__MAIN_TEXT__

Page 1

VUOSIKERTOMUS 2018 Vailla vakinaista asuntoa ry

HoPen – Homeless People jäseniä FEANTSAn konferenssissa Berliinissä.


VUOSIKERTOMUS 2018 Vailla vakinaista asuntoa ry on asunnottomien itsensä yli 30 vuotta sitten perustama kansalaisjärjestö, jonka tarkoituksensa on varmistaa, että kaikille järjestyy mahdollisuus itsenäiseen asumiseen. Järjestö osallistuu aktiivisesti yhteiskuntapoliittiseen

keskusteluun. Puolustamme jokaisen subjektiivista ja ehdotonta oikeutta hyvään asumiseen ja omaan kotiin, sekä jokaisen oikeutta olla aktiivinen kansalainen. Järjestämme erilaisia tilaisuuksia, tunnetuimpana Helsingin Asunnottomien

yö, ja koordinoimme kansallisen Asunnottomien yön viestintää. Olemme aatteellisesti sitoutumaton ja poliittisesti riippumaton yhdistys. Yhdistyksen toiminnasta vastaa jäsenkokouksen vuosittain valitsema hallitus. Hallitukseen valitaan myös

asunnottomuutta kokeneita henkilöitä. Vva ry on SOSTE ry:n, FEANTSA:n, HoPen (Homeless People), Vartiosaariseuran sekä EAPN finin jäsen.

2018–2020 A N SI O VU SÄ ES IM YT N IA G TE VVA RY: N STRA Vva ry työsti uutta strategiaa vuonna 2017 yhteisövalmentaja Lari Karreisen johdolla.

Vva ry: kaiken toiminnan lähtökohtana ovat:

Strategian tavoitteet 2018–2020:

Ihmisarvo Luottamus Osallisuus Tasa-arvo •  Vva ry: llä on elävä yhteys asunnottomien elämänpiiriin. •  Vva ry on rohkeasti yhteiskunnallinen. •  Asunnottomuus muuttuu - Vva ry muuttuu sen mukana.

Rahoituksen varmistaminen ja varainhankinnan tehostaminen

Vva ry: n tarkoituksena on toimia ja tuottaa toivoa siitä, että asunnottomuus voidaan lopettaa. Vertaisuus on vahvuus. Asiantuntemus ja välittäminen vahvistuu, kun työyhteisössä on omakohtaista kokemusta asunnottomuudesta. Ammattilaiset työskentelevät yhdessä vertaisten kanssa. Asunnottomat ja asunnottomuutta kokeneet tulevat kuulluiksi ja osallistuvat päätöksentekoon kaikilla tasoilla. Vva ry uudistaa toimintaansa rohkeasti kävijöiden tarpeista käsin ja kohtaa ihmiset ruohonjuuritasolla.

Kävijöiden tarpeista toimivat tilat ja käytännöt Yhteiskunnallinen vaikuttaminen • kohtuuhintaisuuden vaatimus • Asunto ensin- periaatteen säilyttäminen asunnottomuustyössä • asunnottomien palveluiden toimivuus maakuntauudistuksen yhteydessä • asuminen on subjektiivinen oikeus • Työyhteisön entistä vahvempi sitoutuminen yhteisiin arvoihin ja tavoitteisiin

Aito kohtaaminen ja konkreettinen toiminta auttavat ihmisiä eteenpäin. Vva ry muokkaa toimintaansa mahdollisuuksista, ei riskeistä käsin.

ESIPUHE “Ei ole meitä ja heitä – on vaan meitä.” Vuosi 2018 oli hieno vuosi vaikuttamisen saralla, vaikka tilinpäätös vuodelta 2017 osoittautuikin tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen huonoksi. Vaikuttamistyötä tehtiin monella saralla ja järjestön yhdessä työstämää strategiaa toteutettiin käytännössä. Yhteiseen hiileen puhaltaminen oli kuitenkin koetuksella, kun järjestö joutui aloittamaan yhteistoimintaneuvottelut tilinpäätöksen varmistuttua. Kaikesta piti säästää eikä lomautuksiltakaan vältytty. Ne työntekijät ja vapaaehtoiset, joilla oli Vva ry:llä pidempi työhistoria takanaan, tiesivät kuitenkin, että tästäkin selvitään. Vva ry:n vahvuutena on aina ollut hyvä yhteishenki ja se on kantanut myös vaikeiden aikojen ylitse. Säästötoimenpiteiden ja strategian työstämisen aikana heräsi kuitenkin kysymys, mikä lopulta erottaa Vva ry:n

muista toimijoista ja mihin meidän pitää jatkossa erityisesti panostaa? Huolestuttavana trendinä auttamistyössä on ollut havaittavissa huonokuntoisten kävijöiden rajaaminen palveluiden ulkopuolelle. Asunnottomien yönä otettiin kantaa juuri tähän problematiikkaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Suurta huolta aiheutti nuorten katuasunnottomien määrän kasvu. Yökeskus Kalkkerssin työntekijät laittoivatkin liikkeelle avustushakemuksen nuorten tilanteen parantamiseksi. Iloksemme saamme aloittaa tänä vuonna NUOLI-hankkeen työn yhdessä Sininauhasäätiön ja muiden toimijoiden kanssa STEAN:n rahoituksella. Myös vapaaehtois- ja vertaistoiminnan keskuksen Vepan kävijämäärä kasvoi ja ihmiset olivat huomattavan usein huonossa fyysisessä ja psyykkisessä kunnossa. Moni pitkäaikainen kävijä myös menehtyi. Kansainvälisen työn osuus verkostoja vaikuttamistyöstä on lisääntynyt viime

vuosina. Tähän on osasyynä Suomen Asunto ensin -mallin hyvät tulokset. Vva ry perustettiin vuonna 1986, jotta yhteismajoituksesta päästään eroon. Raha-automaattiyhdistyksen aikanaan rahoittama pilotti Sällikoti näytti tietä muille Suomen Asunto ensin -mallin yksiköille, mutta muualla Euroopassa ja maailmassa näin ei ole tapahtunut. Kansainvälistä vaikuttamistyötä tarvitaan vielä vuosiksi eteenpäin. Barcelonassa Espanjassa toimii järjestö nimeltään Arrels Fundacio, jonka kanssa Vva ry aikoo syventää yhteistyötä tulevina vuosina. Arrels on toiminut myös yli 30 vuoden ajan ja tekee työtään osin lahjoitusvaroin suurella sydämellä. Työ kohdistuu kaikista heikoimmassa asemassa oleviin kadulla oleskeleviin asunnottomiin, joille ei heru muilta toimijoilta paljon sympatiaa. Vva ry on panostanut perustamisestaan lähtien asunnottomuutta kokeneiden tasavertaiseen ja aitoon mahdollisuuteen osallistua organisaation toimintaan ja sitä

2

kautta yhteiskuntaan sen kaikilla tasoilla. Keskiössä on tasavertainen vuorovaikutus, jossa molemmat ovat saamapuolella. Ilman tasavertaista vuorovaikutusta vailla asuntoa oleva henkilö nähdään vain auttamisen kohteena. Silloin ei ole meitä. Sanna Tiivola


UTTAMISTYÖTÄ IK VA – S EU IK O IS M IH N O TO N ASU JA EDUNVALVONTAA Asunnottomien yö 17.10. Vuodesta alkaen 1998 YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä järjestettävä Asunnottomien yö on järjestön vuoden päätapahtuma. Tapahtuma on levinnyt Helsingistä ympäri maata ja vuonna 2018 se järjestettiin ennätyksellisesti 41 paikkakun-

nalla. Vva ry toimi Helsingin Asunnottomien yön pääjärjestäjänä ja koordinoi maanlaajuisesti viestintää yhdessä EHYT ry:n kanssa. Helsingin Asunnottomien yön päätapahtuma keräsi 1500–2000 osallistujaa Helsingin Dallapènpuistoon sekä Kinaporin-

kadulle. Helsingin Asunnottomien teemana oli tänä vuona sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja resurssit. Yhteisen kannanoton aiheesta allekirjoitti 24 eri järjestöä mukaan lukien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö SOSTE.

Kuvassa Vva ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola, Finfamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen, Veikkauksen sidosryhmäpäällikkö Olli Joensuu ja Y-säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen.

Suurelle yleisölle Asunnottomien yön viesti, että asunto on ihmis- ja perusoikeus, välittyi tarinoita ja faktoja asunnottomuudesta jakavan somekampanjan kautta sekä median välityksellä.

Asunnuttomuustyön veteraanit Sirkka Liisa Kärkkäinen ja Lasse Murto.

3


4


5


Vaikuttamistyö 2018 ”Asunnottomuus on yhteiskunnassa ennen kaikkea rakenteellinen ongelma, josta usein syytetään yksilöä.” Asunnottomien yön ohella vuoden 2018 aikana tehtiin aktiivista vaikuttamistyötä sekä vaikuttamalla verkostoissa että ottamalla kantaa järjestön piirissä tärkeiksi

koettuihin aiheisiin: nuorten asunnottomuuteen, palveluiden saatavuuteen sekä tuetun asumisen ongelmiin. Suomen Asunto ensin -malli sai runsaasti kansainvälistä huomiota ja Suomessa kävi vuoden aikana kansainvälistä mediaa haastattelemassa eri toimijoita. Vva ry osallistui myös vaikuttamistyöhön. Vva ry muistutti, että vaikka Suomessa on tehty hyvää työtä, asunnottomuus ei ole poistunut ja nuorten ja kadulla oleskelevien tilanne on vaikeutunut. Tammikuussa järjestö lähetti komment-

tejaan Helsingin asumisen ja maankäytön ohjelmaan, jonka valmistelu alkoi alkuvuodesta. Maaliskuussa otettiin kantaa nuorten lisääntyneeseen asunnottomuuteen ja vaadittiin kuntia tavoittelemaan nollatoleranssia nuorten asunnottomuuden suhteen. Vuoden alussa perustettiin tiedottajan koordinoima vaikuttamisryhmä valmistelemaan poliittista linjapaperia ja järjestön vaikuttamistyötä. Ryhmä kokoontui kevään aikana kahdesti ja työntekijöitä kuultiin vaikuttamistavoitteista kevään työyhteisöpäivässä. Syksyn kiireiden vuoksi linja-

paperin työstäminen siirtyi seuraavaan vuoteen. Toiminnanjohtaja valittiin SOSTE ry:n valtuustoon kaudelle 2018–2022. Valtuusto kokoontui kahdesti vuoden aikana. Toukokuussa asumisesta vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki vieraili Junailijankujan asumisyksikössä, ja toiminnanjohtaja tapasi kansanedustajia aikaisemmin keväällä. Järjestö kutsuttiin mukaan myös Sillan­rakentajat-verkostoon, joka toimii kohtuuhintaisen vuokra-asumisen puolesta.

Nordic Common Good -tapaamisessa pohdittiin mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita.

Emmauksen järjestämä asunnottomuustilaisuus Tammisaaressa.

6


Sillanrakentajat verkoston kanssa laadittiin tulevien eduskuntavaalien vaikuttamisen kärjet. Keväällä järjestö osallistui EAPN-finin Takuutulo-kansalaisaloitekampanjaan mainostamalla kampanjaa ja ottamalla kantaa perusturvan korottamisen puolesta. Valitettavasti aloite ei kerännyt tarpeeksi kannatusta edetäkseen eduskuntaan. Elokuussa julkaistiin kannanotto, jossa

vaadittiin tuetun asumisen pitkien jonojen purkamista – jonossa oli tällöin 400 ihmistä ja tyypillinen jonotusaika asuntoon oli vuoden tai yli. Syksyllä Helsingin kaupunki varasi budjetissa rahaa jonon purkamiseen. Alkuvuodesta hallinto-oikeus kumosi Vartiosaaren osayleiskaavan. Helsingin kaupunki valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja marraskuun alussa saapui päätös: Korkein hallinto-oikeus ei myön-

tänyt kaupungille valituslupaa osayleiskaavasta ja Vartiosaaren rakennussuunnitelmat keskeytyivät. Yhteinen vaikuttamistyö eri toimijoiden kanssa tuotti halutun tuloksen. Eduskunnan asunto- ja ympäristöjaosto pyysi Vva ry:ltä lausunnon erityisryhmien asumisesta ja kuultavaksi syyskuussa HE 123/2018 vp. Ryhmä Turkulaisia aktiiveja teki kansalaisaloitteen KOTI 2019, jossa he vaativat,

että eduskunta ryhtyy valmistelemaan lakia, jonka tavoitteena on asunnottomuuden poistaminen ja asunnon järjestäminen asunnottomalle ihmiselle tai perheelle tietyn määräajan sisällä asuntotakuun velvoittamana seuraavan hallituskauden aikana 2019–2023. Järjestö tuki aloitetta.

Toiminnanjohtajat tapaamassa OECD:n pääsihteeri Mari Kiviniemeä.

AUNE – asunnottomuuden ennaltaehkäisyn ryhmä Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman (2016–2019) päämääränä on liittää asunnottomuustyö entistä laajemmin osaksi syrjäytymisen torjuntatyön kokonaisuutta Asunto ensin -periaatteen pohjalta. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaan työtä asunnottomuuden vähentämiseksi jatketaan AUNE -työryhmän esitykset huomioiden. Vva ry:llä on kaksi jäsentä ohjelman koordinaatioryhmässä ja ohjausryhmässä. Toinen jäsen on Omat avaimet 2 -hankkeen kokemusasiantuntija. Lisäksi yhdistys osallistuu AUNEn viestintäverkoston toimintaan. Järjestön toiminnanjohtaja ja hankekoordinaattori osallistuivat AUNEn koordinaatioryhmän kokouksiin ja ottivat kantaa esillä oleviin asioihin. Vuoden aikana esillä olivat muun muassa velka-asiat, KELAn toiminta toimeentulotuen asumismenojen suhteen, nuorten asunnottomuus, asunnottomuuden tilastoinnin kehittäminen, maakunta- ja soteuudistuksen vaikutus asunnottomuustyöhön, MAL-sopimukset ja ARAn rooli hajasijoitettujen tuettujen asuntojen rakentamisen edistämisessä. Viestintäryhmä kokoontui kahdesti, keväällä keskustelemaan uusien asunnottomuuslukujen viestinnästä ja syksyllä asunnottomuustyön juhlaseminaarin ja Asunnottomien yön viestinnästä. Keväällä viestittiin yhteisen #asunnottomuusNYT -tunnisteen alla. Tiedottaja osallistui verkoston toimintaan.

7


VERKOSTOTYÖ Vva ry toimi vuoden aikana aktiivisesti sekä paikallisissa, kansallisissa sekä kansainvälisissä verkostoissa mm. Kurvin järjestötoimijoissa, Verkostokehittäjät -verkostossa sekä eurooppalaisten asunnottomuustoimijoiden Feantsassa.

ETP-verkosto Järjestö liittyi keväällä Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston jäseneksi. Verkostoon kuuluu 49 valtakunnallista toimijaa, jotka edistävät järjestölähtöistä ehkäisevää päihdetyötä. Verkoston toiminnan kautta järjestöt edistävät ehkäisevästä työstä säädetyn lain tunnettuutta ja tukevat sen toteutumista, lisäävät kansalaisten ja päättäjien tietoa päihdehaitoista, tukevat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamista ja nostavat esiin hyvinvointinäkökulman julkisessa keskustelussa ja mediaulostuloissa. Järjestö osallistui verkoston jäsenenä Kaikkien kaupunki -tapahtumaan sekä Tipattomaan tammikuuhun.

Sillanrakentajat -verkosto Vva ry kutsuttiin vuoden 2018 alussa mukaan Sillanrakentajat-verkostoon. Verkosto edustaa laajasti kohtuuhintaisten ja omakustannusperusteisten vuokra-asuntojen asukkaista, kiinteistönomistajia ja muita asumisen toimijoita. Vuonna 2018 valmistauduttiin tuleviin eduskuntavaaleihin laatimalla yhteiset tavoitteet: lisää kohtuuhintaista asumista, Arajärjestelmä päivitettävä nykyaikaan ja verotuksella ei saa nostaa pienituloisten asumiskustannuksia.

Paperittomien palvelut verkosto

Verkostokehittäjien opintomatkalla tutustuttiin Pariisin sosiaaliseen asumiseen marraskuussa.

Kujato-verkosto Kurvin alueen sosiaali-, terveys- ja vertaistoimijajärjestöjen Kujato-verkostossa ammattilaiset ja vertaiset toimivat yhdessä. Kujaton tavoitteena tarjota vaikeissa elämäntilanteissa oleville ihmisille mahdollisuus päästä eri toimijoiden erityis­osaamisen piiriin. Liikkuvan tuen työntekijä ja järjestösihteeri ovat Vva ry:n osalta mukana verkoston toiminnassa.

Reilu työ -verkosto Verkoston tarkoituksena on tuoda näkyväksi ja estää siirtolaisperäisten työntekijöiden hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa eri

aloilla mm. yhteisten kampanjoiden ja koulutusten avulla. Verkostoa koordinoi Rikosuhripäivystys, ja sen toimintaan osallistuu asiantuntijoita ammattiliitoista ja järjestöistä, joiden asiakastyössä kohdataan työvoiman hyväksikäytön ja ihmiskaupan uhreja.

Etsivän työn verkosto

VAT-verkosto

HAVE (haittoja vähentävän työn) verkosto

Vva ry:n hanketyöntekijä osallistui Kriminaalihuollon tukisäätiön koordinoiman Vapautuvien asumisen tuen verkoston yhteistyötapaamisiin yhteistyöpäiviin ja seminaareihin vuonna 2018. Hanketyöntekijä teki puolet työajastaan vankien tukityötä Kääntöpiirihankkeessa.

Liikkuvan tuen työtekijä osallistui verkoston toimintaan.

Etsivän työn tekijät osallistuivat vuonna 2018 Etsivän työn verkoston koulutuksiin ja palavereihin.

Edellisvuonna aloitettuja, paperittomille palveluja tarjoavien pääkaupunkiseudun toimijoiden kokoontumisia jatkettiin Sininauhasäätiön maahanmuuttotyön johdolla uuden Mosa­ iikki -päiväkeskuksen tiloissa. Järjestön maahanmuuttoasiantuntija osallistui helmikuussa vuoden ensimmäiseen kokoukseen, jossa vaihdettiin pääosin paperittomille ja asunnottomille EU-kansalaisille suunnattujen hätämajoitusten kuulumisia ja keskusteltiin yleisesti pääkaupunkiseudun paperittomien palvelujen tilanteesta. Kokoontumisia päätettiin jatkaa neljännesvuosittain.

Vety-verkosto Verkosto on pääkaupunkiseudun huumeiden käyttäjien vertaistyön ja vertaistukitoimintaa järjestävien tahojen yhteistyöverkosto, joka on perustettu vuonna 2007. Verkosto järjestää tapaamisia, vaikuttamisja virkistystoimintaa ja yhteistyökoulutuksia. Liikkuvan tuen työntekijä kuuluu Vva ry:n edustajana verkostoon, jossa on kolmannen sektorin järjestöjä ja viranomaisia päihdeja mielenterveyspalvelujen puolelta.

Asunto ensin -yksiköihin käytiin tutustumassa aina Australiasta asti.

8


VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ Viestinnän kevään suuri ponnistus oli verkkosivujen uusiminen. Käyttäjäystävällisyyteen, selkeyteen ja moderniin ulkoasuun tähtäävä uudistus toteutettiin yhteistyössä Kupli Oy:n kanssa. Sivut otettiin käyttöön maaliskuun lopussa. Nettisivu-uudistuksen yhteydessä varainkeruusivusto vihdoinkotiin.fi lopetettiin ja lahjoittaminen siirtyi osaksi järjestön sivuja. Alkuvuodesta työstettiin asumisneuvojan, maahanmuuttoasiantuntijan ja tiedottajan voimin vailla vakinaista asuntoa oleville ihmisille sekä heitä kohtaaville järjestöille suunnattuja esitteitä asunnottomuudesta ja asunnonhausta. Viestintä keskittyi Asunnottomien yöhön lokakuussa. Tapahtuman viestinnästä ja sen suunnittelusta vastasi viestintäryhmä, jossa oli jäseniä viidestä eri järjestöstä. Yhteistyö lisäsi viestinnän resursseja ja suunnitelmallisuutta, mutta vähensi järjestön oman vaikuttamistyön ääntä. Tapahtuman tiimoilta lähetettiin kolme mediatiedotetta, joista yksi oli yhteinen kannanotto. Somekampanjassa jaettiin faktoja ja kertomuksia asunnottomuudesta ja kampanja sai hyvin näkyvyyttä. Someviestintää tehtiin sekä Asunnottomien yön kanavien (Facebook, Twitter, uutena Instagram) että järjestön omien kanavien kautta.

Huomenta Suomi haastatteli toiminnanjohtaja Sanna Tiivolaa Asunnottomien yön jälkeisenä aamuna Sininauhasäätiön Pessissä ja Illuusiassa.

Vva ry:n saama medianäkyvyys mainosrahaksi käännettynä:

Hakusanoilla ”Vva ry” ja ”Asunnottomuus” saadut mediaosumat:

Mainosarvo (AVE)

168k

Vva:sta eniten kirjoittaneet mediat: Vva ry | Media Top Sources 0

1

2

3

4

Tärkeimmät avainsanat:

Tulokset 5

6

6

7

8

9

10

12

13 kohtuuhintaisia ARA-asuntotuotantoa

ePressi.com

viime vuonna

vakinaista asuntoa

Kansanuutiset Iltalehti Helsingi Sanomat

toiminnanjohtaja Sanna Tiivola Vailla Asunnottomuus

Auran Aallot

Aumisen rahoitus

MTV.fi Iltamakasiini KD-Lehti Helsingin Uutiset Uusi Suomi

9

Vva ry

henkilöllä

prosenttia


Ympäri vuoden viestittiin viikoittain Facebookin, Twitterin ja Instagramin kautta. Vuoden aikana lähetettiin neljä uutiskirjettä ja kaksitoista tiedotetta, joilla tiedotettiin järjestön toiminnasta ja otettiin kantaa. Vuoden aikana työntekijöitä, asukkaita ja kävijöitä haastateltiin useissa medioissa, sekä Suomessa että ulkomailla. Haastatteluja käytiin tekemässä Vietnamista, Australiasta, Iso-Britanniasta sekä Etelä-Koreasta asti. Vuoden 2018 aikana Vva ry sai 104 mediaosumaa. (yhteenveto: Vva mielletään asunnottomuuteen liittyvissä mediakeskusteluissa aiheen merkittäväksi asiantuntijaksi) Facebookissa Vva ry:n sivujen tykkääjiä oli vuoden lopussa 4968 (72% naisia, 24% miehiä), Twitterissä seuraajia oli 1190 (66% naisia, 34% miehiä) ja Instagamissa 950. Verkkosivulla oli 81 320 katselukertaa. Suosituin sivullavierailupäivä ja -aika oli torstai klo 9:00. Kävijä viipyi sivulla keskimäärin 1,33 min. Suosituimmat sivuosiot olivat: • Etusivu • Yhteystiedot •  Jos jäät asunnottomaksi •  Matalan kynnyksen palvelut • Asumispalvelut •  Nälkäisen opas •  Tarvitsen tukea • Lahjoita

Vva ry:n toiminnasta tehtiin juttua muun muassa Vietnam televisioon sekä Ranskan televisioon.

Asukki-lehti Asukki-lehti toimi asunnottomuutta kokeneiden äänitorvena. Asukkia toimittivat nykyiset ja entiset asunnottomat sekä Vva ry:n henkilökunta. Lehti jaettiin jäsenille ja lehden tilaajille, lisäksi sitä jaettiin asumisyksiköihin, hoitolaitoksiin, asuntopolitiikan päättäjille sekä tiedotusvälineille. Lehden painos oli 1000–2500 kpl ja se ilmestyi kaksi kertaa vuonna 2018. Vuoden ensimmäistä Asukki-lehteä alettiin työstää maaliskuun puolessa välissä pidetyssä toimituskokouksessa. Asukki-lehti viivästyi toimintakertomuksen aikataulujen venymisen vuoksi. Vuoden ensimmäinen lehti ilmestyi kesäkuussa. Asukki-lehden tuplanumero (2–3) ilmestyi joulukuun puolessa välissä. Lehden tekoon osallistui joukko vapaaehtoisia asunnottomuuden kokeneita, siitä kiinnostuneita sekä järjestön työntekijöitä. Lehden tuotannosta vastaamaan palkattiin erillinen henkilö toimitussihteerinä yleensä toimineen tiedottajan kiireiden vuoksi.

Kansainvälinen verkostotyö Vuonna 2018 kansainvälisen verkostotyön iso ponnistus oli Erasmus Trainhouse + -hankkeen saattaminen loppuun ja asunnottomuustyön oppaiden julkaisu. Lisäksi Vva ry osallistui kattojärjestö FEANTSA:n vuosikokoukseen ja konferenssiin Berliinissä kesäkuussa sekä heinäkuussa HoPe:n (Homeless People) kesäleiriin ja vuosikokoukseen, jossa yhdistyksen puheenjohtaja valittiin HoPe:n hallituksen jäseneksi. Eurooppalaisen EMIN-verkoston minitoimeentulon turvan puolesta kampanjoiva bussikiertue vieraili Vepassa kesäkuussa. Lisäksi useat ulkomaiset toimittajat vierailivat vuoden aikana tutustumassa asunto ensin -malliin ja Vva ry:n toimintaan. Toiminnanjohtaja osallistui lisäksi toiminnanjohtajaseuran ja SOSTE ry:n yhteiselle vaikuttamis- ja edunvalvontamatkalle OECD:n foorumiin Pariisiin toukokuussa.

10


asunnottoman äänenkannattaja vuodesta 1987

nro 1 / 2018 hinta 3€

Ranskan TV haastatteli Matias toivosta.

Asumisen tuen oppaat kansainvälisellä yhteistyöllä Erasmus-hanke “Vertaistyön arvostaminen on perustavaa laatua oleva muutos organisaation kulttuurissa ja hierarkiassa- siinä miten erilaisiin tulokulmiin suhtaudutaan. Muutos ammattilaisen ammatti­identiteetissä ja työtavoissa on välttämätön.” Jussi Lehtonen, Vva ry Vva ry osallistui vuosina 2017–2018 eurooppalaiseen ”Train House” Erasmus+ hankkeeseen yhdessä viiden eri maassa toimivan

organisaation kanssa. Muut kumppanit olivat Unkarista, Iso-Britanniasta, Espanjasta sekä Tsekin tasavallasta. Hankkeen aikana kumppaniorganisaatiot valmistivat kolme eri asumisen tuen opasta ja pitivät toisilleen viikonmittaiset koulutukset, joihin osallistui ammatti- ja vertaistyöntekijöitä. Vva ry:n maahanmuuttotyön asiantuntija vastasi vertaistuen oppaan tekemisestä. Vuoden 2018 keväällä koulutusviikot pidettiin Brnossa Tsekeissä sekä Budapestissä Unkarissa. Oppaat julkaistiin ja niitä esiteltiin Junailijankujan asumisyksikössä yhteistyökumppaneille. Vva ry:n maahanmuuttotyön asiantuntija vastasi vertaistuen oppaan tekemisestä. Omat avaimet -hanke laati Vertaistuki asumisen tuessa -oppaaseen kappaleen, jossa selvitettiin mitä organisaation tulisi ottaa huomioon palkatessaan kokemusasiantuntijoita ja vertaistyöntekijöitä. Vva ry:n kokoamaa vertaistyön opasta

esiteltiin yhteistyötahoille marraskuussa Junailijankujalla yhdessä Omat avaimet 2 ja Toimekas -hankkeiden tulosten esittelyn kanssa.

11

Oppaat ovat luettavissa englanniksi osoitteessa: www.bmszki.hu/TrainHouse. 


VAPAAEHTOISTOIMINTA Vva ry tarjosi erilaisia mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä. Facebook-ryhmä “Vapaaehtoiset hyvän asumisen puolesta” toimi pääasiallisena vapaaehtoisten koordinaatio välineenä. Vapaaehtoistyötä oli monella eritasolla; luottamushenkilöt olivat vapaaehtoisia, yhdistyksen jäsenet ja pitkäaikaiset kävijät tekivät paljon vapaaehtoistyötä ja ulkopuoliset asunnottomuustyöstä kiinnostuneet auttoivat esimerkiksi tapahtumien järjestämisessä. Vapaaehtoisten oli mahdollisuus osallistua yhteisiin tapahtumiin ja retkiin. Vapaaehtoistoiminnan pääkenttänä toimi Asunnottomien yö -tapahtuma, johon vapaaehtoisia osallistui yhteensä noin kolmekymmentä henkilöä. Vapaaehtoiset osallistuivat vaatejakoon, tapahtuma-alueen siivoukseen, Dallapénpuiston alueen rakentamiseen, mehujakoon, tapahtuman valokuvaukseen ja vierailijoiden haastatteluun. Kahdeksan henkilöä HOPE:lta olivat tapahtuma-alueella toimitsijoiden roolissa, jolloin he ylläpitivät yleistä järjestystä ja neuvoivat tapahtuman vierailijoita sekä jakoivat ohjelmia ja tapahtumakarttoja. Tapahtumaan osallistui myös vapaaehtoisesti järjestyksenvalvoja, joka huolehti tapahtuman turvallisuudesta ja sujuvuudesta yhdessä henkilökunnan kanssa. Ilmoittautumiset Asunnottomien yö -tapahtumaan tapahtuivat pääsääntöisesti sähköpostitse tai puhelimitse.

12


HANKETYÖN VUOSI Kokemusasiantuntijat kouluttajina ja mentoreina -hanke Vuonna 2018 Omat avaimet 2 – Kokemusasiantuntijat kouluttajina ja mentoreina -hanke jatkoi työtään kokemusasiantuntijuuden juurruttamiseksi asunnottomien palveluihin eri kunnissa. Vuosi oli hankkeen viimeinen kokonainen toimintavuosi. Vuodelle 2019 hankkeelle myönnettiin STEA:n kohdennettu Ak-toiminta-avustus. Projektin avulla tuettiin asunnottomuustoimijoita hyödyntämään kokemusasiantuntijoiden erityisosaamista. Projektityöntekijät veivät kuntiin konkreettisia ohjeita ja käytännön työhön soveltuvia malleja: miten asunnottomuuskokemuksen omaavia asiantuntijoita otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun, kuinka kokemustietoa voidaan käyttää, ja mitä kokemusasiantuntijatyö voi olla kunkin kunnan ja palvelun kohdalla. Hankkeen työntekijä ehdotti Laurea-ammattikorkeakoululle kokemusasiantuntijakoulutuksen järjestämistä rikostaustaisille kokemusasiantuntijoille. Laureassa innostuttiin asiasta ja haettiin koulutukselle rahoitus Euroopan sosiaalirahastosta. Syksyllä 2018 alkoi koulutus Keijo-hankkeen nimellä Laureassa. KEIJO- hankkeen tavoitteena kehittää rikos- ja päihdetaustaisten työllistymistä tukeva koulutusmalli, joka perustuu kokemusasiantuntijuuteen ja sen ammatilliseen hyödyntämiseen. Koulutusmallin päätoteuttajana toimii Valo-Valmennusyhdistys ry yhdessä osatoteuttajien Silta-Valmennusyhdistys ry:n ja Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n kanssa. Keskeisimmät yhteistyökumppanit vuoden 2018 aikana olivat: Hyvinkään Mäntylä ry, Sininauhasäätiö, Y-Säätiö, Laurea-ammattikorkeakoulu, Kuopion seudun nuorisoasunnot ry, Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry, Kulosaaren tukikoti, Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry. Projektitiimi on toiminnallaan vaikuttanut valtakunnallisella tasolla niin ruohonjuuritasolla toimivissa toimintapaikoissa kuin päättävällä tasolla. Vuoden 2018 aikana toimittiin pääsääntöisesti seuraavissa kaupungeissa: Kuopio, Lahti, Jyväskylä, Joensuu, Hyvinkää, Pori ja Pk-seutu. Lisäksi eri työryhmien kautta tavoitettiin toimijoita näiden kaupunkien ulkopuolelta. Projektitiimi vieraili säännöllisesti ja tarpeen mukaan toimintakeskuksissa, asumisyksiköissä, päiväkeskuksissa. Vierailujen yhteydessä projektityöntekijät kertoivat kokemusasiantuntijana toimimisesta ja erilaisista vaikuttamismahdollisuuksista asunnottomien palvelujen kehittämisessä sekä järjestettiin teemallisia kokoontumisia/koulutuksia. Lisäksi toimintaa toteutettiin kesäkaudella yhdistyksen päihteettömässä virkistyspaikassa Vartiosaaressa. Tavatuista henkilöistä koottiin kokemustaustaisten ryhmiä ja varmistettiin niiden mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa omaan elinympäristöönsä ja lisätä arjen mielekästä tekemistä. Näillä vierailuilla

kohdattiin myös asunnottomuustoimijoita. Työntekijöiden ja kohdattujen kokemustaustaisten välistä kuilua kavennettiin yhteisissä tapaamisissa. Projektityöntekijät toimivat mentoreina ja vertaisina paikallisille asunnottomien palveluita käyttäville ja kokemusasiantuntijoille. Yksilötapaamisten lisäksi monet ottivat pitkin vuotta yhteyttä puhelimitse projektityöntekijään. Näiden keskustelujen avulla vahvistettiin voimavaroja vertaistuen pohjalta sekä vertaisohjaajana/kokemusasiatuntijana toimimiseen. Mentoroitavia li vuoden aikana 18. Projekti tuotti tietoa kokemusasiantuntijuuden merkityksellisyydestä ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntämismahdollisuuksista palveluiden tuottajille. Projekti vaikutti työ- ja ohjausryhmissä sekä eri tilaisuuksissa kokemusasiantuntijuuden edistämiseksi ja madalsi asunnottomuustoimijoiden kynnystä kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiseen. Lisäksi myös mentoroitavana olleet ovat sijoittuneet asunnottomien palveluissa eri työyhteisöihin ja verkostoihin.

Hankkeen keskeisimmät vaikutukset: –  Vahvistettiin kokemusasiantuntijoiden roolia asunnottomien palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja käytännön toteutuksessa. –  Ruohonjuuritason kokemustiedon tuominen palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen –  Työ- ja ohjausryhmissä vaikuttaminen sekä vaikuttaminen eri tilaisuuksissa kokemusasiantuntijuuden edistämiseksi –  Kokemusasiantuntijuuden ja sen olemassaoloa edistävien ja estävien tekijöiden esiintuominen valtakunnallisesti –  Kokemusasiantuntijoiden yhteistyön ja keskinäisen vertaistyön vahvistaminen –  Palvelujen käyttäjien motivoiminen kokemusasiantuntijatyöhön –  Mentoreina toimiminen kaikille kokemusasiantuntijoille ja vertaisille

Projektityöntekijä Jenni Eronen kertoi kokemusasiantuntijan näkökulmasta asunnottomien nuorten vaikeasta tilanteesta ja KELA-siirron tuomista ongelmista Y-säätiön lokakuussa järjestämässä tilaisuudessa ”#Kotiin2026 – Asunnottomuus on poistettavissa kahdessa hallituskaudessa”.

13

<10 Omat avaimet>


Verkostokehittäjät -hanke Aune-ohjelman tueksi rakennettu Verkostokehittäjät on tehnyt laaja-alaista kehittämis- ja koulutustyötä Asunto ensin -periaatteen juurruttamiseksi valtakunnallisesti. Vva ry on toiminut hankkeessa hankekumppanina ja osallistunut monin eri tavoin hankkeen tapahtumiin, niin koulutusten puhujina kuin järjestäjänä. Marraskuussa toiminnanjohtaja osallistui Verkostokehittäjien opintomatkalle Pariisiin.

Naiserityisyys asunnottomuustyössä NEA-hanke NEA (2018–2020) on Y-säätiön koordinoima STEA-rahoitteinen monitoimijainen yhteiskehittämishanke, jonka päätavoitteena on naisten asunnottomuuden poistaminen asumispolkuja turvaamalla. Päätavoitteeseen päästään kehittämällä uusia naiserityisiä työkäytäntöjä asunnottomuustyöhön, vahvistamalla kokemusasiantuntijuutta, tukemalla asumisen onnistumista eri kohderyhmillä, lisäämällä hajautettuja asumisratkaisuja sekä nostamalla naisten asunnottomuutta ilmiönä esille. Vva ry:n osahanke keskittyy kokemusasiantuntijuuden vahvistamiseen ja asunnottomien naisten tavoittamiseen. Vva ry:n osahankkeen työntekijänä aloitti helmikuussa puolipäiväinen kokemuksenomaava hanketyöntekijä. Kevätkaudella kokeiltiin naisten tavoittamista Vepassa kokoontuvan kahviryhmän avulla. Syksyllä alettiin suunnitella ryhmän tilalle päivystystä kaupungin tiloihin. Syksyn toiminnassa painottui etsivätyö jota tehtiin muun muassa Sörnäisissä, Kampissa, Itäkeskuksessa ja Kontulassa. Kohdattuja naisia tuettiin selvittämälle tilannetta ja osallistumalla asiointiin.

Toimekas-hanke Y-Säätiön koordinoiman ja STEAn rahoit­taman kolmivuotisen (2017–2019) Toimekas-hankkeen tavoitteena on ollut arjen mielekkään toiminnan kehittä-

minen asunnottomien asumispalveluissa. Arjen mielekkäillä toiminnoilla on ajateltu kyettävän ennaltaehkäisemään asunnottomuutta ja torjumaan asunnottomuuden

uusiutumista. Toimekas-hankkeessa ovat Y-Säätiön lisäksi mukana: Vailla vakinaista asuntoa ry, Helsingin Diakonissalaitos, Helsingin

Apulaiskaupuginjohtaja Anni Sinnemäki tutustui Junailijankujan Toimekas-hankkeeseen.

14

Vieraskoti ry, Suomen Pelastusarmeijan Säätiö, Sininauhasäätiö ja Työterapinen yhdistys ry. Hanketoimijoiden kanssa on yhdessä luotu mielekästä arkielämää asumispalveluyksiköi­ hin sekä etsitty ratkaisuja asukkaiden toimintaan osallistumista estäville ja edistäville tekijöille. Yksi työntekijä oli palkattuna hankkeeseen puolen vuoden ajan Junailijankujan asumisyksikössä. Toimekas hyödynsi Taike:n rahoittamaa Junailijankujalla vuosina 2016-2017 toteutettua hyvinvointihanketta. Hankkeen aikana kehitettiin asumisyksikköön toimintamalli, jonka kautta tarjottiin asukkaille arjen mielekästä tekemistä. Asukkailla oli mahdollisuus ansaita ahkeruusraha erikseen sovituista työtehtävistä; Kino-Junis, ruuanhaku, huonekalujen kasaaminen, pajatoiminta (polkupyörä, savipaja) sekä lahjoitustavaroiden lajittelu ja käsittely. Kehittämisjaksoon osallistui 5 eri naista ja 40 eri miestä. Osallistumiskertoja oli yhteensä 145.


Keskeisimmät hankkeen aikana saavutetut tulokset: •   Työntekijöillä parempi kontakti asukkaiden vieraisiin •   Asukkailla myönteisempi suhtautuminen yksikössä vieraileviin ulkopuolisiin työntekijöihin (esim. kotihoito, huoltoyhtiö) •   Neuvonta ja ohjaus talousja terveysasioissa; asukkaalle hahmottunut kokonaisvaltainen kuva tilanteestaan ja sen pohjalta laadittu realistinen suunnitelma asioiden hoitamiseksi •   Kierrätys- ja lahjoitustavaroiden hyödyntäminen •  Lisääntynyt kiinnostus kulttuuritoimintaa kohtaan (teatteri, musiikki) •   Tulevaisuuden suunnitelmia: ympäristötyö, asukkaiden välinen naapuriapu (esim. pesulapalvelu), Kino-Junis jatkaa toimintaansa

Kannelmäen yhteisöhanke Kannelmäen yhteisöhanke on Helsingin Diakonissa­laitoksen koordinoima matalan kynnyksen toiminnallinen päiväkeskushanke 2017–2019. Keskuksen tarkoitus on lisätä toimintamahdollisuuksia ja osallisuutta ihmisille, joilla ei niitä tähän asti ole

Toimekas-hankkeen ohjausryhmä tutustui Työterapisen yhdistyksen toimintoihin Kuopiossa.

ollut tulojensa tai sosioekonomisen asemansa takia. Vva ry:n vastuulla hankkeessa on ruohonjuuritasolla tehtävän vertaistyön toteuttaminen. Muut hankkeessa mukana olevat kumppanit ovat Helsingin kaupungin

psykiatria- ja päihdepalvelut, Kannelmäen seurakunta, Kaarela-seura ry, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Nuorisoasema, Kannelmäen asukkaat, Helsingin poliisinturvallisuusyksikkö ja Kannelmäen Alepa. Tammi-maaliskuussa Kannelmäen

15

yhteisöhankkeessa työskenteli neljä Vailla vakinaista asuntoa ry:n palkallista vertaistyöntekijää; Vailla vakinaista asuntoa ry:n vakinainen vertaisohjaaja, tuntityörahoilla määräaikaisesti palkattu, ryhmiä ja retkiä järjestävä vertaisohjaaja, ja kaksi palkka-


tuella palkattua vertaisohjaajaan Kannelmäestä. Työkokeilussa ajanjaksolla oli yksi Kannelmäkeläinen henkilö, työkokeilu päättyi maaliskuussa. Suunnitelmana oli jatkaa kuntouttavaan työtoimintaan, mutta tämä ei toteutunut. Matalan kynnyksen esimies osallistui Kannelmäen viikoittaisiin tiimipalavereihin ja ohjausryhmän kokouksiin sekä työjohdollisiin palavereihin tarvittaessa. Maaliskuun lopussa Vva ry:n vakituinen vertaisohjaaja siirtyi takaisiin vakituisiin tehtäviinsä päiväkeskus Vepaan. Vertaistyöntekijät suorittivat yhdessä Diakonissa­laitoksen ammattityöntekijöiden kanssa yhteisöhankkeen normaaleja arkitöitä, toimintakeskuksen ylläpitoa, ohjausta, neuvontaa ja ryhmien ja aktiviteettien järjestämistä. Toimintakeskuksessa tarjottiin ruokaa joka päivä yhden euron hintaan, keittiön toiminnasta vastasivat pääosin vapaaehtoiset ja vertaistyöntekijät.

Järjestetyt tapahtumat Kesäkuun alussa Sitratorilla järjestettiin yhdessä Kanneltalon ja muiden alueen

toimijoiden kanssa Hope Springs Eternal -tapahtuma. Vailla vakinaista asuntoa ry:n vertaistyöntekijät osallistuivat tapahtuman toteutukseen ja valmisteluun yhdessä HDL:n työtekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa. Toukokuun lopussa tehtiin päiväretki Vailla vakinaista asuntoa ry:n toimintakeskukseen Vartiosaareen. Vertaistyöntekijät suorittivat yhdessä Diakonissalaitoksen ammattityöntekijöiden kanssa yhteisöhankkeen normaaleja arkitöitä, toimintakeskuksen ylläpitoa, ohjausta, neuvontaa ja ryhmien ja aktiviteettien järjestämistä. Touko-kesäkuussa aukioloaikoja jouduttiin lyhentämään henkilöstöresurssien niukkuuden takia ja kesäkuussa yhteisöhanke toimi HDL:n yhteisötyöntekijän ja Vva ry:n vertaistyöntekijän voimin. Vailla vakinaista asuntoa ry:n toinen vertaistyöntekijä irtisanoutui kesäkuun alussa. Heinäkuun alun yhteisöhanke toimi pienellä henkilöstöresurssilla ja oli kesätauolla 16.–30.6. Elokuussa aloitettiin valmistelemaan aktiivisen ja pitkäaikaisen vapaaehtoisen siirtymistä kuntouttavaan työtoimintaan. Elokuussa tehtiin pienem-

mällä porukalla kalastusretki yhdistyksen veneellä. Syyskuussa pidettiin syysjuhlat torilla, valmisteluun ja toteutukseen osallistui vertaistyöntekijä ja Vva ry:n vapaaehtoisia. Vertaistyöntekijä suoritti yhdessä diakonissalaitoksen ammattityöntekijöiden kanssa yhteisöhankkeen normaaleja arkitöitä. Seurakunnan autoa voitiin ajoittain käyttää kuljetuksiin ja vertaistyöntekijä ajoi autoa. Marraskuussa pitkäaikainen vapaaehtoinen aloitti kuntouttavan työtoiminnan. Lokakuussa Kannelmäen yhteisöhanke teki toisen saariretken yhdistyksen toimintakeskukseen Vartiosaareen. Kanneltalon itsenäisyyspäivän juhlassa ”presidenttiparina” toimi järjestön kuntouttavassa työtoiminnassa oleva henkilö ja aikaisemmin vertaisohjaajana toiminut henkilö. Jouluaattoa edeltävällä viikolla pidettiin yhteisöhankkeen joulujuhla ja yhteisöhanke oli kiinni joulunpyhät. Hankkeen toteuttajien erilaiset käsitykset hankkeen painopistealueista ja pääasiallisesta kohderyhmästä aiheuttivat ristiriitoja hankkeen sisällä ja vaikeuttivat jonkun verran yhteistyötä ja toimintaa.

Haluatko löytää itsellesi kodin ja saada töitä?

KÄMPPÄ JA DUUNI

HALUATKO - tarpeeseesi sopivan vuokra-asunnon - tukea muuttoon ja asumisen sujumiseen - tukea ja apua työkunnon parantamiseen ja työn etsinnässä - kontakteja työn hakuun kumppaniverkostoista

Kämppä ja duuni -hanke “Arki voi särkyä keneltä vain, ja arjen palikoiden mukana murtua alta työ, koti ja turvaverkot. Vailla vakinaista asuntoa ry, Kuntoutussäätiö ja SATO aloittivat yhteisen #kämppäjaduuni-hankkeen vuoden 2018 alussa, joka pyrkii auttamaan tyhjän päälle pudonnutta sekä kodin että työn löytymisessä.” Saton vuosikertomus 2018. Vuokra-asumisen suuri toimija SATO oli lahjoittanut joulukorttirahansa jo useampana vuonna Vailla vakinaista asuntoa ry:lle. Yhtenä jouluna talossa heräsi kysymys: meillähän on asuntojakin – emmekö voisi auttaa vielä joulukorttirahoja konkreettisemmin? Kuntoutussäätiö, SATO ja Vailla vakinaista asuntoa ry käynnistivät keväällä 2018 Kämppä ja duuni -pilotin, jonka tavoitteena on tarjota polku asunnottomuudesta työelämään. Osallistujat hankkeeseen tulivat Vva ry:n ja Kuntoutussäätiön kautta, asunnot järjestyivät SATO:n kautta. Hankkeen kohderyhmä ovat vailla vakinaista asuntoa olevat ihmiset, jotka tarvitsevat enintään kevyttä tukea asumiseensa ja tavoittelevat työllistymistä lähitulevaisuudessa. Alkuun asunto vuokrataan asukkaan maksukyvyn mukaisella hinnalla, myöhemmin vuokra nousee markkinahintaan. Vuoden aikana kymmenkunta asumisneuvojan ja maahanmuuttoasiantuntijan kävijää saivat hankkeen kautta asunnon.

Hard Luck Cafe Vva ry on yhteistyökumppanina Kriminaalihuollon tukisäätiön koordinoimassa STEArahoitteisessa hankkeessa, jossa edistetään sähköisten palveluiden käyttöä rikostaustaisten ja/tai asunnottomien henkilöiden osalta järjestämällä käytännönläheisiä tietotekniikkakursseja, helposti saavutettavaa tietokoneiden käyttöä ja tähän liittyvää ohjausta. Vuonna 2018 mm. Vva ry:n asumisneuvoja teki tiivistä yhteistyötä hankkeen kanssa.

TAVOITTEENA - työpaikka, toimeentulo, vakituinen asunto - oma elämä hallinnassa

SAAT TUKEA - Kuntoutussäätiöltä apua elämänhallintaan ja työelämän kunnon parantamiseen sekä tukea työllistymiseen yritysverkoston kautta - SATOlta vuokrakoti sekä apua työllistymiseen kumppaniverkoston avulla - VVA ry:ltä tukea muuttamiseen ja asumiseen

Tuki- ja tavoittaminen -hanke Sininauhasäätiö on saanut rahoituksen STEA: lta Tuki ja tavoittaminen -hankkeeseen vuosille 2017–2019. Hankkeessa on kehitetty asumisratkaisuja ja vapaaehtoistoimintaa maahan muuttaneiden ihmisten asumisen ja kotoutumisen tueksi, sekä tehty etsivää työtä heikoimmassa asemassa olevien maahanmuuttajien tavoittamiseksi palveluiden piiriin. Maahanmuuttotyön asiantuntija toimi hankkeen ohjausryhmässä.

Hima & Strada -hanke Vva ry oli mukana asiantuntijana Setlementtiliiton koordinoimassa hankkeessa, jossa kehitetään uudenlaisia syrjäytymistä ja asunnottomuutta ennaltaehkäiseviä kaupunkikierroksia. Vuonna 2018 Järjestön viestinnän asiantuntija piti osallistujille vaikuttamistyön työpajoja ja toiminnanjohtaja osallistui hankkeen ohjausryhmään.

16


17


PALVELUITA – YÖ N IE M O TT O N N U AS N O JOKA YÖ KINA MATALALLA KYNNYKSELLÄ KAIK VUOROKAUDEN AIKOINA. Yökiitäjä auttaa kaduilla Yökiitäjä on yöaikaan liikkuva etsivän työn yksikkö. Sen tavoitteena on tavoittaa ulkona majailevat palvelujen ulkopuolella olevat asunnottomat, ehkäistä henkeä ja terveyttä uhkaavien vammojen synty ja tukea palveluiden piiriin pääsyssä. Kahden sairaanhoitajan yksikkö tarjoaa ensiapua, ohjaa ja kuljettaa tarvittaessa hätämajoitukseen, selviämisasemalle tai päivystykseen. Yökiitäjät jakavat myös lahjoitusvaatteita ja ruokaa. Yökiitäjä on ainut yöaikaan toimiva liikkuvan ja etsivän työn palvelu pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2018 noin kolmasosa kävijöistä oli ulkomaalaistaustaisia. Huomioitavaa oli nuorten aikuisten putoaminen jo aikaisessa vaiheessa nyky-yhteiskunnan vaatimista rakenteista. Osalla nuorista päihteidenkäyttö ei ollut ensisijainen ongelma vaan asunnottomuus. Ulkopaikkakuntalaisia kävijöitä liikkui pääkaupunkiseudulla enemmän kuin aikaisempina vuosina. Kansalaisten yhteydenotot asunnottomista lisääntyivät vuonna 2018. Hätämajoituspaikat olivat Helsingissä usein täynnä, jolloin ongelmaksi muodostui kävijän saaminen palveluiden piiriin. Yökiitäjä tavoitti pääosin kadulla ja ensisuojissa majoittuvia asunnottomia pääkaupunkiseudulla. Nuorten määrä lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna, ja jonkin verran kohdattiin metsässä teltassa yöpyviä. Kansalaisten yhteydenottoja asunnottomaksi epäilemistään ihmisistä tuli vuoden mittaan ja suurin osa näistä ihmisistä tavoitettiin. Talviaikaan kuljetukset hätämajoitukseen sekä selviämishoitoasemalle ja pääkaupunkiseudun eri sairaaloiden päivystyksiin ja sopivan majapaikan etsiminen työllistivät etsivän työn tekijöitä. Usein kohdatut olivat niin uupuneita ja kuormittuneita, ettei omatoiminen hakeutuminen hätämajoitukseen onnistunut. Oman haasteensa työlle muodostivat ulkopaikkakuntalaiset mielenterveysongelmista kärsivät henkilöt, joiden tulisi palata kotipaikkakunnalleen saadakseen palveluita. Lisäksi työntekijät puuttuivat tilanteisiin, jossa kohtasivat alaikäisiä kadulla huonossa kunnossa.

Nuorten alle 30 vuotiaiden naisten ja miesten määrä on lisääntynyt Yökiitäjä osallistui etsivän työn verkoston kokouksiin ja seminaareihin. Yökiitäjä oli yksi tärkeistä toimijoista pääkaupunkiseudun etsivän työn verkoston kokouksissa ja seminaareissa, joissa käytiin läpi muiden toimijoiden kanssa tilannekartoitus niin nuorten kuin aikuisten asunnottomuustilanteesta sillä hetkellä. Lisääntyneen yhteistyön vuoksi kävijäkunta hyötyi monipuolisesti asunnottomien palveluista, joihin Yökiitäjä pystyi ohjaamaan ja viemään.

18


YÖKIITÄJÄ 139 eri kävijää 670 tapaamiskertaa SUKUPUOLIJAKAUMA

IKÄJAKAUMA, NAISET

IKÄJAKAUMA, MIEHET

19


Liikkuvaa tukea kaduilla ja virastoissa

akuutin päihde hoidon tarpeiden ongelmien ratkaisemattomuudet näkyivät myös monin eri tavoin asunnottomuudessa yksi-

lötasolla niin asunnon pitämisessä, kuin myös asunnon hakuprosessien eteenpäin viemisessä.

”Toivo on se muutos ja viesti, jota ihmiset ilmaisevat tarvitsevansa. Tämä on edellytys muutosprosessin käynnistämiseen ja etenemiseen vaiheittain.” Liikkuvan tuen ohjaaja. Liikkuvan tuen ja palveluohjauksen työntekijä tarjoaa yksilöllistä tukea asunnottomille, päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville, vapautuville vangeille ja erilaisten kriisien keskellä kamppaileville ihmisille. Liikkuvan tuen työntekijä selvittää kävijän tilannetta, antaa palveluohjausta ja tarjoaa keskustelu- ja asiointiapua. Liikkuvalla tuella on käytössään henkilöauto. Vuoden aikana liikkuva tuki tavoitti kohderyhmään kuuluvia ihmisiä. Nuorten määrä lisääntyi verrattuna edelliseen vuoteen. Toistuvia ilmiöitä olivat asunnottomuuden ja asumisen ongelmien lisäksi eri tasoiset ongelmat päihteidenkäytössä, mielenterveyden heikkenemiseen liittyvät kriisit, itsetuhoiset- ja itsemurha-ajatukset, rikosseuraamuksen suorittamiseen liittyvät kysymykset sekä toisinaan väkivalta lähisuhteissa. Liikkuvan tuen työssä laitettiin erityisesti merkille lähes päivittäin, että kävijöiden pääseminen päihde- ja terveyspalveluihin pääseminen on vaikeutunut. Erityisesti päihdepalveluihin pääseminen oikea-aikaisesti on heikentynyt, mikä vaikutti kävijöiden tilanteen huonontumiseen. Nämä terveyspalveluiden kuin myös

20

Keväällä työntekijän vahvistuksena toimi vertaistyöntekijä työkokeilijana. Uutena asiana liikkuva tuki otti käyttöön Whats Appin kävijätyöhön. Kävijätyötä tehtiin sekä julkisissa tiloissa että asunnoissa. Lisäksi liikkuva tuki toimi tiiviissä yhteistyössä Vepan lisäksi muiden matalan kynnyksen paikkojen kanssa.


Vepa vertais- ja vapaaehtoistyön keskus “Kiirettä on pitänyt, mutta toimintaan ollaan tyytyväisiä! Mikä on pääasia” Vepan työntekijä. Vepa on matalan kynnyksen päiväkeskus, jossa asunnottomuutta kokevat ja kokeneet voivat viettää aikaa, levähtää ja syödä lämpimän aterian ilman edellytystä päihteettömyydestä. Lisäksi Vepassa jaetaan lahjoitusvaatteita ja on mahdollisuus asioiden hoitamiseen tietokoneella ja puhelimella. Toiminnan tavoitteena on kohderyhmän tavoittaminen, vertaistuen tarjoaminen ja ohjaaminen sopiviin palveluihin. Vepan työtä tukevat asumisneuvoja, liikkuvan tuen työntekijä sekä maahanmuuttotyöntekijä, jotka ottavat kopin Vepan tavoittamista ihmisistä. Vuonna 2018 Vepan kävijämäärä pysyivät korkeina, erityisesti ruoka-aikoina. Nuorten osuus lisääntyi verrattuna edelliseen vuoteen. Nuorten joukossa oli paljon vakavista huumeriippuvuuksista kärsiviä sekä korvaushoidossa olevia nuoria. Kesäkuussa toteutetun kävijäkyselyn mukaan noin 60% kävijöistä oli vailla vakinaista asuntoa. Kävijäkyselyssä haastateltiin 112 henkilöä. Kävijöiden suuri määrä pienessä tilassa sekä voimakas päihtymys muodostivat

haasteen ohjaukselliselle työlle. Toisaalta erityisesti vakavasti päihdeongelmaisten kävijöiden kohdalla lämmin ateria koettiin terveyden ja ravitsemuksen kannalta merkittäväksi. Yhteistyötä tehtiin vuoden aikana muun muassa Helsingin kaupungin lähityön kanssa. Lähityöntekijät vierailivat Vepassa säännöllisesti.

Lämpöä ja tukea Yökeskus Kalkkersista “Vaikka niin pieni tila, silti askeleet johtavat tänne.” Kalkkersin kävijä Yökeskus Kalkkers toimii matalan kynnyksen kriisipisteenä kaikille asunnottomille. Kalkkersissa voi levähtää turvallisesti, saada ensiapua ja pientä purtavaa, keskustella tilanteestasi ja saada ohjausta sopiviin palveluihin hakeutumisessa. Kalkkers on avoinna puolet vuodesta talviaikaan. Kalkkersissa jaetaan lahjoitusvaatteita ja kävijöiden käytössä on tietokone. Ensisijaisesti Kalkkers tavoitti asunnottomia kävijöitä. Nuorten, alle 30 vuotiaiden määrä lähes tuplaantui joulukuusta 2017. Asunnolliset kävijät kävivät pääsääntöisesti vain kahvilla tai syömässä ja lähtivät kotiin yöksi. Nuorten huolestuttava tilanne näkyi erityisesti Kalkkersissa. Nuorten määrä lisääntyi merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna, vaihtuvuus oli suurta ja vakava

päihdeongelmat olivat nuorilla yleisiä. Vva ry:n vertaisohjaajat huolestuivat tilanteesta ja kutsuivat koolle verkostopalaverin keskeisistä toimijoista. Palavereissa päädyttiin hakemaan yhteistä hanketta STEA:lta vaikeassa tilanteessa olevien nuorten auttamiseksi. Sininauhasäätiö toimi hankkeen päähakijana. Asunnottomat kävijät kertoivat nukkuvansa milloin missäkin: toisinaan kavereilla, ensisuojassa tai rappukäytävässä. Osalle kävijöistä Kalkkers on pitempiaikaisesti tai joinakin öinä ainoa paikka, johon he

21

pääsevät. Kävijät hyötyivät lämpimästä ja turvallisesta yöpaikasta, jota kaikilla ei ilman Kalkkersia olisi ollut. Vaikka hätämajoituspaikat ovat Helsingissä lisääntyneet, oikean majoituksen ja paikan varmistaminen sieltä saattaa vaatia yökeskuksen työntekijän panosta. Kalkkersin kaikki 15 paikkaa olivat käytössä useina öinä ja joinain öinä kaikkia tarvitsevia ei pystytty ottamaan sisään. Kävijöitä on ollut kaikkialta Suomesta sekä Virosta, Latviasta, Romaniasta, Puolasta ja Italiasta.


Maahanmuuttotyön asiantuntija ohjaa oikeaan osoitteeseen Maahanmuuttotyötä kehittämällä yhdistys vastaa maahanmuuttotaustaisten asunnottomana olevien tarpeisiin ja parantaa siten heidän asemaansa yhteiskunnassa. Maahanmuuttoasioiden asiantuntija toimi osana matalan kynnyksen toimintaa. Kävijöistä noin puolet olivat EU-maiden kansalaisia ja puolet taas kolmansista maista. EU-kansalaisista noin puolet olivat Suomeen työn perässä tulleita, joilla oli vaikeuksia löytää itsenäisesti asunto ja/tai ongelmia työsuhteeseensa liittyen. Puolet taas kuului vanhoihin kävijöihin ja EU-alueella toimeentulon perässä liikkuviin, joiden mahdollisuudet työllistyä tai päästä sosiaaliturvan piiriin ovat nykyisessä tilanteessa heikot. Kolmansien maiden kansalaisten ongelmat puolestaan liittyivät pitkittyneeseen asunnottomuuteen, väliaikaisasumisratkaisujen kestämättömyyteen tai suoraan asunnottomuusuhkaan. Osalla tuen tarpeeseen kytkeytyivät myös oleskelulupakysymykset. Maahanmuuttotyössä tarjottiin kävijöille laaja-alaista tukea ja neuvontaa, mm. vuokravelkatilanteen selvittelyssä ja matalan kynnyksen toimeentulon hankinnassa. Kävijöitä autettiin myös laatimaan Kelaan selvityksiä ja oikaisupyyntöjä asumisesta ja sen tuista. Kävijätyön osalta toiminta on suurilta osin vakiinnuttanut muotonsa asunnon etsimisessä avustamiseen, muun palveluntarpeen kartoittamiseen sekä neuvontaan ja asiointiavustukseen. Asiointiavun tarve vaihteli kokonaisvaltaisesta rajatumpaan riippuen kävijän omista resursseista ja kielitaidosta. Joidenkin kävijöiden kohdalla mutkikkaiden tilanteiden selvittely ja (kävijän) viranomaisasiointiin riittämätön kielitaito vaativat pitkäkestoista työotetta. Muu maahanmuuttotyöhön kuuluva toiminta muodostui palvelujen kehittämisestä, yhteistyöhankkeista sekä kokemusten ja tiedon jakamisesta verkostoissa. Yhdessä tiedottajan ja asumisneuvojan kanssa työstettiin uutta esitemateriaalia asunnonetsijöille/asunnottomaksi jääneille, joka lanseerattiin yhteistyökumppaneille järjestetyssä asumisneuvonnan iltapäivässä. Tarkoitus on kääntää esitteet myöhemmin myös englanniksi ja mahdollisesti muille

kielille kumppanuusjärjestöjen voimin. Maahanmuuttotyön merkitys oli todennettavissa kävijöiden antamasta suorasta ja epäsuorasta suullisesta palautteesta: moni heistä koki, että palvelun avulla he voivat paremmin vaikuttaa omaan tilanteeseensa. Omakielinen palvelu auttoi kävijäryhmää ymmärtämään ja toimimaan suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä. Asiantuntija konsultoi myös kansalaisia ja tahoja, jotka auttavat asunnottomia siirtolaisia ja oleskelulupapäätöstä odottavaa henkilöä mm. sosiaalipalveluista, työmahdollisuuksista ja hätäavusta. Maahanmuuttoasioiden asiantuntija oli tukena niille kävijöille, jotka osat osa Kämppä&duuniyhteistyöhanketta, jossa mukana Vva ry:n lisäksi SATO ja Kuntoutussäätiö. Maahanmuuttoasioiden asiantuntija jäi lokakuun alussa äitiysvapaalle. Sijainen loppuvuodeksi jätettiin palkkaamatta kustannussyistä.

Asumisneuvonnasta kävijälähtöistä tukea “Toivon selkeämpää ja tasapuolisempaa maksujärjestelmää Kelaan. Olen erityisesti huolissani pienituloisten, vapautuvien vankien, nuorten ja naisten lisääntyneestä määrästä. Heikko talous vaikuttaa ihmisten toimintakykyyn ja mahdollisuuksiin hakea asuntoa. Aktiiviraha systeemi on jähmettänyt osan ihmisistä paikoilleen eli toiminut päinvastaisesti kuin sen oli tarkoitus. Kriisimajoitusta tarvitaan lisää ja asumisneuvontaa kadulla sekä tuttavien luona oleskeleville.” Asumisneuvoja. Asumisneuvoja auttaa asunnottomia tai asunnottomuusuhan alla olevia. Asumisneuvoja tarjoaa kokonaisvaltaista ohjausta ja neuvontaa ratkaisukeskeisellä työotteella. Asumisneuvonnasta saa apua tilanteen selvittelyyn, asumisen järjestämiseen, asuntohakemusten tekoon sekä ohjausta toimeentuloasioissa. Nuorten kävijöiden osuus asumisneuvonnassa kasvoi edelliseen vuoteen

verrattuna. Palvelu tavoitti asunnottomia ja asunnottomuus uhan alla eläviä pääkaupunkiseudulle kirjautuneita ja asuvia ihmisiä. Asumisneuvoja on vieraillut vankilassa antamassa neuvontaa ryhmille noin kerran kuukaudessa. Vangit hyötyivät vierailuista suoraan neuvontana asunnonhaun ja toimeentulon suhteen ja saivat näin paremmat mahdollisuudet asioiden hoitamiseen ennen vapautumista. Lisäksi vierailuilla syntyneen kontaktin kautta moni ohjautui vapauduttuaan asumisneuvojalle. Viivästykset Kelan maksatuksissa aiheuttivat huolta ja johtivat jopa asunnottomuuteen joidenkin kävijöiden kohdalla. Syksyllä asumisneuvojalla kävi merkittävä määrä ihmisiä, joita Kela oli kehottanut muuttamaan halvempaan asuntoon. Elokuussa alkoi näkyä selkeästi Kelan tiukat linjaukset vuokran korvaamisesta toimentulotuesta. Useampaa kävijää oli kehotettu muuttamaan edullisempaan asuntoon tilanteessa, jossa edullisemman asunnon saaminen on epätodennäköistä, ellei mahdotonta (tapauksissa, joissa henkilöllä on vuokravelkaa). Kävijät kertovat, että asumisneuvonta auttaa selkeyttämään omaa tilannetta ja että on tärkeää, että asianhoitoon saa apua. Lisäksi kävijät ovat hyötyneet alakerrassa sijaitsevan Hard Luck Cafen palveluista: asumisneuvojan kanssa aloitettua työskentelyä on voitu jatkaa alakerrassa täyttämällä asuntohakemuksia. Alkuvuodesta solmittiin yhteistyökump-

22

panuus Hakunilan kyläyhteisön kanssa, mikä vahvistaa yhdistyksen toimintaa Vantaalla. Asumisneuvoja päivysti lisäksi vanhaan tapaan Vantaalla yhtenä päivänä viikossa. Päivystys muutti Minttukirkon tiloihin Tikkurilaan.

Asumisneuvonnan vinkit esitteiksi Asumisneuvoja ja maahanmuuttotyön asiantuntijat työstivät alkuvuodesta yhdessä tiedottajan kanssa kaksi esitettä, jossa ohjataan asunnon järjestämisessä sekä asunnon haussa. Esitteitä esiteltiin yhteistyökumppaneille asumisneuvonnan iltapäivässä helmikuussa. Esitteiden kohderyhmä ovat paitsi asunnottomuutta kokevat ihmiset myös heitä kohtaavat tahot ympäri maata.


PÄIHTEETÖNTÄ VIRKISTYSTÄ JA TOIMINTAA VARTIOSAARESSA “Saaressa kävi paljon porukkaa ja en malta odottaa ensi vuotta!” Saaren vapaaehtoistyöntekijä. Vailla vakinaista asuntoa ry:llä on Helsingin Vartiosaaressa toiminta- ja virkistyspaikka, joka on yhdistyksen kävijöiden, jäsenten ja yhteistyökumppaneiden käytössä sovitusti. Vartiosaaren toimipaikka tukee kävijöidensä päihteettömyyttä ja tarjoaa mahdollisuuden lepoon ja lomailuun.

Vartiosaareen voit tulla päiväretkelle tai viettämään mökkielämää. Toiminta saaressa perustuu vapaaehtoisuuteen, yhteisöllisyyteen ja päihteettömyyteen. Elokuussa Vva ry osallistui vuotuisen Vartiosaaripäivän järjestämiseen. Vartiosaaripäivää vietettiin sunnuntaina 19.8. Vartiosaaressa kävi päivän aikana n. 2000 vierailijaa ja Vva ry:n tontilla n. 250 eri henkilöä. Vva ry:n kesäpaikassa vapaaehtoiset ja henkilökunnan jäsenet paistoivat muurinpohjalettuja ja sauna oli lämpi-

mänä. Työntekijät ja vapaaehtoiset esittelivät järjestön toimintaa toimintaa esiteltiin myös Luonto- ja eläintallilla. Alkuvuodesta hallinto-oikeus kumosi Vartiosaaren osayleiskaavan. Helsingin kaupunki valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja marraskuun alussa saapui päätös: Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt kaupungille valituslupaa osayleiskaavasta ja Vartiosaaren rakennussuunnitelmat keskeytyivät. Vva ry on Vartiosaariseura ry: n jäsen ja toiminnanjohtaja valittiin seuran

hallitukseen. Vartiosaaren kausi käynnistyi toukokuussa. Yksi henkilö työskenteli kuntouttavassa työtoiminnassa sekä yksi henkilö oli työharjoittelussa. Alkukuusta saaressa vieraili vankilaryhmiä, mutta kesää kohti myös yöpyvien kävijöiden määrä kasvoi. Yhteisö vastasi omatoimisesti toiminnasta saaressa ja järjestön puolelta toimintaa koordinoivat liikkuvan tuen työntekijä ja matalan kynnyksen esimies. Vartiosaaressa työskenteli yksi henkilö kuntouttavassa työtoiminnassa sekä yksi henkilö työkokeilussa ja useita vapaaehtoisia. Vapaaehtoiset huolehtivat venekuljetuksista sekä tekivät pieniä korjaustöitä. Saari siirtyi talviteloille lokakuussa. Järjestön vapaaehtoiset veivät Ilkka Taipaleen lahjoittaman jurtan Asunnottomien yön tapahtumaan ja toivat takaisin. Jurtta aiotaan koota pysyvästi kesän 2019 aikana saareen.

VARTIOSAARI n. 407 eri kävijää n. 420 nukuttua yötä Kävijöiden määrä muodostuu yksittäisistä vierailijoista sekä ryhmien mukana vierailleista. Tiedot ovat arvioita, sillä Vartiosaaressa toimintaa ylläpidetään pääosin vertaisten ja vapaaehtoisten voimin.

Vartiosaaripäivänä Vva ry:n tontilla vieraili 250 kävijää.

23


Soldis – päihteetöntä ryhmätoimintaa Vva ry:llä on Helsingin kaupungilta vuokralla mantereen puolella Vartiosaarta vastapäätä sauna ja talorakennus osoitteessa Ramsinniementie 47. Kiinteistössä toimii ja toiminnasta vastaa päihteetön vertaisyhteisö. Yhteisö pitää kokouksia säännöllisesti, yleensä neljä kertaa viikossa. Tarpeen mukaan järjestetetään erilaisia talkoo-, siivous- ja kunnostuspäiviä.

Soldiksen uuden saunan rakentaminen siirtyi vuodelle 2019

SOLDIS 4013 käyntiä

Soldiksessa järjestetyt ryhmät kokoontuivat talvikaudella neljä kertaa viikossa. Kylmä ilmanala rajoitti saunomista ja helmikuussa kylmän sään takia saunomista ei toteutettu. Helmikuussa pidettiin puutalkoot. Ilmojen lämmetessä sauna lämmitettiin jälleen. Kevättä kohden aloitettiin tontin suursiivouksella, talkootöihin osallistui yli 20. Päärakennus maalattiin talkoovoimin ja kesäkuussa järjestettiin lisäksi kunnossapito ja siivoustalkoot. Päihteettömät ryhmät

Luku muodostuu ryhmiin osallistuneista, saunojista, talkoolaisista ja juhannusjuhliin osallistuneista.

Soldiksessa saunottin teltasaunassa.

24


kokoontuvat päärakennuksessa kolmena päivänä viikossa, perjantaista sunnuntaihin. Toukokuusta elokuuhun järjestettiin kokous myös keskiviikkoisin. Saunominen hoitui edelleen telttasaunassa, koska edelleen odotetaan uuden saunan rakennustöiden

alkamista. Tontilla järjestettiin kesäkuussa jo perinteeksi muodostuneet päihteettömät juhannusjuhlat. Sää ei tänä vuonna suosinut juhlijoita. Sade ja tuuli verotti osallistujia edellisiin vuosiin verrattuna. Paikalla oli kuitenkin 80 juhlijaa.

Loistavan sään myötä heinäkuussa Soldis oli runsaassa käytössä, kävijöitä riitti ympäri Suomea ja Eurooppaa. Kuukausittaiset siivous- ja puutalkoot olivat myös suosittuja. Saunaremontin aloitus viivästyi, mutta saunaa päästään rakentamaan

25

vuoden 2019 keväällä. Saunominen toteutui kuitenkin telttasaunassa kuusi kertaa viikossa. Päärakennuksessa vertaistukiryhmät kokoontuivat entiseen tapaan kolme kertaa viikossa.


Emmauksen vapaaehtoiset vierailivat Vartiosaaressa.

Järjestösihteeri Emmi Koivisto kävi Vartiosaaressa koordinoimassa vapaaehtoisten toimintaa.

26


Vartiosaariseuran vuosikokous pidettiin Vartiosaaressa kesäkuussa.

27


TO ON KOTI

N ASUMISYHTEISÖN TUET TU ASU Junailijankuja – tukea tarpeen mukaan ”Junailijankujan asumisyksikkö pitää sisällään monenlaisia kohtaloita ja tarinoita elämästä. Kunnioitamme ja tuemme asukkaita yksilöinä asumiseen liittyvissä haasteissa, kannustamme osallisuuteen ja yhteisölliseen toimintaan talon sisällä.” Junailijankujan työryhmä. Junailijankujan asumisyksikkö on Vva ry:n vuodesta 2015 hallinnoima asumisyksikkö Junailijankujalla Pasilassa. Junailijankuja tarjoaa turvallisen ja kodikkaan ympäristön asukkailleen sekä oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen asumisen tuen. Osa asukkaista elää Junailijankujan asumisyksikössä hyvinkin itsenäisesti. Yksikössä järjestetään kuukausittain asukaskokous sekä erilaista viikoittain tapahtuvaa toimintaa. Junailijankujan juhlasalia käyttävät aktiivisesti myös Pasilan alueen muut toimijat. Junailijankujalla on asukkaita 65, ja henkilökuntaa kymmenen työntekijää. Junailijankujan vuosi 2018 oli aktiivinen. Maaliskuussa alkoi TOIMEKAS-hankkeen puolivuotinen kehittämisjakso yksikössä. Junailijankujalle muutti 16 uutta asukasta vuonna 2018, seitsemän muutti pois ja kuusi menehtyi. Säästötoimien seurauksena sijaisten palkkaamisesta jouduttiin tinkimään, mikä lisäsi kiirettä yksikössä.

Talon yhteisistä asioista keskusteltiin ja tehtiin päätöksiä asukaskokouksissa. Juhlapäivinä järjestettiin yhteisiä ruokailuja, lisäksi Paavalin seurakunnan vapaaehtoiset laittoivat ruokaa asukkaille. Keväällä asukkaat järjestivät Bio Junis

-leffailtoja joka keskiviikko ja naisten ryhmä kokoontui kerran. Toukokuussa apulaispormestari Anni Sinnemäki vieraili yksikössä. Marraskuun ajan asumisyksikössä oli vierailukielto ludeongelman taltuttamiseksi. Vuoden aikana henkilökunta ja asuk-

Juha-Pekka Pääskysaari Junailijankujan asumisyhteisössä.

28

kaat kouluttautuivat ensihoidon lääkärin ja ensihoitajan pitämässä yliannostusensiapukoulutuksessa ja henkilökuntaa osallistui terveysneuvontapäiville ja HUS:in riippuvuuskoulutukseen.


Anni Sinnemäki tutustui Toimekas-hankkeeseen.

29


Sällikoti-yhteisö Sällikoti on kodinomainen yhteisö ja pieni 27 asunnon asumisyksikkö, jossa asukkaille annetaan monimuotoista asumisen tukea. Sällikoti toimii asunto ensin -periaatteella ja se on suunnattu erityisesti pitkäaikaisasunnottomille henkilöille. Sällikodissa työntekijät auttavat asukkaita virallisten asioiden hoitamisessa sekä muissa päivittäisissä tilanteissa, joihin asukas tarvitsee tukea. Asukkaat tuntevat toisensa sekä henkilökunnan hyvin. Sosiaalinen tuki, luottamuksen ja avoimen kohtaamisen taso tekevät Sällikodista erityislaatuisen lämminhenkisen asumisyksikön. Tavoitteena

on, että asukkaat voivat asua yksikössä pitkäaikaisesti. Sällikodin toiminta jatkui aktiivisena: asukaskokouksia pidettiin viikoittain, asukkaat pyörittivät sunnuntain tietovisaa, keittivät päivittäin aamukahvit ja iltakahvit. Lisäksi useimpina viikkoina joku asukas valmisti ruuan tiistain yhteiseen ruokailuun. Lokakuussa asukkaalla oli taidenäyttely Lapinlahden Lähteessä 13.–30.10. Juhlapäivinä kokoonnuttiin yhteisiin ruokailuihin ja kesällä grilli oli usein kuumana. Toisinaan asukkaat kokkasivat viikonloppuisin ruokaa koko yhteisölle. Kesällä tehtiin päiväretkiä Vartiosaareen, jossa myös kaksi asukasta vietti pidemmän

ajan. Ensimmäisen kerroksen asukaskeittiö saatiin avattua asukkaiden käyttöön ja Sällikodin asukkaat ottivat vastuuta asukasruokailun säännöllisestä järjes tämisestä viikoittain. Lahjoituksena saatuja elintarvikkeita hyödynnettiin mahdollisuuksien mukaan yhteisruokailuissa. Sunnuntaisin jatkettiin tietovisan pitämistä, johon asukkaat sitoutuivat hyvin päihteettä. Henkilökunta sitoutui säästötavoitteisiin ja tiimihenki säilyi hyvänä huonosta taloustilanteesta huolimatta. Kolme asukasta joutui keväällä väistöasuntoihin viereisen yksikön tulipalosta seuranneen vesivahingon vuoksi. Tammihuhtikuussa Sällikotiin muutti kuusi uutta

30

asukasta ja yksi asukas muutti Y-säätiön asuntoon. Loppuvuodesta asukaskunnassa ei tapahtunut muutoksia. Osa Sällikodin asukkaista on varsin ikääntyneitä ja kotihoidon palveluiden käyttö on lisääntynyt. Vuoden aikana menehtyi kaksi Sällikodin asukasta. Useampi opiskelija suoritti harjoittelujakson Sällissä vuoden aikana. Lisäksi kansainväliset vieraat ja median edustajat Ranskasta, Belgiasta ja Britanniasta tutustuivat Sällikodin toimintaan. Sällikodin henkilökunta kouluttautui Y-säätiön Asunto ensin -koulutuksessa.


31


HALLINTO JA TALOUS Talous Vuosi 2018 oli järjestölle vaikea vuosi vuoden 2017 huonon tilinpäätöksen vuoksi. Tilinpäätös vahvistui negatiiviseksi vasta tilintarkastuksen jälkeen maaliskuun lopussa. Tilinpäätöksen varmistuttua järjestön hallitus päätti yhteistoimintaneuvotteluista, joiden tuloksena vakituinen henkilöstö sai viikon mittaisen lomautuksen. Lomautukset toteutettiin eri tavoin kussakin toimipisteessä, ja kaikille tarjottiin mahdollisuus töitä lomautuksen ajaksi toisessa toimipisteessä. Tilinpäätöksen varmistuttua säästettiin kaikista kuluista ja parannettiin taloushallinnon prosesseja. Taloushallintopalvelut ostettiin vuonna 2018 Administer Oy:stä ja tilintarkastuksen ja STEAN:n vaatiman erillisen AUP-raportin suoritti Rabbe Nevalainen Altumaudit Oy:stä. Järjestön taloudesta vastasivat kuusijäseninen hallitus, toiminnanjohtaja ja talous- ja hallintosihteeri. Järjestön päärahoittajat olivat Veikkaus ja Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto (asunnottomien palveluiden hankinta).

Varainhankinta Järjestöllä oli poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa RA/2017/814 joka on voimassa 28.8.2017–31.3.2019 välisenä aikana koko Suomen alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Keräyksen vetoamistapoina olivat kirjeet, ulkomainonta, internet ja sosiaalinen media maksulliset palvelunumerot (tekstiviestikeräys) sekä painotuotteet. Kerätyt varat käytetään matalan kynnyksen suoraan auttamistyöhön vuoteen 2022 mennessä. Vuoden alussa Vihdoin kotiin -varainhankintasivusto lakkautettiin saadun yleisöpalautteen perusteella ja varainkeruu siirtyi järjestön uudistettujen verkkosivujen alle. Verkkosivujen lisäksi järjestölle voi lahjoittaa tekstiviestillä tai suoraan

Partioaitta keräsi jälleen lahjoitustalvitakkeja Asunnottomien yötä varten.

tilille. Vuoden aikana myytiin myös Ulla Pyyvaaran Naamat-kirjaa. Sumppitempauksessa yhden päivän aikana yhteistyökahviloissa kerätty kahvimyyntituotto käytetään järjestön matalankynnyksen toiminnan tukemiseen. Sumppitempaus järjestettiin 29.5. Tapahtumaan osallistui yhteensä 12 kahvilaa Helsingissä, Espoossa ja Turussa. Turku ja turkulainen Cafe Viktor osallistuivat ensimmäistä kertaa mukana. Joulun alla toteutettiin Jouluksi kotiin? -kampanja, jossa jaettiin tietoa asunnottomuudesta ja muistutettiin, ettei kaikilla ole kotia edes jouluna. Kampanja sai näkyvyyttä somessa ja Asukki-lehdessä. Varainhankinnan ja lahjoitusten tuotot olivat vuonna 2018 yhteensä 66 100,64 euroa.

0100 100 -joululahjoitusvideon kuvauksissa mainostoimisto N2:ssa.

32


Hallitus Vuonna 2018 järjestön hallituksen jäseninä toimivat Reijo Pipinen pj, Markus Himanen vpj, Kirsti Kangas, Esa-Uusi Kerttula, Kari Junnikkala, Jonna Köpilä, Matti Malkki ja varajäseninä Pirkko Vuorinen ja Anja Nysten. Hallituksen jäsenet toimivat vapaaehtoisina luottamustoimessaan,

mutta hallituksen jäsenten oli mahdollisuus nostaa työstään pieni kokouspalkkio. Vuoden aikana hallitus kokoontui kuusi kertaa.

Henkilöstö Henkilöstö vaihtui jonkin verran vuoden aikana. Järjestösihteeri jäi kolmen vuoden

toimivapaalle ja siirtyi Setlementtiliittoon Hima & Strada -hankkeeseen. Järjestösihteerille palkattiin toimivapaan sijainen ja hän aloitti tehtävässään kesäkuun puolivälissä. Yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen kolme työntekijää irtisanoutui asumisyksiköistä. Taloustilanteen vuoksi henkilöstöetuudet ja muu virkistys jäi minimiin ja vaikutti jonkin verran työilmapiiriin. Kan-

33

nelmäki-hankkeen toinen vertaisohjaaja irtisanoutui työsuhteestaan kesäkuussa. Junailijankujan asumisyksikössä oli yksi oppisopimustyöntekijä. Osa järjestösihteerin työpanoksesta kohdentui varainhankintaan. Maahanmuuttotyön asiantuntija jäi äitiyslomalle syyskuun lopussa. Loppuvuodeksi ei palkattu sijaista.


Jäsenistö Järjestön sääntömääräiset jäsenkokoukset pidettiin maaliskuun lopussa Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan keskuksessa Vepassa ja syyskuun lopussa Junailijankujan asumisyhteisössä. Hallitus kutsui ylimääräisen vuosikokouksen koolle joulukuun alussa, hallitusvalintojen vuoksi. Jäsenistön sähköpostiosoitteiden kerääminen aloitettiin, jotta jäsenistön tavoittaminen helpottuu. Kolme järjestön aktiivijäsentä menehtyi vuoden alussa, mikä koettiin suurena menetyksenä järjestössä. Järjestöllä on 265 yksityishenkilöä jäsenenä, kannatusjäseniä 13 ja yhteisöjäseniä 136.

Järjestön pitkäaikainen aktiivi Risto Husso saatettiin haudan lepoon.

34


RTOINTI

PO TOIMINNAN ARVIOINTI JA RA Järjestössä on laadittu itsearvioinnin vuosisuunnitelma, jonka mukaan arviointi tehdään. Toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä käytetään Kuntoutussäätiön ARTSI-hankkeessa laadittuja lomakkeita. Kehittämisja arviointitoimintaa kehitetään yhdistyksessä jatkuvasti perehtymällä erilaisiin arviointi- ja kehittämismenetelmiin, esim. osallistutaan aihetta käsitteleviin koulutuksiin ja perehdytään erilaisiin oppaisiin ja aiheesta kirjoitettuihin materiaaleihin. Palautteen keruuseen on yhdistyksessä laadittu selkeä rakenne. Sen avulla halutaan antaa vaikutusmahdollisuuksia järjestön kävijöille, työntekijöille, vapaaehtoisille, jäsenille ja sidosryhmille. Systemaattinen ja jatkuva arviointiprosessi ovat järjestön toimintojen kehittämisen kannalta hyödyllisiä. Järjestelmällinen palautteen keruu, itsearviointi, tulosten analysointi ja sen myötä tapahtuva kehittäminen edesauttaa järjestön toimintojen kohdentamista, parantamista ja kävijöiden tarpeisiin vastaamista. Järjestö kokosi tietoa neljännesvuosittain osavuosikatsaukseen. Matalan kynnyksen toimipisteet kokosivat kuukausittain tilastotiedot kävijöistä ja raportoivat työstään arviointisuunnitelman mukaan. Yksilötyötä tekevät keräsivät jatkuvaa kävijäpalautetta ja matalan kynnyksen toimipisteissä kävijäpalaute kerättiin kootusti otantana tiettynä ajanjaksona. Toimintaa arvioitiin kuukausittain koko henkilöstön kokouksissa ja yhteistyökumppaneille lähetettiin toimintaa koskeva arviointikysely keväällä 2018. Järjestössä on laadittu itsearvioinnin vuosisuunnitelma, jonka mukaan arviointi tehdään.

35


36


37


JURTAN SIIRTO Ilkka Taipaleen Vva ry:lle lahjoittama Jurtta saapui heinäkuussa 2018 Mongoliasta Vartiosaareen. Vva:n vapaaehtoiset ja työntekijät hoitivat siirtotyön

38


39


Iso kiitos lahjoittajille ja tukijoille! Veikkaus Oy Sato Oy Stea Veikkaus Oy Sato Oy Stea Skanskakodit Suomen Hypoteekkiyhdistys Eniro 0100100 N2 Mars Finland Rollfoods Finnair catering Majvik K-market Maununneva Hihnalat Emmaus Emmaus-Västervik SEL ry

Ravintola Blancco Pasila Ilkka ja Vappu Taipale Suomen yhteiskunta-alan ylioppilaat Danmarkshjemmet rf. Stiftelsen Sjunde Mars Fonden Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveyslautakunta Espoon kaupunki sosiaali- ja terveyslautakunta Elina Yrjölän ja Juha Sihvosen 100 v. muistosäätiö. Kanniston leipomo Hakaniemi ja Kallio Helsingin Löytötavarapalvelu Kakkumestari Suvilahdenkatu Lidl JcDecaux King Kebab Ehyt ry HK SCAN

Skanskakodit Suomen Hypoteekkiyhdistys Eniro 0100100 N2 Mars Finland Rollfoods Finnair catering Majvik K-market Maununneva Hihnalat Emmaus Emmaus-Västervik SEL ry Ravintola Blancco Pasila Ilkka ja Vappu Taipale Suomen yhteiskunta-alan ylioppilaat Danmarkshjemmet rf. Stiftelsen Sjunde Mars Fonden

Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveyslautakunta Espoon kaupunki sosiaali- ja terveyslautakunta Elina Yrjölän ja Juha Sihvosen 100 v. muistosäätiö. Kanniston leipomo Hakaniemi ja Kallio Helsingin Löytötavarapalvelu Kakkumestari Suvilahdenkatu Lidl JcDecaux King Kebab Ehyt ry HK SCAN Kuehne + Nagelin Pakkalantie varastotyöntekijät Fristads Acode sekä kaikki yksityiset lahjoittajat ja tahot!

Profile for vvary_Asukki

Vailla vakinaista asuntoa ry_Vuosikertomus_2018  

Vailla vakinaista asuntoa ry_Vuosikertomus_2018  

Advertisement