Le Monde diplomatique - Kirjallisuusliite 3/2024

3 • 2024

Inga Magga Puolikkaasta kohti kokonaista

ILMOITUS

Kirja muuttaa maailmaa John Stuart Mill: Vapaudesta John Stuart Mill (1806–1873) oli englantilainen filosofi ja taloustieteilijä, joka halveksi yhteiskunnan pyrkimystä ahtaa ihmiset samaan muottiin sekä yleisen mielipiteen pakkovaltaa. Millin maineikkaan klassikon uusi ja tarkka suomennos on Risto Mikkosen käsialaa. Teokseen on kirjoittanut valaisevan esipuheen professori Teivo Teivainen.

Paha meri – Itämeren myrskyisä historia Suomen Le Monde diplomatiquen päätoimittaja Ari Turusen ja tietokirjailija Petri Laukan uutuusteos muistuttaa miten Itämeri on ollut jo vuosisatojen ajan tärkeä väylä niin kaupan kuin uusien aatteidenkin näkökulmasta – hyvässä ja pahassa.

Roomalaiset kutsuivat merta Mare Barbarumiksi eli barbaarien mereksi. Itämeren vesillä ovat seilanneet myös viikingit ja myöhemmät sotakuninkaat.

Tänään Itämeri on myös yksi maailman saastuneimmista meristä. www.aulakustannus.fi

Kustantajan nettikaupasta 34 € www.basambooks.fi

Edgar Rice Burroughs: Kuu-trilogia Monta sukupolvea ja monta vuosisataa käsittävä trilogia kokoaa yksiin kansiin Edgar Rice Burroughsin Kuu-tarinat Kuun neito, Kuun kansa ja Hiirihaukka, joita ei ole aiemmin julkaistu suomeksi, vaikka niitä on usein sanottu yhdeksi hänen parhaista saavutuksistaan.

Dystooppisessa seikkailussa näyttäytyy myös Mars-sarjan päähahmo John Carter. Teoksen on suomentanut Anssi Hynynen, joka on kirjoittanut teokseen myös esipuheen. kustantamohelmivyo.blogspot.com

Vladimir Nabokov: Kutsu mestaukseen Nimeämättömässä, kuvitteellisessa maassa nuori mies nimeltä Cincinnatus C. on tuomittu kuolemaan syytettynä ”tieto-opillisesta eksytyksestä”. Odottaessaan tuomion täytäntöönpanoa hän aistii yhä selvemmin ympäröivän maailman petollisen teatraalisuuden ja groteskin järjettömyyden.

Vladimir Nabokov (1899–1977) on yksi 1900luvun suurimmista prosaisteista ja niitä harvoja kirjailijoita, jotka ovat kirjoittaneet tuotantonsa kahdella kielellä. Alun perin jatkokertomuksena vuosina 1935–36 julkaistu Kutsu mestaukseen (Приглашение на казнь) on Nabokovin seitsemäs romaani, ja sitä pidetään yhtenä hänen venäjänkielisen kautensa parhaista.

Moebius on aiemmin julkaissut Nabokovin tuotannosta romaanin Väärin päin. moebius.press

Ursula K. Le Guin: Kompassiruusu Nimensä mukaisesti kokoelman novellien kirjo ulottuu kaikkiin kompassisuuntiin. Lukijalle välittyy sekä kirjailijan rajaton mielikuvitus että myös syvä huoli ympäristöstä ja yhteiskunnasta, luonnon tuhoutumisesta ja kansalaisvapauksien tukahtumisesta. Kokoelmassa on mukana niin vähäeleisen herkkiä psykologisia kuvauksia, purevaa satiiria kuin absurdia huumoriakin. Neljässäkymmenessä vuodessa klassikoiksi nousseet novellit täyttävät merkittävän aukon Ursula K. Le Guinin suomennetussa tuotannossa. Teoksen on suomentanut Titia Schuurman.

Ilmestyy 15.7. moebius.press

Maria Matinmikko: Valohämy Iittalan XXVII Valtakunnalliset Taidekirjapäivät palkitsivat Maria Matinmikon kirjan Valohämy – taide, maisema ja maailmanloppu vuoden 2023 parhaana taidekirjana. Parvsin ja Siltalan yhdessä kustantama teos on autofiktiivinen kontemplaatio olemassaolon kauneudesta, materiaalisuudesta ja tuhosta. Matinmikon valokuvien ja Sami Jalosen piirustusten nyrjähtänyt jälki on yhteydessä teoksen alitajuntaan. www.parvs.fi

LI IE :K A EM TE

Antti Kurko

Kirja-arvioissa rajua ruumiillisuutta ja ideologista riistoa 8 & 9

SISÄLLYS Ajankohtaista ......................................................... 3 Haastattelu: Inga Magga ....................................... 4 Tietokirja-arviot ..................................................... 8 Kaunokirja-arviot ................................................... 9 Bildarchiv Austria / Wikimedia Commons

Muuttuva kirjallisuus -sarja: Sinikka Vuola ja äänikirjan anatomia ................ 10 Kirjantekijät: Linnea Kuuluvainen ja Markku Päkkilä ......... 14–15 Historia kirjoissa ................................................... 16

VASTAAVA TOIMITTAJA ............................. Emilia Miettinen KUSTANTAJA................................................... Teemu Matinpuro ULKOASU........................................................... Antti Kukkonen KANNEN KUVA ............................................... Antti Kurko

Tämän teemanumeron julkaisua on tukenut WSOY:n kirjallisuussäätiö.

Inga Magga etsii menetettyä kieltä 4 Lyhyt historia lähes kaikesta Markku Päkkilän kääntäjänuralla 15

Historia kirjoissa: Tohtori Toiveikas 16

AJANKOHTAISTA: KELVOTON ELANTO

K

eskustelu digitaalisten aineistojen aiheuttamasta kirjailijoiden tulojen romahtamisesta jatkuu kiivaana, ja syystä. Helsingin Sanomien etusivulla BookBeatin kolmen kuukauden ilmaisjaksoa Eeva Kilven kasvoilla kaupannut mainos kirkui versaalein ”kreisii”. Se oli suolaa avoimeen haavaan, ja sai Sirpa Kähkösen, ihailusta Kilven elämäntyötä kohtaan, vetämään BookBeatin palvelusta oman kaunokirjallisuuden Finlandian voittaneen teoksensa 36 uurnaa – Väärässä olemisen histo­ ria (Siltala 2023). Julkisessa Facebook-­ postauksessaan Kähkönen kertoo konflikteja kaihtavana ihmisenä tekevänsä poiston apein mielin, mutta lisää, että ”joskus vain on näytettävä että valitut keinot ovat vaikeita sulattaa.” Tällä hetkellä kirjailijat saavat kuunnellusta äänikirjasta noin viidenneksen verrattuna painetun uutuuskirjan tuottoon, joka sekin on yleensä vain joitain euroja.

Pian tämän jälkeen Saavutettavuuskirjasto Celia ilmoitti siirtävänsä lainauspalvelunsa kokonaan digitaaliseksi, jolloin nykyisen lainsäädännön mukaan tekijät jäisivät niistä kokonaan ilman tekijän­oikeuskorvausta. Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston tiedotteen mukaan Celian lainausmäärät ovat olleet

jatkuvassa kasvussa, mutta tähänkin saakka vain kolmannes Celian 1,3 miljoonasta vuosittaisesta lainasta on kuulunut korvauksen piiriin. Nykylain mukaan tekijälle maksetaan korvausta vain silloin, kun Celian asiakkaalle jää haltuun tallenne teoksesta pysyvästi.

Iso osa kirjamarkkinoista on siirtynyt digitaalisille alustoille, joiden bisnes lepää kirjailijoiden luovan työn varassa. Kuitenkin heille maksetaan työstään häpeämättömän pieniä korvauksia. Yhä useampi tienaisi paremman elannon viettämällä päivänsä kortistossa tai pulloja keräillen kuin kirjoittaen.

ORPON HALLITUS JATKAA vuonna 2021 aloitettua Kansallista lukutaitostrategiaa, jonka tarkoituksena on edistää sekä lasten, nuorten että aikuisten lukutaitoa. Uusissakin strategiapapereissa lupaillaan monensorttisia panostuksia lukutaidon ja kirjallisuuden edistämiseen. Kaavailtu kirjojen arvonlisäverokannan nosto nykyisestä kymmenestä neljääntoista prosenttiin tekisi jokaikisen lupauksen kokonaiskuvassa täysin tyhjäksi.

Toisin kuin Suomessa, monissa Euroopan maissa vastaava alv-kanta on jopa tasan nolla. Maltillisella hintatasolla on saatu vaalittua kansalaisten lukuharrastusta ja kirjakauppojen elinvoimaisuutta

digitaalistumisen pyörremyrskyn keskellä. Hallituksen julkilausuttujen tavoitteiden valossa kirjojen alv-kannan nostossa ei ole yhtään mitään järkeä, päinvastoin.

Luulisi Riikka Purran ja kaikkien hänen poliittisten kumppaneidensa kannattavan jokaikistä toimenpidettä, joka suinkin auttaa suomen kielen ja kulttuurin – suomalaisuuden – säilyttämistä elinvoimaisena entisestään pieneneville sukupolville.

AHKERASSA LUKUHARRASTUKSESSA on yksi piirre, joka voi kansallismielisempiä arveluttaa: Lukeminen avartaa mieltä ja kieltä, parantaa empatiakykyä ja kommunikointitaitoja, saattaa jopa synnyttää uteliaisuutta ja ymmärrystä myös muita kuin omaa viiteryhmää kohtaan.

Pelätäänkö kulttuurituotteiden levittävän vaivihkaa epätoivottuja ajatuksia ja asenteita, jopa sitä kaikkein kammottavinta: vihervasemmistolaista agendaa?

Pelätäänkö nykyisissä konservatiivisissa vallan kamareissa siis lukevaa kansaa?

Se ainakin selittäisi, miksi hallituksen politiikka on niin välinpitämätöntä, epärationaalista ja jopa tuhoavaa suomen kielen ja kulttuurin elinvoimaisuutta kohtaan, vaikka juuri sitä sen luulisi suojelevan kynsin hampain.

Olisi kiinnostavaa tietää, mitä Purra tästä kaikesta ajattelee. Ainakaan politiikan ohjenuoraksi ei empatia hänen mielestään sovi, vaikka onkin entiseksi himolukijaksi tunnustautunut.

FACEBOOK-POSTAUKSENSA lopussa Sirpa Kähkönen toteaa lakonisesti: ”Olen mennyt kesäksi oikeisiin töihin, niin kuin meitä taiteilijoita on kehotettu tekemään.”

Ilmeisesti Kähkönen siis viettää kesänsä tekemällä työtä, josta sitten maksetaan palkkaa. Jo on aikoihin eletty.

Toivoisin, että jokainen hiukankin isänmaallinen suomalainen pohtisi tätä väitettä: Ei ole sen kunniakkaampaa, vaativampaa ja tärkeämpää työtä kuin taiteilijoiden pitkäjänteinen uurastus kansakunnan kulttuurisen kodin, itsetuntemuksen ja itseluottamuksen rakentamisen parissa. Sen luulisi olevan kenen tahansa mielestä vähintäänkin kelvollisen elannon arvoinen asia.

Koska mitä suomalaisuudesta ja meistä suomalaisista jää jäljelle ilman tuon työn menneitä ja tulevia tekijöitä?

3 • 2024

EMILIA MIETTINEN Kirjoittaja epäilee, ettei hänen Celian CD-levyihin tottunut mummonsa sopeutuisi ­digitaalisten aineistojen käyttöön.

DIPLO

KIRJALLISUUS

K3

Totuus on keksittyä värikkäämpää Inga Maggan romaani kertoo saamelaisten suomalaistamisesta 1950luvulla ja sen vaikutuksista seuraaville sukupolville. Myös esikoisteos käsittteli valtaa ja sen vaikutuksia ihmisiin.

TEKSTI: MIIA VISTILÄ KUVAT: ANTTI KURKO

L

apset käyvät koulua monen päivän matkan päässä kotoaan ja asuvat asuntolassa.

Koulussa saa puhua vain suomen kieltä. Äidinkielen eli pohjois-, inarin- tai koltansaamen käytöstä rangaistaan ja saamelaiskulttuuria halveksitaan. Lapset omaksuvat kolonisoijiensa asenteet ja alkavat vahtia toisiaankin. Joiusta tulee ”pirun laulua”.

Näin saamelaislapsia pakkosuomalaistettiin 1950-luvulla.

Inga Maggan romaani Puolikas kertoo hänen sukunsa kokemuksista. ”Kirjan tekemisen avulla halusin selvittää, miksi ja miten saamen kielen taito on kadonnut suvussani. Isäni ja tädit ja sedät, jotka puhuvat hyvin saamen kieltä, eivät ole käyttäneet sitä minun kuulteni”, Magga kertoo.

Muutos, suomalaistamisen vaikutus, on tapahtunut nopeasti ja jyrkästi. Samankin perheen sisällä, samassa lapsikatraassa, suhde omaan äidinkieleen voi olla eri ihmisillä hyvin erilainen. ”Jollakin lapsella voi olla niin hyvä saamen kielen taito, että voi kääntää Raamatun ja joillain

niin huono, että eivät kehtaa puhua”, hän pohtii.

Magga on tarinankertojien sukua. Hänen tätinsä Rita Magga-Kumpulainen ja Siiri Magga-Miettunen ovat myös kirjailijoita ja kirjoittaneet Kutturan kylän, jonne Puolikkaankin tapahtumat sijoittuvat, lähihistoriaa. ”Suvussamme on vahva suullinen kertomaperinne, lähihistoria on muistitietoa. Isäni Heikki Maggan ja setäni Tuomas Maggan tarinoita ei oltu julkaistu kirjallisesti missään. Romaani oli hieno mahdollisuus tuoda heidän lapsuuden ja nuoruuden aikaista ilmapiiriä esiin ja yhdistää sitä omanikäisteni ihmisten pohdintaan.”

Kaikki kirjassa tapahtuva voisi olla totta. ”Yritin ensin kirjoittaa täysin fiktiivisillä hahmoilla, mutta totuus on värikkäämpää ja moninaisempaa kuin kuviteltu maailma. Romaani on kuitenkin kaunokirjallisuutta, jossa dialogin täytyy kulkea tietyllä tavalla, jotta draama toimii, eikä saa olla liikaa samoja asioita edustavia henkilöhahmoja. Mitä enemmän nimet vastaavat todellisuutta, sitä enemmän hahmotkin vastaavat todellisuutta.

Mutta mukana on myös täysin keksittyjä hahmoja ja tapahtumia.”

Magga kertoo myös omista kokemuksistaan. Hän käsittelee Saamenmaan ulkopuolella elävien kaupunkilaissaamelaisten kipupisteitä, sellaisiakin, joita ehkä pidetään vähän tabuina. Esimerkiksi millaista on olla saamelainen, joka ei osaa saamen kieltä.

Avoimuus erilaisille kokemuksille, näkökulmille ja toimintatavoille on hänelle tärkeää. Erilaisia kokemuksia on paljon, ja kun niitä kerrotaan, muodostuu laajempi kokonaiskuva.

”Oman näkemyksen etsiminen vaatii moniäänisyyttä. Tykkään maleksia asioiden tiimoilla, vähän kierrellä ja kaarrella, en osaa puhua suoraan. Romaanissa ei tarvitse sanoa, että ’asia on näin’, vaan voi sanoa, että tämä henkilö ajattelee näin, ja tämä toinen henkilö lisää siihen oman näkökulmansa, jossa osa on samaa ja osa erilaista, ja kolmas henkilö taas vastustaa täysin. Kirja antaa ajattelulle tilaa.”

Selviytymistä vallan alla Rakenteeltaan Maggan teokset muistuttavat monilta osin toisiaan. Kuten esikoisteoksessa Varjonyrkkeilijä, Puolikkaassa­ kin kahden päähenkilön tarinat valottavat tapahtumia eri näkökulmista. Kummassakin näytetään, kuinka vallankäytön kohteet taipuvat mielessään vallankäyttäjän tahtoon ja selviävät parhaansa mukaan.

Lopussa salaisuuksien paljastuminen tuo helpotuksen.

Puolikkaassa lapset pakotetaan eroon perheestään ja koko elämäntavastaan, mutta koulutus nähdään myös mahdollisuutena parempaan elämään. Lapsia on aiemminkin annettu pois vanhempiensa luota: jos kaikille lapsille ei ole riittänyt ruokaa, lapsi on voitu antaa joksikin ajaksi tai pysyvästi toiseen perheeseen. ”Tapahtumista puhuttiin ’ajat oli sellaset ja niin kävi ja sitten keksittiin tällaista, miten me jaksettiin kaikkea ikävää ja erossa oloa’. Kirjoittaessa alkoi kiinnostaa, mitä ei sanottu. On täytynyt olla lapsille ja aikuisille tunnetasolla kovia juttuja joutua eroon perheestään tosi pitkiksi ajoiksi. Joutua koulussa eroon myös perheen tavasta elää, kokonaisesta maailmankatsomuksesta.”

Tunteiden sanoittamista olisi aikanaan paheksuttu. Maggakaan ei selitä

3 • 2024

DIPLO

KIRJALLISUUS

K5

liikaa, vaan kuvaa tunteita toiminnan kautta. Kipukohdat näkyvät yksityiskohdissa, saamelaisen kulttuurin väheksynnässä ja niiden elämänmittaisissa ja sukupolvien yli kurkottavissa seurauksissa.

Aikuiset etsivät juuriaan Saamenmaan ulkopuolella asuvat saamelaiset, jotka ovat oppineet suomen äidinkielenään, opettelevat nyt sukunsa kieltä ja vahvistavat tietoisesti yhteyttä juuriinsa myös kulttuurin avulla. Magga on opiskellut pohjoissaamea kansan­ opistossa. ”Kielen opetus on myös kulttuurin opetusta, kulttuurimyönteisyyttä. Kielen osaamattomuus on ollut iso lukko suvun ja kulttuurin ajattelun ja toimintatapojen välissä. Moni asia avautuu kielen kautta uudella tavalla. Se kätkee sisäänsä ajatusrakenteita ja kulttuuripiirteitä, joille on enemmän tarvetta saamelaisessa kuin suomalaisessa kulttuurissa. Opintojen

K6

DIPLO

KIRJALLISUUS

myötä tuli paljon ahaa-elämyksiä omasta identiteetistä.”

Kaikki saamelaiset eivät arvosta suomenkielisten saamelaisten kielen opiskelua. Jotkut ajattelevat, kuten kirjassa kuvataan, että jos ei osaa puhua saamea täydellisesti, on parempi olla puhumatta ollenkaan. ”Muutamalle tuttavalleni on sanottu niin. Kieltä on kuitenkin uskallettava puhua ensin vajavaisesti, jotta uuden taidon oppii, ja jokainen kielenpuhuja on arvokas. Sama koskee gákteja eli saamenpukuja. Aina voi olla joku katsomassa vinoon ja perästä kuulua, että mikä oli huonosti. Mutta jokaisessa yhteisössä on erilaisia persoonia ja käytetään valtaa, oli se millainen vähemmistö hyvänsä. Lopulta kyse on siitä, ketä kuuntelee ja mitä itse ajattelee.”

Gákti kertoo, kuka olet ja mistä tulet.

Ennen vanhaan, jos ei-saamelainen meni saamelaisen kanssa naimisiin, hänellekin tehtiin gákti ja osoitettiin sillä, että hän kuuluu saamelaisyhteisöön. Kun

3 • 2024

Magga käsittelee kaupunkilais­ saamelaisten kipupisteitä, tabujakin.

Esimerkiksi millaista on olla saamelainen, joka ei osaa saamen kieltä.

saamelaisuus alkoi politisoitua Suomessa 1960- ja 1970-luvuilla, alettiin ajatella, että vain saamelaiset saavat pitää saamenpukua. Toisissa suvuissa tapa on säilynyt vahvemmin kuin toisissa.

Magga miettii, onkohan myös käsityötaitoa jäänyt siirtymättä. Kenties on ajateltu, ettei esimerkiksi saamelaisen miehen kanssa naimisiin menneen suomalaisen naisen ole ollut sopivaa opetella saamelaisia käsitöitä, jolloin tämä ei ole opettanut niitä myöskään lapsilleen. ”Nämä ovat vaikeita, vähän surullisiakin asioita.”

Puolikkaassa kuvataan, kuinka päähenkilö kiinnittyy puvun ompelemisen myötä vahvemmin yhteisöön. Jo ompeleminen itsessään on yhteisöllistä. ”On hyvä, että puvulla on yhteys sukuun, mutta muuten jokainen tekee omanlaisensa. Matka voi olla tärkeämpi kuin lopputulos. Ei puvun tarvitse olla virheetön, ei ennenkään ole ollut. On ollut heikko valaistus ja vaatteita on tehty kiireellä isolle lapsikatraalle. Pukujen

K U K A ?

Inga Magga •S yntynyt vuonna 1983, asuu Tampereella

tason työ on tärkeää: taide, koulut, poliittinen vaikuttaminen…”

Esikoisteos kertoi MeToo-tarinan

Vaikka Magga korostaa epäpoliittisuuttaan, hän ei kaihda tunteita herättäviä, vahvan yhteiskunnallisia aiheita. Esikois• Taiteen ja kirjallisuustieteen teos Varjonyrkkeilijä kertoo seksuaalisesmaisteri ta hyväksikäytöstä urheilumaailmassa.

• Työskentelee kuvataide- ja Vaikka vallankäyttö kuvataan siinä henerityisopettajana kilökeskeisempänä kuin Puolikkaassa, • Thainyrkkeilyn Suomen mestari Varjo­nyrkkeilijässäkin tapahtumien taus2021 talla kuultavat julmat ja totaaliset valta­ • Teokset Puolikas (2024) ja rakenteet, joiden varjossa päähenkilöt Varjonyrkkeilijä (2020) yrittävät toimia parhaansa mukaan.

Teos ilmestyi vuonna 2020, kolme vuotta MeToo-liikkeen syntymisen jälkeen. Romaani on yhä ajankohtainen.

Urheilijoiden ei ole edelleenkään helpon kuitenkin täytynyt kestää käyttöä vaapoa kertoa kaltoinkohtelusta. ”Urheilupiireissä on kova kilpailutivissakin oloissa.” ”Nykyään kun moni elää kauempana henki. Jos joku osoittautuu heikoksi, joSaamenmaasta ja valtakulttuurien paiku toinen on heti ottamassa sen paikan.

Arka­luontoisista asioita ei kannata puneen alla, vähäiset asiat, joilla yrittää pitää kiinni kulttuuristaan, saavat suuremhua, koska jää helposti jalkoihin.”

Magga ohjaa ja harrastaa thainyrkmat mittasuhteet.” keilyä, mutta ei enää kilpaile. Hän voitti 45-kiloisten naisten sarjassa Suomen Saamelaisyhteisöjä on mestaruuden vuonna 2021 ja tuli toisekeri puolilla Suomea si vuonna 2017. Varjonyrkkeilijä sijoittuu tuttuun maailmaan.

Varsinkin heille, jotka asuvat kauempa”Urheilumaailma on pienoisyhteisna sukulaisistaan ja saamelais­alueelta, paikallinen saamelaisyhteisö on tärkunta, jossa on valtaapitävät ja sitten keä viiteryhmä. Magga kuuluu Sisä-­ pienet ihmiset, jotka tavoittelevat unelSuomen saamelaisyhdistykseen, jossa miaan. Tai kuin perhe, jossa lapset kinastehdään retkiä kulttuuritapahtumiin ja televat keskenään ja isähahmo, joka aut­vaihdetaan kuulumisia. Yhteisössä voi taa kehittymään. Se vaatii luottamusta.” puhua saamen kieltä, mutta kaikki puKirjassa tätä luottamusta käytetään häikäilemättömästi hyväksi. huvat toisilleen myös suomea. Silti kie”Yhteiskunnassa kuka tahansa voi li jakaa. tehdä mitä tahansa, kun on hierarkian ”Mari Boinen konsertissa artisti kyylemmillä tasoilla, ja siellä olevat tukesyi, onko täällä saamelaisia ja puhui sen jälkeen saamea. Kyllä siitä tuli sellainen vat toisiaan. Nuorten ääni ei siinä paljon olo, että nyt olen ulkona, kun en ymmärrä. paina.”

Tuli sellainen suru, jota toinen ei tunnista, Kirja osoittaa, miten fyysistä vallankoska hänellä on kieli.” käyttöä edeltää henkinen alistaminen, Magga ei ole oppinut koulussa mitään jonka vuoksi uhri ei pysty toimimaan alissaamelaisuudesta. ”Huomasin töissä, ettajaansa vastaan. Kirjassa paha saa kuitä nykyisessä ruotsin kirjassa oli yksi lutenkin palkkansa, tai ainakin totuus alkaa paljastua. ku saamelaisista, mutta se jätettiin jostain ”Mietin jälkeenpäin, olisiko minun pisyystä aina välistä”, hän pohtii.

Nuoremmalla sukupolvella asiat ovat tänyt kirjoittaa tarinan loppu toisin, reakuitenkin paremmin, on mahdollisuus listisemmin. Yleensähän pahantekijät eisaada opetusta omasta kulttuurista ja sivät jää kiinni, vaan pääsevät entistä patä arvostetaan. Saamen opiskelua ja saarempiin yhteiskunnallisiin asemiin.”

Magga urheilee, kirjoittaa ja elää menkielistä kulttuuria tuetaan nyt erilailapsi­perhearkea. ”Olen aina urheillut viisilla hankkeilla, joiden jatkuvuus on kuitenkin epävarmaa. tenä päivänä viikossa. Minulla on sellai”Omat lapseni voivat opiskella saanen elämänrytmi. Urheilu tuo energiaa ja keskittymiskykyä, aivot toimivat. Permea etäopetuksena osana peruskoulua, täydentävänä perusopetuksena. Harmi, he on samalla siinä elämän keskellä, kaikettä itselläni ei ollut mahdollisuutta opiski pallot ovat vuorollaan ilmassa ja välilkella saamen kieltä koulussa, vaikka ikälä yhtä aikaa. Jos tästä ottaa palasen pois, niin sitten vasta tuleekin stressiä.” toverini saamelaisten kotiseutualueella kävivät jo yläkoulunsa pohjoisssaamen kielellä.”

Vaikka opetusta saa, koulu ei välttämättä ymmärrä sen merkitystä oppilaalle eikä tue opiskelua. ”Kuulin, että koulussa ei suostuttu tulostamaan oppilaalle saamen opiskeluun liittyviä monisteita, vaan sanottiin, ettei kuulu heille, kun se on etäopetusta ja täydentävää opetusta. Koulu on kuitenkin yleissivistävä laitos, ja suomalaisillekin opetetaan omasta kulttuuristaan.”

Kaikki saamen kielet ovat uhanalaisia. ”Kieli elää sellaisen elämän kuin sen puhujat elävät. Kun puhujia ei enää ole, kieli kuolee. Siksi kaikki ruohonjuuri­

KESÄLUKEMISTA! FILOSOFISEN AJATTELUN OPAS Filosofisen ajattelun opas on jykevä, tukeva ja helppotajuinen kriittisen ajattelun ohjenuora ja itsenäisen järjenkäytön teroitin.

Julian Baggini Hinta 39 € MERKITYS JA ALA-AINE Merkitys ja ala-aine ulottaa energian filosofian merkityksen syntyyn, säälimättömään hoivaan ja elollisen yhteytensä tunnistavaan sielukkuuteen Antti Salminen & Tere Vadén Hinta 29 € TIETO IHMISEN JÄLKEEN Humanistinen ihmiskäsitys on kriisissä, ja niin ovat myös ihmistieteet. Jos ”ihminen” ei enää määritä meitä, millaisia tiedon subjekteja meistä voi tulla?

Rosi Braidotti Hinta 35 € HEGEMONIA Tiivis esitys hegemonian käsitteen historiasta ja paikasta politiikan filosofian käsitteiden piirissä.

Giuseppe Cospito Hinta 29 €

www.netn.fi | tilaukset@netn.fi | 040 721 4891

TIETOKIRJAT

Suurin niistä on omistusoikeus Raskas, mutta vankasti perusteltu ja syväluotaava katsaus eriarvoisuuden ideologisiin juuriin palkitsee kärsivällisen lukijan ja kuuluu jokaisen tiedostavan talousvasemmistolaisen kirjahyllyyn.

Thomas Piketty

Pääoma ja ideologia Into 2024 Suom. Saana Rusi ja Maarit Tillman-Leino

KYMMENEN VUOTTA SITTEN taloustieteen maailma kohisi ranskalaisen taloustieteilijän Thomas Pikettyn teoksesta Pääoma 2000-luvulla (Into 2016, suom.

Marja Ollila ja Maarit Tillman-Leino), joka pyrki todistamaan, että länsimaissa varallisuuserot kasvavat vääjäämättä pääoman tuottoprosentin ylitettyä reaali­ määräisen talouskasvun. Piketty julkaisi mammuttimaiselle pääteokselleen vuonna 2019 yhtä mammuttimaisen sisarteoksen, joka tarkastelee pääoman ja varallisuuserojen oikeutusta läpi historian eri yhteiskunnissa. Pääoma ja ideo­logia on nyt vihdoin saatavilla myös suomenkieliselle lukijakunnalle Saana Rusin ja Maarit Tillman-Leinon suomen­tamana.

Pääoma ja ideologia on Euroopan sääty-yhteiskunnista nykyaikaan kulkeva matka eriarvoisuusregiimien historiaan. Sen tarkoituksena on selvittää, miten ja ennen kaikkea miksi yhteiskunnat ovat eri aikoina korottaneet omistusoikeuden ensisijaiseksi yhteiskunnalliseksi arvoksi. Pikettyn omistajayhteiskunnaksi tai ”proprietarismiksi” nimittämä järjestelmä on hänen mukaansa vanhempi ja ideo­logisesti syvempi kuin pelkkä kapitalismi, ja se on toiminut muun muassa kolonialismin ideologisena oikeuttajana. Hän korostaa, että omistusoikeuden korottaminen pyhään asemaan sai erityisen rumia muotoja esimerkiksi Haitin lakkauttaessa itsenäistyessään orjuuden vuonna 1804. Ranska pakotti maan maksamaan omaisuutensa menetyksestä jätti­ korvauksia orjanomistajille, ei suinkaan orjille itselleen.

PIKETTYN VAHVUUS taloustieteen popularisoijana on siinä, että hän kirjoittaa ensisijaisesti suurelle yleisölle eikä akateemisille kollegoilleen. Pääoma ja ideo­ logia itse asiassa hylkää perinteisen taloustieteen kielen kokonaan, sillä teos ei sisällä yhtäkään kaavaa tai matemaattisesti muotoiltua väitettä. Sen sijaan historiallisesta, poliittisesta ja sosiologisesta taustatietämyksestä on lukijalle paljonkin apua, sillä Piketty kuvaa yhteiskuntia hyvinkin suurella pensselillä. Eriarvoisuuden historialliset erot, kehityskulut ja oikeutukset on kuitenkin esitetty niin perinpohjaisen tarkasti, että skeptisempikin lukija vakuuttuu. Viitteitäkin kirjassa on noin sata sivua, eli perustelujen puutteesta Pikettyä ei voi syyttää.

Piketty vastaa myös kritiikkiin siitä, että hänen edellinen teoksensa eriarvoisuuden nousun tarkastelusta oli liian länsi­ keskeinen. Teos laajentaa eriarvoisuus­regiimien tarkastelua muun

muassa Karibian kolonisoituihin orjavaltioihin, Kiinaan, Iraniin ja ennen kaikkea Intiaan. Muistuttaessaan, että tämän hetken eriarvoisimmat yhteiskunnat löytyvät Lähi-­Idän hyperkapitalistisista öljyvaltioista, Piketty korostaa pääoman ja omistus­oikeuden ideologisten oikeutusten toimivan kaikissa yhteiskunnissa yllättävän samansuuntaisilla tavoilla.

MIKÄ SIIS NEUVOKSI pääoman ylisuuren vallan edessä? Piketty tunnustautui jo edellisessä teoksessaan sosialistiksi ja jatkaa Pääomassa ja ideologiassa oman ”osallistavan sosialismin” yhteiskuntamallinsa puolustamista. Mallissa on mukana paljon yleisvasemmistolaisia tavoitteita, kuten progressiivinen omaisuus­ vero ja perustulo, mutta joukossa on myös tilapäisomistuksen kaltaisia pääoman kasautumista radikaalimmin estäviä uudistuksia. Teos tarjoaakin modernille 2000-luvun sosialistille käytännössä valmiin taloudellisen manifestin. Vaikka sen toimeenpano voi oikealle kääntyvässä Euroopassa näyttää kaukaiselta, ainakaan kukaan Pikettyn lukija ei voi väittää, ettei vaihtoehtoja olisi tarjolla.

SASKA SUVIKAS

Thomas Piketty Belgradissa lokakuussa 2023.

BalkansCat / Shutterstock

OMISTAJAYHTEISKUNNAT eivät kuitenkaan ole Pikettyn näkemyksen mukaan väistämättömiä eivätkä ikuisia. Hän näkee erityisesti toisen maailmansodan jälkeiset vuosikymmenet aikana, jolloin omistajayhteiskunnan logiikka onnistuttiin osittain kyseenalaistamaan monissa länsimaissa, mikä johti tärkeisiin edistysaskeliin hyvinvointivaltion synnyssä.

Omistajuuden ja pääoman koskemattomuus pääsivät kuitenkin ideologisessa kamppailussa niskan päälle 1980-luvulla, jolloin esimerkiksi tulo- ja perintö­ verotuksen korkeimmat progressiot poistettiin asteittain.

Pikettyn keskeisin väite nykyajasta on, että poliittiset jakolinjat ovat vaihtuneet kylmän sodan aikaisesta luokkajaosta usean eliitin järjestelmään, jossa länsimaissa vallassa vuorottelevat korkeimmin koulutettujen puolueet (ns. ”bramiinivasemmisto”) ja suurituloisempien puolueet (ns. ”markkinaoikeisto”). Tämän hän katsoo olevan taustalla myös nykyisessä oikeistopopulismin nousussa, jossa ihmiset eivät enää usko vanhojen valtapuolueiden kykenevän parantamaan tavallisen kansan elinoloja. Kun pääoman ja rikkaiden val-

taa ei kyetä enää kyseenalaistamaan, kansan turhautuminen purkautuu helposti muukalaisvastaisuutena. Pikettyn analyysi korostaa ehkä liiaksi taloudellisten tekijöiden vaikutusta, mutta annettakoon se taloustieteilijälle anteeksi.

KAUNOKIRJAT

Traumaattista terapiaa Jen Beaginin älykäs romaani sekä pilkkaa että pohtii terapiakulttuuria.

Jen Beagin

Viileä vaalea Otava 2023 Suom. Maria Lyytinen

Mikko Kauppila

Terveisin K Teos 2024

MIELENTERVEYSONGELMIIN liitetyn stigman hälveneminen ja terapiassa käymisen normalisoituminen ovat nostaneet trauman kokemuksen jaetuksi kulttuuriseksi tuntemukseksi. Trauma on löytänyt tiensä myös kaunokirjallisuuteen.

Traumasubjekti ja traumajuoni ovat tätä nykyä elimellinen osa kaunokirjallista ilmaisua, ja autofiktiosuuntaus on vahvistanut sen kaunokirjallista merkitystä.

Yhdysvaltalaisen kirjailija Jen Beaginin kolmas romaani Viileä vaalea on hillitön, analyyttinen, ravisteleva ja oikukas matka trauman ytimeen. Terapiakulttuuria irvaileva ja silti vakavasti tarkasteleva romaani riisuu trauman pelottavan voiman nauramalla sille. Beaginin älykäs huumori, joka kohdistuu niin terapiapuheeseen, seksuaalisuuteen kuin ihmissuhteisiinkin, kihoaa ironian maaperästä, muttei jää kyynisyyden vangiksi.

Sama vinksahtanut tunnelma vallitsee myös Gretan kotona. Hän vuokraa huoneen psykoaktiivisia yhdisteitä nautiskelevalta ja kaupustelevalta vanhemmalta naiselta, Sabinelta, jonka ränsistynyttä kartanoa asuttaa kaksikon lisäksi keittiön kattoon pesänsä rakentanut mehiläisyhdyskunta. Gretan työn ja henkilökohtaisen elämän välille muodostuu yllättävä yhteys, kun hän kohtaa Omin asiakkaan, sveitsiläistaustaisen gynekologi Flavian koirapuistossa. Pari kävelyttää koiriaan, puhuu loputtomasti ja aloittaa intensiivisen seksisuhteen. Taustalla häilyy puhumattomuus: Greta ei kykene kertomaan Flavialle kuuntelevansa hänen terapiaistuntojaan, eikä Flavia kykene kertomaan aviomiehelleen suhteestaan Gretaan. Jännitettä kasvattaa vääjäämättä lähestyvä hetki, jolloin totuuden on tultava ilmi.

ROMAANIN PÄÄHENKILÖ, nelikymppinen Greta, muuttaa eronsa jälkeen New Yorkin osavaltiossa sijaitsevaan Hudsonin kaupunkiin ja ryhtyy työskentelemään seksuaaliterapeutti Omin puhtaaksikirjoittajana. Asetelma on kutkuttava: sekä Greta että lukija todistavat, mitä tapahtuu, kun makuuhuoneen verhot suljetaan, sosiaaliset naamiot riisutaan ja järki taipuu torjutun, laiminlyödyn ja irti riistäytyneen halun edessä. Uran, perheen, menestyksen ja onnen tavoittelun takaa paljastuu sotkuinen inhimillinen todellisuus.

BEAGIN IRONISOI TAITAVASTI terapiakulttuurin yleisesti tunnettuja piirteitä: mielenterveysongelmien syyn etsimistä varhaislapsuuden ja kasvuympäristön avainkokemuksista, tunteiden kohtaamisen tärkeyttä ja new age -henkisyyden inspiroimia terapiamenetelmiä, kuten gongilla annettuja äänikylpyjä, rentoutumisharjoituksia ja kehollista maadoittamista.

Viileä vaalea soljuu eteenpäin painavalla kepeydellä. Beagin kirjoittaa pulppuavaa, rönsyilevää ja tuhlailevaa tekstiä ja leikkii kielellä vastustamattomasti. Ajoittain hän briljeeraa kekse-

OPISKELIJAELÄMÄÄ usein glorifioidaan. Mikko Kauppilan esikoisromaanissa Terveisin K naamiot kuitenkin valahtavat pois. Opiskelijapoika K elää tavallaan kuin kaikki muut, mutta lopulta ei.

Hän käy luennoilla, kirjoittaa kirjeitä ja ihastuu palavasti opiskelijapoika A:han.

K:n lempiharrastuksiin kuuluvat hänen makuunsa liian innokkaasti intellektuellia teeskentelevän äitinsä ylenkatsominen ja entisestä parhaasta ystävästä kirjekaveriksi laimentuneen P:n halveksunta. Ilmeisessä ihmissuhdetyhjiössä luoviessaan ruoan ympärillä vellovat pakkomielteiset ajatukset valtaavat yhä suuremman roolin päähenkilön elämässä.

Päällisin puolin minäkertojan itsereflektio on merkittävää ja hän osaa sanallistaa tilanteen kuin tilanteen elegantin akateemisesti, mutta vain näennäisen avoimesti. K:n suhdetta maailmaan leimaa hänen ylläpitämänsä etäisyys miltei koko ympäröivään todellisuuteen – paitsi A:han. Päähenkilöstä onkin lähes yhtä vaikea saada otetta kuin päähenkilön on saada ruoasta. Mistä hän nauttii? Mitä hän harrastaa? Mistä hän haaveilee?

KAUPPILAN LUOMA PARALLEELI päähenkilön syömishäiriön ja tämän etäiseksi jäävän minän välillä näyttäytyy tietoisena valintana ja koskettaa syvästi. Hän kutsuu lukijan tuntemaan nahoissaan, miltä tuntuu, kun jostain on piinallisen vaikeaa saada otetta – oli se sitten ruoka tai mikä tahansa muu jokapäiväisen elämän peruspilareista. Kun dramaattinen käänne suistaa päähenkilön ja hänen suhteensa ruokaan lopullisesti raiteiltaan, syömisen rajoittamisesta tulee aivan uudenlainen kosketuspinta ympäröivään todellisuuteen. Ruoasta tulee arkkivihollinen.

K on epäluotettava kertoja. Tulkinnanvaraiseksi jää, mikä on tietoista harhaanjohtamista ja mikä horjuvan mielen vääristymää. Kirjeissään P:lle K esittää hänen ja A:n olevan rakastavaisia, vaikka tosiasiassa he eivät ole käyneet ainuttakaan keskustelua. Kauppila on taitavasti luonut päähenkilön, joka askartelee omia maailmojaan ja lopulta kompastelee niihin. Tyylillisesti kirjailijan erityisansioksi nousee kyky punnita tarkasti, milloin romaanin kohtausta palvelee pelkistetympi tyyli ja milloin kimurantimpi kielenkäyttö. Kirjailija on osannut ihailtavan tarkas-

liäällä sanankäytöllään kuin amerikkalaisten komediasarjojen ironiskyyniset moottoriturvat. Vähitellen, sivu sivulta, hän kuitenkin hälventää ironian hallitsevaa asemaa kerronnassa, kun Greta ja Flavia alkavat kohdata torjuttuja traumojaan. Juoni sysää lukijaa kohti traumaattisia kokemuksia, mutta Beagin onnistuu silti säilyttämään kerronnan vaivattoman kepeyden.

BEAGININ ÄÄNI on samanaikaisesti sekä queer että räävitön. Gretan ja Flavian rakkaus- ja seksisuhdetta hän kuvaa yhtä peittelemättömästi ja rehellisesti kuin kollegansa Torrey Peters kuvaa New Yorkissa elävien transnaisten elämää romaanissaan Detransition, baby (Kosmos 2022).

Beagin osoittaa leikkisillä seksikuvauksillaan, ravistelevalla juonenkuljetuksellaan ja suodattamattomalla ilmaisullaan vääriksi oikeistolaista kulttuurisotaa käyvien ”woke-kriitikoiden” väitteet siitä, että yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti radikaali taide olisi väistämättä siloteltua, sisältövaroiteltua ja hyvesignaloitua moraalinvartiointia. Yhdysvaltalainen HBO-kanava on tuottamassa romaanin pohjalta televisiosarjaa.

Maria Lyytinen on kääntänyt Beaginin romaanin erinomaisesti ja löytänyt luontevat suomenkieliset ilmaisut myös amerikkalaista elämäntapaa kuvaaville viittauksille.

MIKA PEKKOLA

ti punnita, milloin mitäkin kohtausta palvelee pelkistetympi tyyli ja milloin kimurantimpi kielenkäyttö.

ROMAANIN AIHEVALINTA on erittäin tervetullut: miesten syömishäiriöitä ja vaikeaa kehosuhdetta soisi käsiteltävän kirjallisuudessa enemmän. Erityisen paljon annettavaa teoksella on niille, jotka ovat joskus kokeneet riittämättömyyttä suurten vaatimusten edessä. Lisäksi teos voi toimia myös hieman vinksahtaneena vertaistukena ylenpalttiseen älyllistämiseen taipuvaisille.

Romaania lukiessa pysähtyy miettimään, mitä annettavaa sillä on lukijalle, joka ei samaistu kertojan kipupisteisiin tai tämän monimutkaisesti ja kielellisesti rönsyileviin ajatuksiin. Mutta kirjallisuudesta ei tarvitse aina löytää omakuvia.

Terveisin K tarjoaa vaativallekin lukijalle terävää ajankuvaa, tunnekuohuja ja häiritsevyyttä – varsinkin kehoon liittyvään makaaberiuuteen kannattaa varautua.

KAROLIINA VESA

MUUTTUVA KIRJALLISUUS

Äänikirjan anatomia Uuden romaaninsa äänikirjaksi lukenut Sinikka Vuola iloitsee formaatin sanataiteelle tuomista mahdollisuuksista, mutta kritisoi äänikirjojen ansaintalogiikkaa.

TEKSTI: MIKA PEKKOLA

Ä

Aleksi Poutanen

änikirjojen suosion kasvu ja lukemisen väheneminen ovat herättäneet keskustelua siitä, kuinka erilaiset tavat nauttia sanataiteesta vaikuttavat kaunokirjalliseen kokemukseen. Äänikirjat ovat tuoneet uusia ihmisryhmiä kaunokirjallisuuden pariin, ja trendi lukemisesta kohti kuuntelemista tulee todennäköisesti vain vahvistumaan. Kirjailija ja kirjoittamisen opettaja Sinikka Vuolan uusi romaani Myrskyn anatomia (WSOY 2024), jonka hän on itse lukenut äänikirjaksi, osoittaa kiehtovasti, kuinka äänikirjaformaatti voi monipuolistaa kaunokirjallisen ilmaisun mahdollisuuksia. ”Olimme kustantajani kanssa alusta alkaen samaa mieltä siitä, että luen itse Myrskyn anatomian äänikirjaksi”, Vuola kertoo. ”Asiasta ei käyty sen kummempia neuvotteluja. Kustantamolla todettiin, että he eivät voi kuvitella ketään muuta, joka voisi lukea kirjan.”

Vuola on kokenut lavarunousesiintyjä, ja hän on toiminut omien laskujensa mukaan kirjailijana, haastattelijana ja juontajana yli sadassaviidessäkymmenessä tapahtumassa. Kirjailijan vankka tausta esiintyjänä kuuluu Myrskyn ana­ tomian äänikirjaversiossa. Romaani kertoo naisesta, joka elää yhdessä siskonsa ja isänsä kanssa eurooppalaisessa suurkaupungissa. Naisen sisällä ammottaa tyhjyys, jota ruokkii kaipuu kadonneeseen äitiin.

Lausutun sanataiteen loitsut Vuola hyödyntää teoksessaan voimallista metaforiikkaa, ja hän kuvaa päähenkilönsä kärsimystä black metal -estetiikan mieleen tuovalla tummasävyisellä intensiivisyydellä. Yhtä kouriintuntuvasti Vuola kirjoittaa kehollisuudesta, seksuaalisuudesta, rajojen katoamisesta ja haltioituneista yhteyden kokemuksista. Lähtökohdat äänikirjan lukemiselle olivat siis Myrskyn anatomian kohdalla otolliset. Vuolan lukemana romaani onkin transsinomainen ja hypnoottinen kokemus. ”Minulla ei ole esiintymisjännitystä, ja sukellan helposti tilaan, jossa kaikki muu katoaa ympäriltä”, Vuola sanoo. ”Äänikirjatiimi kuunteli lukemistani vaikuttuneena ja hiiren hiljaa. Tuotannossa mukana olleet ihmiset olivat aivan ihania, ja minulla on äänikirjan tekemisestä vain hyvää sanottavaa.”

Romaanin runollinen kieli, tunteellinen sisältö ja loitsumaisesti etenevä kerronta luovat intiimiyden, jota Vuolan eläytyvä ja immersiivinen lausunta syventää. Vuola ei kuitenkaan koe, että romaanin julkaiseminen sekä paperi- että

K10

DIPLO

KIRJALLISUUS

äänikirjana olisi vaikuttanut hänen kirjoitusprosessiinsa. ”Luen aina kaiken kirjoittamani ääneen, ja olin lukenut Myrskyn anatomian­ kin useaan kertaan ääneen ennen kuin ajatus äänikirjasta edes nousi esiin”, hän sanoo. ”Haen kirjoittaessani oikeita sanoja ja rytmejä, joten koin äänikirjan lukemisen luontevaksi. Osasin teoksen melkeinpä ulkoa, kun menin studioon.”

Paperi- ja äänikirja puhuttelevat eri aisteja Vuola tunnustaa olevansa itse ”paperikirjaihminen”. Hän rakastaa tunnustella kirjoja sormillaan, alleviivata tärkeitä kohtia ja kirjoittaa muistiinpanoja marginaaleihin. ”Ihminen käsittelee tietoa tutkitusti eri tavalla silloin kun hän lukee kirjaa.

3 • 2024

Toisaalta kertomukset ovat alun perin siirtyneet eteenpäin suullisena perintönä. Äänikirja on demokratisoiva asia, sillä lukeminen ei ole mahdollista kaikille.

Monilla ihmisillä on näkökykyyn, keskittymiseen, lukutaitoon ja kielitaitoon liittyviä haasteita, ja siksi on tärkeää, että on olemassa erilaisia tapoja nauttia kirjallisuudesta.”

Vuola huomauttaakin, että keskustelu äänikirjojen julkaisemisen negatiivisista vaikutuksista kirjailijoiden tulonmuodostukseen sekä keskustelu äänikirjaformaatista ovat kaksi eri asiaa. ”Tein Myrskyn anatomian äänikirjasta erillisen sopimuksen, kuten Kirjailijaliitto suosittaa, sillä äänikirjojen ansaintalogiikka on ongelmallinen. Toisaalta äänikirjaformaatti sopii erityisen hyvin romaaniini, sillä tunteilla ja tunnelmilla on siinä suuri merkitys. Ääni on hyvin intii-

mi elementti. Tekstistä jää kuunneltuna jotain pois, mutta toisaalta kuunteleminen avaa siihen uusia merkityksiä.”

Naomi Klein KAKSOISOLENTO

kesän uutuuksia!

Naomi Kleinin Kaksoisolento -kirja kysyy miksi järkevätkin ihmiset sekoavat ja alkavat uskoa valheisiin? Mitä meille on tapahtumassa?

Saatavilla kirjakaupoista, marketeista, äänikirjapalveluista ja osoitteesta:

INTOKUSTANNUS.FI

Moona Laakso Naisia jotka etsivät suurta tulta

Marjo Ahlsten Naiskaarti 1918

Moona Laakson Naisia jotka etsivät suurta tulta kertoo 1900-luvulla eläneistä naisista, jotka halusivat tulla nähdyksi.

Marjo Ahlstenin Naiskaarti 1918 on historiateos Valkeakosken naiskaartin taistelusta Suomen sisällissodassa.

Kamppailu on usein hyvin henkilökohtaista.

Fatim Diarra & Iida Tani Lupa olla tyttö

Arne Dahl Pahan piirissä

Fatim Diarran ja Iida Tanin Lupa olla tyttö vaatii meitä yhdessä lopettamaan tyttöihin kohdistuvan häirinnän puhumalla siitä!

Pahan piirissä on jännityksen mestarin Arne Dahlin uuden sarjan henkeäsalpaava aloitus.

VAIKUT TAVAA LUKEMISTA – MYÖS E- JA3 •ÄÄNIKIRJOINA 2024 DIPLO KIRJALLISUUS K11

TOTUUS JA KAUNEUS

Sirpa Puhakka & Sari T. Tiiro

RAKKAUDEN RIEKALEITA

Omaishoitajat hoivakriisiä pelastamassa RO S E B U D

Kaikki mitä et ole koskaan halunnut tietää omaishoidosta.

25 €

25 €

26 €

20 €

27 € Vilho Harle

KAAOKSESTA JÄRJESTYKSEEN RO S E B U D

Rajaton usko sotilaallisen voiman rakentamaan turvallisuuteen on ajallemme tyypillinen, mutta väärä uskomus.

8€

Bruno Maximus

TOHTORI HYMY

100 hauskinta taulua RO S E B U D

100 most optimistic paintings. Hymy hyppää huulillesi! Follow Dr Smile’s orders!

Kivi Larmola

KAIKKI LIIKKUU

- Lev Termenin ihmeellinen elämä RO S E B U D

”Sarjakuvataidetta parhaimmillaan!”

- Toni Jerrman, Tähtivaeltaja

Tex Hänninen

Liljelund & Canh

CAFE NOBODY

MAANMITTARIN TARINA

Sarjakuva sisältää 13 ennenlukematonta lisäsivua!

Onko hurmaava roadmovie saanut arvoisensa lopun?

Lukijoita tarpeettomasti kalvanut mysteeri selvitetään tässä ja nyt!

Vietnamilaisen venepakolaisen selviytymistarina korruption ja hyväksikäytön maailmassa vertautuu myös nykyajan kriiseihin.

Kaksikielinen.

RO S E B U D

- En lantmätares historia RO S E B U D

25 € 17 €

25 €

25 €

20 € 20 €

George Orwell

John Stuart Mill

BA S A M

Mill oli englantilainen filosofi ja taloustieteilijä, joka halveksi yleisen mielipiteen pakkovaltaa ja kannatti intohimoisesti ihmisten, yksilöllisyyttä ja erilaisuutta.

FASISMISTA JA DEMOKRATIASTA 1940-luvun esseitä leimaa älykkyys ja sanataituruus, kiihkeä totalitarismin vastustus, pyrkimys ilmaisun selkeyteen sekä usko demokraattiseen sosialismiin.

VAPAUDESTA BA S A M

32 €

Emil A. Fellmann

LEONHARD EULER Neron tarina BA S A M

Euler (1707–1783) oli monien mielestä kaikkien aikojen suurin matemaatikko.

Hänen elämäntyönsä on niin valtava, että sen tutkiminen on lähes oma tieteenalansa.

30 €

Voltaire

Jukka Aalho

OPTIMISTI

SIVUTIEROMAANI

Kertomus sinisilmäisen sankarin retkistä kritisoi julmia oikeuskäytäntöjä, tekopyhyyttä, vallanhimoa, lyhytnäköistä ahneutta. ”Oikeus suvaitsemattomuuteen on järjenvastaista, petojen oikeutta.”

Koivunlehtien, maantien ja Jaloviinan tuoksuinen matka halki kesäisen Suomen.

BA S A M

BA S A M

MÄKI & TYPPÖ

TARINAT LAPSEN TIENVIITTOINA Kirjallisuusterapian menetelmät koulumaailmassa BA S A M

32 € 25 € 32 €

27 € Heli Rantala ym.

KIRJOJEN KAIPUU GAUDEAMUS

Kuljettaa kiehtovien henkilötarinoiden kautta kirjalliseen elämään 1800-luvun alussa, kun kirjat olivat harvojen herkkua.

Hemmo Laiho & Olli Koistinen (toim.)

VALISTUKSEN HAASTE GAUDEAMUS

Selvittää ja taustoittaa etenkin 1700-luvulla kukoistaneen aatevirtauksen merkitystä kriittisesti ja monipuolisesti.

Jussi S. Heinonen & Elina Lehtonen

SUOMEN MUINAISET TULIVUORET GAUDEAMUS

Jos osaa katsoa, kotoisesta kallioperästämme ovat yhä luettavissa maapallon historian monet käänteet.

Arthur Schopenhauer

TAHDOTTOMAN TIETÄMISEN AUTUUS GAUDEAMUS

Schopenhauerin pessimistisen elämänfilosofian ytimessä ovat estetiikka ja taiteenfilosofia.

Kalle Puolakka

JOHDATUS ESTETIIKKAAN JA TAITEEN FILOSOFIAAN GAUDEAMUS

Teos vie estetiikan peruskysymysten pariin klassisesta musiikista poptaiteen kautta tieteiselokuviin.

Helena Saarikoski

KIRJEITÄ EPPU NORMAALILLE

Päiväkirja 2009–2019 PA R T U U N A

Läheistä pohtivaa puhetta ja tiukkaa tekstiä sinälle: naisen ikävuosilta 50–60, vapaan tutkijan töistä ja taisteluista.

27 € 32 €

25 €

29 €

27 €

15 € Serhii Plokhy

Lou Osborn ja Dimitri

Venäjän sota Ukrainassa

PALKKA-ARMEIJA WAGNERIN IMPERIUMI

Nykyinen geopoliittinen muutos sekoittaa maailmanjärjestyksen vuosikymmeniksi. Ukrainalainen historioitsija Plokhy selittää, miten tähän on tultu.

Syväsukellus palkka-armeija Wagnerin ja sen johtajan tarinaan aina Jevgeni Prigožinin spekulaatioita herättäneeseen kuolemaan asti.

HISTORIAN PALUU DOCENDO

M I N E RVA

Antti Nylén

ESSEET BOKEH

Kappale suomenkielisen esseistiikan kivijalkaa.

Esseetrilogia 2007–2016 ja joukko harvinaisempia muita tekstejä.

Italo Svevo

ONNISTUNUT KEPPONEN I M P RO M P T U

Tarina ikääntyvästä triesteläisestä kirjailijasta, jonka menestyksen päivät vaikuttavat koittaneen. Lempeä ja brutaalin tarkkanäköinen pienoisromaani vuodelta 1926.

Martha Wells

MURHABOTIN PÄIVÄKIRJAT 3

Oikullinen protokolla

H E RT TA K U S TA N N U S

Blogistania Globalia 2023 -voittaja! Kansainvälinen menestyssarja täynnä toimintaa ja mustaa huumoria.

Chi Ta-wei

KALVOT

H E RT TA K U S TA N N U S

Kevään kirjatapaus! ”Tunteisiin käyvästä mysteeriromaanista löytyy lukuisia sisällöllisiä kerrostumia.”

- Helsingin Sanomat

27 € 25 € Jukka Parkkari

PAPERITIIKERIT

A R K T I N E N BA NA A N I

Jukka Parkkarin vuosien varrella lähellä Suomen tiedusteluorganisaatioita kertyneistä kokemuksista syntyneen romaanisarjan 16. teos.

21 €

Timo Airaksinen

FILOSOFIAA RAAKANA A R K T I N E N BA NA A N I

Timo Airaksinen tarjoaa filosofian raakana, siis sellaisena kuin filosofia oikeasti on: ongelmina ja ongelmanratkaisuina tilanteissa, joita ei aina tule ajatelleeksi.

21 €

40 €

30 €

60 € Jonathan Haidt

AHDISTUNUT SUKUPOLVI

T E R R A C O G N I TA

Kuinka älypuhelimeen perustuva lapsuus on aiheuttanut mielenterveyden häiriöiden epidemian.

Maailmanlaajuinen menestysteos suomeksi toukokuussa.

Mark Coeckelbergh

MIKSI TEKOÄLY NAKERTAA DEMOKRATIAA Ja mitä sille voidaan tehdä

T E R R A C O G N I TA

Tekoälyn uhkat ja mahdollisuudet demokratialle.

60 € Anil Seth

VALTA JA EDISTYS

Neurotieteen nousevan tähden näkemys tietoisuuden synnystä.

T E R R A C O G N I TA

T E R R A C O G N I TA

Meria Palin

E N O S TO N E

Kuvakirja merestä ja sen pelastamisesta.

28 sivua, värikuvitettu.

Kivinen & Halmetoja

21 €

21 €

Talvitie & Ikonen

SUDENKORENNON SIIVELLÄ

AI NIIN, MINÄ OLEN MUUTEN LEE

Sanaseikkailu vailla vertaa!

64 sivua, värikuvitus.

Punni -palkinto 2024!

Erityinen kirja Leen erityisestä maailmasta.

68 sivua, värikuvitus.

E N O S TO N E

E N O S TO N E

Tuhatvuotinen kamppailumme teknologiasta ja vauraudesta

Kuka valitsee, mitä teknologialla tavoitellaan ja ketä se hyödyttää?

21 €

21 € KETTU JA MERI

Daron Acemoglu & Simon Johnson

SINUNA OLEMINEN Tietoisuuden uusi tiede

Saara Vallineva

VANHA TORNI E N O S TO N E

Herkkä ja kaunis kuvakirja ystävyydestä.

Jokainen aukeama on oma taideteoksensa!

36 sivua, värikuvitettu.

Aija ja Janne Salovaara & Tuomas Kärkkäinen

TOLLO PALLON TALLO E N O S TO N E

Kipakoita riimejä tärkeistä aiheista.

24 sivua, värikuvitettu.

Riina Katajavuori

EINARIN ELOKUU E N O S TO N E

Arvid Lydecken ja Runeberg Junior -ehdokas 2023. Einari seikkailee loman lopussa ja aloittaa toisen luokan.

86 sivua, mustavalkokuvitus.

NÄMÄ JA 56 545 MUUTA TEOSTA KAISANIEMENKATU 5

KAISA-TALO, HELSINKI

sivullinen@rosebud.fi +358 40 017 8965

KAIKKIEN ROSEBUDKAUPPOJEN YHTEYSTIEDOT JA VALTAVAN VALIKOIMAN LÖYDÄT MYÖS VERKOSTA.

KIRJANTEKIJÄT

Kymmenen kysymystä esikoiskirjailijalle Turun lähistöllä suopursumetsän ympäröimänä asuva Linnea Kuuluvainen on opiskellut suomen kieltä ja luovaa kirjoittamista Turun yliopistossa. Hänen esikoisromaaninsa Metsän peitto kertoo lähitulevaisuudesta, jossa luonto ottaa takaisin omansa.

Millainen kirjoittaja olet?

Olen vimmainen, rönsyilevä, runsas. Intohimoinen, pakkomielteinen, heittäytyvä. Kirjoittaminen on minulle keino tutkia maailmaa ja itseäni, tapa pysyä koossa ja hallita kaaosta. Minun on pakko kirjoittaa tarinat valmiiksi, jotta saan itsekin tietää, miten niissä käy. Kirjoitan joka ikinen päivä vähintään tietyn liuskamäärän. Jo vuosia ainoa vapaapäiväni on ollut jouluaatto.

Miksi halusit kirjoittaa juuri valitsemastasi aiheesta?

Halusin käsitellä ihmisen ja luonnon suhdetta sellaisessa tasaväkisemmässä kuvitelmassa, jossa metsäkin on inhimillinen toimija. Samalla sukelsin mielen järkkymisen äärelle ja sanoitin maagisella realismilla höystettyjä tapahtumia totuuksien ja todellisuuksien rajapinnoilla. Halusin pohtia ihmisluonnon ja luonnon ha-

lujen yhteensovittamisen mahdollisuuksia ja mahdottomuuksia.

Kauanko työstit esikoisteostasi?

Aktiivinen kirjoitusaika oli vähän vajaa kolme vuotta. Idea oli muhinut jo paljon pidempään.

Tärkein oppimiskokemuksesi kirjoitusprosessista?

Olen oppinut kaiken ja en mitään. Kirjan kirjoittaminen vaatii perspiraatiota, jota minulla on aina ollut, sekä kärsivällisyyttä, joka ei ole ikinä ollut suurin vahvuuteni. Ehkäpä tärkein oppi onkin se, että pystyn kirjoittamaan kirjan omana itsenäni, omalla tavallani. Voin kehittyä ja kasvaa, mutta jokaisen tarinan kertominen saa olla oma suuri seikkailunsa erheineen ja huteineen. Uskon, että hyvään lopputulokseen päästäkseen on

käytävä läpi koko tunneskaalaa pohjattomasta epätoivosta euforiseen luomisen iloon. Tiedän nyt entistä vahvemmin, kuka haluan kirjailijana olla ja minkälaisia romaaneja haluan kirjoittaa.

Mikä on yllättänyt eniten esikoiskirjailijana?

Ehkä eniten se, miten eri tavoin ihmiset voivat lukea ja ymmärtää tai olla ymmärtämättä saman tarinan. Ylipäätään on ollut mielenkiintoista kuulla, miten romaaniani luetaan, mitä asioita kirjasta poimitaan. Olen otettu kaikesta saamastani positiivisesta palautteesta ja siitä, että niin moni lukija on päässyt metsän peiton alle.

Millaisten lukijoiden toivot löytävän kirjasi pariin?

Sellaisten, jotka viihtyvät metsässä ja toisaalta sellaisten, jotka eivät tiedä, miltä tuntuu kuiva sammal kämmenten alla, miltä tuoksuvat suopursut, miten kesäiltojen kulta läikkyy oksistojen ikeessä. Toivon, että Metsän peitto saa lukijan pohtimaan sekä omaa luontosuhdettaan että metsiemme tilaa ylipäätään.

Onko sinulla suunnitelmia seuraavaa teosta varten?

Liisa Valonen

On. Tällä hetkellä soutelen käsin kirjoitettujen sivujen ja post it -lappujen meressä ja tutkailen, millaisiin uomiin juoni tyrskyää. En aio jäädä metsän peiton alle vaan haluan seuraavaksi pohtia elämää aivan erilaisesta näkökulmasta.

Ketä kirjailijaa arvostat?

Arvostan jokaista, joka on tehnyt sen älyttömän työn, että on saanut kirjoitettua kir-

Tuvi TOAS ELI PULU HUONEESSA K14

DIPLO

KIRJALLISUUS

3 • 2024

jan. Arvostan heitä, jotka ovat raivanneet tietä ja arvostan meitä, jotka yrittävät pitää suomen kielen elinvoimaisena ja kertoa tarinoita ajassa, jossa kotimaiselta kirjallisuudelta sahataan siipiä pois samalla, kun moni ottaa sen itsestäänselvyytenä ja ilmaisena.

Mikä kirja on tehnyt sinuun lähtemättömän vaikutuksen?

Margaret Atwoodin Orjattaresi.

Kehu toista esikoista tai uutuuskirjaa!

Haluan kehua Sanna Kurosen Suoja­ osuutta rohkeudesta, Vehka Kurjenmiekan Kellopelisydäntä kielen kauneudesta ja Ina Mutikaisen Unohdusta mielikuvituksellisuudesta.

ENSI-ILTA 19.9.

Teksti ja ohjaus: Anna Jaanisoo Rooleissa: Kate Lusenberg, Eeva Mäkinen, Olli Riipinen ja Anna-Sofia Tuominen LIPUT: Q-teatteri p. 044 248 7835 (ti–pe klo 11–15)

www.Q-teatteri.fi www.tiketti.fi p. 0600 1 16 16

Q-TEATTERI

KIRJANTEKIJÄT

Kahdeksan kysymystä kääntäjälle Palkittu kääntäjä Markku Päkkilä on suomentanut englanninkielistä tieto- ja kaunokirjallisuutta 30 vuoden ajan, mukaan lukien Antony Beevorin, Bill Brysonin, J. M. Coetzeen, Colson Whiteheadin ja George Saundersin teoksia.

Kuinka ryhdyit kääntäjäksi?

Ajatus kääntäjäksi ryhtymisestä virisi lukiovuosina ja vei minut opiskelemaan Savonlinnan kääntäjänkoulutuslaitokseen.

Halusin alusta asti nimenomaan kirjallisuuden kääntäjäksi, vaikka opetuksen pääpaino olikin aivan muualla. Valmistuin keskelle 1990-luvun lamavuosia, jolloin työt olivat tiukassa, mutta sain ensimmäisen kirjan käännettäväksi vuonna 1994. Päätoimiseksi suomentajaksi ryhdyin pari vuotta myöhemmin.

Mikä tekee hyvän kääntäjän?

Kirjailijan tekstin sisältö ja muoto pitää osata ja uskaltaa kirjoittaa uudestaan suomeksi sillä tavalla kuin kirjailija itse kirjoittaisi, jos kieltämme osaisi. Se edellyttää monenlaista kielellistä ja kulttuurista taitoa ja tietoa, sivistystä ja näkemystä. Lisäksi pitää olla sopivasti itseluottamusta ja itsekritiikkiä ja kykyä hallittuun ja näkemykselliseen omaehtoiseen työhön.

Onko kääntäjän työ muuttunut urasi aikana?

Yllättävän vähän. Olen tehnyt alusta asti töitä tietokoneella ja nettikin on ollut käytössä melkein koko ajan, vaikka siitä ei alkuun mitään hyötyä ollutkaan. Liuskapinot ovat jääneet pois, mutta muuten työkalut ja -tavat ovat pysyneet koko lailla samoina. Kirjojen julkaiseminen, myyminen ja jopa lukeminen ovat muuttuneet samaan aikaan hurjasti, mutta sekään ei ole juuri vaikuttanut minun työhöni.

uusi jakso maanantaisin, Kuunneltavissa yli 80 jaksoa, vieraina mm. Saara Turunen, Akse Pettersson, Sirpa Kähkönen ja Lauri Maijala. Kuuntele spotifystä tai osoitteesta voima.fi/audio

TUOMAS RANTASEN TEATTERIN POLITIIKKAA -PODCAST

Mikä on ollut tähän asti mieleenpainuvin käännösprojektisi?

Edward St Aubynin Patrick Melrose -kvintetto, joka ilmestyi suomeksi kahtena niteenä vuonna 2018. Sarjan päähenkilö, lapsena kaltoin kohdeltu Patrick, yrittää epätoivoisesti saada elämänsä ja psyykensä järjestykseen. Hänen kohtalonsa on karmea ja koskettava, teksti silti lennokasta ja hauskaa, ja kokonaisuus osiensa summaa suurempi. Käänsin koko sarjan yhteen pötköön, ja se tuntui yhdeltä teokselta. Olen aina kääntänyt mieluiten aikalaiskirjallisuutta, ja St Aubynin kirjasarja istui erinomaisesti sekä lukumieltymyksiini että suomentajanlaatuuni.

Mitä toivot suomalaisen kustannusalan tulevaisuudelta suhteessa ammattiisi?

NYKYTAIDETTA

JA SUOMEN AINOA

LIIKKUVAN

TAITEEN GALLERIA!

Kesänäyttelyt 15.6.-25.8.2024

•JOUSITIE 67, JOUTSA •TOKERONTIE •TOKERONTIE 11, JOUTSA

Toivottavasti ala säilyy elinvoimaisena ja moniäänisenä.

Millaisia tarinoita, ääniä tai teemoja toivoisit lisää suomalaisen kirjallisuuden kentälle?

Kirjallisuuden kenttä ei ollut mitenkään ahdas, kun luin kouluvuosinani läpi Suomussalmen kunnankirjaston hyllyjä. Niistä ajoista skaala on entisestään laajentunut ja laajenee epäilemättä jatkossakin suuntiin ja aiheisiin, joita osaan tuskin kuvitellakaan. Yllätyn tuon tuosta etenkin tietokirjahyllyjen äärellä: tästäkin on tehty kirja! Soisin kuitenkin kirjojen olevan punnitumpia, huolellisemmin kirjoitettuja ja kunnolla viimeisteltyjä. Fyysinen kirja kestää useamman ihmisiän, ja samaa on lupa odottaa sisällöltäkin.

Millaisesta kirjallisuudesta nautit eniten?

Viime vuosina minua ovat viehättäneet eniten kirjat ja kirjailijat, jotka seikkailevat kaunokirjallisella otteella jossain kaunon ja tiedon välimaastossa: Geoff Dyer, Benjamin Labatut, Olivia Laing, Éric Vuillard tulevat mieleen päällimmäisinä.

3.-7.7.2024 3.-7.7.2024 Runoa, ia , m u s ii k k .. . t e a t t e r ia ih a n a a !

Ohjelm a ja lipu t täältä !

runoviikko.fi

Kaijamari Sivill

Kehu jotain kollegan aikaansaannosta!

Luin jokin aika sitten ensi kerran suomeksi Kazuo Ishiguroa, ja Helene Bützowin suomennos ilahdutti kovasti.

Ja aivan äskettäin piti etsiä sitaatteja Johan Huizingan kirjasta Keskiajan syksy.

J. A. Hollon käännös melkein 75 vuoden takaa soljui niin kauniisti, että teki mieli lukea koko opus.

Taiteellinen johtaja Kati Outinen

HISTORIA KIRJOISSA Historianörtti ja bibliofiili E. TAMILOFF koluaa kirjallisuuden historian pölyisiä nurkkia.

Rauhan kielen ja kirjallisuuden lyhyt oppimäärä

U

KAUTTA MAAILMANHISTORIAN siellä missä eri kieliä puhuneet ihmisyhteisöt ovat kohdanneet, on ollut käytössä sekakieliä tai yksinkertaistettuja paikallisia kieliä kaupankäynnin ja muun kommunikaation helpottamiseksi. Keinotekoisia kansainvälisiä kieliä alettiiin kehittää erityisesti 1800-luvulla. Samaan aikaan nationalistisesta aatteesta sikisi kansallisvaltioita ympäri Euroopan karttaa. Monet halusivat luoda mahdollisimman helposti omaksuttavan kielen, joka voisi yhdistää ihmisiä näiden etniskansallisesta taustasta huolimatta.

Luonnollisten kielten rasitteena on usein niiden kieliopin raskaus ja epäsäännöllisyys. Keinotekoisten kielten johtavana ajatuksena onkin johdonmukaisuus ja säännöllisyys. Sanasto perustuu usein kantasanan johdoksiin ja säännönmukaiseen etu- ja jälkiliitteiden hyödyntämiseen. Kielenoppijille piinallinen ”poik­keus vahvistaa säännön” on romukopassa.

Saksalaisen katolisen papin Johann Martin Schleyerin vuosina 1879–1880 kehittämä volapük oli ensimmäinen kansainvälistä suosiota saavuttanut keino­ tekoinen kieli. Schleyer oli saanut unessa Jumalalta käskyn kielen luomiseen, mutta tuli sittenkin (epäilemättä toimeksiantajankin harmiksi) tehneeksi siitä kieliopillisesti liian raskaan. Schleyer ei suostunut muiden ehdottamiin uudistuksiin, vaan lähti lopulta ovet paukkuen itse luomastaan kieliyhteisöstä.

ESPERANTON KEHITTÄJÄ, vuonna 1859 syntynyt puolalainen L. L. Zamenhof onnistui paremmin. Hän oli jo koulu­ poikana alkanut työstää omaa kieltä haaveenaan maailma ilman sotaa. Muun muassa venäjää, jiddishia, puolaa, sak-

K16

DIPLO

KIRJALLISUUS

Bildarchiv Austria / Wikimedia Commons

nkarissa vuonna 1930 syntynyt George Soros tunnetaan suursijoittajana ja avokätisenä poliittisena aktivistina. Vähemmän tunnettua on, että hänen äidinkielensä on esperanto, keinotekoinen 1800-luvun lopulla luotu kieli. Sorosin isä Theodor Schwartz oli nimittäin esperantonkielinen kirjailija, joka päätti 1930-luvun antisemitistisesti latautuneessa ilmapiirissä muuttaa ortodoksijuutalaisen perheen nimen Schwartzista Sorosiksi. Etunimekseen Theodor otti Tivadar.

Arviot esperanton taitajien määrästä vaihtelevat muutamien kymmenien tuhansien ja kahden miljoonan välillä, ja Georgen tavoin esperantoa ensimmäisenä kielenään puhuu noin 1 000 ihmistä.

Esperanto on tiettävästi maailman ainoa keinotekoinen kieli tai virallisemmin kansainvälinen apukieli, jolla on äidinkielisiä puhujia.

L. L. Zamenhof ja muita esperantisteja Ranskan Boulogne-sur-Merissä, jossa pidettiin vuonna 1905 ensimmäinen kansainvälinen esperanton maailmankongressi. saa, ranskaa ja hepreaa osannut juutalainen Zamenhof kasvoi Puolan koillisnurkassa, Białystokin kaupungissa, jonka arkea leimasivat monet kahnaukset etnisten ryhmien välillä. Zamenhof ajatteli, että neutraali kieli ilman sidoksia kansainvälisiin valtasuhteisiin tai historian taakkoihin edistäisi keskinäistä ymmärrystä ja maailmanrauhaa.

Vuonna 1887 Zamenhof sai rahoituksen projektilleen tulevalta appiukoltaan ja julkaisi salanimellä Doktoro Esperanto oppikirjan Kansainvälinen kieli – joh­ danto ja kattava oppikirja. Teoksen alussa Doktoro Esperanto eli Tohtori Toiveikas ilmoitti luopuvansa kaikista tekijän­ oikeuksistaan pysyvästi tehdäkseen kielestä kaikkien omaisuutta. Helposti omaksuttavana tämä kansainvälinen kieli, jota yleisö alkoi pian kutsua esperantoksi, pääsi silloisessa kovassa apukielikisassa volapükin ja muiden ehdokkaiden niskan päälle.

UUDEN KIELEN ALKUTAIPALEELLA käännettiin kirjallisuutta esperantoksi, mutta pian kielen taitajat – esperantistit – alkoivat tuottaa myös alkuperäiskielistä kirjallisuutta kuten runoutta, näytelmäkirjallisuutta ja esseitä. Ensimmäiset romaanit ilmestyivät 1900-luvun puolella.

Zamenhof kuoli vuonna 1917. Maail­ mansodat vaikuttivat ajoittain lamauttavasti kieliyhteisön toimintaan ja kirjal-

3 • 2024

liseen tuotantoon. Ensimmäisen maail­ man­ sodan jälkeen Iranin edustaja ehdotti YK:n edeltäjälle Kansainliitolle, että esperantosta tehtäisiin virallinen kieli kansainvälisten suhteiden hoitamiseksi. Omasta asemastaan huolehtinut diplomatian perinteisen kielen koti Ranska käytti veto-oikeuttaan estääkseen suunnitelman. Vuonna 1922 Ranskan sota esperantoa vastaan johti jopa kommunistien propagandaksi katsotun kielen opetuksen kieltämiseen maan yliopistoissa.

Kansainvälisenä oman aikansa hippi­ aatteena, vieläpä juutalaisen keksintönä, esperanto ja sen puhujat joutuivat sekä natsi-Saksan että Stalinin vainojen kohteeksi. Taisteluni-teoksessa Hitler kirjoitti esperanton olevan todiste juutalaisten maailmanvalloitussalaliitosta, jota käytettiin kansanmurhan oikeutuksena.

George Sorosin isä kirjoitti esperantoksi omaelämäkerrallisen teoksen Maskerado ĉirkaŭ la morto (vapaasti suomennettuna kuoleman naamio­ leikki) perheensä kokemuksista natsien miehittämässä Budapestissä. Sorosin perhe säästyi holokaustilta ja muutti vuonna 1947 Lontooseen, missä tuleva miljardööri-George kävi koulunsa ja aloitti uransa meklarina.

Mutta kaikki L. L. Zamenhofin kolme lasta kuolivat holokaustissa.

ZAMENHOFIN KIELITIETEELLINEN luomus on kuitenkin pitänyt pintansa. Nykyi-

sin innokas bibliofiili voi halutessaan kerätä oikein komean esperantonkielisen kirjaston: esperantoksi on kirjoitettu pitkälti yli toistasataa alkuperäiskielistä teosta, ja käännösteoksia on nelisentuhatta.

Kielestä kehitettiin vanhahtava muoto arcaicam esperantom 1960-luvun lopulla oikean sävyn tavoittamiseksi vanhempiin käännöksiin.

Huomattavan suosion saavuttaneita keinotekoisia kieliä ovat sittemmin tuottaneet iloksemme fiktiiviset maailmat. Taru Sormusten herrasta -kirjailija J. R. R. Tolkienin Keskimaan kielet ovat olleet suosiossa pitkään. Vaikka haltia­ kielet – muun muassa suomen kielestä ammentanut quenya – ovat monien uskollisten fanien kestosuosikkeja, on muutama uudempi tulokas kiilannut ohi, ainakin jos on kielenoppimissovellus Duo­ lingoa uskominen.

Sovelluksessa on mahdollista opiskella kolmea keinotekoista kieltä. Suosituin on George R. R. Martinin kirjoihin perustuva, Game of Thrones -sarjaa varten luotua high valyrian kieli, jota opiskelee epävirallisen listauksen mukaan yhteensä 890 000 henkeä. Esperanto, kansainvälisyyden, tasa-arvon ja rauhanaatteen kieli häviää 390 000 opiskelijallaan vain piirun verran Star Trek -sarjasta tutun sotaisan kansan klingonille.