄHKEITÄ

Helsingin tavoite poistaa asunnottomuus vuoteen 2025 mennessä PORMESTARI Juhana Vartiainen julkaisi syyskuun lopulla esityksensä Helsingin uudeksi kaupunkistrategiaksi vuosille 2021– 2025. Seuraavaksi strategian käsittely jatkuu kaupunginhallituksessa. Helsinki sitoutuu vähentämään asunnottomuutta. Kaupungin tavoitteena on asunnottomuuden poistaminen vuoteen 2025 mennessä. Tarvittavat panostukset asunnottomuuden torjuntaan, tuetun asumisen ja muiden olemassa olevien palveluiden lisäksi kaupungin omaa vuokra-asuntokantaa hyödyntäen. Vähennetään huono-osaisuutta ja kehitetään etsivää sosiaalityötä, kuten etsivää lähityötä ja aikuissosiaalityötä. Tuetun asumisen paikkoja ei kuulemma vähennetä, tukimuotoja kehitetään ja kaupungin omaa vuokra-asuntokantaa hyödynnetään. Strategian mukaan valmistellaan myös toimenpidekokonaisuus, joka puuttuu kasvavaan päihteiden käyttöön inhimillisesti ja laaja-alaisesti sekä vähentää päihteiden aiheuttamia haittoja ja huumekuolemia. Tarkoituksena on vahvistaa päihdepalveluja niin, että huumeriippuvuudesta kärsiville on tarjolla riittävästi, helposti ja nopeasti saavutettavia palveluita.

Erityisesti nuorten on saatava apua välittömästi. Samoin päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuutta on tarkoitus helpottaa ja nopeuttaa erityisesti nuorten osalta. Myös nuorten syrjäytymistä ehkäisevää ohjelmaa on luvassa. Vva ry muistuttaa, että parhaimmat tulokset saadaan kaupungin, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä. Näin varmistettaisiin, ettei ihmisiä jäisi palveluiden ulkopuolelle. ”Toisaalta kaupungit ovat aina olleet myös ihmiselämän nurjien puolien näyttämöitä, joissa näkyy elämän hauraus. Kaupungeissa asuu haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Kaupunkeihin kasautuu huono-osaisuutta, monen-laista pahoinvointia ja rikollisuutta. Eriarvoistuminen on globaali megatrendi, joka on toistaiseksi Suomessa pysynyt hyvin hallinnassa. Kaupunkien rooli eriarvoistumiskehityksen ratkaisijoina on kuitenkin korostunut. Ihmisten auttaminen ja köyhyyden ja eriarvoisuuden ongelmien ratkaisu on päättäjien tehtävä. Meidän on varmistettava, ettei kaupunginosien välinen eriarvoistuminen Helsingissä syvene ja työskentelemme aktiivisesti sen puolesta, että erot tasaantuvat. Yhteisen todellisuuden jakaminen kaupungissa on arvo sinänsä.”

HIV-tartuntojen määrä kasvussa HUUMEITA pistämällä käyttävien nuorten keskuudessa on ilmennyt uusia hiv-tartuntoja. Tilanne on huolestuttava, sillä terveysneuvonnan ansiosta tartunnat oli saatu liki nollaan. Hakeutukaa hiv-testeihin matalalla kynnyksellä esimerkiksi huumeita käyttävien terveysneuvontapisteisiin, päihdetyötä tekeviin yksiköihin tai omaan terveyskeskukseen. Terveydenhuollon työn-

tekijöitä kehotetaan tarjoamaan hiv-testiä kaikille huumeiden käyttäjille riippumatta siitä, miksi he terveydenhuoltoon hakeutuvat. Testausta kuuluu tehostaa myös vankiloissa. Huumeita pistämällä käyttävien on ensiarvoisen tärkeää pistää vain omilla puhtailla välineillä. Myös suojaamaton seksi lisää hiv-tartuntojen riskiä – eli käyttäkää kondomia!

YÖKIITÄJÄ on saanut uuden auton allensa. Kiitos yhteistyöstä Ri-Lease Auto Center Oy. Sairaanhoitajat Tumppi ja Vesku partioivat pääkaupunkiseudun öisiä katuja ja tavoittavat ulkona majailevia palvelujen ulkopuolella olevia asunnottomia. Ihmiset voivat ilmoittaa Yökiitäjälle, jos epäilevät jonkun yöpyvän ulkona ilman suojaa. Vesku ja Tumppi käyvät tarkistamassa henkilön tilanteen ja tarjoavat apua. Ilmoitukset työvuorojen aikana puhelimitse, muina aikoina tekstiviestillä tai sähköpostilla: puh. 050 528 2013, yokiitaja@vvary.fi

UUTISSÄHKEITÄ

Helsingin kaupunki uudisti vuokra-asuntohakemustaan Helsingin kaupunki on 2021–2025 strategiassaan sitoutunut vähentämään asunnottomuutta, ja tavoitteena on asunnottomuuden poistaminen vuoteen 2025 mennessä. Jotta tämä onnistuisi, kaupunki on päättänyt lisätä sen omaa Ara-vuokra-asuntokantaa laajasti lähivuosina. – Kaupunkistrategia 2021

elsingin kaupunki omistaa noin 60 000 vuokra-asuntoa. Niistä noin 50 000 ovat valtion korkotuettuja Araasuntoja, joita Heka Oy hallinnoi. Valintaperusteet korkotuettuihin asuntoihin ovat asunnon tarve, varallisuus ja tulot. Asunnottomat, asunnottomuusuhan alla olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijat ovat etusijalla, kun valitaan asukkaita Ara-vuokraasuntoihin. (Asukasvalinta ARAvuokra- ja osaomistusasuntoihin 2021; Saarholma 2021.) Kaikki asukasvalinnat Aravuokra-asuntoihin tehdään asunnontarpeen ja hakukriteereiden perusteella, asuntoja ei välitetä jonotusperiaatteella. Tämän takia mahdollisuus saada asunto on erittäin pieni, jollet ole erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa. Kiireellisyysluokat löytyvät viereisestä taulukosta. (Valintakriteerit 2021.) Ara-vuokra-asuntojen vuokrat ovat yleensä alhaisempia kuin vapaalla markkinoilla olevien asuntojen vuokrat, omakustannusperiaatteen takia. Heka Oy:n asuntojen keskineliövuokra on 12 €/kk vuonna 2021. (Ara-vuokraasunnot 2021) Helsingin kaupunki on uudistanut vuokra-asunnon haun asuntohakemusta tänä syksynä. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki hakemukset, jotka on tehty ennen 20.10.2021 vanhenivat 18.11.2021. Jatkossa asuntohakemus tehdään aina vahvasti tunnistautuneena, myös kanssahakijan osalta. Jos hakijalla ei pysty tunnistautumaan pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella, hän voi käydä tunnistautumassa vuokraasunnon haun neuvonnassa osoitteessa Työpajankatu 8, Helsinki.

(Uusi Ara-vuokra-asuntohakemus ja keskinäisen asunnonvaihdon hakemus on avattu 2021.) Helsingin kaupungin asukasja yrityspalvelupäällikkö Mirka Saarholman (2021) mukaan vuokra-asunnon hakemus ei juuri muutu uudistuksen myötä. Uudessa hakemuksessa on helpompaa tuoda selkeämmin esiin asunnontarpeen syyt ja hakemukseen voi myös liittää mukaan tiedostoja. Helsingin kaupunki on myös käyttänyt apunaan palvelumuotoilua, jotta varmistaisivat että asunnonhakijan näkökulma tulee esille. Saarholman mukaan elokuun lopussa aktiivisia asuntohakemuksia oli 21 050 kappaletta, joista 54 % olivat erittäin kiireellisiä, 30 % kiireellisiä ja 16 % asunnon tarpeessa olevia. Helsingin kaupungin tilastojen mukaan 2561 asuntoon on tehty asukasvalintoja tänä vuonna, 30.09.2021 mennessä. Asukasvalinnoista 67 % olivat erittäin kiireellisiä, 26 % kiireellisiä ja 6 % asunnon tarpeessa olevia. (Asukasvalinnat Ara-vuokra-asuntoihin 2021; Saarholma 2021.) Koska Helsingin kaupungin välittämät Ara-vuokra-asunnot ovat näin kysyttyjä, asuntoja ei riitä kaikille hakijoille. Tämän takia ei kannata laittaa liian tiukkoja kriteereitä asuntohakemukseen, esimerkiksi alueellisia toiveita. Asuntoja vapautuu eniten Jakomäessä, Maunulassa, Länsi-Herttoniemessä ja Kontulassa. Vähiten asuntoja taas vapautuu Lauttasaaressa, Taka-Töölössä, Heikinlaaksossa ja Hakuninmaalla. Tämä kannattaa ottaa huomioon, kun valitsee aluetoiveita hakemukseen. (Ara-vuokra-asunnot 2021.) Ara-vuokra-asuntoihin vali-

taan eniten asukkaita kiireellisimmästä kiireellisyysluokasta. Asukkaita valitessa vuokranantajalla on kuitenkin mahdollisuus ottaa huomioon vuokratalon monipuolisen asukasrakenteen sekä asuinalueen sosiaalisen tasapainon säilyttäminen. Tämä tarkoittaa Saarholman mukaan sitä, että vuokratalossa ja asuinalueella asuu kaikenlaisia ihmisiä. Käytännössä asukasvalinnassa kiinnitettään huomiota esimerkiksi ikään, perhetyyppiin ja elämäntilanteeseen sekä asuinalueeseen, mistä asunto vapautuu. (Saarholma 2021; Valintakriteerit 2021.) Teksti: Ida Welroos, sosionomiopiskelija, Laurea AMK

Kiireellisyysluokat Erittäin kiireellinen: • Asunnottomat tai sukulaisten/tuttavien luona asuvat • Työpaikka pääkaupunkiseudulla, muttei asuntoa • Määräaikainen tai irtisanottu vuokrasopimus • Vanhempien luona asuvat täysi-ikäiset hakijat • Alivuokralaisina asuvat

Kiireellinen: • Liian pieni asunto (asukkaita enemmän kuin 1 hlö/asuinhuone) • Ylisuuret asumiskustannukset (kotitaloudelta kuluu yli 40 % bruttotuloista asumiseen, määritelmä EU:n tulo- ja elinolotilastosta)

Asunnon tarpeessa: • Halu muuttaa asunnon varustetason, sijainnin tms. vuoksi Lähde: Helsingin kaupunki 2021

Terveisiä Kalkkersin alkukaudelta T

änä syksynä Kalkkers päästiin avaamaan vasta marraskuun ensimmäisenä päivänä. Kausi lähti rytinällä käyntiin. Marraskuun aikana eri kävijäitä oli jo yli sata. Täynnä olemme olleet useampana yönä. Helsingin hätämajoituspaikkojen määrä on lähes kaksinkertaistunut verrattuna aikaan ennen koronaa ja niihin pääsee sisälle jo klo 17. Helsinkiläiset tuntuvat nyt löytäneen hyvin hätämajoituksiin, kun kaupungilla ei tarvitse iltamyöhään pyöriä ja odotella yöpaikkojen avautumista. Kaduille ja päiväkeskuksiin myös jalkautuu enemmän toimijoita (muun muassa Protuki-piste, Katuklinikka, kaupungin aikuissosiaalityöntekijät, nuorisotyö sekä maahan muuttaneiden palveluja). Näkyvä muutos aiempiin kausiin on ollut, ettei Kalkkersiin ole tullut niin sanottua vakiokävijäporukkaa. Kävijät vaihtelevat täysin yöstä riippuen. Tähän poikkeuksena ovat ne yöt, jolloin Nuoli - nuorten kohtaamis- ja tukipiste on ollut suljettuna. Nuolen nuoret ovat silloin hakeutu-

neet mieluummin Kalkkersiin kuin menneet hätämajoituksiin.

Muuntohuumeet näkyvät kadulla Alkukausi on muutenkin ollut hieman aikaisempia vuosia levottomampi. Jouduimme sulkemaan Kalkkersin marraskuun lopulla neljäksi yöksi levottomuuksien ja sääntörikkomusten

vuoksi sekä yleisen turvallisuuden palauttamiseksi. Ihmiset ovat psyykkisesti ja fyysisesti aikaisempaa huonommassa kunnossa. Kävijöiden kertoman mukaan kadulla liikkuu tällä hetkellä paljon muuntohuumeita (MDPHP, HDPVP, APHP ja uusia tulee kokoajan), jotka aiheuttavat agressiivisuutta, harhasuutta ja muistin menetystä. Ne ovat myös

erittäin koukuttavia, ja niitä on helposti saatavilla netistä tilattuna. Kalliin hintansa vuoksi ne aiheuttavat helposti velkaantumista ja velkaantumisen jälkiseuraamuksia. Kun Kalkkers avattiin neljän sulkuyön jälkeen, sääntöjä käytiin sisääntullessa läpi kaikkien kävijöiden kanssa ja yleinen turvallisuus on saatu palautettua. Teksti: Emilia Vaurama

Kalkkersin ohjaajat Emppu ja Mari.

Helsingissä hätämajoitusta tarjotaan: – Hietaniemenkadun palvelukeskus, Hietaniemenkatu 5. Palvelee Helsingissä kirjoilla olevia asunnottomia klo 17–08. – Alppikulma, Alppikatu 2. Hakeudutaan Hietaniemen palvelukeskuksen kautta. – NUOLI, Mäkelänkatu 50. Alle 29-vuotiaille kotipaikkakunnasta ja päihtymyksestä riippumatta. – Hdl:n hätämajoitus, Inarintie 8. 100 paikkaa liikkuvalle väestölle, 30 paperittomille ja 20 helsinkiläisille päihteettömälle.

Vantaalla hätämajoitusta tarjotaan Koisonrannan palvelukeskuksessa 20 paikkaa (15 miehille 5 naisille) (korona-aikana käytössä 10 ylipaikkaa) Espoossa hätämajoitusta tarjoaa Olarinluoman vastaanottokoti. Siellä maksimihenkilömäärä on 26 henkilöä.

”Näin aukeaa portti viimeinen valoon ja lauluun lintujen Ei kauniimmin täältä lähteä vois kuin hiljaa nukkua pois” – Poislähteneiden muistoa kunnioittaen Sällikodin henkilökunta ja asukkaat

Ideanikkari NIKO SUOMALAINEN – IN WARM MEMORIAM Näin Nikon viimeistä kertaa Kauppatorilla viime kesänä. Tori oli Nikolle mieluinen paikka, ja Niko myös teki torilla töitä. Tutustuin Nikoon melko pian sen jälkeen, kun olin aloittanut Vva:lla. Niko oli monessa mukana tai oikeastaan en muista asiaa, jossa Niko ei olisi ollut mukana. Niko oli aina valmis kaikkeen kun kysyttiin mukaan.

iko testasi Asunnottoman kärryä Helsingin talvessa juuri ennen, kun Sällikoti perustettiin vuonna 2007. Hän pääsi muuttamaan Sällikotiin ensimmäisten asukkaiden joukossa ja oli siellä nuorin pitkään asunnottomana ollut asukas. Niko osallistui aina Vva ry:lla eri toimintoihin oli kyseessä sitten Vuosikertomusten teko tai tapahtumien järjestely. Niko vietti paljon aikaa myös Vartiosaaressa ja savusti usein vieraille kalat. Eräs ranskalainen toimittaja kehui saaneensa parasta kalaa Suomessa juuri Vartiosaaressa ja Nikon savustamana. Erityisen hauska muisto liittyy

Nikon matkaan Viron puolelle. Niko oli hävinnyt Viroon eikä häntä kuulunut takaisin kotiin. Jossain vaiheessa suurlähetystöstä soitettiin, että Niko liikkui Tallinnassa eikä päässyt kotiin. Reijo (joka toimii nykyään Vva ry:n hallituksen puheenjohtajana) sekä vertaisena ja vapaaehtoisena vaikuttanut Pekko lähtivät tiedustelumatkalle

Viroon ja suurlähetystöön, ja he pyysivät, että Niko ottaisi yhteyttä, kun siellä taas käy. Matkalippu piti käydä fyysisesti maksamassa Viking Linen satamakonttorissa, jotta Niko pääsee kotiin. Niko osallistui ideanikkarina ja käytännön toteuttajana Valtion ja Helsingin konseptikilpailu-

ryhmään, jossa suunniteltiin Asunto ensin -asumisyksikkö ”KOTI 2011” yhteistyössä Y-säätiön kanssa. Kilpailussa tultiin hyväksi kakkoseksi, mutta ei voittajakaan saanut yksikköään lopulta toteuttaa. Niko antoi kymmeniä haastatteluja, istui meidän kanssamme tekemässä illat pitkät vuosikertomuksia, ja muita raportteja sekä osallistui kymmenien tapahtumien järjestämiseen. Taitojenvaihtoverstas oli perustettu 1990-luvun alkupuolella Kritsin tiloihin, jossa olimme aiemmin vuokralla. Kun verstas siirrettiin Sällikotiin ja sieltä ei saatu voimavirtaa koneisiin, ideoi entinen asukas Risto verstaan siirron Vartiosaareen. Kun tulin sinä

kesänä lomalta, olin tikahtua nauruun, kun näin kuvat millä tavalla verstaan rakennustarvikkeet oli siirretty saareen. Ison kurkiparrun siirto oli ehkä luovinta mitä olen nähnyt. Koska parru ei mahtunut mihinkään kuljetukseen keksivät Pekko ja Niko sahata parrun mentävän reiän bussiin ja kuljettaa parrun rantaan bussissa. Tapahtuma päätyi sen vuoden Vuosikertomuksen kanteen. Silloin ja vieläkin mietin, että parasta jälkeä tulee silloin kun ihmisille antaa oman vapauden toimia annetuissa raameissa parhaaksi katsomallaan tavalla. Teksti: Sanna Tiivola

ät Nikon Sällikodin asukkaat jättiv nsä. oven taakse tervehdykse

12 maamassa niitä peräkärryyn ja kuskaamassa ne Viikistä Puotilan betonilaiturille. Kauniina kevätpäivinä homma hoitui ja meno oli miehillä niin kuin oltaisiin oltu kauempanakin pohjoisen metsissä. Kantojen päissä oli termarikahvit ja kunnon eväät.

uten liian usein, myös tämänkin tekstin kohdalla voi todeta, että se olisi pitänyt kirjoittaa jo paljon aiemmin ja sanoa näitä asioita silloin, kun vaikenemisen sijasta olisi ollut aika puhua, ja asianomainen ihminen itse olisi ollut ne lukemassa ja kuulemassa. Sain tutustua Nikoon vuonna 2007 Vartiosaaressa. Siellä haastateltiin asunnottomuustaustan omanneita ihmisiä, joiden tilanteessa moni asia oli muuttunut selkeästi parempaan suuntaan, vaikka asunnottomuus oli vielä heidän arkeaan riskeineen ja ongelmineen. Vartiosaaressa oli tuolloin pääosin miehistä koostuva ryhmä. Muistan hyvin erään nuoren miehen nimeltään Niko Suomalainen, joka vaikutti tyytyväiseltä tuossa yhteisöllisessä ympäristössä. Tuosta hetkestä alkoi tuttavuutemme, joka vähitellen syveni. Niko toi aina tavatessamme keskusteluiden sekä oman persoonansa ja ihmisyytensä kautta syvästi puhuttelevaa näkökulmaa elämästä.

”Käy miten käykin…”

Hymyä läpi kyynelten Nikossa oli paljon asioita pohdiskeleva ja tutkiva puoli, mutta hän oli myös vilpittömän suora. Sitä voisi kutsua hyvällä tavalla jopa lapsenomaisuudeksi. Kuten meillä kaikilla, niin myös Nikolla oli asioita, joista hän puhui harvoin, jos ollenkaan. He, joka Nikon kanssa pääsivät kunnon keskusteluihin, saivat huomata, että hänellä oli laaja yleistieto ja hän oli lähes tyrmäävästi ajan tasalla. Niko oli ja eli monien itselleen tärkeiden ja merkityksellisten asioiden äärellä. Aina hän ei olosuhteiden ja ympäristötekijöiden vuoksi voinut elää todeksi haaveitaan, mutta hän toteutti niitä ajatuksissaan. Se oli Nikossa yksi niistä piirteistä, joilla hän varmasti myös ylitti monet kivut ja häneen kohdistuneet vääryydet. Hymyjä läpi kyynelten ja osaltaan myös vaikenemista, johon hän oli jo tottunut. Tuon luonteenpiirteensä ansiosta Niko hyväksyi asioita, muttei luovuttanut – ei edes silloin, kun teki kipeää, tai kun jäi ilman nähdyksi ja kuulluksi tulemista, tai kun mieleen nousivat muistot, joita ei voinut jakaa. Tai kun me muut emme

tietämättömyytemme vuoksi aina kyenneet ymmärtämään.

Ei itsestäänselvää Nikosta on jäänyt valtava määrä kauniita ja hienoja muistoja. Niko arvosti elämässä monia asioita, yhtenä monista esimerkiksi sitä, että on ruokaa. Niinä hetkinä hän ei koskaan hääräillyt muita asioita vaan nautti ja kunnioitti sitä, mitä kunakin päivänä oli mahdollisuus saada. Niko ei pitänyt asioita itsestäänselvyyksinä eikä Nikon elämässä itsestäänselvyyksiä liiemmin ollut läsnä. Niko sai osakseen oikeudenmukaisuutta, mutta hän koki paljon myös epäoikeudenmukaisuutta. Tekisin väärin Nikoa kohtaan, jos tämän jättäisin mainitsematta: Niko maksoi omalla elämällään jotakin, jotta me ymmärtäisimme paremmin monia asioita. Uskoakseni he, jotka Nikon tunsivat tavalla tai toisella tämän kyllä tietävätkin.

Rakkaus luontoon

Luonto, ja erityisesti linnut, saivat huomionsa Nikolta niin Kauppatorilla kuin Vartiosaaressa. Niko liikkui mielellään metsässä marjastamassa ja sienestämässä, jos vain sai siihen tilaisuuden ja elämäntilanne antoi mahdollisuuden. Vartiosaari oli Nikolle tärkeä paikka ja siellä ollessaan juuri nuo luontoon liittyvät asiat saivat tilaa toteutuakseen. Nikon olisi suonut käyvän enemmän Vartiosaaressa vielä viimeisten parin vuoden aikana, mutta käynnit harvenivat syystä tai toisesta. Tämänkin kirjoitan siksi tähän muisteluun, koska pohdin, mitä meiltä mahdollisesti on saattanut jäädä huomaamatta, ja minkä näkeminen ja kuuleminen olisi ollut tärkeää. Yhtenä erityisenä muistona on myös jäänyt mieleeni polttopuiden ajoreissu reilun kymmenen vuoden takaa. Niko ja muutama muu Sällikodin mies olivat muutaman päivän sahaamassa puita, kuor-

Koin monesti, että Nikon sisällä oli pieni poika, jolla oli paljon haaveita. Hän eli osan niistä vahvasti todeksi ja osa niistä varmasti jäi haaveiksi. Aikuisessa miehessä itsessään oli kuitenkin paljon tilaa ja rohkeutta lapsenomaisuuteen. Nikolla oli avoin tapa tarkastella asioita. Hän saattoi todeta: ”Ku ihmiset ei vaa tiedä kaikkea.” Tällä Niko ehkä tarkoitti oman elämänsä vaiheita, joista kaikista emme todellakaan tienneet. Niko toi tähän elämään varmasti monelle sen viestin, jota saamme itsekukin sulatella sydämissämme oman aikamme. Osalle tuo viesti on ehkä jo monelta osin auennut, osalle meistä tuo viesti aukeaa myöhemmin. Nikolla oli arvomaailma ja ihmiskäsitys, johon hän uskoi pohjimmiltaan ja sen äärellä hän eli. Tähän liittyen yksi Nikon ajatus oli: ”Käy miten käykin niin hyvin käy”. Nikolla oli huumorintajua ja tilannetajua. Hän ei koskaan asettanut ketään pilkan kohteeksi. Tässä Nikon lempeä perusluonteen laatu näyttäytyi vahvana silloinkin, kun hänen elämässään olivat ne päivät läsnä. Nikon vahvuudet ihmisenä näkyivät yhteisöllisissä hetkissä. Saunominen oli hänelle tärkeää, ja keskustelut lauteilla. Aina uudestaan ja uudestaan Niko hämmästytti muut lauteilla olijat valtavalla tietomäärällään, mikä hänellä oli yhteiskunnallisista asioista. Ja tietokilpailut - niissä Niko päihitti meistä monet, jotka oletimme muka tietävämme jotakin. Jokaisella Nikon tunteneella on omat muistonsa asioista. Tässä on vain osa yhden ihmisen muistoista Niko Suomalaisesta. Kiitos kaikesta Niko. Annoit paljon ajateltavaa, ja kaikkea muuta ihmisyytesi kautta näiden vuosien aikana. Sinua lämmöllä muistaen, Juhani Haapamäki

Aina valmiina auttamaan

iin kauan kuin muistan, Niko on ollut Vva ry:n aktiivinen vapaaehtoinen. Hän oli kaikissa tapahtumissa mukana ja ilmoittautui välittömästi erilaisiin tehtäviin ja rooleihin. Muistan, kuinka hän saattoi tulla Asunnottomien yön tapahtumiin tuntejakin aiemmin ja kyseli heti, miten voisi olla avuksi. Niko ei arastellut mitään töitä ja tarttui innolla kaikkiin tehtäviin. Hänen kanssaan oli aina todella helppoa tehdä hommia. Pystyi luottamaan siihen, että Niko kyllä hoitaa. Vlada Petrovskaja

ASUNTO ENSIN!

Hyvä, paha asumisyksikkö Asunto- ensin saa paljon kiitosta, mutta myös paljon kritiikkiä varsinkin asumisyksiköiden osalta. Jotkut asukkaat kokevat paikan hyvänä ja itselleen sopivana, toiset taas pitävät niitä ”maanpäällisenä helvettinä” muun muassa rauhattomuuden ja stigmaisuuden vuoksi. Asumisyksiköstä pystyy pääsemään eteenpäin omaehtoisempaan asumiseen, trust me! Olen itsekin sellaisessa asunut.

n tiedä puhutaanko ja sanoitetaanko asukkaille asioita liian epäselvästi, mutta totuushan on, että asumisentaitojen ja -hallinnan kasvaessa asukkaalle yritetään löytää jokin muu ratkaisu kuin asumisyksikkö. Tosin on myös hyvä muistaa, ettei kaikilla ole aikeissakaan muuttaa muunlaiseen asumiseen, ja silloin pitäisikin antaa asukkaan kiinnittyä yksikköön. Joissain tapauksissa asukas tietää itse hyvin tarkkaan, ettei oma elämän tyyli, musiikin huudattaminen ja yöllinen ravaaminen rapun ja asunnon väliä tulisi kysymykseen muussa asumisen muodossa. Haluankin korostaa, että myös näitä yksiköitä tarvitaan. Tarvitaan kuitenkin myös hajasijoitettua asumista sekä tuen viemistä kotiin.

”Ei mun naapurustoon”

Arvokysymys

Kaupunki kuuluu jokaiselle asukkaalleen, myös heille, joiden asuminen ei ole muulla tapaa onnistunut. Asumisyksiköt tulisi sijoittaa niin, etteivät ne ole kohtuuttomien liikenneyhteyksien päässä. Yksiköitä kuitenkin kritisoidaan eivätkä niin sanotut tavalliset ihmiset niitä haluta omiin naapurustoihinsa. Sinänsä mielenkiintoista, että kritisoinnin aiheina ovat samat syyt, mitä yksiköissä asuvatkin kokevat. Olen miettinyt, johtuuko ihmisten asenteellisuus yksinkertaisesti pelon ja epätietoisuuden tunteesta? Tämä on täysin ymmärrettävää. Eletäänhän niin sanotusti täysin erilaisia todellisuuksia.

Kysymys on myös poliittinen eli millaisia arvoja poliittisilla päätöksillä halutaan ajaa eteenpäin. Jokainen suljettu asumisyksikkö on sen asukkaille uusi kokemus asunnottomuuden uhasta ja jopa asunnottomuudesta. Jokaisella ihmisellä tulee olla paikka, jossa voi asua, vaikka ei olisi asumisen taitoja. Jokaiselle pitää myös tarjota konkreettinen toivo ja näkemys, miten päästä asumisessaan eteenpäin - pois tuetusta asumisesta, mikäli hän sitä elämässään haluaa. Aloitukseeni palattakoon: Hyvä vai paha asumisyksikkö? Ehkä se on vähän molempia, katsojasta ja näkökulmasta riippuen. Teksti: Tii Judén, Vva ry:n Kokema-tiimin kokemusmentori

PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUS väheni Suomessa yli 40 prosentilla vuosina 2008-2019. Viime vuonna hyvä kehitys pysähtyi ja pitkäaikaisasunnottomien määrä nousi kymmenen vuoden jälkeen kasvuun. Vuoden 2020 lopulla heitä oli 1 054 henkilöä, 93 enemmän kuin aiempana vuonna. Pitkäaikaisasunnottomalla on asumista olennaisesti vaikeuttava sosiaalinen tai terveydellinen ongelma, kuten velka-, päihde- tai mielenterveysongelma, ja jonka asunnottomuus on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä tavanomaisten asumisratkaisujen toimimattomuuden ja sopivien tukipalvelujen puuttumisen vuoksi. Asunnottomuus on pitkäaikaista, kun se on kestänyt vähintään yhden vuoden tai henkilö on ollut toistuvasti asunnottomana viimeisen kolmen vuoden aikana. Pitkäaikaisasunnottomuudessa korostuu avun ja hoidon tarve. Asumisen onnistumiseksi tarvitaan vahvaa ammatillista tukea. Valtakunnallisten pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmien myötä (PAAVO 1 ja 2) VUONNA 2008 asunto ensin -periaate otettiin johtavaksi periaatteeksi asunnottomuuden vähentämisessä ja valtion tuella kuntiin perustettiin uusia asumisyksiköitä. Mallin mukaan ihmiselle tarjotaan ensin asunto – koti omilla avaimilla ja vuokrasopimuksella. Vasta sen jälkeen voi alkaa asunnottomuuden tuottamien ongelmien hoitaminen ja kuntoutuminen. Asunto ensin -mallia voidaan soveltaa joko hajasijoitetuissa asunnoissa tai asumisyksikössä. Asunnon saaminen ei ole sidoksissa elämänmuutokseen tai palveluiden vastaanottamiseen.

Junailijankujan asumispalveluyksikössä

VIIMEINEN SAMMUTTAA VALOT Viime vuoden maaliskuussa Vva ry:llä luettiin sanomalehdestä, että Helsingin kaupunki on myynyt Junailijankuja 3:n kiinteistön yksityiselle omistajalle. Tuossa kiinteistössä on toiminut pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettu asumispalveluyksikkö,jonka toimintaa on rahoittanut Helsingin kaupunki asumispalvelun ostajana. Vailla vakinaista asuntoa ry on vastannut yksikön toiminnasta vuodesta 2015 alkaen. Yksikköön hakeuduttiin Helsingin kaupungin asumisen tuen kautta.

va ry:n hallinnoimassa Junailijankujan asumisyksikössä asui 65 ihmistä. Heitä on asutettu viime kevään, kesän ja syksyn aikana muihin asumisyksiköihin ja osalle haettu muunlaisia asumisratkaisuja. Joulukuun loppuun mennessä talon piti tyhjentyä. Vaikka asukkaille on järjestetty uudet asumispaikat, ei muutos ole ollut helppo. Asunto ensin -mallilla toimivissa asumisyksiköissä jokaiselle asukkaalle laaditaan yhteistyössä yksilöllinen palvelusuunnitelma. Yksikön työntekijät tukevat asukkaita asumisvalmiuksien kasvattamisessa sekä hyvinvoinnin ja

terveyden edistämisessä kunkin asukkaan lähtökohdista käsin.

”Töissä ihmisten kotona” Vuosien varrella Juniksella on luotu luottamuksellisia suhteita ja monen elämäntilannetta on saatu edistettyä. Osa asukkaista on elänyt hyvinkin itsenäisesti ja siirtynyt asumisyksiköstä ennen pitkään tavalliseen vuokra-asuntoon. Junailijankujan asumisyksikössä asuville tuo koti osaavine henkilökuntineen on merkinnyt turvaa ja jonkinlaista kiinnekohtaa elämässä. ”Pitää muistaa, että olemme töissä ihmisten kotona. Me emme ole vartijoita,

vaan täällä heitä varten. Asenteen on olla kunnioittava.” – Janita Kannonkari sanoi Tehy-lehden haastattelussa syyskuussa 2020. Kannonkari toimi Vva ry:n Junailijankujan asumispalveluyksikön esihenkilönä 2015–2021

sunnottomuuden jatkuessa terveyssekä muut ongelmat pahenevat ja muuttuvat pysyväksi tilaksi, jolloin paluu tavalliseen arkeen käy yhä haasteellisemmaksi. Myös korona-aika lisää kadulla olevien määrää, ja he ovat tulossa jonoihin mukaan.

Tukea tarvitaan

Pakko sopeutua

Suomessa on toteutettu vuodesta 2008 lähtien menestyksekkäästi asunto ensin -periaatetta. Sen konkreettista toteuttamista pitää vaatia myös jatkossa, jotta asunnottomien tukiasumispalvelut eivät ruuhkaannu ja asunnottomuus saadaan poistettua Helsingin kaupungin strategian mukaisesti vuoteen 2025 mennessä. Kokemuksesta voidaan jo sanoa, että pienemmät asumispalveluyksiköt sekä hajasijoitetut tukiasunnot ovat tietysti ihmisten ja inhimillisyyden kannalta parempia kuin isot yksiköt. Tuettuun asumiseen on jo nyt 2–5 vuoden jono. Pitkäaikaisasunnottomalle se merkitsee asunnon odottamista kadulla, hätämajoituksissa tai tuttavien nurkissa. Katua-

Junailijankujan asukkaista muutama on muuttanut itsenäiseen asumiseen. Kolme ei ole halunnut ottaa vastaan uutta asuntoa. Kymmenkunta viihtyy hyvin uudessa asumisyksikköasunnossaan ja pitää muutosta ihan hyvänäkin mahdollisuutena uuden aloittamiselle. Monelle entiselle junislaiselle muuttaminen on ollut vastentahtoista, mutta tilanteeseen on ollut pakko sopeutua. Vva ry kiittää kaikkia Junailijankujan asukkaita vaiherikkaista vuosista. Kiitokset myös ihanille, osaaville ja huippuammattimaisille työntekijöillemme. Paljon on yhdessä koettu. Viimeinen sammuttaa valot.

Juniksen keittiössä

Lihapullia ja spagettia #yhdessä kokaten ja ruokaillen

unailijankujan asumispalveluyksikön toimintapäättyi vuoden lopulla. Haikeissa tunnelmissa muistellaan vielä viime kesän huippuhetkiä, joita koettiin yhteiskokkailun ja -ruokailun merkeissä työvalmentaja Kimmo Leskelän vetämänä. ”Ei mulla oo mitään tarkempia reseptejä näihin. Tärkeämpää on, että löytyy yhteiset sävelet kokkaamiseen ja ruokailuun osallistujien kanssa.”

Lihapullataikina: 3-4 kg sikanautalauhelihaa, mitä enemmän sen parempi 1,5 kg sipulia kuullotettuna pannulla - eikä unohdeta pannulta pekonia, pari pakettia ainakin Pari sipulikeittopussia 3-4 keitettyä kananmunaa 3-4 kourallista korppujauhoja Pari suolakurkkua pikkusilppuna – pulleroisista tulee näin kosteampia Sen kun pyörittelee taikinasta pulleroita pellille ja heittää ne uuniin hetkeksi. Minuuteista en tiiä – noin tupakkatauon tai sikarin verran, tai kahvikupin.

Spagetti: Keitä semmoiset 5 kg spagettia paketissa olevan ohjeen mukaan Heitä keitetyt spagetit kauheen isoon vuokaan lihapulleroiden kanssa Sit sekaan 4 pakettia tomaattimurskaa ja puoli pulloa ketsuppia Maun mukaan suolaa ja pippuria Sekoita, ja viel hetkeksi uuniin Tarjoillaan tuoreen patongin kanssa ja ruokajuomaksi sekamehua, nautitaan yhdessä. Ruoan päälle ruokasavut ja päikkärit päälle. Ohje ja kuvat: Kimmo Leskelä

Juniksen lihapullamestareina Rami ja Kimmo.

Valtioneuvoston selonteko

ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET VUOSIKSI 2021–2028

mpäristöministeriö käynnisti vuonna 2020 kolmivuotisen asunnottomuusohjelman suurimpien kaupunkiseutujen, palvelutuottajien ja järjestöjen kanssa. Ohjelman tavoitteena on lisätä kohtuuhintaisten ja valtion tukemien asuntojen tarjontaa asunnottomille, vahvistaa asunnottomuustyötä kuntien peruspalveluissa, parantaa asumisneuvonnan saatavuutta ja vakiinnuttaa asunnottomuuden parissa toimivien tahojen yhteistyö erityisesti kunta- ja aluetasolla. Lisäksi ohjelman yhteydessä parannetaan asunnottomuuden tilastointia. Asuntopoliittista kehittämisohjelmaa valmisteli ympäristöministeriön asettama työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi ympäristöministeriön entinen kansliapäällikkö Hannele Pokka. Ryhmässä olivat mukana asuntopolitiikasta vastaavat ministeriöt ja virastot. Työtä tuki valtioneuvoston asettama parlamentaarinen seurantaryhmä, jonka puheenjohtajana toimi ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Ryhmä luovutti työnsä ministeri Mikkoselle 18.12.2020. Hallituksen käsiteltyä työryhmän raportin, ohjelma annetaan eduskunnalle asuntopoliittisena selontekona. Eduskunta käsittelee selonteon kevätistuntokaudella 2022. Nostimme tähän selonteosta asunnottomuuden ratkaisun kannalta merkittävimmät huomiot.

Jokaisella on oikeus hyvään ja kohtuuhintaiseen asumiseen Asuntopolitiikalla edistetään kaikkien mahdollisuutta hyvään asumiseen sekä asukkaiden vaikutusmah-

dollisuuksia asuinympäristöönsä. Julkisen vallan tehtävä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja asumisen omatoimista järjestämistä. Asuntopolitiikalla edistetään eriarvoisuuden vähentämistä ja yhdenvertaisuuden lisäämistä asumisessa. Asunto ensin -periaatetta soveltamalla ja erilaisilla tukitoimilla, kuten asumisneuvonnalla, edistetään asunnottomuuden poistamista ja ehkäistään asunnottomuuden syntyminen. Asuntopolitiikka ei kannusta kotitalouksia ylivelkaantumiseen. • Asunnottomuus poistetaan vuoteen 2027 mennessä. Asumisneuvonta lakisääteistetään, sen saatavuutta parannetaan ja se ulotetaan kaikkiin asumismuotoihin. Kunnissa ja hyvinvointialueilla toteutettavien sote-palvelujen roolia asunnottomuustyössä vahvistetaan. • Asunnottomuuden poistamisessa ja ehkäisemisessä toteutetaan asunto ensin -periaatetta ja panostetaan asumisneuvontaan sekä asumista ja asukkaan hyvinvointia tukevien palvelujen saatavuuteen. Asumisneuvonnan lakisääteistämisen erilaisia vaihtoehtoja tarkasteltiin ympäristöministeriön keväällä 2020 asettamassa asumisneuvonnan lakisääteistämistä valmistelevassa työryhmässä, jonka mietintö oli lausuntokierroksella loppukeväästä 2021. Asunnottomuuden poistamistavoite on huomioitu myös uusissa MAL-sopimuksissa. • Kasvukeskuksissa kasvavaan asuntotar peeseen vastaaminen edellyttää riittävää ja oikein sijoittunutta tonttitarjon-

taa. Monilla alueilla riittävänä määränä voidaan pitää viiden vuoden tarvetta vastaavaa kaavavarantoa. Tontinluovutusmenettelyillä tulee edistää asuntomarkkinoiden toimivuutta ja kilpailua. Valtion tukemassa tuotannossa tavoitteena on, että kunnat luovuttavat kohtuuhintaiseen ARA-tuotantoon tarkoitetut tontit suoraan ARA-toimijoille. • Valtion tukemalla asuntotuotannolla on tärkeä rooli markkinaehtoisen asuntotarjonnan täydentäjänä ja segregaation ehkäisyn työkaluna sekä suhdannetilanteen tasaajana. Valtion tukemaa ARA-tuotantoa lisätään suhdannetilanne huomioiden vuoden 2020 tasosta. Tuotannossa painotetaan pitkän korkotuen asuntoja. Erityisesti matalasuhdanteessa valtion tukemaa ARA-tuotantoa lisätään rakennusalan ja asuntotuotannon vakauden ylläpitämiseksi. Valtion tukema asuntotuotanto kohdistetaan jatkossakin erityisesti keskeisimpiin kasvukeskuksiin eli alueille, joilla asunnoilla arvioidaan olevan pitkäaikaista tarvetta ja asuntomarkkinatilanne on kireä. • Kohtuuhintaisen asumisen lisäämiseksi tavoitellaan pitkällä korkotuella rakennettavien asuntojen määrän lisäämistä kohti 35 prosentin osuutta uudistuotannosta voimakkaimmin kasvavilla kaupunkiseuduilla. • Lisätään opiskelija-asuntojen tuotantoa siten, että vuosikymmenen lopulla opiskelija-asunto on korkeakouluopiskelijoiden piirissä yleisin asumismuoto

nykyisen vapaarahoitteisen vuokra-asumisen asemesta. Opiskelija-asuntotuotannon lisääminen ei saa vähentää muuta ARA-tuotantoa. • Jatketaan asuinalueiden kehittämisen ja segregaation vähentämisen työtä. Vakiinnutetaan kestävä, pitkäjänteinen ja poikkihallinnollinen lähiöiden kehittämistyö osaksi kuntien toimintaa määräaikaisten ohjelmien sijaan. Vahvistetaan kaupunkien tiedollisia ja toiminnallisia valmiuksia asuinalueiden eriytymiskehitykseen vastaamiseksi sekä lähiöiden viihtyisyyden ja elinvoiman vahvistamiseksi ja tuetaan kestävien poikkihallinnollisten toimintatapojen vakiinnuttamista valtion ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. • Asumistuen uudistus toteutetaan osana sosiaaliturvauudistusta. Uudistamisen yhteydessä selvitetään muun muassa mahdollisuutta tarkistaa asumistuen nykyiset kuntarajat vastaamaan relevanttia työssäkäyntialuetta. Asumistukijärjestelmän vaikutukset laadultaan ja ominaisuuksiltaan erilaisten asuntojen kysyntään ja tarjontaan sekä työmarkkinoiden toimivuuteen huomioidaan uudistuksen toteutuksessa. Asumistukia kehitettäessä huomioidaan tukijärjestelmien muutosten vaikutukset asuntomarkkinoihin ja asumisen laatuun. Lähde: https://ym.fi/asuntopolitiikka

TAISTELLAAN #YHDESSÄ ASUNNOTTOMUUTTA VASTAAN Tänä vuonna Vailla vakinaista asuntoa ry:n joulukampanjassa kehotettiin niin päättäjiä, yrityksiä, yhteisöjä, järjestöjä kuin tavallisia ihmisiä taistelemaan #yhdessä asunnottomuutta vastaan. Osallistuitte myös upeasti rahalahjoituksin #yhdessä taisteluumme asunnottomuutta vastaan. Kalkkersin ja joulukeräyksemme lahjoitusten loppusumma on huimat 62 478,59 euroa. Olette ihania!!! Kiitos, että välitätte <3

oronatilanteen jatkuminen näkyy kadulla olevien asunnottomuutta kokevien tilanteen huonontumisena. Enää ihmiset eivät ole vain nälkäisiä, väsyneitä ja peseytymispaikkoja vailla vaan heikoimmassa asemassa olevien asunnottomien elämäntilanne aiheuttaa heille nyt suuremman riskin kuin itse korona. – Joitain kaduilla olevia asunnottomia tilanne pelottaa, mutta

VERTAIS- JA VAPAAEHTOISTOIMINNAN KESKUS VEPA ”Haluan ilmaista suuren kiitoksen jokaiselle, joka on toivottanut huomenia, hymyillyt nähdessäni tai muulla tavalla ollut minulle ystävällinen. Minulle tämä on kaikki kaikessa.” – Vepan kävijä, syksy 2021 VVA RY:n vertaisja vapaaehtoistoiminnan keskus Vepa on perustettu syksyllä 2008. Vepan päivittäisestä toiminnosta vastaavat vertaisohjaajat ja vapaaehtoistoimijat. Vepa toimii matalan kynnyksen periaatteella, joten jokainen kävijä on tervetullut taustoistaan tai kunnostaan riippumatta. Vapaaehtoisena toimiminen vaatii kuitenkin päihteettömyyttä. Vepan kantavana voimana on vertaistuen pohjalta tapahtuva kanssakäyminen. Vepa on asunnottomien ja asumisyksiköissä asuvien olohuone ja paikka, jossa saada vertaistukea ja hoitaa asioitaan tarvittaessa #yhdessä työntekijän opastuksella. Vepassa kävijöillä on mahdollisuus juoda kuppi kahvia, lukea päivän lehti, katsoa televisiota, käyttää tietokonetta, pestä pyykkiä tai soittaa maksutta virka-

on myös heitä, jotka eivät enää jaksa välittää. He ovat vihaisia, koska heillä ei ole ollut koko pandemian aikana varmuutta paikoista, jossa voisi oleskella, eivätkä he voi oikein taistella vastaankaan, koska ovat niin lannistuneita ja kokevat tulleensa jälleen yhteiskunnan pettämiksi, Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola sanoo. – Vva ry ei ole sulkenut palve-

lujaan koko koronakriisin aikana vaan asunnottomuutta kokeville on tarjottu lämmin paikka, jossa saa olla, syödä rauhassa lämpimän aterian, saada lahjoitusvaatetta ja ensiapua sekä neuvontaa ja ohjausta asioiden hoitamiseen. Asunnottomuuteen vaikuttaa yhteiskunnassa yleisesti vallitsevat asenteet ja vallalla olevat käsitykset heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamisesta.

Lisäämällä tietoisuutta ymmärrys asunnottomuudesta toivottavasti kasvaa ja muistetaan, että toimivassa yhteiskunnassa ja yhteisöissä ollaan #yhdessä, pidetään huolta toisistaan. Vva ry:llä kaiken toiminnan tavoitteena on, että jokaiselle järjestyy ihmisarvoinen asumispaikka kohtuullisessa ajassa. Kunnes sopiva asumisratkaisu löytyy, Vva ry:n matalan kynnyksen palvelut pitävät huolen, ettei kenenkään tarvitsisi jäädä ilman tilapäistä suojaa, turvaa, ruokaa, vaatetta ja ensiapua sekä neuvontaa ja ohjausta palveluiden pariin. Asunnon ohella myös ne kuuluvat ihmisten perusoikeuksiin. Ainoana asunnottomien edunvalvontajärjestönä Vva ry myös huolehtii siitä, että niiden ihmisten ääni ja tarpeet, jotka jäisivät muuten yhteiskunnassa huomioimatta, tuodaan esille ja etsitään ne tilat niiden äänien tulla kuulluksi.

21 puheluita. Päivittäin tarjotaan lämmin ateria ja Vepasta voi saada lahjoitusvaatteita ja hygieniatuotteita. Koronatilanteen pahentuessa toki sisäänpääsy on rajattu koskevaan vain asunnottomuutta kokeville, koska heillä ei ole muuta paikkaa, minne mennä.

Vepassa on myös vireää yhteistyötoimintaa muiden toimijoiden kanssa. Asunnottomuutta kokeville olisi ensisijaisen tärkeää jalkauttaa palveluja sinne, missä he oleilevat. Vepassa käy säännöllisesti muun muassa Helsingin kaupungin Asumisen tuki, nuorten jonotyö sekä

Etsivä lähityö, Katuklinikka ja Protukipiste. Myös kaupungin jalkautuva ryhmä on käynyt tämän vuoden aikana kolme kertaa Vepassa antamassa koronarokotteet asunnottomuutta kokeville kävijöille. Jos toiveita saa esittää, asunnottomuutta kokeville pitäisi saada

kaupungin puolelta säännöllisesti eri päiväkeskuksissa kiertäviä perusterveydenhoitopalveluja, psykiatrista sairaanhoitoa ja hammashoitoa sekä kerran- pari vuodessa erikoislääkäripalveluja kuten gynekologeja.

MAAHANMUUTTOTYÖ

toimeentuloasioissa neuvontaa, ohjausta ja tukea tarvitseville. Maahanmuuttotyön asiantuntija Heini Puurunen vastaa sekä Vva ry:n päivä- ja yökeskuksien asunnottomien siirtolaistaustaisten kävijöiden neuvonnan ja viranomaisasioinnin tuen, että vieraskielisten ja/tai ilman pysyvää oleskelulupaa Suomessa oleskelevien asunnottomien ja asunnottomuusuhan alla olevien ihmisten tarpeisiin. Erityisenä kohderyhmänä ovat rekisteröitymättömät EU-kansalaiset. Vva ry:llä työtä toteutetaan tarvelähtöisesti sen sisältöä tiukasti rajaamatta. Tavoitteena on tukea kävijän omien toiveiden ja suunnitelmien toteutumista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Edunvalvontaa tehdään #yhdessä eri viranomaisten, verkostojen ja eurooppalaisten asunnottomuustoimijoiden kanssa vastaten niin yksilöiden tarpeisiin kuin edistäen siirtolaisuuteen liittyvien kysymysten oikeudellista toteutumista. Siirtolaisuuteen liittyy yhteiskunnallisesti paljon haasteita ja ennakkoluuloja, joita ilmenee

muun muassa vihapuheen, vainon, syrjimisen ja rasismin lisääntymisessä. Tapahtuu tarkoitushakuista vastakkaisasettelua, joissa desinformaation keinoin heikoimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevia lietsotaan toisiaan vastaan.

Esimerkiksi asunnottomuutta käytetään keppihevosena tällaiseen. Vähemmälle huomiolle jäävät mahdollisuudet, joita siirtolaiset tuovat mukanaan niin taloudellisesti kuin sosiaalisesti.

”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä. Valtioiden tulee kehittää strategioitaan ja politiikkaansa, jotta muuttoliikkeen potentiaali voidaan hyödyntää samalla, kun varmistetaan maahanmuuttajien oikeuksien suojelu.” – YK:n yleiskokouksen julistus, 4.12.2000, A/RES/55/93 JOULULUUN 18. päivä juhlistetaan YK:n kansainvälistä siirtolaisten päivää. Päivän tarkoituksena on seurata siirtolaisten ihmisoikeuksien toteutumista ja osallistua heidän kokemiensa kokemusten jakamiseen. Nelisen prosenttia koko maailman väestöstä on siirtolaisia. Vva ry:n maahanmuuttotyö on matalalla kynnyksellä tapahtuvaa edunvalvontaa, sosiaaliohjausta ja keskusteluapua vieraskielisille asunnottomuutta kokeville. Palvelut on suunnattu kaikille asumis-, oleskeluoikeus- ja

ASUMISNEUVONTA ”Olen havainnut asumisneuvonnassa, kuinka liian moni vailla asuntoa oleva jää palveluiden ulkopuolelle. Asunnottoman ikävät kokemukset palvelujen saatavuudesta ja kohtaamisissa tapahtuneissa hylkäämiskokemuksista ovat valitettavan yleisiä. On selvää, että tällaisten kokemusten jälkeen ihminen tuntee olevansa hyödytön, tiellä tai tarpeeton. Turvattomuutta ja väsymystä moni kävijäni kokee.” – Vva ry:n asumisneuvoja Ulla Pyyvaara, syksy 2021 VVA RY:llä asumisneuvontaa tarjotaan sekä asunnottomille että asunnottomuusuhan alla oleville henkilöille matalan kynnyksen

periaatteella. Asumisneuvonta on luottamuksellista ja avointa vuoropuhelua ja ohjaus toimii myös ilman erillistä ajanvarausta. Jatkotapaamiset sovitaan #yhdessä asumisneuvojan, ohjattavan ja mahdollisesti muiden yhteistyöja viranomaistahojen kanssa. Asumisneuvoja vastaanottaa kävijöitä ja puheluita koskien joko omaa tai läheisten tilannetta. Usealla soittajalla on häätömääräys, avio- tai avoeron tuoma vaara ajautua kadulle tai kykenemättömyys selvitä nousseista asumiskustannuksista. Enenevissä määrin asumisneuvonta auttaa velkaantuneita kävijöitä hakeutumaan palveluiden piiriin. Huonoin tilanne on vuokravelkaan-

22 tuneilla kävijöillä, joilla asunnon saaminen on hankalaa. Asumisneuvonta lakisääteistetään hallitusohjelman mukaisesti. Tämän pitäisi varmistaa, että palvelu on tarjolla kaikille. Meidän huolenamme kuitenkin on, että hallitusohjelman lupauksista huolimatta kuntien sitoutuneisuus ja resurssit eivät ole riittäviä. #yhdessä kuntien sosiaalitoi-

men, järjestöjen ja vuokranantajien kanssa varmistettaisiin, että kaikki erilaisiin asumisen haasteisiin tukea tarvitsevat saisivat apua. Järjestöjen tekemässä asumisneuvontatyössä tunnetaan hyvin omat kohderyhmät ja tavoitetaan marginaalissa olevia ihmisiä. Neuvonta saadaan kohdistettua juuri kyseisen erityisryhmän tarpeita vastaavaksi. Suomessa on enenevässä määrin

väliinputoajia, joiden tilannetta täytyy selvittää kokonaisvaltaisesti eikä järjestöjen tekemässä työssä kohtaamiskertoja rajata. Luottamuksellisen kontaktin rakentamista ei voida tehdä pelkästään virka-aikana. Asumisneuvonta parhaimmillaan ennaltaehkäisee asunnottomuutta ja asumisen kriisiytymistä. Hyödyt kertaantuvat niin asumis-

neuvontaa saavalle, vuokranantajalle kuin julkisiin peruspalveluihin. Oikea-aikaisesti tapahtuva asumisneuvonta on taloudellisesti niin tehokasta, että siihen kannattaa panostaa. Asumisneuvoja Ulla Pyyvaara kertoo, että töitä riittää ja ihminen on sopeutuva laji. Asunnottomuuteen ei tarvitse silti sopeutua.

YÖKIITÄJÄ

pääkaupunkiseudun öisiä katuja ja tavoittavat ulkona majailevia, palvelujen ulkopuolella olevia asunnottomia. Heitä kohdataan esimerkiksi porraskäytävistä, lehtiroskiksista, metsistä, kaupungin niin sanotuista vihreistä vessoista ja julkisista tiloista. Vesku ja Tumppi tarjoavat kohtaamilleen ihmisille ensiapua sekä ohjaavat heitä palvelujen pariin ja kuljettavat tarvittaessa hätämajoitukseen, selviämisasemalle tai päivystykseen sekä jakavat lahjoitusvaatetta ja syömistä. Ihmiset voivat ilmoittaa Yökiitäjälle, jos epäilevät jonkun yöpyvän ulkona ilman suojaa. Vesku ja Tumppi käyvät tarkistamassa henkilön tilanteen ja tarjoavat apua. Ilmoitukset työvuorojen aikana puhelimitse, muina aikoina tekstiviestillä tai sähköpostilla: puh. 050 528 2013, yokiitaja@vvary.fi Yksin ei yössäkään suhata. Yökiitäjä tekee tiiviisti #yhdessä töitä Vva ry:n yökeskus Kalkkersin, nuorten tukipiste Nuolen ja pääkaupunkisudun hätämajoituspaikkojen kanssa. Poliisi, vartijat

ja huolestuneet kansalaiset ovat tärkeitä kumppaneita yön etsivässä työssä. Helsingin kaupungin Etsivä lähityö on myös silloin

tällöin mukana ja heidän kanssaan jaetaan säännöllisesti tietoa havainnoista ja toimenpiteistä.

”Tapahtui eräänä päivänä, itse vallesmannit eli poliisit lähettivät meille ja vain meille SOS-päivystykseen viestiä teltassa asuvasta miehestä vetten äärellä. Läksimme etsimään miestä kaatosateessa, ja löysimme kun löysimmekin teltan. Juttumme häntä teltan läpi, kun ei suostunut vetoketjuja avaamaan. Näimme vain käden, joten saimme annettua yhteystietomme ja kerrottua, mitä hän voisi tilanteessaan tehdä. Hän oli ulkopaikkakuntalainen ja jo pari kuukautta asustellut teltassaan. Apuja ei juuri halunnut. Kävimme muutamia öitä eteenpäin paikalla. Aina hän ei ollut teltallaan, mutta asui kylläkin edelleen siellä. Jätimme hänelle aina kuivia, puhtaita vaatteita, ruokaa ja muita varusteita. Nyt emme ole miestä enää tavoittaneet. Lienee siirtynyt nukkumaan jonnekin muuallekin. Tilanne on kuitenkin seurannassa, ja myös kaupungin Etsivä lähityökin tietää nyt tapauksen.” – Yökiitäjän raportista, syksy 2021 SAIRAANHOITAJAT Vesku ja Tumppi partioivat autolla

LIIKKUVA TUKI JA PALVELUOHJAUS ”Ihmisillä on valtava tarve puhua ja purkaa pois pahaa oloa ja epätoivoa, jota on kohdannut elämän lipuessa ohi. Puhuminen antaa kaikelle jonkun merkityksen, ettei mikään ole ollut täysin turhaa. Ja toivoa on edelleen, vaikka sitä ei aina kykene ymmärtämään ilman, että tulisi kuulluksi ja nähdyksi. Rehellisesti sanottuna kuukaudet ovat olleet melko rankkoja, mutta ne ovat olleet tekemisen ja mukana olemisen arvoisia jokainen hetki.” – Vva ry:n liikkuva tuen ja palveluohjauksen Juhani Haapamäki, syksy 2021 RINNALLA kulkeminen ja läsnäolemisesta on tärkeää niin asunnottomuus-

23 työssä kuin muutenkin elämässä. Huolien, pelkojen ja surujen jakaminen, mutta myös iloista ja haaveista kertominen on jokaiselle meistä tärkeää. Tähän jos mihin kiteytyi tämänvuotisen joulukampanjamme teema eli #yhdessä asunnottomuutta vastaan. Juhani Haapamäki kohtaa päihde- ja mielenterveyssairauksien, asunnottomuuden sekä asunnottomuuden lieveilmiöiden

äärellä eläviä tai niiden uhan alla olevia. Ihmisillä voi olla rikosseuraamustaustaa. He voivat olla maahan muuttaneita tai maassa olevia, joiden oleskelustatus ei ole vielä varmistunut. He voivat olla yksineläviä, pariskuntia tai perheitä. Liikkuva tuki kohtaa myös näiden monien ongelmien äärellä arkeaan elävien ihmisten läheisiä: vanhempia, isovanhempia, sisaruksia ja lapsia.

Liikkuva tuki kohtaa asunnottomuutta kokevia kaduilla, julkisissa tiloissa ja päiväkeskuksissa sekä tekee kotikäyntejä heille, jotka ovat asunnon saaneet. Keskusteluapu, sote-palveluihin ohjaus ja saattaminen ovat tärkeä osa työtä, jossa #yhdessä ja yhteistyökumppaneina ovat muun muassa: Helsingin kaupungin monet sote-toimijat, kuntien sosiaalitoimistot, päihdeklinikat, terveyskeskukset, sairaalat,

NUORTEN KOHTAAMIS- JA TUKIPISTE NUOLI

noimmassa kunnossa olevat nuoret rajattua palvelun ulkopuolelle, vaikka nimenomaan heitä ajatellen hanketta oltiin lähdetty suunnittelemaan. Vva ry toi NUOLI-hankkeeseen omana panostuksenaan katutason tietoa ja kokemusta sekä pitkänlinjan ammattitaitoa matalan kynnyksen kohtaamistyöhön. Tällä hetkellä Nuolen tiimiesimiehenä toimiva Faina Puustinen oli työskennellyt Vva ry:n yökeskus Kalkkersissa ja tiesi, kuinka haas-

tavassa elämäntilanteessa olevien ihmisten kanssa toimitaan. Vva ry:n matalan kynnyksen palveluiden esimies Jussi Lehtonen puolestaan toi ammatillisen näkökulmansa ja tukensa toimintaan mm. ohjausryhmän kautta. NUOLI saatiin ohjattua taas kohti oikeampaa kurssia. Myöhemmin NUOLI-tiimin vielä liittyi Kalkkersin kausien välillä ohjaaja Robyn Helenius. #yhdessä Päivi Malmivaaran johdolla Sininauhasäätiön työntekijöiden kanssa nuoria

”Jälkihuollon sosiaalityö vastaa 16-vuotta täyttäneiden huostaanotettujen ja yli puoli vuotta sijoitettuna olleiden nuorten sosiaalityöstä sijaishuollon päättymisen jälkeen. Nuorella on oikeus jälkihuoltoon viisi vuotta sen jälkeen, kun hän on viimeksi ollut lastensuojelun asiakkaana tai kunnes nuori täyttää 25 vuotta. Tämänkään jälkeen nuorta ei jätetä ilman tukea, vaan sosiaalityöntekijä ohjaa hänet tarvittaessa käyttämään muita kunnan järjestämiä palveluja.” – Helsingin kaupunki AJATUS vain nuorille suunnatusta matalan kynnyksen palvelusta syntyi Vva ry:n katutason työssä tehdyistä havainnoista. Varsinkin yökeskus Kalkkersissa ja Yökiitäjän etsivässä työssä pantiin huolestuneina merkille nuorten lisääntyminen kadulla olevien asunnottomien määrässä. Nuoret ovat myös huonossa kunnossa. Hankkeeseen saatiin kumppaniksi Sininauhasäätiö, joka pystyi tarjoamaan toiminnalle tilat Mäkelänkadulla. Nuorten kohtaamis- ja tukipiste NUOLI aloitti vuonna 2019 STEA-rahoitteisena kolmevuotisena hankkeena, jonka tarkoituksena on tavoittaa vaikeassa elämäntilanteessa olevat, päihde- ja mielenterveystaustaiset, mahdollisesti kadulla elävät alle 29-vuotiaan nuoret ja tarjota heille turvallinen paikka, jonne kaikki taustoistaan ja elämäntavoistaan huolimatta ovat tervetulleita. NUOLI haki varsinkin alussa toiminnalleen oikeaa suuntaa. Fokus meinasi lähteä Mäkelänkadulla väärään suuntaan ja huo-

eri laitokset, lastensuojelu, perheoikeuksien toimijat, perheasianneuvottelukeskukset, vankiloiden sosiaaliohjaajat, rikosseuraamuslaitoksen työntekijät, vankilalähetit, oikeuspsykiatria, velkaneuvonta, ulosottotoimisto ja -asiamiehet, yhdyskuntaseuraamustoimisto, seurakunnat, poliisi, rikosuhripäivystys, edunvalvontatoimistot jne.

on tavoitettu ja autettu. Korona-aikana on korostunut taas, kuinka tärkeää on toimia #yhdessä. Kun NUOLI on ollut kiinni tai kävijä- ja neuvontapaikkoja rajoitettu minimiin, nuoret hakeutuvat Vva ry:n päiväkeskus Vepaan ja yökeskus Kalkkersiin, jotka ovat olleet avoinna koko koronakriisin ajan. Vepan vertaisohjaaja on asuttanut ja ohjannut nuoria eteenpäin palveluihin ja Kalkkersista on löytynyt yöpaikka.

Toimintamalleja nuorten asunnottomuustilanteessa

va ry:n ja Sininauhasäätiön yhteisen Nuoli-hankkeen ja Helsingin kaupungin nuorille kohdennetun SAVE-hanketyön yhteistyössä järjestämien Nuorten asunnottomuustyöpajojen tuloksena on syntynyt opas asunnottomuutta kokevien nuorten tilanteen parantamiseksi. Oppaaseen on koottu teemoittain työpajoihin osallistuneiden toimijoiden esittämiä toimintamalleja asunnottomien nuorten auttamiseksi.

Teemat ovat: • Toimeentulotuki ja sosiaalityö • Asuminen • Terveydentila • Päihteiden käyttö • Rikosoikeudelliset asiat • Ongelmat palvelujen toteutumisessa Opas on luettavissa netissä: https://bit.ly/3dC9GNk Alun perin alle 29-vuotiaiden nuorten kohtaamis- ja tukipistettä ideoidessa ajatus oli, että se jatkuu kolmevuotisen hankkeen päätyttyä osana Helsingin kaupungin pysyvää toimintaa, kun rakenteet ja toimintamalli oli saatu käynnistettyä kolmannen sektorin taholta ja kadulla olevia nuoria tavoitettu ja ohjattu palvelun pariin. Julki-

sen sektorin täytyy ottaa koppi näistä nuorista, jotka tuntuvat jääneet kaikkien turvaverkostojen ja palveluiden ulkopuolelle 90-luvun laman seurauksena syntyneiden leikkausten ja säästöjen seurauksena. Alle 25-vuotias pitkäaikaisasunnoton ei ole enää harvinaisuus. Nuolta ei perustettu nuorison

www.vvary.fi

teetuvaksi vaan siellä työskentely vaatii todella vankkaa osaamista ja näkemystä, kuinka nuoria saadaan ohjattua oikeisiin palveluihin ja saamaan oikeanlaista moniammatillista apua ja tukea, jotta heille jokaiselle saadaan heidän tilanteeseensa parhaiten sopiva ja mahdollisimman pysyvä palvelu ja asumisratkaisu. Asunnon lisäksi moni

tulee tarvitsemaan vahvaa tukea asumiseensa. Nuolen tarkoitus on ollut nimenomaan vastata kaikista heikoimmassa ja vaikeimmassa tilanteessa olevien nuorten tarpeisiin ja siitä tulee pitää kiinni myös jatkossa, vaikka Vva ry ei enää olekaan Nuolen jatkohankkeessa mukana.

KUN KOHDATAAN

KUN KOHDATAAN… TALOUS- JA VELKANEUVOJA

Milloin talousja velkaneuvontaan?

Miten hankin tarvittavat paperit tilanteeni selvittämiseksi?

asiat mietityttävät. Huoli voi olla pieni tai suuri, velkaa paljon tai vähän. Talousneuvontaan voi sisältyä esimerkiksi kuukausittaisen talousbudjetin laadinta, etuuksien tarkistaminen ajan tasalle, velkatilanteen selvittelyä ja järjestelyluoton hakemista velkojen poismaksuun.

asiakkaan tuloista ja menoista sekä veloista kokonaistilanteen selvittämiseksi. Velkojilta voi pyytää saldotodistukset perintätoimistoissa olevista veloista. Jos et ole varma, minne kaikkialle olet velkaa, voit alkaa selvittää asiaa esimerkiksi keräämällä kaikki saamasi laskut yhteen pinoon. Laskut kannattaa säilyttää, vaikka niitä ei haluaisi avata. Talousneuvontaan on tärkeää saada tieto kaikista veloista. Ulosotosta saa ilmaiseksi Velallisen ulosottoasiat-tulosteen. Helpoiten sen saa ulosoton sähköisen asiointipalvelun kautta, jonne kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Tulosteen voi tilata myös puhelimitse tai asioimalla ulosottovirastossa. Luottotietorekisteriotteen voi pyytää kerran vuodessa maksutta. Luottotietorekisteriä ylläpitävät sekä Suomen Asiakastieto Oy että Bisnode Finland Oy.

Velkajärjestelyhakemus edellyttää velkaantumisselvitystä. Neuvontaan on hyvä ottaa yhteyttä, kun raha- Talous – ja velkaneuvojat tarvitsevat tietoja Mitä siihen kirjoitetaan?

Mistä saan talousja velkaneuvontaa? Neuvontaa tarjoavat esimerkiksi valtion oikeusaputoimistot, valtakunnallinen Takuusäätiö ja kuntien sosiaalinen luototus. Kaikissa näissä työskentelee talousneuvonnan asiantuntijoita. Tämän lisäksi neuvontaa voi saada mm. seurakuntien diakoniatyöstä ja sosiaalitoimesta. Palvelut toimivat usein ajanvarauksella, joten ensin tarvitsee soittaa tai laittaa yhteydenottopyyntö sähköisesti sekä kertoa hieman omasta tilanteesta jo tässä vaiheessa.

Voit vastata esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin 1. Milloin velkaantuminen on tapahtunut? 2. Mitä tällöin tapahtui? 3. Mikä elämäntilanteesi on tällä hetkellä? 4. Miten velkajärjestely auttaisi sinua? Tärkeintä on kertoa tilanteesta rehellisesti ja avoimesti.

Kuinka nopeasti saan apua? Palveluihin pääsyä voi joutua odottamaan jonkin aikaa. Odotusaika on hyvä hetki kerätä tarvittavat paperit kasaan. Velkajärjestelyhakemuksen käsittely kestää käräjäoikeudessa useita kuukausia. Velkatilanteen syntyminen on usein kestänyt pitkän aikaa, joten siksi sen ratkaisukaan ei ole nopeaa. Tästä ei kuitenkaan kannata lannistua eikä jättää talousneuvontaa kesken. Teksti: Jenni Lindfors-Hussi ja Tommi Virtanen, Talous- ja velkaneuvojat Helsingin kaupungin sosiaalisessa luototuksessa

26 ton”-termille jättävät jotkut ulkopuolisiksi, kuten meikäläisen. Jos yksilö ei sovi kaupungin määrittelemiin kriteereihin, niin hänellä ei ole asiaa tukiasuntoihin eikä asuntoloihin. Tiedän palveluiden ulkopuolella olevia henkilöitä. He eivät ole ”ryyppymiehiä” eivätkä ”mielipuolia”. Pikemminkin heitteillä. Ja mitä sitten, vaikka joku ottaa kaljaa ajankuluksi! Asunnottoman ajatellaan olevan ikään kuin loogisesti päihde- tai mielenterveysongelmainen. Asunnoton voi tarvita arkeensa tukea ihan vain siksi, että toimintakyky on alentunut. Päihdehaluttomille ei ole muuta kuin neuvo hakea asuntoja.

Jalkautumaan Turusta puuttuu kaduille jalkautuva sosiaalityö, joka menisi asunnottomien luo: vaikka huoltoasemalle, jossa joku viettää yötään. Mielestäni suuri epäkohta on vuosien odotus, jolloin asunnoton nukkuu missä nukkuu, ennen kun pääsee tukiasuntoon tai peräti omaan kotiin. Onko eettisesti oikein, että asunnoton etsii vuosia asuntoa? Sellainen syrjäyttää ja vahingoittaa ihmistä. Hoitoon pitäisi päästä viikoissa, mutta asuntoon näköjään vuosissa – jokin systeemissä mättää. Kadunaave ei ole vastuussa siitä, mitä kaupungeissa rakennetaan eikä muiden teoista.

Turun asunnottomuudesta

HAVAINTOJA KATUKIVEYKSELTÄ Nukuin Turun metsissä puolitoista vuotta vuosina 2018–2019. Turusta tuli mieleen raskaan rokin jättiläisen AC/DC:n kappale ”Sin City”, jossa Bon Scott laulaa ”...Köyhä vikaks/Rikas ekaks”. Turussa rakennetaan kaikenlaista, mutta mieluiten julkisia pytinkejä. Kaupungissa on virallisten arvioiden mukaan noin 500 asunnotonta. Asunnottomuustilastoista saa tietoa lukumääristä ja muutoksista, mutta ne eivät kerro syistä tai seurauksista – päättäjät selittävät mielellään asunnottomuuden vähenemisen Suomessa johtuvan heistä.

urun kaupunki julkaisi 16.10.2020 ohjelman ”Strategiasta omalle ovelle: asunnottomuuden vähentäminen Turussa”. Asunnottomuus poistetaan vuoteen 2029 mennessä, joka on perin pitkä

aika ja odotus asunnottomille. Esimerkiksi pieniä vuokra-asuntoja rakennettaisiin vuosittain. Kun tarkastelen Turun omistaman TVT:n uusien, pienten asuntojen vuokria, niin näiden kohtuuhintaisuus kuitenkin epäilyttää. Yksi tärkeim-

mistä asunnottomuuden syistä on vähävaraisuus; asunnoton ei voi maksaa asumisesta yli puolta tuloistaan. Rahaa ei jäisi kunnon ruokaan, vaatteisiin, huonekaluihin, laskuihin ja muihin menoihin. Olen kuullut hyväosaisilta, että asunnottomalta menisi rahaa vain ruokaan. Erikoinen oletus, ettei ihmisellä olisi muita kuluja. Asuntojen rakentaminen ja asunnottomuuden ennalta ehkäisy ovat oikeita tavoitteita strategiassa.

Määritelmänkin ulkopuolella Turku ei tunnista paperissaan asunnottomien moninaisuutta. Kaupungin määritelmät ”asunno-

Asunto vai ehdot ensin? Turussa kutsutaan asumisyksiköitäkin Asunto ensin -mallin mukaisiksi. Koko Asunto ensin -idea vesittyy. Sen idean mukaan ei ole mitään välimuotoja, vaan asunnoton pääsisi suoraan omaan kotiin omalla vuokrasopimuksella, johon voidaan räätälöidä henkilölle sopivia tukitoimia. Idea ei myöskään aseta ehtoja asunnottomalla. Turussa ehtoja on. Minullekin sanottiin: ”Pitäisi niitä päihdeongelmia olla”. Hätämajaakin väitetään kohta pyöritettävän Asunto ensin -mallilla. Pitäisi niitä asuntoja olla.

Keinoja on Asunnottomat kyllä tietävät, että asuntoja on vapaana. Positiivista Turussa on niin sanottu välivuokrausjärjestely. Se on auttanut monia tuttuja. Järjestö vuokraa yksityiseltä asunnon ja sitten vuokraa sen asunnottomalle. Samalla

27 yksilön kanssa yhdessä mietitään, mitä tukea hän tarvitsee. Asunnoton saa alkuun kaikenlaista, mitä uudessa asunnossa tarvitsee: astioita, huonekaluja ja muuttoapua. Se on mielestäni oikeaa sosiaalityötä. Itse asiassa kodittomatkin auttavat toisiaan; vertaistukea on tarjolla. Sain parempia neuvoja kohtalotovereilta kuin sosiaalitoimistosta. Katukiveyksellä kun istuskelee, niin voi lamppu syttyä: on säädettävä laki, joka takaa asunnon. Laki velvoittaisi kuntia takaamaan asunnottomille asunnon. Päättäjiltä puuttuu tahtoa vähentää asunnottomuutta. Vähentää sitä vähää, minkä ajattelen olevan helppoa. Kenenkään ei pidä olla asunnoton eikä pakko elää ilman kotia Suomessa.

ILTALEHTI / RONI LEHTI

Teksti: Mika Suojanen

Mika Suojanen nukkui ulkosalla puolitoista vuotta. Iltalehti teki juttu Mikasta joulukuussa 2019, joka johti lopulta siihen, että hän sai Pelastusarmeijan kautta asunnon. Roni Lehden ottamassa kuvassa on Mikan vuode. Hän kasasi ensin neulasmaton, laittoi sen päälle makuualustan, kääri huovan ympärilleen ja kaiken päälle vielä pari lämpöpeitettä.

Lähteitä: AC/DC. ”Sin City.” Powerage, Atlantic, 1978. Asunto ensin. ”Itsenäisen asumisen mahdollistaminen.” Saatavilla 1.9.2021. https://asuntoensin.fi/tietoa/asunto-ensin/asunto-ensin-periaatteet/

itsenaisen-asumisen-mahdollistaminen-asumisen-ja-palveluiden-eriyttaminen/. Kuronen, Sirpa. ”Strategiasta omalle ovelle: asunnottomuuden vähentäminen Turussa.” Turku Åbo, 2020. Saatavilla 3.9.2021. https://asuntoensin.fi/assets/files/2020/10/

Asunnottomuuden-vahentaminen-Turussa-Sirpa-Kuronen-16.10.2020.pdf. Pelastusarmeijan tuettu asuminen. ”Patas Turku.” Saatavilla 3.9.2021. https://www.pelastusarmeija.fi/paikkakunnat/ turku/patas-turku. Sininauha Oy. ”Niittykoti –

Turku.” Saatavilla 3.9.2021. https://www.sininauhakoti. fi/asumisyksikot-ja-asunnot/ niittykoti-turku/. TVT Asunnot Oy. ”Löydä oma koti.” Saatavilla 1.9.2021. https://www.tvt.fi/fi/kodit/ loyda-koti.

KORVAUSHOIDOSTA Minua pyydettiin kirjoittamaan korvaushoidosta. Mieleeni pulpahti kaksi tärkeää asiaa: keskustelusuhteen merkitys tutun hoitajan kanssa sekä yksilöllisen hoitosuunnitelman laatiminen erityisesti nuorille potilaille.

n nimittäin olemassa hyvin nuoria potilaita, jotka eivät ole käyttäneet kovin kauaa aikaa, eivät edes puoltakaan vuotta, buprenorfiinia tai vahvempia opiaatteja. Heillä riippuvuus ei ole vielä niin vaikea, etteikö siitä vieroittautuminen esimerkiksi sairaalahoidossa olisi mahdollista. Kiistanalainen asia tässä on se, että näillekin nuorille potilaille aloitetaan korvaushoitoja. Korvaushoitoklinikoilla tutustuu väistämättä käyttäjien alakulttuuriin, esimerkiksi oheiskäytön laajaan skaalaan, ja nämä nuoret ovat erittäin alttiita vaikutuksille. Pitkässä juoksussa näistäkin potilaista saattaa tulla vieroituksen kannalta vaikeita tapauksia. Tietenkin on myös olemassa todella nuoria potilaita, joilla huu-

meiden käytön aloitus on alkanut hyvin varhaisessa vaiheessa, joten ei pidä tehdä yleistyksiä tässäkään asiassa, vaan jokaisen potilaan hoidon suunnitelman pitäisi olla yksilöllistä. Kuitenkin tässä edellä mainitussa potilasryhmässä pitäisi voimakkain ottein toimia ja yrittää vieroitusjaksoja tosissaan ennen kuin pitkäaikainen korvaushoito/ haittoja vähentävä hoito aloitetaan, koska ymmärtääkseni lakiin ja asetuksiin kirjoitetut ”käypä hoito”-suositukset mahdollistavat korvaushoidon aloittamisen melko matalin kriteerein.

Päihdehoitajapotilas-suhde Haluan kiinnittää huomiota päihdehoitaja-potilas-suhteen tärkeyteen. Oman kokemukseni ja korvaushoitopotilaiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteelta tiedän, että hoitaja-potilas-keskusteluja pitäisi säännöllisin väliajoin pitää ja niissä pitäisi käsitellä potilaan hoidon ja elämäntilanteeseen liittyviä tärkeitä asioita. Trendi näyttää kuitenkin olevan se, että keskusteluja ei juuri pidetä tai niissä vaihdetaan vain pari sanaa kuu-

lumisia lääkkeenhaun yhteydessä. Lieneekö syynä hoitajaresurssien niukkuus vai hoitajien suuri vaihtuvuus, jolloin ei potilaiden tilanteeseen ehditä tutustua.

Satsausta omahoitajiin Itselläni oli kuuden vuoden aikana yksi omahoitaja, joka tosissaan paneutui asioihini, kannusti kuntouttaviin toimiin ja etsi minulle päihteettömiä toimijoita ja toimipaikkoja, joissa voisin halutessani käydä. Tämä todellakin motivoi ja auttoi minua ja olin yllättynyt, miten elämäni muuttui parempaan suuntaan. Yllättäen ja harmikseni tämä hoitaja muutti toiseen terveydenhuollon yksikköön, mutta sain silti häneltä riittävästi eväitä muuttaakseni rutiinejani. Tämänlainen asioihin paneutuminen ja tarttuminen on todella tärkeää, ja siihen pitäisi satsata. Voi olla, että kaikki potilaat eivät ole kiinnostuneet tällaisesta toimintatavasta, mutta uskoisin, että suurempi osa saa hyötyä siitä, kun yhdessä mietitään päihteettömiä oleskeluhuoneita ja avokuntoutusryhmiä. Hoitajan kanssa keskustelun tulisi mielestäni motivoida ja etsiä päihteettömyyttä tukevaa vapaa-a-

jan viettoa. Tässä mennään monen potilaan kohdalla niin sanotun mukavuusalueen ulkopuolelle ja vaaditaan hoitajan otteelta hiukan patistelua. Tiedän, että päihteettömiä oleskelupaikkoja on melko paljon. Koronatilanteen helpottaessa paikkaluvut vielä kasvavat entisestään ja muitakin mahdollisuuksia on enemmän.

Työntöapua ja itsevarmuutta Itse tarvitsin toisen ihmisen tarmoa etsiä erilaisia vaihtoehtoja ja tietynlaista työntöapua, jotta aloin käymään näissä päihteettömissä yksiköissä. Suurimpana mörkönäni olivat vanhoista rutiineista irtipäästäminen, ja myös ujous/arkuus, koska ei ole helppoa lähteä ryhmän kanssa esimerkiksi museokierrokselle, kun ei ole kahteenkymmeneen vuoteen semmoisilla käynyt. Olin alkuun hieman vastarannan kiiski, mutta kun lähdin näihin juttuihin mukaan, olen saanut valtavasti itsevarmuutta ja oheiskäyttöni on nyt jäänyt pois. Kannattaa siis panostaa meihin korvaushoitopotilaihin! Teksti: Juhani

KORVAUSHOITO on opioidiriippuvaisille tarkoitettu hoito, jossa huumeriippuvuutta hoidetaan metadonitai buprenorfiini-lääkevalmisteella. Korvaushoitojakson tarkoituksena on, että henkilön huumeriippuvuus vähenee tai poistuu kokonaan. Kun toimintakyky paranee, paluu niin sanottuun tavalliseen arkeen, työelämään tai opiskelemaan on helpompaa. Korvaushoito voidaan aloittaa yli 18-vuotiaille henkilöille. Sen toteuttaminen on kunnille lakisääteistä ja siihen liittyy hoitotakuu, jonka mukaan hoitoon on päästävä kolmessa kuukaudessa. Tavoitteena on haittojen vähentäminen tai kuntoutus. Kuntouttavassa korvaushoidossa pyritään kokonaan päihteettömyyteen. Haittoja vähentävässä korvaushoidossa pyritään vähentämään huumeiden käyttöön liittyviä riskejä ja estetään vieroitusoireiden syntymistä, jotta henkilö pysyy toimintakykyisenä ilman huumaavaa vaikutusta.

SYRJIVÄT ASENTEET OVAT YLEISIÄ YKSITYISILLÄ VUOKRA-ASUNTOMARKKINOILLA Vva ry:n, Moniheli ry:n, Sininauhasäätiön ja Suomen Vuokranantajien tänä syksynä tekemä kysely paljasti, että ulkomaalaistaustaisten asunnon hakijoiden eriarvoiseen asemaan vuokramarkkinoilla. Syrjintään vaikuttaa erityisesti kolme teemaa: kielitaito, taloudellinen tilanne ja alkuperä tai etniseen vähemmistöön kuuluminen. Vva ry, Moniheli ry, Sininauhasäätiö ja Suomen Vuokranantajat muistuttavat, että syrjintä on laitonta eikä sitä tule sallia. Syrjiviä rakenteita asuntomarkkinoilla tulee purkaa muun muassa lisäämällä asumisneuvontaa.

ysely toteutettiin elo-syyskuun 2021 vaihteessa, ja siihen vastasi 364 vuokranantajaa. Kyselyyn vastanneista

vuokranantajista 55 prosenttia katsoo, että alkuperällä yleisesti on jonkin verran negatiivista tai negatiivista vaikutusta vuokralaisva-

lintaan. Vastaajista 35 prosenttia katsoo, että hakijan kuuluminen etniseen vähemmistöön vaikuttaa erittäin tai jokseenkin negatiivi-

sesti vuokralaisvalintaan. Useissa vuokranantajien avoimissa vastauksissa nostettiin esiin, että asunnon vuokraaminen suomalaistaustaiselle vuokralaiselle koetaan helpompana. Moniheli ry, Sininauhasäätiö ja VVA ry korostavat, että syrjintään tulee puuttua ja syrjiviä rakenteita asuntomarkkinoilla tulee purkaa. Väestöryhmien välistä luottamusta tulee vahvistaa kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Yhdenvertaisuuden toteutumista tulee edistää myös vuokra-asuntomarkkinoilla. Äidinkielen, alkuperän tai vierasperäisen nimen ei pitäisi herättää lähtökohtaisesti epäluottamusta, vaan olla neutraali asia, myös vuokralaisvalinnassa. Näin ihmisten yhdenvertainen oikeus omaan asuntoon toteutuisi. – Asunnottomana on vaikea hoitaa arjen asioita, käydä töissä ja keskittyä kielen opiskeluun, jolloin kotoutuminenkin hankaloituu. Koska pääkaupunkiseudulla ei ole riittävästi kaupunkien ja säätiöiden vuokraamia kohtuuhintaisia asuntoja, vasta Suomeen muuttaneita sekä jo pidempään täällä asuneita asunnottomia ohjataan usein hakemaan asuntoa yksityisiltä vuokranantajilta, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola. On tärkeää huomioida, että tiettyjen ryhmien yliedustus asunnottomien joukossa on osin rakenteellisen epätasa-arvon tuottamaa. Ne eivät kuitenkaan näyttäydy ihmisten elämässä vain asunnonsaannin vaikeutena ja muina yksittäisinä kokemuksina. – Syrjintä ja rasismi on osa Suomeen muuttaneiden ja vähemmistöjen synkkää arkea. Kenenkään ei pitäisi koskaan joutua kokemaan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kuten ihonväriin ja alkuperään perustuvaa eriarvoista kohtelua millään elämän alueella mukaan lukien asuminen, jonka pitäisi olla kaikkien perusoikeus, Tiivola muistuttaa. Asunnottomien edunvalvontajärjestönä Vva ry haluaa painottaa, että kentän toimijoiden on puututtava syrjintään kaikilla tasoilla sanoin ja teoin. – Asunnottomuustilanteessa ihmisen voimavarat eivät aina riitä omien oikeuksien puolustamiseen. Sitä varten järjestöissä tehdään

33 edunvalvontaa sekä asumiseen ja palveluihin liittyvää neuvontatyötä, Vva ry:n maahanmuuttoasioiden asiantuntija Heini Puurunen muistuttaa. Järjestöjen vahvuus on kohderyhmän tuntemus, marginaalissa olevien ihmisten tavoittaminen, monikielisyys ja neuvonnan kohdistaminen juuri kyseisen erityisryhmän tarpeita vastaavaksi. Asumisneuvonta on todettu tulokselliseksi ja kustannustehokkaaksi ennen kaikkea asunnottomuutta ehkäisevästä näkökulmasta sekä tietysti akuuteissa asunnottomuustilanteissa. Kuntapäättäjille ja tulevien maakuntavaalien ehdokkaille Vva ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivolalla on selkeä viesti: – Vastakkainasettelun sijaan pitäisi keskittyä ratkaisuihin eli vastuulliseen asuntopolitiikkaan. Kaikkien väestöryhmien hyvinvointi ja osallisuus ovat sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta ratkaisevia asioita. Tarvitaan päätöksiä ja tekoja, jotka vähentävät eriarvoisuutta ja kitkevät yhteiskunnan rakenteissa olevaa epäoikeudenmukaisuutta. Lue kyselyn tulokset alla olevasta linkistä: https://vvary.fi/wp-content/ uploads/2021/11/Ulkomaalaistaustaisten-asunnon-hakijoidenasema-yksityisella-vuokramarkkinoilla-raportti.pdf

Suositukset kyselyn pohjalta Kyselyn toteuttaneiden kansalaisjärjestöjen Moniheli ry:n, VVA ry:n ja Sininauhasäätiö sr:n edustajat haluavat nostaa esiin erityisesti seuraavat, myös kyselyssä vuokranantajien vastauksissa esiin nousseet ehdotukset keinoina parantaa ulkomaalaistaustaisten hakijoidenasemaa yksityisillä vuokra-asuntomarkkinoilla. 1. Matalan kynnyksen monikielinen asumisneuvonta myös yksityisten vuokranantajien asunnoissa asuville asukkaille Asumisneuvonnan lakisääteistämisen suunnittelussa tulee huomioida myös monikieliset yksityisten vuokranantajien asunnoissa asuvat vuokralaiset, joille tulee tarjota mahdollisuutta saada neuvontaa kielellä, jota he ymmärtävät hyvin.

34 Tarpeen mukaan heillä tulee olla mahdollisuus käyttää tulkkia. Asumisneuvonnan tulee tarjota myös vuokranantajille mahdollisuus pyytää apua asioiden kärjistymisen ja häätöjen ennaltaehkäisemiseksi. Asumisneuvonnan alla tulisi tarjota tukea myös asunnon etsimiseen henkilöille, joilla on heikko suomen ja englannin kielen taito. 2. Välivuokrausmallin pilotointi asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi Välivuokrausmallia tulisi pilotoida ratkaisuna tilanteisiin, joissa asunnottomuusuhka on olemassa vain sen takia, että asunnon löytäminen on kohtuuttoman vaikeaa. 3. Kelan vuokravakuuteen liittyvän maksusitoumuksen kehittäminen Kelan vuokravakuuteen myöntämän maksusitoumuksen tarkoituksena on tehdä asunnon vuokraaminen yksityisiltä vuokra-asuntomarkkinoilta mahdolliseksi myös henkilöille, joilla ei ole rahaa vuokravakuuteen. 56 % kyselyyn vastanneista vuokranantajista katsoi nykyisen Kelan myöntämän vuokravakuuden vaikuttavan negatiivisesti vuokraamispäätökseen, joten se toimii nyt tarkoitustaan vastaan. 4. Selko- ja monikielisiä asumiseen liittyviä materiaaleja kaikkien asumisen toimijoiden käyttöön Erilaisia monikielisiä materiaaleja on jo paljon, mutta yksityisten vuokranantajien voi olla vaikea löytää niitä. Eri asumisen toimijoiden välille tarvitaan lisää yhteistyötä olemassa olevan tiedon ja materiaalien tehokkaammaksi hyödyntämiseksi.

Vuokra-asuntomarkkinoilla esiintyy syrjintää alkuperän ja etnisen taustan perusteella ASUNNON hakijan etnisellä taustalla on kyselyn vastausten perusteella vaikutusta vuokralaisvalintaan. Suomalaistaustaisiin suhtaudutaan neutraalisti tai positiivisesti, kun etniseen vähemmistöön kuuluminen nähdään neutraalina tai negatiivisesti vuokralaisvalin-

taan vaikuttavana tekijänä. Tämä on yhdenvertaisuuslain mukainen syrjivä peruste olla vuokraamatta asuntoa asunnon hakijalle, jos muut edellytykset vuokrasuhteelle täyttyvät. Myös muun kielen kuin suomen puhuminen äidinkielenä oli asia, johon suhtauduttiin enimmäkseen

joko neutraalisti tai negatiivisesti. Äidinkieli ei kerro hakijan kielitaidosta, vaan viittaa hakijan etniseen taustaan. Avovastauksissa 3 % vuokranantajista ilmoitti suoraan, että mitkään tekijät eivät saa heitä vuokraamaan asuntoa ulkomaalaistaustaiselle. Avovastauksissa nousi esiin myös näkemyksiä, joissa korostettiin eroa eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolelta saapuvien henkilöiden

välillä. Euroopan ulkopuolelta tulevien asumistaitoja ja kykyä täyttää vuokralaisen velvollisuuksia epäiltiin näissä kommenteissa. Tämän tyyliset muihin ihmisryhmiin kuin eurooppalaisiin kohdistuvat yleistykset heijastelevat rasistisia asenteita. Avovastauksissa osa vuokranantajista perusteli valintaansa suosia suomalaista asunnon hakijaa sillä, että se on heille itselleen helpompaa ja vaivattomampaa.

KUKAPA NUKKUISI ULKONA VAPAAEHTOISESTI

settelin lauseeni tarkoituksella kysymyksen muotoon. Minua liikuttaa tilanne, jossa palvelujärjestelmä jättää osan ihmisistä ulkopuolelle. Kävin eräänä päivänä keskustelua aikaa minulta uudelleen varaavan miehen ja hänen naisystävänsä kanssa. Miehen mieltä painoi tilanne, jossa kumppani haluaa uhmata häntä toivomalla itselleen lämpöistä paikkaa, johon asettua. Mies totesi: ”Kuinka tuo voi häipyä ja jättää minut yksin kylmään?” Siinäpä kysymys. Tapasin eläkeikään ehtineen Kallen (nimi muutettu) lokakuussa 2021. Hän kertoi olevansa asunnottomana neljättä vuotta. Kertoi nukkuvansa naisensa kanssa asemilla, puistojen penkeillä, kulkuneuvoissa ja toisinaan Hietaniemen palvelukeskuksessa, jonne ei halua mennä kuin pakon edessä. ”Vaikka saisinkin käydä suihkussa, saunassa, syödä edullista aamiaista ja nukkua seitsemän muun miehen kanssa samassa huoneessa, en halua olla siellä miesten osastolla ilman ystävääni”, Kalle sanoi. Hän kertoi tuntevansa ahdistusta päivittäin. Toivoo saavansa lääkärinajan, jota ei jaksa tilata. Aikaa ei järjesty asemasillalle, vaikka kuinka toivoisi. Kehotin miestä käymään Kalasataman terveyskeskuksen päivystyksessä puhumassa tilanteestaan sosiaalityöntekijälle sekä pyytämään lääkärin aikaa hoidon aloittamiseksi kroonisen sairautensa edellyttämiin lääkkeisiin. ”Kaverini kuoli ja sen koira pääsi kärsimyksistä. Koira joutui olemaan täällä joskus päiväkausia ilman safkaa ja vettä. Olen salaa tyytyväinen, että se koira sai uuden kodin ja lämpöä. Miksi pitää aina odottaa, että pahin tapahtuu”, mies pohti. Hän kertoi myöhemmin haluavansa asunnon naisystävänsä kanssa. Asunnon saanti vuokra-

markkinoilta on kuitenkin lähes mahdotonta tilanteessa, jossa henkilön talous on ulosmitattuna, jonka lisäksi suuri vuokravelka. Lyhyellä aikavälillä tukiasuntojen saantimahdollisuudet ovat lähes yhtä olemattomat, koska jonot Helsingin kaupungin asumisen tuen myöntämiin tukiasuntoihin voivat olla jopa viiden vuoden pituiset. Vaikka asunnon saamista edellyttävissä hakuperusteissa puhutaan asunnonsaannin kriteereiksi kiireellisyyden tarkoittavan asunnottomuutta tai tarvekohtaista asunnon saannin perustetta, voivat useamman ulkona majailevan asunnottoman asumisen edellytykset olla vuokranantajan näkökulmasta vuokra-asunnon saamiseksi liian heikot ja riittämättömät.

Voisimmeko puuttua hanakammin Esitän toiveen ja ylimääräisen tilauksen inhimillisyyden, välittä-

misen ja kohtaamisen tarpeesta. Toiveen siitä, että yrittäisimme puuttua vaikka senkin uhalla, että tätä kyseistä kohtaamismuotoa voidaan tulkita urkkimiseksi tai kyttäämiseksi. Esitän toiveen hyvän kierrättämisestä, siitä että kukaan – ei ihminen eikä eläin, jäisi yksin ulos paleltumaan ja jäisi ilman vettä ja ruokaa. Toivon, että myös kaupungin ehkäisevä, korjaava sekä haittoja

vähentävä auttamis- ja palvelujärjestelmä tehostaisi resurssejaan vastaamalla ennakkoluulottomasti ihmisten ja eläinten kärsimyksiin, jotta kaikki voisivat saada riittävää terveydenhoitoa, ruokaa, suojaa ja turvaa. Se, miten puutumme, merkitsee enemmän kuin se, miksi puutumme. Teksti: Ulla Pyyvaara, Vva ry:n asumisneuvoja

Kiitän tästä vuodesta kaikkia yhteistyökumppaneitani ja työkavereitani. Osa ruohonjuuritason työssä olevista ovat olleet itsekin asunnottomana. • Vantaan kaupungin sosiaalityö • Vantaan kaupungin asunnottomuuden ehkäisyn jalkautuva tiimi • Vantaan asunnottomien tuki ry (Vahti ry) vapaaehtoiset, jäsenet ja puheenjohtaja • Vantaan asukastila Kafnetti • Vantaan kaupunki/seurakunnat, Yhteinen pöytä • Vantaan mielenterveysyhdistys ry • Helsingin kaupungin sosiaalityö • Laurea ammattikorkeakoulu • Metropolia ammattikorkeakoulu • Levähdyspaikka • Sosiaalityöntekijät • Kriminaalihuollon tukisäätiö (KRITS ry).

• Lähityöntekijät • Helsingin ja Vanajan vankilat sekä Suomenlinnan avo-vankila • Pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien vankiloissa työskentelevät erityisohjaajat ja perhetyöntekijät • Helsinki Missio Aggredi • Helsingin eläinsuojeluyhdistys (HESY) • Stadin asunnot • Setlementti asunnot • A-Kruunu Oy • Asuntosäätiö • Sato Oy:n Kämppä ja duuni -hankkeen tiimi. • Kuntoutussäätiö

ASUNNOTTOMUUS ON VÄKIVALTAA Euroopan asunnottomuustoimijoiden kattojärjestö FEANTSA järjesti marraskuun lopulla Budapestissa naisten ja nuorten asunnottomuustyöhön keskittyvän koulutuksen Youth Study Session – Women`s and Youth`s Homelessness Work. Vva ry:ltä koulutukseen osallistuivat naiserityistä vertaistyötä tekevä Heidi Heino sekä Vva ry:n ja Naistenkartanon yhteishanke Supernovatissa kokemusmentorina toimiva Riikka Tuomi.

arraskuun 20.-27. päivä Unkariin kokoontui asunnottomuuden parissa työskenteleviä toimijoita

neljästätoista eri maasta eri puolilta Eurooppaa. Keräännyimme 37 henkilön voimin Budapestin Youth Centren tiloihin jakamaan

toisillemme omia vahvuuksiamme ja oppimaan toisten kokemuksista. Koulutuksen pääpainona oli asunnottomuutta kokevien naisten ja nuorten sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kohtaama väkivalta ja sen uhka.

kertomaan, millaista on vertaisja kokemustaustaisten työ täällä ja prosessista, miten siihen päästään. Vva ryn Vertais- ja vapaaehtoiskeskus Vepan ainutlaatuinen toimintamalli kiehtoi muiden maiden osallistujia. Erityisesti heitä kiinnosti, miten vertaiset kykenevät pyörittäVepan verraton mään päiväkeskuksen arkea ilman vertaistoiminta ammattilaisia. Viikko piti sisällään monia ryhAsunto ensin -malli oli toinen mätöitä ja keskusteluja, joissa ava- muita osallistujia kiinnostava aihe. simme omia työnkuviamme. Suo- Jokainen tuntui tietävän siitä jotain mesta lähdimme Riikkan kanssa tai ainakin oli kuullut siitä puhut-

Riikka ja Heidi toimivat asunnottomuustyössä kokemusasiantuntijuuden sanansaattajina ja esittelevät Suomen edistyksellistä mallia Euroopan toimijoille.

tavan. Euroopan eri asunnottomuustoimijoita kiinnosti, kuinka Suomessa asunnottomien määrä ainoana maana Euroopassa. Parhaamme mukaan Riikkan kanssa vastailimme kysymyksiin.

Tunnistamisen tärkeys Oli tärkeää, että luennoilla opittiin huomioimaan naisten moninaisia tarpeita ja tunnistamaan tekijöitä, jotka estävät heitä palveluihin hakeutumiseen. Esille nostettiin myös traumainformoitu työote. Puhuimme myös Riikkan kanssa naisten asunnottomuuden ja väki-

vallan yhteydestä, kuinka tärkeää sen tunnistaminen on. Osallistuimme Riikkan kanssa Oranssit päivät -kampanjaan, jossa muistutetaan naisiin kohdistuvan väkivallan eri muodoista ja muistutimme, että asunnottomuus on yksi niistä.

Osaamista meiltä ja muilta Itse koin koulutusviikon hyvin antoisana ja moni asia jäi mieleen pohdittavaksi. Oli mielenkiintoista huomata, kuinka monissa maissa tunnutaan olevan vielä kivikaudella asunnottomuustoimissa mei-

dän toimintamalleihimme verrattuna. Pakko oli myös myöntää, että jotkut ovat valovuosia meitä edellä. Minuun teki vaikutuksen esimerkiksi Itävalta. Siellä on naisille suunnattu päiväkeskus, joka on aivan omaa luokkaansa. Koko rakennus on alusta alkaen suunniteltu ja rakennettu naisten päiväkeskustoiminnan ehdoilla. Keskus on avoinna 24/7 vuoden jokaisena päivänä. Monet palvelut ovat meillekin tuttuja eli vastataan asunnottomuutta kokevien päivittäisiin perustarpeisiin, mutta siellä paikalla on myös sosiaalityönteki-

jöitä. Lisäksi keskuksessa on tarjolla terveydenhuoltoa - eikä pelkästään naisille vaan myös heidän lemmikeilleen. Yhteistyö muiden osallistujien kanssa jatkuu tulevaisuudessa varmasti monin eri tavoin ja verkostoituminen ympäri Eurooppaa on kaikille mahtava tilaisuus päästä kehittämään omaa toimintaansa eteenpäin, jotta asunnottomuutta kokevat kävijät hyötyisivät palveluista mahdollisimman paljon. Teksti ja kuvat: Heidi Heino

LÄHISUHDEVÄKIVALTA Parisuhdeväkivalta, seurustelusuhdeväkivalta, lapsen kaltoinkohtelu, kunniaväkivalta, ikääntyneiden kaltoinkohtelu, vammaisiin, seksuaalivähemmistöihin ja muihin erityisryhmiin kohdistuva väkivalta, sosiaaliseen verkostoon kohdistuva väkivalta. Lähisuhdeväkivalta on ilmiö, joka voi koskettaa ketä tahansa. Se ei katso ikää, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, kulttuuria tai taloudellista asemaa. Väkivalta tai sen uhka heikentää usein kykyä toimia. Pelko ja häpeä estävät usein uhria ottamasta yhteyttä poliisiin. Väkivallasta kerrotaankin usein helpommin ystäville, perheelle ja vertaisille kuin viranomaisille ja poliisille. Väkivaltainen käytös ei usein jää yhteen kertaan, vaan sillä on taipumus uusiutua ja pahentua. Väkivalta harvoin loppuu itsekseen siksi on tärkeää hakea apua niin väkivallan tekijän kun kokijankin. Väkivallalla on taipumus siirtyä sukupolvelta toiselle ongelmien ratkaisumallina. Siksi väkivallan kierteen katkaiseminen on erittäin tärkeää. Jos epäilet jonkun kokevan väkivaltaa kysy suoraan. Muistuta uhria ettei hän ole yksin ja apua saa aina. Väkivalta ei ole yksityinen asia (kahden välinen, perheen sisäinen yms.) Väkivaltaan on aina puututtava jotta sen saisi loppumaan. Väkivalta ei lopeta väkivaltaa! Väkivalta on AINA rikos ja vastuu väkivallasta on AINA tekijällä Peittely ja vaikeneminen on osa väkivaltaa Jatkuva väkivalta voi muuttaa ajan mittaan tapaa kokea itsensä sekä tapaa tuntea ja ajatella. Väkivallalla on monia muotoja: fyysinen, henkinen, taloudellinen, seksuaalinen, sosiaalinen, kulttuurillinen ja uskonnollinen, vainoaminen. On sosiaalisen kanssakäymisen rajoittamista ja eristämistä, mustasukkaisuutta, tavaroiden hajottamista ja tuhoamista, rahankäytön estäminen, alistamista, halveksuntaa, vähättelyä, kontrollointia, tönimistä, lyömistä, ravistelua, pään hakkaamista, terä- ja ampuma-aseiden käyttöä, uhkailua, seksiin ja päihteiden käyttöön pakottamista, ehkäisyn kieltäminen, aborttiin pakottaminen jne.

Myös asunnottomuus on väkivaltaa.

SOITA AINA 112, JOS NÄET, KUULET TAI KOET VÄKIVALTAA. SOITTOSI VOI PELASTAA JOPA IHMISHENGEN. Teksti: Heidi Heino

SUPERNOVATIN NAISISSA ON VOIMAA ”Puhuminen auttaa aina. Jos uskaltaa avata suunsa, huomaa, että aina on muita, jotka jakavat saman kokemuksen.”

upernovat-hankkeen naisten vertaistukiryhmät ovat lähteneet vauhdilla käyntiin. Ryhmiä on pilotoitu Hämeenlinnan ja Vanajan vankiloissa sekä Suur-Helsingin Valkonauha ry:n Liisankodilla. Ryhmiä ohjaavat työparina Vva ry:n kokemusmentorit ja Naistenkartano ry:n ryhmätoiminnan ohjaajat. Ryhmissä titteleillä ei ole kuitenkaan merkitystä: kaikki osallistuvat keskusteluun sellaisina naisina kuin ovat, jakaen sen verran kuin itsestä tuntuu hyvältä. Syksyn aikana ryhmissä on pohdittu rooliodotuksia ja ihmissuhteita, etsitty omia rajoja, purettu häpeää, unelmoitu, naurettu ja ennen kaikkea tuettu toisia. Naiset ovat kokeneet saaneensa ryhmistä rohkeutta puhumiseen ja elämänmuutokseen.

Vertaisuus kantaa

tai elämäntilanne mikä hyvänsä, kaikilla on omat kipuilunsa ja haasteensa elämän polulla. SuperNOVAT-ryhmiä kehitetään jatkuvasti yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Tiimin omien kokemusmentorien lisäksi jokainen Supernovat-ryhmäläinen on kokemusasiantuntija. Ryhmäläiset ovatkin osallistuneet innostuneesti myös ryhmien kehittämiseen ja antaneet arvokasta palautetta, sillä naiset haluavat aidosti jakaa itse saamaansa hyvää eteenpäin ja tukea toisia pyyteettömästi. Supernovat-hankkeessa on saatu todistaa, että naiset eivät vain tule toimeen keskenään, vaan myös tukevat toisiaan täydellä sydämellä!

SuperNOVAT-ryhmien kantava voima on vertaisuus. Kokemusmentorin mukanaolo ryhmissä on todettu todella arvokkaaksi, sillä jakamalla omaa tarinaansa kokemusmentori madaltaa kynnystä osallistua keskusteluun ja luo toivoa toipumisesta. Kun ryhmän ilmapiiri on turvallinen ja häpeää poistava, naiset uskaltavat jakaa kokemuksiaan ja huomata, että mitä tahansa on ollut, joku toinen on tehnyt tai kokenut saman. Myös ryhmätoiminnan ohjaajat ovat huomanneet, että omien kokemusten ja oivallusten jakaminen tasavertaisina ihmisinä on kaikille antoisaa. Ryhmissä on yhdessä tuuTeksti: Ira Selkälä min todettu, että oli koulutustausta

Info: Vuoden 2022 ensimmäiset SuperNOVAT-ryhmät käynnistyvät tammikuussa vankiloissa, päihdepoliklinikoilla ja Tampereen Vauvajengissä. Tulossa on myös erilaisia tapahtumia ja päihteitä käyttäville naisille suunnattuja avoimia teemaryhmiä. Naisille ja naisille kohtaaville ammattilaisille on luvassa koulutusta muun muassa traumojen ymmärtämisestä. Seuraa tarjontaa Supernovat-hankkeen somessa ja kotisivuilla, tai ota yhteyttä! www.facebook.com/ supernovathanke IG: supernovat_hanke www.supernovat.com supernovat@naistenkartano.com

40 Kuvateksti: Learning from Past Mistakes: kolme FEANTSA:n entistä presidenttiä keskustelivat, miten esimerkiksi Hollanti, Skotlanti ja Irlanti ovat selviytyneet kymmenen viimeisen vuoden ajan asunnottomuuslukujen noususta.

FEANTSA:n seminaari 2021

MITÄ OPIMME KORONAKRIISISTÄ?

Kuvateksti: FEANSA:lla on meneillään kampanja #RoomInTheRecovery #Tilaatoipumiselle (huom. vapaa suomennos), johon kaikki voivat osallistua sosiaalisessa mediassa.

Feantsan vuotuisessa seminaarissa 2021 osallistujat ympäri Eurooppaa yhtyivät ajatukseen, että asunnottomuuden ratkaisuihin on hyvä mahdollisuus tarttua samalla, kun opitaan lisää koronapandemiasta.

li 270 toimijaa kokoontui asunnottomuuskysymysten äärelle Bratislavaan niin kasvotusten kuin verkon kautta marraskuun alussa. Hybridi-seminaari pidettiin Slovakian tasavallan presidentin Zuzana Caputovan suojeluksessa ja yhteistyössä slovakialaisen katulehden Proti Prudun kanssa. Proti Prudun johtaja korosti puheenvuorossaan, että on tärkeää ottaa oppia maista, joissa on onnistuttu paremmin asunnottomuuden hoidossa, jotta kaik-

kein heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset saavat apua. Suomalaista mallia Seminaariin osallistui asunnottomuustoimijoita ympäri Eurooppaa; työntekijöitä, paikallisia ja kansallisia päätöksentekijöitä, tutkijoita ja edunvalvojia. Seminaarin 15 työpajassa oli myös suomalaisten esityksiä, muun muassa Juha Kahila Y-säätiöstä piti esityksen Verkostokehittäjien yhteistyöstä ja Peter Fredriksson muutoksesta

asunto ensin- malliin. Itse toimin puheenjohtajana työpajassa, joka käsitteli vertaistyötä Puolassa sekä Englannissa. Tutkija Nicholas Pleasen pääpuheenvuorossa käsiteltiin, kuinka asunnottomuussektori pystyy pitämään kiinni sitoutumisestaan asunnottomuuden poistamiseen, kun maailma reagoi pandemian mukaan.

Asunnottomuus poistetaan Euroopasta 2030 mennessä FEANTSA:n presidentti Kjell Larsson kuvasi hyvin, että pandemiasta toipuminen antaa tilaa myös tarttua vahvemmin asunnottomuuskysymyksiin Euroopassa. FEANTSA:n lanseerama kehittämisalusta (European Platform on Combatting Homelessness) antaa tälle työlle loistavat puitteet. Verkosto aloitti yhteisen työn kesäkuussa Lissabonissa, jossa on mukana 27 jäsenmaata, EU:n instituutiota sekä sidosryhmää. Jäsenmaat allekirjoittivat Lissabonin ilmoituksen ja sitoutuivat asunnottomuuden poistamiseen vuoteen 2030 mennessä. Verkoston ensimmäinen kokoontuminen oli marraskuussa 2021, jossa keskusteltiin muun muassa ehdotuksesta perustaa asunnottomuutta kokevien ryhmä osana verkoston päätöksentekoa (Sounding board of homeless people). Euroopan Unioni on äänestänyt yhden miljoonan budjetista paikallisesti tehtävään asunnottomuuden tilastointiprojektiin. Teksti ja kuvat: Sanna Tiivola

Kuvateksti: Sanna Tiivola toimi puheenjohtajana Vertaistyön työpajassa (Peer Work for Supporting the Health Challenges of People Experiencing Homelessness). Työpajassa psykologi Katarzyna Toeplitz Camillian Mission of Social Assistance -järjestöstä Puolasta kertoi käytännön vertaistyöstä kaduilla. Vertaistyön johtaja Martin Murphy Groundswell-järjestöstä Englannista kertoi, kuinka heidän vertaistyöntekijänsä auttavat asunnottomia pääsemään terveydenhoidon piiriin ja saamaan ihmiset kiinnostumaan terveysasioidensa hoidosta. Kuvateksti: FEANTSA:n yleiskokoukseen osallistuivat Sanna Tiivola Vva ry:stä sekä Pauliina Liukkonen Sininauhasäätiön Koti kaikille -hankkeesta. Seminaariin Vva ry:ltä osallistuivat myös järjestösuunnittelija Vlada Petrovskaja ja puheenjohtaja Reijo Pipinen. Suomesta seminaariin osallistuivat myös edustajat Y-säätiöltä, Moniheliltä sekä Kriminaalihuollon tukisäätiöltä.

Mikä FEANTSA? FEANTSA on asunnottomuustoimijoiden kattojärjestö, joka keskittyy ainoana eurooppalaisena järjestönä asunnottomuuden poistamiseen. FEANTSA:an kuuluu yli 115 organisaatiota 24 eri maassa. FEANTSA:n jäsenet ovat pääsääntöisesti asunnottomuuden kanssa toimivia järjestöjä, mutta liitynnäisjäseneninä on myös paikallisia julkisen vallan toimijoita, sosiaalisen asuntotuotannon tarjoajia, säätiöitä sekä tutkimusorganisaatioita. Suomesta FEANTSA:n jäseninä ovat pisimpään olleet Y-säätiö ja Vva ry (vuodesta 1998). Myöhemmin jäseniksi ovat liittyneet Ara, Nuorisoasuntoliitto, Helsingin Diakonissalaitos ja Sininauhasäätiö.

HALUATKO FEANTSAN JÄSENEKSI? Jäsenenä saat muun muassa: – Pääsyn yli sadan toimijan eurooppalaiseen verkostoon, jossa toimitaan asunnottomuuteen liittyvien asioiden parissa. – Voit osallistua seminaareihin, konfrensseihin sekä saada vierailu- ja tutustumismahdollisuuksia eri projekteihin. Tarkoituksena on jakaa ja saada tietoa muiden jäsentoimijoiden kanssa. – Saat käyttöösi erilaista tutkimustietoa ja julkaisuja, joita voit hyödyntää asunnottomuustyössäsi. – Saat pääsyn FEANTSA:n jäsenille tarkoitetulle sivustolla, jossa on mm. vaikuttamistyön kannalta olevia

tärkeitä yhteystietoja, EU-ohjelmia sekä FEANTSA:n sisäisiä dokumentteja. – Saat pääsyn verkostoihin, joissa jäsenet keskustelevat ja analysoivat muun muassa asumineen, asumisoikeuksiin, terveyteen, maahanmuuttoon, osallisuuteen ja naisten asunnottomuuteen liittyvistä kysymyksistä. Verostoissa yhdistetään ja edistetään asiantuntemusta ja työstetään yhdessä FEANTSA:n työtä poliittisen vaikuttamisen ja käytännön työn parissa. – Voit osallistua FEANTSA:n hallintoon ja päätöksentekoon äänestämällä yleiskokouksessa ja nimittämällä jäseniä hallintoneuvostoon.

Jäsenyyden muotoja: – Jäseniksi voi hakea yleishyödylliset Isossa-Britanniassa, EU- ja EFTA-maissa toimivat järjestöt, jotka työskentelevät asunnottomuuden parissa. – Yhteistyökumppaneiksi voi hakea asunnottomuuden parissa toimivat muut kuin yleishyödylliset järjestöt. – Kirjeenvaihtajiksi voivat hakea yleishyödylliset järjestöt ja muut asunnottomuuden parissa toimivat, jotka toimivat Iso-Britannian sekä EU- ja EFTA-alueiden ulkopuolella. Hae jäseneksi: www.feantsa.org

Vva:lla ollaan TASAVERTAISINA TYÖSSÄ Meillä Vva:lla otetaan kaikki työyhteisöön tasavertaisena jäsenenä eli olemme vahva moniammatillinen tiimi olipa taustalla sitten oma kokemus asunnottomuudesta ja sen lieveilmiöistä tai ei. Kokemusasiantuntijoilla, vertaisilla sekä muilla ammattilaisilla, jokaisella on omat vahvuutensa vaikuttaa asunnottomuutta kokevien asioihin niin päättävällä tasolla kuin matalan kynnyksen toiminnoissa.

un puhutaan työparimallista, niin Vva ry:llä se toteutuu joka tasolla. Pystymme tuottamaan tietoa asunnottomuudesta tai asunnottomuuteen liittyen monesta eri näkökulmasta aina sen mukaan, kenen vahvuuksia tai kokemuksia asia koskee. Pienessä järjestössä voimme myös kasvaa ammatillisesti eri toimiin ja tehtäviin. Toisena päivänä voit olla toiminnanjohtajan rinnalla ministeriötason ryhmässä tekemässä vaikuttamistyötä ja seuraavana päivänä olet päiväkeskuksessa tarjoamassa lämmintä ruokaa ja siistimässä tiloja, jotta asunnottomuutta kokevien kävijöidemme olisi mukavampi viettää siellä aikaa.

Kokemustieto kulkee vahvasti käytännön tasolla myös työntekijöiden kesken. Vva:lla pitkään työskennelleet ammattilaiset opettavat tuoreemmille tulokkaille sellaisia asioita, joita ei kirjoista ja kansista opi. Vailla vakinaista asuntoa ry on asunnottomien itsensä vuonna 1986 perustama järjestö. Tälläkin hetkellä meillä on vertaisja kokemustaustaisia työntekijöitä liki kolmannes henkilökunnastamme. Osallisuus ja vertaisuus ovat Vva ry:lle sekä tärkeitä arvoja että käytännön arkea. Teksti: Jenni Eronen

Jenni on ollut kantavana voimana Vva ry:llä mm. Omat avaimet - ja NEA – Naiserityisyys asunnottomuustyössä -hankkeissa, tehnyt vaikuttamistyötä hallituksen asunto-ohjelmien suunnitteluryhmissä (mm. Aune ja Muutoslaboratorio Asunto ensin 2.0), on kansallisen kokemusasiantuntijatyöryhmän ohjausryhmän jäsenä sekä toimii Vva ry:n Kokema-tiimin mentorina ja matalan kynnyksen palveluiden lähiesihenkilönä.

KOKEMUSTARINAA KOULULAISILLE Vva ry:n Kokema-tiimin Jenni ja Jarkka osallistuivat marraskuussa Helsingissä, Pakilan yläasteella vietettyyn Monentavallista päivään. Teemapäivän aikana koulun oppilaille tarjoutui mahdollisuus kuulla ja tutustua elämän moninaisuuteen.

enni ja Jarkka kertoivat oppilaille muun muassa Vva ry:n tekemästä asunnottomuustyöstä, mitä asunnottomuus on, mitkä syyt voivat johtaa asunnottomuuteen ja miten asunnottomuudesta voi selvitä. Kouluvierailu oli antoisa niin Vva:n asiantuntijoille kuin palautteesta päätelleen myös Pakilan yläasteen oppilaille. ”Kiitokset vielä Jennille ja Jarkalle Monentavallisesta päivästä! Teemapäivä on hyvin tärkeä koulullemme. Saimme runsaasti positiivista palautetta opettajilta ja oppilailta. Toivottavasti vierailijoillakin oli mukavaa. Oli todella ihanaa, että Jenni ja Jarkka tulivat vieraaksemme. He antoivat äänen ja kasvot asunnottomille ja opettivat nuorille ymmärrystä, myötätuntoa ja ihmisyyttä. He saivat nuoret todella ajattelemaan ja kohtaamaan omat ennakkoluulonsa. Jenni ja Jarkka olivat todella vaikuttavia ja kiinnostavia! Tuhannet kiitokset!” – Anu ja muu tiimi Pakilan yläasteelta

Koulut ja oppilaitokset voivat kutsua Vva ry: asiantuntijoita puhumaan asunnottomuudesta ilmiönä, asunnottomuudesta mediassa, asunnottomuuskokemuksista sekä järjestöstä ja asunnottomuustyöstä. Koronatilanteen mukaan järjestömme ottaa myös vieraita vastaan eri toimipisteissään. Lisätietoja saa Vva ry:n järjestösuunnittelijalta: vlada.petrovskaja@vvary.fi.

PERHELEIRISTÄ VAHVISTUSTA VAPAUTUMISEN JÄLKEISEEN ARKEEN Takaisin perheeksi -yhdistys perustettiin vuonna 2018. Tosin suunnittelun alla ja pöytälaatikossa se ehti olla pidempäänkin. Mietittiin tarkkaan, kenelle, miksi ja minkälaisin tavoittein toimintaa pitäisi järjestää. Yhdistyksen perusajatukseksi muodostui, että vankilasta vapautumisen jälkeen ja koevapaudessa aletaan miettiä perheen parissa jokapäiväistä arkea ja kuinka hoidetaan eteen tulevia ongelmia.

änä syksynä pidettiin e n s i m m ä i n e n Ta k a i sin perheeksi -leiri Sopukan koulutuskeskuksen upeissa puitteissa. Leirille osallistui mahtavia tyyppejä. Koettiin suuria tunteita ja saatiin sekä kokemuksia että voimaa vertaisuudesta. Saatiin mukaan myös hyvät yhteistyökumppanit: Kalliolan Vahvasti tukien -toiminta ja yksi työntekijä Kriminaalihuollon säätiöstä. Ensimmäisen leirin onnistuminen ja positiivinen palaute käynnistivät jo suunnittelutyön ensi kevään perheleiriä ja toimintaa varten. Takaisin perheeksi -yhdistyksen toimintamalli koettiin hyväksi ja sen kehittämä ajatus vankilasta

vapautuneiden ja koevapaudessa olevien perheleiristä tuli selkeästi tarpeeseen. Myös vertaisuuteen perustuva leirin ryhmätoiminta sai positiivisen vastaanoton. Ryhmissä pystyttiin jakamaan perheeksi tulemisen kokemuksia ongelmineen ja onnistumisineen ja laatimaan toimintamalleja, kuinka itsekukin on selvinnyt vastaavanlaisista tilanteista. Takaisin perheeksi -yhdistyksen ovat ideoineen ja perustaneet Vva ry:n Kokema-tiimin mentori Jarkka Eronen ja Jussi Putkonen, joka toimii yhdistyksen puheenjohtajana. Putkonen oli Jarkan sosiaalityöntekijänä, kun Jarkka vapautui vuonna 2010.

”Kun ei polta siltoja takanaan, fattaukosta voi tulla ystävä, jonka kanssa voidaan toteuttaa sellaista toimintaa, jonka molemmat tietävät tarpeellisiksi, kun aletaan

valmistautua vankilan jälkeiseen elämään.” Teksti ja kuvat: Jarkka Eronen

Tunteesta sanaksi

umanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Into-kustannus toteuttaman Omakehu-hankkeen työpajaa on järjestetty viime talvesta lähtien Vva ry:n tiloissa Ratamestarinkadulla. Työpajoissa on harjoiteltu omien ajatusten ja tuntemusten sanallistamista mottojen, aforismien, omakehujen ja laulutekstien muodossa sanataideohjaajien Aleksis Salusjärven ja lehtori, aforistikko Antti Pelttarin sekä

Yhteistyötä vankilassa

va ry:n Kokema-tiimin Jarkka Eronen aloitti lokakuussa NMKY:llä ohjaajana toimivan Kaide Bärlundin kanssa poikkeuksellisen yhteistyön

Keravan avovankilassa. Nuorten vankien kanssa tehdään kohtaamistyötä nyrkkeilyn ja tiukan treenin äärellä. Tarkoituksena on oppia peruselämäntaitoja ja saada työka-

luja uuden minäkuvan rakentamiseen. Fokuksena on suunnata katse tulevaisuuteen, mikä valikoitui tämän hankkeen nimeksikin.

Humanistisessa ammattikorkeakoulussa yhteisöpedagogiikkaa opiskelevien taitovalmentajien opastuksella Ratamestarinkadun räppipajalla Kimmo Gustafsson on toiminut ohjaajana ja Vva:n Kokema-tiimin

oma, mainio riimittelijä Miro Tolonen hänen apulaisohjaajanaan. Syksyn vierailevina lyriikan kirjoittamisen mestareina olivat Paleface ja Miljoonasateesta tuttu Heikki Salo. Kiitokset heille.

ASUNNOTTOMIEN YÖSSÄ MENTIIN ULKOPUOLISUUDEN LÄHTEILLE

Asunnottomien yön Helsingin päätapahtumaa vietettiin jo toista vuotta peräkkäin koronatilanteen vuoksi virtuaalisena. Striimilähetys lähetettiin Vailla vakinaista asuntoa ry:n toimitiloista Helsingin Itä-Pasilasta.

sunnottomien yön teemana on tänä vuonna ULKOPUOLELLA – Syrjäytynyt vs. syrjäytetty. Ulkopuolella-teeman kautta Asunnottomien yön kansalaisliike nosti esiin yhteiskunnan rakenteissa olevia syitä asunnottomuudelle ja syrjäyttämiselle sekä herätteli kysymystä, miksi miesten osuus korostuu asunnottomuudessa. Asunnottomien yön avauspuheenvuorosta vastasi Helsingin apulaispormestari Daniel Sazonov, joka nosti puheessaan esiin Helsingin kaupungin rohkean tavoitteen poistaa asunnottomuus vuoteen 2025 mennessä. ”Tavoite on kunnianhimoinen ja haastava, mutta ei mahdoton. Sen saavuttaminen edellyttää vahvaa sitoutumista asunto ensin –periaatteeseen. Me sitoudumme tekemään tarvittavat panostukset hyödyntäen erityisesti kaupungin omaa vuokra-asuntokantaa mutta myös tuettua asumista ja muita olemassa ole-

via palveluita. Asuntojen saatavuuden lisäksi kaupunki kehittää etsivää sosiaalityötä, kuten etsivää lähityötä ja aikuissosiaalityötä”, apulaispormestari Sazonov sanoi. ”Asunnottomuuden syyt ovat moninaisia ja asunnottomuuden ratkaisu vaatii monipuolisia toimia. Tärkeimpänä niistä on kuitenkin sopivien asuntojen löytyminen. Helsingin kaupunki omistaa yli 50 000 vuokra-asuntoa, joita voidaan hyödyntää tähänkin tarkoitukseen. Ihmiselle on ensin saatava katto pään päälle, turvallinen oma paikka, jotta on olemassa edes edellytyksiä auttaa ihmistä ratkaisemaan muita ongelmia elämässään”, apulaispormestari Sazonov totesi. Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola ja kokemusmentori Miro Tolonen pohtivat omassa puheenvuorossaan, miksi erityisesti nuoret miehet kokevat yhteiskunnassa syrjäyttämistä ja kuinka se pahimmillaan johtaa asunnottomuuteen. Vva ry:n toinen kokemus-

46 mentori Tii Judén käsitteli myös puheessaan syrjäytymisen ja syrjäyttämisen dynamiikkaa ja mitä eroa niillä on. Paneelikeskusteluun Ratamestarinkadulla osallistuivat Jussi Lehtonen (Vva ry, asumispalvelupäällikkö ja matalan kynnyksen toiminnan vastaava esimies), Maarit Vierunen (Kok.), Veronika Honkasalo (Vas.), Elisa Gebhard (SDP) ja Miro Tolonen (Vva ry, kokemusmentori). Paneelin vetäjänä oli toimittaja Aleksis Salusjärvi. Suoja-Pirtti ry jakoi tänä vuonna Arska -patsaan Y-säätiön Uuras-hankkeelle. Asunnottomien yön musiikista vastasivat tällä kertaa Anni Vuorinen ja Ella Erikson, Kari Tapiiri sekä musiikkvideoilta OmaKehu-hankkeen OmaKehubiisi ja Sopentuvan Muutoksen tuulet. Asunnottomien yön tulien sytyttämistä vauhdittivat Tuliryhmä Poltteen Roni ja Eero. Striimiapahtuman lisäksi Asunnottomien yön toimijat järjestivät asunnottomuutta kokeville pienempiä tapahtumia eri puolilla kaupunkia puistoissa ja omissa toimipisteissään. Tarjolla oli ruokaa, vaatejakoa, hiusten leikkuuta, terveysneuvontaa ja muita palveluja. Striimilähetystä oli myös mahdollista seurata eri toimijoiden toimipisteissä.

Ministeri Krista Mikkosen tervehdys Asunnottomien yönä ”Tänään vietetään asunnottomien yötä. Tapahtuma muistuttaa, että asunto on jokaisen ihmisen perusoikeus. Liian moni suomalainen asuu tälläkin hetkellä ilman vakinaista asuntoa. Kodista on tullut koronapandemian aikana entistä tärkeämpi paikka. Paikka, jota kaikilla ei ole. Poikkeusaikoina erittäin vaikeassa tilanteessa ovat olleet asunnottomat, joiden asema yhteiskunnassa on ollut jo entuudestaan heikko. Vaikeasta korona-ajasta huolimatta valtio, kunnat, järjestöt ja säätiöt ovat tehneet tärkeää työtä, jotta pahimmat pelot koronan vaikutuksesta asunnottomuuteen ja asunnottomiin eivät ole toteutuneet. Ympäristöministeriön asunnottomuusohjelman ja ohjelmassa mukana olevien kuntien tavoitteena on puolittaa asunnottomuus ohjelmakauden aikana. Hallituksen tavoitteena on poistaa asunnottomuus kahdessa vaalikaudessa eli vuoteen 2027 mennessä. Panostamme erityisesti asumisneuvontaan ja asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn, etenkin nuorten ja maahanmuuttajien parissa. Haluamme varmistaa, että neuvontaa on tarjolla riittävästi koko Suomessa. Tutkimusten mukaan juuri asumisneuvonta on erittäin tehokas keino asunnottomuuden vähentämiseksi. Minulla on kunnia esittää tänään tervehdykseni etänä asunnottomien yön päätapahtumaan Helsinkiin. Haluan kiittää kaikkia Asunnottomien yön järjestelyihin osallistuneita ja asunnottomuustyötä tekeviä. Vailla asuntoa eläville haluan toivottaa voimia. Meillä kaikilla on sama tavoite – asunnottomuuden poistaminen – ja yhdessä tulemme tuon tavoitteen myös saavuttamaan.”

Hemmottelua, hoitoja ja herkku-pizzaa Vepassa

va ry:n Vertais- ja vapaaehtoistyönkeskus Vepassa, Ratamestarinkadulla järjestettiin oma Asunnottomien yö -tapahtuma asunnottomuutta

kokeville kävijöille. Tarjolla oli ruokaa ja herkkuja, pop-up-pizzauuni sekä lahjoitustavaraa hygieniatuotteista Partioaitan keräyksestä saatuihin talvitakkeihin, hygienia-

Pizzanpaistajat-yhdistyksen Ramin pop-up-pizzauunilla riitti jonoa. Asunnottomien yön striimitapahtumaa seurattiin katsomossa, kangaskasseihin painettiin kuvia sekä saatiin Vva ry:n asumisneuvontaa ja esimerkiksi sosiaaliturvaan ja Kela-asioiden hoitoon liittyvää ohjausta Stop huumeille ry:n Fattaluudilta. Porvoon Careerian opiskelijat hemmottelivat kävijöitä jalka- ja kynsihoidoilla ja Katuklinikka teki C-hepatiitti- ja pika-HIVtestejä. Sydämellinen kiitos kaikille kävijöillemme.

tuotteisiin ja kenkiin (mm. Karhu aikana liki viisisataa. Yöpymään lahjoitti uusia lenkkareita). Luvassa Ratamestarinkadulle jäi parikymoli myös hemmottelua kynsi- ja jal- mentä asunnottomuutta kokevaa. kahoidon muodossa. Kävijöitä Vepassa oli päivän

Asunnottomien yön toimijoiden kannanotto:

YHTEISKUNNAN SYRJÄYTTÄVÄT RAKENTEET OVAT ESTEENÄ ASUNNOTTOMUUDEN POISTAMISELLE Asunnottomuuden kokeminen on yksi äärimmäisimmistä syrjäytymisen muodoista. Asunnottomien yön toimijat esittävät ratkaisuja, jotka voivat edesauttaa hallituksen suunnitelmia asunnottomuuden puolittamisesta vuoteen 2023 mennessä sekä Helsingin kaupungin hiljattain julkaisemaa tavoitetta poistaa asunnottomuus vuoteen 2025 mennessä.

yypillistä asunnotonta ei ole, mutta yhteiskunnan syrjivät rakenteet ovat liian monella asunnottomuutta kokevalla yhdistävänä tekijänä. Syrjäytymisessä onkin kyse yhteiskunnasta syrjäyttämisestä, kun sosiaaliturvasta ja peruspalveluista ei ole huolehdittu riittävästi. Asumisen korkea hinta, pienituloisuus, työttömyys sekä mielenterveys- ja päihdesairaudet lisäävät asunnottomuuden ja yhteiskunnasta syrjään jäämisen riskiä.

– Kun kohtuuhintaisia asuntoja ei ole tarpeeksi eikä yhteiskunnassa asumista toteuteta käytännön tasolla ihmisoikeutena vaan sananpartena, pienituloisimmat ja heikoimmassa asemassa olevat jäävät asuntomarkkinoilta ulkopuolelle. Pitkittyessään asunnottomuus on vakava syrjäytymistekijä, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola. Syrjäytyminen ja asunnottomuus ovat vahvasti sukupuolittuneita. Miehet ovat suuremmassa

syrjäytymisvaarassa kuin naiset, ja asunnottomuutta kokevista yli 75 prosenttia on miehiä. ARA:n selvityksen mukaan pitkäaikaisasunnottomien määrä nousi kymmenen vuoden laskun jälkeen liki sadalla henkilöllä viime vuonna. 2020 lopulla heitä oli 1054. Joukossa on yhä nuorempia. Alle 25-vuotias pitkäaikaisasunnoton ei ole enää harvinaisuus. Puhutaan syrjäytymisen ylisukupolvisuudesta. Tutkimuksissa on todennettu, että lapsuuden olosuhteet ovat riskitekijöitä syrjäytymiselle. – Monella kadulle pitkäaikaisasunnottomaksi ajautuneella on pitkä syrjäyttämishistoria, joka kytkeytyy usein lastensuojeluun. Suomalainen koululaitos on jo pitkään epäonnistunut tarttumi-

sessa heikoimmin pärjäävään viidennekseen oppilaista, ja nämä oppilaat ovat pääosin poikia. Tutkimuksissa on niin ikään todettu, että osalla peruskoulun läpäisseistä on puutteita kirjoitus- ja lukutaidossa. Tämä korreloi vahvasti myöhemmän syrjäytymiskehityksen kanssa, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n matalan kynnyksen ja asumispalveluiden päällikkö Jussi Lehtonen. Helposti saatavan tuen merkitys korostuu erityisesti itsenäistyvien nuorten kohdalla, kun pyritään ennaltaehkäisemään asumisen ongelmia ja asunnottomuutta. – Itsenäistyville nuorille pitää löytyä tukea helposti ja ilman epäinhimillisiä jonoja, jotta voidaan taata jokaiselle nuorelle mahdollisuus oman kodin löytämi-

49 seen ja kestävään itsenäistymiseen. Itsenäistyvillä nuorilla on oikeus apuun paitsi asumisessa, myös opiskeluun, ihmissuhteisiin ja talouteen liittyvissä asioissa, toteaa Punaisen Ristin Nuorten turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää. Ihmisiä ajetaan kustannussyistä voimakkaasti verkkoon, mutta digitaalisuus on kuitenkin väline, ei palvelu. Arvioiden mukaan Suomessa on yli miljoona ihmistä, jotka ovat digisyrjäytymisvaarassa. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat rikostaustaiset, asunnottomat, päihdekuntoutujat ja ei-suomea puhuvat, joilla ei ole taitoja tai mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluja. Asumisneuvonnan lakisääteistäminen herättää myös huolta Asunnottomien yön toimijoissa. Kuntien vastuulle jäävässä palvelussa erityisryhmät ja marginaalissa olevat eivät saa välttämättä tarpeeksi kattavaa apua ja ihmisiä jää neuvonnan ulkopuolelle. Hallitusohjelman lupauksista huolimatta toimijoita huolettaa, etteivät kuntien

sitoutuneisuus ja resurssit eivät ole riittäviä. Asumisneuvonnan toimivuuden avulla voidaan ennaltaehkäistä häätöjä ja sitä kautta asunnottomuutta. Parhaiten tämä onnistuisi kuntien sosiaalitoimien, järjestöjen ja vuokranantajien välisellä yhteistyöllä.

Asenteet vaikuttavat asunnottomuuteen Asunnottomuuteen vaikuttavat yhteiskunnassa yleisesti vallitsevat asenteet ja vallalla olevat käsitykset heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamisesta. Suur-Helsingin Valkonauha ry:n kehittämisjohtaja Leena Lehtonen muistuttaa, että moni asunnoton kokee olevansa marginaalissa. – Asunnottomuutta kokevien keskuudessa on myös tuplamarginaalissa eläviä, kuten naiset ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset. Heidän asunnottomuutensa jää osittain piiloon ja hyväksikäytön riskit voivat olla suuret. Heille tarvitaan turvallisia tiloja väliaikaismajoitukseen

ja asumiseen. Ennakkoluuloiset asenteet vaikeuttavat vankiloista vapautuvien asunnon saantia erityisesti vapailta markkinoilta. Lisäksi palvelujärjestelmä ei tunnista vapautuneiden tarpeita. – Moni vapautunut tarvitsee tukea, jotta asuminen lähtisi sujumaan. Tuettava olisi myös opiskelua, työelämävalmiuksia ja perheelämää sekä lisätä mahdollisuuksia päihdekuntoutukseen, toteaa Kriminaalihuollon tukisäätiön toimitusjohtaja Sanna Sunikka. Myös maahan muuttaneiden kotoutumisen edistämisessä on monia asumiseen liittyviä pullonkauloja. – Syrjintä vaikeuttaa asunnon löytämistä, ja kielimuurin ja tiedonpuutteen vuoksi ihmisten oikeudet jäävät helposti toteutumatta, sanoo Moniheli ry:n Katto-toiminnan päällikkö Veera Vilkama. Yhteiskunnan asenteet näkyvät Vailla vakinaista asuntoa ry:n Sanna Tiivolan mukaan konkreettisesti siinä, kuinka asunnot-

tomuutta kokevien palveluiden tai asumisyksiköiden sijoittaminen niin sanottujen tavallisten ihmisten asuinalueille törmää valitettavan usein naapuruston vastustukseen. – Asunnottomuutta kokevat ja asunnottomuustaustaiset ihmiset halutaan sulkea oman elämänpiirin ulkopuolelle, sanoo Tiivola.

Yhdenvertaisia rakenteita Asunto ensin -mallilla toimivien asumispalveluyksiköiden ja esimerkiksi lastensuojelun laatuun pitää kiinnittää huomiota, puuttua epäkohtiin ja varmistaa, että tarjottava tuki on riittävää ja pitkäjänteistä. – Hinta ei saa olla määräävin kriteeri kuntien järjestämissä asumisen palveluiden kilpailutuksissa. Laatu ja vaikutukset tulee nostaa kärkikriteereiksi. Kunnat puolestaan vastaavat siitä, että mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat kaikkien saatavilla ja että niitä on riittävästi. Näiden palveluiden välille ei saa syntyä aukkoja, joihin tuen tarpeessa oleva asiakas putoaa, sanoo Sininauhasäätiö-konsernin toimitusjohtaja Kimmo Karvonen. Laki velvoittaa syrjimättömyyttä kaikissa kuntien ja valtioiden tarjoamissa palveluissa. Asunnottomien yön toimijat vaativat syrjimättömyyden systemaattista valvontaa ja seurantaa. Palveluja suunniteltaessa syrjimättömyyttä tulisi ennakoida ja arvioida. Palveluiden syrjintämekanismeja tulisi tutkia paremmin ja nostaa niitä julkiseen keskusteluun. Syrjimättömyyden toteutumiseen on varattava tarpeeksi sekä henkilöresursseja että rahaa. Kaikkien väestöryhmien hyvinvointi ja osallisuus ovat yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta ratkaisevia asioita. Tarvitaan asuinalueita ja kaupunkisuunnittelua, jotka perustuvat yhdenvertaisuuteen, ei pelkoon eikä erotteluun. Yhdessä suunnitellen kaupungeista ja julkisista tiloista saadaan eläviä paikkoja, joissa ihmisten moninaisuus on otettu huomioon. Ei ole syrjäytettyjä eikä syrjittyjä, ei turvattomuuden tunnetta. Yhteiskunnan ja yhteisöjen pitää pitää huolta toisistaan.

KIRJOJEN KERTOMAA

elämän varjoisammalta puolelta

Teksti: Siiri Winter

Pimeä ja kylmä talviaika houkuttelee käpertymään sohvan nurkkaan ja uppoutumaan kirjojen pariin. Listasimme viisi teosta, joissa käsitellään asunnottomuutta, köyhyyttä, syrjäytymistä sekä marginaaliin joutumista. Hyviä lukuhetkiä.

Hallie Rubenhold: VIISI – Viiltäjä-Jackin tuntemattomat uhrit Atena Kustannus, 2020

untematon murhaaja saattoi surman suuhun viisi naista Lontoon White Chapelin alueella 1888. Aikojen saatossa lähes myyttiseksi muovautunut tarina Viiltäjä-Jackistä on tuttu kautta läntisen maailman. Ennen historioitsija Hallie Rubenholdin elämäkerrallista teosta tuntemattomaksi ovat kuitenkin jääneet tarinan ne osapuolet, joilla oli nimet: Polly, Annie, Elizabeth, Catherine ja Mary Jane viettivät kovaosaista elämää viktoriaanisessa Englannissa, jossa epäonnisen naisen hauras yhteiskunnallinen asema johti nopeasti äärimmäiseen köyhyyteen ja kodittomuuteen. Yhteiskunnan marginaaleissa elävät naiset leimattiin kevein perustein ”vain prostituoiduiksi”, vaikka todellisuus oli tyystin toinen. Nämä yli 130 vuotta sitten eläneet naiset olivat vaimoja ja äitejä, he tienasivat elantonsa kahvilanpitäjinä, laulajina ja kangastyöläisinä, sinnittelivät asunnottomina, etsivät onneaan siirtolaisina ja pakenivat ihmiskauppaa. Kirjailijan laaja taustatutkimus ja pohtivan havainnoijan näkökulmasta ammentava kirjoitustyyli tekee vaikutuksen. Rubenhold maalaa elävän kuvan viktoriaanisesta yhteiskunnasta ja sen jäykästä ihmiskuvasta, sekä kertoo karua tarinaa siitä, kuinka nainen ilman miestä nähtiin hylkiönä, arvottomana ja moraalisesti heikkona aineksena. Asunnottomuus yhdisti naisen oletettuun prostituutioon, vaikka osoitusta tästä ei ollut juuri koskaan. Lukijan ei tarvitse olla kiinnostunut rikosaiheisesta kirjallisuudesta tai murhamysteereistä, vaan teos on ennen kaikkea kiehtova katsaus 1800-luvun brittiläisen työväenluokan elämään ja maailmankuvaan. Kuuluisa Jack ei tällä kertaa vie voittoa.

John Steinbeck: Ystävyyden talo Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1950

öyhä paisano Danny perii talon, jonka myötä toisaalta hänen yhteiskunnallinen asemansa kasvaa, mutta toisaalta omistajuuden vastuu uhkaa vapaata elämäntapaa. Dannyn taloon muuttaa tarinan edetessä Dannyn ystäviä, erikoinen joukko kodittomia kulkureita, jotka hyvistä aikomuksistaan ja päivittäisistä, ovelista suunnitelmistaan huolimatta päätyvät useimmiten juomaan vuokrarahansa ja vähän muidenkin rahat. Ulkopuolisten silmään joukkio saattaa näyttää vetelehtijöiltä ja opportunisteilta, mutta itse kaverukset pitävät pientä piiriään Pyöreän Pöydän ritareiden vertaisina, jotka pitävät huolen toisistaan ja köyhän Tortilla Flatin asuinalueen muista asukkaista samalla, kun asuvat hienosti vuokralaisina. Klassikon asemaan heti julkaisunsa myötä noussut Ystävyyden talo on hersyvä veijariromaani, joka seuraa koheltavan kaveriporukan edesottamuksia heidän pujotellessaan ainaisen rahattomuuden, naisten, viinin ja varkauksien välillä. Teos on alun perin julkaistu vuonna 1935, ja se on uudempana aikana kohdannut myös kritiikkiä sen kuvatessa köyhää, rakenteellisesti sorrettua etnistä vähemmistöä kriitikoiden mieleen turhan naureskellen ja väheksyvästi. Steinbeckin hyväntahtoinen kerronta ja lämmin tarkastelu ihmiselon kiemuraisuutta kohtaan on kuitenkin valloittavaa. Kirjan lähtökohtana on yleisinhimillinen halu tehdä oikein ja elää hyvää elämää, vaikka elämä itse ei aina näyttäisi parhaita puoliaan.

Tomi Kontio: Koira nimeltään Kissa Teos, 2015

iva lukuhetki vaikka koko perheen yhteiseen ajanviettoon. Kuvakirjan keskiössä on sekarotuinen koira, jonka äiti on nimennyt Kissaksi, sillä kissat ovat itsenäisiä ja pärjäävät elämässä. Koira nimeltään Kissa pohtii kuitenkin itsenäisyyden ja yksinäisyyden eroa, kun on menettänyt perheensä eivätkä muut eläimet huoli häntä seuraansa. Lopulta tie vie Helsinkiin, ja vaikka Kissan on vaikea luottaa kehenkään, löytää hän kuitenkin samaistuttavan ystävän nukkumasta pahvilaatikon alla; ihmisen, jonka nimi on Näätä, eli puliukko, pultsari tai spurgu. Yhdessä toverukset kiertävät Helsinkiä, Näädän tietäessä parhaat paikat nukkua ja Kissan nuuskiessa ystävyksille parhaat herkut roskiksista. Matkan varrelta kerättyjä tyhjiä pulloja vastaan saa kaupasta yhden täyden pullon. Kontion lämmin kertomus kodittomasta koirasta ja hänen ihmisestään puhuttelee koskettavasti. Kirja käsittelee asunnottomuutta ja syrjäytymistä tavalla, jonka avulla raskaita teemoja voi käsitellä ikäsopivasti kaikenikäisten lasten kanssa. Kirja murtaa ennakkoluuloja ja opettaa, kuinka karunkin ulkomuodon takana voi sykkiä elämänhaluinen ja ystävällinen sydän, ja kuinka ehkä maailmassa onnettomia ovatkin rahan vankina elävät rikkaat. Elina Warstan kaunis kuvitus tukee kertomuksen tunnelmia vaihtuvien värien välityksellä ja tiheät kynänvedot luovat ilmeikkyyttä sinällään yksinkertaisissa kuvissa.

Juho Saari: Huono-osaiset – Elämän edellytykset yhteiskunnan pohjalla Gaudeamus, 2015

uomi on lähes kaikilla mittapuilla hyvinvointivaltio. Sen kansalaiset ovat maailman onnellisimpia, sosiaaliset turvaverkot kattavia ja tuloerot verrattain pieniä. Voiko tällaisessa maassa olla ihan oikeita köyhiä? Millaiset olosuhteet luovat huono-osaisuutta, miten heikossa asemassa olevat ihmiset kokevat tilanteensa ja ovatko mahdollisuudet tavoitella hyvää elämää todellisuudessa samat kaikille? Saaren teos on tietokirja, vaikkakin sellaisena hyvin helppolukuinen. Sosiologian tai sosiaalialan käsitteistöön perehtymättömälle alkupuolen katsaus tieteellisiin teorioihin ja lähestymistapoihin voi olla hieman tylsää luettavaa, mutta ne antavat hyvän pohjan kirjan kokemuksellisten osioiden avautumiseen todellisina, laajempina ilmiöinä. Saaren pyrkimys onkin tuoda esiin puutetta ja huono-osaisuutta kokevat suomalaiset elävinä ihmisinä lukujen sijaan. Luvut kun ovat useimmiten keskiarvoja, ja jättävät helposti varjoonsa ne, joiden hyvinvointi ja resurssit ovat syvästi sen alapuolella. Lähikuvassa ovat pitkäaikaisasunnottomien tarinat elämän lähtökohdista, ongelmien kasautumisesta ja minäkuvasta. Huono-osaiset ei tarjoa ratkaisua yhteiskunnan ongelmiin eikä paneudu kovin syvällisesti köyhyyden juurisyihin, mutta onnistuu kuitenkin antamaan kattavan katsauksen yhteiskunnan marginaalissa elävien ihmisten olosuhteisiin, sekä rakenteellisiin että yksilöllisiin. Se pyrkii myös, onnistuneesti, korjaamaan kuilua keskivertoihmisen ja ”niiden toisten” välillä.

Jenni Stammeier: Suomalaiset junapummit – Kulkureita ja kerjäläisiä Amerikan raiteilla Docendo, 2019

uhansia suomalaisia miehiä lähti siirtolaisiksi Pohjois-Amerikkaan etsimään onneaan 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Kultaryntäys täytti lupauksensa vain harvalle ja lama vei kielitaidottomilta nuorukaisilta työt alta. Häpeä epäonnistumisesta poltteli karvaasti ja monta miestä vain yksinkertaisesti katosi rapakon taakse. Nämä seikkailunnälkäiset miehet päätyivät kiertelemään ristiin rastiin Yhdysvaltoja ja Kanadaa, pummaten usein kyydin asuinkeskittymien läpi kulkevien junien alla, katoilla tai rahtivaunuissa. Tutuiksi tulivat niin ”hobojen” yhteisöllisten jungelileirit, joissa suomipoikakin saattoi pientä tuomista tai työpanosta vastaan saada osansa sopasta ja pesuvedestä, kuin lain pitkä koura, joka kaikissa käänteissä yritti suitsia rupusakiksi nähtyjä kulkureita. Oli aavaa preeriaa, mahtavia kaupunkeja ja nättejä tyttöjä, kuin missäkin seikkailuromaanissa. Mutta alati läsnä olivat myös rautateiden vaarat, asunnottomuus, puute ja kurjuus. Teoksen keskiössä ovat neljän suomalaisen junapummin tarinat, jotka miehet itse ovat tavalla tai toisella säästäneet jälkipolville, ja jotka Jenni Stammeier on koonnut ja teemoitellut kirjaksi. Muistelmien lisäksi aineistona on käytetty myös arkistomateriaalia sanomalehdistä meren molemmin puolin, aikalaiskirjoituksia, siirtolaiskirjeitä sekä englanninkielistä tutkimuskirjallista Pohjois-Amerikan hobokulttuurista. Stammeier tekee hyvin selväksi, että tarinoissa voi olla paljonkin ”amerikanlisää” ja kerronta on muutenkin hyvin eläytyväistä. Varsinaista tutkimusta suomalaisista kulkureista Amerikassa ei ole olemassa, ja työnsarka olisikin mittava, mutta Stammeierin teos on kiehtova kurkistus päivä kerrallaan elävien ja taivasalla nukkuvien siirtolaisten maailmaan.

Kaikilla on mahdollisuus muutokseen 1) Tarinani tähän kirjaan annoin, koska siihen tuli mahdollisuus. Minun tarinani on jo monesti ollut esillä erilaisissa lehdissä ja ohjelmissa. Tämä kirja kuitenkin on huomattavan iso tietokirja päihdemaailmasta eri näkökulmista, joten koen, että on myös kunnia päästä tähän mukaan. Ja jonkun pitää antaa kasvot myös tälle päihderiippuvuudelle, jotta ihmiset ehkä pystyisivät käsittämään, mistä siinä on kyse. 2) Toki jotkut lehdet kirjoittavat näistä aiheista vain siksi, että ne myyvät. Tämä kuitenkin on tietokirja, ei rahastuksen takia tehty. Lukekaa avoimin mielin. Ehkä opitte myös jotain. Riikka Tuomi työskentelee Vva ry:n ja Naistenkartanon Supernovat-hankkeessa kokemusmentorina. Hän jakaa Järven kirjassa tarinansa päihteiden värittämästä lapsuudestaan, yli 20 vuotta kestäneestä omasta päihteiden käytöstään sekä päihderiippuvuudesta toipumisesta.

Elina Järvi: Tuho ja toivo – suomalaisen huumetodellisuuden vuosikymmeniä Bazar, 2021

Asukki kertoo askelmerkit tulevalle vuodelle. Mystiikan portteja ja tähtien liikkeitä lukijoille tulkitsee Esme Sirius.

OINAS

HÄRKÄ

KAKSOSET

RAPU

Vuosi 2022 käynnistyy hitaasti. Älä hämmenny siitä. Menneisyytesin taakat saattavat painaa varsinkin ensimmäisellä vuosineljänneksellä, mutta kovalla työllä ja kärsivällisyydellä saatat päästä tavoitteisiisi. Suojele silti sisintäsi, koska kukaan ei halua tulla satutetuksi. Älä tee mitään radikaaleja muutoksia ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, koska se ei ole suotuisaa aikaa elämän myllerryksille. Mutta myöhemmin suunnitelmasi voivat osoittautua palkitseviksi – myös rakkaudessa.

Vuosi 2022 alkaa mainiosti, joten ota siitä ilo irti. Kokeilepa suunnitella aikataulua tulevaksi vuodeksi, vaikka aikataulutus ei oma juttusi ihan äkkiseltään olisikaan. Kokeile rohkeasti uusia uria. Älä aristele aloitteiden tekemistä sillä tulokset voivat yllättää sinut positiivisesti. Sinulla on upea piirre, josta kannattaa pitää kiinni: et koskaan tuomitse ketään pelkän ulkokuoren perusteella. Vaikka rakkauden saralla voikin olla menestystä, älä heittäydy suin surmin tunteen vietäväksi.

Sinulle on luvassa ainutlaatuinen vuosi. Luvassa on paljon toimintaa ja tavoittelet rohkeasti unelmiasi. Voisit asettaa jokaiselle kuukaudelle jonkin tavoitteen –pienemmän tai suuremman. Et ole ehkä tällaista kokeillut aikaisemmin, mutta se kannattaa. Vuoden lopulla saatat yllättyä positiivisesti, mitä kaikkea oletkaan saanut aikaiseksi ja oppinut menneestä. Sinulla on kova tarve sitoutua ja löytää sielusi kumppani. Jos olet jo varattu, haluat syventää entisestään suhdettasi. Älä kuitenkaan hukkaa itseäsi tämän tavoittelussa.

Elämäsi kaikilla osa-alueilla tulee tapahtumaan melkoisia asioita. Koko vuosi tulee vaatimaan sinulta paljon: työtä, työtä ja työtä, mutta se on vain hyvä juttu, sillä et kestäisi toimettomuutta. Seisovassa vedessä lilluminen herättää Ravuissa epäilystä ja pelkoa. Tekemisestä ja eteenpäin menemisestä saat luottamusta ja rohkeutta. Rakkausrintamalla tuulahdus jotain uutta tekee hyvää, olit sitten suhteessa tai sinkkuna, kunhan vain muistat, ettet jää liikaa vellomaan tunteisiisi.

LEIJONA

NEITSYT

VAAKA

SKORPIONI

Vuosi 2022 tuo eteesi monia ylä- ja alamäkiä. Ole siis varovainen kaikissa toiminnoissasi liittyvät ne sitten työhön ja henkilökohtaiseen elämääsi. Mieti kahdesti ennen kuin teet päätöksiä. Keskity myös perheenjäsentesi hyvinvointiin tulevana vuonna. Muista, että puhuminen on kultaa. Jos epäröit joitain asioita, keskustele niistä luottoystäväsi kanssa. Luota myös vaistoosi – se ei petä sinua koskaan. Muista, että Neitsyillä on mainio huumorintaju ja lähes lapsenomainen tapa innostua spontaanisti asioista. Sillä pääset pitkälle.

Pyrit aina tasapainoon, ja tulevaisuus herättääkin sinussa ahdistusta. Kokeilunhalustasi voi tulla vuoden 2022 pelastus. Asiat voivat lähteä rullaamaan eteenpäin ja saat kannustusta toimillesi. Uusien näkökulmien etsiminen kannattaa kaikilla elämäsi osa-alueilla. Voit pettyä rakastamaasi ihmiseen, mutta muista, että se voi olla sinulle lopulta kasvunpaikka. Kaikki voi kääntyä edukseen, jos teet jotain, mistä oikeasti nautit. Kun saat mielellesi rauhan, myös itsevarmuutesi kasvaa.

Saatat tuntea ahdistuneisuutta tulevana vuonna, mutta muista, että sisälläsi on sellaista energiaa, joka taltuttaa pahimmatkin myllerrykset. Tämä energia kannattelee sinua niin ammatillisessa kuin henkilökohtaisessa ristiaallokossa. Energiasi tarttuu helposti myös muihin. Huolehdi kuitenkin, etteivät muut ime sinua kuiviin. Pidä itselläsi fokus aina siinä, mitä olet tekemässä. Kaiken kaikkiaan voit kuitenkin olla tyytyväinen tulevaan vuoteen. Rakkautta koetellaan vuoden 2022 alkukuukausina, mutta muista silloinkin sisäinen voimasi.

Hänen Majesteettinsa Leijona voi tulevana vuonna keskittyä toimintaan. Suunnitelmat on jo suunniteltu. Tulokset tulevat puhumaan puolestaan. Älä kuitenkaan hosu tai jätä hommia puolitiehen. Juostenkusten ei mikään onnistu. Jos haluat investoida ihmissuhteisiisi, pidä huoli, että ilmaiset itseäsi selkeästi. Erimielisyyksiä ja väärinkäsityksiä syntyy muuten helposti. Jos etenet varovaisesti, vältät pahimmat ongelmat ja lopputuloksesta tulee sinulle mieluinen. Kova työ muutenkin palkitaan.

JOUSIMIES

KAURIS

VESIMIES

KALAT

Vuosi 2022 tarjoaa Jousimiehelle loputtomia mahdollisuuksia. Muutoksia on luvassa niin työhön kuin ihmissuhteisiin. Muista kuitenkin, että uusien tilanteiden edessä olisi hyvä puhua asiat selviksi, mitä odotuksia kaikilla osapuolilla on tulevan suhteen. Olet hauskaa seuraa ja päädyt helposti juhlien ja tapaamisten keskipisteeksi. Rakkaudessa luvassa voi olla enemmän kuin uskallat edes odottaa. Myös taloudellisesta tilanteestasi tulee vakaampi.

Käytä vuoden 2022 ensimmäiset kuukaudet suunnitellaksesi ja analysoidaksesi, mitä teet ja mitä et halua tehdä. Sinulle nimittäin saattaa tarjoutua uusia mahdollisuuksia tekemisen suhteen. Valitse viisaasti, mihin ryhdyt. Viehtymyksesi kauneutta ja harmoniaa johdattaa sinut uusiin tilanteisiin. Tunnet itsesi rennommaksi ja tehokkaammaksi ja ilo on läsnä elämässäsi. Itsetutkiskelu auttaa sinua selviytymään stressistä ja rasituksista. Ihmissuhteissa nousee vahvasti esiin uusien mahdollisuuksien aika. Name:

Harmonia on vuoden 2022 avainsana Vesimiehille. Tämä todennäköisesti auttaa sinua pyrkimyksissäsi oli kyse sitten työstä, kotiin liittyvistä asioista, ystävistä tai vaikkapa tyylin muutoksesta. Jaat ympärillesi iloa ja onnellisuutta. Et välttämättä kuitenkaan saa tukea muilta ihmisiltä. Saatat joskus olla liian ujo ja salaperäinen sekä varjelet yksityisyyttäsi. Mutta muista, että asiat vievät oman aikansa, ja se on ok. Älä pakota tai ponnistele itseäsi tekemään mitään, mihin et koe olevasi valmis.

Sinulla on omat voimasi ja vahvuutesi, jotka kannattelevat sinua pintavesissä, muiden yläpuolella. Vuonna 2022 tulet kohtaamaan tilanteita, joissa saatat hermostua ja turhautua, mutta älä huoli. Kaiken kaikkiaan uusi vuosi tulee kohtelemaan sinua hyvin ja nyt on oikea aika tehdä uraan ja hyvinvointiin liittyviä päätöksiä. Sinun tulee panostaa ihmissuhteisiisi, erityisesti vaali rakkauttasi. Tunteissasi menet helposti syviin vesiin. Vältä lohtusyömistä ja -juomista. Terveytysi ei enää kestä sitä.

Name:

Class:

Date:

Word Class: Date: Hidden Word Hidden Hidden Word Name: Date: Hidden Word Class: Sanaristikko Sanaristikko Name: Class: Date: Sanaristikko Hidden Word Find the hidden word in the bold rectangles by filling the answers of the clues in the p Find the hidden word inSanaristikko the bold rectangles by filling the answers of the clues in the puzzle. Find the hidden word in the bold rectangles by filling theWord answers of the clues in the puzzle. Hidden

Name:

MARTIN TIETOVISA 1. Minä vuonna Iranissa vietettiin Persian valtakunnan 2500-vuotisjuhlia? a) 1921 b) 1971 c) 2011 2. Kuka teki neljä Suomen ennätystulosta uinnin lyhyen radan EM-kisoissa vuonna 2021? a) Mimosa Jallow b) Ronny Brännkärr c) Olli Kokko 3. Mikä eläinlaji on kyseessä? Sen elinaluetta on lähes koko Eurooppa. Suomessa sitä tavataan ainakin Oulun seudulle asti. a) Kettu b) Siili c) Mäyrä 4. Mikä suomalainen sanomalehti lakkasi ilmestymästä vuonna 1991? a) Uusi Suomi b) Hopeapeili c) Gamla Åland 5. Minkä Nobel-palkinnon vihreän vallankumouksen alulle panija Norman Burlaug sai vuonna 1970? a) Kemian b) Lääketieteen c) Rauhan 6. Kuinka monta jäsenmaata on Natolla? a) 27 b) 30 c) 33

Sanaristikko Sanaristikko

1 Find the hidden word in the bold rectangles by filling the answers of the clues in the puzzle. 1

Find the

7. Missä Helsingin kaupunginosassa sijaitsee Lenininpuisto? a) Alppilassa b) Hakaniemessä c) Oulunkylässä

10. Minkä maan pääkaupunki on Managua? a) Costa Rican b) Nicaraguan c) Guatemalan

1315

14 15

17 13

15 19

The hidden word is: The hidden word is:

Oikeat vastaukset: 1: b, 2: c, 3: c, 4: a, 5: c, 6: b, 7: a, 8: b, 9: c, 10: b

The clues:

hidden word

25 28

hidden word

25 26

29 25 30

26 27 28

The hidden word is: 29

The clues: hidden word

The hidden word is:

The Theclues: hidden word is: The clues:

hidden word

20 22

hidden word

16 20

20 21

13 14

22 23

16 17

23 21 19

19 17

30 28

The clues: The clues: The hidden word hidden wordis:

10 7

13 10

13 12 14

9. Mitä nisäkkäitä ovat UudenSeelannin kotoperäiset nisäkäslajit? a) Koaloita b) Kädellisiä c) Lepakoita

8. Mikä oli tietokoneen nimi, joka voitti Garri Kasparovin shakissa vuonna 1997? a) Betty Blue b) Deep Blue c) Deep Purple

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 15 10. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 19. 23 20 20. 21. 22. 23. 25. 25 26. 27. 28. 29. 30. 3

7 59 8

6 4

3 5

Find the hidden word in the bold rectangles by filling the4 answers of the clues 1 in the puzzle. 1

Name: in the bold rectangles by filling the answers of the 3clues in the puzzle. 2

2 hidden1word

4 6

nukkujalla 7 rakkauden lähetti 8 turvaväline 9 sisääntulossa suksimiehiä summa 12 maalarilla 13 entinen planeetta 14 leivottu lätkäsankari 16 jokien kuningas 17 Kirjoista tuttu dekkari lelu 19 täytettävä20 pälpättää 21 uudestaan 22 yksin jääneet asumus 25 radiosta tuttu 26 sisuskalu 27 Mestarien liigassa 28 Sörnäisissä 29 yhteenotto 30 Kulkee raiteilla II Kaupunginosa savu-

www.edu-games.org www.edu-games.org

www.edu-g

PATUKAN VARRESTA

– Yksi vartijan/järjestyksen”TUTUSTUTAANPA nyt vartijan toimiin ja mallinnetaan valvojan perustyyppi on iso ja tukeva, parroittunut. Hallitsee tyyppi.” todellisuutta yläilmoista käsin Vartijan ulkoasu pelkällä olemassaolollaan. – Kakkostyypin edustajalta – Melko standardi univormu, etten sanoisi: toiminnallinen. voit kysyä ihan mitä vaan, ja Muusta ulkoasusta erottuva saat vastauksen. Ja aina ei pelkkä liivi, tukevat kengät, varustevyö. vastauskaan ole tarpeeksi: jos Vyöltä erottuvat ensiapupakkaus, hänellä on aikaa ja halua, voi hän desinfioimisainepullo, työsormik- kädestä pitäen vaikka viedä sinut kaat. Mites defibrillaattori? Niin tiedon lähteille. No mitenkä sitsiis mikä se on? Isokokoisena se ei ten sellaisen voi tunnistaa? Ilmiehkä ole paikalla, mutta lähellä… selvästä palveluhalukkuudesta Sydäniskuri voi todellakin muo- tietenkin. – Kolmostyyppi panostaa vältdostua sinulle sydämenasiaksi. tämättömimpään. Tämä ei tarVälineet koita, että hän suhtautuisi ihmi– Tieto kuulemma lisää tuskaa siin kuin kiusaan tai rasitteeseen. – tässä tapauksessa myös noi- Et vain riittävästi ylitä hänen readen välineiden käyttöönotto. gointikynnystään. ÄrsytyskynKaasusumutin, teleskooppipa- nyksen toki voi ylittäähelpomtukka, käsiraudat. Mielikuva- min ja se johtaa tilanteeseen, harjoite voi helpottaa pelkoa ja jossa hän yliarvio valtuutensa. tuskaa: kaasusumutin -> ponne- Tasapainoa voidaan ehkä joutua kaasut tuhoavat otsonikerrosta, hakemaan sinisten tai punaisten teleskooppipatukka ->”min- vilkkuvalojen tasolta. Tätä kirjoittaessani joulu on kään TURHAN patukan takia ei tänne olla tultu” (mainoslause jo ilmiselvästi tulossa. Löytyisikö takavuosien tv-mainoksesta, jossa sen tiimoilta vaikka vain pienimainostettiin suklaapatukkaa), kin palanen jotain, joka voi tyynkäsiraudat -> ovat seksileluja? nyttää ja antaa ihmisille levolliNyt voidaan huomata, että todel- suutta. Sinulle ja minulle, koko lisuutta voi katsoa niin monesta maailmalle, kaikille ihmisille – sen toivossa! eri näkökulmasta. Kirjoittaja on 65-vuotias työnohjaaja, teologian maisteri ja Suomen evankeKenenkään ihmisen tyypittely ei lis-luterilaisen kirkon pappi. Hän opistoki ole suotavaa, mutta kokeilkelee turvallisuusalan perustutkintoa laan. Järjestyksenvalvojat/varOmnia-ammattiopistossa. tijatkaan eivät kaikki ole suonkaan samasta muotista valettuja. esa.uusi-kerttula@hotmail.com

Tyyppiluokittelua

Tiernapoikia on kolme, ja Mänki, joka neljänneksi joukkoon todella änki, laulavaan kuoroon hän nytten lähti, kädessään hänellä pyörivä tähti. Joulun alla tiernapojat, esiintyvät uteliaille ihmisille, päässä pystit sojottavat, laulavat lapsille, sekä aikuisille. Ajan hermolla , ja joulu taikaa, pojat esiintyvät mallikkaasti, ja laulu raikaa, ympärillä kymmeniä ihmisiä todistamassa, pojat loppu kohtaukseen asettumassa.

Herodes, Murjaanien kuningas, Knihti, ja Mänki, jolla tekopartana on pieni sänki, lankkia naamassa Murjaanilla, mitään muuta naamaan ei ollut saatavilla. Loppukohtaukseen pojat näytelmän tuo, se joulun esi historiallisen tunnelman luo, Knihti pyytää kansalta heille muutamaa kolikkoa heittää, sekä Mänki myös, jos saisi pari kynttilän pätkää? Hyvää joulua toivotetaan, tavataan ensi vuonna uudestaan, toivotus kuului tähteä pyörittävälle Mänkille, jonka tähti symboloi syntyvän Jeesus lapsen oikean suunnan tietäjille. - Jorkki

Kello löi jo kuusi, lapset herätkää, ulkona sataa lunta, joka kauniisti kimmeltää.

Ulko-ovi aukaistaan, katseet siirtyy tulijaan, punertava, ja partainen, olalla säkki lahjainen.

Tänään on jouluaatto, puuro liedellä, kohta sitä syödään, vesi kielellä.

Tätä hetkeä lapset riemuitsee, sekä vanhemmat tietenkin iloitsee, pukki lapsille lahjoja jakelee, ja hyvää joulu toivottelee.

Kuusen kynttilät, luovat valoa, tähti joulukuusen, loistaa kirkkaana.

Niin perheen kesken sitä oleskellaan, kukin lahjojansa siinä tarkastellaan, vielä jouluaterialle sitten mennään, aaton lopuksi minnekään kiire ei ole kellään.

Lapset hiljaa leikkien, kuusen ympärillä pyörien, toivovat aaton parasta, puhumattakaan lahjasta?

- Jorkki

55 LEIPÄ JONOS SA ON TUNNE LMAA , SIELLÄ LÖYTY Y KAIKE NLAIS TA, YKSI OMPI HUTIK ASSA , JA TOINE N ILMAN NAIST A. LEIPÄ JONOS SA YLEISE STI OTTAE N, JONOT ETAAN RUOKA KASSI I, SEN SAATU AAN SITTEN , HÄIVY TÄÄN KYLLÄ SASSI IN. TUNNI N SIINÄ JONOT TAA, TAKA NA JOKU TOITO TTAA, MIKÄ EDESS Ä MAKS AA? VIELÄ KÖ JONOT TAA JAKSA A? JOKAI NEN TAPLA A TYYLI LLÄÄN , ERÄS TULEE AUTO KYYDI LLÄÄN , LEIPÄ JONOO N ASTEL EE, JA YMPÄ RILLE KATSE LEE. PORUK ASSA OLLAA N KUIN PINGV IINIT, MIEHE LLÄ MIELE SSÄÄN NAISE T, JA VIINIT , KOHTA PÄÄSE E ASTUM AAN OVEST A SISÄL LE, JA RUOKA KASSI N SAATU AAN TULEE HYVÄ LLE MIELE LLE.

Tapsa Pelttari

SIINÄ HÄN SE AIKA VIERÄ HTI, TUTUT RUUAN JAKAJ AT TAAK SE JÄTTI , NYT ON AIKA PORHA LTAA, TAKA ISIN KOTIIN RUOKA A LAITT AMAA N. KÖYH ÄN ON NYT HYVÄ OLLA, EIKÄ RUOKA A TARV ITSE OSTAA TÄLLÄ VIIKO LLA, KAAP ISSA RUOKA A ON RIITTÄ VÄSTI , NYT EI TILAN NE MUUTT UNUT IKÄVÄ STI? KÖYH ÄN IHMIS EN ARKIN EN ELÄMÄ , LEIPÄ JONOS SA ON PAKO STI KÄYTÄ VÄ, KUN HÄN ON TYÖTT ÖMÄN Ä NYT, ONNEK SI EI IHAN SYRJÄ YTYNY T.

Tapsa Pelttari

MUUTE N YKSIN HÄN ASUST ELEE, JA VÄLIL LÄ SÄTKÄ Ä SAVU TTELEE , YKSIN KERTA INEN ELÄMÄ NTAPA HÄNEL LÄ ON, VÄLIL LÄ JUTTE LEE TUTUI LLE, MUUTE N VAAT IMATO N TEKST I: JORKK I

Name: Name:

Class:

Answer sheet

Date

Date:

Hidden Word Hidden Hidden Answer Word sheetWord Hidden istikko Word Sanar istikkSanar o

Sanaristikko Sanaristikko

Find the hidden word in the bold rectangles by filling the answers of the clues in the puzzle. Find the hidden word in the bold rectangles by filling the answers of the clues in the puzzle. Find the hidden word in the bold rectangles by filling the answers of the clues in the puzzle.

y j a m a Find the hidden word in the bold rectangles 1by filling thepanswers 2 of the clues in the puzzle. 1

a m o r 2 3 1 3 p y4 j a mk ay a u l a 2 4 a m o r5 i n s 5 3 6 t u kl yo ps ä 6 4 a u l a 7t e l 75 n i s8p kl au 6 t u l 8 o s9p u l l 9 7 10 p e l t t eo ln ae n 2

p ä r ä4

r ä

p l u t o 9 p12 u l 12 l l ao h i 10 p e l t 13o n e13p no i r o t 8

14 n u k k e 15 l o12lm oa hk ie 16 13 u p16 o17 i rp ou th u a 14 n ut ka ka es

14 15 15

l o m a k19 e 16 o r v o t p u h u20 a 19 17 m a j a t a a20 s21

j a a j o 22 o r2322 v o tm a k s a j u20v e n t u s

m a j j a a j o25k 22 m25 a k26s so 23 j u v26 e n27 m te utt

u r v i

at a sr o

p a r i 25 k u29e ri vr ai ss oa tu an a 28

292630

27 m e t r o p a r i The hidden word is: The hidden 29 e i rword a is: The hidden word is: 30 The clues: sThe a clues: u n a 30

k a n6 e n2.

a nt eo n a

Hid

3. 4. 5. 6.9 7. 8. 9. 10. 13 12. 14 13. 14. 15. 17 16. 17. 19 19. 20. 21 21. 22. 23. 25. 26. 27. 28. 27 29. 28 30.

nukkujalla 5 rakkauden lähetti turvaväline 7 sisääntulossa 8 suksimiehiä summa maalarilla entinen planeetta leivottu 12 lätkäsankari jokien kuningas Kirjoista tuttu dekkari lelu 16 täytettävä pälpättää uudestaan yksin jääneet 20 asumus radiosta tuttu 22 sisuskalu Mestarien liigassa Sörnäisissä yhteenotto 25 Kulkee raiteilla 26 II Kaupunginosa savu29

hidden word The clues:

hidden word The hidden

Tapsa Pelttari

word is:

www.edu-games.org

hidden word

www.edu-games.org

The clues: hidden word

www.edu-games.org

hidden word

STEA 358/ThreeFiveEight Oy Aamu Film Company A-lehdet, Apu-tonni Another Media Oy Asianajotoiminsto Nieminen & Simola Oy Cyber Shop Daru Visuals Electrolux Eläintarhan Neste Emmaus Helsinki ry Emmaus Westervik r.f. Emmy Second Hand Finnair Gigantti Good Life Coffee Roasters Helno Helsingin Villasukkatehdas Henri Alén ja Ravintola Ultiman väki Hihnalat Hukkasukka INEZ Media Isännöintiliitto Kahvila Kardemumma Kanniston leipomot Kansakunta Oy Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry Karhu Kasvisravintola Brindavan Kesko/K-ryhmä K-Market Sörkka Koiton laulu Komero Food Kotisiivous Sivina Lions Club Markku Hänninen Marsaana Communications MATAPU-alueen anonyymit mummot Meira Metallityö Paavo Järvinen Mika Virtapelto ja Jani Grönlund Miltton Group Oy Minnie’s Salonki Neulomuksia sydämestä -kampanja Nosh Company Nostemedia Nude Nuorten Akatemia ry

Omnia Orkla Finland Pakilan seurakunta, Kutomakerho Pandia Oy Partioaitta Pasila-seura Paulig Pihlajamäen Lions Pikku-Vallila Pizzanpaistajat.fi Polhem Promona Finland Oy Public Cafes Puumalan Haapasalon hatsapuri Oy RAX Pizzabuffet REDI Ri-Lease Auto Center, Juha Montin R-Kioski Itäkeskus Rouva Auvinen SAK SATO SDP Helsinki SJ Konsultointi Oy Skanska Skattan tila/Vihreä veräjä S-Market Vaasanhalli SPR Kallio-Käpylä Stiftelsen 7 Mars Fonden Stydi ry Sukkamestarit Oy Suomen Kulttuurirahasto Suomen RFSU Oy Suomen Taksiliitto ry Suomen tanssittarvike Suomen vuokranantajat ry Sähkölanssi Unilever Food Solutions Uudenmaan Sairasautokeskus Vallila Interior Visuaalinen viestintätoimisto Salama Y-säätiö Careeria Porvoo Humak, Omakehu-hanke Diakonia amk Laurea amk Metropolia amk

Asunnottomien yön toimijat A-klinikkasäätiö Diakonissalaitos Diakonissalaitos, Hoiva Oy Helsingin seurakuntayhtymä Helsingin, Suomenlinnan, Vanajan ja Keravan vankilat Irti Huumeista ry Katuklinikka Kriminaalihuollon tukisäätiö ry Kujato Naistenkartano/Supernovat-hanke Pro-tukipiste Rikosseuraamuslaitos (RISE) Sato Oy – Hima & Duuni Sininauhasäätiö/NUOLI-hanke Sillanrakentajat-verkosto Stop Huumeille ry Suojapirtti ry Tukikohta ry Vantaan A-kilta ry Vantaan asukastila Kafnetti Vahti ry Vantaan kaupunki ja seurakunnat Vantaan mielenterveysyhdistys ry Vihreä veräjä Y-Säätiö, Verkostokehittäjät Hietaniemenkadun palvelukeskus Hdl/Alppikulma Hdl/Inarintie Etsivän työn verkosto Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Helsingin kaupungin Asumisen tuki (Astu) ja Asumisen tuen nuorten ja aikuisten jonotyö Koronarokottajien jalkautuva ryhmä Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Vantaan kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi ja muut pääkaupunkiseudun asunnottomien palveluiden työntekijät Sosiaalialan opiskelijat Vapaaehtoistyöntekijät Monet yksityishenkilöt ja yritykset sekä lukuisat nimettömänä pysyvät lahjoittajat

KIITOS, ETTÄ VÄLITÄTTE