31 Sotesta eilen ja tänään Raili Myllylä Palasin Kajaaniin vuonna 2004. Kainuussa valmistauduttiin kunnallisvaaleihin ja historiallisiin ensimmäisiin maakuntavaaleihin. Kuntavaaliehdokkaaksi suostuin, mutta kuntayhtymästä en tiennyt tarpeeksi, joten niihin vaaleihin en ehdokkaaksi alkanut. Katselin ja kuuntelin uuden kuntayhtymän alkutaivalta paitsi aktiivisena kansalaisena myös Kajaanin kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtajana. Uudelle kuntayhtymälle ladattiin kaupunginhallituksen pöydän ympärillä paljon tavoitteita ja toiveita. Uudelta organisaatiolta edellytettiin heti säästöjä ja toimintojen sujuvuutta. Pitkän päivätyön yksityisellä puolella tehneenä, monessa muutoksessa ja muutosorganisaatiossa mukana olleena koin ja tiesin, että odotukset olivat epärealistisia ja kohtuuttomia: Ensin pitää rakentaa vahva pohja yhteiselle toimintakulttuurille, sitten vasta voi odottaa tuloksia. Kainuun mallin alku vaikutti kyllä kaaokselta. Ihmiset olivat tyytymättömiä, toimintapuutteita oli joka puolella, rahaa meni eikä kustannusten 0,3 prosentin vuosittaisesta alentumisesta ollut tietoakaan. Kaupunginhallituksessa äänestettiin rahoitusprosenteista. Koko ajan oli mielestäni epäluuloa ja epäluottamusta ilmassa sekä luottamushenkilöiden että virkamiesten kesken. Kaikki halusivat vetää vähän kotiinpäin. Ja media oikein herkutteli uuden organisaation kompastuksilla. Tuosta ajasta jäi mieleen, ettei tehty tarpeeksi hyvien suhteitten luomiseksi kuntiin ja kuntapäättäjiin.
Tiedottamista olisi tarvittu lisää, sillä kansalaisten epäluottamus oli aika suurta. Kiersimme vuoden 2007 keväällä Kainuuta eduskuntavaalien merkeissä, ja yhtenä teemana olivat maakunta-kuntayhtymän asiat. Mukana oli maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja, joka sai monta viestiä eteenpäin vietäväksi, mutta toisaalta monta aiheetonta epäluottamusta herättävää asiaa voitiin oikaista heti. Lisää tiedottamista kaipasivat kansalaisetkin.
31.1 Hallintokokeilu ja maakuntavaltuusto
Vuonna 2009 aloitin sitten maakuntavaltuuston jäsenenä. Valtuusto kokoontui useita kertoja vuodessa. Asialista ei välttämättä ollut pitkä, mutta kokoukset kyllä kestivät. Tieasiat puhuttivat jatkuvasti, samoin sosiaali- ja terveyspuolen asiat. Valtuustoaloitteita tehtiin paljon, ja niissä kunnostautui myös oma valtuustoryhmäni. Mielestäni se kertoi siitä, etteivät valtuutetut tunteneet voivansa oikein vaikuttaa asioihin ja epäkohtiin, joita kansalaiset jatkuvasti kertoivat kuntayhtymän toiminnasta.
179
179
