Voima - Globe liite 2023

2

– Globaalijärjestöjen tiedotuslehti

Uskallatko kuvitella paremman huomisen?

Vielä hetki sitten luultiin, että naisen kohtu ei kestä junamatkustusta. Sitten joku keksi kuvitella, että näin ei ehkä olisikaan. Toisenlaisten tulevaisuuksien kuvittelu on kuin mikä tahansa taito, jonka voi oppia. Tulevaisuustaidoilla ja globaalikasvatuksella unelmista tehdään realismia.

I

hmisellä on yksi aivan erityinen supervoima: taito kuvitella ja nähdä vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Tämä taito vie meitä eteenpäin ja suuntaa toimintaamme. Jos emme halua, että tulevaisuus rakentuu nykyhetken ongelmille, meidän on aivan ensimmäiseksi kuviteltava se toisenlaiseksi.

Olemme sisäistäneet tietynlaisen käsityksen maailmasta ja paikastamme siinä niin syvälle, että vaatii harjoittelua kuvitella, miten kaikki voisi olla toisin. Unohdamme kysyä, miksi maailma on sellainen kuin se on? Miten tähän on tultu? Mitä vaihtoehtoisia kehityskulkuja voimme kuvitella?

Historia on tulvillaan esimerkkejä siitä, miten maailmaa on muutettu ja rakennettu toisenlaiseksi. Mahdollisten tulevaisuuksien ääriviivat ovat jo nyt venyneet muutamissa vuosikymmenissä. Vielä reilu sata vuotta sitten lentäminen ei ollut mahdollista. Eläinten oikeuksista ei juuri edes puhuttu.

Naisten maratonien juokseminen ei missään nimessä ollut mahdollista.

Kun opimme uutta ja muutimme luutuneita ajattelutapojamme, niistä tulikin mahdollisia.

MYÖS KANSALAISAKTIVISMI on tehnyt menneisyyden utopioista nykyhetken realismia. Ajatellaanpa vaikkapa ääni-

Tulevaisuustaitojen vahvistamien kuulostaa kenties monimutkaiselta, mutta itseasiassa se ei ole!

Tässä muutama vinkki, joista lähteä liikkeelle: ● Epävarmuuden kanssa voi myös ● Mieti, mitä kaikkea edellisen toimia. Innostu Uncertain Times 15 vuoden aikana on tapahtunut.

-korteista ja työkirjasta: Kuvittele seuraavaksi 15 vuotta www.uncertaintimes.community eteenpäin. Mitä voikaan olla ●G lobaalikasvatus auttaa hahmottaluvassa? Minkälaisessa maailmaan maailman syy-seuraussuhmassa silloin haluat elää? teita ja tarjoaa välineitä rakentaa ● Tulevaisuus ja maailman tapahoikeudenmukaista ja kestävää tuletumat ovat suuria ja välillä vaivaisuutta. Globaalikasvatusjärjestöt keita jäsentää. Joskus oma olo tarjoavat monenlaista tukea maailon lähes voimaton niiden edessä. man ilmiöiden käsittelyyn ja tulevaiAnna tilaa tunteille. Pelon ja suustaitojen vahvistamiseen. Järepätoivon sijaa voit pyrkiä kiinjestöjen vinkit ja menetelmät löydät nittämään huomiota positiivisiin osoitteesta muutoksiin ja nostaa esiin vaikutwww.globaalikasvatus.fi tamisen keinoja.

oikeutta, tasa-arvoista avioliittoa tai ilmastolakia.

Usein meitä kuitenkin vaivaa mielikuvitusvaje ja haaveilun häpeä, jotka estävät meitä unelmoimasta ja tarkastelemasta avoimin mielin ympäröivää maailmaa. Kun höyryjunat keksittiin ja ne alkoivat mullistaa ihmisen liikkumista, naisia ei aluksi huolittu kyytiin. Ajateltiin nimittäin, että naisen kohtu ei kestäisi niin hurjaa kyytiä.

Tänä päivänä päättely lähinnä huvittaa. Mutta samalla voimme uteliaasti katsoa ympärillemme ja pohtia, mille tämän päivän tiedolle tulevaisuudessa pyöritellään silmiä.

Maailmamme on monimutkainen järjestelmä, joka on rakentunut pitkän historiallisen kehityksen myötä sellaiseksi, kuin se tänä päivänä on. Selvää on, että viheliäisiä ongelmia – kuten ilmastonmuutosta, sotia tai kasvavaa eriarvoisuutta – ei saada ratkaistua niillä samoilla tiedoilla ja teoilla, jotka ovat ne aiheuttaneet. Tarvitsemme siis kykyä tarkastella kriittisin silmin maailman ilmiöitä, rohkeutta muuttaa toimintaamme ja uskallusta unelmoida toisenlaisista tulevaisuuksista. Juuri tästä globaalikasvatuksessakin on kyse.

Uuden kuvittelu ei aina ole helppoa. Yhteiskunta ympärillämme ei usein kannusta meitä siihen ja monesti uusien ajatusten esittelijöitä ei oteta aivan tosissaan. Kuvittelu on kuitenkin taito, jota voi opetella samalla lailla kuin pyörällä ajoa tai lukemista.

Opimme koko elämämme ajan niiden

Kirjoittajat Noora Vähäkari, Eppu Mikkonen ja Anna Kivimäki-­ Pelluz ovat tulevaisuusajatteluun, eriarvoisuuskysymyksiin ja globaali­kasvatukseen perehtyneitä asiantuntijoita Kehitysjärjestöjen kattojärjestöstä Fingosta.

kokemusten kautta, joita matkamme varrelle sattuu. Oppimiseen kuuluu uuden omaksumista, poisoppimista ja pysähtymistä asioiden äärelle. Tarvitaan myös matkantekoa itseemme – omien ennakkoluulojemme, asenteidemme ja käyttäytymisemme tarkastelua. Mutta ennen kaikkea rohkeita tekoja ja epävarmuuden pelon selättämistä. pelottavaa, jos ei tiedä, miten sen kanssa kuuluu toimia. Sen kanssa voi kuitenkin istua alas ja vetää henkeä. Epävarmuus nimittäin tekee tilaa myös toivolle – sellaiselle toivolle, joka johtaa tekemiseen. Toivo on oman ja kollektiivisen voiman löytämistä, unelmien toteuttamista, yhteyksien ja merkityksien luomista. Vain se voi johtaa meitä kohti kestävää ja kaikille hyvää tulevaisuutta.

Tiedämme, että tulevaisuudessa maailma on lempeä, yhdenvertainen ja kukoistava, emmekä malta odottaa sitä! Tiedämme, että se on mahdollista ja voimme kohdistaa kaikki tekomme ja askeleemme sitä kohti. Tulevaisuustaidoilla unelmista tehdään realismia.

EPÄVARMUUS VOI OLLA

Toivotaan ja toimitaan

Muutos vaatii osallisuutta

M

– FFD maailmalla maajussien ja -justiinoiden tukena Kehittyvien maiden pienviljelijät kohtaavat ilmastonmuutoksen vaikutukset ensimmäisinä, mutta vain 1,7 prosenttia ilmastorahoituksesta saavuttaa heidät.

Teksti: Jenny Öhman ja Tiina Huvio - FFD

M

Ilmastotoimia ja tulojen monipuolistamista

Metsäpalot ovat ilmastonmuutoksen takia iso haaste Nepalin Dangin alueella. Metsäpalojen vähentämiseksi ASEC-osuuskunta rakensi padon, joka toimii myös vesilähteenä villieläimille kuivina kausina ja tarjoaa kasteluvettä.

Metsäpalon sattuessa sammutusvesi on lähellä.

– Padon avulla kasvatamme nyt vihanneksia, kuten kurkkua, maissia, chiliä, papuja ja vihreitä lehtivihanneksia myyntiin kuivanakin aikana.

Omat tulot sekä lisääntynyt tietoisuus tasa-arvosta tekee naisista itsenäisempiä ja itsevarmempia. Yhä useammat naiset ovat nyt johtavissa rooleissa metsäryhmässään, sanoo Bishnu Pandey, joka itse on ASEC:in varapuheenjohtaja.

FFD tuki suoraan viime vuonna 16 130 viljelijää, ja perheet mukaan laskettuna vaikutimme 80 650 henkilön toimeentuloon. Elinkeinot vaihtelivat metsänhoidosta ja metsäsertifioinnista kalankasvatukseen sekä maissin, perunoiden ja vihannesten tuotantoon ja GLOBALG.A.P. sertifiointiin. MTK, SLC, Osuuskuntien keskusjärjestö Pellervo sekä ProAgria keskusten liitto ovat FFD:n jäsenjärjestöjä, ja suomalaiset asiantuntijakummit tukevat osaamisellaan etelän kollegoita.

Tutustu FFD:hen osoitteessa www.ffd.fi ja tue toiminnan jatkuvuutta.

Kuva: Miro Johansson

Nepalissa FFD tukee naiskalankasvattajia ja metsänkasvatusryhmiä. Nepal on yksi maailman haavoittuvimpia maita ilmastomuutokselle.

– Aikaisemmin viljelimme vain karppia, mutta viime vuonna kokeilimme uutta kalanviljelytapaa, joka on ilmastonkestävämpi, sillä rankat sateet ja tulvat ovat yleistyneet. Nyt kasvatamme erilaisia kalalajeja, jotka viihtyvät pohja-, keski- ja pintakerroksessa – näin emme menetä kaikkia kaloja tulvien aikana, sanoo Sundardeep -osuuskunnan perustaja Shanti Mahato.

Naiskalankasvattajat Nepalissa suunnittelevat toimintansa kaupallistamista, jotta he voisivat monipuolistaa tulojaan. Lisääntyneet tulot auttavat heitä myös saamaan paremmin äänensä kuuluviin yhteiskunnassa.

Koulutuksissa he kehittävät kalankäsittelytaitojaan ja erilaisten kalatuotteiden valmistusta.

Kuva: Jenny Öhman - FFD

aailman väestöstä pienviljelijöiden osuus on noin neljännes. Lähes puolet maailman ruuasta tuotetaan alle viiden hehtaarin tiloilla, ja kehittyvissä maissa noin 2,5 miljardia ihmistä saa elantonsa maataloudesta. Monessa maassa maaperän, metsien säilymisen ja luonnonvarojen kestävän käytön ratkaisevat pientuottajat.

Food and Forest Development Finland – FFD tukee maanviljelijöitä ja metsänkasvattajia heidän elinkeinojensa kautta. Iso osa työstä keskittyy ilmastomuutokseen sopeutumiseen, sillä vaikutukset ovat konkreettisia ja vaarantavat heidän toimeentulonsa.

Tukea annetaan muun muassa kouluttamalla viljelijöitä lajikevalintoihin, puiden istuttamiseen, maaperän hedelmällisyyden parantamiseen ja eroosion vähentämiseen, sadeveden keräämiseen ja tulviin varautumiseen.

Building Resilience -työkalulla autamme tuottajia ymmärtämään ilmastomuutoksen ja ymmärtämään heidän roolinsa sen hallitsemisessa, sillä muutos vaatii ymmärrystä ja voimaantumista.

einasin kirjoittaa tähän pääkirjoitukseen ennakoivan purnauksen siitä, miten tuleva hallitus kenties lyhytnäköisesti tulee leikkaamaan kehitysyhteistyörahoja, kuten Sipilän hallitus teki vuonna 2015. Luettuani Fingo ry:n jutun Uskallatko kuvitella paremman huomisen? aloin hiukan hävetä aikeitani osoitella ongelmia ja jättää ratkaisut muiden mietittäväksi. Päätin, että yritän pysyä toiveikkaana ja keskittyä ideoimaan tulevaisuutta, jollaisessa haluaisin elää.

Toiveiden tulevaisuudessa valta jakautuisi maailmassa tasaisemmin, mutta erityisesti sitä olisi niillä, jotka osaisivat parantaa haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten, toislajisten ja luontoalueiden oloja. Oletan, että tämä edellyttäisi vallan siirtämistä monille ei-miehille ja samaan syssyyn sen siirtämistä niin sanotusta globaalista pohjoisesta etelään. Epätasa-arvoistavia rakenteita havainnoimaan ja purkamaan ovat näet pätevimpiä ne, jotka ovat niille itse altistuneet.

Toivoisin myös, kuten U-teoreetikot, tulevaisuuden maailmaan oppimista, jonka keskiössä olisivat ”pää, sydän ja kädet”, lääketiedettä ja maataloutta, jotka vahvistaisivat terveyttä ja hyvinvointia sekä ihmisten että planeetan tarpeisiin, ja taloutta, jota hoidettaisiin yhteisöllisesti ja kestävästi.

Toivon, että tulevaisuudessa resursseja käytetään valtaisa määrä väkivallattomaan rauhan rakentamiseen, koska ilman rauhaa muulla ei ole juurikaan väliä.

Tämän hetken vauvojen tulevaisuuden toiveammatti olisi visioissani ympäristöihmisoikeuspuolustaja, jollaisista Siemenpuusäätiö kertoo jutussaan. Kestävää tulevaisuutta edistävä kansalaisaktivismi olisi itsestään selvä osa kaikkien elämää, koska käsite demokratiasta olisi laajentunut ansaitsemiinsa mittoihin.

Ketään ei enää syrjittäisi sukupuolen, etnisyyden, varallisuuden, iän, seksuaalisuuden, vammojen tai muun takia.

Vegaaninen juusto maistuisi yhtä hyvältä kuin lehmänmaitojuusto.

Toivon, että tulevaisuudessa kaikki ne, jotka vielä eivät ole löytäneet itselleen yhteisöä, jossa toimia, löytävät sen.

Tässä lehdessä esittäytyy joukko suomalaisia kansalaisjärjestöjä, joiden tähtäimessä on parempi maailma. Ellet vielä toimi näissä järjestöissä, niin toivon, että tulevaisuudessa toimit. Mikään ei pidä yhtä hyvin toivoa yllä kuin yhdessä tekeminen.

Hanna Niittymäki rauhankasvattaja

Globe on globaalivaikuttamiseen ja -kasvatukseen erikoistuneiden toimijoiden omiin materiaaleihin perustuva tiedotuslehti, joka ilmestyy itsenäisenä liitteenä Voiman välissä. Liitteen vastaava tuottaja on Tuomas Rantanen.

Painopaikka: Alma Manu, Tampere. Painos 60 000.

Tiedustelut yhteistyöstä: tuomas.rantanen@voima.fi.

Kannen kuvassa veljensä kanssa puuveneellä kalassa ollut pikkupoika esittelee saalistaan padottavaksi suunnitellulla Areng-joella Kambodžan Koh Kongin maakunnassa huhtikuussa 2015. Paikallisyhteisöjen ja järjestöjen kovan vastustuksen vuoksi patohanke peruttiin vuonna 2017.

Kuva: Timo Kuronen / Siemenpuu-säätiö

4

– Globaalijärjestöjen tiedotuslehti

Toivon luominen on yksi suurimmista teoista rauhan puolesta

E

lämme monimutkaisten päällekkäisten globaalien ja paikallisten kriisien aikakautta. Euroopassa näkyvimmän sijan on saanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Samanaikaisesti kamppailemme ilmastokriisin, luontokadon ja pandemian sekä sen jälkiseurausten kanssa. Näiden taustalla nakertaa suurten yhteiskunnallisten ideologioiden, kuten jatkuvan materiaalisen kasvun ja sen tuottaman hyvinvoinnin romahdus.

Tämän hetken lapset ja nuoret kasvavat todellisuudessa, joka tarjoaa enemmän dystopioita kuin utopioita.

Aikuisten maailman visiot tulevaisuudesta ovat juuttuneet jatkuviin poikkeustiloihin ja ne ovat konfliktien värittämiä. Ei siis ihme, että moni lapsi ja nuori voi huonosti. Heidän tulisi valmistautua ja kasvaa osaksi tulevaisuutta, jonka kuva on monin paikoin epäselvä.

Vuoden 2021 kouluterveyskyselyn mukaan kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta kertoi 30 prosenttia tytöistä. Pojista noin kahdeksan prosenttia kertoi ahdistuneisuudesta.

Samassa kyselyssä perusopetuksen 8. ja 9. luokan tytöistä 34 prosenttia, lukiossa opiskelevista tytöistä 32 prosenttia ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista tytöistä 40 prosenttia koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Asiantuntijat puhuvat Suomessa jo mielenterveyskriisistä.

Näköalattomassa todellisuudessa kyky toivon luomiseen onkin yksi suurimmista teoista hyvän tulevaisuuden ja rauhanomaisten yhteiskuntien puolesta – ja tämä on erityisesti aikuisten tehtävä.

Kaikki meneillään olevat kriisit ovat joko ihmisten aloittamia tai vaikuttavat ihmisiin, ja tämän vuoksi ratkaisuja on myös haettava ihmi-

sistä ja yhdessä toimimisesta. Ajatus on samaan aikaan lohduton ja toivoa luova.

Uutta ymmärrystä siihen, miten kriisien ajan kompleksista todellisuutta jäsennellään

Rauhankasvatuksen ytimessä on ajatus siitä, että ymmärtämällä niitä ihmisen luomia rakenteita ja juurisyitä, jotka tuottavat konflikteja, kriisejä ja eriarvoisuutta, kykenemme toimimaan niiden purkamiseksi ja muutoksen puolesta. Toiminta paremman tulevaisuuden puolesta luo toivoa, joka on niin ikään rauhankasvatuksen ydintä.

Rauhankasvatuksen yksi perustehtävistä on luoda tiloja, joissa ihmiset tulevat yhteen keskustelemaan, etsimään ratkaisuja ja toimimaan esimerkiksi oikeudenmukaisen maailman puolesta.

Tarkastelemme Rauhankasvatus­ instituutissa rauhaa kahden peruskäsitteen, negatiivisen ja positiivisen rauhan kautta. Negatiivisella rauhalla tarkoitetaan suoran väkivallan ja sodan poissaoloa. Positiivisella rauhalla tarkoitetaan myös sellaisen epäsuoran väkivallan poissaoloa, joka mahdollistaa yksilöiden osallistumisen yhteisöön tai yhteiskuntaan täydellä potentiaalillaan.

Olemme tähän saakka työskennelleet pääosin positiiviseen rauhaan kuuluvien kysymysten parissa. Koulutamme muun muassa kasvattajia rasismin tunnistamisesta ja antirasistisesta työotteesta, tuemme yhteiskunnan toimijoita yhdenvertaisuuskysymyksissä sekä autamme nuorten toimijoiden ryhmiä hakemaan rahoitusta omaan työhönsä.

Tämä yhteiskuntarauhaa ja oikeudenmukaisuutta edistävä työ on edelleen keskeistä, mutta sen avulla ei kyetä ratkaisemaan sitä, kuinka käsitellä hyökkäyssodan tulemista osaksi arkea, tai kuinka toimia ilmastoah-

distuksen kanssa. Sota, pandemia ja ilmastokriisi ovat jokainen itsessään suuria, ja yhdessä suorastaan lamaannuttavia ilmiöitä. Lamaantuneena on vaikea toimia tai luoda toivoa tulevasta ja tästä syystä tarvitsemme uusia työkaluja ja jäsentelyä todellisuudesta.

Katse kohti omaa itseä ja post-humanismia

Päästäksemme irti lamaannuksesta ja kyetäksemme ymmärtämään kriisiytynyttä kokonaisuutta, meidän täytyy työskennellä sekä itsemme kanssa, että kääntää katseemme ihmisen toiminnan määrittämän todellisuuden yli mittakaavaan, jossa toimintamme vaikuttaa kaikkeen elolliseen.

Olemme nostaneet työmme keskiöön ajatuksen radikaalista itsestä huolehtimista. Jotta kasvattajat ja aikuiset kykenevät olemaan luotettavia, kannattelevia ja toivoa luovia tahoja, meidän on ensisijaisesti kyettävä pitämään huolta itsestämme ja omasta jaksamisestamme. Suurten ja osin abstraktien kriisien keskellä itsestä huolehtiminen on jotain, mihin yksilöt pystyvät pääosin vaikuttamaan. Kyky itsesäätelyyn, resilienssi ja omista henkisistä resursseista huolehtiminen eivät ole ainoastaan yksilötasolla tärkeitä tekoja, ne

ovat merkittäviä myös yhteisön kannalta, erityisesti silloin kun työskentelemme lasten ja nuorten parissa. Itsestä huolehtiminen on tästä näkökulmasta tarkasteltuna poliittinen teko.

Post-humanismi kykenee puolestaan tarjoamaan tarkastelukehikon, jossa kaikki elollinen vaikuttaa kaikkeen ja joka purkaa ihminen-luonto dikotomiaa. Ihmiset ovat osa ekosysteemejä ja riippuvaisia niiden hyvinvoinnista. Laajennetun kehikon avulla pystyy tarkastelemaan niitä rakenteita ja juurisyitä, jotka aiheuttavat luontokatoa ja ilmastokriisiä. Kun otamme toiminnassamme huomioon koko ekosysteemin, kykenemme ohjaamaan sitä niin, että pyrimme varmistamaan myös ympäristömme potentiaalin täyttymisen. Jotta pysymme toimintakykyisinä ilmastoahdistuksen keskellä, meidän on kyettävä muuttamaan toimintaamme suhteessa sen juurisyihin.

Haluamme toivottaa kaikille erinomaisen rentouttavaa kesää! Toivotamme teidät tervetulleiksi koulutuksiimme jälleen elokuussa toimimaan yhdessä oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta.

Heli Pekkonen, Rauhankasvatusinstituutti

Rauhankasvatusinstituutti Rauhankasvatusinstituutti ry (RKI) on vuonna 1981 perustettu puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton rauhan- ja globaalikasvatuksen asiantuntijajärjestö. Koulutamme vuosittain tuhansia opettajia, kasvattajia, nuorisotyöntekijöitä, nuoria ja vaikuttajia rauhan, antirasismin, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sekä globaalin vastuun teemoista. Koulutusten lisäksi tuotamme myös oppimateriaaleja, joista monet sopivat itseopiskeluun. www.rauhankasvatus.fi

1900-LUVUN ATLAS – KRIITTISEN HISTORIAN KÄSIKIRJA ja MAAILMANTALOUDEN KÄSIKIRJA

Osta: kauppa.voima.fi

9,90 € + POSTIKULUT

Kolme korjausta maailmantalouteen: 1. Rahoitusmarkkinat verolle 2. Loppu veroparatiiseille 3. Kehitysmaiden velat mitätöitävä Liity mukaan oikeudenmukaisemman ja tasapuolisemman globalisaation puolesta. www.attac.fi/jaseneksi

Uutisia kestävästä kehityksestä & ihmisoikeuksista

Globaalikasvatusta ja kehitysyhteistyötä ”Meidän on aika näyttää, mihin sierraleonelaiset tytöt, naiset ja nuoret pystyvät” – Kadiatu, Sierra Leone

Tule mukaan!

Lue lisää: www.taksvarkki.fi

Maailma kylässä -festivaali 27.–28.5.2023 Suvilahti, Helsinki

S e u n Ku t i &

Egypt 80, Toy

a D e la

zy, He

le n a G

u al i n g a

, Liraz, Balakla

va B l u e s

Mar , Jesse

eb kin, Y

tz Von Her , a t l I , oya h

en Brothers

e irj tis k

vo

im a. fi/ uu

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt kärryillä artikkeleista, lukijatarjouksista ja mielenkiintoisista tapahtumista!

SILKKIMAKUUPUSSIT HENGITTÄVÄT KUUMALLA JA LÄMMITTÄVÄT TALVELLA.

42€ + POSTIKULUT

Värit käyvät vähiin – jäljellä enää punaista, vihreää ja sinistä!

Osta nyt: kauppa.voima.fi

Läntisen tuolla puolen Mediakasvatussivusto Läntisen tuolla puolen ohjaa kriittiseen median tarkasteluun ja kyseenalaistaa maailman keinotekoista jakamista ihmisoikeuksia ja demokratiaa puolustavaan länteen ja sen vastakohtana näyttäytyvään ei-länteen.

J

os sinun pitäisi kirjoittaa lista länsimaista, tiedätkö mitkä maat kirjaisit listaan? Entä mikä kaikki maailmassa oleilee ei-lännessä?

Asumme pyöreällä pallolla. Käsite lännestä ei mitenkään voi liittyä pelkkään maantieteelliseen sijaintiin. Maantieteellisesti tarkasteltuna läntisellä pallonpuoliskolla asuu vain 15 prosenttia maailman ihmisistä ja he ovat enimmäkseen pohjois- ja eteläamerikkalaisia. Nollameridiaani kulkee näet Greenwichin kohdilla.

Länsi on hähmäinen käsite, joka viittaa tilanteen mukaan erilaisiin seikkoihin ja niihinkin yleensä melko epätarkasti. Maantieteen lisäksi lännellä voidaan viitata tiettyyn poliittiseen ideaan, historiaan, kulttuuriperinteisiin tai arvoihin.

Ottakaamme tarkasteluun ”länsimaiset arvot”. Onko niitä olemassa?

Vuonna 2017 Jussi Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Tuolloinen valtiovarainministeri Petteri Orpo esitti Yleis­radiossa

uusi jakso maanantaisin, Kuunneltavissa yli 40 jaksoa.

Kolonialismin pitkää varjoa purkavat mm. Sonya Lindfors, Noora Dadu ja tietokirjailija Timo R. Stewart.

Kuuntele spotifystä tai osoitteesta voima.fi/audio

TUOMAS RANTASEN TEATTERIN POLITIIKKAA -PODCAST

Voiman vuositilaus (9 numeroa) GLOBEn lukijoille nyt 29 € (norm. 39 €) Käytä verkkokaupan kassalla alekoodia Globe. Koodi on voimassa 3.7.2023 asti.

Silti minä no

V

uonna 2022 Suomeen perustettiin uusi järjestö nimeltä Silti minä nousen. Sen tavoitteena on tehdä dekolonisoivaa avustustyötä Afganistanin tyttöjen ja naisten tueksi. On tärkeää olla tietoinen toimintakohteensa kolonisaation historiasta ja sijoittaa oma avustustyönsä poliittiseen kontekstiin.

Näin ollen avustustyö linkittyy muihin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kamppailuihin. Käytännössä dekolonisoivaan avustustyöhön kuuluu toiminnan läpinäkyvyys, byrokratian ja välikäsien minimointi ja suora yhteistyö ruohonjuuritason toimijoiden

kanssa Afganistanissa. Dekolonisoivassa humanitäärisessä työssä on tärkeää pyrkiä eroon pelastajasyndroomasta. Työn tavoitteena tulee aina olla vallan palauttaminen avustustyön kohteena oleville ihmisille.

Rahnawad-e-Noor on 500 lapsen koulu Keski-Afganistanissa.Vuosina 2021–2022 koulu teki paikallisten viranomaisten kanssa epävirallisen sopimuksen, jonka mukaan tytöt pystyivät käymään koulua 10. luokkaan asti. Tällä hetkellä tyttöjen koulunkäynti on kuitenkin rajoitettu 6. luokkaan. Koulu yrittää jatkaa neuvotteluja, jotta yli 12-vuotiaiden tyt-

huolen, ettei persujen uusi johto hyväksy länsimaisia demokratian ja ihmisyyden arvoja. Toisaalla mediassa perussuomalainen Laura Huhtasaari oli huolissaan muslimien muutosta Suomeen, koska he eivät kuulemma noudata länsimaisia arvoja.

YK:n perustavassa kokouksessa vuonna 1945 Panaman entinen presidentti Ricardo J. Alfaro teki aloitteen ihmisoikeusjulistuksesta. Sitä laatimaan perustettiin toimikunta, jossa oli laajalti edustettuna ihmisiä eri puolilta maailmaa – joskin Saharan eteläpuolisen Afrikan asukkaat eivät valitettavasti päässeet mukaan, koska he olivat tuolloin vielä länsieurooppalaisen kolonisaation uhreja. Joka tapauk-

sessa voidaan varmaankin todeta, että ihmisoikeusjulistuksen sisältö on koko ihmiskuntaa yhdistävä ideaali, eikä sen arvopohja ole epämääräisen lännen omistama luomus.

Jo vuonna 2017 alkunsa saanut Suomen Rauhanpuolustajien Läntisen tuolla puolen -mediakasvatussivusto on yhä ajankohtaisempi. Sivustolle tuotetaan tänäkin vuonna uusia aineistoja, jotka kiinnittävät huomiomme stereotypioimisen vaaroihin ja siihen seikkaan, ettei pienen ihmiskunnan laariin todellakaan sada tapa jakaa meitä hyvään länteen ja pahaan ei-länteen.

Hanna Niittymäki

Seuraa sivuston uusia sisältöjä: lantisentuollapuolen.rauhanpuolustajat.org

ousen töjen koulunkäynti olisi taas sallittua.

Silti minä nousen ry tukee koulua maksamalla oppilaiden lukukausimaksuja. Vuonna 2022 järjestö maksoi viiden ja vuonna 2023 kymmenen oppilaan maksut. 39 oppilaan lukukausimaksut on maksamatta, joten tehtävää on paljon.

Järjestö tukee myös Zuhra-nimistä naista, joka työskenteli kansalaisjärjestössä Kabulissa. Taliban uhkaili Zuhraa, ja vallankaappauksen yhteydessä hän pakeni Pakistaniin. Siellä hän veti opintopiiriä kaksi kuukautta Silti minä nousen ry:n palkkaamana. Zuhra haki Pakis-

tanin viisumia ja YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pakolaiskorttia, mutta molemmat hakemukset hylättiin. Zuhra pakkopalautettiin Afganistaniin. Silti minä nousen ry jatkaa yhteydenpitoa kahden lapsen yksinhuoltaja Zuhraan ja yrittää auttaa häntä myös jatkossa.

Rauhanpuolustajat ja Läntisen tuolla puolen -hanke tekee yhteistyötä Silti minä nousen ry:n kanssa.

Jos haluat tukea järjestöä, saat siihen yhteyden Facebookin kautta.

Daria Tarkhova

S

Maailmanjärjestys muutoksessa

osiologi Ibn Khaldun kuvasi 1300-luvun lopulla, kuinka valtiot, dynastiat, kansakunnat ja sivilisaatiot ihmisten tavoin syntyvät, kasvavat ja kuolevat. Sivilisaatioiden nouseminen ja romahtaminen ovat luonnollisia historiallisia prosesseja, jotka toistuvat maailmanhistoriassa yhä uudelleen. Tämä syklinen maailmanhistoriakäsitys ei aina mahdu lineaarisemman Eurooppa-keskeisen maailmankatsomuksen ymmärrykseen. Länsikeskeinen maailmankuva onkin yksi suurimpia esteitä Yhdysvaltojen ja EU:n yrityksissä hahmottaa maailmanpolitiikan kehitystä.

Maailma ei ole pelkästään moninapaistumassa, vaan oikeastaan professori Amitav Acharyan mukaan voisi puhua limittäisestä maailman järjestelmästä, jossa hallinnan ja vallankäytön verkostot muodostuvat eri tasoilla taloudellisesti, poliittisesti ja sosiaalisesti keskittyvien toimijoiden työn tuloksena. Valta hajautuu, kansainvälinen talous alueellistuu.

YHDYSVALTOJEN JA EU:N Venäjälle langettamat talouspakotteet ovat säi-

käyttäneet globaalin etelän valtaeliitit. Nousevat taloudet ovat alkaneet kiirehtiä vaihtoehtoja irtautuakseen Yhdysvaltojen johtamasta järjestelmästä. BRICS-maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) ja monet muut alueelliset suurvallat kehittävät nyt ennätysvauhtia keinoja irtautua dollarikeskeisestä kaupankäynnistä samalla kun 19 uutta valtiota on ilmoittanut halustaan liittyä BRICSiin. Bruttokansantuotteessa BRICS-maat ovat jo ohittaneet G7-teollisuusmaat.

Globaalin etelän yhteistyössä ei ole mitään uutta. Jo vuonna 1961 perustettu, nykyään käytännössä toimintakyvytön sitoutumattomien maiden liike, vuonna 1964 perustettu G77 ja vuonna 1974 käynnistetty Uusi kansainvälinen talousjärjestys -hanke ovat vanhoja yrityksiä koordinoida globaalin etelän intressejä kansainvälisillä areenoilla.

Yhdysvalloissa ja Euroopassa toistuva länsidiskurssi on vain noin sata vuotta sitten kehittynyt identiteetti, jolla on pyritty rakentamaan yhteisöllistä me-henkeä globaalin pohjoisen geopolitiikan välineeksi.

Käsitteen kriittisessä tarkastelussa professori Alastair Bonnett on kysynyt, mitä todella haluamme sanoa, kun operoimme länsidiskurssilla.

Bonnettin mukaan käsitteen tarkoitus on vain kiertää kolonialistisia ja rasistisia käsityksiä valkoisuudesta, kehittyneisyydestä ja etnisyydestä. Länsi on epähistoriallinen, maantieteellisesti keinotekoinen, arvojen näkökulmasta arveluttava ja poliittisesti ontuva rakennelma.

EUROOPPA- JA LÄNSIKESKEINEN AJATTELU estää ymmärtämästä ihmis-

kunnan historiallista ja filosofista kehitystä syvällisemmin. Se vähättelee kolonialismin ja imperialismin vaikutuksia historiassa ja ”humanitaaristen interventioiden” merkityksiä nykypäivänä ja luo vääristynyttä omakuvaa lännestä ihmisoikeuksien ja demokratian edistyksellisenä edustajana. Juhlapuheet liberaalista demokratiasta, vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta eivät enää mene läpi globaalissa etelässä.

Vaikka muutoksessa ei historiallisesti ole mitään uutta, nykyinen konteksti on teknologian kehityksen seurauksena erilainen kuin aiemmin. Parhaimmillaan uusi limittäinen maailmanjärjestelmä voi johtaa myös tilanteeseen, jossa kilpavarustelun ja luonnonvaroista taistelun sijaan päästäisiin keskittymään globaalin ilmastokriisin torjuntaan.

Karim Maiche

8

– Globaalijärjestöjen tiedotuslehti

Keitä ympäristöihmisoikeuspuolustajat ovat?

Kuva: Kari Bottas / Siemenpuu

Kenian metsäviranomaiset häätivät ogiek-alkuperäiskansan yhteisöjä perinteisiltä asuinsijoiltaan Maumetsästä. Ogiekit valittivat Afrikan ihmisoikeustuomioistuimeen, joka totesi Kenian valtion syyllistyneen lukuisiin kansainvälisten sopimusten rikkomuksiin, jotka loukkasivat ogiekien oikeuksia omaisuuteen, kulttuuriin, uskontoon ja luonnonvaroihin.

O Ogiek-vanhempien neuvoston jäsen John Sironga lukee ogiekien biokulttuurisen yhteisösäännöstön dokumenttia.

giekit ovat ympäristöihmisoikeuspuolustajia. Kun alkuperäiskansat ja muut ihmisoikeuspuolustajat puolustavat ja edistävät rauhanomaisin keinoin ympäristöön – kuten veteen, ilmaan, maahan, kasvistoon ja eläinkuntaan liittyviä oikeuksia – heitä voidaan kutsua ympäristöihmisoikeuspuolustajiksi.

Usein he kohtaavat uhkaa ja väkivaltaa.

Suomi on sitoutunut ympäristöihmisoikeuspuolustajien tukemiseen ilmasto-

ulkopolitiikan toimintaohjelmassa. Siemenpuu-säätiö tukee ympäristönpuolustajien ja ympäristöihmisoikeuspuolustajien, kuten ogiekien oman järjestön OPDP:n, työtä.

Siemenpuu vaatii ympäristöoikeudenmukaisuutta eli ympäristöhyötyjen ja -haittojen tasa-arvoista jakautumista. Se edellyttää mahdollisuutta osallistua ympäristön käyttöä koskevaan päätöksentekoon sekä eri ihmisten ja yhteisöjen ja heidän tarpeidensa tunnustamista.

Tilaa kotiin koko maailma.

4 LEHTEÄ

42 €

Tilaajille myös oma leffanäytös ja neljä klubi-iltaa!

Tilaa lehti: maailmankuvalehti.fi/tilaa-maailman-kuvalehti

– Globaalijärjestöjen tiedotuslehti 9

Miten sinäkin voit tukea ympäristöihmisoikeuspuolustajia?

Kuva: Chris LeBoutillier

● nostamalla globaaleja ympäristö-, ihmisoikeus- ja oikeudenmukaisuuskysymyksiä esiin omissa keskusteluissasi, kirjoituksissasi ja verkostoissasi ● kuluttamalla ja työskentelemällä vastuullisesti: esimerkiksi boikotoimalla trooppista metsäkatoa, luontokatoa, ilmastokriisin pahenemista tai alkuperäiskansojen syrjäyttämistä aiheuttavia tuotteita tai yrityksiä ● tukemalla oikeudenmukaista järjestelmätason muutosta, jolla korjataan globaalia epätasa-arvoa ja kestämättömiä tuotanto- ja kulutuskäytäntöjä ● toimimalla globaalin ympäristönsuojelun ja ympäristönpuolustajien tukena Siemenpuussa tai muissa ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöissä ● lahjoittamalla Siemenpuun työhön

LUE LISÄÄ: siemenpuu.org/osallistu | siemenpuu.org/lahjoita Rahankeräystili: FI49 8318 6710 0200 22 (Danske Bank, DABAFIHH) MobilePay lyhytnumero: 60777 Rahankeräyslupa: RA/2021/1570

Teräksen päästöt kuriin kansalaisaktivismin avulla Hiilivapaa Suomi pureutuu raskaan teollisuuden vaikeimpiin haasteisiin

Seuraa somessa: @Siemenpuu

Tule mukaan kehittämään vaihtoehtoja

SUOMEN SOSIAALIFOORUMI

S

osiaalifoorumi palaa pandemian aiheuttamalta tauolta. Helsingin ruotsinkielisellä työväenopistolla Arbiksella kokoontuu syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna, 2.–3.9. järjestyksessä 20. Suomen sosiaalifoorumi.

Tule mukaan ideoimaan ja tekemään tilaa keskusteluille, kansalaistoiminnalle, erilaisten liikkeiden yhteistyölle ja kulttuuritapahtumille, joissa haetaan ratkaisuja Suomen ja maailman ongelmiin.

Lue lisää kaikille kiinnostuneille avoimesta tapahtumasta ja sen valmisteluista: • sosiaalifoorumi.fi • sosiaalifoorumi.fi/in-english • facebook.com/sosiaalifoorumi • instagram.com/sosiaalifoorumi

T

erästeollisuus aiheuttaa globaalisti jopa seitsemän prosenttia kaikista ihmisperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä, ja päästöjen odotetaan vain kasvavan. Seuraavien kriittisten vuosien aikana päätetään, miten terästä tuotetaan vuosikymmeniksi eteenpäin. Ilmastonmuutoksen kannalta on ratkaisevaa, luovutaanko teräksen tuotannossa kivihiilestä riittävän nopeasti.

Saavuttaakseen tavoitteensa Hiilivapaa Suomi tarkastelee ja arvioi yritysten sekä suursijoittajien teräslinjauksia, osallistuu yhtiökokouksiin ja luo painetta viestinnällä sekä lobbauksella. Kampanjan työntekijät ja kymmenkunta vapaaehtoista kokoavat parhaillaan tuloskorttia, jossa käsitellään 11 suuren terästä käyttävän yrityksen hankinnan kestävyyttä sekä sitoutumista päästöjen vähentämiseen.

Hiilivapaa Suomi aikoo herättää terästeollisuuden ostajat tuotannon aiheuttamien kasvihuonepäästöjen määrään ja vahingollisuuteen. Teknologia fossiilittoman teräksen tuotantoon on jo olemassa. Kampanja pyrkiikin kiihdyttämään teräksen ostajien sitoutumista fossiilittoman teräksen hankintaan.

Teräksen ostajien lisäksi kampanja pureutuu terästuotannon rahoitukseen vaatimalla sen kohdentamista vain 1,5 asteen tavoitteen mukaisiin hankkeisiin.

”Vahvuutenamme ovat konkreettiset kohteet ja tavoitteet. Olemme mukana tuomassa Suomeen uusia vaikuttamisen keinoja, kuten finanssivaikuttamista. Olemme osa laajaa ja kasvavaa kansainvälistä järjestöjen verkostoa, jotka työskentelevät teräksen päästöjen parissa”, kertoo kampanjakoordinaattori Valtteri Moilanen.

”Hiilivapaa Suomen teräskampanjan tavoitteena on, että suomalainen terässektori saadaan linjaan Pariisin ilmastosopimuksen kanssa”, kiteyttää kampanja-asiantuntija Vera Kauppinen.

Aika muutokselle on nyt, koska suurin osa teräksen tuotantolaitoksista tulee käyttöikänsä päähän tällä vuosikymmenellä. Lisäksi kysyntä teräkselle kasvaa, arvioiden mukaan jopa 40 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Vaarana on, että jo entisestään mittavat kasvihuonepäästöt vain lisääntyvät. Siksi on erityisen tärkeää, että kysynnän hillinnän lisäksi teräksen tuotannossa myös siirrytään vähäpäästöisempiin menetelmiin. Tämän voisi saavuttaa esimerkiksi vaihtamalla hiilellä toimivat masuunit sähköä käyttäviin sulatusuuneihin sekä siirtymällä fossiilittomiin ratkaisuihin raudan pelkistämisessä.

Vapaaehtoisten työpanos on kampanjatoiminnalle elintärkeää. Kampanjan kokoukset ovatkin avoimia, ja mukaan voi lähteä milloin vain. Lisää tietoa kampanjasta ja vapaaehtoistoiminnasta löydät Hiilivapaa Suomen verkkosivuilta ja somesta!

Kiinnostuitko kampanjasta?

Hiilivapaa Suomi etsii päällikköä luotsaamaan kampanjan maaliin. Lue lisää Hiilivapaan nettisivuilta ja hae 28.5. mennessä! www.hiilivapaasuomi.fi/2023/05/08/ kampanjapaallikko/ Hiilivapaa Suomi on Maan ystävien ilmastokampanja, joka on haastanut Suomen suurimpia saastuttajia aina vuodesta 2016.

Seuraa kampanjaa somessa @hiilivapaasuomi

10

– Globaalijärjestöjen tiedotuslehti

Rauha tulee rakentaen

– ja se alkaa nuorista, asenteista ja kulttuurista

N

Rauhankoulu ● Rauhankasvatusta vuodesta 1998 taidelähtöisin menetelmin ● Globaalikasvatuksen maksuttomia työpajoja peruskouluihin ja toiselle asteelle ympäri Suomen ● Koulutuksia opetus- ja kasvatusalan opiskelijoille ja ammattilaisille ● Opetusmateriaaleja rauhan- ja globaalikasvatukseen ● Toimintaa rahoitetaan ulkoministeriön globaalikasvatustuella

paremman rauhanpolitiikan puolesta ottamalla kantaa maailmanpolitiikan ja suomalaisen turvallisuuspolitiikan kiperiin kysymyksiin. Järjestö on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.

Tällä hetkellä liitto on erityisen huolissaan kiristyneestä maailmanpoliittisesta tilanteesta ja ydinaseista. Nyt se on vaatinut selkeää linjausta, että Suomi olisi jatkossakin ydinaseeton Nato-jäsenyydestä huolimatta. ”Moni ehti luulla ennen Ukrainan sodan eskaloitumista, että ydinsodan uhka oli jäänyt menneisyyteen ja, että se on vain ”poliittinen” ase.

Ihmiset unohtivat ja halusivat unohtaa ne valtavat riskit mitä pelkästään ydinaseiden olemassaolo muodostaa ihmiskunnalle. Nyt ydinsodan uhka ydinasevaltojen vastakkainasettelun kiristyessä on taas totisinta totta”, toteaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.

Sen lisäksi, että Rauhanliitto tekee poliittista vaikuttamistyötä kaikilla tasoilla, tarjoaa se myös rauhankasvatusta Rauhankoulussa ja ylläpitää rauhantyön toimintakeskus Rauhanasemaa.

Rauhankasvatusta vuodesta 1998

Tärkeä perusta rauhan rakentamisessa on rauhankasvatus ja rauhankulttuurin edistäminen. Rauhankasvatus on arvokasvatusta globaaliin solidaarisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja rauhaan sekä kasvatusta aktiiviseen maailmankansalaisuuteen. Rauhankasvatus tähtää yhteiskunnalliseen muutokseen – siihen, että saamme rakennettua maailmasta väkivallattoman ja oikeudenmukaisen.

Rauhanliiton nuorten kanssa tehtävä työ on keskitetty vuonna 1998 perustetun Rauhankoulu-nimen alle.

Annukka Toivonen vetämässä toiminnallista työpajaa turkulaisella yläasteella.

Kuva: Jussi Vierimaa

ato-jäsenyyden myötä menot luultavasti nousevat entisestään. Tuomiopäivän kellon viisareita siirrettiin tänä vuonna 10 sekuntia eteenpäin lähemmäksi keskiyötä, täystuhoa, kuin koskaan. Nyt se osoittaa vain 90 sekuntia vaille keskiyön.

Rauhanliitossa ollaan sitä mieltä, että rauhantyötä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan – asevarustelulla ja sotilasliitoilla ei edistetä rauhaa. Tarvitaan diplomatiaa, rauhankasvatusta ja palaamista sopimusperusteiseen yhteistyöhön YK:n puitteissa.

Suomen Rauhanliitto – Finlands Fredsförbund ry on vuonna 1920 perustettu rauhankysymysten asiantuntija ja 18 suomalaisen rauhanjärjestön kattojärjestö. Se edistää konfliktien ratkaisemista ja ennaltaehkäisemistä, kampanjoi aseistariisunnan ja rauhanrakentamisen puolesta sekä vaikuttaa

Rauhankoulussa lapset ja nuoret pääsevät oppimaan globaaleista kehityskysymyksistä, ihmisoikeuksista ja kestävän kehityksen tavoitteista, sekä harjoittelemaan maailmankansalaisen taitoja kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Rauhankoulu on Rauhanliiton rauhankasvatustyön muoto, joka tarjoaa kouluille maksuttomia globaalikasvatuksen työpajoja. Työpajat tukevat opetussuunnitelmien mukaista globaalikasvatusta sekä laaja-alaista osaamista.

Lisäksi Rauhankoulu tarjoaa koulutuksia kasvatusalan ammattilaisille ja opiskelijoille sekä kehittää pedagogisia menetelmiä.

Rauhankoulun pajoissa eläydytään draaman keinoin tositapahtumiin pohjautuviin tarinoihin globaalista etelästä.

Tarinoiden avulla pureudutaan ajankohtaisiin globaalin rauhankasvatuksen teemoihin ja kestävän kehityksen kysymyksiin. Temaattiset painotukset ovat YK:n Agenda 2030:n tavoitteista sukupuolten välinen tasa-arvo, eriarvoisuuden vähentäminen, rauha ja oikeudenmukaisuus, sekä yhteistyö ja

kumppanuus. Toivon pedagogiikan lähestymistapaan nojautuen kerrotaan kehityshaasteiden rinnalla myös positiivisesta muutoksesta ja rohkaistaan nuoria omaan toimijuuteen.

Rauhankoulu kannustaa osallistujia eettiseen pohdintaan, kriittiseen ajatteluun, erilaisten näkemysten väliseen neuvotteluun sekä luovaan ongelmanratkaisuun. Oppijoita ohjataan osallistavien menetelmien ja konkreettisten esimerkkien kautta pohtimaan globaalia keskinäisriippuvuutta, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. ”Rauhankasvatuksen ydintä ovat yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu, monimutkaisten syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen sekä myötätuntotaidot. Empatiakyvyn vahvistuessa lapset ja nuoret oppivat kohdistamaan myötätunnontekoja läheisiä ihmisiä laajempiin yhteisöihin. Toisten hyvinvoinnista ja ihmisoikeuksista välittäminen luovat perustaa kestävälle rauhantyölle ja paremmalle tulevaisuudelle”, Rauhanliiton globaalikasvatuksen asiantuntija Annukka Toivonen painottaa.

Kansainvälistä politiikkaa Suomeksi

Vuoden 2023 Mahdollisuuksien torit Tampereen Sosiaalifoorumi ja Mahdollisuuksien tori 18.5.2023 klo 11-16 Väinö Linnan aukio Lahden Mahdollisuuksien tori 21.5.2023 klo 11-15 Lahden satama Kuopion Mahdollisuuksien tori 27.5.2023 klo 12-16 Kuopion tori Vaasan Mahdollisuuksien tori 27.5.2023 klo 11-14 Vaasan kauppatori Maailma kylässä -festivaalin Mahdollisuuksien tori 27.-28.5.2023 Suvilahti Lappeenrannan Mahdollisuuksien tori 26.8.2023 Lappeenrannan Satama ja Kasinopuisto Forssan Mahdollisuuksien tori 2.9.2023 klo 10-14

Kestotilaus 34,90 € 39 € / vuosi 6 numeroa sis. digilehden

Tilaa nyt Diplo itsellesi tai lahjaksi kaverille!

mondediplo.fi/tilaa

Savonlinnan Mahdollisuuksien tori 2.9.2023 klo 10-14 Hämeenlinnan Mahdollisuuksien tori 9.9.2023 Kumppanuustalo Turun Mahdollisuuksien tori 17.9.2023 Brinkkalan piha Mikkelin Mahdollisuuksien tori 24.11. klo 18-22 Mikkelin kirjasto Ajankohtaiset tiedot Mahdollisuuksien toreista ja linkit torien Facebook-sivuille löytyvät osoitteesta fingo.fi/palvelut/fingon-tapahtumat/ mahdollisuuksien-tori/

VOIMAKAUPPA – UTELIAAN, AKTIIVISEN JA OPPIMISHALUISEN KAUPPA Tilaukset: kauppa.voima.fi & tilaukset@voima.fi Jenni Holma, Veera Järvenpää ja Kaisu Tervonen

Jari Tamminen

HÄIRIKÖT – KULTTUURI HÄIRINNÄN AAKKOSET Runsaasti kuvitettu tietokirja kulttuurihäirintänä tunnetusta ilmiöstä.

Teos lisää medialukutaitoa ja antaa välineitä tulkita mediaa, taloutta ja politiikkaa.

6€ + POSTIKULUT

NÄKYMÄTÖN SUKUPUOLI Ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsukupuolisuudesta.

Kirja koostuu valokuvista, omaäänisistä henkilötarinoista ja sarjakuvista.

15€ + POSTIKULUT

Jari Tamminen

NAUTI TYHJYYDESTÄ Ja muita vastamainoksia

25€

Kirja koostuu vastamainoksista ja niitä taustoittavista teksteistä. Teos perustuu Häiriköt-päämajan julkaisuihin vuosina 2015-19. Painos loppuu pian – osta omasi nyt!

+ POSTIKULUT

JULISTE A2 Haluaisitko laadukkaan ja kantaaottavan julisteen kotiin tai luokkahuoneeseen?

Voimakaupan valikoimasta löytyy lukuisia vastamainoksia ja taidejulisteita.

Hanna Niittymäki & Minerva Martinoff

IHMISIKSI Erityisesti nuorille suunnattu tieto- ja tehtäväkirja. Se lähestyy käytännöllisesti mutta tutkimusperustaisesti elämän eettisiä kysymyksiä kuten arvoja, empatiaa, dialogisuutta, oikeudenmukaisuutta, sovittelutaitoja, syrjinnän vastaisuutta, maailmankuvia, ekokriisiä ja rakkautta.

+ POSTIKULUT

22€ + POSTIKULUT

VOIMAN VUOSITILAUS

Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo

POHJOISTUULEN METSÄ

42€ + POSTIKULUT

17 17€

Valokuvataiteellinen tietokirja Suomen luonnonmetsien monimuotoisesta elämästä.

Teos kuvaa rikkaita ekosysteemejä, jollaisia pohjoiset havumetsämme parhaimmillaan ovat, mutta se kertoo myös metsien hupenemisesta ja toisaalta pyrkimyksistä niiden säilyttämiseksi.

9 numeroa

39€

Tilaamalla lehden olet ensimmäisten lukijoiden joukossa. Samalla tuet riippumatonta journalismia ja Voiman ilmestymistä jatkossakin.

A T TEIT SA! O U AS ÄT LISÄ OKAUP K VERK