18. Palvelut uudistuvat moniammatillisiksi

Kristiina Anttonen

Onko moniammatillisuus laadun, hyvän palvelun ja tehokkuuden lähtökohta ja tae? Tätä pohdin artikkelissani Kainuun näkökulmasta.

Valtakunnallisesti moniammatillisuutta on toteutettu monialaisissa työllistymistä edistävissä palveluissa (MYP) jo vuosia. Kansaeläkelaitos (Kela), sosiaalitoimi ja työvoimahallinto ovat tehneet yhteistyötä tavoitteenaan kustannustehokkaat, asiakkaiden läpivirtaavuutta lisäävät palvelut. Palveluissa pyritään toteuttamaan yhden luukun periaatetta niin, että asiakas saa toisiinsa kytköksissä olevat etuudet ja palvelut yhdestä paikasta jopa yhdellä asioinnilla. MYPtyö on ollut hyvä malli fyysisesti samassa paikassa toteutetulle monisektoriselle moniammatillisuudelle, joka on tullut sosiaali- ja terveydenhuollossa tutun tapauskohtaisen työn rinnalle.

Kainuussa on jo vuosia toteutettu sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota tuottamalla osa lapsiperheiden palveluista perhekeskuksissa. Tämä moniammatillinen yhteistyö on myös hyvä esimerkki asiakaslähtöisestä työotteesta. Niin MYP- kuin perhekeskustyössä eri ammattiryhmien fyysinen läheisyys on tuonut eri toimijat tutuiksi niin asiakkaille kuin monille ammattilaisille. Moniammatillisen yhteistyön kynnys on madaltunut. Nämä työtavat ovat tavoitteidensa mukaisesti toimiessaan myös lisänneet palveluiden oikea-aikaisuutta ja näyttäneet mallia moniammatillisesta työstä. Tätä mallia on voitu hyödyntää, kun muun muassa kuntouttava työtoiminta on etsinyt paikkaansa osana moniammatillista aikuissosiaalityötä. Kainuussa on jo paljon kokemusta siitä, miten eri koulutustaustaisten ihmisten yhteistyö hyödyttää asiakasta, kun palvelut rakennetaan asiakaslähtöisesti ja yhteiset tilat sekä moniammatillinen tiimityö yhdensuuntaisine tavoitteineen tukevat sitä.

Perhekeskus ja MYP eivät ole Kainuun soten ainoat työtavat, missä palvelut on tietoisesti mietitty moniammatillisesti ja asiakaslähtöisesti. Keskussairaalan päivystyspoliklinikalla on vuodesta 2016 lähtien työskennellyt kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa. Sosiaalialan ammattilaisten mukaan päivystyksen päätehtävän muuntuminen pelkästä fyysisestä hoidosta kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen on laajentanut hoidon tarpeen arviointia, toteutusta ja jatkohoitoa – nyt asiakkaita voidaan ohjata esimerkiksi turvakotiin tai MARAK (moniammatillinen riskienarviointi) -työryhmään. Päivystyksen moniammatillisuuden lisäämisellä on siis suora vaikutus kainuulaisten saamiin oikea-aikaisiin palveluihin – ja tätä kautta niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisen hyvinvoinnin tukemiseen, negatiivisen pahoinvoinnin kierteen ehkäisyyn tai varhaiseen katkaisemiseen jopa taloudellisia välillisiä ja suoria kuluja säästäen.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ohjaava yleislainsäädäntö on 2000-luvulla määrittänyt asiakkaan oikeudeksi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä tehtävän suunnitelmallisen työn. Terveydenhuollon yleislain eli terveydenhuoltolain (2010/1326) § 32 velvoittaa järjestämään terveydenhuollon palveluita moniammatillisesti, mikäli tehtävien asianmukainen hoitaminen sekä potilaan hoidon ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve sitä edellyttävät. Lain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön pitää osallistua sosiaalihuollon toimenpiteestä vastaavan työntekijän pyynnöstä palvelutarpeen arviointiin ja asiakassuunnitelman laatimiseen, mikäli sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi, päätösten tekeminen tai sosiaalihuollon toteuttaminen edellyttää myös terveydenhuollon näkökulman huomioimista.

Sosiaalihuollon yleislain eli sosiaalihuoltolain (2014/1301) 41§:n mukaan sosiaalihuoltoa tulee toteuttaa siten, että sosiaalihuollon ja tarvittaessa muiden hallinnonalojen palvelut muodostavat asiakkaan edun mukaisen kokonaisuuden. Nyt sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön pitää siis osata toteuttaa tätä asiakkaan oikeuksia turvaavaa lainsäädäntöä. Kaikkien ammattiryhmien riittävä lainsäädännöllinen osaaminen ja valmius toteuttaa lakeja käytännön työssä pitää turvata niin ammattiin opiskeltaessa ja työhön perehdytyksessä kuin täydennyskoulutuksissa.

Myös sosiaali- ja terveydenhuoltolakiin sisältyvä päivystysuudistus, joka astui voimaan vuoden 2017 alusta, on entisestään lisännyt yhteistyövelvoitteita sosiaali- ja terveydenhuollon välillä.

Kun siis katsoo sosiaali- ja terveydenhuoltolain velvoitteita ristiin, huomaa selvästi velvoitteen suunnitelmalliseen moniammatillisuuteen ja asiakkaan edun mukaisiin palveluihin. Tämä ei tarkoita lähtökohtaisesti mitä tahansa asiakkaan haluamia palveluita vaan sitä kokonaisuutta, minkä moniammatillinen tiimi yhdessä asiakkaan kanssa pystyy perustelemaan ja järjestämään asiakkaan parhaaksi. Asiakas ja tämän läheisverkosto ovat kuitenkin osa päätöksiä tekevää tiimiä. Sosiaali- ja terveydenhuoltolain noudattaminen vaatii siis rakenteilta, johtamiselta ja arjen työltä asiakkaan näkemistä psyko-fyysis-sosiaalisena kokonaisuutena. Kun asiakas kohdataan kokonaisvaltaisesti, tulevat huomioiduiksi myös ne asiakkaat, joilla ei itsellään ole voimaa tai osaamista vaatia oikeuksiaan – samoin kuin ne, joilla ei ole ketään viemässä asioita eteenpäin tai huolehtimassa asiakkaan oikeuksista.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa pitää päästä eroon poiskäännyttämisen kulttuurista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ovat yhä tietoisempia oikeuksistaan. He osaavat pyytää ja jopa vaatia palveluita, päätöksiä, perusteluita ja toisten ammattilaisten läsnäoloa ja mielipiteitä. Sekä työntekijät että asiakkaat kokevat turhauttavana päällekkäiset – toisinaan samansuuntaiset, joskus ristiriitaiset – aikavaraukset ja suunnitelmat, joiden vuoksi asiakas juoksee eri sosiaali-

ja terveydenhuollon palvelupisteissä kertomassa yhä uudelleen samoja asioita jopa samasta näkökulmasta. Tällainen työskentely ei motivoi vaan turhauttaa ja syö yhteiskunnan niukkoja resursseja.

Tuomalla eri ammattiryhmät samoihin fyysisiin tai virtuaalisiin tiloihin läpi koko hoitoketjun kiireellisestä hoidosta kiireettömän palvelun kautta aina kotiin vietäviin palveluihin, saadaan pitkien etäisyyksien Kainuussakin prosesseihin taloudellisuutta, tehokkuutta ja asiantuntemusta. Moniammatillinen työ ja tiimit pitää rakentaa niin, että kokonaisvaltainen arviointi ja suunnittelu onnistuvat saumattomasti. Tämä vaatii työnkuvien, organisatorisen ja fyysisen sijoittelun sekä tieto-, taito- ja asenneosaamisen tarkastelua.

18.1 Moniammatillinen uusi sairaala

Kainuun soten uusi sairaala tuo eri alojen ammattilaiset fyysisesti ja toiminnallisesti yhä lähemmäs toisiaan hyödyntäen myös virtuaalista läheisyyttä. Nämä rakenteet mahdollistavat tietyiltä osin yhä parempaa lainsäädännön toteuttamista ja tuovat moniammatillisen työn yhä lähemmäksi asiakasta. Moniammatillisuuden toteuttaminen ja palvelun hiominen alusta loppuun asti toteutettavaksi ilman turhan jonottamisen ja poiskäännyttämisen kulttuuria takaa asiakkaiden huomioimisen psyko-fyysis-sosiaalisina kokonaisuuksina, sillä varsinkin kiireessä ammattilaiset helposti keskittyvät oman professionsa ydintehtävän hoitamiseen.

Kaikkien ei silti tarvitse uudessakaan mallissa osata kaikkea, vaan olennaista on osata hyödyntää kaikkia – sekä asiakkaan omaisia että toisia ammattilaisia. Asiakkaiden palveluohjaus tehostuu, kun asiakas nähdään kokonaisuutena, häntä ei ohjata väärään paikkaan tai hän ei odota kuukausia ilman palvelua. Pitkät odotusajat ovat riskejä, joiden aikana sosiaaliset, taloudelliset, fyysiset ja psyykkiset huolenaiheet saattavat kasvaa suhteettomiin mittoihin aiheuttaen pitkäkestoisia ja taloudellisesti kalliita seurauksia.

Mihin tulevaisuudessa laitetaan väliinputoaja-asiakkaat, ”ei kenenkään ja ei ainakaan minun -asiakkaat”, joista kukaan ei ota kokonaisvaltaista vastuuta ja joita kukaan ei halua palvella? Joudumme muuttamaan ajatteluamme niin, että emme mieti niinkään asiakkaan sopivuutta systeemiin vaan sitä, taipuuko systeemi palvelemaan kaikenlaisia asiakkaita. Lainsäädäntö ja YK:n ihmisoikeuksien julistus puhuvat ihmisoikeuksista ja tasa-arvosta – ja nämä arvot toteutuvat vasta, kun heikoista ja ”hankalista” sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaista pidetään kokonaisvaltaisesti huolta. Kun tästä ei-toivotusta asiakasryhmästä tulee ei-ainakaan-meidän –ajattelun sijaan kaikkien yhteinen asiakkuus, vastuu kannetaan moniammatillisesti ja asiakas saa tarvitsemansa palvelut.

Samalla eri työntekijäryhmien välinen hyvä kommunikointi sekä asioiden käsittely ja seuranta yhteistuumin lopettaa joidenkin asiakkaiden tietoisesti tai tiedostamatta toteuttaman ”pelaamisen”. Sama organisaatio, yhteiset fyysiset

tilat tai virtuaalinen yhteys ja yhteiset tietojärjestelmät helpottavat myös konsultointia.

Kainuu on rakentanut maakuntakokeilusta lähtien hyvää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää, jota pyritään ylläpitämään yhä vähenevälle väestölle. Nyt on aika huomioida, että lainsäädäntö on uudistuessaan muuttunut yhä enemmän kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen velvoittavaksi: uusiutuvassa palvelujärjestelmässä asiakas ei ole enää sosiaali- tai terveyspalveluiden vaan yhä enenevässä määrin sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä muiden tarpeellisten palveluiden tietävä, tahtova ja päättävä osa, jonka mielipiteellä on yhä enemmän merkitystä. Ammattilaisten tieto-, taito- ja asenneosaaminen, rakenteiden asiakaslähtöisyys ja laaja-alainen johtaminen yhdessä lainsäädännön kanssa ratkaisevat palvelujen tason.