ASUKKI 2/2020

Asunnottoman äänenkannattaja vuodesta 1987 Nro 2 / 2020 hinta 3€

A L L O E S U M ö y N E I M O T T O N ASUN 13 . s a v a tt a v r u t a t n o Monikanavainen asumviusonkeurvaan s. 15 Kun rahat eivät mrietisäet kierrokset s. 26 Hima & Stradan vi

2

PÄÄKIRJOITUS

ULKONA JA ULKOPUOLELLA www.vvary.fi etunimi.sukunimi@vvary.fi ellei muuten ilmoitettu TOIMISTO Kinaporinkatu 11A, 2. krs 00500 Helsinki toimisto@vvary.fi 044 7044310 Toiminnanjohtaja Sanna Tiivola 050 407 9702 KOKEMA-tiimin esimies Carole Brady 050 443 1063 Asukki asukki@vvary.fi Asumisneuvoja Ulla Pyyvaara 050 443 0102 asumisasiat@vvary.fi Järjestösuunnittelija Tiina Aitta 050 407 9703 Liikkuva tuki ja palveluohjaus Ohjaaja Juhani Haapamäki 044 520 7870 liikkuvatuki@vvary.fi Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Heini Puurunen 044 260 3818 Matalan kynnyksen toiminnan esimies ja asumispalvelupäälikkö Jussi Lehtonen 050 373 0920 Viestintä ja varainhankinta Erja Morottaja 044 773 4700 Yökeskus Kalkkers Hämeentie 64, 00500 Helsinki 050 443 1065 tai 050 443 1068 VEPA Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskus Hämeentie 64, 00500 Helsinki 050 443 1065 Yökiitäjä Etsivän työn tiimi 050 528 2013 Sällikoti Helsinginkatu 50, 00530 Helsinki Cecilia-talo 050 443 1060 sallikoti@vary.fi Junailijankujan asumisyksikkö Junailijankuja 3, 00520 Helsinki 044 792 4650

I

ntegroituminen yhteiskuntaan ja yhteisöihin lähtee ihmisen osallisuudesta omaan elämäänsä. Osallisuus on puolestaan ihmiselle yksi hyvän elämän perusedellytyksistä.

Kohtaamme Vailla vakinaista asuntoa ry:ssä ihmisiä, jotka kertovat asunnottomuutensa vuoksi kokevansa monin eri tavoin osattomuutta ja syrjintää liikkuessaan ulkona ja asioidessaan esimerkiksi viranomaisten kanssa.

Moni kokee, etteivät he ole enää edes syrjäytyneitä vaan kokonaan syrjäytettyjä yhteiskunnasta. Heidän on tyydyttävä niihin palveluihin ja auttamisjärjestelmiin, mitä heille ylhäältä alaspäin annetaan.

Syrjäytymistä on tutkittu ja osallisuutta pyritty edistämään monin eri keinoin. Puheisiin ja papereihin on juurtunut yleviä ilmaisuja, kuinka heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa olevalle annetaan ääni. Hima & Stradan projektipäällikkö Pauliina Liukkonen sanoittaa osuvasti, ettei ääntä tarvitse antaa kenellekään, koska meillä kaikilla on jo ääni. Se mikä puutuu, on yhteiskunnallisen aseman kautta tarjoutuva tila antaa sen äänen tulla kuulluksi. Hima & Stradan tekemästä julkaistusta on kooste tässä lehdessä.

Asunnottomien yötä vietettiin tänä vuonna poikkeuksellisissa olosuhteissa koronatilanteen vuoksi. Helsingin päätapahtuman yhteistyökumppanina oli Kansallismuseo, josta ohjelma striimattiin. Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila totesi tapahtuman avauspuheenvuorossa kulttuurija taidelaitosten olevan tärkeässä roolissa sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä. Taide ja kulttuuri

vahvistavat vuorovaikutusta ja empatiaa ja antavat rakennusaineksia identiteetille ja rohkaisevat jakamaan ajatuksia ja tunteita.

Ne ovat osallisuuden perusedellytyksiä. Tässä lehdessä on juttua myös Asunnottomien yöstä sekä Anttilan puhe kokonaisuudessaan.

Vva ry:n toiminta pohjautuu sosiaaliseen kestävyyteen. Asunnottomuutta kokevien edunvalvontajärjestönä se etsii ne tilat, keinot ja kanavat, jotta asunnottomuutta kokevien ja kokeneiden äänet tulevat kuulluksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, ja tukee heidän integroitumistaan yhteiskuntaan ja ehkäisee syrjäy-

tymistä. Vva ry:llä uskotaan, että jokaisella pitää olla oikeus ja mahdollisuus myös kulttuurilliseen pääomaan, mikä tukee ihmisen omaa toimijuutta ja hyvinvointiin tähtäävien valintojen tekemistä sekä vahvistaa osallisuuden kokemusta. Ja kun ulkopuolisuutta ja jopa syrjintää kokeva ihminen saa yhdessäolon ja yhdessä tekemisen kokemuksia, tunne omasta itsestä vahvistuu. Me kaikki haluamme olla jotain, tulla kuulluksi ja kuulua johonkin.

Kuva: ”Katupoika” on Vva ry:n Kokema-tiimin Jarkka Erosen käsialaa.

ASUKKI. ASUNNOTTOMIEN ÄÄNENKANNATTAJA VUODESTA 1987.

Päätoimittaja: Reijo Pipinen. Vastaava päätoimittaja: Sanna Tiivola. Toimituspäällikkö: Erja Morottaja. Toimitussihteeri: Tiina Aitta. Taittaja: Jarkko Lavila. Lehden teossa mukana: Anna Viclein, Jenni Lindfors, Kaisa Söderlund, Timo-Veikko Pasanen, Henry Vistbacka, Max Toivokainen, Seija Huilla, Jorma Korhonen, Kari Flöjt, Johnny-Kai Forssell, Esa Uusi-Kerttula, Martti Sällikodista, Tapsa Pelttari, Ida Salonen, Juhani Haapamäki, Tiina Aitta, Jenni Eronen, Riikka Tuomi, Erja Morottaja. Ja kiitokset Hima & Strada -julkaisun laatijat Pauliina Liukkonen ja Vlada Petrovskaja, että saimme lainata mainiota tekstiänne.

Kannen kuva: Ari ”Huli” Hulden ja Pertti ”Poitsu” Stenman sytyttämässä Asunnottomien yön tulia Kansallismuseolla/Anna Viclein. Keskiaukeaman kuva: Riikka Tuomi, Vva ry:n Kokema.

Takakannen kuva: Max Toivokainen. Julkaisija: Vailla vakinaista asuntoa ry. Toimituksen yhteystiedot: kts. Asukki. Painopaikka: Botnia Print Oy Ab. Painos: 1000 kpl.

3

4

Uutissähkeet

SUOSITUKSIA KORONATILANTEESSA

H

elsinki ja muu pääkaupunkiseutu on tällä hetkellä koronavirusepidemian leviämisvaiheessa.

Vepa ja Kalkkers ovat periaatteessa avoinna, ja toimitaan tilanteiden mukaan.

Miten koronavirukselta voi suojautua?

• Pese käsiä perusteellisesti vedellä ja saippualla ainakin 20 sekunnin ajan.

• Älä koskettele silmiä, nenää tai suuta, ellet ole juuri pessyt käsiäsi.

• Kun liikut ulkona, pidä vähintään 1-2 metrin etäisyys muihin ihmisiin.

• Älä kättele.

• Käytä kasvomaskia silloin, kun et voi välttää lähikontakteja muihin.

• Tee etätöitä, jos mahdollista.

Kasvomaskin käyttösuositus koskee kaikkia yli 15-vuotiaita

• Joukkoliikenteessä • Julkisissa tilaisuuksissa ja tiloissa, kuten kaupoissa ja pankeissa • Kaupungin palveluissa, kuten kirjastoissa, sosiaalija terveyspalveluissa sekä kulttuuripalveluissa • Urheilu- ja kulttuuritapahtumissa • Kaikissa vapaa-ajan tiloissa • Toisen asteen oppilaitoksissa, mukaan lukien lukiot, ja korkeakouluissa • Vanhemmilla varhaiskasvatuksen tiloissa esimerkiksi lapsia vietäessä ja haettaessa • Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä potilas- ja asiakastyössä • Kaikilla muilla työpaikoilla,

kun turvavälejä, vuorotteluja tiloissa tai muita hygienia- ja turvallisuusjärjestelyjä ei pystytä toteuttamaan • Koronavirustestiin hakeuduttaessa ja ennen tuloksen saamista, mikäli on välttämätön syy liikkua ulkona • Riskialueelta Suomeen saavuttaessa ja siirryttäessä maahantulopisteeltä karanteeniin tai jos karanteenin aikana on välttämätön syy liikkua ulkona.

• Muissa tilanteissa, joissa lähikontaktin välttäminen ei ole mahdollista.

Maksuttomien kasvomaskien jakopaikat löytyvät sivulta 39.

Jos epäilet koronatartuntaa Ensisijaisesti tee oirearvio verkossa osoitteessa Omaolo.fi Jos et pysty tekemään oirear-

viointia, koronavirusneuvonta palvelee helsinkiläisiä numerossa 09 310 10024 arkisin kello 7-16.

Muina aikoina koronavirustartuntaan liittyvissä asioissa neuvoo Päivystysapu, p. 116 117.

Kuva: Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala

5

Uutissähkeet

Vva ry voitti Sällikodin ja Junailijankujan asumispalvelukilpailutuksen

H

elsingin kaupungin terveys- ja päihdepalvelujen johtaja on päättänyt käydyn tarjouskilpailun perusteella valita Vailla vakinaista asuntoa ry:n järjestämään asunnottomien asumispalvelua Junailijankujan ja Sällikodin yksiköissä.

Vva ry järjestää sekä asunnon että tuen tuetun asumisen puitejärjestelyyn.

Päätös on tehty käydyn tarjouskilpailun perusteella ja palveluntuottajat on valittu puitejärjestelyyn osa-alueittain kokonaistaloudellisessa etusijajärjestyksessä.

Sydämellinen kiitos Helsingin kaupungille. Isojen jättien lisäksi Stadiin halutaan myös pieniä toimijoita

K

urvin Dropin-piste muuttuu tammikuun alusta Sörkan Symppikseksi.

Palvelut säilyvät entisellään ja toiminta jatkuu nykyisissä tiloissa uusilla aukioloajoilla.

Malmin ja Kannelmäen nykyiset toimipisteet sulkeutuvat vuoden lopulla. Jatkossa terveysneuvontaa on tarjolla asiakkaille Malmin ja Kannelmäen alueilla sekä monilla uusilla alueilla laajemmin liikkuvan yksikön toimiesta. Liikkuvan yksikön aikatauluista, pysähdyspaikoista ja reiteistä tiedotetaan myöhemmin.

Samoja palveluja tarjoavat Kontulan ja Itäkeskuksen Symppikset jatkavat tutuissa osoitteissa.

ja ennen kaikkea erilaisia asumisyksiköitä tekemään yksilöllistä työtä asunnottomien asumispalveluiden tuottajana.

Sällikodin ja Junailijankujan asumispalveluyksiköissä noudatetaan asunto ensin -periaatetta. Niihin hakeudutaan Helsingin kaupungin asumisen tuen kautta.

Yksiköt tarjoavat asukkailleen oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen tuen. Työntekijät tukevat asukkaita asumisvalmiuksien kasvattamisessa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä kunkin asukkaan lähtökohdista käsin.

Jokaiselle asukkaalle laaditaan yksilöllinen palvelusuunnitelma yhteistyössä asukkaan kanssa.

”BB-talo, tämä on Vailla vakinaista asuntoa ry.

Kiitämme osallistumisestanne tärkeään asunnottomuustyöhön!”

N

elosella esitettävässä Big Brother -ohjelmassa osallistuttiin viikkotehtävän muodossa Asunnottomien yöhön. BBtalon asukkaat pesivät, silittivät, viikkasivat, lajittelijat ja pakkasivat 1000 kiloa kierrätykseen jätettyjä

vaatteita. Kaikki nämä vaatteet toimitettiin Vailla vakinaista asuntoa ry:lle, joka jakoi ne eteenpäin osana lauantaina 17.10. vietettävää Asunnottomien yötä. Vaatteita toimitettiin asunnottomien päiväkeskuksiin, hätämajoituksiin ja tuetun

asumisen asumisyksiköihin.

Vaatteet olivat peräisin suomalaisesta merkkivaatteiden second hand -verkkokauppa Emmysta Katsojat ehtivät viikkotehtävän aikana närkästyä, kuinka heidän mielestään BB-talon asukkaat tekivät tehtävää hutiloiden.

Muistutimme, että vaatteiden huolto on osa viihteellisen realityohjelman tehtävää. Huolehdimme, että kaikki lahjoitusvaatteet ovat hyvässä kunnossa ennen kuin laitamme ne jakoon. Tehtävä onnistui ja paljon saatiin hyvää mieltä.

BB-tuotanto lahjoitti myös tehtävässä käytetyt Samsungin kuivausrummut Vva ry:lle.

6

Uutissähkeet

Asunnottomuutta vähentävien sote-palvelujen kehittäminen Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistetty asunnottomuutta vähentävien sote-palvelujen kehittämiseen tähtäävä hanke.

H

anke on osa ympäristöministeriön käynnistämää yhteistyöohjelmaa asunnottomuuden puolitta-miseksi vuoteen 2023 mennessä.

Yhteistyöohjelmaan on kutsuttu mukaan kunnat, joissa oli eniten asunnottomia vuonna 2018, sekä asunnottomuuden alan järjestöjä.

Matalan kynnyksen sote-palvelut voivat ehkäistä asunnottomuutta Ympäristöministeriö on toteuttanut aikaisempina hallituskausina asunnottomuuden vähentämisen ohjelmia. Ohjelmakausien arvioinneissa tuli ilmi, että asunnottomuutta voitaisiin ehkäistä tarjoamalla jalkautuvia ja matalan kynnyksen sote-palveluja.

Tällaisia palveluja ei kuitenkaan ole tällä hetkellä riittävästi tarjolla. Siksi STM avasi keväällä 2020 valtionavustushaun asunnottomuutta vähentävien sotepalvelujen kehittämiseen. Valtionavustuksen hakijoina olivat ympäristöministeriön yhteistyöohjelmaan osallistuvat kunnat.

Hankkeet käynnistyvät syksyllä 2020 seitsemässä kaupungissa: Espoo, Helsinki, Vantaa, Jyväskylä, Oulu, Tampere ja Pori.

Yksilöllistä tukea kaikkein heikoimmassa asemassa oleville Valtionavustusta saaneissa hankkeissa kehitetään asiakaslähtöisiä sosiaali- ja terveyspalveluja

kaikkein heikoimmassa asemassa oleville henkilöille, joilla on monialaista ja laajaa asumiseen liittyvää tuen tarvetta.

Heitä ovat esimerkiksi päihdeja mielenterveysasiakkaat, nuoret, vankilasta vapautuneet tai maahanmuuttajat.

Matalan kynnyksen palvelujen ja toimintamallien avulla henkilö saa yksilöllisen avun tarpeisiinsa.

Hankkeiden teemoja ovat: • Liikkuvan työn ja jalkautuvien tiimien kehittäminen tai pysyvien tiimien perustaminen • Asumisneuvonnan kehittäminen • Matalan kynnyksen toiminnan kehittäminen • Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen • Palvelukentän laajempi aktivointi – asuminen puheeksi kaikissa palveluissa • Vuokranantajayhteistyö Asunnottomuutta ehkäisevien sote-palvelujen kehittäminen liittyy myös käynnissä olevaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan.

Lisätietoja: Mikko Hytönen, erityisasiantuntija sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osasto / APO, Palvelujärjestelmäyksikkö / PAL

Yhdenvertaisuutta sisäilmakodittomille

S

isäilmakodittomien lukumäärästä ei ole tarkkaa tietoa, koska sisäilman vuoksi sairastuneiden asunnottomuutta ei tilastoida erikseen. Arvio on tuhansissa. Myös ihmisten sairauden vakavuusaste vaihtelee. Joillekin auttaa muutto pois hometalosta, toisille rakennusmateriaaleista vapautuvat kemikaalit aiheuttavat vakavia reaktioita ja toiset reagoivat vahvasti pieniinkin kosteusvaurioihin.

Sisäilmakodittomat on erityisen haastava asunnottomien ryhmä.

He tarvitsevat erityistä apua asunnon löytämiseen, jos puhdasta ja tervettä asuntoa ei löydy kohtuullisin ponnisteluin tarjolla olevasta asuntokannasta. Monet ovat sairastuneet sisäilmaongelmien vuoksi ja jääneet asunnottomiksi tai asuvat

V

antaan päihdepalvelut aloittaa huumeidenkäyttäjien terveysneuvonnan Koivukylän ja Länsimäen terveysasemien tiloissa vuoden 2021 alussa.

Palvelu korvaa Hoiva Oy:n aiem-

esimerkiksi teltoissa, autoissa tai ulkoilmassa.

Sisäilmakodittomat-kampanjaa suojelevat kansanedustajat: Tarja Filatov SDP, Petri Honkonen KESK, Tiina Elo VIH, Pia Lohikoski VAS, Sari Tanus KD, Ari Koponen PS ja Pauli Kiuru KOK ratkoisivat sisäilmakodittomuutta näin: • Sisäilmakodittomien määrä selvitetään • Sisäilmakodittomien asuttamiseen myönnetään Valtion tukea (ARA) • Sisäilmakodittomille rakennetaan sisäilmaesteettömiä koteja.

Kansanedustajat nostivat esiin myös kodittomien oikeusturvan sekä vammaispalvelukysymykset. min toteuttaman liikkuvan terveysneuvonnan näillä alueilla.

Toiminta keskittyy käyttövälineiden vaihtoon, neuvontaan ja ohjaukseen.

KERJÄLÄISEN PUHE Ja maapallo pyöri autiona ja tyhjänä ja kaikki oli hiljaista merten yläpuolella silloin kuultiin ääni ylhäältä ja oli valoisaa ensimmäisenä päivänä eikä yhtään rikosta oltu vielä tehty Mies ja nainen oppivat tulenteon ja rakensivat valtakunnat ja muurit eräänä päivänä muurit olivat niin pitkiä, ettei kukaan tiennyt mihin ne päättyivät ja mitkään muurit eivät voi pysäyttää sadetta, joka sataa vuosi toisensa jälkeen Jotkut pelkäävät niin menettää, mitä heillä on tiedät, että he tekevät kaiken voidakseen pitää sen Osa opettelee valehtelemaan, osasta tulee sotilaita, mutta kuka heistä sinä olet, kuka heistä olet tänään…

Jotkut putoavat kauniisti, jotkut putoavat kovaa, jotkut putoavat reikiin, aina alas pimeyteen asti Tänä yönä, kun kaikki nukkuvat ja vain minä olen jäljellä yksin tähtien alla pidän puheen, sitten otan mitä täsmälleen haluan, haluan kaiken.

Onnellisella kadulla, menevät pankkiirit peräkkäin heidän silmissään näen asuntomarkkinoiden kilpailun…

Ja kukaan ei enää kuullut ääntä näkymättömän täällä kaupungit kasvoivat taivasta kohti…

Villin maailman nälkä ei koskaan jätä sinua nälkäiset ihmiset tulevat kuin elävä lumivyöry yläpuolella heidän ulvontaansa, ja tuuli laulaa mollivoittoisesti Sinä ihminen, oletko puolesta vai vastaan, loppua kohden Tulkaa satsaamaan elämänne hyvä väki, niin arpajaisemme voi alkaa unohtakaa paniikki edes yhdeksi illaksi, jumalanhylkäämäämme karuselliin koettakaa onneanne ennen kuin taivas putoaa…

Tulkaa osattomat ja kiusatut, tulkaa tänne kaikki langenneet naiset nistit ja rapajuopot, tulkaa tänne köyhälistö ja te, jotka asutte tuolla sillan alla kokeilkaa onneanne ennen kuin taivas putoaa…

Tanssikaa, tanssikaa korvikkeiden kuninkaan kanssa tarkoituksettomuuden prinssi ja b-filmirunoilija….

Se on todellisuuteni, mutta rakastan sitä niin kuin kulkemiani katuja niin kuin suolaa haavoissani…

Jos poltamme siipemme lentäessämme liian lähelle aurinkoa jos kunnian hetki on ohi, ennen kuin se on alkanutkaan jos unelma on voitettu, vaikka kaikki on menetetty Maksamme hinnan… mutta emme laske kuluja…

Ari ”Huli” Huldenin puhe Asunnottomien yössä 17.10.2020

8

Asunnottomien yö striimaten ja kohdaten

Asunnottomien yötä vietettiin jälleen 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä.

Helsingin päätapahtuma järjestettiin tänä vuonna koronatilanteen vuoksi virtuaalisena yhteistyössä Kansallismuseon kanssa.

A

sunnottomien yön teemana oli tänä vuonna Oma koti hurjan kallis. Tapahtumissa nostettiin esiin asumis- ja velkaneuvontaa, miten toimia asunnottomuusuhan alla, miten pysäyttää velkaantumisen kierre ja miten päästään omaan elämäntilanteeseen sopivaan asuntoon kiinni.

Koronakriisin seurauksena moni on tilanteessa, ettei enää selviä vuokranmaksuista ja asumiskustannuksista, koska esimerkiksi työpaikka tai oma yritys ovat voineet mennä alta. Vuokranmaksuihin tulee häiriöitä, ihmiset velkaantuvat, häätömäärät kasvavat ja ihmisiä jää asunnottomiksi. Tilanne voi olla monelle uusi eivätkä he tiedä, mistä lähteä hakemaan apua.

Kansallismuseolla järjestetyn tilaisuuden lisäksi Asunnottomien yön toimijat järjestivät asunnottomuutta kokeville ruokailua, vaatejakoa, yöpymistä, terveystarkastusta, hiusten leikkuuta ja muita palveluja eri puolille kaupunkia.

Myös asumis- ja velkaneuvontaa oli tarjolla.

Asunnottomien yön tulet sytytettiin juhlallisesti Kansallismuseon edessä Eurooppa hymnin säestyksellä. Tulien sytyttäjinä olivat Hima & Stradan katuoppaat Pertti ”Poitsu” Stenman ja Ari ”Huli” Hulden.

Kiitos Asunnottomien yön kansalaisliikkeen toimijat Helsingissä ja eri puolilla Suomea. Yhdessä olemme vahvempia ja saamme ajettua asunnottomuutta kokevien asiaa.

Kiitokset Kansallismuseolle: Elina Anttilalle, Elisa Sarpolle, Sanna Valoranta-Saltikoffille, Viktor Sohlströmille, Carita Elkolle ja Anita Lindgrenill mainiosta yhteistyöstä sekä kaikille muillekin mukana olleille.

Vva ry:n järjestösuunnittelija Tiina Aitta (oikealla) vastasi Asunnottomien yön koordinoinnista.

Erityiskiitokset striimitaltioinnista vastanneelle Valve Motionille sekä tapahtuman sponsoreille Blokille, Luona Oy:lle ja asianajotoimisto Takomo Oy:lle.

9

roivat Asunnottomien yön striimilähetyksen keskustelua mode korkeakoulun matti nia-am Diako , Metropolian sosionomiopiskelija Saara Kiitos kaikille e.

Carol in sosionomiopiskelija Riku ja Vva ry:n Kokema-tiim striimilähetyksen keskusteluun osallistuneille. #suojaton2020 kampanjan mu siikkivideon Onnellisen kansan laulu ensiesitys nähtiin Asunnottomien yössä.

nnottomien yön toimijoilta ja Illan aikana nähtiin videoita Asu äistiin katsomassa livetunnelmia yhteistyökumppaneilta sekä käv een eskus Vepassa sekä NEA-hankk Tukikohta ry:ssä, Vva ry:n päiväk ttelissa. johdolla HDL:n Alppikadun kor

nen an, loopperin, synan ja ihmisää Tarmo ja Teemu luovat sähkökitar sointukiertojen päälle. avulla äänimaailmoja valmiiden

Jarkko Martikainen kertoi musiso intinsa ohessa biisiensä synnyistä Asunnottomien yön tem atiikkaan sopien.

Arthur The Marcherin taitelijanimi juontuu laulaja/lauluntekijä Henrik Artturi Linna virran mukaan pienee n marssivaan poikaan, joka vaeltaa öisillä kaduilla päättä väisesti matkalla jonnekin, ja samalla kuitenkin eksyksissä.

10

Vva ry:n taja njoh toiminna Sanna Tiivola muistutti, että monikanavainen asumisneuvonta turvattava.

Takuusäätiön viestintäp äällikkö Minna Mattila nosti puheenvu orossaan esille, miten tärkeää olisi saada velka antumiseen liittyvää häpeää murrettua.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen lähetti Asunnottomien yöhön osallistuville tervehdyksensä: ”Hyvinvointivaltion on kyettävä pitämään huolta myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevista.”

Asunnottomien yön juontajana oli valokuvaaja ja journalisti Meeri Koutanemi, joka tunnetaan erityisesti ihmisoikeuksia ja voimaantumista käsittelevistä kuvareportaaseista ja henkilökuvista.

Mia Juselius Kriminaalihuollon tukisäätiöstä veti paneelikeskustelua Meeri en iem an ut Ko kanssa.

Paneelikeskustelussa käsiteltiin mm. osallisuutta ia sekä koronakriisin vaikutuks asunnottomuuteen ja ihmisten velkaantumiseen. a Keskustelijoina olivat ylijohtaj a, olt use lism Elina Anttila Kansal Vva ry:n matalan kynnyksen ja asumispalveluiden esimies Jussi Lehtonen, kansanedustaja Pia Lohikoski, Helsingin kaupunginvaltuutettu Leo Stranius, Takuusäätiön viestintäpäällikkö Minna i Mattila ja asumisneuvoja Siir Winter Y-säätiöstä.

11

Osallisena omilla ehdoillaan ”Hyvät kuuntelijat ja katsojat Lämpimästi tervetuloa seuraamaan Asunnottomien yön ohjelmaa täältä Suomen kansallismuseon tiloista.

Asunnottomien yöllä on pian jo 20 vuoden historia.

Samana päivänä vietämme myös YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää. Olen kiitollinen siitä, että Suomen kansallismuseo voi osaltaan tarjota puitteet näiden tärkeiden asioiden esille nostamiseen.

Asiat, joista tänään puhumme, ovat yhteisiä, kansallisia, sillä yhteiskuntamme hyvinvointi mitataan jokaisen hyvinvoinnilla. Asunto on perusoikeus, ja monet, tänäänkin mukana olevat tahot tekevät pitkäjänteistä työtä, että se jokaiselle voidaan turvata. Syyt asunnottomuuteen ja keinot sen ehkäisemiseen ovat muuttuneet ajassa ja muuttuvan yhteiskunnan mukana.

Tänä vuonna asunnottomuus on tullut myös monien sellaisten eteen, jotka eivät sitä aiemmin ole kokeneet. Pandemia koettelee meitä konkreettisesti.

Aikamme on myös laajemmin katsoen henkisesti kuormittavaa. Globaalit ongelmat ja reaaliaikainen tietoisuus niistä luovat monille toivottomuutta, joka voi viedä pohjan oman elämän rakentamiselta, vaikka siihen muuten olisikin kaikki edellytykset.

Sitäkin enemmän tarvitsemme yhteiskunnan ja

ihmisten kykyä uskoa tulevaisuuteen epävarmuudesta huolimatta, ja palautua vaikeasta ajasta. Historiassa olemme nähneet monista kriiseistä selviytymistä, ja myös, sen miten paljon voimme toinen toisiamme auttaa.

Kulttuuri- ja taidelaitoksilla on tärkeä rooli sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä. Ne vahvistavat vuorovaikutusta ja empatiaa, antavat rakennusaineksia identiteetille ja rohkaisevat jakamaan ajatuksia ja tunteita. Nämä kaikki ovat osallisuuden perusedellytyksiä. Jokaisen tulisi voida kiinnittyä yhteiskuntaan ja kokea osallisuutta omilla ehdoillaan.

Tämä edellyttää kulttuurisen moninaisuuden turvaamista ja vahvistamista. Suomen kansallismuseossa pyrimme ohjelmistollamme ja palvelullamme lisäämään ymmärrystä kulttuurin moninaisuudesta ja jokaisen yhdenvertaisista oikeuksista.

Tämä on keskeinen viesti myös Muumien juhlavuoden merkeissä tuottamassamme Rohkeus, rakkaus, vapaus! -näyttelyssä.

Haluan omalta osaltani kiittää kaikkia asunnottomuuden yön järjestäjiä ja osallistujia. Erityiset kiitokset yhteistyöstä Vailla vakinaista asuntoa -säätiölle ja kanssajärjestäjillemme sieltä eli Tiina Aitalle ja Erja Morottajalle. Suomen kansallismuseon tiimi on tehnyt työtä innolla ja ammattitaidolla,

Suoja-Pirtti ry jakoi Ar ska-patsaan Kontulan Symppiksissä toimivi lle Linda Brownille ja Elli Peltolalle, jotka koordi noivat nopeasti koro nakriisin alkaessa jalkautuvien verkostoa.

Yleisö pääsi osallistumaan tapahtumaan sytyttämällä Asunnottomien yön tulet kotonaan kynttilän, led-tuikun, parvekelyhdyn tai vaikkapa ulkotulen muodossa ja osoitti näin tukeaan asunnottomuutta kokeville.

Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila muistutti Asunnottomien yön avauspuheenvuorossaan, että jokaisen tulisi voida kiinnittyä yhteiskuntaan ja kokea osallisuutta omilla ehdoillaan.

kiitos Elisa, Viktor, Sanna, Carita ja muut! Lämmin kiitos myös kaikille tänään Kansallismuseolla esiintyville puhujille, toimijoille ja taiteilijoille sekä Meeri Koutaniemelle tilaisuuden juontamisesta.”

Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttilan avauspuhe Asunnottomien yön Helsingin tapahtumassa 17.10.2020

12

V

aikka Asunnottomien yön päätapahtuman ohjelma toteutettiin virtuaalisesti Kansallismuseolta, Vva ry:n päiväkeskus Vepassa Hämeentiellä järjestettiin asunnottomuutta kokeville kävijöille tapahtuma, jossa oli tarjolla ruokaa ja ihania herkkuja muun muassa Chjokolta ja Fazerilta sekä vaatetta mm. Partioaitan talvitakkikeräyksestä ja kyllä, myös niitä tv:stä tuttuja eli Emmyn lahjoitusvaatteita, joita Big Brother -ohjelmassa huollettiin.

Kävijät saivat Vva ry:n Ullalta ja Heiniltä asumisneuvontaa sekä tietoa maahanmuuttoasioissa. Stop Huumeille ry tarjosi Fattaluutaopastusta virastoasioinnin viidakossa. Diakonia ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat antoivat terveysneuvontaa ja mittasivat muun muassa verenpainetta ja veren sokeriarvoja sekä tarjosivat keskusteluapua. Vepan kävijöiltä tuli vahva toive, että popup-tyyppisiä terveyspalveluita voisi olla säännöllisestikin tarjolla.

Vepassa kävi päivän aikana noin 300 kävijää. Kansallismuseolta lähetetty striimilähetys oli tietysti myös kaikkien katsottavissa.

Kinaporinkadulla sijaitseva Minnies Salonki tarjosi ihanat puitteet Vepan kävijöille.

Laurea ammattikorkeakoulun opiskelijat vastasivat hiusten leikkuusta ja manikyyristä sekä RipsiStudio T&S tarjosi ripsien laittoa.

Minnies Salongin hemmotteluissa kävi kolmisenkymmentä henkeä.

Neuvontaa, hoitoa ja hemmottelua Vepassa

Emma ja Jere vastasivat Vepassa livemusiikista.

Asunnottomien yö on Kalkkersissa joka yö klo 22-06.

Koronatilanteen vuoksi sisään otetaan 15 kävijää kerrallaan.

13 Asumisneuvontaa on järjestettävä kaikille sitä tarvitseville

ERITYISRYHMIIN JA VÄLIINPUTOAJIIN KESKITTYVIEN JÄRJESTÖJEN TARJOAMAT PALVELUT ON TURVATTAVA Asumisneuvontaa ollaan lakisääteistämässä hallitusohjelman mukaisesti. Helsingin Asunnottomien yön järjestäjät ovat huolissaan, että kuntien järjestämässä asumisneuvonnassa erityisryhmät eivät saa tarpeeksi kattavaa apua tilanteisiinsa ja ihmisiä jää kokonaan tuen ja avun ulkopuolelle. Koronakriisin vaikutukset näkyvät jo järjestöjen tarjoamissa asumisneuvontapalveluissa lisääntyneinä kävijämäärinä ja huolenaiheet liittyvät enenevässä määrin myös taloudenhallinnan kysymyksiin.

K

oronakriisin vaikutukset talouteen ovat kiistattomat, ja asunnottomuus tulee todennäköisesti lisääntymään. Moni on jo tilanteessa, ettei enää selviä vuokranmaksuista ja asumiskustannuksista, koska esimerkiksi työpaikka tai oma yritys ovat voineet mennä alta. Vuokranmaksuihin tulee häiriöitä, ihmiset velkaantuvat, häätömäärät kasvavat ja ihmisiä jää asunnottomiksi. Tilanne voi olla monelle uusi eivätkä he tiedä, mistä lähteä hakemaan apua. Asumis- ja velkaneuvonnan tarve näkyy jo järjestöjen kasvavissa kävijämäärissä.

Asumisneuvontaa ollaan lakisääteistämässä hallitusohjelman mukaisesti. Tämän pitäisi varmistaa, että palvelu on tarjolla kaikille. Asunnottomien yön toimijoiden huolena kuitenkin on, että hallitusohjelman lupauksista huolimatta kuntien sitoutuneisuus ja resurssit eivät ole riittäviä. Asunnottomat eivät ole poliittisessa päätöksenteossa ykkösinä, kun kunnat käyttävät vähiä rahojaan. Kunnilta ei enää vaadita edes aiesopimuksia. Ihmiset joutuvat jonottamaan kunnallisiin palveluihin pitkään ja tilanteet kärjistyvät.

– Kuntien sosiaalitoimen, järjestöjen ja vuokranantajien välinen yhteistyö on avainasemassa, jotta kaikki erilaisiin asumisen haastei-

siin tukea tarvitsevat saisivat apua.

Järjestöjen tekemässä asumisneuvontatyössä tunnetaan hyvin omat kohderyhmät ja neuvonta saadaan kohdistettua juuri kyseisen erityisryhmän tarpeita vastaavaksi. Meillä on enenevässä määrin väliinputoajia, joiden tilannetta täytyy selvittää kokonaisvaltaisesti eikä järjestöjen tekemässä työssä kohtaamiskertoja rajata. Luottamuksellisen kontaktin rakentamista ei voida tehdä pelkästään virka-aikana, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

Vuonna 2017 voimaantulleet Kelan linjaukset toimeentulotuesta ja asumisen tuesta heijastuvat yhä ihmisten selviytymiseen arjessa ja nyt koronakriisi on tuonut vahvemmin esiin ihmisiä, jotka jäävät tukien ja avun ulkopuolelle. Esimerkiksi Kelan kriteerien mukaan liian kalliissa vuokraasunoissa asuvat toimeentulotuen asiakkaat joutuvat usein kierteeseen, kun toimeentulotuki on liian pieni asunnon säilyttämiseksi, halvempaa vuokra-asuntoa on varsinkin pääkaupunkiseudulta vaikea löytää ja ihminen on vaarassa velkaantua kattaakseen asumisen kuluja. Myös yrittäjätaustaiset ja matalapalkkaiset työssäkävijät ovat joutuneet asunnottomiksi, kun tulot eivät riitä edes perustar-

Allekirjoittajat: – Vailla vakinaista asuntoa ry – Suomen Punainen Risti – Kotipolku, Nuorten turvatalot, Suomen Punainen Risti – Kriminaalihuollon tukisäätiö – Mielenterveyden keskusliitto – Sininauhaliitto

peisiin ja talous romahtaa. Lisäksi vapautuvista vangeista kolmasosa eli noin 1400 ihmistä vapautuu asunnottomana eivätkä he näy ARA:n tilastoissa.

Häpeä ja masennus liittyvät usein asunnottomuuteen ja velkaantumiseen. Ne heijastuvat läheisten hyvinvointiin, apua ei haeta ajoissa ja ongelmat syvenevät. Nuorten velkaantumisen taustalla on vielä usein raha-asioiden hallintaan tarvittavien tietojen ja taitojen puute. Luottotietojen menetys ja erityisesti vuokravelka vaikeuttavat asunnon saantia.

– On tärkeää puuttua ajoissa talousvaikeuksiin ja velkaongelmiin. Vuokranmaksuviiveiden tai yhdenkin vuokrarästin taustalta voi paljastua velkakierre. Vuokralaisen tulisi saada talousohjausta ja opastusta velkaneuvontaan hyvin matalalla kynnyksellä. Näin hän voi välttyä vuokraveloilta, ehkä häätöprosessilta ja jopa luottotietomerkinnöiltä, sanoo Takuusäätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila.

Koronakriisi toi nähtäväksi, että heikossa asemassa olevat ihmiset, joilla ei ole digitaitoja ja/tai tarvittavia välineitä asioiden hoitamiseen, jäivät palveluiden ulkopuolelle ja ongelmat kasautuvat nopeasti. Asunnottomien yön toimijat muistuttavat, että ihmiset

– Moniheli ry/Katto-toiminta – Irti Huumeista ry – A-klinikkasäätiö – Pro-tukipiste ry – Tukikohta ry – Kalliolan Setlementti ry – Iso Numero – Suomen Diakoniaopisto, toimintakeskus Sovinto

tarvitsevat mahdollisuuden tukeen etäpalveluiden käyttöönotossa ja myös mahdollisuuden henkilökohtaiseen palveluun. Lisäksi asumisneuvonnan lakisääteistämisen suunnittelussa on otettava monikielisyys huomioon.

Asumisneuvonta ennaltaehkäisee asunnottomuutta ja asumisen kriisiytymistä. Hyödyt kertaantuvat niin asumisneuvontaa saavalle, vuokranantajalle kuin julkisiin peruspalveluihin. Oikeaaikaisella asumisneuvonnalla voidaan vahvistaa asumisen taitoja ja turvata asumisen sujuvuutta. Asumisneuvonnasta saatu kokonaisvaltainen apu vähentää raskaiden palveluiden tarvetta. Toiminta on taloudellisesti niin tehokasta, että siihen kannattaa panostaa.

– Diakonissalaitos, Hoiva – Suomen Romanifoorumi ry – INY ry – Irakin naisten yhdistys – HOPE worldwide Suomi ry – ViaDia Hki ry, Levähdyspaikka-hanke – KRIS-Suomen keskusliitto ry – Vahti ry (Vantaan Asunnottomien Hyvinvoinnin tuki ry) – Emmaus Helsinki ry

14

Asumisneuvojan terveiset

SYVÄ HUOLI PALVELUJÄRJESTELMÄSTÄ Työni on kävijöiden kohtaamistyötä myös pandemian aikana.

Oikea-aikainen ja selkeä tuki ja palveluiden saatavuus voisi estää useissa tapauksissa asunnottomaksi joutumista ja asioiden kriisiytymistä.

E

ntistä enemmän otan vastaan kävijöitä, jotka ovat saaneet tietoa toiminnastamme ns. puskaradion kautta, sosiaalisesta mediasta, kavereilta, jotka ovat saaneet itse järjestön asumisneuvonnan kautta apua sekä viranomaisten ohjaamana.

Eräänä marraskuisena perjantaina minulla oli kolme kävijää, joista jokaiselle oli varattu tunnin tapaaminen. He olivat asunnottomia, joista kaksi oli kriisitilanteessa ja yksi vailla yöpaikkaa.

Heistä yksi ohjattiin alkutyöskentelyn jälkeen sosiaalipäivystykseen ja toinen Hietaniemenkadun palvelukeskukseen.

Samana perjantaina ilmaantui vielä puheluiden kautta neljä uutta asunnotonta. Tavallinen perjantai asumisneuvonnassa syksyllä 2020.

Ruuhkautumista syntyy paljon, koska sosiaalitoimen sosiaalityöntekijöiden eikä muidenkaan viranomaisten perustehtävänä ole vuokrakodin löytäminen asunnottomaksi jääneille tai asunnottomuusuhan alla oleville.

Kaupunkien, etenkin Helsingin sosiaalitoimi keskittyy enemmän omassa asunnottomuus- ja asumisneuvontatyössään jo asuvien henkilöiden häätöjen ennaltaehkäisyyn ja estää siis ongelmien syntyä esimerkiksi vuokranmaksussa.

Ongelmana on, että suuri määrä asunnottomia on niin sanottuja väliinputoajia, joista suurin osa on jo hyvin turhautuneita tilanteeseensa.

Kriisiasuntopaikan saa nopeam-

min eniten niitä tarvitsevista lapsiperheet, mikä on täysin ymmärrettävää, mutta usein esimerkiksi vakavasti sairaat (somaattiset ja psyykkiset) sekä erityisryhmiin kuuluvat ihmiset saattavat kiertää kehää saamatta tarpeisiinsa vastaavaa apua. Apua voi joutua odottamaan kuukausia.

Miksi tästä kirjoitan?

Huoleni on syvä palvelujärjestelmän nykytilasta. Palvelupolut ovat hyvin yhdensuuntaisia ja avoinna vain muutamalle kymmenelle prosentille apua tarvitsevista.

Mikäkö ratkaisuksi?

Lähtökohdallisesti kuntien pitäisi turvata riittävästi kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa.

Toistamme myös toistamisestamme, että tarvitaan kiireellisesti lisää väliaikaisia asumisratkaisuja ja että henkilölle pitäisi järjestää asunto tai tukiasunto kuuden kuukauden sisällä asunnottomaksi jäämisestä.

– Hätämajoitustyyppiseen järjestelmään olisi kiireellinen tarve saada yöpymispaikkoja ihmisille, jotka eivät kärsi esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmista.

– Hätämajoituspaikkoja lisää myös päihteitä käyttäville.

– Päihteitä käyttäville naisille selkeästi omia kriisipaikkoja.

Isosta yhteisyksiköstä varatut ns. naisten puolet koetaan turvattomiksi.

– Väliaikaisia kriisiasuntoja.

– Hajautettua/hajasijoitettua tukimuotoista asumista.

– Sisäilmaongelmista kärsiville räätälöityjä asuntoja.

– Maahan muuttaneille parempia mahdollisuuksia saada vuokra-asunto. On enenevissä määrin henkilöitä, jotka ovat jonkin aikaa asuneet ja tehneet töitä Suomessa. Ajauduttuaan asunnottomiksi, he eivät saa heille kuuluvia etuuksia eivätkä syrjiviltä markkinoilta vuokra-asuntoa kovinkaan helposti, vaikka heillä olisi luottotiedotkin kunnossa.

Työ asumisneuvonnassa on itsessään palkitsevaa. Etenkin, kun ihminen voimaantuu hahmottamaan tilanteessaan jotain positiivista ja saa apua jaksaa eteenpäin.

Kun hän saa yöpyä ystävän luona rappukäytävän sijaan. Ja kun hän lopulta onnistuu saamaan sen hänelle sopivan asumisratkaisun ja omat avaimet käteensä.

On kuitenkin tosiasia, että osa kävijöistä väsyy ja luovut-

taa. Silloin viimeistään tulisi viranomaisten tarttua toimeen.

Jokaisen tulisi saada itselleen tarpeisiinsa sopivan asumisratkaisun – myös niiden itse aiheutettujen häätöpäätösten jälkeen.

Jonot tuettuihin asumisratkaisuihin ovat kohtuuttoman pitkät, kolmesta viiteen vuoteen. Ja vuokravelka painaa päätöksenteossa, kenelle paikka annetaan ja kuka saa odottaa. Silloin ihmisen tulisi saada väliaikainen hätämajoituspaikka niin, ettei sitä tarvitsisi joka ilta erikseen jonottaa ja jonne hän voisi turvallisesti jättää vähäiset, mutta tärkeät tavaransa.

Koulujen ennaltaehkäisevälle työlle olisi nyt tilausta ja jopa sosiaalista tarvetta. Esimerkiksi opetussuunnitelmaan pitäisi kirjata opetusta (riittävästi) elämänhallintaan liittyvistä asioista, asumisen ja vuorovaikutustaitojen harjoittelua sekä hyvin käytännönläheistä, peruselämiseen liittyvää talouden hallintaa.

Teksti: Ulla Pyyvaara, Vailla vakinaista asuntoa ry:n asumisneuvoja

15

KUN RAHAT EIVÄT RIITÄ VUOKRAAN Maksuhäiriömerkintöjä saaneiden henkilöiden määrä on kasvanut jatkuvasti yli kymmenen vuoden ajan. Kesäkuun lopussa merkintöjä Asiakastiedon rekisterissä oli yhteensä 390 000 kuluttajalla eli 8,5 prosentilla aikuisväestöstä. Vuodessa joukko on kasvanut noin 7 000 henkilöllä eivätkä koronakriisin vaikutukset vielä edes näy tilastoissa.

V

aikka periaatteessa kuka tahansa voi jäädä asunnottomaksi, asunnottomuuden riski koskettaa hyvin eri tavoin eri ihmisiä. Riski jäädä asunnottomaksi on suurempi pienituloisilla, maahanmuuttajataustaisilla sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivillä.

Kriisitilanteessa pienituloisen ihmisen pelivara on pieni, kun säästöjä ei ole ja rahat menevät jokapäiväiseen elämiseen. Paremmin toimeentulevalla ihmisellä on tyypillisesti säästöjä ja tulojensa puolesta myös enemmän vaihtoehtoja asumisen järjestämisessä.

Kasvukeskuksissa korkeat vuokrat ja pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista tuottavat asunnottomuutta. Korkea vuokra voi yksinään johtaa siihen, että joka kuukausi osa vuokrasta jää mak-

samatta, mikä lopulta johtaa asunnon menettämiseen.

Mitä siis tehdä, jos ei pysty maksamaan vuokraa?

Selvitä oletko hakenut ja saanut kaikki mahdolliset tuet ja etuudet. Näitä ovat esimerkiksi

Asumistuki Asumistukea maksetaan kohtuullisiin asumismenoihin. Sen maksun voi ohjata suoraan vuokranantajan tilille. Asumistuen jälkeen jää usein maksettavaksi omavastuuosuus, eli se ei yksinään kata koko vuokraa. Tukea haetaan Kelasta.

Toimeentulotuki Perustoimeentulotukea haetaan Kelasta. Sitä saa tilanteessa, jossa tulot eivät kata välttämättömiä

menoja. Jos tuloistasi tehdään ulosmittaus, voit olla oikeutettu toimeentulotukeen. Tällöin toimeentulotuessa tulona otetaan huomioon vain ulosmittauksen jälkeen saamasi osuus.

Toimeentulotukea saa myös ennaltaehkäisevä ja täydentävä, näitä haetaan kunnan sosiaalitoimesta. Ne edellyttävät ensin päätöstä perustoimeentulotuesta.

Sovi maksusuunnitelma vuokranantajan kanssa Maksuista sopiminen on sitä helpompaa, mitä aiemmin on yhteydessä asian tiimoilta. Maksu on usein mahdollista jakaa pienempiin osiin tai siirtää eräpäivää.

Maksusuunnitelma on tärkeää mitoittaa oman maksukyvyn mukaan. Iso kuukausittainen maksuerä voi kuulostaa houkut-

televalta, mutta pienillä tuloilla siitä kiinni pitäminen kuukausittain voi olla vaikeaa. Maksuerän maksamatta jättäminen kaataa maksusuunnitelman.

Jos haasteena on, että vuokran eräpäivä on kuukauden alussa ja tulot tulevat vasta myöhemmin kuukauden aikana, voi yrittää maksaa jokaisen vuokran yhteydessä hieman ylimääräistä. Näin vuokranmaksun saa käännettyä pikkuhiljaa etukäteiseksi ja välttyy mahdollisilta muistutusmaksuilta ja koroilta.

Monella vuokrataloyhtiöllä työskentelee asumisneuvojia, joiden kanssa vuokranmaksutilannetta voi selvitellä ja saada neuvontaa.

Johtuuko vuokranmaksun vaikeus muiden velkojen maksamisesta tai ulosotosta?

Ei pidä lannistua, apua on saatavilla! Velkoja voi olla mahdollista järjestellä esimerkiksi yksityishenkilön velkajärjestelyn avulla. Tilanteessa kannattaa olla yhteydessä valtion järjestämään talous- ja velkaneuvontaan, joka toimii oikeusaputoimistojen yhteydessä. Palvelu on maksutonta ja luottamuksellista.

Ulosoton osalta kannattaa muistaa oikeus vapaakuukausiin.

Jos tulojen ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuoden, voi syntyä mahdollisuus kahteen vapaakuukauteen.

Jos olet ollut pitkään työttömänä ja työllistyt, palkan ulosmittausta voidaan lykätä enintään neljällä kuukaudella. Sekä vapaakuukausista että ulosoton lykkäämisestä täytetään hakemus ja ne voi palauttaa Oikeushallinnon sähköiseen asiointipalveluun.

Talousneuvontaa ja -apua tarjoaa myös valtakunnallinen Takuusäätiö. Heidän kauttaan on mahdollista saada maksutta mm. talousneuvontaa, pienlainaa arjen yllättäviin menoihin ja takaus pankista nostettavaan järjestelylainaan.

Teksti: Jenni Lindfors talousneuvoja, Y-säätiön M2-Kodit

Tavallisia tilanteita asunnon menettämiseen ovat sellaiset kriisit kuin avio- tai avoero, työttömäksi jääminen, konkurssi, sairastuminen tai puolison kuolema.

Tilastolähde: Suomen Asiakastieto Oy

16

TUNNISTA IHMISKAUPPA – IDENTIFYING HUMAN TRAFFICKING Teksti: ihmiskauppa.fi-sivustolta

I

hmiskauppa on vakava yksilön vapauteen kohdistuva rikollisuuden muoto ja ihmisoikeusrikkomus. Siinä rikoksentekijä saattaa uhrinsa alisteiseen asemaan ja hyväksikäytön kohteeksi saadakseen uhrista taloudellista tai muuta hyötyä.

Ihmiskaupan ilmenemismuotoja ovat muun muassa: • seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa, esimerkiksi prostituutioon pakottaminen tai hyväksikäyttö seksiteollisuuden alalla • työvoiman hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa ja pakkotyö • avioliittoon tai adoptioon pakottaminen • kerjäämiseen tai rikollisuuteen pakottaminen tai • ihmiselimillä ja -kudoksilla käytävä kauppa • benefit fraud -ihmiskauppa eli uhria pidetään köyhyydessä ja ihmisarvoa loukkaavissa olosuhteissa, jotta hyväksikäyttäjä voi kerätä uhrille maksettavat palkat tai muut etuudet.

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen voi olla vaikeaa. Mistä tietää, onko kyseessä juuri ihmiskauppa?

Alla olevat kysymykset ja tunnusmerkit ovat viitteellisiä, eikä yhden tai useamman tunnusmerkin täyttyminen automaattisesti tarkoita, että kyseessä olisi ihmiskauppa. Samalla lailla kyseessä voi olla ihmiskauppa, vaikkei yksikään tunnusmerkki vaikuttaisi täyttyvän.

Tunnistaminen kysymysten avulla Jos sinulla on mahdollisuus keskustella uhrin kanssa, voit pyrkiä tunnistamaan hänet kysymällä häneltä seuraavanlaisia kysymyksiä. Älä kuitenkaan painosta uhria vastaamaan kysymyksiin äläkä kuulustele häntä. Jos uhri vastaa ”kyllä” yhteen tai useampaan kysymykseen, on mahdollista, että hän on joutunut ihmiskaupan uhriksi.

• Painostaako joku uhria tekemään jotain, mitä hän ei haluaisi tehdä?

• Jos uhrilla on päihderiippuvuus, käyttääkö

joku hänen päihderiippuvuuttaan hyväksi saadakseen hänet tekemään asioita, joita hän ei haluaisi tehdä?

• Käyttääkö joku hyväkseen uhrin laitonta maassa oleskelua saadakseen sinut tekemään asioita, joita et haluaisi tehdä?

• Käyttääkö joku hyväkseen vaikkapa uhrin asunnottomuutta tai varattomuutta saadakseen hänet tekemään asioita, joita hän ei haluaisi tehdä?

• Uhkaako joku paljastaa uhrin viranomaisille, jos uhri ei toimi halutulla tavalla?

Uhkaako joku häpäisevänsä uhrin hänen sukunsa tai muun sosiaalisen ryhmän edessä, jos hän ei toimi halutulla tavalla?

• Onko uhri velkaa henkilölle/ryhmälle, joka painostaa häntä toimimaan tahtonsa vastaisesti?

• Onko joku uhkaillut uhria tai hänen läheisiään?

• Onko uhriin tai hänen läheisiinsä kohdistettu väkivaltaa?

• Pelkääkö uhri oman tai läheistensä turvallisuuden vuoksi?

• Onko uhrille maksettu liian vähän palkkaa

17 tai ei palkkaa laisinkaan, mutta et voi tehdä mitään asian eteen?

• Onko uhri joutunut tekemään erittäin pitkiä työpäiviä, muttei voi asialle mitään?

• Asuuko uhri hyväksikäyttäjän järjestämässä asunnossa?

• Onko uhria kielletty puhumasta asioistaan tai hakemasta apua?

Tunnistaminen tunnusmerkkien avulla Joskus ihmiskaupan uhrin voi tunnistaa myös havainnoimalla hänen olosuhteitaan. Muista, että henkilö voi kuitenkin olla ihmiskaupan uhri vaikkei mikään alla olevista tunnusmerkeistä näyttäisi pitävän hänen kohdallaan paikkaansa.

Viitteitä alisteisesta asemasta: …elinolosuhteissa: • henkilön passi tai matkustusasiakirjat on takavarikoitu • henkilö ei ole varma siitä missä maassa tai millä paikkakunnalla on • joku toinen hoitaa asioita henkilön puolesta

• henkilöllä ei ole mahdollisuutta liikkua yksin ilman saattajaa • henkilöllä ei ole mahdollisuutta käydä (yksin) terveyspalveluissa • seksuaalisen hyväksikäytön tapauksissa ei mahdollisuutta suojautua seksitaudeilta tai käyttää ehkäisyä • henkilölle on aiheutettu päihderiippuvuus tai sitä ylläpidetään hyväksikäytön mahdollistamiseksi • henkilö on allekirjoittanut papereita tai sopimuksia, joiden sisältöä hän ei tiedä • henkilöllä on säätilaan sopimattomat vaatteet • alaikäisellä henkilöllä on omia lapsia • alaikäinen henkilö (lapsi) ei käy koulussa • lapsi ei käy neuvolassa tai terveystarkastuksissa • lapsi ei vaikuta vanhempina esiintyvien henkilöiden lapselta … asuinolosuhteissa: • henkilö asuu työpaikallaan • henkilö asuu taloudessa, jossa hän joutuu työskentelemään

• henkilö asuu maatalousrakennuksessa, rakennustyömaan parakissa tai muuten asuinkelvottomissa tai epäinhimillisissä olosuhteissa

• henkilöllä ei ole mahdollisuutta poistua vapaasti paikasta, jossa hän asuu • henkilöllä ei ole omaa avainta paikkaan, jossa hän asuu … työolosuhteissa: • fyysinen väkivalta työpaikalla • ei mahdollisuutta neuvotella työolosuhteista • ei työsopimusta tai useita sisällöltään poikkeavia työsopimuksia samasta työsuhteesta • ei palkkaa tai liian vähän palkkaa • ylipitkät työpäivät • ei vapaapäiviä • ei sairauslomaa …taloudellisissa olosuhteissa: • kohtuuton velkataakka • henkilöllä ei ole tietoa velan määrästä tai kertymisperusteista • henkilön pankkitili on jonkun toisen hallinnassa … sosiaalisissa olosuhteissa: • eristyneisyys • rajoitettu tai olematon vapaus liikkua ympäristössä • rajoitettu tai olematon mahdollisuus pitää yhteyttä läheisiin tai muihin ihmisiin • henkilön tulkkina toimiva vaikuttaa tulkkaavan omiaan • henkilön läheisten oireilu …psyykkisessä hyvinvoinnissa: • jatkuvat painajaiset • paniikkireaktiot • muistamattomuus • aggressiivisuus • pakkomielteisyys • lamaantuminen • pelko väkivallasta itselle tai läheisille • pelko maasta poistamisesta • pelko sosiaalisesta häpäisystä • pelko itseä koskevien arkaluontoisten kuvien tai tietojen leviämisestä …fyysisessä terveydessä: • fyysisen väkivallan merkit • kudosten tai elinten poistoon viittaavat merkit terveydentilassa • hoitamattomat krooniset sairaudet • ei raskaudenseurantaa • infektiot • nälkiintyneisyys • henkilökohtaisen hygienian puutteet

… käyttäytymisessä ja tunnetilassa: • luottamuksen puute • itkuisuus • ylivarovaisuus • epäluuloisuus • hyökkäävyys • valehtelu • haluttomuus puhua omasta tilanteesta Nämä tunnusmerkistöt on tuotettu Pro-tukipiste ry:n STEA:n rahoittamassa ihmiskaupan vastaisessa työssä osana Askelmerkit dialogiseen tunnistamiseen -hanketta, joka toteutettiin EU:n sisäisen turvallisuuden rahaston tuella.

Voit saada apua...

• riippumatta siitä, oletko Suomen kan-

salainen, muun maan kansalainen tai kansalaisuudeton • vaikka olisit maassa laittomasti • vaikka olisit ajautunut tilanteeseesi alun perin vapaaehtoisesti • vaikka olisit itse syyllistynyt rikoksiin • vaikka et olisi varma, onko kyse ihmiskaupasta • vaikka asiassasi ei olisi käynnissä esitutkintaa ihmiskaupparikoksesta • riippumatta iästäsi, sukupuolestasi tai seksuaalisesta suuntautumisestasi, uskonnostasi tai poliittisista näkemyksistäsi

You can get help...

• regardless of your nationality: you can be a Finnish national, an EU national, from another country or stateless • even if you are in Finland illegally • even if you at first said yes to being exploited • even if you yourself have committed crimes • even if you are not sure if you really are a victim of human trafficking • even if you have not talked to the police yet and there is no investigation on human trafficking in your case • regardless of your age, sex, gender, ethnicity, religion or your political views

HELP SOITA APUA – TO GET 177 CALL TO: +358 29 54 63 e at risk, call If your life or safety ar y number 112. the Finnish emergenc

18

Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö ja asunnottomuus linkittyvät usein yhteen Vailla vakinaista asuntoa ry:n maahanmuutto- ja muussa matalan kynnyksen työssä kohdataan jatkuvasti työhyväksikäytön ja työnantajan mielivallan alla olevia ihmisiä. Järjestö pyrkii tukemaan ja neuvomaan heitä oikeuksien toteutumisessa ja auttamaan asunnon saamisessa.

H

elsingin Sanomissa viime kesänä julkaistiin, toimittaja Paavo Teittisen juttu Siivoton ala, jossa nostettiin esille ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttö Suomessa. Ilmiö on ollut näkyvissä myös Vailla vakinaista asuntoa ry:n asunnottomuustyössä. Työhyväksikäyttö ja asunnottomuus linkittyvät usein yhteen. Työnantaja saattaa rajoittaa työntekijän oikeuksia asumisen kautta: työnantaja voi osoittaa työntekijälleen jo lähtökohtaisesti kohtuuttoman kalliilla kustannuksilla esimerkiksi huoneen asunnosta, johon ei saa omia avaimia.

On myös tapauksia, jossa työntekijän palkat jätetään maksamatta tai työsuhde irtisanotaan koeajalla, jolloin asumiseenkaan ei ole enää varaa. Tavatonta ei ole sekään, että työnantaja on uhannut työpaikan menettämisellä, jos työntekijä on halunnut vapaa-ajallaan opiskella suomen kieltä ja siten integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan.

– Lähtökohtaisesti heikossa asemassa olevat ihmiset joutuvat usein kokonaisvaltaisesti työnantajan mielivallan alle, Vailla vakinaista asuntoa ry:n maahanmuuttotyön asiantuntija Heini Puurunen toteaa.

Yhteiskunnallista tukiverkostoa tarvitaan Asumisen järjestäminen on todellinen ongelma, kun ihminen jää vuokra-asumisoption ulkopuolelle: ilman säännöllisiä tuloja asuntoa on miltei mahdotonta saada. Vailla vakinaista asuntoa ry on moneen otteeseen nostanut esiin vaatimuksen erilaisista kriisimajoitusmah-

dollisuuksista. Jos ihminen joutuu yllättäen hätään, meillä pitäisi olla sellainen yhteiskunnallinen turvaverkosto, joka auttaa systemaattisemmin väärinkäytösten ja harhaanjohtamisen uhreiksi joutuneita ihmisiä myös silloin, kun he eivät ole täysin kiinnittyneet tänne eli heidän oikeutensa sosiaaliturvaan on epäselvä tai sitä ei ole.

– Kun ihmisen työtulo yllättäen katkeaa eikä viranomainen katso hänen asuvan vielä vakituisesti Suomessa, ei hänellä ole oikeutta suomalaiseen sosiaaliturvaan, jolloin hän jää lähes kaikkien palveluiden ulkopuolelle. Ja kun tuloja ei ole, majoitusvaihtoehtojakaan ei juuri tarjoudu, kertoo Puurunen.

Hätämajoituspaikkoja tarvitaan lisää Vailla vakinaista asuntoa ry on myös toistuvasti huomauttanut, että pääkaupunkiseudun hätämajoitustilanne ei ole riittävä eikä

yhdenvertainen. Suomessa oleville muille EU-kansalaisille kuin Itä-Euroopan liikkuvalle romaniväestölle ei ole tämänhetkisten käytäntöjen mukaan Kalkkersin ja 16-29 -vuotiaille tarkoitetun nuorten tukipiste Nuolen lisäksi selkeää paikkaa, minne hakeutua. Helsingissä on jonkin verran esimerkiksi Baltian maista tulleita henkilöitä, jotka ovat tulleet tänne töihin, jääneet ilman asuntoa ja ovat pääosin palveluiden ulkopuolella. Hätämajoitustyyppiseen järjestelmään olisi myös kiireellinen tarve saada yöpymispaikkoja ihmisille, jotka eivät ole elämäntilanteensa vuoksi äärimmäisen kuormittuneita ja kärsi esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmista. Ei siis riitä, että isosta yhteisyksiköstä on varattu ns. päihteetön ja paperittomien puoli.

Nekin koetaan usein turvattomiksi.

Työhyväksikäytön tai kohtuuttomien työolojen uhreiksi joutuneet henkilöt päätyvät Vailla vaki-

naista asuntoa ry:n palveluiden pariin yleensä järjestön ylläpitämien päiväkeskus Vepan ja yökeskus Kalkkersin kautta. Helsingin Sanomien jutussa olleista esimerkeistä poiketen Vva ry:llä kohdatuista henkilöistä suuri osa on EU-maiden kansalaisia. Palveluissa kohdataan myös oleskeluluvalla jo Suomessa oleskelevia, joiden jatkolupa voi olla riippuvainen hyväksikäyttävän työnantajan tiettyjä sitoumuksia vastaan (esim. ilmainen työ) tarjoamasta työsopimuksesta.

Lisätietoja: Heini Puurunen Maahanmuuttoasioiden asiantuntija heini.puurunen@vvary.fi puh. 044 260 3818 Teksti on julkaistu aiemmin Vva ry:n nettisivulla kannanottona.

19

Vartiosaari sai jurttansa V artiosaaren toiminta päättyi tämän kauden osalta 15.10.2020.

Kaunis kiitos kaikille saaren toimintaan osallistuneille vapaaehtoisille, saaressa kävijöille ja yhteistyökumppaneillemme.

Vartiosaaren virkistyspaikka on Vva ry:n kävijöiden, jäsenten ja yhteistyökumppaneiden käytössä sovitusti. Toimipaikka tukee kävijöidensä päihteettömyyttä ja tarjoaa mahdollisuuden lepoon ja lomailuun. Vartiosaaressa on tar-

koitus aloittaa uusi kausi toukokuussa 2021.

Kesän kohokohtia oli Ilkka Taipaleen Vva ry:lle lahjoittaman mongolialaisen jurtan pystys Vartiosaaren kesäpaikan pihalle.

Kiitos Vartiosaaren vapaaehtoiselle Kari Flöjtille upean pohjan tekemisestä sekä pystytyksen avustamisesta jurttaspesialistien Kyöstin ja Maurin sekä sosionomiopiskelija Saaran, Miron, Jarin, Riikkan ja Jarkan kanssa.

VERTAISENA JALKAUTUVASSA TYÖSSÄ Sirkkulanpuiston toimintayhdistys käynnisti Kuopiossa vuonna 2018 hankkeen, jossa kehitetään traumainformoitua työotetta asunnottomuustyöhön. TuNe – elämä vireeseen 2018–2021 -hanke on osa Arvokas-ohjelmaa, joka rakentaa yhdenvertaisempaa Suomea.

TuNe-hanke tukee asunnottomia ja asunnottomuusuhan alla eläviä henkilöitä elämänhallinnassa.

H

ankeidea lähti siitä tarpeesta, että Kuopiossa asunnottomien palvelut ovat hyvin vähäiset ja siitä havainnosta, että kohderyhmään kuuluvien ihmisten on vaikea ottaa olemassa oleviakaan palveluita vastaan ilman konkreettista rinnalla kulkijaa. Hankkeen työorientaatioksi valikoitui traumainformaatio, koska yhdistyksen aikaisemmassa asiakastyössä oltiin havaittu, että useilla asunnottomuutta kokeneilla henkilöillä on jo lapsuudesta saakka kertynyttä traumataakkaa, mikä vaikuttaa voimakkaasti heidän arjessaan. Myös itse asunnottomuus sekä siihen liittyvät ilmiöt ovat monille ihmisille varsin traumatisoivia.

ilmenee hyvinkin yksilöllisesti ja monimuotoisesti, esimerkiksi keskittymisvaikeuksina, paniikkioireina, muistiongelmina, häpeänä ja päihteidenkäyttönä. Traumaoireista kärsivät ihmiset eivät usein itsekään tunnista traumatisoitumisen yhteyttä omaan käytökseensä.

Ongelmallista on se, että traumaoireet saattavat vaikeuttaa palveluissa asioimista merkittävästi.

Aiheeseen perehtymättömien työntekijöiden silmissä traumaoireista kärsivät henkilöt leimataan helposti ”vaikeiksi asiakkaiksi” tai ”palveluihin sitoutumattomiksi” ja asiakkaat puolestaan eivät esimerkiksi ymmärrä, miksi virastossa asiointi nostaa sykkeen taivaisiin.

Jotta traumaoireista kärsivät henkilöt pääsivät paremmin palveluiden Traumojen piiriin, tarvitaan lisää traumatietoitunnistaminen suutta työntekijöille ja psykoeduKokemuksemme mukaan traumo- kaatiota asiakkaille. jen ja traumaoireiden tunnistaminen sote-palveluissa ei ole kovin Perustarpeet kuntoon yleistä. Kenties siksi, että trauma TuNe-hankkeessa on päästy haas-

tavissakin elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa hyviin lopputuloksiin hyödyntämällä traumainformoitua työskentelyä. TuNessa työskentely alkaa aina myötätuntoisen ja luottamuksellisen suhteen rakentamisella sekä ihmisen perustarpeista, kuten unesta ja ravinnosta huolehtimisella. Koska traumakokemukset horjuttavat ihmisen turvallisuuden tunnetta perustuvanlaatuisesti, on turvallisen vuorovaikutuksen tarjoaminen ensiarvoisen tärkeää.

Asunto ensin -periaatteen mukaisesti asunnottomien kohdalla asunnon mahdollisimman pikainen järjestäminen on oleellista perustarpeiden täyttämiseksi. TuNehankkeessa työ ei pääty asunnon saamiseen, vaan työtä tehdään laajemmin, pyrkimyksenä lisätä henkilön kokonaisvaltaista elämänhallintaa. Ihmisiä tuetaan tarvittavien palveluiden piiriin sekä kannustetaan terveiden sosiaalisten suhteiden hankintaan.

Hankkeen työssä on havaittu, että kotiutumisen tukeminen on tärkeää asunnon säilyttämisen kannalta. Lisäksi työotteessa keskeisessä roolissa on onnistumisen kokemusten mahdollistaminen mielekkään tekemisen avulla sekä omien voimavarojen tunnistamisen ja löytämisen tukeminen. Toiminnalliset menetelmät tarjoavat mahdollisuuden tutkia omia voimavaroja sekä harjoitella oman vireystilan säätelyä, mikä on olennaista traumaattisista kokemuksista toipuessa.

Työparimallia Kuluneen vuoden aikana hankkeessa on aloitettu hyödyntämään myös vertaisuutta tietoisemmin mm. ryhmämuotoisella toiminnalla sekä työntekijä – vertainen työparitoiminnan pilotoinnilla.

Hanketyöntekijä Kaisa Söderlund ja työkokeilija Joona kävivät kertomassa Kokeman ja Vva ry:n kutsumina webinaarissa kokemuk-

21 siaan matalalla kynnyksellä aloitetusta ammattilainen – vertainen -työparitoiminnasta, sen annista ja haasteista, joita on matkan varrella tullut esiin.

Joona tuli työpariksi hankkeen asiakkuuden kautta reilu vuosi sitten ollessaan itse asunnoton päihteidenkäyttäjä. Kuntoutumisen edetessä hän halusi itse päästä elämässä eteenpäin ja nähdä onko hänestä sosiaalialalle vai olisiko parempi ajatella sellaista ammattia, jossa pysyisi kaukana menneisyydestään.

Työkokeilu tukee ja vahvistaa Työkokeilun tarkoituksena on ollut työelämään totuttautuminen oman kuntoutuksen aikana ilman liian suurta vastuuta. Lähtökohtana on kunnioittaa Joonan omaa näkemystä siitä mitä kykenee tekemään ja milloin on valmis vastuullisempaan rooliin tai ammatinvalintaan.

Työkokeilussa hän toimii vertaisena suhteessa hankkeen asiakkaisiin ja toisaalta kokemustiedon välittäjänä hankkeen työntekijöille.

Ammattilaisina hankkeen työntekijöiden tulee huomioida kuntouttava työote suhteessa työkokeilijaan ja hänen voimavaransa eri tilanteissa. Traumainformoidun työotteen ansiosta hankkeessa pyritään avoimeen ja luottamuk-

selliseen vuorovaikutukseen yhtä lailla asiakkaiden kanssa kuin työyhteisön sisällä. Tällöin pystymme myös tukemaan työkokeilun avulla kuntoutujan omaa etenemistä ja samalla saamme välitöntä suoraa tietoa, sanoittamista ja taustoja asioista, joita ei kouluissa opeteta ammattilaisillekaan. Pidämme yhtä lailla tärkeänä Joonan omaa kuntoutumisprosessia kuin hänen työpanoksen tuomaa lisäarvoa asiakastyölle.

Työssä jaksaminen Vertaisena toimitaan meidän hankkeessa tasavertaisissa ihmissuhteissa asiakkaiden sekä työntekijöiden kanssa. Toiminta on pienimuotoista ryhmätoimintaa tai yksiötyöhön osallistumista sen mukaan, miten se sopii sekä vertaisen että asiakkaan tilanteeseen. Oman kokemuksen voi tuoda halutessaan esille, mutta pääpaino on ymmärtävän läsnäolon ja positiivisen esimerkin näyttäminen siitä, että elämässä asiat voi kääntyä parempaan suuntaan. Asiakastyössä kuntoutuja joutuu kuitenkin peilaamaan omaa taustaansa ja sietokykyään jatkuvasti suhteessa asiakkaisiin ja niihin tilanteisiin, jotka ovat liiankin tuttuja omasta elämästä. Tällöin on muistettava asettaa itsensä ja oma kuntoutuminen ensisijaiseksi. Webinaarissa keskustelim-

mekin Joonan kanssa siitä, mikä saa jatkamaan työssä sen raskaudesta huolimatta.

kuitenkin olleet merkittävämpiä kuin haasteet arkisen työelämän oppimisessa.

Uudessa roolissa

Vertaisten vahvuus

Päihdemaailman jälkeen tasainen arki normielämän vaatimuksineen voi olla oikeasti todella raskasta. Myös vanhojen ja pitkäaikaisten tuttavien näkeminen työn kautta näyttäytyy sekä hyvässä että pahassa: Toisaalta on helppoa toimia ennestään tuttujen kanssa, mutta toisaalta on vaikea nähdä itsestään uusia hyviä puolia eikä aliarvioida itseään toisten silmin; Onko riittävän hyvä ja ajattelevatko muut kuntoutuvan ja päihdemaailmasta irtautuneen pitävän itseään parempana. Pienessä kaupungissa merkittävässä roolissa on myös palvelujärjestelmä, jossa asiakkaasta siirtyy työelämään samaan palveluverkostoon.

Arvioidaanko vanhojen työntekijöiden puolelta aina vanhana ”käyttäjänä” vai kuunnellaanko aidosti sitä kokemustietoa, jonka pystyy antamaan asiakastyöhön. Tiedämme työkokeilijan joutuvan punnitsemaan omaa jaksamistaan ja rohkeuttaan jatkuvasti. Tämän vuoksi onkin olennaista jatkuva avoin vuorovaikutus ja tuki jaksamiseen. Elämässä eteenpäin pääseminen, usko omien toiveiden täyttymiseen ja päihteettömyyden jatkuminen ovat

Vertaisena toimiminen antaa päihdekuntoutujalle mahdollisuuden nähdä itsensä osana yhteiskuntaa ja kokemuksen siitä, että pystyy toimimaan siinä kuten muutkin ihmiset. On myös mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten sosiaalija terveysalan työtä tehdään sekä itse toimien asiakastilanteissa että nostamalla esiin asioita, jotka on itse kokenut vaikeina asiakkaana ollessaan. Työyhteisölle vertainen antaa arvokasta tietoa ja ymmärrystä sekä mahdollisuuden myötävaikuttaa vertaisen kuntoutumiseen ja ammatin valintaan. Asiakkaille vertaisen läsnäolo yhdessä traumainformoidun työotteen kanssa mahdollistavat entistä paremmin yhdenvertaisuuden kokemuksen ja hyväksytyksi tulemisen omana itsenään. Näitä teemoja pääsimme kertomaan webinaarissa. Kokemuksemme perusteella matalan kynnyksen työkokeilun avulla voimme suositella muitakin työyhteisöjä rohkeasti ottamaan vertaisia mukaan toimintaansa.

Teksti: Kaisa Söderlund Kuvat: Ville Pohjonen/KUULU

24

REISKAN HIENO VUOSI Pohjois-Savossa 1971 syntynyt Reiska katsoo nyt elettyä elämäänsä.

Vuosi sitten se ei näyttänyt hyvältä, ei ollenkaan.

R

eiska oli, omien sanojensa mukaan, ajelehtinut virran mukana. Naiset, työpaikat, päihdyttävät aineet, asunnot ja ystävät vaihtuivat vauhdilla. Toistakymmentä ystävää lähti tummien varjojen maahan. Lopulta amokjuoksu ja onneton odysseia tulivat loppusuoralle. Kohtalo eri vivahteineen puuttui peliin.

– Olin mätänemistilassa ja makasin katkolla. Oli kramppia ja totaalista liikuntakyvyttömyyttä, pahat muistikatkot.

Katkaisuaseman työntekijä oli palaverissa asuntolaihmisten kanssa ja mainitsi Reiskasta.

Reiska siirtyi, pitkästä aikaa, kalustettuun huoneeseen, jossa oli oikea sänkykin.

– Muistan erityisen hyvin aamuni numero 55. Menin kuselle ja ihmettelin, että mitä, mitä? Sitten hiffasin! Minähän menin selkä suorana, pystyssä, jalat toimivat, kädet nousivat!

Reiska ei ollut ollut raittiina näin pitkään sitten teinivuosien.

– Nyt toimii kuuppakin, katto on pään päällä, eikä huoneen seiniin ole potkittu reikiä. Nyt ollaan jännän äärellä, sanoi Reiska vuosi sitten Sininauhan asuntolassa.

Reiskan koko silloisen tarinanvoi lukea edellisestä Asukki-lehdestä.

Tänään – Niin, elokuussa tuli vuosi, kun tänne pääsin. Ensimmäinen tuntemus oli helpotus, sitten iski masennuskausi ja kaikkinaiset muut vieroitusoireet. Pari kuukautta kestivät fyysiset vieroitusoireet, mutta, kun pääsin työtoimintaan mukaan, niin helpotti. Oli kahden päivän työviikkoja ja kolmen. Mutta työvoimaviranomaisten kanssa painittiin yhdeksän kuukautta, siihen saakka mentiin toimeentulotuella. Nyt

mennään kolmen kuukauden pätkissä remppa-, rakennus- ja kiinteistöhuollon merkeissä. Ollaan vaikkapa talonmiehen apulainen tai talonmiesharjoittelija.

Mä en ole koskaan kaihtanut työntekoa ja jollei olisi näitä hommia, olisi mulla aivan liikaa vapaaaikaa. Mutta miettimiseen olen käyttänyt aika paljon aikaa. Ja satavarmasti tiedän, ettei minusta koskaan tai milloinkaan tule parin kaljan ottajaa. Se on kyllä sitten menoa. Kerran kokeilin, yhteen känniin kyllä silloin jäi, mutta krapulaa oli pari viikkoa. Menköön taas vuosi ainakin selvin päin. Ja senkin tiedän, että pääkaupunkimatkailua en tule nyt harrastamaan. Kun päihteet jäivät pois, jäivät rokkifestaritkin.

Hyvät välit naapureihin – Viidyn tässä asunnossa, välit ovat hyvät naapureihin ja muuhunkin talon väkeen. Kun saa olla juuri sen verran sosiaalinen kuin haluaa, on kaikki hyvin. Vanha kööri lähettelee känniviestejään joskus, mutta ne eivät kyllä enää resonoi. Pikkuhiljaa korjaan myös niitä tärkeitä välejä ja ihmissuhteita, jotka vuosien saatossa menivät rikki ja poikki. Hidasta hommaa se kyllä on. Sukulaiset ja lapset ovat toki tyytyväisiä, kun ovat kuulleet nykyisestä elämäntilastani.

Mutta mitään anteeksiantoa en anele. Menee, miten menee. Ja syyllisyydentunteet taitavat jäädä iäksi.

Reiska painottaa vielä, että ilman asumismahdollisuutta ei raitistumista olisi koskaan tapahtunut.

– Juoppo tietää miksi juo ja raitistunut tietää, miten olla ja mitä haluaa, myös. Kun syysyönä sai pensaassa nukuttua tunnin ja sitten käveli kaksi tuntia, että veri kier-

täisi, niin kyllä sitä nyt tuntee kiitollisuutta siitä, että saa kömpiä tuon leveään, omaan sänkyyn. Tuntea kiitollisuutta tätä järjestöä kohtaan. Olen koettanut vähän osallistua myös talon töihin enemmän, mutta täällä vallitseva passiivisuus on kyllä aika käsinkosketeltavaa.

Asunto ensin

Alkoon, joka menee juuri nenäni edessä kiinni.

Reiskalla oli hiljattain mahdollisuus muuttaa kaupungin keskustaan, mutta hän perui sen.

– En taida olla siihen aivan valmis vielä. Tässä juuri huomaa, että jotain kehitystä minussa on tapahtunut. Ennen olisin lähtenyt sen enempää miettimättä. Ja sen tietää miten siinä olisi käynyt.

Reiska vakuutta, että asunto ensin, ja sitten kaikki muu, pitää paikansa, vaikka viranomaiset eivät tuota näkemystä hevin siunaa.

Entä ihmissuhde- ja naisasiat?

Reiska vastaa hymähtämällä ja lievällä virneellä.

Reiskan 50-vuotispäivät ovat ovella ja Sininauhassa leivotaan varmasti kakku.

Painoja ja puntteja on ja lenkkeilymahdollisuuksia, mutta miten hoituu nuppi?

– Jos on paineita siihen suuntaan, on täällä henkilökuntaa, joitten kanssa purkaa ja käydä asioita läpi. Muutama luotto-ohjaajakin on. Oikealle terapeutille en enää mene ja ryhmätyöskentelyyn minusta ei ole. Rauhallinen ulkona tapahtuva käveleminen on kova sana. Nukun hyvin eikä painajaija kuva: siakaan näy. Vakiounessani juoksen Teksti Johnny-Kai Forssell

25

MATALAN KYNNYKSEN TARINOITA Pkseudulla kirjoilla oleva kävijä ilman asuntoa. Asunnon omistaja on vaihtunut, ja kävijä kertoi nukkuvansa autossaan. Tehnyt pitkän työuran, mutta nyt monta kuukautta ilman tuloja.

Ajoittain nälissään. Kertoo asioineensa sosiaalitoimessa, josta ohjattu kaupungin ensisuojaan.

Kävijä kertoi kieltäytyneensä tarjotusta paikasta yöpymisen osalta. Kertoi olevansa päihteetön.

Kävijä saanut työtuloja edellisenä vuonna, jolloin Kela pidättänyt toimeentulotukikuukausia edellisen vuoden (vero) tulojen perusteella. Kävijä on joutunut olemaan ilman reseptilääkkeitä, joita tarvitsee pitkäaikaissairauden hoitoon. Hakenut taloudellista tukea myös sosiaalitoimistosta. Sosiaalityöntekijä evännyt täydentävän toimeentulotuen Kelan päätökseen vedoten. Kävijällä ei ole vuokravelkaa ja hän on lyhentänyt velkoja. Asumisneuvoja vetoaa vuokranantajaan / Kelaan: Pyydän kiinnittämään huomiota toimeentulotukea määritellessä/ asukasvalintoja tehdessänne edellä mainittujen seikkojen lisäksi seuraavaan: kävijä elää kertomansa perusteella epäinhimillisissä olosuhteissa. Hänen tilannettaan (ajanjakso, jolloin kävijällä ei ollut työtuloja) ei ole arvioitu kävijän edun mukaisesti toimeentulotukea arvioitaessa. Kävijän terveyden ollut vaakalaudalla. Asunnon tarve on kiireellinen.

Asumisneuvonta

Nuoren mieshenkilön tuki- ja motivointiprosessi, jossa kävijän tarpeen ja halukkuuden mukaisesti käsiteltiin asunnottomuustilanteen lisäksi traumaattisia kokemuksia.

Työskentelyn keskiössä oli välittömien elämänolosuhteiden vakiinnuttaminen, ja henkeen ja terveyteen kohdistuvien riskitekijöihin poissulkeminen. Tavoitteena oli palveluohjaustyön alkuun saattaminen.

Liikkuva tuki ja palveluohjaus

Meille tuli loppukeväästä useita yhteydenottoja koskien henkilöä, joka majaili eräässä maakellarissa. Etsintöjen jälkeen paikka löytyi, ja yllätys oli suuri, kun tapasimme henkilön, joka on meille tuttu jo 10 vuoden ajalta. Hän on vaan majaillut toisaalla aikaisemmin. Kävijä oli aidosti ilahtunut, kun tapasimme hänet. Tämä kävijä on varsin originelli ja viettänyt asunnottomana yli 30-vuotta, eikä lähde mihinkään, vaikka paikka olisikin. Uusimme hänen vaatetustaan ja veimme ruokaa, mihin kävijä oli hyvin tyytyväinen. Eli käymme häntä tervehtimässä aina silloin tällöin ja varmistamassa, että pärjäilee, muuta tehtävissä ei ole.

Yökiitäjä

Asumisneuvontaan saapui vailla asuntoa oleva, sanojensa mukaan jotenkuten pärjäävä kävijä. Kertoi ajautuneensa asunnottomaksi tilanteessa, jossa kertoi irtisanoutuneensa aikaisemmasta asunnosta, koska Kela oli todennut nykyisen vuokra-asunnon liian kalliiksi yhdelle hengen taloudessa. Kävijällä on säännölliset tapaamiset kuntouttavan tahon sosiaalityöntekijän kanssa ja selkeät suunnitelmat ja palvelupolku matalan kynnyksen/ päihdepalveluihin. Asunnottomuusaika melkein 2-vuotta. Asumisneuvoja vetoaa puoltavassa dokumentissa vuokranantajaan: kävijä on irtisanoutunut asunnostaan itsestä riippumattomista syistä, Kelan todetessa asunnon liian kalliiksi asua. Nyt pitkäaikaisasunnoton. Pitkiä työsuhteita ja vaikuttava asumishistoria. Tavoitteena ollut täysraittius ja paluu työelämään. Luottotiedot kunnossa.

Myöhemmin kävijä soitti asumisneuvojalle kertoen hyviä uutisia: sain kunnan vuokra-asunnon hyvien kulkuyhteyksien varrelta. ”Tämän kaiken hädän ja kurjuuden jälkeen olen nyt hyvin hyvin onnellinen, kiitos sinulle”.

Asumisneuvonta

Paulan johdolla päästiin Pasilan pauloihin.

Hima & Strada:

ASUNTO ON IHMISOIKEUS – SIKSI KÄVELEMME Hima & Strada syntyi tarpeesta vallata julkista tilaa tullakseen kuulluksi asunnottomuuden ja eriarvoistumisen syistä.

Asunnottomuutta omakohtaisesti kokeneet katuoppaat muistuttivat kävelykierroksillaan ihmisten perusoikeudesta asuntoon.

H

ima & Strada on halunnut tasata vaakakuppeja sen suhteen, kenen tuottamaa tietoa kuullaan ja pidetään pätevänä. Katuoppaat ovat vieneet kolmen vuoden aikana

pari tuhatta ihmistä kaduille kuulemaan eriarvoistumisen taustasyistä ja kertoneet piiloon jääneestä kulttuurihistoriasta.

Yhteiskunnan syrjiviä rakenteita, palvelujärjestelmää ja kans-

TV johdatti kulkijat Kalasataman UG-kierrokselle.

saihmisten asenteita on muutettu kokemuksen ääntä kuuntelemalla ja voimistamalla sekä reippaasti sektorirajat ylittävällä toiminnalla.

Tila haltuun Osallisuutta ja osallistumista pidetään täysvaltaisen yhteiskunnallisen jäsenyyden tunnuspiirteinä.

Yhteiskunnallinen osallistuminen on tarvittavaa vastalääkettä kasvavalle eriarvoistumiselle, kunhan se on todellista eikä näennäistä.

Hima & Stradan projektipäällikkö Pauliina Liukkonen sanoo, että toisinaan järjestöpiireissä puhutaan, kuinka he antavat äänen äänettömille. Hima & Stradan tarkoituksena ei ole ollut antaa kenellekään ääntä, koska meillä kaikilla on jo ääni. Se, mikä usein puuttuu, on yhteiskunnallisen aseman kautta tarjoutuva tila tulla kuulluksi. Siksi on ollut tärkeää ottaa tila haltuun. Ja nimenomaan julkinen tila.

Kuvat: Camilla Hanhirova, Pauliina Liukkonen, Riikka Tuomi, Erja Morottaja

27

Katuoppaat ovat tuottaneet omista lähtökohdistaan tietoa, luoneet kertomuksia, saaneet kiinnostuneet kuulolle ja pitäneet asunnottomuuden vähentämisen välttämättömyyttä esillä mediassa ja onnistuneet lisäämään tietoa ja ymmärrystä asunnottomuudesta ja vaikuttamaan kävelykierroksille osallistuneiden asenteisiin. Se on vallan uudelleenjakoa.

Erilaista kaupunkikulttuuria Hima & Strada on halunnut vaikuttaa siihen, että asunnottomuutta kokevat ihmiset eivät joutuisi raskaan elämäntilanteen

lisäksi kohtaamaan ennakkoluuloja ja syrjintää. Lisäksi toiminnan tarkoituksena on ollut luoda vaihtoehtoista kaupunkikulttuuria ja tuottaa korkealaatuisia kävelykierroksia.

Nämä asiat yhdistämällä Hima & Strada on löytänyt toimivan tavan vaikuttaa ympäristöön, jossa elämme.

Hima & Stradan viimeiset kävelykierrokset kävellään joulukuun ensimmäisellä viikolla. Hankerahoitus päättyy vuoden lopussa.

Toivo kuitenkin elää, että jossain muodossa katuoppaat jatkaisivat katujen kirjoittamattomien tarinoiden kertomista. Rahoitusta on haettu muun muassa Helsingin kaupungilta ja parista säätiöstä.

Hima & Stradan julkaisu Asunto on ihmisoikeus. Siksi kävelemme löytyy kokonaisuudessan tätä kautta: https://www.himastrada.fi/info/julkaisut/

Poitsu on vienyt ihmiset Kurvin kierteeseen ja Allin kalja ja rupuralliin.

Kampin laitamat tulivat tutuksi Tarmon johdolla.

Emman Kontula on ollut elämän mittainen matka.

Kari esitteli Runoilijan Rööperin 60-luvun kapinan ja vapauden hengessä.

28

PALVELUOHJAUS LÄHTEE PALVELUIDEN TARPEEN ARVIOINNISTA

S

osiaalityö on kohtaamista ja kuuntelemista – niin kuin elämän tulisi olla monessa muussakin yhteydessä, ei vain julkisen palvelujärjestelmän tai kolmannen sektorin toimijoiden tuottamissa palveluissa. Palvelutarpeen arviointi myös elää jatkuvasti yhteiskunnassa sen mukaan, mitä milloinkin pidetään ihmisen hyvinvoinnille merkityksellisenä ja oikeutettuna, miten hän saa toteuttaa itseään.

tarpeen arviointiin ennalta suunnitellun ”menu listan”, jossa olisi sisältöjä kaikkein haavoittuneimmassa kohderyhmässä oleville?

Jotkut palvelut nimettäisiin tarpeellisiksi, jollei jopa välttämättömiksi palveluiden keskiössä olevalle ihmiselle. Yleinen tai vallalla oleva käsitys oikeutuksesta tai siitä, mikä on hyväksi ihmiselle ei välttämättä täytä aina sitä, mikä on hyväksi yksilölle. Ihminen tarvitsee tilaa ja aikaa käsitelläkseen asioita omalla kohdallaan, ja tätä prosessointia Mikä voisikaan olla oivallisempi palveluohjauksessa tulisi tukea. mahdollisuus kuin tarjota palvelu- Tässä tehokkuutta ja nopeutta

edellyttävässä ajassa, jota elämme, tarvitaan melko lujaa selkärankaa palvelutarvetta arvioivalta, etteivät hänen omat tai hänen edustamansa toimijatahon intressit, jonka palveluksessa kuka kulloinkin on, mene ohi ja yli sen ihmisen, joka kulloinkin on palvelutarpeen ja alkavan palveluohjauksen keskiössä.

vahvuuksia osaksi prosessia. Niiden myötä rakennettaisiin hänen arkeensa käytännön elämän vahvuuksia ja sisältöjä. Palvelutarpeen arviointi, kuten myös palveluohjaus sekä palveluihin ohjaus voivat olla näkyvästi ohjaavaa, mutta myös vaikeasti havaittavissa olevaa näkymätöntä tai sanallisesti vaikeasti ymmärrettävää ohjausta, joka saattaa omalla tavallaan suoIhmisen syvimpien inhimillisten sia joitain palveluita ja palveluiden tarpeiden huomioiminen ja niiden tuottajia näiden edustaessa esimermukaan asioiden etenemiseen liit- kiksi kunnan tuottamia omia paltäminen lisäisi selkeyttä ja toisi pal- veluja tai ostopalvelusopimuksiin veluiden keskiössä olevan ihmisen kirjattuja palvelutuottajia. Osalle

29 voidaan myös tarjota vaihtoehdoiksi kolmannen sektorin tahoilta aatteellisesti tai ideologisesti sopivia toimijoita, jotka eivät kuitenkaan aina välttämättä tarjoa todellista vastetta ihmisen tarpeille. Palvelutarpeen arviointia, palveluohjausta tai palveluihin ohjausta enää ohjaisikaan selkeys eli todellinen hyvä ja laadukas työskentely vaan ihminen olisi olennaisen tarpeensa osalta ohitettu ja ylitetty.

Palveluiden tulisi olla tukena prosessissa, jota ihminen itse käy pyrkiessään selkiinnyttämään itseohjautuvasti elämäänsä ja samanaikaisesti elämään sitä niiltä osin, mihin hän voi itse vaikuttaa. Jos palvelut ja tuki ovat prosessissa mahdollisimman oikean kaltaisia, oikeassa suhteessa ja oikea-aikaisia niille tarpeille, mitä prosessin keskiössä oleva ihminen kokee tarvitsevansa, näin koko prosessin palaset ja nivelvaiheet voivat monilta osin eheyttää tilannetta ja elämänhallinta vahvistuu positiivisesti. Tämä voisi olla yksi seuraus laadukkaasta palveluohjauksesta, jossa ytimessä olevan ihmisen

autonomia toteutuu. Haavoittuneimmassa asemassa olevat, mutta myös muutoin hyvin vaikeassa elämäntilanteessa olevat ihmiset, joiden elämä voi olla taustaltaan traumaattinen, ovat saattaneet hyvinkin pitkään kokea, etteivät he ole tulleet nähdyiksi ja kuulluksi.

Tällöin palveluja tai tukea etsivä ihminen voi olla hyvin tarvitseva ja sen vuoksi myös ehkä ottaa vastaan jotain, joka ei ole hänen autonomiaansa ja itsemääräämisoikeuttaan kunnioittavaa. Nämä asiat saattavat jäsentyä heille vasta pitkienkin aikajaksojen jälkeen, kun heidän asiansa alkavat järjestyä prosessien edetessä. Näissä prosessin nivelvaiheissa olisi erittäin tärkeää pyrkiä ymmärtämään ja erottamaan toisistaan omat sekä edustamansa toimijan intressit ja kohdattavan ihmisen yksilölliset tarpeet. Avuntarpeen ollessa suurin, ihminen ei välttämättä osaa eikä jaksa kyseenalaistaa kaikkien tukea ja apua tarjoavien tahojen perimmäisiä tarkoituksia, varsinkaan kun toimija saattaa edustaa hyvinkin luotettavaksi miellettyä palvelujärjestelmän tarjoajaa.

Palvelut eivät saisi olla vastikkeellisia eli vastavuoroisia siten, että palveluntarjoaja kasvattaisi omaa näkyvyyttään tai jopa joissain tilanteissa omaa poliittista tai ideologista agendaansa sen kohderyhmän tuella tai jopa kustannuksella, joka juuri haavoittuneisuutensa vuoksi on vielä kykenemätön havaitsemaan kaikkea, mitä hänelle uudet elämän arkea täyttämään valikoiduiksi tulleet ja toimijan toimintojen sisällöt mahdollisesti pitävätkin kokonaisuudessaan sisällään.

Kohdattava ja kohtaamisen keskiössä oleva ihminen tarvitsee aikaa, tilaa ja vapautta prosessiinsa sekä turvallisuuden kokemusta, että on lupa pohtia asioita rauhassa. Koko elämä saattaa näyttäytyä monien mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen hämmentävänä paljoutena tai sitten vaihtoehtoja ei näyttäisi olevan tarjolla kuin vain se yksi tai muutama, joista pikaisesti olisi kyettävä valitsemaan se oikea.

Palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus ovat parhaimmillaan ammatillista ja vastuullista osallistumista palveluiden piiriin ohjaamisessa – ei vain matkaa yhdessä tehden.

Pitää uskaltaa tuoda esiin sitä, minkä havaitsee ja silloinkin, kun jotain asiaa ei ole miellyttävä ilmaista. On parempi työskennellä ja pyrkiä avoimuuteen ja rehellisyyteen vaikeidenkin asioiden äärellä. Ihmisestä välittäminen on asioista suoraan puhumista ja toisen kuulemista. Silloin kohtaamisissa voidaan saada aikaan laadukas palveluohjauksellinen dialogi.

Juhani Haapamäen blogi on luettavissa kokonaisuudessaan Suomen Palveluohjausyhdistys SPO ry:n sivulta. Haapamäki toimii Vva ry:n liikkuvassa tuessa ja palveluohjauksessa sekä on SPO:n hallituksen varajäsen.

SUOMEEN TARVITAAN HUUMEIDEN KÄYTTÖTILOJA

S

uomeen pitäisi perustaa valvottuja käyttötiloja huumeiden käytön ja siitä koituvien ongelmien kasvun vuoksi.

Valvotulla huumeiden käyttötilalla tarkoitetaan tilaa, jossa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset valvovat käyttäjien vointia sekä tarjoavat puhtaita käyttövälineitä ja neuvontaa. Aineita käytetään tiloissa yleensä pistämällä. Erityisen tärkeitä tilat ovat heille, joilla ei ole asuntoa tai jotka eivät majapaikassaan voi käyttää aineita.

Nykyään monet joutuvatkin käyttämään huumeita esimerkiksi julkisissa vessoissa tai ulkona.

Tutkimusten mukaan valvotut huumeiden käyttötilat eivät lisää rikollisuutta tai huumeiden käyttöä, eivätkä laske alueen asuntojen arvoa. Sen sijaan käyttötiloilla voidaan vähentää julkista pistämistä, käyttövälineiden määrää lähiympäristössä, suonensisäisesti huumeita käyttävien ongelmia sekä käytöstä koituvia yhteiskunnallisia kustannuksia.

Maailmalla käyttötilat ovat auttaneet yliannostuskuolemien vähentämisessä. Suomessa tämä hyöty voi jäädä vähäiseksi, sillä täällä kuollaan yleensä pitkävaikutteisten opioidien, rauhoittavien lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutukseen unen aikana. Äkilliset, heti käytön jälkeen ilmenevät myrkytykset ovat meillä harvinaisempia.

Käyttötilalla olisi silti lukuisia hyötyjä myös Suomessa. Väärin tai epäpuhtailla käyttövälineillä pistämisestä voi seurata vakavia, jopa hengenvaarallisia ongelmia, jotka vaativat sairaalahoitoa. Valvotun käyttötilan myötä myös lähiympäristölle käytöstä koituvat haitat vähenisivät.

Merkittävin hyöty saavutettaisiin kuitenkin sillä, että käyttötiloihin on mahdollista saada asiakkaiksi ihmisiä, jotka kärsivät vakavista päihdeongelmista ja ovat pudonneet muiden palveluiden ulkopuolelle. Käyttötilat voisivat auttaa luottamuksen rakentamisessa yhteiskuntaan ja ihmisen ohjaamisessa tarvitsemiensa palveluiden piiriin, ja voisivat siten edistää huumeiden käytön lopettamista.

Helsingin kaupunki on esittänyt hallitukselle säädettäväksi erillislakia, joka mahdollistaa käyttötilojen kokeilemisen. Tämä tapa auttaa huumeita käyttäviä ihmisiä ja vähentää huumeongelmia tulisi ottaa käyttöön.

Humaania päihdepolitiikkaa ry Ville Eklund ja Timo Pasanen

30

HÄDÄSSÄ JA LIIAN MYÖHÄÄN TOIMISTON TAPAAN

V

ailla vakinaista asuntoa ry:n järjestötyötä tehdään Sörnäisissä, Kinaporinkadulla.

Vva ry perustettiin vuonna 1986 asunnottomuutta kokevien edunvalvontajärjestöksi.

Se on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton ja puolustaa ehdotonta oikeutta hyvään asumiseen ja omaan kotiin. Järjestö tekee aktiivista vaikuttamistyötä ja osallistuu yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun.

Systemaattinen ja järjestelmällinen palautteen keruu, raportointi ja arviointityö ovat järjestön kehittämisen kannalta olennaista työtä unohtamatta tietysti kaiken toiminnan kannalta tärkeintä eli rahoitushakemusten tekoa ja niihin liittyvää raportointia. Toimistolta käsin hoidetaan myös viestintää ja varainhankintaa sekä tehdään tätä Asukki-lehteä.

6

4

8

7

10

31

JÄRJESTYKSENVALVOJAKURSSILLA – HETKI HETKELTÄ Järjestyksenvalvonta perustuu lainsäädäntöön. Viime kädessä kansalaisten lainsäädännöllisistä perusoikeuksista säädetään perustuslaissa. Näin pitkälle ei aina tarvitse peruuttaa. Riittää, jos vähintään 18-vuotias henkilö omaa ”yleiset edellytykset” hankkia järjestyksenvalvojakortti.

J

toriteetti. Voimankäyttöäkään ei ehkä tarvita, jos ilmoitan, että seuraava askel on poliisi.

Iso paketti, koska peruskurssi kestää parhaassa tapauksessa viikon.

Kylmäharjoittelusta käy kurssin loppupuolella oleva voimankäyttöharjoittelu. Kuinkas sitten kävikään… kouluttajat painottivat meille, että asianosaisten oikeusturvan vuoksi nämä tilanteet kuvataan niin, etteivät edes kouluttajat pääse materiaaliin käsiksi. Ei sillä hyvä, koska kenttätyössä ”epäselvät” järjestyksenvalvontatilanteet voivat johtaa oikeuskäsittelyihin.

Sellaisten jälkiselvittelyissä lakia luetaan juuri niin kuin se on kirjoitettu, ei työnantajan tai sidosryhmien toiveiden mukaan. Artisti siis maksaa, edelleen…

Tämä nyt kuulostaa aivan liian helpolta tai pätee vain ihanteellisissa olosuhteissa. Totta. Tarvitaan siis lisää työkaluja. Poliisi-Reinikaisella on siisti nimilappu rinnassa.

Järjestyksenvalvojalla voi sen sijaan lähtökohtaisesti olla vain työnantajan nimi näkyvissä. Niin, kuka se olikaan, joka jossain tietyssä tilanteessa rajoitti perusoikeuksiasi?

No, esimiehen ehkä ainakin tavoittaa. Parhaassa tapauksessa HÄN soittaa Sinulle: ”Kuulehan. Valvontaan oikeutetun henkilön määräyksiä on toteltava. Jos muuta mietit, lakimiehemme saavat kyllä pääsi kääntymään.” (Näin siis ainakin erään ystäväni kertomana).

Mutta järjestyksenvalvojahan auttaa, neuvoo, palvelee… varmasti.

Ensisijaisia tässä työssä ovatkin opastaminen ja kehoitukset. Kaiken sujuessa työntekijän näkyvyydestä on huolehdittu hyvin, vaikka itse toiminta voikin olla varsin huomaamatonta. Omalla kurssillani tein havainnon, että opiskelija-aines koostui hyvin tavallisen oloisista ihmisistä. Työnkuvassa voi ajatella ”valvovan silmän” merkityksen korostuvan – fyysisen auktoriteetin korostuessa tämä saattaa aiheuttaa asiakkaissa haastamisen halua.

ärjestyksenvalvojakortin suoritettuaan rehellinen ja luotettava sekä henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan tehtävään sopiva, 18 vuotta täyttänyt henkilö saa virallisen oikeuden tulkita ja soveltaa rikoslakia, alkoholilakia, järjestyslakia, kokoontumislakia… jäikö jotain vielä puuttumaan?

Niinpä tietysti, myös perustuslakia – niinhän se olikin!

Miten järjestyksenvalvoja, vaikkapa minä, siis tasapainottelee melkoisten velvollisuuksien ja kohtuullisten oikeuksien välillä? Asiakkaista ei useinkaan ole apua tämän herkän tasapainon löytymisessä.

Mutta hätä keinot keksii. Varma keino on, etten tee ihan oikein, mutta en ihan väärinkään. Jos voin siirtää järjestyksenvalvontatilanteen tulkintaa ns. ”harmaalle” alueelle, voin silloin käyttää laillista etuosto-oikeuttani siihen, minkälaisena näen tilanteen tai mitä on seuraavaksi luvassa. Tällöin minusta tulee vähintäänkin auk-

Olen kaupassa ostoksilla. Järjestystä valvovan henkilön huomio on kiinnittynyt hyllyihin, joita hän täyttelee. Toisessa kaupassa hän näkyvästi seurailee henkilöitä, jotka tavalla tai toisella poikkeavat massasta. Kolmannessa on käynnissä sanaharkka. Asiakas vannoo

kostoa ja ottaa matkapuhelinkamerallaan kuvia järjestystä valvovasta. Neljännessä, astuessani sisään, minut merkataan tai profiloidaan paljonpuhuvin katsein tai elein. Toive ystävällisestä tai neutraalista vastaanotosta ei toteudu kyräilyn ilmapiirissä.

Turvallisuusala: pieni palkka, yksin työskentely, pelko, jota voi yrittää saada hallintaan siirtämällä sitä asiakkaiden kannettavaksi, omien valtuuksien liioittelu, ”hyvä veli” -akselin muodostaminen luottoasiakkaiden kanssa tilanteiden paremman hallinnan toivossa. Tämäkö on turvallisuusalan arkea? Entäpä ne ilon hetket? Niitäkin varmasti on. Varmuus tausta-

tuesta olisi suuri apu, mutta toteutuuko se? ”Taistele tai pakene” tai omaa ainakin valmius. Tämä on ihmiskunnan ikiaikainen perustoimintamalli. Turvallisuusala ei voi toimia tältä pohjalta. Se sijoittuu lähtökohtaisen hankalasti näiden kahden välille, ei kenenkään maalle.

Siellä totuuksia ja tulkintoja hallitsevat ne, joilla on eniten rautaa kauluksessa, eivät järjestyksenvalvojat. Järjestyksenvalvojalla on vain – liivinsä. esa.uusi-kerttula@hotmail.com Kirjoittaja on 64-vuotias teologian maisteri, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi, työnohjaaja ja eläkeläinen.

Hänellä on järjestyksenvalvojakortti.

Kokemasta on moneksi Kokeman toiminnassa kokemusasiantuntijat osallistuvat asunnottomien palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja käytännön toteutukseen. Toiminnassa mukana olevilla mentoreilla on omakohtainen kokemus asunnottomuudesta ja sen lieveilmiöistä sekä pitkä kokemus asunnottomille suunnattujen palveluiden kehittämisestä. Rikostaustaisen päihde- ja vankeuskierteen katkaisemiseksi tehtävä asuttamistyö on yksi siivu Kokeman toiminnasta.

V

hvasti va ry:n on ollut va aisten mukana rikostaust isessä. palveluiden kehittäm an kk ee n O m at av ai m et -h nen kutsuttyöntekijä Jenni Ero kehittämään tiin vuonna 2017 ila -konseptia, Tulevaisuuden vank ämeenlinnan jonka pilottina oli H öpajaosioissa uusi naisvankila. Ty taan kiinnittykäsiteltiin yhteiskun uutta, joiden mistä ja rikoksettom unnottomuualle kuuluivat mm. as välityöpaikat den ennaltaehkäisy, rtaistuki rikokvapautuville sekä ve otivoituneille. sista irtautumisesta m

Teksti: Jenni Eronen

J

armo ”Jarkka” Eronen sai Y-s äätiön tunnustuksen Vuoden 2019 yhteistyökumppanina asuttami sen polusta: ”Vailla vakinaista asuntoa ry: n vertaisohjaaja ja mentori Jar mo Eronen on luonut yhdessä Y-Säätiön asu misneuvonnan kanssa asumisen polun mallia, jonka avulla vaikeassa asunn ottomuustilanteessa olevat henkilöt ova t onnistuneet asumisessaan. Jar mo Er osen kyky kohdata ja halu auttaa erilai sia ihmisiä sekä hänen sitoutuneisuute nsa asunnottomuustyöhön ansaitseva t suuren kiitoksen.”

– 15.1.2020 Helsingissä, Y-S äätiö sr toimitusjohtaja Juha Kaakine n. –

O

mat avaimet -projektityöntekijä Jarkka Erosen ideasta lähteneen KEIJO-hankkeen (ESR-rahoitteinen hanke 1.8.2018–31.12.2020) tavoitteena oli kehittää rikos- ja päihdetaustaisten työllistymistä tukeva koulutusmalli, joka perustuu kokemusasiantuntijuuteen ja sen ammatilliseen hyödyntämiseen.

Eronen on osallistunut opiskelijoiden rekrytoimiseen ja koulutukseen valittujen opiskelijoiden mentoroimiseen. Koulutusmallin päätoteuttajana toimi Valo-Valmennusyhdistys ry yhdessä Silta-Valmennusyhdistys ry:n ja Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n kanssa.

Hankkeen päätyttyä Keijo-koulutus jatkuu pysyvänä kokemusasiantuntijakoulutuksena ja se järjestetään kerran vuodessa Laurea-ammattikorkeakoulussa.

K

syksyn aikana mukana okema-tiimi on ollut tämän työparimallista yhteisjärjestämässä kaksi webinaaria aitoksen säätiön NEAtyössä Helsingin Diakonissal stokehittäjien ja Suoja-Pirtti osahankkeen, Y-säätiön Verko n kanssa. ry:n Korttelikaverit-hankkee sa perehdytään työpariVuorovaikutteisessa työpajas kuinka työparimallityöskenmallityöskentelyn hyötyihin, sissa organisaatiossa ja työtelyä on hyödynnetty erilai vertaisena sekä kokemuksia tehtävissä, kuinka toimitaan sista. kokemusasiantuntijakoulutuk

, työntekijät Jenni Eronen mat avaimet -hankkeen sio Vehniäinen olivat En Jarkka Eronen ja Mikk lla nhempi vankilan porti ja turvakotien liiton Va ana. ) kehittämistyössä muk -hankkeen (2017–2019 portilla si Vanhempi vankilan sta ise um ist all os os iit ”K olle innoseen. Olimme saaneet ko ks ou ok ök -ty n ee kk an -h kökulmia joukon tuomaan eri nä tuneen, moniäänisen tehnen perheensä kanssa hä ja an ka iak as us m aa rikosseur tävän työn äärelle.” ja Pirjo n liiton projektijohta – Ensi- ja turvakotie Kotkamo.

O

33

”7.1. Vailla Vakinaista asuntoa ry, Na iserityisyys asunnottomuustyössä -hanke ja Naistenka rtano ry

O

K

okema-tiimissä on kaksi KEIJO-koulu tuksen käynyttä: Mikko Vehni äinen ja Riikka Tuo mi, joka on tuonut tiimiin vahv an ennaltaehkäisevä n työn näkökulman. Peruskoulu vierailuja tehdään ni in Kokeman omin voimin kuin yhteist yössä eri viranomai sten kanssa. Kokemustaustaiset asiant untijat ovat tärkeäss ä asemassa esimerkiksi poliisin ennalta estävässä toiminna ssa.

Riikkka toimii myö s mm. Keijo-hankk een vertaisneuvojana ja on tehnyt Jennin kanssa naise rityistä asunnottomuustyötä NEA -hankkeessa.

sana naisvankiselvitystä selvittäjä tapasi 10.8.2020 Vailla Vakinaista ry:n Naiserityisyys asunnottomuustyössä hankkeen Jenni Erosen ja Riikka Tuomen ja Naistenkartano ry:n Anna Vuo rion, Liisa Kiilusen ja Sini Astrenin. Vailla vakinaista asunto a yhdistys on osallistunut Y-säätiön koordinoimaan nai serityisyys asunnottomuustyössä -hankkeeseen. Hankkees sa on työskennelty naiserityisen työotteen kehittämiseks i asunnottomuustyössä. Naistenkartano ry tekee naisten parissa ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Toiminnan tavoite on vahvistaa naisten arkielämän hallinnantunn etta ja tukea naisia positiivisen muutoksen saavuttamises sa. Naistenkartanon yksi toimintamuoto on Novat-ryhmä t, joita on tarkoitus pilotoida naiserityisyys asunnottom uustyössä -hankkeen naisasiakkaiden kanssa. Tapaam isessa käytiin laajaa keskustelua toisaalta VVA ry:n ja Naistenkartanon ja Rikosseuraamuslaitoksen naisvankiyks iköiden mahdollisista yhteistyön muodoista ja toisaalt a keskusteltiin naiserityisen työn kehittämisestä ja siihen liittyvästä henkilöstön koulutustarpeesta.”

– Ote Kaisa Tammi-Moilasen naisva nkiselvityksestä.

S

yyskuun lopulla toteutettiin päihteillä ja rikoksilla oireileville nuorille suunnattu Vaarilla on saari -päivä. Vva ry:n Kokema-tiimin lisäksi mukana olivat Irti rikoksista ry, Aseman lapset ry, Poliisi ja Keijo-hanke. Päivän aikana nuoret pääsivät kuulemaan kokemusasiantuntijoiden tarinoiden myötä, miten päihteidenkäyttö voi alkaa hallita jokapäiväistä elämää, mitä siitä seuraa sekä mitä irrottautuminen ja uuden elämän rakentaminen vaativat. Tutustumisen, tarinoiden ja yhdessäolon tarkoituksena oli edistää vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä sekä vahvistaa nuorten itsetoimijuutta ja reflektointikykyä. Onnistuneen Vaarilla on saari -päivän innoittamana toiminnalle suunnitellaan jatk oa. Ku vas sa Jarkan kan ssa KEIJO-hankkeen projektipäällikkö Laureassa, Janika Lindström.

K

okema-tiimin Mikko Vehniäinen on par haillaan mukana Kasper – Kasvatus ja perheneuvonta ry:n Vanhempien ään i lastensuojeluun -osallisuushankkeen kehittämistyössä. Tarkoituksena on luoda matalan kynnyksen osallistumismahdollisuu ksia lastensuojelun palveluissa asiakkaina olev ien tai olleiden lasten vanhemmille. Hankk eessa nostetaan esille entistä laajemmin ja moniä änisemmin kokemuksia lastensuojelusta, jott a lastensuojeluasiakkuuden leima ja häpeä väh enevät.

Kehittämistyötä yhteistyössä vanhem pien ja hankekumppanien kanssa. Vanhemmil ta saatu tieto toimii kehittämistyön pohjana palveluita kehitettäessä.

34

JÄLJET HIEKKAAN…

O

len 46-vuotias kahden aikuisen lapsen äiti. Olen kokenut väkivaltaa kahdessa pitkässä suhteessani, niin fyysistä kuin henkistäkin. Myös varhaislapsuuteni on ollut hyvin väkivaltainen. Tällä hetkellä olen pois kotoa ja matkani on vasta alkamassa. Olen sairastellut tapahtumien vuoksi, turruttanut päihteillä tunteitani. Sain aikuisena myös ADHD- diagnoosin, joka on paljolti lisännyt ymmärrystä itseäni kohtaan.

Olen menettänyt lapseni, perheeni, läheiseni, kotini, omaisuuteni ja harrastukseni. Olen silti säilyttänyt positiivisen asenteen elämääni ja aloittanut aina alusta sinnikkäästi. Olen tuntenut tuskaa, kokenut itseni nöyryytetyksi, eläimeksi ja objektiksi.

Olen nähnyt painajaisia nukkuen valot päällä, peläten näenkö seuraavaa aamua. Olen huutanut tuskaani metsässä polviltani. Rukoil-

lut ja etsinyt itseäni ja elämäni tarkoitusta kaikkialta. Kirjoittaminen ja piirtäminen ja muu käsillä tekeminen on ollut mielekästä ja tapani kanavoida asioita ulos sisältäni. Sen avulla olen saanut ajatukseni muualle. Asunnottomana löysin viimein palvelut, joilta sain tukea ja apua tilanteeseeni. Kiitos tahoille, jotka ovat minua auttaneet ja tukeneet!

Kaikki te naiset; pitäkää itsetunnostanne kiinni. Hakekaa apua. Tuntekaa itsenne tärkeäksi.

Teillä kaikilla on joku tarkoitus olla täällä, vaikka sitä olisikin vaeltanut vuosia pimeässä. Itse en antanut periksi ja aina hyppy tuntemattomaan pelottaa. Aika parantaa, koskee kuinka paljon tahansa. Kaikki me jätämme jäljet hiekkaan ja tässä omani.

Halauksia ja rakastaa itseänne juuri noin. Voimia!

H

35 Nämä koskettavat ja kauniit maalaukset ovat esillä Vepassa (Hämeentie 64, Helsinki) 24.11. – 4.12.2020. Näyttely siirtyy Naisten tuvalle (Sibeliuksenkatu 6, Helsinki) 8.12. alkaen.

NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN TORJUNTA Istanbulin sopimus on Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta. Se tuli Suomessa voimaan vuonna 2015.

Sopimusta sovelletaan Suomessa myös poikiin ja miehiin, jotka kärsivät lähisuhdeväkivallasta.

Tavoitteena on muun muassa: • ehkäistä ja poistaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa • suojella väkivallan uhreja ja tarjota heille tukipalveluita (kuten turvakodit ja auttava puhelin) • saattaa väkivallan tekijät vastuuseen teoistaan • edistää sukupuolten tasa-arvoa • edistää viranomaisten ja järjestöjen yhteistyötä väkivallan kitkemisessä. *Oikeusministeriön asettama poikkihallinnollinen työryhmä on myös laatinut naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman vuosille 2020–2023. Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma painottaa digitaalisen väkivaltaan ja kunniaan liittyvään väkivaltaan puuttumista. Ohjelma keskittyy väkivallan ennaltaehkäisyyn, rikosprosessiviranomaisten osaamisen parantamiseen sekä väkivallan tekijöiden kanssa tehtävään työhön.

Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman monet toimenpiteet keskittyvät ennaltaehkäisyyn ja nuoriin. Esimerkiksi nuoriin naisiin kohdistuvaan seksuaaliseen häirintään pyritään vaikuttamaan kampanjalla, joka nostaa esille sivustakatsojan roolia. Digitaalisesta väkivallasta kerrotaan nuorille toisella kampanjalla ja myös digitaalisten pelien naiskuvaan kiinnitetään huomiota. Lisäksi nuoria valistetaan turvallisesta seurustelusta ja turva- ja tunnetaidoista. Tiedon lisääminen on myös kunniaan liittyvän väkivallan torjunnan keskeinen toimenpide.

PYYDÄ APUA: Nollalinja on auttava puhelin lähisuhdeväkivaltaa ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kokeneille.

Puh. 080 005 005 www.nollalinja.fi *Lähde: Oikeusministeriön tiedote

36

ASUNNOTTOMUUDEN MONET KASVOT EUROOPASSA Lähde: FONDATION ABBÉ PIERRE – FEANTSA | FIFTH OVERVIEW OF HOUSING EXCLUSION IN EUROPE 2020

POISTETAAN ASUNNOTTOMUUS SUOMESTA JA EUROOPASTA Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola on toiminut kesäkuun alusta lähtien Euroopassa toimivien asunnottomuustoimijoiden kattojärjestö FEANTSA:n hallitukseen jäsenenä. Jäsenyys on kaudelle 2020–2022.

V

va ry on ollut vuodesta 1998 FEANTSA:n täysjäsen ja osallistunut sen kautta muun muassa eurooppalaiseen vaikuttamistyöhön yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tiivola toimi FEANTSA:n yhteiskunnallisen osallisuuden työryhmässä vuodet 1997- 2007 ja toi Vva ry:lle ja Suomeen muun muassa asunnottomuutta kokeneiden osallisuuden työmalleja sekä vei Suomen malleja Eurooppaan. Osallisuusryhmä teki mm. kaksi osallisuuden työkirjaa sekä levitti osallisuuden malleja ympäri Eurooppaa. Ryhmä koostui asunnottomuuden asiantuntijoista kokemuksella ja ilman.

– Toivon että koko Euroopassa päästäisiin yhteiseen malliin, joka mahdollistaisi kaikille yhtäläiset oikeudet päästä asumaan sekä

mahdollisuuden vaikuttaa omiin olosuhteisiinsa. Ihmisten mahdollisuudet ovat nyt kovin erilaiset riippuen siitä, missä maassa hän joutuu asunnottomaksi, Sanna Tiivola kertoi tavoitteistaan FEANTSA:n hallituksessa.

FEANTSA on Euroopassa toimivien asunnottomuustoimijoiden kattojärjestö, joka keskittyy yksinomaan asunnottomuuteen.

FEANTSA:aan kuuluu yli 130 jäsenorganisaatiota 30:stä Euroopan maasta, ja sen toimipiste sijaitsee Brysselissä. FEANTSA toimii tiiviissä yhteistyössä EU:n kanssa ja on neuvonantajaroolissa niin Eurooppa-neuvostossa kuin Yhdistyneissä Kansakunnissa (YK).

FEANTSA on voittoa tavoittelematon organisaatio, joka perustettiin vuonna 1989 ehkäisemään

ja lievittämään köyhyyttä ja sosilisten ja alueellisten hallitusten aalista syrjäytymistä asunnottokanssa, jotta saadaan kehitetmuutta kokevien ja asunnottotyä ja toteutettua asunnottomuusuhan alla olevien henkilöiden muuden lopettamiseksi tähtääparissa. viä toimenpiteitä.

– Suomessa tehtävää asunnot- 2. Tehdä tutkimuksia ja julkaistaan tomuustyötä arvostetaan kansainraportteja, jotta saadaan selvivälisesti. Eurooppalaisella tasolla tettyä asunnottomuuden syitä ja Suomi voi näyttää esimerkkiä laajuutta, jotta ilmiötä ymmärAsunto ensin -periaatteen toiminretään paremmin ja saadaan nallaan. Päättäjiltä kaivataan kuiluotua toimivia ratkaisumalleja. tenkin konkreettisia tekoja, jotta 3. Edistää ja helpottaa tietojen, asunnottomuus saataisiin vähenekokemusten ja hyvien käytänmään ja lopulta kokonaan poistöjen vaihtoa FEANTSA:n tettua niin Suomessa kuin Euroojäsenjärjestöjen ja sidosryhpassa. Se on mahdollista, jos vain mien välillä. tahtoa löytyy, Tiivola muistuttaa. 4. Lisätä ihmisten tietoisuutta, jotta ymmärretään asunnottoFEANTSA:n vaikuttamiskeimuus monimuotoisena ilmiönä noja ovat: ja kuinka moninaisia ongel1. Käydä jatkuvaa vuoropuhelua mia asunnottomuutta kokevat EU:n toimielinten sekä kansalkohtaavat.

37

Mitä teen, jos jään asunnottomaksi?

Kirjaudu asunnottomaksi oman kuntasi maistraatissa. Jos haluat kirjoille toiselle paikkakunnalle, varaudu perustelemaan, miksi haluat muuttaa.

Poste restante -osoite viestii asunnottomuuden olevan vakavampaa kuin postin ohjaaminen kaverin luokse.

Missä nukut ensi yön? Ota selvää majoitusmahdollisuuksista ja kuntasi asunnottomien palveluista. Kunnan sosiaalipäivystys auttaa eteenpäin.

Varaa aika sosiaalityöntekijälle.

Selvitä tilanteesi ja vuokranmaksukyky sekä mahdollinen tuki vuokran maksuun ja takuuvuokraan.

Hae Kelasta etuudet, joihin olet oikeutettu. Selvitä kuntasi kohtuuvuokrarajat eli se, mihin summaan asti Kela korvaa vuokramenot.

Tarvitsetko tukea asumiseen?

Jos koet, ettei asuminen onnistu täysin itsenäisesti, ota tuettu asuminen puheeksi sosiaalityöntekijän kanssa tai ole yhteydessä kuntasi tuetun asumisen työntekijöihin. Asunnottomien tuettu asuminen on tarkoitettu henkilöille, joiden asumistaidot ovat heikentyneet asunnottomuuden tai esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmien vuoksi.

Onko sinulla velkaa? Selvitä velan määrä Bisnode Oy:stä tai Asiakastieto Oy:stä. Maksuhäiriömerkintä ei saa estää asunnon saantia yleishyödyllisistä kohteista.

Saat kerran vuodessa luottotiedot ilmaiseksi pankkitunnuksillasi tunnistautumalla osoitteessa: https://my.bisnode.fi/ data TAI Asiakastieto Oy:stä s-postilla (omatieto@asiakastieto.fi).

Viestiin on liitettävä kopio henkilöllisyystodistuksesta. Asiakastiedon toimisto: ma-pe klo 13-15 osoitteessa Hermannin rantatie 6, Helsinki. Huom! Koronatilanteen takia, tarkista aukioloajat.

Onko sinulla vuokravelkaa? Laadi maksusuunnitelma (entisen) vuokranantajan kanssa tai ota yhteyttä kunnan tai Takuusäätiön velkaneuvontaan. Vähäistä suurempi vuokravelka on este asunnon saannille, ellet osoita halukkuutta korjata tilanne.

Pyydä apua – ei kannata jäädä yksin vaikeiden asioiden kanssa.

Apua saat esimerkiksi kuntasi matalan kynnyksen päiväkeskuksista tai järjestöjen neuvontapalveluista. Vailla vakinaista asuntoa ry:n matalan kynnyksen palvelut on tarkoitettu kaikille asunnottomille.

Toimi ja osallistu. Asunnottomuus tai asunnottomaksi jäämisen uhka voi lamaannuttaa. Muista, että voit itse vaikuttaa olosuhteisiin: tartu puhelimeen, täytä asuntohakemukset, pidä silmät ja korvat auki. Oma aktiivisuus katsotaan eduksesi myös asuntoa hakiessa!

Jos tilanteesi akuutti etkä tiedä, kuka auttaa, ota yhteyttä kuntasi sosiaalipäivystykseen: Helsinki: 0206 96006 Espoo: 09 816 42439 Vantaa 09 8392 4005 Tampere: 0500 625 990 Turku: 02 262 6003 (virka-ajalla)

Apua asunnon hakemiseen ja asumiseen kun haet asuntoa Miten toimia, kun hakee asuntoa tai on saanut asunnon?

Asunto on helpompi saada, kun ei ole lainkaan vuokravelkaa • Jos sinulla on vuokravelkaa, maksusuunnitelma tai velkajärjestely voivat auttaa asunnon saamista -> suunnitelmalla osoitat, että hoidat asiaa ja otat vastuuta • Myös muut maksuhäiriömerkinnät saattavat haitata asunnon saamista, joten myös niiden hoitaminen on olennaista • Voit hakeutua asumisneuvontaan, jos asunnon saanti tuntuu vaikealta.

Asumisneuvoja auttaa sinua tilanteesi mukaan.

• Muista, että oma motivaatiosi on tärkeää asunnon hakemisessa.

KUN SAAT ASUNNOT • Pyri maksamaan vuokrat ajallaan, sillä maksamattomat vuokrat johtavat vuokrasopimuksen irtisanomiseen.

• Jos sinulla on eläimiä, hoida niitä hyvin ja ruoki niille eläimille tarkoitettua ruokaa.

• Tee sähkösopimus -> esimerkiksi netistä löydät eri sähkön tarjoajia -> sähkövertailu.fi sivulla voit vertailla sopimuksia.

• Kotivakuutus kannattaa hankkia jo ihan oman etusi vuoksi -> se vakuuttaa esimerkiksi irtaimistosi.

• Kotivakuutuksen voi saada, vaikka olisikin maksuhäiriöitä.

• Kannattaa laskea huolellisesti budjetti elämiseen, että rahat riittävät kaikkeen välttämättömään.

• Jos sinulla on eläimiä, hoida niitä hyvin ja ruoki niille eläimille tarkoitettua ruokaa.

• Pidä vuokra-asunnosta hyvää huolta, se on jonkun omaisuutta.

• Muista, että lähes kaikissa taloyhtiöissä tulee hiljaisuus klo 22.

Onnea uuteen kotiin! :)

– Tapsa Pelttari –

– Tapsa Pelttari –

Ida Salonen

38

39

On sitä kierre tty muutakin k uin tahkoa….

Komeat miehe t Tukholmassa !

– Tapsa Pelttari –

40

Horoskooppi Oinas 21.3.-19.4.

Jokin murheesi väistyy isomman asian tieltä. Se on hyvä juttu, sillä pieniin asioihin ei kannata kiinnittää huomiota. Huomaat ihastuvasi tässä yhteydessä uudestaan erääseen ihmiseen.

Leijona 23.7.-22.8.

Nyt sinulla on todelliset mahdollisuudet hoitaa hommat kotiin oikealla tavalla. Kuuntele sydäntäsi, se on todella tärkeää. Anna muiden hoitaa yksityiskohdat, he auttavat sinua.

Härkä 20.4.-20.5.

Jääräpäisyytesi ei välttämättä ole aina voimavarasi, mutta tällä kertaa siitä on yllättävää hyötyä. Anna piutpaut muiden neuvoille, usko itseesi ja omaan ajatusmaailmaasi tällä kertaa.

Neitsyt 23.8.-22.9.

Näet jossakin asiassa ihan uuden puolen. Se on arvokas taito, pidä siitä tiukasti kiinni. Unohda vähättely, sillä tavoin et saavuta mitään.

Kulje reippaasti eteenpäin näkemäsi kanssa.

Kaksoset 21.5.-20.6.

Jokin veijarimainen temppusi ei jää muilta huomaamatta. Kaikki eivät sitä ymmärrä, mutta ainakin parhaimpia kavereitasi naurattaa.

Huumorissa on elämän suola, pidä siitä kiinni.

Vaaka 23.9.-23.10.

Nyt ei kannata vaipua murjotukseen ja itsesääliin. Syksy on ollut sinulle hienoa aikaa, olisikohan aika suunnata katse myös talveen.

Usko asioiden järjestymiseen, sillä niin käy.

Rapu 21.6.-22.7.

Voit olla hyvillä mielin, sillä ympärilläsi on nyt paljon ihmisiä, jotka haluavat todella auttaa sinua. Sinun tehtäväsi on kuunnella heitä, älä heitä syrjään tätä hienoa mahdollisuutta.

Skorpioni 24.10.-22.11.

Hymähtelet itsellesi, sillä olet ollut täysin väärässä erään ihmisen suhteen. Näet hänet nyt täysin uudessa valossa, ja pidät kovasti näkemästäsi. Olet ehkä jopa hiukan ihastunut.

SODUKO

Jousimies 23.11.-21.12.

Jokin asia laittaa sinut liikkeelle ihan uudella tavalla. Ystäväsi on kertonut sinulle asian, jota et voi jättää hyödyntämättä. Nyt onkin hyvä kuunnella hiukan muita ihmisiä.

Vesimies 20.1.-19.2.

Joudut selvittelemään kahden ystäväsi välejä. Tilanne ei ole mukava, mutta onneksi sinulta löytyy ymmärrystä ja diplomatiaa molempien suuntiin. Saatat olla ihmeellisessä välikädessä.

Kauris 22.12.-19.1.

Jostakin syystä et hyväksy nyt ystäväsi erilaisuutta. Se ei ole kovinkaan kiva juttu, ja tiedät sen itsekin. Älä kiinnitä huomiota hänen ärsyttäviin piirteisiin, vaan hyviin – niitä kyllä löytyy.

Kalat 20.2.-20.3.

Itsekkyyteen ei ole nyt varaa, vaikka se houkuttaisi. Joudut auttamaan ystävääsi, vaikka sinua ei kyllä hirvittävästi kiinnosta. Muista kuitenkin se, että hän on tehnyt paljon eteesi.

41

NOLOJA TILANTEITA IHMEELLISEN ELÄMÄNI VARRELTA

P

ari vuotta sitten, aivan sattumalta, vastaani käveli luokkatoveri menneisyydestä. Muistin hänet eritoten siitä, että aina kun piti mennä pelaamaan jalkapalloa tai mennä elokuviin, oli vastaus aina sama.

– Mä en voi tulla, kun mua pierettää aina!

Olen ymmärtänyt, että hänellä oli pahat ilmavaivat ja huono pidätyskyky. Ja totta se oli, hän paukutteli koulun pihalla ja luokassa tämän tästä.

Ja nyt hän käveli minua vastaan.

Pysäytin hänet, kättelin ja kyselin kuulumisia. Hän kertoi olevansa nyt insinööri, naimisissa, kaksi aikuista lasta. Hän vaikutti hyvin tasapainoiselta ja rauhalliselta. Odotin jännittyneenä koska hän paukauttaisi mojovan pierun. Hän vain jatkoi jutteluaan ja lopulta minulta meni hermo.

– No miten on, pierettääkö?

Hän katsoi minua hieman kysyvän vinosti ja samalla hetkellä huomasin, ettei hän ollutkaan se minun luokkatoverini! Siis aivan outo mies!

Huh. Mumisin jotain anteeksipyynnön tapaista ja kiiruhdin eteenpäin.

•••

Y

stäväni oli osallistunut laivaseminaariin, johon kuului myös pari päivää Tukholmassa. Yöpyminen tapahtui hotellissa, johon muistaakseni johtaa laivarannasta suora käytävä, liekö saman yrityksen majatalo. Ensimmäinen yö hotellissa oli ohi ja ystäväni siirtyi aamuaskareitten pariin, siis vessaan. Istunto sujui hyvin, mutta sitten tuli ongelma. Vaikka miten painoit huuhtelunappia, ei vettä tullut! Ei tippaakaan. Pöntössä uiskentelivat pökäleet ja ystä-

väni, siistinä miehenä, päätti ettei hommaa voi noin jättää. Hän kurkkasi hotellin käytävälle ja näki siellä pienikokoisen kerrossiivoojattaren, joka hyräillen omia laulujaan teki työtänsä. Ystäväni vinkkasi hänet huoneeseen, kylppäriin, ja näytti pönttöä ja sen sisältöä sekä sanoi titta (katso), ja painoi huutelunappia. Ja vettä tulikin kohisten! Siistijäneitonen katsoi ruskeilla silmillään hieman surullisesti ystävääni, sanoi tack, ja marssi ulos. Ystäväni odotti ainakin tunnin ennen kuin kehtasi poistua huoneesta.

•••

K

puolella pöytää istuukin isokokoinen tumma mies, joka leikkelee isoja paljoa hänen Calzonesta. Hiljainen suomalainen näytti nyt havumetsien miehen luonnon, istahti vastapäätä miekkosta ja ryhtyi juuri hakemiensa veitsen ja haarukan kanssa paloittelemaan ja syömään pizzaa omalla puolellaan. Kumpikaan ei sanonut sanaakaan, julmasti söivät miehet ja lopulta jättivät pizzasta sellaisen ei kenenkään maa -kaistaleen keskelle lautasta. Tumma mies nousi, palasi mukanaan kaksi kupillista höyryävää kahvia. Sanattomina nämä kaksi ventovierasta ryystivät kahvinsa. Sitten tumma muukalainen nousi ja lähti.

Ystäväni huokaisi ja oli myös lähdössä, kun hän huomasi, ettei hänen salkkunsa ollutkaan pöydän alla tallessa. Ennen kuin hän oikeastaan ajatteli mitään, vilkaisi hän ympärilleen. Hänen salkkunsa ja Calzonansa olivat kahden pöydän päässä...

Koulukaverini kertoi joskus jälkeenpäin että hän oli istunut jäykistyneenä ainakin vartin, hengittänyt syvään ja ollut varma että se iso muukalainen odottaa häntä ulkona.

oulukaverini lähti lukemaan kaupallisia aineita ja valmistuikin ekonomiksi. Pääsi hyviin hommiin ulkomaankaupan palvelukseen, lähinnä Saksaan. Sitten hän sai erikoiskomennuksen Englantiin. Pitkän saksan lukeneena hän aristeli hommia, mutta pärjäsi jotenkuten. Päivänä muutamana, Lontoossa, hän päätti lounastaa pizzeriassa, koska siellä ei vaadittu sen kummoisempaa kielitaitoa. Näytti vain sormella pizzankuvaa, että tuo tuossa. Hän asteli sisään isoon pizzapaikkaan, marssi tiskille ja näytti sor- Teksti: Johnny-Kai Forssell mellaan pizzankuvaa, Calzone luki hienon kuvan alla. Calzone, sanoi kassa ja löi tilauksen eteenpäin.

Ystäväni meni pöytään istumaan, koska oli huomannut, että toisessa päässä pitkää tiskiä oli luukku, josta aina silloin tällöin kajautettiin jonkun pizzan nimi. Asiakas sai sitten luukusta noutaa eineensä.

Tuli kaverimme Calzonen vuoro, hän haki sen palasi pöytäänsä. Sitten hän huomasi, että haarukat ja veitset otetaan mukaan, tiskin toisesta päästä. Kun hän palasi pöytäänsä, huomasi hän, että toisella johnnymoi@luukku.com

42

Hauskaa mutta karmeaa – elämää Hakiksen sillan alla

L

äheskään kaikki eivät tiedä Hakaniemen sillan yli ajaessaan, että sillan alla on ollut elämää, kuolemaa ja rankkaa päihde- ja asunnottomuushistoriaa. Karheista kurkuista on siellä kirvonnut, kirousten ohessa, surullisia lauluja, jotka kertovat sodasta, rakkaudesta ja äidistä.

Tuota siltaa kannattelee pylväikkö, jonka välimaastoa ryhdyttiin kutsumaan pilarisaliksi. Siellä eli elämäänsä, pitempiä tai lyhyempiä jaksoja, tummanpuhuvien ja tuimien miesten ja parin naisen joukko.

Laitapuolen laurit olivat pääosin sodankäyneitä miehiä. Elettiin

välivuosikymmentä 1960–1970, tentun aikaa ennen Lasolia.

Tätä elämää kirjasi Leif Lassfolk-Winnsberger ja hänen käsikirjoituksestaan syntyi teos Pilarisalin sankarit ja nappivarkaat.

Leifin veljentytär Crista Lassfolk-Feodoroff toimitti käsikirjoituksen kirjaksi, ja siitä on jo otettu kolme painosta.

Hyvä, että on otettu.

Kuinka paljon esimerkiksi asunnottomuus on muuttunut 50 vuodessa? On pakko sanoa, että vain muotoaan. Sillanalusmiehet olivat luokkaa ylempänä Mankkaan suolla asustavaa väkeä. Yhteinen tekijä oli alkoholi, sen kaikissa

vivahteissa ja rankoissa muodoissa.

Suorastaan käsittämätöntä on, että sillan alla eleli kylmissä ja kolkoissa olosuhteissa miehiä, jotka olivat taistelleet Summassa, Tali Ihantalassa ja Äyräpäässä. Taistelleet Suomen ja suomalaisten puolesta. Ja nyt poissa silmistä, poissa mielistä. Mutta heillä oli kuitenkin täällä se sama päämäärä, joka oli rintamallakin. Vapaus.

Lassfolk-Winnsberger ei ole jämähtänyt teoksessaan kuvaamaan tätä rantojen miesten karua elämää, vaan on ympännyt siihen juonen, ilmeisen fiktiivisen tarinan joka kantaa kirjassa loppuun saakka.

Eikä tässä kaikki.

Maineikas valokuvaaja Risto Vuorimies oli kuvannut rullakaupalla Hakaniemen toria ja sen ympäristöä. Kuvat kirjassa ovat täsmälleen samalta vuodelta kuin kirjan tapahtumat.

Vuorimiehen kuvat ovat karuja, mutta osaavat kertoa lämpimästi noista ihmisistä, jotka eivät enää koskaan menneet valokuvaamon valoisaan studioon perhekuvaa varten.

Johnny-Kai Forssell

MARTIN TIETOVISA

Mikä oli Lasse Virenin ammatti? a) luokan opettaja b) poliisi c) kanttori

Mikä on viljeltyjen öljykasvien pahin tuholainen? a) keltakirva b) rapsikuoriainen c) kotelo pistiäinen Kuinka monta miljoonaa euroa verotettavia pääomatuloja Ilkka Brotherus sai vuonna 2019 a) 25,8 miljoonaa b) 45,8 miljoonaa c ) 65,8 miljoonaa

Minä vuonna saksalainen Melitta Benz keksi kahvisuodattimen? a) 1908 b) 1941 c ) 1954

Oikeat vastaukset:

Mistä puusta Mäntyniemen presidentin pöytä on tehty? a) Tammesta b) Männystä b) Pihlajasta

Missä Helsingin kaupunginosassa sijaitsee saattohoitokoti Terhokoti? a) Malmilla b) Kontulassa c ) Lassilassa

Moneskos mestaruus formulakuski Hamilttonille tuli? a) 5. b) 6. c ) 7.

B C B C A

Frederikin laulu, olen kolmekymppinen. Kuka sanoitti sen a) Raul Reiman b) Vexi Salmi c) Juha Vainio

Minkä maan presidentti oli Konstantin Pätsi, jonka muistomerkki on Vantaan Linnaisissa? a) Latvia b) Viro c ) Liettua

B A C B C

Alkuun merirosvojuttu..

Millainen oli 1600-1700 luvun yleisin merirosvolippu a) Lippu jossa oli kallo ja luita? b) Koko musta lippu c) Valkoinen lippu, jossa oli musta tiimalasi

ABC–miten toimia

43

Asunnottomana pääkaupunkiseudulla KADULTA KOTIIN Koronatilanteen vuoksi eri palvelujen aukiolot ja toiminnot voivat muuttua.

Lehden painoon mennessä tämä oli tilanne.

Varmista kuntalaisuus Kirjaudu kuntaan, joka on asumisesi ja hyvinvointisi kannalta sinulle sopivin. Tämä tehdään maistraatissa. Jos haluat vaihtaa kotikuntaa, varaudu perustelemaan miksi.

Hakeudu asumisneuvontaan Vailla vakinaista asuntoa ry Asumisneuvoja Ulla Pyyvaara, puh.

050 443 0102, asumisasiat@vvary.fi ma–pe klo 9:00–16:00 toimistolla, Kinaporinkatu 11 A 2.krs Neuvontaa ja ohjausta, kokonais­tilanteiden selvittely, viranomaispuhelut ja -kontaktit, apua asuntohakemuksen teossa, sekä puollot asuntohakemuksiin. Ajanvarausta ei tarvita, mutta on hyvä soittaa etukäteen.

Ulla tavattavissa tiistaisin klo 9:00-14:00 Vantaalla, Korsontie 2 (Lumon puolella, lähellä asemaa).

Varaa aika ennakkoon 050 443 0102.

Helsingin kaupungin asumisneuvojat Sähköpostitse ilman henkilötunnisteita: asumisneuvonta@hel.fi Asumisneuvonnan chat-palvelu on avoinna ma-pe klo 9:00–16:00: https://www.hel. fi/helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/ sosiaalinen-tuki-ja-toimeentulo/sosiaalityo/ asumisneuvonta/ Vantaan sosiaalitoimiston vaihde puh. 09 83911 Muista oma aktiivisuus – se katsotaan eduksesi kun haet asuntoa!

MUITA NEUVONTA- JA TUKIPALVELUJA VVA RY:LLÄ: Liikkuva tukityö ja palveluohjaus Juhani Haapamäki puh. 044 520 7870 liikkuvatuki@vvary.fi Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Heini Puurunen puh. 044 260 3818 heini.puurunen@vvary.fi Suomessa asuvat maahanmuuttajataustaiset ihmiset voivat saada neuvoa ja tukea asumisasioissa.

Etsivän työn tiimi Yökiitäjä puh. 050 528 2013 yokiitajat@vvary.fi Muualla: Erityisdiakonia ja diakoniatyö Pääkaupunkiseudun diakonit auttavat myös asumisasioissa.

Hermannin diakoniatalo: Hämeentie 73, puh. 09 2340 2571 Vantaan seurakunnat: vaihde 09 830 61 Helsingin velka- ja talousneuvonta Porkkalankatu 13, 00180 Helsinki Avoinna ma–pe klo 8:00–16:00 Yhteydenpito toimistoon ensisijaisesti puhelimen tai etäyhteyden välityksellä puh. 029 56 60123 Talous- ja velkaneuvonnan chat auki arkisin 10:00–12:00 ja torstaisin 15:00–17:00 https://oikeus.fi/oikeusapu/fi/index/talous_ja_ velkaneuvonta.html

Kuluttajaliitto Kuluttajaliitolla on lakimiehen maksuton neuvontapalvelu myös vuokra-asumiseen liittyvissä asioissa. puh. 09 45422130, ti–pe klo 11:00–13:00 ja ti klo 17:00–19:00 Chat-neuvonta avoinna ti-to klo 14:00-16:00 https://www.kuluttajaliitto.fi/neuvontapalvelut/ asumisneuvonta/ Takuusäätiö Maksuton velkalinja palvelee arkisin klo 10:00– 14:00, puh. 0800 98009 Kysy rahasta -chat palvelee ma-to klo 12:30– 15:00, lisäksi keskiviikkoisin myös 17:00–19:00 https://www.takuusaatio.fi/palvelumme/ velkalinja-ja-chat-neuvonta Kaupungin asunnot Helsingissä Heka (Helsingin kaupungin asunnot Oy) omistaa suurimman osan kaupungin vuokra-asunnoista, joita Stadin asunnot puolestaan välittää.

Stadin asunnot neuvoo hakijoita asuntohakemuksen täyttämisessä yms. sekä välittää hakijoille tarjotut asunnot.

Tilakeskuksessa käsitellään vuokra-asuntojen osalta vapaarahoitteisten ja työsuhdeasuntojen vuokrasopimukset.

Nettisivut ja lisätietoja: www.stadiasunnot.fib ja www.hekaoy.fi Olennaisia kriteereitä: • Asunnon saadakseen pitää ensisijaisesti olla sille tarve (kts. asunnontarveluokitus) • Kaupungin asuntoihin on tulo- ja varallisuusrajat • Vuokravelka voi olla este • Kotieläimet sallitaan kaupungin vuokra-asunnoissa • Kaupungin tarjoamat asumisneuvontapalvelut kodittomille ovat sosiaalitoimen alla Asunnontarveluokitus: • Kaikkein kiireellisimmässä asunnontarpeessa on hakija, joka on asunnoton tai vastaavassa tilanteessa • Asunnottomaksi katsotaan henkilö, joka: asuu ulkona tai asunnoksi kelpaamattomissa tiloissa, asuu yömajassa tai vastaavassa tilapäisluonteisessa majoituksessa tai asuu laitoksessa asunnon puutteen vuoksi tai jonka laitoksesta pääsyn esteenä on asunnon puuttuminen tai asuinolosuhteiltaan on rinnastettavissa emt. olosuhteisiin.

• Asunnottomaksi voidaan katsoa myös perhe, jonka perheenjäsenet joko asuvat erillään tai muissa tilapäismajoituksessa • Erittäin kiireelliseksi asunnontarpeeksi voidaan katsoa mm. jos on viranomaisen päätöksellä ilman omaa syytään velvoitettu muuttamaan asunnostaan, jää asunnottomaksi asunnon purkamisen vuoksi tai asunto on erittäin ahdas.

• On muuttamassa paikkakunnalle, josta on saanut työ- tai opiskelupaikan.

• Muita kiireellisyyteen vaikuttavia seikkoja voivat olla esimerkiksi; asunnosta irtisanominen, pysyvä sairaus tai vamma, asunnon ahtaus, avioero tai vastaava tilanne.

YÖSIJAT Matalan kynnyksen yöpymispaikat pääkaupunkiseudulla: HELSINKI Hietaniemenkadun palvelukeskus Hietaniemenkatu 5 B, 00100 Hki puh. 09 3104 6628 Neuvonta ja päivystys ma–su 24h Asumispäivystyksessä on kriisimajoituspaikkoja 43 miehelle ja 9 naiselle.

Palvelu on asiakkaalle maksutonta.

Alppikulma Hakeudutaan Hietaniemen palvelukeskuksen kautta Kalkkers, Vailla vakinaista asuntoa ry Hämeentie 64 Mahdollisuus suihkussa käyntiin ja ruokailuun Avoinna klo 22:00–06:00 puh. 050 443 1068 yöaikaan Helsingin diakonissalaitos, hätämajoitus Inarintie 8, 00550 Helsinki Pääasiassa EU:n liikkuvalle väestölle ja paperittomille Avoinna klo 18:00-08:00 puh. 050 5053668 (liikkuvan väestön hätämajoitus), 050 5021455 (paperittomien hätämajoitus) VANTAA Koisorannan palvelukeskus ja ensisuoja Koisotie 5, 01300 Vantaa puh. 09 8392 4398 Yöpymispaikkoja on 20, ja ne täytetään tulojärjestyksessä. Päivystykseen voi tulla ilman lähetettä klo 12:00 alkaen.

ESPOO Olarinluoman vastaanottokoti Luomanportti 9, 02070 Espoo puh. 050 0515 978 Jos sinulla on päihdeongelma ja olet asunnoton, voit hakeutua vastaanottokotiin ilman ajanvarausta. Avoinna 24h.

Espoon kaupungin kriisimajoitusyksikkö Viisikko Kuninkaantie 41 D Espoolaisille asunnottomille, joilla on akuutti tilapäisen majoituksen tarve eikä päihde- ja mielenterveysongelmaa. puh. 043 826 9130 RUOKAA MAKSUTON RUOKAILU: HELSINKI Helsingin kaupunki tarjoaa asunnottomille mahdollisuuden päivittäiseen lämpimään ateriaan. Ruoan jakelupaikkoja on yhteensä yhdeksän eri puolilla kaupunkia: Vepa, Hämeentie 64, avoinna ma – pe klo 9–15. Ruoan jakelu klo 11–14.

Kalkkers, Hämeentie 64, avoinna ma-su klo 22-06. Ruoan jakelu Hätämajoitus, Alppikatu 2, avoinna ma – su klo 18–8. Ruoan jakelu majoittujille klo 18–20.

Paperittomien päiväkeskus (Al Amal), Kastelholmantie 2, avoinna ma – pe klo 10–16.

Ruoan jakelu klo 12–16.

Hirundo päiväkeskus, Inarintie 8, avoinna ma – pe klo 8–16. Ruoan jakelu klo 8.30–16.

Kontulan Symppis, Keinulaudankuja 4, avoinna ma – ke ja pe klo 9–14, to klo 9–16. Ruoan jakelu klo 9.15–14.

Itiksen Symppis, Turunlinnantie 14 a, avoinna ma – pe klo 9–14. Ruoan jakelu klo 9.15–14.

Päiväkeskus Illusia, Mäkelänkatu 50 B, avoinna ma – su klo 9–15. Ruoan jakelu klo 11–15.

Nuoli – nuorten kohtaamis- ja tukipiste, Mäkelänkatu 50, avoinna ma – pe klo 9–15. Ruoan jakelu klo 11–15.

Alla olevassa listassa on tiedossa olevien ruokajakojen ja sen alla ruokailujen toimipisteiden muutokset ja lisäykset. Normaaliaikaan paluun myötä ruokajakoja ja ruokailuja tulee lisää.

Listaa täydennetään uusien ruokajakojen ja ruokailujen varmistuessa. Ajantasaiset tiedot voi tarkistaa ruoka-apu.fi -sivustolta.

KASVOMASKIEN JAKELUPISTEET HELSINGISSÄ: Kontulan kirjasto, Ostostie 4. Ma-to 10-20, pe 10-18, la 10-16 D-asema Kannelmäki, Klaneettitie 11. Ma-pe klo 9.30-10.30 Asukastalo Malmin toimintakeskus, Kirkonkyläntie 2. Ma-pe klo 13-15 Pihlajamäen lähiöasema, Liusketie 3A. Ma-pe klo 9-16 Kumppanuustalo Hanna (Alppila, esteellinen pääsy, jakopaikka portaiden päässä), Sturenkatu 12. Ma, ke ja pe klo 9-16 Asukastalo Saunabaari (Maunula), Metsäpurontie 25. Ma-pe klo 14-16 Töölön kirjasto, Topeliuksenkatu 6. Ma-pe 1020, la 10-16, su 12-18. Maskeja saa pyytämällä asiakaspalvelupisteestä.

Tapulikaupungin kirjasto, Ajurinaukio 5. Ma-to 9-20, pe 9-16, la 10-16. Maskeja saa pyytämällä asiakaspalvelupisteestä.

Jakomäen kirjasto, Jakomäenpolku 3. Ma-to 9-20, pe 9-16, la 10-16. Maskeja saa pyytämällä asiakaspalvelupisteestä.

Vuotalo, Mosaiikkitori 2. Ti 13-16, to 9-10 ja 15-18. Maskeja saa pyytämällä vahtimestarilta infopisteestä.

Stoa, Turunlinnantie 1. Ma 15-18, pe 1215. Maskeja saa pyytämällä vahtimestarilta infopisteestä.

Koronatilanteen vuoksi aukioloissa ja ajoissa voi olla vaihteluita.

P.S. Muutokset tietoihin voi lähettää toimisto@ vvary.fi

Koronatilanteen vuoksi kaikki yleisölle avoimet asiakastilat (mm. kaupunkien kaikki sisäliikuntatilat, kulttuuritalot, museot ja nuorisotilat sekä kuntosalit ja liikuntatilat, uimahallit ja kylpylät, huvi- ja teemapuistot sekä sisäleikkipuistot) on suljettu ainakin 20.12. asti.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilat pidetään auki. Myös esimerkiksi välttämätön asiointikoneiden käyttö kirjastoissa ja vähävaraisten kasvomaskijakelu jatkuu.

Asioinnissa on velvoite käyttää maskia.

Lämmin kiitos tukijoillemme!

STEA SPR Kallio-Käpylä Endemol Shine Finland. Nelonen Media sekä Big Brother -talon asukkaat Samsung Finland Emmy Second Hand Jokerit Radio Rock Valve Motion Kansallismuseo Jarkko Martikainen Meeri Koutaniemi Arthur The Marcher Maija Kaunismaa INEZ Media/Tanja Uusitalo Minnie’s Salonki Ilkka ja Vappu Taipale Hannele Kuronen Hihnalat Emmaus Stiftelsen Sjunde Mars Fonden Lions Club, Helsinki, Aurora Lions Club, Vantaa, Avia Sato Oy Skanska Kodit Blok Luona Oy Asianajotoimisto Takomo Orion Pharma Finlayson Helsingin Löytötavarapalvelu Belgian Suomen suurlähetystö Pien Shop & Bar Semper Fazer K-Market Maununneva K-Market Mellunmäki K-Market Sörnäinen K-Market Hämeentie K-Market Kallio S-Market Vaasanaukio Prandia Lunchering King Kebab Fruit Box Subway Vallila A-klinikkasäätiö SDP, Helsinki Tapanilan Erä Ravintola Blancco, Pasila Kasvisravintola Brindavan Ravintola Soi Epic Food Co Kanniston leipomo: Hakaniemi, Kallio Cafe Bruket

Cafe Meli Cafe Kardemumma Cafe Bus-Stop, Kamppi Neste, Eläintarha Autetaan kun voidaan -ryhmä Skatan tila Stadin ammattiopiston Roihuvuoren toimipiste sekä lukuisat nimettömänä pysyvät lahjoittajat, yksityishenkilöt ja yritykset.

Yhteistyökumppaneillemme: Diakonia amk Metropolia amk Laurea amk Ehyt ry Helsingin Jyry Vahti ry Ruoka-apu ry Yhteinen pöytä, Vantaan kaupunki ja seurakunta Kirkkopalvelut Korson asukastilat Y-Säätiö Kriminaalihuollon tukisäätiö Irti rikoksista ry Stop huumeille ry Tukikohta ry Helsinki Missio Sininauhasäätiö Helsingin, Suomenlinnan, Vanajan ja Keravan vankilat Vat-verkosto Helsingin Diakonissalaitos Helsingin kaupunki, sosiaalija terveystoimi Espoon kaupunki, sosiaalija terveystoimi Vantaan kaupunki, sosiaalija terveystoimi Tehy ry Tukialus Katuklinikka Etsivä lähityö Hietaniemenkadun palvelukeskus NEA, Nuoli ja muut pääkaupunkiseudun asunnottomien palveluiden työntekijät Vapaaehtoistyöntekijät sekä opiskelijoille, jotka olette olleet tänä poikkeuksellisena aikana opintoihinne liittyvässä harjoittelussa.